Kuparin hohtoinen ruukinmaisema

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuparin hohtoinen ruukinmaisema"

Transkriptio

1 Kuparin hohtoinen ruukinmaisema Kuparin kyydissä Orijärven kaivokselta Kärkelän ja Kosken ruukeille Salossa 2013, Heidi Grahn

2 1 Sisällysluettelo KUPARIN HOHTOINEN RUUKINMAISEMA... 3 Johdanto... 3 Mikä on ruukki?... 3 Kustaille kiitos... 4 Isonvihan vaikutukset... 6 Venäjän vallan alle... 7 MALMISTA METALLIKSI... 9 Kupari - uskomattoman upea metalli Raudan valmistuksen käsitteitä Pula puusta...12 Kansainvälisyyttä vesistöjen varsilla...13 MALMIA MAAILMALLE...15 Ruukkien historian solmukohta Orijärvi...15 Löydöstä louhimiseen Orijärven kaivosyhtiön alkuvuodet Finlay Orijärven johdossa Finlay, Robert ( ), suurkauppias, ruukinpatruuna, kauppaneuvos Björkmanit Orijärvellä Björkmanit Torpparikysymys Orijärvellä Julinin aika Orijärvellä Inspehtori Grönroos Orijärven ensimmäiset tilat Louhintatekniikat Orijärvi 1900-luvulla Fiskars Aktiebolag The Finnish American Mining Company, F.Am.M.Co Orijärvi Grufaktiebolag Outokumpu Orijärven omistajaksi Orijärven kartano... 41

3 2 RUUKIN MILJÖÖ Kärkelä Kuparihytti Kärkelään Kärkeläntietä pohjoiseen Kärkelänjoen varrella Seppä Kärkelän voimalaitos Kärkelän saha Kosken ruukki Kuparin kyydissä Koskelle Slussin sulku ja Hålldamin pato Kosken ruukin alue Kosken uudemman teollisen toiminnan rakennuksia Matka jatkuu...72 ARKISTOMATERIAALI BIBLIOGRAPHY KUVAT VIITTAUKSET... 76

4 3 Kuparin hohtoinen ruukinmaisema Johdanto Tämä tutkimus on ennen kaikkea salolainen. Kaupunkimme ruukkihistoria osoittaa Salon alueen ainutlaatuisuuden Suomen varhaisteollisena aikana, olemme olleet aikaa edellä, ensimmäisten joukossa jopa ensimmäisiä monissa Suomen historiaan liittyvissä teollisissa tapahtumissa. Ruukkitutkimus kuvaa kiehtovan vaiheen Suomen teollisuushistorian vaiheista, malmiteollisuuden ylä- ja alamäkiä. Ruukkeihin nivoutuu historiamme yhteiskunnallinen ja taloudellinen mahtitekijä terästeollisuus, suurmiesten elämänkertoja, heidän rohkeutensa ja yritteliäisyytensä, ahkeran kansan työpanos, maailmanpoliittiset vaiheet, sekä nykypäivään jatkunut kartanohistoria. Tutkimukseni painopiste on valtakunnallisesti arvokkaissa rakennetuissa kulttuurimiljöissä. Se nojaa kuvamateriaaliin, jota Salon kaupungin Kulttuuriasiain yksikkö keräsi vuonna 2011, jolloin Salo osallistui Turun kulttuuripääkaupunkivuoteen omalla ohjelmakokonaisuudellaan. Tämän materiaalin kuvien kautta matkataan historiassa taaksepäin; mitä meille säilyneet rakennukset, rauniot, maastonmuodot kertovat menneestä, miten ja miksi se ovat sinne asettuneet. Salo 2011 kulttuurivuoden ohjelman elokuun teemana olivat perinnemaisemat, jotka esittelivät Salon alueen valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Museoviraston vuonna 2010 valmistuneeseen valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointiin valitut kohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä. 1 Varsinais-Suomi on maan kärkeä rakennusperinteessä, Salon seudulla kolmisenkymmentä erilaista kohdetta. Tähän listaukseen sisältyvät Orijärven kaivosyhdyskunta ja siihen läheisesti liittyneet Kärkelän ja Kosken ruukit. Jokainen kertomus alkaa jostain. Salolaisesta näkökulmasta mielenkiintoinen hetki on ollut Orijärven kaivoksen toiminnan aloittaminen Tuolloin Johan Iisakinpojan sanotaan löytäneen mailtaan malmikiven, joka oli Orijärven kaivoksen toiminnan alku. Oliko kyseessä ratsutilallinen itse, vai kuten huhupuheita on ollut joku renki tai talonpoika, ei ole tärkeää. Oleellista kuitenkin on se, miten Orijärven tilan takamailta löytynyt kivenkappale on aikaansaanut vyöryn, joka on johtanut Suomen ensimmäisen kuparikaivoksen toiminnan alkamiseen. Orijärven kaivoksen myötä aktivoituivat maantieteellisesti läheiset ruukit. Kärkelä ja Koski alkoivat jalostaa Orijärveltä louhittua kuparia siten, että 1820-luvulla kuparimalmin jalostus voitiin käytännössä hoitaa kokonaan kotimaassa. On kuitenkin syytä palata ajassa hetki taaksepäin katsastamaan historian vaiheita, jotka olivat johtaneet ruukkien perustamiseen ennen paikallisen kaivoksen toiminnan alkua. Mikä on ruukki? Tiivistäen voidaan sanoa, että ruukki tarkoittaa varhaista raudan- ja kuparinvalmistukseen keskittynyttä laitosta ja sen ympärille muodostunutta aluetta. Ruukeiksi kutsutaan usein myös vuoriteollisuuteen liittyviä muita laitoksia, kuten kaivoksia ja lasitehtaita. Pääsääntöisesti ruukilla

5 4 tarkoitetaan raudan käsittelyyn keskittyneitä teollisuuslaitoksia, mutta Salosta löytyvät vanhimmat kupariruukit Kärkelässä ja Koskella, kiitos läheisen Orijärven kuparikaivoksen. Ruukit ovat olleet teollisuutemme ensimmäisen vaiheen edustajia. Suomen vuoriteollisuus käynnistyi varsinaisesti 1600-luvun alussa. Ruotsin valtakuntaan 1637 perustettu Vuorikollegio antoi ruukeille toimintaluvat, sekä määritteli niiden vuosittaisen taontaoikeuden ja veron. Ilman privilegiota, toimintalupaa, ei teollista ruukkitoimintaa saanut harjoittaa. Kaikkiaan Suomessa on ollut yli 80 teolliseen raudan- tai kuparinvalmistukseen liittyvää ruukkia. Monissa niissä jatkuu edelleen teollinen toiminta, osa jatkaa maanviljelyksen ja karjanhoidon alalla, jotkut ovat lähes jäljettömiin hävinneitä ja muutama hyödyntää ruukkihistoriaa matkailun sekä turismin saralla. Salon alueen ruukeista löytyy esimerkit näistä kaikista, ja ne kaikki ovat kulttuurihistoriallisesti merkittäviä ympäristöjä, joiden rakennukset ja rakenteet kertovat vierailijalle ruukkilaisten elämästä ja työstä. 2 Vanhin varsinaissuomalainen ruukki on vuonna 1679 Perniöön perustettu Kosken ruukki. Vielä 1600-luvun puolella saivat alkunsa Kirjakkalan, Teijon ja Pohjankylän ruukit. Suomen Rakennuslehden 31/1983 luettelon mukaisesti Suomen ruukkien perustamisjärjestys osoittaa nykyisen Salon kaupungin alueen ainutlaatuisuuden ruukkialueena: Ruukki perustamisvuosi järjestys paikkakunta valtakunnallisesti Kosken ruukki Perniö ja Tenhola Kirjakkalan ruukki Perniö Teijon (Tyko) ruukki Perniö Kuuston ruukki Perniö Latokartanon ruukki Perniö (Näse bruk) Mathildedalin ruukki Perniö 3 Kustaille kiitos Ruukkitoiminnan historia Suomessa alkoi varsinaisesti kuningas Kustaa Vaasan ( ) aikana. Kuningas oli saanut jo 1530-luvulla täyteen käyntiin Ruotsin kaivannaisteollisuuden, hopean, raudan ja kuparin tuottamisen. Kustaa Vaasan hallitsijakausi oli sotaisa alkanut pohjoismaisten valtioiden liitto, Kalmarin Unioni, alkoi rakoilla 1400-luvulla, kun Tanskan ja Ruotsin ulkopoliittiset intressit jakautuivat maantieteellisesti eri suuntiin. Otollisen ajan koettaessa Kustaa Vaasa irrotti Ruotsin Kalmarin Unionista. Tämä irrottautuminen tuli kalliiksi. Kustaa Vaasa rahoitti uuden monarkiansa uskonpuhdistuksen nimissä siirretyn kirkollisen omaisuuden ja tehostetun kaivosteollisuuden varaan. 4

6 5 Kuva 1, Dannemoran kaivos, Ruotsin rautateollisuuden tukipilari Hopeakaivoksena aloittanut Dannemoran kaivos lähellä Uppsalaa koki Kustaa Vaasan aikana nousun ruotsalaissaksalaisena kaivosyhtiönä, mutta raaka-aine ei yksin riittänyt. Oli tunnettava sulattamisen ja jatkokäsittelyn tekniikat, jotka osasivat saksalaiset ja alankomaiset valloonit. Ulkomaisen tietotaidon avulla Ruotsi nousi maailman raudantuottajien eturiviin. 5 Dagbrottet "Storrymningen" omkring Akvarellerad pennteckning av Elias Martin. Yli puolet Ruotsin valtion tuloista uhrattiin 1550-luvulla sotilaallisiin tarkoituksiin. Ruotsilla oli rautaa, mutta vanhimman rautavyöhykkeen metsät alkoivat ehtyä. Teollinen raudantuotanto tarvitsi paitsi malmia, myös metsää ja vesivoimaa, siksi Kustaa Vaasa tähysi kohti uusia metsäisiä malmialueita. Suomen vuoriteollisuuden alku perustui sille olettamukselle, että Suomestakin löytyisi emämaan kaltaisia rikkaita malmivarantoja. Näin ei ollut, mutta Suomesta löytyi runsaasti muita rautateollisuuden edellyttämiä varoja; metsää, koskia ja työvoimaa. 6 Malmiteollisuuden alkuvaiheen Suomi oli emämaansa Ruotsin vakiintunut itäinen maakunta, joka oli kiinteästi Ruotsin lakien ja säädösten alainen. Kuitenkaan valtiolliset velvoitteet eivät ennen 1500-lukua juurikaan Suomea tavoittaneet. Tuittupäisistä raivokohtauksistaan, karkeudestaan ja epäluuloisuudestaan tunnettu kuningas Kustaa Vaasa oli ensimmäinen Suomea tuntenut kuningas. Suomalaisen rautateollisuuden alullepanijana kuitenkin tärkein rooli oli Vaasan luottomiehellä, Erik Flemingillä, joka oli nimitetty Etelä-Suomen laamanniksi vuonna Fleming oli paitsi sotilas ja valtiomies, myös merkittävä maan taloudellisten olojen kehittäjä. Hän avasi Suomen ensimmäisen rautakaivoksen Lohjan pitäjän Ojamoon Kruunu perusti myös vuoden 1560 paikkeilla Karjaan Mustioon harkkohytin hyödyntämään Ojamon malmia. Sitä pidetään Suomen ensimmäisenä rautaruukkina. Fleming ajoi toimissaan Kustaa Vaasan talouspolitiikkaa, joten on vaikea sanoa, kumpi kulloinkin oli aloitteentekijänä. Talonpoikien sortajana Erik Fleming oli aikanaan pahamaineinen. Kuningas Kustaa Vaasakin tarttui joitakin kertoja kynään ja kielsi jäljittelemättömällä tyylillään suosikkiaan kiduttamasta ja piinaamasta talonpoikia ja kohtelemasta heitä kuin orjia. 7 Kustaa II Aadolfin kaudella Ruotsi-Suomesta tuli suurvalta. Suurvallaksi rakentuva Ruotsi tarvitsi rautaa yhä enemmän tykkeihin, tapuleihin, torneihin ja linnoihin. Sotilasmenoja kasvattivat myös laivaston luominen. Osallistuminen Westfalenin rauhaan vuonna 1648

7 6 päättyneeseen ns. kolmikymmenvuotiseen sotaan kulutti valtakunnan voimavaroja. Valtion merkantilistinen elinkeinopolitiikka kahlitsi talouselämää, kun kaikki ulkomaankauppa pyrittiin keskittämään Tukholmaan. Toisaalta merkantilismi suosi kaivos- ja metalliteollisuutta, koska sen katsottiin erityisesti kasvattavan kansakunnan varallisuutta. Ruotsi oli 1600-luvulla Euroopan tärkein raudantuottaja. Nuori ja innokas kuningas Kustaa II Aadolf halusi omalla esimerkillään osoittaa rautateollisuuden merkityksen koko Ruotsin valtakunnalle. Vierailullaan Suomessa hän keräsi jopa itse malminäytteitä vietäväksi Tukholmaan tutkittavaksi. Kuninkaan innostuksen myötä myös Suomessa aloitettiin järjestelmällinen malmien etsintä. Ensimmäiseksi avattiin uudelleen Flemingin kuoleman vuoksi taantunut Ojamon kaivos vuonna Rautateollisuutemme varhaisimmassa vaiheessa kruunu perusti ruukkeja. Alalle alkoi kuitenkin hakeutua myös yksityistä pääomaa. Mustion ruukin vuonna 1632 vuokrannut Jakob Wolle oli ensimmäinen siinä yksityisyrittäjien joukossa, joiden panos tuli merkittäväksi myös salolaisissa ruukeissa. Kruunun asema vuoriteollisuudessa pysyi kuitenkin merkittävänä. Kuningas perusti 1630 Vuorikollegion säätelemään rautateollisuutta, valvomaan privilegioita ja tuotantoa luvun alussa pohjoisen Euroopan johtoon nousseen Ruotsi-Suomen suurvalta-asema seisoi vakaasti metallisilla tukijaloilla. 8 Vielä vuonna 1673 valtiovalta oli antanut Suomeen erikoissäädöksiä, joiden tarkoituksena oli edistää raudanvalmistusta ja kaivosteollisuuden harjoittamista, sekä erityisesti säästää Ruotsin kaivosalueiden metsiä. Säädöksissä ruukit ja kaivokset voitiin oikeuttaa lunastamaan kruunun saatavia, kuten veroja tai vuokria, ympäristön talonpojilta ja muuntamaan ne hiili- ja puutoimituksiksi, kuljetusvelvollisuuksiksi ja päivätöiksi. Käytännössä näin saatiin ympäristön talonpojat ruukin alustalaisiksi. Ruukilla työskentelevät saivat myös vapautuksia sotaväenotoista. Lisäksi ruukit ja kaivokset saivat oikeuksia alennettuihin tullimaksuihin sekä ulko- että kotimaankaupassa, pitkäaikaisia verovapauksia ja edullisia valtionlainoja toimintansa toteuttamiseen. 9 Isonvihan vaikutukset 1700-luvun alku oli surullista aikaa Ruotsi-Suomelle. Suurten nälkävuosien aikana oli menehtynyt noin kolmasosa Suomen puolimiljoonaisesta kansasta. Katovuodet seurasivat toisiaan 1700-luvun alkukymmeninä, kaiken lisäksi kansaa koetteli vielä ruttoepidemia Parikymmentä vuotta kestänyt Suuri Pohjan sota syttyi vuonna Ensin sen vaikutukset näkyivät lähinnä sotaväenottoina, mutta jo 1713 venäläiset miehittivät Suomen ja tuhosivat rannikkoseutuja järjestelmällisesti, myös suuren osan ruukeista. Tämä Suomessa Isonvihan aikana tunnettu ajanjakso jatkui aina Uudenkaupungin rauhaan 1721 asti. Sodan alkaessa lähes kaikki ruukkien omistajat olivat paenneet Ruotsiin, jolloin hävittämättömätkin ruukin rappeutuivat käyttämättöminä. Ja liekö ollut syynä vaikeat ajat vai muukalaisvihamielisyys, että useiden ruukkien lopullisesta hävityksestä vastasivat paikalliset asukkaat?

8 7 Isonvihan ajalta on säilynyt varsin niukasti tietoa, ilmeisesti virkamiesten maastapaon vuoksi, mutta ruukkihistorialle aika oli varsin ankea. Kun Vuorikollegion määräyksestä Suomessa tehtiin 1722 inventaario maamme ruukeista, niiden kunto todettiin huonoksi. Koska valtiovalta pyrki edelleen edistämään vuoriteollisuutta, myönnettiin ruukeille verovapauksia seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Toimenpiteet tehosivat ja ennen venäläisten miehitysaikaa Suomessa toimineista paristakymmenestä ruukista sodan jälkeen alkoi toimia uudelleen 16. Kuitenkin ruukkien jälleenrakentaminen vaati runsaasti varoja, ja vaikka valtio tuki niitä huomattavin verohelpotuksin, ruukeista vain neljä jatkoi vanhojen omistajien hallinnassa. Uudet omistajat olivat lähinnä varakkaita tukholmalaisia kauppiaita, joiden johdolla suomalaisilla ruukeilla alkoi koko vuosisadan jatkunut loistokausi. 10 Vaikka ns. Pikkuvihan aikainen venäläismiehitys jarrutti ruukkitoimintaa vielä vuosina , valtiovallan tukien ja ruotsalaisten omistajien varojen turvin ruukkiteollisuus eli kasvun aikaa. Salon seudulle tämä kukoistuskausi toi Kuuston ja Kärkelän ruukit, joista jälkimmäinen liittyy kiinteästi Orijärven kaivoksen kuparinkäsittelyyn. Ruotsin poliittinen sekavuus Myssy-puolueen päästyä valtaan valtiopäivillä, sekä samanaikainen kansainvälinen talouskriisi ja rahan arvon lasku aiheuttivat Suomen ruukeille pahan ahdingon. Myös koko Fiskars-yhtymän ja sen mukana Orijärven kaivoksen ja Kärkelän ruukin omistanut Robert Finlay ajautui konkurssiin Muutaman vuoden konkurssihallinnon jälkeen alkoi ruukeilla ja kaivoksella kuitenkin uusi menestyksen aika, kun tukholmalainen suurkauppias Bengt Magnus Björkman sai 1783 haltuunsa Suomen suurimman ruukkiyhtymän. Siihen kuuluivat Antskogin, Fiskarsin, Kosken, Kimon, Orisbergin ja Oravaisten rautaruukit sekä Orijärven kuparikaivos ja Kärkelän kupariruukki. Ruotsin ajan lopussa Björkman rakensi Orijärven kaivoksen ympärille suuren kuparinjalostusyhtymän. 11 Kun Ruotsinvallan aika Suomessa loppui vuonna 1809, Suomessa oli teollisesti toimivaa rautaruukkia. 12 Venäjän vallan alle Suomen poliittinen tilanne muuttui kokonaan vuonna 1809 Venäjän vallan myötä. Ruotsalaiset eivät enää saaneet omistaa Suomessa mitään, joten ruukkien omistussuhteissa tapahtui jälleen muutoksia. Sodan jälkeen uuden valtiovallan tavoitteena oli päästä irti riippuvuussuhteesta Ruotsin malmivaroihin. Suomalaiset ruukinomistajat joutuivat luopumaan ruotsalaisen Rautakonttorin jäsenyydestä ja uudet vienti- ja tuontirajoitukset astuivat voimaan. Rautavalmisteiden pääasialliseksi kauppakumppaniksi tuli nyt Venäjä. Suomeen 1821 perustettu Vuorihallinto otti aiemmin Tukholmassa sijainneen Vuorikollegion tehtävät. Venäjän ja Ruotsin välisissä kauppa- ja tullisopimuksissa vienti- ja tuontimäärät sekä tullimaksut vaihtelivat eri vuosina, välillä Suomelle edullisiksi, välillä vaikeiksi. Sodan aikana malmin tuonti Ruotsista oli rajoitettu yhteen laivalastilliseen, mutta Haminan rauhassa 1809 sovittiin, että kahden vuoden ajan malmin ja takkiraudan tuonti saattoi jatkua entisellään. Malmin tuonti sallittiin, sillä muuten suomalaisten ruukkien toiminta olisi loppunut kokonaan. Malmia

9 8 yritettiin kyllä kuljettaa Uralilta, mutta pitkä matka teki tuonnin sieltä kannattamattomaksi. Aina 1800-luvun puoliväliin asti malmin ja takkiraudan tuonti Ruotsista jatkui lähes ennallaan, lisäksi 1850-luvulla tuotiin takkirautaa myös Ruotsin ulkopuolelta. 13 Venäjän keisarin ja suomalaisten viranomaisten yhteistuumin 1825 asettamat tavoitteet raudanvalmistukselle perustuivat tuonnin lisäksi suomalaisen malmin etsintään ja romuraudan käyttöön. Tarpeettomiksi tulleita vanhoja sotatarvikkeita ja linnoituslaitteita ryhdyttiin käyttämään erityisesti 1800-luvun lopulla, kun raakaraudan uudet mellotustavat tulivat käyttöön. Suomalaista vuorimalmia löydettiin ja käytettiin vain vähän, enimmilläänkin n. 20 % koko malmimäärästä. Varsinkin ruukkien omistajista vain harva uskoi Suomen tulevan toimeen kotimaisten malmien varassa. Poikkeuksena oli suomalainen järvi- ja suomalmi, jota edelleen käsiteltiin lähinnä Itä- Suomen harkkohyteissä. Salon seudulla kotimaisen malminetsinnän tuloksena avattiin Malmbergin kaivos Kiskossa ja Vihiniemen kaivos Perniössä. 14 Vuosisadan loppupuolella alkoivat kotimaiset konepajat tulla raudanvalmistusteollisuuden suurasiakkaiksi. Sekä itsenäisinä toimineet että ruukkien manufaktuurit, konepajat ja valimot nousivat 1890-luvulla tuotannon jalostusarvossa ohi perusmetalliteollisuuden, takki- ja kankiraudan tuotannon. Ensimmäisiä merkittäviä Suomeen perustettuja konepajoja olivat Fiskarsin konepaja Fiskarsin ruukilla 1837, Ericsson & Cowie Turussa 1842, Högfors Karkkilassa Högforsin ruukilla 1846 ja Varkauden konepaja Varkauden ruukilla 1851, sekä tietysti kehruuteollisuuteen keskittynyt Finlaysonin konepaja Tampereella jo Venäjän vallan loppuaikana vuoden 1860 jälkeen vienti Venäjälle vaikeutui. Venäjän poisti ulkomailta tuotavalta takki- ja kankiraudalta tullit, jolloin tuonti vapautui kaikille maille ja samalla vienti Suomesta vaikeutui sen jouduttua tasa-arvoiseen asemaan muiden maiden kanssa. Suomalaiset eivät kyenneet kilpailemaan esimerkiksi Englannin ja Belgian edullisten raudanhintojen kanssa. Huonot suhdanteet aiheuttivat monien ruukkien konkursseja Suomessa, kuten esimerkiksi Viktor Zebor Bremerkin omistama Teijon ruukki Ruukkiteollisuus oli 1800-luvun lopulle saakka kartanoruukkien teollisuutta, jolle tyypillistä oli yksityisomistus, merkittävä maa- ja metsätalous ja ruukkien ympärille kehittynyt ruukkiyhdyskunta. Ruukit toivat uutta elämää ympäristöön, ammattimiehiä tuli Ruotsista ja muualta Euroopasta, suomalaisia pääsi oppiin ulkomaille. Uusia kulttuurivaikutteita virtasi niin ammattilaisten mukana kuin ruukinpatruunoiden vaikutuksesta kartanohistoriaan. Vanhamuotoisen teollisuuden toimintaedellytykset loppuivat 1900-luvun alussa, jolloin pienen viiveen jälkeen 1930-luvun lopulta lähtien kehittyi Suomen nykyinen, uusi teräksen valmistus- ja jalostusteollisuus. Vaikka harvat ruukit jatkoivat raudanvalmistusta tai jalostusta, toimii entisillä ruukeilla edelleen merkittäviä teollisuuslaitoksia. 17

10 9 Malmista metalliksi Suomessa ruukkien ja raudanvalmistuksen olosuhteisiin ovat voimakkaasti vaikuttaneet valtiolliset olot, ensin osana Ruotsia, sitten osana Venäjän valtakuntaa ja vuodesta 1917 lähtien itsenäisenä valtiona. Valtiojärjestelyiden mukanaan tuomat kaupalliset suhteet Ruotsiin ja Venäjään, sekä ulkomaan kaupan erilaiset rajoitukset, säädökset ja tullimaksut vaikuttivat mahdollisuuksiin tuoda Suomeen ruukkien tarvitsemia raaka-aineita, rautamalmia ja takkirautaa, sekä vastaavasti viedä ulkomaille edullisilla tullimaksuilla ruukkien tuotteita, valutakkirautaa, kankirautaa ja rautatuotteita. Raudan merkitys historiassa on suuri ja sitä on Suomessakin osattu käsitellä jo ennen ruukkien perustamista. Raudanvalmistus keksittiin yli 3000 vuotta sitten Aasiassa, josta se hitaasti levisi Euroopan kautta myös Suomeen. Rautaa on maaperässä runsaasti ja sen hyötykäyttö on suhteellisen helppoa. Järvi- ja suomalmia on kansanomaisesti käsitelty koko Pohjolan alueella ilmeisesti yli vuotta. 18 Suomen ruukkien kesken vallitsi selkeä maantieteellinen jako: Ulkomailta tuotua, pääsääntöisesti Ruotsista louhittua vuorimalmia käyttivät rannikon ruukit, joihin malmi voitiin kuljettaa meriteitse. Vanhinta raudantuotantoa oli sisämaassa sijainneilla järvimalmiruukeilla, jotka käyttivät järvi- tai suomalmia. 19 Käytännöllisesti katsoen kaikki Suomeen ennen vuotta 1809 perustetuista 32 ruukista toimivat Ruotsista kuljetetun malmin tai takkiraudan varassa. Ainoat merkittävät poikkeukset olivat 1746 privilegion saanut, järvi- ja suomalmeja raaka-aineenaan käyttänyt Juantehdas (Strömsdals Bruk) ja Karjalohjan Orijärven kaivoksen lähelle 1765 perustettu Kärkelän kupariruukki. 20 Orijärven kaivoksen kuparilöytö oli tärkeä, sillä kuparituotannosta muodostui 1800-luvun alussa merkittävä teollisuudenhaara muuten niukalti teollistuneessa maassamme. Orijärven kaivos ja sen kuparin jalostuslaitokset muodostivat pitkään työväestön määrällä mitaten maan suurimman teollisen kokonaisuuden. Laajimmillaan kupariketjun palveluksessa oli liki 200 työntekijää, eikä näissä luvuissa ollut mukana talonpoikia ja muuta väkeä, jotka toimittivat kaivokselle ja ruukeille puuhiiltä ja elintarvikkeita, sekä toimivat malminkuljetuksen piirissä. 21

11 10 Kupari - uskomattoman upea metalli Kupari on ensimmäinen metalli, jota ihmiskunta oppi muokkaamaan ja sulattamaan. Kuparia on kaikkialla luonnossa merivedessä, kasveissa, maaperän esiintymissä ja jopa puhtaana luonnonkuparina. Kuparista on valmistettu aseita, koruja ja työkaluja jo ainakin 8000 vuotta. Kuparin käyttö moninaistui, kun siihen oivallettiin lisätä tinaa, näin saatiin pronssia. Pronssista alettiin valmistaa erilaisia teräaseita, joiden terän sai hyvin teräväksi luvulla kupari oli Ruotsin tärkein vientituote. Falunin kuparikaivos, Stora Kopparberget, oli luvulla maailman suurin kuparintuottaja, siellä tuotettiin ajoittain kaksi kolmasosaa koko maailman kuparista. Stora Kopparberget on vuosituhannen aikana vaikuttanut suuresti koko Ruotsin kehitykseen ja vaurastumiseen. Falunin malmilla rahoitettiin sodankäyntiä. Sen kuparikaivoksen malmista valmistettuja kuparituotteita myytiin Euroopan moniin maihin kirkkojen, linnojen ja palatsien kattomateriaaleiksi. Falunin kuparista tehtiin myös valuuttana käytettyjä kupariplootuja. Lisäksi kaivoksen oheistuotteina on syntynyt kuuluisa ruotsalainen makkara Falukorv, sekä punaisten torppien seinämaali faluninpunainen - Suomessa punamulta. Falunin kuparivuoren historia ulottuu aina vuoteen Louhinta kaivoksessa loppui 1992 ja vuodesta 2001 Strora Koparberget on ollut UNESCOn maailmanperintökohde. Kupari päätti kivikauden. Sen myötä ihmiset oppivat etsimään ja käyttämään luonnonvaroja, metallurgia kehittyi, samoin kaivostoiminta. Kehitettiin instituutioita suojelemaan ja kasvattamaan kauppaa ja teollisuutta. Kupari pitää edelleen pintansa yhtenä ihmiskunnan tärkeimmistä metalleista, sillä moderni yhteiskuntamme tarvitsee kuparia mm. sähkön ja energian tuotannossa. 22 kuparista on Suomessa yleisesti käytetty nimeä vaski kupari + tina = pronssi kupari + sinkki = messinki

12 11 Raudan valmistuksen käsitteitä Järvi- ja suomalmin pelkistäminen tapahtui harkkohyteissä, jotka olivat päältä avonaisia pystyuuneja, joissa malmi kuumennettiin puuhiilen avulla ja palkeita käyttämällä. Harkkohyteissä lämpötila jäi, tai jätettiin alhaiseksi, jolloin malmin sisältämä rauta ei sulanut juoksevaksi, vaan tahdasmaiseksi ja laskeutui sitten uunin pohjalle, jonne se muodostui harkoiksi. Kun rauta ei sulanut juoksevaksi, siihen ei päässyt sekoittumaan hiiltä eikä muita epäpuhtauksia. Harkkohyteissä valmistettua harkkorautaa voitiin takoa kankiraudaksi ja muiksi rautatuotteiksi ilman mellotusta, eli uudelleen kuumennusta. Harkkohyteissä voitiin käyttää myös fosforipitoisia malmeja, kuten järvi- ja suomalmeja, ilman että harkkorauta tuli liian hauraaksi. Tästä syystä Suomessa käytettiin harkkohyttejä aina 1800-luvun lopulle saakka. Harkkohytit eivät olleet jatkuvakäyttöisiä, vaan aina harkon valmistuttua toiminta piti keskeyttää harkon saamiseksi ulos. Harkkohyttien toiminta oli epätaloudellista, sillä vain pieni osa malmin sisältämästä raudasta saatiin sulatettua, sulatus kesti kauan ja vei paljon hiiliä. Fiskarsin masuunin pienoismalli esittää raudanvalmistuksen prosessin louhitusta malmista eri vaiheiden kautta valmiiksi rautaharkoiksi. Tällä rautaruukilla eletään vuotta Ruotsista tuodun vuorimalmin käsittelyn edellytyksenä oli masuuni, joissa valmistettiin takkirautaa (ruots. tacka = harkko). Masuuni on itse asiassa korkeutta kasvanut harkkohytti, jossa lämpötila nousi niin korkeaksi, että rauta suli ja laskeutui juoksevana uunin pohjalle, masuunien pesään, joista se juoksutettiin muotteihin. Masuuneissa raudan reaktiot olivat siis erilaisia kuin harkkohyteissä. Hyteistä saatiin suoraan takomiskelpoista rautaa iso harkko, kun taas masuuneista saatu hiilipitoinen takkirauta oli niin haurasta, ettei sitä voitu suoraan takoa, vaan se oli kuumennettava uudelleen, mellotettava. Mellotus tarkoittaa ensisijaisesti raakaraudan hiilipitoisuuden alentamista niin, että raudasta tulee muovaamiseen sopivaa, riittävän sitkeää. Vaikka masuunin käyttö vaati mellotusvaiheen, se toi raudanvalmistukseen teollista tehokkuutta. Ensinnäkin masuunissa puhallusta voitiin jatkaa keskeytyksettä pidempi aika, jopa vuosi, ja toiseksi siitä saatiin ratkaisevasti suurempi määrä rautaa. Masuuneissa ei kuitenkaan voitu käsitellä suomalaista järvi- tai suomalmia, eikä edes kotimaista vuorimalmia, sillä niiden sisältämät epäpuhtaudet tekivät raudan hauraaksi. Edelliset sisälsivät fosforia, joka teki raudan hauraaksi kylmänä, jälkimmäinen puolestaan kuparia ja rikkiä, jotka puolestaan tekivät raudan puna- eli kuumahauraaksi. Valutarkoituksiin suomalaisesta malmista valmistettu takkirauta sopi kuitenkin hyvin, tällöin puhuttiin valutakkiraudasta luvulla mellotusmenetelmien kehittyessä saatiin raudan epäpuhtaudet poistettua raudasta ja suomalaisen malmin käyttö mahdollistui masuuneissa. Kehityksen myötä termien käyttö käytännössä sekoittui, eikä nykyään takki- ja harkkoraudasta juurikaan puhuta, sillä raakarautaa ei valmisteta harkkoina.

13 12 Masuunien rinnalle jatkojalostusta varten piti rakentaa ahjoja ja vasaroita. Ahjoissa raakarauta kuumennettiin ja taottiin. Taottaessa raakaraudasta pusertui ulos siihen jääneitä kuona-aineita. Ahjoissa polttoaineena oli puuhiili. Kuumennettava rauta oli suorassa kosketuksessa hiiilen kanssa. Taonnassa rauta taottiin kangen muotoon, kankiraudaksi. Masuunien ja ahjojen palkeet vaativat harkkohyttejä enemmän tehoa, siksi ruukit perustettiin koskien äärelle. Vasta höyrykoneen yleistyminen 1800-luvun alkupuolella vapautti ruukit koskien ääreltä. Aluksi ahjoissa tehtiin saksalaistaontaa, 1700-luvulla sen rinnalle hetkeksi tuli vallonitaonta ja seuraavalla vuosisadalla ensin lancashire- ja sittemmin franche-comté taonnat. Fiskarsissa ja Antskogissa oli 1734 aloitettu, ainoina ruukkeina Suomessa, raudan sulatus ja taonta ns. vallonitaontaa käyttäen. Kosken ruukilla kokeiltiin vallonitaontaa 1754, mutta se ei kannattanut ja niin siirryttiin saksalaistaontaan. 24 Vallonit olivat nykyisen Belgian, Luxemburgin ja Pohjois-Ranskan alueelta Ruotsin ruukkien palvelukseen siirtyneitä taitavia seppiä, masuunimestareita ja hiilenpolttajia. He olivat ranskankielisiä ja uskonnoltaan kalvinisteja. He ja heidän jälkeläisensä säilyttivät oman kulttuurinsa ja identiteettinsä vieraissakin oloissa pitkään, jopa näihin päiviin saakka. Vallonimenetelmällä valmistettu rauta oli erityisen hyvälaatuista ja kysyttyä. 25 Pula puusta Pitkästä ja usein hankalasta kuljetusmatkasta huolimatta ruukkien perustaminen Suomeen oli ja 1700-luvuilla kannattavaa. Valtiovallan pelko metsien loppumisesta Ruotsin vuoritoimen ydinalueilla oli perusteltua, sillä ruukkien ohella myös kaivokset, joissa louhiminen tapahtui kalliota kuumentamalla, kuluttivat metsävaroja uhkaavasti. Valtionvalta tuki ruukkien perustamista syrjäisemmille seuduille, kuten Suomeen, vapaavuosin veronmaksusta ja tullipoliittisin helpotuksin. Suomeen perustettaville ruukeille saatettiin myöntää jopa 30 vuoden verovapaus. Suomi oli perinteisesti ollut tervan suurtuottaja, jolloin sivutuotteina saatiin sysiä eli puuhiiliä. Masuunien ja pajojen ahjoissa tarvittiin kuitenkin niin paljon polttoainetta, että pelkkä sivutuote ei enää riittänyt, vaan perustettiin erillisiä sysimiiluja. Vaikka kaikissa ruukeissa oli palkattuna hiilikaupan ammattilaisia, sysi- ja miilumiehiä, hiilitoimitukset nojasivat paljolti lähistön talonpoikien työpanokseen. Talonpoikien oli tosin asennoiduttava uudella tavalla sysien saamiseksi, sillä puita ei saanut tervahautojen tapaan polttaa loppuun. Puuhiilen teko oli monivaiheinen prosessi aina sopivien puiden kaatamisesta, kuorimisesta, kuivattamisesta miilutuksiin ja kuljetuksiin. Valmiit ja jäähtyneet hiilet kuljetettiin ruukkien hiilihuoneisiin. Sysien teko oli raskasta työtä ja niiden poltto vaati ympärivuorokautista valvontaa, sillä miilua piti tarkkailla, jotta palaminen tapahtui oikein kytemällä. Mahdolliset ilmaliekit sammutettiin nuijimalla miilun pintaa. Miilunpolttajat asuivatkin miilujensa vieressä pitkiä aikoja varsinkin parhaaseen sysien tekoaikaan marras-maaliskuussa. Vaikka talonpojat saivatkin sysistä tervetullutta lisäansiota, se oli rankan työn takana. 26 Ruukkien prosessit vaativat niin suuret määrät puuta, etteivät niiden omat metsät yleensä riittäneet. Hiiltä jouduttiin hankkimaan talonpojilta laajoilta alueilta. Tervan- ja kaskenpolton

14 13 lisäksi metsiä kuluttivat sadat sahat, jotka kilpailivat ruukkien kanssa puusta. Turvatakseen hiilen saannin ja pitääkseen hinnat kohtuullisina ruukit sopivat keskenään hiilen ostopiireistä. Patruunat vetosivat viranomaisiin saadakseen heidät velvoittamaan väestöä puuhiilen toimitukseen vaikka sakkojen uhalla. Ruukkien uudistiloille annettiin vuorirälssioikeus eli vapautus useimmista kruunun veroista niin kauan, kun toiminta oli käynnissä. Ruukin omistaja kantoi tilalliselta veron, joka tavallisimmin suoritettiin malmin ja tuotteiden ajona, sekä puun ja hiilen toimituksina, viljana tai muina elintarvikkeina. Ruukeilla oli usein mahdollisuus kerätä vaikutusalueensa talonpojilta kruunulle tulevia veroja myös puuhiilenä. Ruukkien toiminta perustui puuhiileen aina 1800-luvun alkuun asti, jolloin sen korvasi kivihiili. 27 Toimitusten takuuna ruukeilla tavallisesti oli laajat metsäalueet. Näin ei kuitenkaan ollut Kosken ruukin kohdalla sen toiminnan alkuvaiheessa, Daniel Faxellin aikana. Maa-alan vähyys vaivasi ruukkia, eikä ympäristöstä löytynyt ostettavia tiloja. On arvioitu, että yhden ruukin toiminta vaati noin 15 kilometrin säteeltä toimitetut hiilet. Kosken ruukki jäi väliinputoajaksi, sillä Länsi- Uudenmaan vanhemmat ruukit olivat jakaneet Perniön alueen itäisemmät metsät selkeisiin puuhiilietupiireihin ja toisaalta Teijon ruukin hiilireviiri tuli vastaan Kosken pohjoispuolella. Kun vielä samalla alueella metsien puista kilpaili Orijärven kaivos, puupula oli iso ongelma Kosken ruukille. 28 Kansainvälisyyttä vesistöjen varsilla Suomesta löytyneet vuorimalmiesiintymät haluttiin hyödyntää, mutta niiden louhiminen osoittautui kuitenkin nopeasti kannattamattomaksi. Niinpä lähes kaikki ruukkien käyttämä rautamalmi kuljetettiin Ruotsista, lähinnä Tukholman saaristossa sijainneesta Utön kaivoksesta. Myös raaka- eli takkirautaa laivattiin Ruotsista Suomeen taottavaksi. Kruunu suosi rautamalmin ja raakaraudan vientiä Suomeen jalostettavaksi, koska näin säästettiin emämaan metsiä. Rauta kuljetettiin laivoilla, joten perustettavan ruukin tuntumassa piti myös olla hyvä satama. Merentakaiset kuljetukset kuulostavat ehkä työläiltä, mutta meriliikenteen ansiosta Turku itse asiassa oli helpommin Tukholman saavutettavissa kuin saman mantereen Göteborg. Suomi ei myöskään koskaan ollut Ruotsille alusmaa tai vallattu alue, vaan luonteva osa valtakuntaa, joten tavaraliikenne Turun ja Tukholman välillä oli luontevaa maan sisäistä kuljetustoimintaa. Yhdistelmä vesivoima, metsä ja satama löytyi Pohjan pitäjästä, jonne rakentui rautateollisuuden keskus. Noin vuonna 1630 pitäjään perustettiin Antskogin ruukki, vuonna 1641 Billnäsin ruukki ja vuonna 1649 Fiskarsin ruukki. 29 Fiskarsin ruukin historia nivoutuu kiinteästi Salon seudun ruukkeihin erilaisten omistajavaihdosten kautta. Fiskarsin ruukin perusti Peter Thorwöste, joka edellisenä vuonna oli saanut haltuunsa Mustion ja Antskogin ruukit. Thorwösten ruukit tuhottiin Isonvihan aikana, eikä rauhan jälkeen Thorwöstellä ollut varaa jatkaa niiden toimintaa. Näin Fiskars myytiin John Montgomerylle, joka omisti myös Kosken ruukin. Seuraavat omistajat, Robert Finlay, Magnus Björkman ja von Julinien suku, pitivät edelleen ruukkikokonaisuuden ehjänä.

15 14 Alusta asti Fiskarsin ruukin toiminta perustui Ruotsista, lähinnä Utöstä, tuotuun malmiin. Malmi kuljetettiin Fiskarsin ruukin omilla tai vuokratuilla aluksilla, esimerkiksi lotjilla, Utösta Pohjankurun satamaan ja sieltä pienemmillä proomuilla Fiskarsinjokea pitkin ruukille. 30 Kun lähes kaikki ruukkien käyttämä rautamalmi tuotiin Ruotsista, sekä raaka- ja takkirautaa kuljetettiin Suomeen taottavaksi, kehittyi emämaan ja Suomen välille vilkas merenkulkuliikenne. Arkistolähteiden mukaan 1700-luvulla Fiskarsilla oli omassa omistuksessaan kolmattakymmentä alusta, joiden kippareiden ja vaiheiden tutkimusta on tehty varsin vähän. 31 Kuva 2, tärkeä meriyhteys Vasemmalla: Rautamalmi tuotiin meritse Ruotsista luvun loppupuolella tehdyssä piirroksessa on kuvattuna aikakaudelle tyypillinen alus. 32 Oikealla: Ruotsin valtakunta suurvallan aikana. Kartta: Swedish_Empire_% %29_en2.png Vesistöjen merkitys malmin ja rautatuotteiden kuljetuksessa oli merkittävä koko ruukkihistorian ajan luvulla Orijärven kuparintuotanto oli huipussaan ja John Julinilla oli hallitseva asema Suomen kuparimarkkinoilla. Orijärvi tuotti kuparia yli kotimaisen tarpeen, joten Julin tähysi sen myyntiä ulkomaille. Vaihtelevat määräykset Venäjän antamissa tullisäädöksissä suosivat kupariharkkojen tuotantoa, joita laivattiin yhdessä Julinin muiden tehtaiden tuotteiden, useimmin raudan ja lautojen kanssa Euroopan suursatamiin. Orijärven harkkokuparin laatu sai kiitosta monilla tahoilla ja sitä vietiin Tukholman ja Pietarin lisäksi Tallinnaan, Riikaan, Lyypekkiin, Hampuriin ja Bordeauxiin. 33

16 15 MALMIA MAAILMALLE Ruukkien historian solmukohta Orijärvi Kuva 3, Orijärven avolouhos Orijärven kaivoksen avolouhoksen malmien suodattama trooppisen turkoosi vesi kesällä Kuva Heidi Grahn. Orijärven kaivoksen historian alkaminen on luontevaa ajoittaa vuoteen 1757, jolloin ratsutilan asukas Johan Isakssonin, Juhana Iisakinpojan, kerrotaan löytäneen takamailtaan harvinaisen kivilajin. Isaksson vei sitten kivet kotiinsa, jotka Kosken tehtaanvouti Anders Holmberg näki tämän luona käydessään. Holmberg kertoi kivistä edelleen silloiselle vuorivouti Johan Adolph Liljeqvistille, joka tarkasti malmiaiheen ja pani koekaivaukset käyntiin. Toki Orijärvellä oli ollut elämää ennen tätä malmilöytöäkin, mutta tuo tapahtuma aloittaa tapahtumasarjan, joka linkittää suomalaisen varhaisen valtateollisuuden Salon alueella, eli Suomen ensimmäisen kuparikaivoksen, sekä ruukit Koskella ja Kärkelässä.

17 16 Löydöstä louhimiseen Orijärven malmilöydölle aika oli varmasti oikea. Kruunun panostus vuorityöhön oli yli sadan vuoden aikana tuonut sen tutuksi myös syrjäseutujen talonpojille. Tuskin muuten Juhana Iisakinpoika olisi oivaltanut löytäneensä jotain arvokasta. Eikä hänellä ainakaan olisi ollut suhteita malmilöydöstä ilmoittamiseen. Ruotsin vahva asema Euroopan raudan ja kuparin tuottajana oli asettanut vuoriteollisuuden merkantilistisen talouspolitiikan päähuomioon. Kruunu toimi itsekin aktiivisesti vuorityössä mukana, mutta samalla kannusti yrittäjähaluisia miehiä mukaan malmien louhintaan ja jalostukseen, myös tavallisia alamaisia kehotettiin tarkkailemaan ympäristöään ja etsimään kiinnostavia kiviä. Tukholmassa toimineella Vuorikollegiolla oli keskeinen asema teollisuuspolitiikassa 1630-luvulta alkaen. Sen ohjaamana vuoriteollisuuden sanomaa levitettiin koko valtakuntaan, jossa alueellisesta toiminnasta vastasivat vuorimestarit. Innostuksen myötä myös Suomi oli saanut jo 1600-luvulla ensimmäiset ruukkinsa. Vaikka Isovihan aikana 1700-luvun alussa Suomen ruukkiteollisuus oli lähes pysähdyksissä, alkoi ruukkien kukoistuskausi jo luvulla. Orijärveläisen Juhana Iisakinpojan onneksi ensimmäisenä Isovihasta toipuivat hänelle maantieteellisesti läheiset Kosken, Fiskarsin ja Antskogin ruukit. Iisakinpoika oli varmasti nähnyt miten ruukkien tulo oli muuttanut elämää seudulla. Hän oli epäilemättä kuullut miten Suomesta nyt etsittiin malmiesiintymiä, niistä louhittuja metalleja sulatettiin ja vietiin ulkomaille samalla kun Ruotsista tuotuja raaka-aineita jalostettiin täkäläisillä ruukeilla. 34 Aivan odottamaton Orijärven löytö ei varmaan ollut, sillä oli tiedossa, että läheiseltä Haapaniemen kartanon mailta oli jo aiemmin löytynyt kuparipitoisia lohkareita. Kivistä löytynyt kupari oli rautaa monin verroin arvokkaampaa ja löytö herätti suurta kiinnostusta. Orijärvellä edettiin ripeästi koelouhintaan, jonka tulokset olivat lupaavia ja valtauskirja saatiin jo kesällä Toiveet Ruotsin Falunin kaivosten kaltaisista rikkauksista, kuparin arvostus ja merkantilistinen ajatusmaailma houkuttivat yksityisiä sijoittajia Orijärven kaivostoiminnan aloittamiseen. 35 Orijärven kaivosyhtiön alkuvuodet Kaivoksen johtoon haettiin mahdollisimman päteviä ammattilaisia ja tässä ilmeisesti onnistuttiin, sillä Suomen vuorimestari Magnus Linder kiitteli Anders Holmbergin taitoja. Linderin esityksestä Vuorikollegio palkitsikin Holmbergin hopeamaljalla, johon oli kaiverrettu teksti: Kuninkaalliselta vuorikollegiolta vuonna 1778 Anders Holmbergille, Orijärven kuparisuonen löytäjälle Uudellamaalla, Kiskon pitäjässä. Vasta joskus myöhemmin samaisen maljan pohjaan on kaiverrettu: Oikea löytäjä Orijärven rusthollari Johan Isaksson ei saanut mitään, löysi Tosin Isaksson sai kyllä kaupassa Biskopsbölen ja Sprerringsin ratsutilat Kirkkonummelta ja Porkkalan niemeltä, kun uusi perustettu Orijärven kaivosyhtiö osti Orijärven perustetun kaivosyhtiön johtoon nousivat Fagervikin omistaja Johan Hising, Teijon ruukin vuorineuvos Jakob Kijk sekä mm. Strömforsin ruukin Loviisassa omistanut Johan Forsell.

18 17 Kuva 4, Orijärven kauppakirja vuodelta 1762 Kauppakirja vuodelta Fiskars-yhtiön historiallinen arkisto 37 Alun innostuksen jälkeen Johan Hising kuitenkin alkoi epäillä kaivostoiminnan kannattavuutta. Erityisesti hän kiinnitti huomiota kohtuuttoman kalliisiin kuljetuksiin, jotka talvisin tehtiin rekikuljetuksina kaivokselta Teijon ruukille, jonne kupari vietiin sulatettavaksi. Koko jalostusketju oli muutenkin pitkä, sillä Orijärven kaivoksen toiminnan alkuvuosina Teijossa tuotettu raakakupari vietiin puhdistettavaksi jatkojalostukseen kelpaavaksi tuotteeksi Ruotsiin Avestan tehtaille Taalainmaalle. Vaikka Hisinger oli hankkinut omistukseensa lähes puolet kaivosyhtiöstä, ei hän jaksanut uskoa kaivoksen tulevaisuuteen, vaan myi osuutensa Ruotsin merkittävimpiin rautatehtailijoihin kuuluneelle Robert Finlaylle Finlay Orijärven johdossa Finlay oli ollut jo 1750-luvulla kiinnostunut Suomen ruukeista ja hankkinut itselleen Fiskarsin, Antskogin, Kosken, Männäisten, Orisbergin, Kimon ja Oravasiten ruukit sisältävän ryppään. Hän

19 18 nosti vielä omistusosuuttaan Orijärven kaivoksesta siten, että vuosikymmenen lopulla omisti ¾ osakkeista. Finlayn aika Orijärvellä jatkui aina vuoteen 1771, jolloin hän teki vararikon. Vaikka katselmuksessa 1766 vuorimestari Magnus Linder esitti Orijärven kaivokselle vapautusta veroista 20 vuodeksi kuparituotannon suuren kansallisen merkityksen vuoksi, kaivoksen tuotto oli 1760-luvulla vielä varsin vaatimatonta. Vanhimmassa kaivoksessa oli päästy vain noin 10 metrin syvyyteen ja työtä tehtiin alle 10 miehen joukolla. Linder oli katselmuksessaan kuitenkin optimistinen Orijärven malmivarannon suhteen. Finlay oli lähtenyt suurella innolla mukaan Suomen vuoritoimintaan ja perustanut ajan mittapuun mukaan mahtavan teollisuusimperiumin. Orijärvellä hän ryhtyi määrätietoisesti tehostamaan kaivoksen tuotantoa. Kokemuksensa pohjalta hän ymmärsi, että Orijärven malmin ensimmäinen jalostusvaihe piti tehdä lähellä kaivosta ja rakennutti vuosina kuparin sulatushytin Kärkelään, noin viisi kilometriä kaivoksesta. 38 Samaan aikaan kuitenkin Ruotsissa Myssy-puolueen päästyä valtaan valtakunta vajosi taloudelliseen epävarmuuteen. Sitä seurannut syvä taantuma iski myös Finlayn suomalaisiin ruukkeihin, sekä Orijärven kaivokseen. Tilanteen seurauksena Robert Finlay menetti omaisuutensa ja hänen aikansa Suomen vuoriteollisuuden parissa päättyi lyhyen omistajakauden jälkeen vuonna Finlayn merkittävin panos Orijärven toimintaan oli Kärkelän kuparihytin rakentaminen. Kärkelä korvasi Teijon ruukin kuparin käsittelyssä ja kuljetuskustannukset alenivat. Itse kaivostoimintaan ei Finlayn aikana ehditty tehdä suuria parannuksia. Hänen kautensa alkuvuosina kaivokset olivat Orijärvellä vielä matalia, joten sekä malmin että veden nosto tehtiin käsivinttureilla. Vasta louhinnan siirtyessä syvemmälle maan alle ja Kärkelän sulaton vaatiman malmin myötä tarvittiin tehokkaampia apuvälineitä malmin nostoon. Isokaivos sai ensimmäisen hevosvintturin Samalla rakennettiin kaivoskuilun päälle katos, joka esti veden ja lumen pääsyn kaivokseen. Muiden kaivosten käsivintturit korvattiin hevosvoimalla seuraavien vuosikymmenten aikana. Vaikka kaivosaukot oli Finlayn aikana suojattu katoksin, vesi oli ainainen ongelma luvulle tultaessa vedestä oli tullut niin suuri ongelma, että pääosa nostokapasiteetista käytettiin veden nostoon. 39

20 19 Finlay, Robert ( ), suurkauppias, ruukinpatruuna, kauppaneuvos Skotlantilaiseen aatelissukuun syntynyt Robert Finlay oli Tukholman rikkaimpia ja vaikutusvaltaisimpia. Hän toimi ensin Tukholman merkittävimmän raudanviejän, suurkauppias Frans Jenningsin, kirjanpitäjänä ja myöhemmin vuodesta 1752 yhtiökumppanina. Edullinen avioliitto ja sen myötä yhteen liittyvät valtaapitävät kauppiassuvut vahvistivat Finlayn asemaa Tukholman suurkauppiaiden joukossa. Frans Jenningsin kuoltua 1754 suvut yhdistivät liiketoimensa Finlay & Jennings kauppahuoneeksi, josta tuli Tukholman johtava raudanviejä. Kauppahuone kasvatti ruukkiomaisuuttaan, kun monet siitä taloudellisesti riippuvaiset ruukinomistajat eivät kyenneet maksamaan sitoumuksiaan. Ruukkien ja niihin liittyneiden kaivososuuksien ja maaomaisuuksien kerääminen johti suuryritykseen, joka sijoittamalla teollisuuteen ja kiinteistöihin säilytti omaisuutensa myös lukujen rajun inflaation aikana. Finlayn ja Jenningsin kauppahuone kasvoi hallitsemattoman suureksi ja se jaettiin heinäkuussa 1762, jolloin Finlay perusti oman Robert Finlay & Co:n nimellä tunnetun kauppahuoneen. Jaon yhteydessä kauppahuoneen Suomessa sijainneet ruukit - Fiskars, Antskog, Koski, Männäinen, Orisberg, Kimo ja Orvainen - siirtyivät Finlayn omistukseen. Lisäksi Kiskon Orijärveltä löytynyt kupari kiinnosti Finlayta ja muutamaa vuotta myöhemmin hän omisti 3/4 kaivosyhtiöstä. Finlay kehitti teollista toimintaa rakennuttamalla Kärkelään 1766 kuparihytin Orijärven malmin jalostamiseksi. Finlay oli Ruotsin hattupuolueen kiivas kannattaja, ja kun valta 1760-luvun lopulla siirtyi myssyille, alkoi poliittinen tilanne heikentää Finlayn liiketoimintaa. Lopulta 1771 Kauppahuone Robert Finlay & Co ajautui konkurssiin. Svean hovioikeus ratkaisi Finlayn kauppahuoneen konkurssijutun Tällöin paljastui, että kauppahuone oli epäonnistuneiden teollisuushankkeiden, haaksirikkojen, liikekumppanien vararikkojen vuoksi kärsinyt huomattavat tappiot. Pettynyt kauppaneuvos Finlay puolestaan oli ehtinyt ennen kauppahuoneensa konkurssijutun ratkaisua lähteä maasta. Hän asettui Bordeaux'ssa sijainneille tiluksilleen ja vietti siellä elämänsä viimeisen vuosikymmenen. 40 Björkmanit Orijärvellä Finlayn konkurssin jälkeen Orijärveä hallinnoi Konkurssihallinto, jonka aikana kaivostoimintaa jatkettiin edelleen. Kuitenkin vasta seuraavan omistajan, Bengt Magnus Björkmanin, suuren omaisuuden ja aktiivisuuden myötä Orijärven toiminta tehostui. Björkman alkoi avata reippaalla tahdilla uusia kaivoksia, sekä otti seitsemän vuotta hylättynä olleen Isokaivoksen käyttöön. Pontevista yrityksistään huolimatta Björkman ei onnistunut nostamaan merkittävästi kaivoksen tuottoa. Heikot suhdanteet kuparimarkkinoilla ja Venäjän kanssa käydyn Kustaan sodan tuoma epävarmuus 1780-luvun lopulla haittasivat kaivoksen ja ruukkien toimintaa. Kun Björkmanin hakemuksen johdosta Orijärvellä tehtiin katselmus vuonna 1787, totesi vuorimestari Linder raportissaan, että Isokaivos oli puoliksi täynnä vettä, Keskikaivos ja Länsikaivos eivät tuottaneet toivotusti ja Oikokujankaivoksessakin malmi esiintyi hajanaisesti. Kaivoksen tulevaisuus ei Linderin päätelmien mukaan vaikuttanut valoisalle. Myös Björkman itse vetosi huonoihin sijoituksiin sekä Orijärvellä että Kärkelässä ja pyysi apua jatkaakseen niiden toimintaa, jotta kaivoksen ja sulaton 120 työntekijää saisivat pitää työpaikkansa. Vuorikollegio päättikin myöntää Orijärvelle edelleen veroista vapautuksen seuraavaksi 10 vuodeksi. 41 Kustaa III:n aloitteesta alkanut sota Venäjää vastaan kesti kesäkuusta 1788 elokuuhun Se päättyi Värälän rauhaan ilman selvää voittajaa ja ilman rajamuutoksia.

21 20 Jos Kustaa III:n sodat olivat heikentäneet kuparimarkkinoita, Orijärvi sai kiittää Napoleonin sotia niiden paranemisesta. Vuosisadan vaihteessa kuparin kysyntä jatkoi edelleen nousuaan, mutta hyvien uutisten keskellä ongelmaksi muodostui Kärkelän sulatto, jossa kärsittiin vesipulasta. Mahdollistaakseen kuparin tuotannon kasvun Björkman päätti lopettaa Kosken ruukilla kankiraudan valmistuksen ja korvata sen kuparihytillä. Lisäksi Koskelle rakennettiin kuparin jalostuslaitos siihen kuuluvine uuneineen. Björkmanin toimet purivat ja 1798 vuorikomissaari Lundström totesi katselmuksessaan Orijärven kaivoksen tilanteen kohentuneen selvästi. Ongelmana tosin edelleen oli malmin hajanainen esiintyminen. Verovapausvuosia myönnettiin enää kolme, jonka jälkeen joka 30. kippunta tuotetusta puhtaasta kuparista tuli toimittaa verona lähimmän kaupungin metallivaakaan. On huomattavaa, että 1800-luvun alun vuosina Orijärven kuparintuotanto toi kruunulle verotuloja enemmän kuin Suomen koko rautateollisuus yhteensä. Björkman uskoi kupariin ja voidakseen turvata sen tuotannon, hän supisti läheisten ruukkien raudankäsittelyä ja investoi uusiin kuparihytteihin. Kärkelän kuparisulatto oli saatu hyvin hallintaan 1790-luvulla ja tuotantoketjun kannattavuus koheni. Louhintaa Orijärvellä lisättiin ja vuosisadan vaihteessa kaivoksella oli jo liki sata louhijaa töissä yötäpäivää. Kaudesta muodostuikin kaivoksen siihenastisen historian ehdoton huippukausi, jolloin kuparin tuotanto ylitti jo 100 tonnin rajan, louhinta oli kippuntaa (3.060 t.). Edes myöhemmällä Björkmanin kaudella ei enää päästy näihin lukemiin. 42 Helmikuussa 1808 venäläiset sotajoukot vyöryivät Suomeen. Sodan sekavina vuosina toiminta Orijärven kaivoksella ja kuparin jalostuslaitoksilla jatkui kuitenkin lähes normaalisti. Haminan rauhaan 1809 päättyneen sodan jälkeen alkoivat kuitenkin vaikeat ajat. Uusi valtiollinen yhteys Venäjään katkaisi yli 700 vuoden ajan kestäneen yhteiselon Ruotsin kanssa, mikä aiheutti muutoksia ja epävarmuutta. Rauhanehtoihin liittynyt määräys, jonka mukaan Ruotsin alamaiset eivät enää saaneet omistaa Suomessa mitään, aloitti omistajavaihdosten kauden ruukeilla. Bengt Magnus Björkman, joka oli koko omistajakautensa ajan asunut Tukholmassa, päätti myydä Suomessa olevan omaisuutensa pojalleen Bengt Ludvigille. Uusi omistaja muutti Fiskarsiin vuonna 1814 ja keskitti toimintansa ympäristön malmiteollisuuteen. Bengt nuoremman aikana Orijärvellä toiminta jatkui ennallaan, joskin tuotantotuloksissa jäätiin selvästi aiemmista vuosista. Vaikka uusia kaivoksia avattiin ja erityisesti 1819 aloitetun, omistajansa mukaan nimetyn, Ludviginkaivoksen malmi osoittautui hyväksi, sekä louhintamäärät että malmin osuus louhinnasta laskivat vuosittain. Yhä syvemmissä kaivoksissa veden nosto kävi työläämmäksi ja vaati uusia, tehokkaampia nostokeinoja. Asiaa ratkaisemaan tuotiin ruotsalainen rakennusmestari Nordberg, jonka johdolla Orijärvelle rakennettiin ensimmäinen sen maisemaa vuosia hallinnut pumppumylly. Napoleonin sodat tarkoittavat Napoleonin johtaman Ranskan ja muiden Euroopan maiden muodostamien liittokuntien välillä vuosina käytyjä sotia.

22 21 Kuva 5, Orijärven pumppumylly Fiskars museum, bildsamling, 1993: (ber), Fotograf: C.J Malmberg, Stockholm. 43

23 22 Björkmanit Isä: Bengt Magnus ( ), ruukinpatruuna, suurkauppias (kuvassa) Pojat: Bengt Ludvig ( ), isälleen huolta tuottanut hulttio ja Lars Magnus, 1834 aateloituna Björkenheim ( ), Pohjanmaalla ruukinpatruunana menestynyt. Bengt Magnus Björkman oli jälleen yksi suomalaisiin ruukkeihin suuresti vaikuttanut tukholmalainen suurkauppias. Björkmanin ura alkoi myymäläapulaisena Tukholmassa. Vähitellen hän kasvatti omaisuuttaan ulkomaankaupalla ja laivanvarustajana. Björkman toimi myös Robet Finlayn suurimpiin velkojiin kuuluneen amsterdamilaisen Jean ja Carl Hasselgrenin kauppahuoneen asiamiehenä. Kauppahuoneen kautta Björkman sai haltuunsa Suomen suurimman ruukkiyhtymän ostettuaan sen vuonna 1783 Finlayn konkurssin jälkeen toimineelta konkurssihallinnolta. Yhtymään kuuluivat Antskogin, Fiskarsin, Kosken, Kimon, Orisbergin ja Oravaisten rautaruukit, sekä Orijärven kuparikaivoksesta 3/4 ja Kärkelän kupariruukki. Muutamaa vuotta myöhemmin Björkman osti viimeisen neljänneksen Orijärven kaivoksesta Teijon ruukin Leskirouva Kijkiltä. Kaivoksen ainoana omistajana hän aloitti koko kuparin tuotantoketjun kehittämistoimet ja rakensi Ruotsin ajan loppuun mennessä Orijärven kaivoksen ympärille suuren kuparinjalostusyhtymän. Kun Suomi oli 1809 liitetty Venäjään, eivätkä ruotsalaiset saaneet enää omistaa Suomessa mitään, Björkman päätti jäädä Tukholmaan ja luovuttaa ruukit pojilleen. Heistä vanhin, Bengt Ludvig sai eteläsuomalaiset tehtaat ja Lars Magnus pohjalaiset tehtaat. Suomeen siirtyneistä pojista Lars Magnus menestyi ruukinpatruunana. Hänet aateloitiin sotilaallisten ja taloudellisten ansioittensa vuoksi 1834 nimellä Björkenheim. Bengt Ludvig puolestaan tuotti isälleen suuria huolia. Liikemiehenä hän oli tuhlaavainen, ruukinpatruunana kohtuuttoman ankara. Isännyytensä aikana Bengt Ludvig Björkman laiminlöi ruukkiensa hoidon ja joutui taloudellisiin vaikeuksiin. Lopulta Isä-Bengtin mitta täyttyi, eikä hän suostunut antamaan pojalleen luottoa, vaan otti ruukkiyhtymän jälleen käsiinsä ja myi sen apteekkari John Julinille. Bengt Magnus Björkman suunnitteli kahden suuren päärakennuksen rakentamista suomalaisille ruukeilleen. Etelä- Suomen tehtaiden keskukseksi hän valitsi Fiskarsin, mutta ei ehtinyt aloittaa rakennustöitä ennen Suomen sotaa. Poika Bengt Ludvig Björkman rakennutti Fiskarsiin komean Charles Bassin piirtämän ja Carl Ludvig Engelin täydentämän päärakennuksen. Bengt Ludvig oli Fiskarsissa epäsuosittu, eikä ihme, sillä hänen tempauksensa olivat älyttömyydessään käsittämättömiä. Hän esimerkiksi rakennutti Fiskarsin kartanon kolmanteen kerrokseen talvipuutarhan, jossa hän harrasti jänisjahtia. Kohtuuttoman ankarat rangaistukset työväkeä kohtaan johtivat lopulta patruunan tuomitsemiseen ensin häpeärangaistukseen ja lopulta vuonna 1820 erään uhrin kuoltua patruuna tuomittiin vuodeksi vankeuteen. Kuva 6, Fiskarsin kartano 44

Fiskarsin ruukin historiaa. Torsti Salonen

Fiskarsin ruukin historiaa. Torsti Salonen Fiskarsin ruukin historiaa Torsti Salonen Fiskarsin ruukki Fiskarsin tila kuului 1600-luvun alussa panttioikeudella läheiselle Gennäsille, joka oli Boije af Gennäs -suvun säterikartano. Turkulainen kauppias

Lisätiedot

Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget)

Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget) Opintoretkeilypäivä 24.9.2011, aamupäivä Kirjurina Sameli Salokannel Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget) Stora Kopparbergetin kaivostoiminnalla on ollut merkittävä vaikutus koko Ruotsin kehitykseen

Lisätiedot

Liite 1. Lohja, Ojamon rautakaivos Sijaintikartta Hoidon ja käytön tarkastus, P. Maaranen Raportti 3.11.2008

Liite 1. Lohja, Ojamon rautakaivos Sijaintikartta Hoidon ja käytön tarkastus, P. Maaranen Raportti 3.11.2008 Liite 1. Lohja, Ojamon rautakaivos Sijaintikartta Hoidon ja käytön tarkastus, P. Maaranen Raportti 3.11.2008 Kansalaisen karttapaikka, internet-palvelu Keskikoordinaatti pääkaivoskuilulle: 6684224/ 3335197

Lisätiedot

Metallien valmistus. Kuva1: Louhittua kuparikiisua. Kuparikiisu sisältää jopa 35% kuparia. (Kuva:M.Savolainen).

Metallien valmistus. Kuva1: Louhittua kuparikiisua. Kuparikiisu sisältää jopa 35% kuparia. (Kuva:M.Savolainen). Metallien valmistus malmin etsintä Perinteisesti uusien malmiesiintymien jäljille on täällä pohjolassa päästy irtokiviä etsimällä. Kun tunnetaan jääkauden kulkusuunnat, voidaan päätellä, mistä suunnasta

Lisätiedot

MINERAALIKLUSTERIN HISTORIASTA OPITTAVAA

MINERAALIKLUSTERIN HISTORIASTA OPITTAVAA MINERAALIKLUSTERIN HISTORIASTA OPITTAVAA Kaivosalan tulevaisuusseminaari 4.-5.10.2011 Toiminnanjohtaja Olavi Paatsola Aiheita tässä esityksessä Kivikauden, rautakauden ja pronssikauden historiaa Suomen

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön 1950 Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön kanssa. Suosituimmaksi puimurimalliksi Suomessa tuli

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

EP Senioripoliisit. Tapaaminen ti

EP Senioripoliisit. Tapaaminen ti EP Senioripoliisit Tapaaminen ti 19.9.2017 Kesä, jonka odottelu ei ole vielä päättynyt, on taas kerran kääntynyt syksyyn ja syyskauden ensimmäinen tapaaminen oli ajankohtainen tiistaina 19.9.2017 Årisbergin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kirjoitus on julkaistu saman sisältöisenä Hiisilehdessä 1/2015

Kirjoitus on julkaistu saman sisältöisenä Hiisilehdessä 1/2015 1 Kirjoitus on julkaistu saman sisältöisenä Hiisilehdessä 1/2015 Skogbyn ruukki Retki ruukille Kesän helteisellä Saimaan veneretkellämme keskustelimme Eero Siljanderin kanssa eräästä mieliaiheestamme raudan

Lisätiedot

SUOMEN VUORITOIMI 1700-LUVULLA

SUOMEN VUORITOIMI 1700-LUVULLA Hiekkakivelle ominainen heikosti näkyvä kerroksellisuus antaa sille eloisuutta... Näin siis v. 1942 Aarne Laitakari, joka oli tunnetusti erittäin tarkka havaintojen tekijä, kuuluisa mineralogi ja keräilijä.

Lisätiedot

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK 1 JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi Tomi Onttonen Karelia-AMK Sisältö 2 - Perustuu opinnäytetyöhöni - Aineisto kerätty hajautetut

Lisätiedot

Ruotsin aikaan -näyttelyyn

Ruotsin aikaan -näyttelyyn Tehtäviä Ruotsin aikaan -näyttelyyn Sisällys 2 3 4 5 5 6 9 10 Ruotsin ajan suomalaisia Kuvateksti historiallisille kuville Ristikko Aikajärjestys Loppuarviointia Ratkaisut Sanaselityksiä 2 YHTEINEN HISTORIAMME

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Arvokas juusto Anja Pölönen

Arvokas juusto Anja Pölönen Arvokas juusto 20.3.2018 Anja Pölönen 1 ARVOKAS JUUSTO ESITYKSEN SISÄLTÖ Yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys Haasteellinen valmistus Henkilökohtainen vastuu 2 MAITO JA JUUSTO TUOVAT TYÖTÄ JA TOIMEENTULOA

Lisätiedot

JYRKKÄKOSKEN RUUKKI Karim Peltonen

JYRKKÄKOSKEN RUUKKI Karim Peltonen JYRKKÄKOSKEN RUUKKI Karim Peltonen Itä-Suomeen perustettiin viime vuosisadan alkupuolelta lähtien yhteensä noin 40 rautaruukkia, joissa rautaa valmistettiin järvimalmista teollisesti harkkohyteissä tai

Lisätiedot

03. Nissnikun tila. Nissniku, Brita Lönnberg 1917, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon

03. Nissnikun tila. Nissniku, Brita Lönnberg 1917, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon 03. Nissnikun tila Nissnikun tilan varhaisimpia merkintöjä on löydetty vuodelta 1557, kun Nissnikun maakirjassa mainitaan henkilö nimeltä Gregorius Nilsson. 1600-luvun alussa mainitaan Matz Nilsson Nissebystä.

Lisätiedot

5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit.

5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit. JALOKIVIJAHTI Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Jalokivijahdissa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä tietotimantteja eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 28.08.2014 Mikko Kesä, Jan-Erik Müller, Tuomo Saarinen Innolink Research Oy Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Aspon Q CEO Gustav Nyberg CFO Dick Blomqvist. 23-Aug-07

Aspon Q CEO Gustav Nyberg CFO Dick Blomqvist. 23-Aug-07 Aspon Q2 2007 23.8.2007 CEO Gustav Nyberg CFO Dick Blomqvist 1 Aspon Q2 2007 Jatkuvien toimintojen liikevaihdon kasvu 11,6 %, yritysosto mukaanlukien 22,8 % Liikevoitto ilman kertaeriä 4,2 milj. euroa

Lisätiedot

FISKARS 1649 360 VUOTTA SUOMEN TEOLLISUUDEN HISTORIAA

FISKARS 1649 360 VUOTTA SUOMEN TEOLLISUUDEN HISTORIAA FISKARS 1649 360 VUOTTA SUOMEN TEOLLISUUDEN HISTORIAA Kansikuva: Fiskarsin ruukki kuvattuna P.A. Kruskopfin litografiassa vuodelta 1848. Vasemmalla kuparitaetehdas, jota myöhemmin on eri vaiheissa muokattu

Lisätiedot

Drottningholmin linna

Drottningholmin linna 1 Drottningholmin linna Drottninholmin linnan puiston puolelta Drottningholmin linna (ruots. Drottningholms slott) on Ruotsin kuningasperheen yksityisasunto. Se sijaitsee Ekerön kunnan Drottningholmissa,

Lisätiedot

Kokeeseen tulevat aiheet

Kokeeseen tulevat aiheet Kokeeseen tulevat aiheet Vihkokoe. Lue kirjasta ne sivut, jotka on vihkoon merkitty otsikon viereen. Opettele vuosiluvuista vain ne, jotka on ympyröity. Muista, että aloitamme tilanteesta, jossa suomalaiset

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi KAIVOSTOIMINTA SUOMESSA TÄNÄÄN Kaivostoiminnalla Suomessa on pitkät perinteet sekä kokemusta ja osaamista Parainen > 100 v, Pyhäsalmi

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

SUOMEN SUKUTUTKIMUSSEURA Sukututkimuspäivien järjestelytyöryhmä

SUOMEN SUKUTUTKIMUSSEURA Sukututkimuspäivien järjestelytyöryhmä SUOMEN SUKUTUTKIMUSSEURA Sukututkimuspäivien järjestelytyöryhmä Seminaari, Teatteri-sali PERJANTAI 13.3.2015 Teema: Varsinais-Suomen ruukit suku- ja henkilöhistorian valossa 9.00-9.30 Aamukahvi 9.30-10.15

Lisätiedot

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 2020 -hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 27.5.2009 VARJAKKA - ALUERAJAUS Aluerajaus: Varjakan saari, Varjakan mantere ja Akion saari Alueen pinta-ala noin 200 ha (Varjakka + Pyydyskari 100 ha,

Lisätiedot

Lapin metsätalouden kaaresta. Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen

Lapin metsätalouden kaaresta. Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen Lapin metsätalouden kaaresta Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen Tukki on Lapin metsätalouden keskiössä Kuva teoksesta Paasilinna 2003. Sadan

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖ BIOKAASUTOIMIJANA

ENERGIAYHTIÖ BIOKAASUTOIMIJANA ENERGIAYHTIÖ BIOKAASUTOIMIJANA MIKKO LIUKKONEN ETELÄ-SAVON ENERGIA OY Osakeyhtiö Mikkelin Sähkölaitos perustettiin 9.10.1900. Sähkölaitos eli valonsynnytyslaitos valmistui 23.10.1901 ja katuvalaistus sytytettiin

Lisätiedot

ITSENÄISEN SUOMEN RAHAHISTORIA. Jorma J. Imppola

ITSENÄISEN SUOMEN RAHAHISTORIA. Jorma J. Imppola ITSENÄISEN SUOMEN RAHAHISTORIA Jorma J. Imppola VIIKINKIAIKA 800-1050 Ei omaa rahajärjestelmää, harvat kierrossa olleet rahat lähinnä viikinkien mukanaan tuomia islamilaisten maiden ja länsi-euroopan rahoja.

Lisätiedot

Mustavaaran Kaivos Oy

Mustavaaran Kaivos Oy Mustavaaran Kaivos Oy Perustettu tammikuussa 2011 Omistaa oikeudet Taivalkoskella sijaitsevaan Mustavaaran vanadiini-rauta-titaani -esiintymään Entinen Rautaruukki Oy:n kaivos, joka oli merkittävä vanadiinintuottaja

Lisätiedot

Helsingin pitäjästä Vantaan kaupungiksi

Helsingin pitäjästä Vantaan kaupungiksi Helsingin pitäjästä Vantaan kaupungiksi 1351 Helsingin pitäjä vanhimmissa asiakirjoissa Vanhimmat Helsingin pitäjän aluetta koskettavat kirjalliset merkinnät ovat 1300-luvulta. Helsingin pitäjän nimi,

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Lähteet: Juho Malinen Itä-Suomen Ylliopisto Tulppaanimania 1634-1637 Malkie: Burton G. Sattumankauppaa Wall Streetillä Mackay: Charles, Extraordinary Popular Delusions

Lisätiedot

SUOMEN SUKUTUTKIMUSSEURA Sukututkimuspäivien järjestelytyöryhmä

SUOMEN SUKUTUTKIMUSSEURA Sukututkimuspäivien järjestelytyöryhmä SUOMEN SUKUTUTKIMUSSEURA Sukututkimuspäivien järjestelytyöryhmä Seminaari, Teatteri-sali PERJANTAI 13.3.2015 Teema: Varsinais-Suomen ruukit suku- ja henkilöhistorian valossa 9.00-9.30 Aamukahvi 9.30-10.15

Lisätiedot

Fiskars 1649. 365 vuotta Suomen teollisuuden historiaa

Fiskars 1649. 365 vuotta Suomen teollisuuden historiaa Fiskars 1649 365 vuotta Suomen teollisuuden historiaa Sisällysluettelo Rauta ja Eurooppa......................................... 5 Fiskarsin ruukin perustaja oli hollantilainen.........................

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen kohde kylämiljöineen ja museoineen. Plassilla vierailija voi sukeltaa vanhan Kalajoen keskukseen markkinatoreineen, jokirantoineen ja puutaloidylleineen.

Lisätiedot

ATUN MONIMETALLIESIINTY~ Atun monimetallinen sulfidiesiintyma liittyy nk. Etela-Suomen leptiittivyohykkeeseen, jossa tunnetaan

ATUN MONIMETALLIESIINTY~ Atun monimetallinen sulfidiesiintyma liittyy nk. Etela-Suomen leptiittivyohykkeeseen, jossa tunnetaan 0 outokumpu mining ANNMINES ATUN MONIMETALLIESIINTY~ Yleista Atun monimetallinen sulfidiesiintyma liittyy nk. Etela-Suomen leptiittivyohykkeeseen, jossa tunnetaan mm. Orijarven, Aijalan ja Metsamontun

Lisätiedot

Aspon Q1 2007. 26.4.2007 CEO Gustav Nyberg CFO Dick Blomqvist. 26-Apr-07

Aspon Q1 2007. 26.4.2007 CEO Gustav Nyberg CFO Dick Blomqvist. 26-Apr-07 Aspon Q1 2007 26.4.2007 CEO Gustav Nyberg CFO Dick Blomqvist 1 Aspon Q1 2007 Chemicals-ryhmällä onnistunut yritysosto Shipping-ryhmällä onnistunut aluskauppa Voimakas myynnin kasvu, jatkuvat toiminnot

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

SUKUTUTKIMUKSEN KANTAPARI HENDERS WAINIKAINEN JA ANNA ROINITAR NYKYISEN KUOPION KAUPUNGIN KOLJOLANNIEMELLÄ

SUKUTUTKIMUKSEN KANTAPARI HENDERS WAINIKAINEN JA ANNA ROINITAR NYKYISEN KUOPION KAUPUNGIN KOLJOLANNIEMELLÄ SUKUTUTKIMUKSEN KANTAPARI HENDERS WAINIKAINEN JA ANNA ROINITAR NYKYISEN KUOPION KAUPUNGIN KOLJOLANNIEMELLÄ Historian kirjoista on löytynyt myös tietoja näistä 1600-luvulla eläneistä esi-isistä ja myös

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus 15.3.2006 Eeva Punta Linnunmaa Oy Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto = tyypillisesti syntynyt suomalainen metsäteollisuusintegraatti liitännäisineen

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Ann Louise Erlund ProjektijohtajaYrkeshögskolan Novia. StiftelsenFinlandssvenskaJordfondensr.

Ann Louise Erlund ProjektijohtajaYrkeshögskolan Novia. StiftelsenFinlandssvenskaJordfondensr. Ann Louise Erlund ProjektijohtajaYrkeshögskolan Novia StiftelsenFinlandssvenskaJordfondensr. Rannikon Ruoka Ruoka-artesaanit ovat uusi kasvava ammattikunta pohjoismaissa. Artesaaniruoan jatkojalostuksessa

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Aspon Q CEO Gustav Nyberg COO Aki Ojanen CFO Dick Blomqvist. 25-Oct-07

Aspon Q CEO Gustav Nyberg COO Aki Ojanen CFO Dick Blomqvist. 25-Oct-07 Aspon Q3 2007 25.10.2007 CEO Gustav Nyberg COO Aki Ojanen CFO Dick Blomqvist 1 Aspon Q3 2007 Jatkuvien toimintojen liikevaihdon kasvu 5,4 %, yritysosto mukaanlukien 16,5 % Liikevoitto ilman kertaeriä 3,7

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava järvialue - esimerkiksi Lonely Planet

Lisätiedot

Koko maan tarkastelussa Pohjois-Suomessa kovin kasvu nykyisellä EUohjelmakaudella. Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Koko maan tarkastelussa Pohjois-Suomessa kovin kasvu nykyisellä EUohjelmakaudella. Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen Tilanne 30.6.2019 Matkailun, kaupan ja palveluiden kasvu on jatkunut kohtuullisena. Suhdannehuippu ohitettu viennissä, teollisuudessa ja rakentamisessa. Kovin kasvu Saarijärven-Viitasaaren

Lisätiedot

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20

Lisätiedot

Matkailun ja kaivostoiminnan rinnakkaiselo

Matkailun ja kaivostoiminnan rinnakkaiselo KUVA KUVA KUVA Matkailu perustuu puhtaaseen luontoon Matkailun ja kaivostoiminnan rinnakkaiselo Jyväskylä 23.11.2016 Timo Lappi KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Metallien kierrätys on RAUTAA!

Metallien kierrätys on RAUTAA! Metallien kierrätys on RAUTAA! METALLEJA VOI KIERRÄTTÄÄ L O P U T T O M A S T I M E T A L L I N E L I N K A A R I Metallituotteen valmistus Metallituotteen käyttö Metallien valmistuksessa raaka-aineiden,

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha

Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha Juha Tarkka 15.4.2014 Taalerin kolme vuosisataa Pohjois-Euroopan rahahistoria 1500-luvulta 1800- luvulle on taalerin historiaa Itämeren alueen yhteinen

Lisätiedot

Suomesta tulee itsenäinen valtio

Suomesta tulee itsenäinen valtio Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjän valtakunta romahtaa ja Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjällä kansan tyytymättömyys tsaari Nikolai II:a kohtaan oli kasvanut koko 1900-luvun alun. Suurin osa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/05

Osavuosikatsaus II/05 Osavuosikatsaus II/05 26.7.2005 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Hyvä tulos vaikeassa markkinatilanteessa. Toimitusmäärät laskivat, mutta tuotevalikoima ja myynnin

Lisätiedot

Kuolemmeko JÄTTEISIIMME?

Kuolemmeko JÄTTEISIIMME? Kuolemmeko JÄTTEISIIMME? Mieti ensin kaksi kertaa heitätkö roskat luontoon. Tiesitkö, että yksi veteen heitetty tupakka saastuttaa 7 litraa vettä? Kuolemmeko jätteisiimme? Kännykkä vaihtoon uutta ostattaessa,

Lisätiedot

Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi

Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi Engineering and Technical Services since 1973 CTS GROWS GREEN Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi Antti Lukka, toimitusjohtaja CTS Engtec 3.11.2009

Lisätiedot

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2014 Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä KOULU JA MENNEISYYS LII 4 ISBN 978-952-67639-4-1 (pdf) ISSN

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO. Antti Uotila. SUOMEN METALLITEOLLISUUDEN KEHITYS 1918 1939 Tilastollinen analyysi

TAMPEREEN YLIOPISTO. Antti Uotila. SUOMEN METALLITEOLLISUUDEN KEHITYS 1918 1939 Tilastollinen analyysi TAMPEREEN YLIOPISTO Antti Uotila SUOMEN METALLITEOLLISUUDEN KEHITYS 1918 1939 Tilastollinen analyysi Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Historian pro gradu -tutkielma Tampere 2012 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Kirkkonummella on vanha louhos,

Kirkkonummella on vanha louhos, Kirkkonummen Porkkalan kaivos 1614 1616 KAUKO PUUSTINEN Kirkkonummella on vanha louhos, joka oli toiminnassa kuningas Kustaa II Adolfin aikana vuosina 1614 1616. Se sijaitsee Porkkalan niemen eteläpäähän

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Kalle Härkki EVP, President Minerals Processing Pörssisäätiön Pörssi-illat Kevät 2015 Outotec lyhyesti Liikevaihto

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Messuan Historia. on nis tuu.

Messuan Historia. on nis tuu. on nis tuu. Messua - kunnianhimoa ja yrittämistä vuodesta 1961 Messuan juuret kumpuavat 1960-luvulta, kun jo kolmannen polven omistajiemme Eriikka Kalliokosken ja Jonna Simolan isoisä Esko Arvelin perusti

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Katsaus Lojerin historiaan (osa 1/2)

Katsaus Lojerin historiaan (osa 1/2) Verkkokauppa Menu Katsaus Lojerin historiaan (osa 1/2) 30.06.2017 Suomi viettää 100-vuotisjuhlaa! Juhlavuoden kunniaksi esittelemme Lojerin lähes satavuotisen historian merkittävimpiä etappeja. #Suomi100

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for

Lisätiedot

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän puheenjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä Harvaan asutun

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA Nurmes 13.3.2015 Sakari Tikka Yhteismetsä on tilojen yhteinen metsäalue Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen

Lisätiedot

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kommenttipuheenvuoro Helena Kivi-Koskinen Energia- ja ympäristöpäällikkö www.ruukki.com Ruukki tänään Liikevaihto 3,7 miljardia euroa vuonna 2006

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Työharjoittelu Edinburghissa

Työharjoittelu Edinburghissa Työharjoittelu Edinburghissa 11.4.2016 6.5.2016 Skotlannin matkani alkoi mukavasti lomaviikolla, koska olin varannut matkaan viisi viikkoa joista työharjoittelu tulisi kestämään neljä viikkoa. Lomaviikon

Lisätiedot

POHJOINEN BETONIRAKENTAJA LKAB GÄLLIVARE

POHJOINEN BETONIRAKENTAJA LKAB GÄLLIVARE POHJOINEN BETONIRAKENTAJA LKAB GÄLLIVARE TALVIVAARA SUURIKUUSIKKO LAATU TYÖTURVALLISUUS YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Laadukkaan toimintamme runkona on työturvallisuus, joka kattaa kaikki projektin vaiheet suunnittelusta

Lisätiedot