Perussuomalaisten ja Keskustan valtuustoryhmien valtuustoaloite Uusien työpaikkojen synnyttäminen Äänekoskelle Yrityskylä-toimintamallilla

Transkriptio

1 Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Perussuomalaisten ja Keskustan valtuustoryhmien valtuustoaloite Uusien työpaikkojen synnyttäminen Äänekoskelle Yrityskylä-toimintamallilla 244/ /2012 KVALT Perussuomalaisten ja Keskustan valtuustoryhmät esittävät, että uusia työpaikkoja synnytetään Äänekoskelle Yrityskylä-toimintamalllilla. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginvaltuuston päätös: Valtuustoaloite merkittiin tiedoksi ja lähetettiin kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. Hyväksyttiin. KH Esityslistan liitteenä jaetaan Perussuomalaisten ja Keskustan valtuustoryhmien valtuustoaloite. Kaupunginjohtajan ehdotus: Merkitään aloite tiedoksi ja pyydetään siitä Ääneseudun Kehitys Oy:n lau sunto. Päätös: Hyväksyttiin. KH Ääneseudun Kehitys Oy:n toimitusjohtaja on antanut aloitteesta seuraavan lausunnon: " Elinkeinopalveluja tuottavan elinkeinoyhtiön näkökulmasta on todettava aloitteen olevan tavoitteeltaan myönteisen ja positiivisella tavalla yrittäjyyttä lähestyvän. Ajatus pienten yritysten yhteistyön kaut ta syntyvien vahvuuksien luoman kilpailuedun tavoitteesta on aina

2 ajankohtainen. Aloitteessa korostuu myös yritysten fyysisen läheisyyden merkitys markkinoinnin ja asiakkaiden tavoitettavuuden tehostamiseksi. Aloitteen sisältämiin toimenpiteisiin pyrittäessä on kuitenkin huomioitava joitakin elinkeinoelä män käytännön juridisia ja toiminnallisia reunaehtoja: Esitetty toimintamalli jossa kaupunki osallistuisi taloudellisen tuen muodossa esitetyllä startti paketilla yrityksen alkuvaiheen vauhdittamiseen rajoittaa ko. yrityk sen mahdollisesti saama muun maassa käy tössä olevan yritystuen määrää. Julkinen kokonaistuki ei lain mukaan voi kasvaa laissa tar koitettua enimmäismäärää korkeammaksi. Mikäli hanke ei täytä jul kisen yritystuen edellytyksiä, ei sitä voida kuntarahallakaan kilpailua vääristämättä tukea. Ääneseudulla sekä aloittavien että toimivien yri tysten julkiset tuet ovat viime vuosina olleet maakunnan tason kärki päässä eikä kaupungin mahdollinen tuki tilannetta muuttaisi. On muistettava että tuki on aina harkinnanvarainen ja kriteereinä myön tävällä viranomaisella on arvio hankkeen menestymisen edellytyk sistä. Aloitteessa on esitetty käyttöön otettavaksi myös erillistä Starttibonusta rakennerahasta. Il meisesti rakennerahalla tässä yhteydessä tarkoitetaan Ääneseudul le vuoden 2014 loppuun saakka valtioneuvoston päätöksellä myön nettyä Äkillisen rakennemuutosalueen tukea. Myönnetty tuki on kui tenkin normaalin investointituen ehdoilla Ääneseudun alueen yritys ten tukemiseen varattua kiintiötä jonka myöntämisen edellytykset ovat samanlaiset kuin yritystuessa yleensäkin. Ylimääräistä lisätu kea tästä kiintiöstä ei ole mahdollista saa da. Nykyisen lainsäädännön mukaan julkisomisteisen yhteisön rakentaman elinkeinotoimintaan tarkoitetun toimitilan mahdollista investointitukea ei saa vyöryttää vuokralaisen eduksi. Tämä johtaa käytännössä siihen että uusin tila on yleensä vuokralaisen kannalta kalleinta tilaa ja tuo näin erityisesti aloittavalle yritykselle usein kilpailijoita korkeamman kustannuserän. Aloitteessa esimerkkien kautta esille tuotujen toimintojen ja palvelujen markkina-alueena Ää neseudun ja Keski-Suomenkin alue on liiketaloudellisten edellytys ten näkökulmasta pieni. Kotimarkkinaalueena on oltava käytännös sä koko maa ja näin kilpailijoina aina koko maan vastaavat yri tykset. Tämä lähtökohta edellyttää markkinoille tulevalta uudelta yrit täjältä jotain toimialansa eritystä lisäarvoa tuot tavaa osaamista tai ominai suutta. Pelkkä ylimääräinen julkinen tuki ei kilpailukykyä pit källä täh täimellä varmista. Aloitteessa esimerkkinä käytetyn Pohjan maalla toimivan yrityksen elinvoima perustunee pit kälti siihen, että se mark kinoi tuotteitaan riittävän laajalle, esimerkik si Keski-Suo meen.

3 Aloitteessa nostetaan esille paikallisen koulutuksen merkitys ja mahdollisuudet yritystoimin nan kehittämisessä ja uusien avauksien tukemisessa. Esimerkkiyri tysten markkinoinnin keskittämiseen ja tehostamiseen esitetyt aja tukset markkinointipaja -tyyppisen toimintatavan kautta olisivat sekä opiskelijoiden että yritysten osalta uusia päänavauksia. Tavoite tulisi toteuttaa ammatillisen koulutuksen sisältömuokkauksen avulla. Esi merkiksi seudullinen "tiimiakatemia" -toimintamalli jossa oppilaitos opiskelijat ja yritykset keskinäisellä yhteistyöllä tavoitteellisesti to teuttaisivat uusia toiminnallisia rakenteita, toimintamalleja ja uusia yrityksiä. Vuoden 2011 lopulla Ääneseudulla käynnistettiin yhteis työssä ammatillisen koulutuksen kanssa Ideasta tuotteeksi -polku jossa idean kehittäminen yritykseksi tapahtuu koulutuksen tuella. Äänekoskella on yritysten perustanta ollut kuluvalla vuosituhannella määrällisesti maakunnan kärjessä yhdessä Muuramen ja Jyväskylän kanssa. Kuntayhteisön panos on viime vuosina korostunut erityisesti maankäytön kautta ta pahtuvana mahdollistamisena. Hirvaskangas, keskustaajaman uu det liiketoiminta-alueet, Koukkuniemi, Kotakennääntien uudistumi nen jne. luovat yrittäjyydelle uusia keskittymiä jois sa asiakkaiden ta voitet tavuuden ja yritysten keskinäisen yhteistyön mahdollisuudet korostu vat. Työvoimaviranomaisten tekemän tilastoinnin mukaan vuodesta 2005 alkaen on Äänekosken työvoiman määrä, siis työssäkäyvät ja työttömät äänekoskelaiset yh teensä, romahtanut lähes 600 henkilöllä. Täsmälleen samana aika na on ulkopuolelta Äänekoskella työssäkäyvien ihmisten määrä kas vanut yli 600 henkilöllä. Työpaikkojen yhteismäärä on tilastojen mu kaan samana aikana kasvanut. Työttömien määrä on kuitenkin py synyt ennallaan. Äänekoskelaiset työnhakijat eivät siis ole olleet kil pailukykyisiä uusiin tai eläköitymisten myötä avautuneisiin työpaik koihin nähden. Koulutuksen kehittämisessä ja suuntaamisessa on siis paljon tehtävää. Valtuustoaloitteen keskeisenä tavoitteena on tavanomaista kohdennetumman ja korkeam man julkisen tuen avulla synnyttää uutta yrittäjyyttä ja työpaikkoja. Yritysten tasapuolisen kohtelun periaatteen näkökulmasta nyt esitet ty toimintamalli saattaa muodostua pulmalliseksi. Tästä syystä olisi ennen lopullista päätöksentekoa asiallista pyytää valtuustoaloittees ta lausunto myös paikalliselta yrittäjäyhdistykseltä." Edellä esitetyn lausunnon lisäksi kaupunginjohtaja on pyytänyt aloitteesta myös Äänekosken Yrittäjät ry:n lausunnon, joka on seuraava: " Äänekosken Yrittäjät ry:ltä on pyydetty lausuntoa valtuustoaloitteesta uusien työpaikkojen synnyttämiseksi yrityskylä -toimintamallil-

4 la. Kaupunginjohtajan ehdotus: Olemme käsitelleet aloitteen hallituksessa ja olemme tyytyväisiä yrittäjälähtöisestä toiminta-ajatuksesta. Mutta haluamme kiinnittää huomiota myös julkisen yritystuen edellytyksiin, jotta kilpailutus on tasapuolista eli on muistettava huolehtia jo olemassa olevistakin paikallisista pienyrityksistä ja näiden yhteisestä verkostoitumisesta. Jouko Varis on mielestämme kommentoinut jo hyvin näkemystä yrityskylähankkeeseen." Esityslistan oheismateriaalina jaetaan Perussuomalaisten ja Keskustan valtuustoryhmien valtuustoaloite. (valmistelu kaupunginjohtaja Hannu Javanainen, puh ) Kaupunginhallitus yhtyy Ääneseudun Kehitys Oy:n ja Äänekosken Yrit täjät ry:n näkemykseen siitä, että aloite on tavoitteiltaan yrittäjäläh töinen ja myönteinen. Edellä esittelytekstissä lainatun Ääneseudun Kehitys Oy:n lausunnon pe rus teel la, jo ta Ää ne kos ken Yrittäjät ry pitää hyvänä, kaupungin halli tus kat soo, että aloit teessa esitetyt toimenpide-ehdotukset on jo nyt toteutettu riittävän kattavasti kehitysyhtiön ja kaupungin elin keino- ja yrityspalveluissa. Tästä esimerkkinä voi olla muun muassa se, että Äänekoskella yritysten ja työpaikkojen perustaminen on ollut kulu val la vuo situhannella määrällisesti maakunnan kärjessä yhdes sä Muuramen ja Jyväskylän kanssa. Kaupunginhallitus esittää Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymälle, että se selvittäisi yhdessä yritysten kanssa aikaansaa da alueelle seudullinen "tiimiakatemia" -toimintamalli, jossa opiske lijat ja yritykset keskinäisellä yhteistyöllä toteuttaisivat tavoitteellisesti uusia toiminnallisia rakenteita, toimintamalleja ja uusia yrityk siä. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se toteaa valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös: Asia päätettiin palauttaa lisävalmisteluun. KH Perussuomalaisten valtuustoryhmän valtuustoaloite "Uusien työ paikko jen synnyttäminen Äänekoskelle Yrityskylä-toimintamallillla", kaupun gin val tuus to ( 28)

5 Kaupunginhallitus on käsitellyt Ääneseudun Kehitys Oy:n lausuntoa , 233, jolloin asia on päätetty palauttaa lisävalmisteluun. Ääneseudun Kehitys Oy on antanut valtuustoaloitteesta uu den lausunnon: "Kaupunginhallitus on esittänyt Äänekosken ammatillisen kou lu tuksen kuntayhtymälle, että se selvittäisi yhdessä yritysten kanssa mahdol li suu den aikaansaada alueelle seudullinen tii miaka te mia -toi minta mal li, jossa opiskelijat ja yritykset keskinäisellä yh teis työl lä toteuttaisivat tavoitteellisesti uusia toiminnallisia rakenteita, toi min tamal le ja ja uusia yrityksiä. Tämä asia on palautettu li sä val mis te luun. Aiheen osalta Ääneseudun Kehitys Oy:n edellinen toimitusjohtaja Jou ko Varis on ollut yhteydessä POKE:n aikuiskoulutusjohtajaan alku vuo des ta 2013, jolloin asian eteenpäin vientiä on siirretty POKE:n teh tä väk si. Yrityskylään ja oppilaitosyhteistyöhön yrittäjyyden li säämi sek si liittyen on tapaaminen lähiaikana POKE:n eri toimijoiden ja Ke hi tys yh tiön välillä. Ei-poliittisessa kehitysryhmässä on osuuskuntatoimintaa käyty läpi ja tarkoitus on jakaa tietoa edelleen sen mahdollisuuksista kevään aika na. Eräs aiheeseen liittyvä selvitettävä toimenpide on yrityslähtöinen han ke. Kolme yrittäjänaista kertoivat ilmestyneessä Kes ki suoma lai ses sa yrityslähtöisestä työllistämisen/osaamisen ke hit tä mis mallis ta nimeltä Kehitysratas. Tämän mallin pilotoinnin kautta on mahdol lis ta löytää jo olemassa oleville yrityksille jatkaja tai perustaa oma yritys esim. osuuskuntamallilla. Tätä mallia voi kokeilla eri työt tömyys ryh miin esim. nuorisotyöttömiin. Malli vaatii kuitenkin voi makkaan asiakasohjauksen TE-toimistosta, yrittäjien/yritysten halun lähteä mukaan sekä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Hankkeeseen osal lis tui si vat TE:n lisäksi kaupungin työllisyyspalvelu ja eri kou lu tusta hot mm. POKE (ammatillinen osaaminen, yrittäjyyskoulutus) ja yrittä jä nai set (sparraus). Tähän hankkeeseen mahdollisesta osal lis tu mises ta päättää kaupunki." Edellä mainittu valtuustoaloite tuodaan kaupunginhallituksen kä sit telyyn kuluvan vuoden aikana. KHALL Kaupunginvaltuusto merkitsi valtuustoaloitteen tiedoksi käsitellessään kaikkia keskeneräisiä valtuustoaloitteita. Äänekosken kaupunki ja Ääneseudun Kehitys Oy järjestivät yh teispa la ve rin em. valtuustoaloitteeseen liittyen. Yhteispalaverissa päädyt tiin seuraavaan ratkaisumalliin:

6 1. Perustetaan yhteistyöryhmä yrityskyläidean selvittämiseksi. Työ ryh män vetäjä tulee Ääneseuden Kehitys Oy:stä ja muiksi jä se nik si kutsutaan henkilöt Äänekosken kaupungilta, Ää nekos ken yrittäjiltä, nuorisvaltuustolta, Jyväskylän am mat ti kor keakou lu ta, Jyväskylän yliopistolta ja Pohjoisen Kes ki-suo men am ma tiopis tol ta. 2. Työryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran elokuun 2015 ai kana. Työryhmän tavoitteena on selvittää eri vaihtoehtoja ja malle ja yrityskyläidean toteuttamiseksi. Vaihtoehtojen kar toit ta misek si valmistellaan ideakilpailutus, jonka Ääneseudun Kehitys Oy toteuttaa vuoden 2015 loppuun mennessä. 3. Äänekosken kaupunki (tekninen toimala) selvittää kaupungin omis ta mat vapaat toimitilat mahdolliselle yrityskylälle. Vs. kaupunginjohtajan ehdotus: Valmistelu: Vs. kaupunginjohtaja Matti Tuononen, puh , vs.talousjohtaja Tapani Hämäläinen, puh , Ääneseudun Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Sari Åkerlund, puh Kaupunginhallitus pitää edellä mainittua ratkaisumallia hyvänä ja toteut ta mis kel poi se na. Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se to teaa valtuustoaloitteen loppuunkäsitellyksi. Käsittely: Asiasta käydyn keskustelun yhteydessä teki vs. kaupunginjohtaja muutetun päätösehdotuksen, jossa Äänekosken kaupungin ja Ääneseudun Kehitys Oy:n yhteispalaverissa laadittua ratkaisumallia muutettiin kohdan 1. osalta. Muutettu ratkaisumalli kirjataan kokonaisuudessaan vs. kaupunginjohtajan muutettuun päätösehdotukseen. Vs. kaupunginjohtajan muutettu ehdotus: Kaupunginhallitus hyväksyy seuraavan ratkaisumallin : 1. Perustetaan yhteistyöryhmä yrityskyläidean selvittämiseksi. Työryhmään tulee vetäjä Ääneseudun Kehitys Oy:stä ja muiksi jäseniksi kutsutaan henkilöt Äänekosken kaupungilta ja Äänekosken yrittäjiltä. Työryhmän vetäjä oikeutetaan kutsumaan työryhmään muita tarpeellisiksi katsomiaan jäseniä. 2. Työryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran elokuun 2015 aikana. Työryhmän tavoitteena on selvittää eri vaihtoehtoja ja malleja yrityskyläidean toteuttamiseksi. Vaihtoehtojen kartoittamiseksi valmistellaan ideakilpailu, jonka Ääneseudun Kehitys Oy toteuttaa vuoden 2015 loppuun mennessä. 3. Äänekosken kaupunki (tekninen toimiala) selvittää kaupungin

7 omistamat vapaat toimitilat mahdolliselle yrityskylälle. Kaupunginhallitus pitää edellä mainittua ratkaisumallia hyvänä ja toteuttamiskelpoisena. Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se toteaa valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. KVALT 49 Kaupunginvaltuuston päätös: Hyväksyttiin.