Onko PARAS parasta asiakkaalle? Asiakkaan autetuksi tulemisen mahdollisuudet ja rajat.

Transkriptio

1 Onko PARAS parasta asiakkaalle? Asiakkaan autetuksi tulemisen mahdollisuudet ja rajat. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus / Lapin toimintayksikkö

2 PARAS?

3 Lappi: kuntaliitokset, kuntajakoselvitykset ja yhteistoiminta-alueet E = Pitkän etäisyyden kunta Utsjoki E T T = Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa oleva kunta Enontekiö E T Muonio Kittilä E T E Kolari E Rovaniemen koulutus ky ( as.) Inari Ammatillisen koulutuksen kunnat ja kuntayhtymät: Pello Kemijärvi E E Rovaniemi Ylitornio E E Posio E Tervola E Ranua Tornio KeminmaaT Kemi Simo E T E Sodankylä Savukoski E Pelkosen-niemi T Kemi-Tornionjokilaakson koulutus ky Lappia ( as.) Salla E Kemijärvi (yhteistoimintasopimus Pelkosenniemi ja Savukoski) ( as.) Suunnitteilla Inari + E Kuntaliitto,kuntien vastaukset Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistoiminta-alueet: Rovaniemi ( as.) Kemi ym. ( as.) Tornio ( as.) Kemijärvi ym. ( as.) Kittilä ym. ( as.) Sodankylä (9 100 as.) Inari (7 000 as.) Ylitornio (5 100 as.) Ranua (4 600 as.) Pello (4 400 as.) Posio (4 200 as.) Tervola (3 700 as.) Utsjoki (1 400 as.) Tilanne auki

4 Lapissa laajaa väestöpohjaa edellyttäviä erityispalveluita koskeva kattava palvelurakenne (sosiaalihuollossa) puuttuu kokonaan. - Onneksi! -

5 Sosiaalihuollon erityisosaamisen reunaehdot Erityispalveluiden järjestämisen periaatteena tulee olla lähipalvelulähtöisyys. Erityispalveluiden tulee pohjautua lähipalveluiden henkilöstön hyvään ammattitaitoon ja paikallisten toimintaverkostojen tuntemukseen. Erityispalveluiden tehtävänä on tukea ja täydentää lähipalveluita. Lähi- ja erityispalveluita on kehitettävä rinnakkain

6 Esimerkkejä lähipalvelulähtöisestä erityispalveluiden järjestämisestä /erityisosaamisen turvaamisesta: Lastensuojelun kiertävä erityissosiaalityöntekijä maakunnallinen sijaishuoltoyksikkö Päihdepalveluissa liikkuva hoidontarpeen arviointityöpari Vammaispalvelussa ohjaus- ja neuvontapalvelu

7 Millaisessa yhteiskunnassa elämme? Kansalaisten uudenlainen pahoinvointi, kuten yksinäisyys, turvattomuus, kriisit, suru, unen ja syömisen häiriöt, elämäntapojen epäsäännöllisyys, riitaisuus ja muut ihmissuhdevaikeudet aiheuttavat uudenlaista palvelujen kysyntää, mutta uusia toimintamuotojakaan ei ole osaamisesta huolimatta kyetty riittävästi kehittämään. Useiden eri ammattiryhmien käsityksen mukaan osa osaamisesta onkin nykyisessä järjestelmissä hukkakäytössä, erityisesti johtamisen puute, valtarakenteiden ja omien reviirien puolustamisen vuoksi

8 Kiteytys mielenterveyspalveluista mielenterveyspalvelujen järjestämisessä suuria eroja alueen kuntien välillä. Mielenterveystoimisto voi olla osa kunnan omaa toimintaa, sairaanhoitopiirin toimintaa tai palveluja ostetaan naapurikunnasta. Osassa kuntia mielenterveyspalvelut rakentuvat tilkkutäkkimäisesti: jotakin tuotetaan itse, jotakin ostetaan joko naapurista tai yksityiseltä. Kolmas sektori vastaa entistä vahvemmin asumis- ja kuntoutuspalvelujen järjestämisestä. (Kilkku ja Koskinen 2003). Asiakkaan näkökulmasta omaa tarvetta vastaavien palvelujen hakeminen oikeaan aikaan, oikeasta paikasta on haasteellista.

9 Palvelut vs. ongelmat/tarpeet Mielenterveysongelmat ovat muuttuneet jonkin verran, entistä enemmän puhutaan myös ongelmien keskittymisestä. Kaksoisdiagnoosit, samanaikaiset päihde- ja mielenterveysongelmat ovat yleistyneet. Mielenterveysongelmista kärsivät henkilöt voivat olla hiljaista väestöä, he eivät välttämättä pysty sairaudestaan johtuen vaatimaan tarvitsemiaan palveluja tai tiedä mitkä palvelut olisivat tarpeenmukaisia. Palvelujen käyttäjän näkökulmasta riski pudota hajanaisten ja eri toimijatahojen tarjoamien palvelujen väliin on suuri. Mielenterveysongelmien hoidossa työntekijöiden rooli asiakkaan puolestapuhujana onkin merkittävä. (Mielenterveyspalvelujen kehittämissuositukset 2000). Välttämättä moniongelmaisuus ei johda aloitekyvyttömyyteen vaan hyvinkin ahkeraan palvelujen käyttöön. Esimerkiksi Jyväsjärven (2001) tutkimuksen mukaan terveyskeskuspalvelujen suurkäyttäjillä oli kontrolliryhmää useammin kroonisia sairauksia, näistä mielenterveyshäiriöitä kolme kertaa enemmän kuin kontrolliryhmällä. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon lisäksi, avohoidon painottuessa, sosiaalitoimella ja perusterveydenhuollolla on entistä merkittävämpi rooli hoidettaessa sosiaalisia ongelmia, päihde- ja mielenterveysongelmia. Tampereen yliopiston Terveystieteen laitoksen ja Pirkanmaan mielenterveystyön hankkeen selvityksessä näiden ongelmien on todettu olevan käynnin pääsyynä perusterveydenhuollon lääkärin vastaanotolla 32,5 % käynneistä (Forma ym. 2003).

10 Asiakaslähtöisyys Sosiaali- ja terveyspalveluissa on lähtökohtana perinteisesti vallinnut organisaatio- ja asiantuntijakeskeinen ajattelu (Kokkola ym. 2002). Tähän on pyritty vaikuttamaan lainsäädännöllä, kuten esimerkiksi mielenterveyslailla, lailla terveydenhuollon potilaan asemasta ja oikeuksista. Asiakaslähtöisyyden ja potilaskeskeisyyden käsitteet mainitaan erilaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelmissa ja strategioissa toimintaa ohjaaviksi pääperiaatteiksi. Asiakaslähtöisyys -käsitteen sisällöstä ei näytä vielä vallitsevan yksimielisyyttä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan käytännössä. Asiakaslähtöisyyden merkitystä kuvataan asiakkaiden omien käsitysten ja toiminnan kunnioittamisena, pyrkimyksenä nostaa asiakas entistä keskeisempään asemaan sekä pyrkimyksenä lisätä palvelujen joustavuutta asiakaspalautteen kautta. Asiakaslähtöisyyteen sisältyy tavoite, että asiakas voi vaikuttaa aikatauluihin, asioiden etenemiseen ja että hän saa asiallista kohtelua. (Kokkola ym. 2002). Asiakas -käsite on myös yhdistetty kuluttaja -käsitteeseen, joka viittaa palvelujen käyttäjän rooliin. Ongelman muodostaa kuitenkin se, että sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaana tai kuluttujana ei voi ennakoida palvelun tarvetta, muotoa tai sisältöä, kuten muiden palvelujen kuluttajat. Terveys ei ole muihin hyödykkeisiin verrattava kulutushyödyke eikä terveyteen tai sairauteen liittyvistä palveluista voida tehdä kaikkien kohdalla samanlaisia sopimuksia (Kokkola ym. 2002).

11

12 "Viimeisen näytelmän, Margaretan kirjoittamisen aikoihin Kivi kirjoitti Kaarlo Bergbomille: Minua painaa hirveä ikävyys, mielensynkeys, se ehkä viimein perin hävittää minun sieluni. Kärsimys pakottaa ajattelemaan, pakottaa näkemään - epätoivoisesti - ja on siten myös eräänlainen ikkuna tai linssi siihen todellisuuteen, jota parempiosainen ei yleensä kohtaa, ei ymmärrä, jota saatetaan ylenkatsoa, pitää taantumisena, jopa sairautena. Epäilemättä Kivi muutti taiteeksi niin onnensa kuin kärsimyksensä, aina mielisairauden oireita myöten. Mutta mielisairauskin on ikkuna johonkin todellisuuteen." Näin kirjoittaa kirjallisuudentutkija, filosofian lisensiaatti Esko Rahikainen (1998) kirjassaan Lumivalkea liina Aleksis Kivestä. Samantyyppinen mielikuva kuin nykyisin, että varsinaisesti arvostettavia ihmisiä ovat itsenäiset, tuottavat, omillaan selviytyvät ja koko ajan eteenpäin pyrkivät ihmiset, leimasi ajattelua jo tuolloin1800-luvun puolivälissä Aleksis Kiven ( ) eläessä. Kaikissa olosuhteissa on kuitenkin muistettava, että hoitojärjestelmät, -traditiot ja -filosofiat ovat syntyneet siksi, että ihminen on nähty niin arvokkaaksi, ja että ihmisarvo on kaiken hoitamisen ytimessä ja muodostaa sen perustan ja tarkoituksen.

13 Tilannearviointi yhdessä asiakkaan kanssa Aluksi tilanne kartoitetaan Kartoitustilanteessa, jossa selvitetään asiakkaan palvelujen tarve, mukana ovat edellä mainittujen tahojen toimijat sekä tarvittaessa muiden toimijoiden edustajia, kuten esimerkiksi Kelan, työvoimatoimiston tai päihdepalvelujen työntekijä. Näin asiakkaan käytössä ovat samanaikaisesti kaikkien hänen tilanteessaan tarvittavien asiantuntijoiden tietotaito; asiakkaan ei tarvitse juosta luukulta luukulle, samanaikaisesti pystytään kartoittamaan tarvittavat toiminnat palvelukokonaisuuden suunnittelemiseksi ja käynnistämiseksi

14 PAAVO.fi - AVUNTARPEEN ITSEARVIOINTIMENETELMÄ, kun pohdit, mitä palveluja tarvitset A. Avuntarve kotona 1. Asuminen 2. Taloudellinen tilanne 3. Kotityöt 4. Itsestä huolehtiminen 5. Terveydentila ja lääkehoito B. Avuntarve kodin ulkopuolella 1. Asiointi 2. Opiskelu ja työelämä 3. Vapaa-aika, osallistuminen ja kulttuuri 4. Liikkuminen C. Psyykkisen ja sosiaalisen tuen tarve 1. Ihmissuhteet ja vuorovaikutus 2. Tukiverkosto 3. Toimintatarmon ylläpitäminen 4. Arkielämän vaikeudet 3. Arkipäivän suunnittelu 5. Elämäntilanteeni D. Kuntoutus ja tiedonsaanti 1. Kuntoutus 2. Tiedonsaanti Yhteenveto

15 Markku Salo Mari Kallinen: Yhteisasumisesta yhteiskuntaan? Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden tila ja tulevaisuus, 400 s., Mielenterveyden keskusliitto Yhteiskuntatieteiden tohtori Markku Salon ja yhteiskuntatieteiden maisteri Mari Kallisen "Yhteisasumisesta yhteiskuntaan?" on ensimmäinen laaja suomenkielinen tutkimus mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden tilasta ja tulevaisuudesta. Se perustuu yli 300 asumisyksikön kyselytutkimukseen ja noin 50 mielenterveyskuntoutujan elämäntarinahaastatteluun. Salo kuvaa tyrmäävästi, kuinka tuetut asumispalvelut synnytetään järjestelmänä muiden kuin niiden käyttäjien ehdoilla.

16 Asiakkaan osallisuus Salo toteaa, että asumispalveluiden laatua ei voida ratkaisevasti kohottaa kilpailuttamalla. Hänen mielestään pitäisi luoda seutukunnallinen monien tuottajien palvelujärjestelmä, jossa eri asumispalvelumuodot täydentävät toisiaan. Oleellista on kuntoutujien ja heidän omaistensa todellinen osallistuminen mielenterveyspalveluiden suunnitteluun, tuotantoon ja arviointiin. Vertaistukeen perustuvat asumispalvelut ovatkin osoittautuneet toimivaksi vaihtoehdoksi, Salo toteaa.

17 Markku Salo Mari Kallinen: Yhteisasumisesta yhteiskuntaan? Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden tila ja tulevaisuus, 400 s., Mielenterveyden keskusliitto Päivi Rissanen: Skitsofreniasta kuntoutuminen, 203 s., Mielenterveyden keskusliitto 2007.

18 tutkimuksen perusteella useimpien mielenterveyskuntoutujien eläminen asumispalveluyksiköissä täyttää laitosmaisen asumisen ja hoidon tunnusmerkit. Monet kuntoutujat saavat ensimmäisen oman asuntonsa vasta vuosikymmenien ponnisteluiden jälkeen. Nykyinen järjestelmä maksaa vuosi vuodelta enemmän eikä tuota haluttuja tuloksia. Silti kukaan ei ole lähtenyt kehittämään vaihtoehtoa. Monilla mielenterveyskuntoutujilla toimisi se, jos heillä olisi oma asunto ja tukihenkilö, Markku Salo sanoo.

19 Asumispalvelut eivät palvele kuntoutumista Mielenterveyskuntoutujille tarkoitettuja asumispalveluita järjestävät kunnat, sairaanhoitopiirit, yksityiset yritykset ja osakeyhtiöt sekä järjestöt ja säätiöt. Tutkimukseen osallistui noin puolet mielenterveyskuntoutujille tarkoitetuista asumispalveluyksiköistä. Vastausten perusteella voidaan laskea, että asumispalveluyksiköissä asuu noin mielenterveyskuntoutujaa eli huomattavasti enemmän kuin aiemmin on arvioitu. Tutkimuksen hätkähdyttävin tulos on se, kuinka huonosti asumispalveluyksiköt tukevat psyykkisestä sairaudesta kuntoutumista. Asumispalveluyksiköissä asuu keskimäärin 12 asukasta, joista vuosittain vain yksi muuttaa omaan asuntoonsa. Yli puolesta tutkimukseen osallistuneesta asumispalveluyksiköstä ei yksikään asukas ollut päässyt omaan asuntoonsa vuoden sisällä. Koulutukseen osallistui vain 8 prosenttia asukkaista ja työssä kävi vain 3 prosenttia. Asumispalvelut eivät muutenkaan tue riittävästi asukkaidensa aktiivisuutta. Järjestötoimintaan osallistui vain 14 prosenttia asukkaista ja yli puolesta asumispalveluyksiköstä ei järjestötoimintaan osallistunut yksikään. Tutkimukseen osallistuneet asumispalveluyksiköiden asukkaat olivat vuotiaita. Asumispalveluiden ideologinen lähtökohta on, että niiden pitäisi olla kuntouttavia. Näyttää kuitenkin siltä, että monissa asumispalveluyksiköissä asukkaat ovat lähinnä säilössä, sanoo tutkija Markku Salo

20 MIELENTERVEYSKUNTOUTUS = Sosiaalinen (hyväksyntä); Yhteiskunnallinen (osallistuminen); Taloudellinen (toimeentulo); Juridinen (itsemääräämisoikeus); Terveydenhoidollinen (palvelujärjestelmä; vertaistuki); Kulttuurinen (leimautuminen; erilaisuuden arvostus); ja Psyykkinen (elämän mielekkyys; kotonaan maailmassa oleminen) kysymys.

21 Jokaisella on omat vahvuutensa, jotka vain on löydettävä. Jollet voi olla mänty kukkulan laella ole pensas laaksossa mutta ole paras pikku pensas puron varrella Jollet voi olla valtatie ole vain polku Jollet voi olla aurinko ole tähti Et sinä koon avulla voita tai häviä Ole paras Mikä tahansa oletkin (Douglas Mallock)

22 Lopetan puheeni Pikku Prinssin toiveikkaisiin sanoihin: - Maan ihmiset, pikku prinssi sanoi, - kasvattavat jopa viittätuhatta ruusua yhdessä kukkatarhassa... Eivätkä kuitenkaan löydä mitä etsivät - Eivät löydä, vastasin... - Ja kuitenkin he voisivat löytää etsimänsä yhdestä ainoasta ruususta tai tilkasta vettä... - Aivan oikein, vastasin. Ja pikku prinssi lisäsi: - Silmät ovat sokeat. Pitää etsiä sydämellä.