Fiskars vuotta Suomen teollisuuden historiaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Fiskars 1649. 365 vuotta Suomen teollisuuden historiaa"

Transkriptio

1 Fiskars vuotta Suomen teollisuuden historiaa

2 Sisällysluettelo Rauta ja Eurooppa Fiskarsin ruukin perustaja oli hollantilainen luku: sotia ja puutetta mutta myös tekniikan edistysaskelia Autonomian aika : Suomi korotetaan kansakuntien joukkoon Johan Jacob Julinin aika: keksintöjä, valistusta, uudistuksia luvun loppupuoli: Fiskars osakeyhtiöksi ja maailmanmaineeseen Suomen itsenäisyyden aika: laajentumista ja uudistumista Sodan jälkeen: rakennemuutoksia ja uusi suunta Fiskarsin tuotteita Ruukki ympäristöineen Julinin Fiskars: valistuneen patruunan saavutus Fiskarsin ruukki elää uutta kukoistusta Mineraaliesiintymiä Olaus Magnuksen teoksessa De Gentibus Septentrionalibus vuodelta FISKARS vuotta Suomen teollisuuden historiaa Fiskars Oyj Abp, Raasepori, 2014 Neljäs uudistettu painos ISBN

3 Fiskars 1649 Rauta ja Eurooppa Ilman vesivoimaa ja rautamalmia sulattavia masuuneja ei teollinen raudantuotanto olisi mahdollista. Jo keskiajalla ruukit tulivat Pohjolaan pienien harkkouunien tilalle. Malmia ei enää yritetty nostaa oman järven pohjasta vaan sitä kannatti tuoda kauempaa. Suomella oli tarjottavanaan paitsi vesivoimaa, myös metsiä ja joitakin sopivia satamia. Raudanvalmistus keksittiin yli 3000 vuotta sitten Aasiassa. Syntysijoiltaan taito levisi Kaukasuksen kautta hitaasti Eurooppaan. Raudantuotanto oli pitkään paikallista. Varhaisimmat harkkouunit oli kaivettu rinteisiin, jolloin luonnollinen veto toimi niiden ilmanvaihtona. Vähitellen alettiin käyttää erillisiä pieniä harkkouuneja, joissa oli käsipalkeet. Keskiajan kuluessa tällainen pienimuotoinen raudantuotanto väistyi tehokkaampien ruukkien tieltä, jotka käyttivät yleisesti joko saksalaisten tai ruotsalaisten rautakaivosten malmia. Ratkaiseva tekninen edistysaskel oli vesivoiman ja masuunin käyttöönotto. Masuunissa malmi sulatettiin siten, että happi ja muut epäpuhtaudet muuttuivat kuonaksi. Näin saatu raaka- eli takkirauta oli kuitenkin korkean hiilipitoisuutensa vuoksi haurasta. Teräkseksi se Ihmisvoimalla toimiva kaivoshissi 1500-luvulta. Vasemmalla: Jalkajousen valmistusta Saksassa vuonna

4 Kustaa Vaasa loi Ruotsin keskitetyn kuningasvallan, eheytti valtakunnan ja rakensi suurvaltakauden taloudellisen ja poliittisen perustan. muuttui vasta kun liika hiili oli poistettu mellotuksen ahjokuumennuksen ja vasarataonnan avulla. Vesivoiman avulla voitiin käyttää yhä mittavampia palkeita yhä suuremmissa masuuneissa ja ahjoissa sekä yhä raskaampia vasaroita. Raudanvalmistus siirtyi metsistä jokien varsille. Rautaruukit korvasivat talonpoikien raudantuotannon Suomi oli varhaiskeskiajalla harvaan asuttu maa, etäällä muun Euroopan talous- ja kulttuurikeskuksista. Pääelinkeinot täällä olivat metsästys, kalastus ja kaskiviljely. Suomessa valmistettiin työkaluihin ja aseisiin rautaa järvimalmista ainakin jo nuoremmmalla rautakaudella noin ekr. Saostunutta järvimalmia oli useimmissa Suomen järvissä ja soissa, runsaimmin maan keski- ja itäosissa. Malmi nostettiin pitkävartisella haavilla järven pohjasta, kesällä lautalle, talvella jäälle. Talonpoikien pienissä harkkouuneissa käytettiin raudanvalmistuksessa hyväksi käsipalkeita. Rautaruukkien aloitettua toimintansa talonpoikainen raudantuotanto hävisi vähitellen Suomessakin tosin muuta Eurooppaa hitaammin. Suomen vuoriteollisuus pääsi alkuun 1500-luvulla Suomi liitettiin 1100-luvulla Ruotsin valtakunnan ja katolisen kirkon yhteyteen ja sitä kautta Länsi- Turun Akatemian avajaiskulkue vuonna 1640 A. Edelfeltin mukaan. Keskellä Suomen kenraalikuvernööri Pietari Brahe. Maalaus vuodelta Euroopan kulttuuripiiriin. Lisääntynyt kaupankäynti auttoi uusia ajatuksia ja aatteita leviämään pohjoisimpaan Eurooppaan entistä nopeammin. Ruotsi-Suomen kehitys sai todellista vauhtia kuningas Kustaa Vaasan hallituskaudella Silloin toteutettiin kauaskantoisia uudistuksia. Merkittävimpiä tapahtumia oli katolilaisuuden korvaaminen luterilaisuudella. Tämän ns. uskonpuhdistuksen aatteet toi Suomeen varsinaisesti Keski-Euroopassa opiskellut Turun piispa Mikael Agricola, joka käänsi Uuden Testamentin suomeksi vuonna Näin luotiin suomen kirjakielen perusta. Kustaa Vaasa pyrki myös voimakkaasti edistämään elinkeinoelämää. Hänen aikanaan alkoi Suomen vuoriteollisuuden historia. Ruotsi oli jo ennen Kustaa Vaasaa ollut tärkeä rautamalmin viejä Eurooppaan. Myös Suomesta oletettiin löytyvän rautaa. Suomen ensimmäinen rautakaivos avattiin Erik Flemingin toimesta Lohjan Ojamossa vuosina Kruunu perusti myös vuoden 1560 paikkeilla Karjaan Mustioon harkkohytin hyödyn- 6 7

5 Tukholma 1690-luvulla. Ruotsi oli Euroopan tärkein raudantuottaja pitkälle 1700-luvulle. raudan vientiä Suomeen jalostettavaksi, koska näin säästettiin Bergslagenin metsiä. Ruukkien perustaminen Suomeen oli kannattavaa, vaikka ruotsalaisesta malmista jouduttiin maksamaan kova hinta. Suomessa oli paljon käyttämätöntä vesivoimaa ja ennen kaikkea runsaasti metsää puuhiilen valmistamiseen. Perustettavan ruukin tuntumassa piti myös olla hyvä satama. Pohjan pitäjä ympäristöineen oli metsäistä seutua, jossa oli myös runsaasti koskivoimaa sekä sopiva satamapaikka: Pohjankuru. Pohjasta tulikin Suomen rautämään Ojamon malmia. Sitä pidetään Suomen ensimmäisenä rautaruukkina. Rautaruukeilla tarkoitettiin erioikeuden (privilegion) saaneita teollisuuslaitoksia, joiden kankirautapajat, masuunit ja muut laitokset keskittyivät pääasiallisesti rautamalmin jalostamiseen ja raudan käsittelyyn. Ruukeiksi kutsuttiin myös esimerkiksi paperi- ja lasitehtaita. Pohjan pitäjästä tuli Suomen rautateollisuuden keskus Kustaa II Aadolfin kaudella Ruotsi- Suomesta tuli suurvalta. Osallistuminen Westfalenin rauhaan vuonna 1648 päättyneeseen ns. kolmikymmenvuotiseen sotaan kulutti kuitenkin valtakunnan voimavaroja. Suomen oloja pyrittiin kohentamaan emämaan olojen veroisiksi. Kenraalikuvernööri Pietari Brahen toimesta Suomi sai ensimmäisen oman yliopistonsa vuonna 1640 Turkuun. Valtion merkantilistinen elinkeinopolitiikka kahlitsi talouselämää: kaikki ulkomaankauppa pyrittiin keskittämään Tukholmaan. Toisaalta merkantilismi suosi kaivos- ja metalliteollisuutta, koska sen katsottiin erityisesti kasvattavan kansakunnan varallisuutta. Ruotsi oli 1600-luvulla Euroopan tärkein raudantuottaja. Kustaa II Adolfin vierailun jälkeen myös Suomessa aloitettiin järjestelmällinen malmien etsintä. Ensimmäiseksi avattiin uudelleen Ojamon kaivos vuonna Siihen saakka kruunu oli perustanut rautaruukkeja, mutta nyt myös yksityiset yrittäjät kiinnostuivat alasta. Suomesta löytyneet vuorimalmiesiintymät haluttiin hyödyntää, mutta niiden louhiminen osoittautui kuitenkin nopeasti kannattamattomaksi. Kaikki ruukkien käyttämä rautamalmi kuljetettiin Ruotsista, lähinnä Tukholman saaristossa sijainneesta Utön kaivoksesta. Myös raaka- eli takkirautaa laivattiin Ruotsista Suomeen taottavaksi. Kruunu suosi rautamalmin ja raaka- Kolmikymmenvuotinen sota päättyi Westfalenin rauhansopimuksen allekirjoitukseen vuonna tateollisuuden keskus: noin vuonna 1630 pitäjään perustettiin Antskogin ruukki, vuonna 1641 Billnäsin ruukki ja vuonna 1649 Fiskarsin ruukki. Pitäjän lähiympäristöön perustettiin Mustion ruukki vuonna 1616 ja Fagervikin ruukki vuonna

6 Fiskarsin ruukin perustaja oli hollantilainen Hollantilainen Peter Thorwöste siirtyi 1600-luvun alussa Turkuun suurkauppiaan asiamieheksi. Taitavana liikemiehenä Thorwöste vaurastui nopeasti ja mm. Antskogin omistaja Jakob Wolle joutui lainaamaan häneltä rahaa ruukkinsa laajentamiseen. Koska Wolle ei kyennyt maksamaan velkaansa, ruukki joutui Thorwösten haltuun. Vuonna 1647 Thorwöste sai täydet omistusoikeudet ruukkiin sekä oikeuden louhia Ojamon kaivoksesta rautamalmia. Vuonna 1649 hänelle myönnettiin oikeus valmistaa valettuja ja taottuja tuotteita tykkejä lukuunottamatta. Samana vuonna hän sai myös luvan perustaa Fiskarsiin masuunin ja kankivasaran. Fiskarsin ruukille myönnettiin kahdentoista vuoden verovapaus. Fiskarsin malmi haettiin Tukholman saaristosta Malmi saatiin rautakaivoksista niin että kuumennettiin ensin puita polttaen kiveä malmiesiintymän kyljessä. Kuumennettu kivi jäähdytettiin sitten nopeasti kylmällä vedellä ja louhittiin kangilla ja hakuilla. Malmi nostettiin kuiluista käsivoimin tai härkien vetämien nostolaitteiden avulla. Ruukeille malmi toimitettiin suurina lohkareina. Fiskarsin ruukki käytti lähinnä Tukholman ulkosaaristossa sijainneen Utön kaivoksen rautamalmia. Utö oli Ruotsin vanhimpia rautakaivoksia, joka mainitaan mm. Kustaa Vaasan Maakirjassa vuodelta Suomalaisilla, södermanlantilaisilla ja norrlantilaisilla oli oikeus louhia malmia Utön Fiskarsin ruukin perustajan Peter Thorwösten nimikirjoitus. Vuonna 1649 Peter Thorwöstelle myönnetyn privilegio-kirjeen ensimmäinen sivu. Privilegio oikeutti hänet perustamaan Fiskarsiin masuunin ja kankivasaran

7 Sytykkeiden valmistusta ja puun polttoa malmiesiintymän kyljessä louhinnan apuna. kaivoksista. Suomalaiset käyttivät ns. Finngruvan kaivosta. Malmi kuljetettiin Fiskarsin ruukin omilla tai vuokratuilla aluksilla esimerkiksi lotjilla Utösta Pohjankurun satamaan ja sieltä pienemmillä proomuilla Fiskarsinjokea pitkin ruukille. Malmi jalostettiin masuunissa raudaksi Fiskarsinjoessa on kolme koskea, alimman kosken itärannalla sijaitsi ruukin murskainvasara, jonne malmilohkareet ensin tuotiin. Siellä vesirattaan käyttämät raskaat vasarat murskasivat malmilohkareet. Malmia pienennettiin Fiskarsissa ajoittain käsivoiminkin, sillä kuivina kausina ei murskainvasaroita voitu käyttää. Murskainvasaraa vastapäätä joen toisella rannalla sijaitsi Fiskarsin masuuni, jonne murskattu malmi toimitettiin. Ennen masuuniin latomista malmi pasutettiin ja rouhittiin, ja vasta sitten hinattiin ylös masuunikranssille, josta masuunin panostaminen tapahtui. Malmin lisäksi masuunin käyttöön tarvittiin kalkkikiveä ja puuhiiliä. Puuhiilet valmistettiin hiilimiiluissa. Polttopuut pinottiin suuriksi kartiomaisiksi keoiksi, jotka peitettiin maalla. Kun miilu sytytettiin, siinä tapahtui ns. hidas palaminen, jonka seurauksena syntyi puuhiiltä. Miilut poltettiin usein ruukin lähellä, koska polttopuun kuljetus jokia pitkin oli helppoa. Masuunin rakenteen tärkein osa oli lähes 10 metriä korkea ja leveimmillään parimetrinen masuunikuilu. Sitä ympäröi kivestä ja maatäytteestä Masuunissa raudanvalmistuksessa käytetty puuhiili valmistettiin hiilimiilussa polttamalla. Kuvassa valmistuksen eri vaiheita 1700-luvulta

8 Jo 1500-luvulla ruukeissa käytettiin palkeiden ja vasaroiden voimanlähteenä vesipyörää. Osa Johan Tobias Geisler nuoremman piirtämästä poikkileikkauskuvasta Utön kaivoksesta vuodelta tehty, joskus hirsikehikolla varustettu vahva seinä. Kuilun alla oli pesä, jonka pohjalle sula metalli kerääntyi. Pesän ylempi osa oli yhteydessä hormiin, jonka kautta palamista kiihdyttävä ilma puhallettiin masuunin pesään. Hormiaukkoa vastapäätä oli holvattu aukko, jonka kautta sula rauta ja kuona laskettiin ulos. Masuuni panostettiin täyttämällä se kerroksittain malmirouheella, puuhiilellä ja kuonaa muodostavalla kalkkikivellä. Täyttöä voitiin jatkaa sulamisen tapahtuessa. Uunia saatettiin näin polttaa yhteen menoon parista kuukaudesta puoleen vuoteen. Määrävälein sulatus oli keskeytettävä kuilun vuorauksen uusimista varten. Parhaimmillaan Fiskarsissa saatiin yli 1000 kiloa rautaa vuorokaudessa. Esimerkiksi vuoden 1675 marraskuussa sytytetty masuuni toimi yhtäjaksoisesti seuraavan vuoden heinäkuuhun asti ja tuotti tänä aikana noin 160 tonnia raakarautaa. Sula takkirauta valettiin masuunin vieressä olleisiin muotteihin. Kovettunut takkirauta kuljetettiin sitten mellottavaksi viereiseen vasarapajaan, jossa sepät vuoroin kuumensivat, vuoroin takoivat rautakimpaletta. Kaksiahjoisessa kankivasarassa rauta lopuksi taottiin pitkiksi kangiksi eli ns. kankiraudaksi. Masuunissa sulatuksen sivutuotteena syntyi kuonaa eli ns. slagia. Siitä voitiin valaa tiiliä, mutta usein se vain koottiin suuriin jätekasoihin. Masuunien ja mellotusahjojen polttoaine oli puuhiili. Sitä kului hyvin paljon, joten runsaat metsävarat olivat ruukille todella tarpeelliset. Murskainvasarat, kankivasarat ja palkeet toimivat koskivoimalla. Raudanvalmistuksen menetelmät masuuneissa ja vasarapajoissa säilyivät Fiskarsissa teknisesti lähes ennallaan 1800-luvulle asti. Swen Rinmanin poikkileikkauspiirros masuunista palkeineen vuodelta

9 Fiskars 1649 Vasemmalla: Ylimasuunimestari Bengt Bengtson Qvistin piirros Fiskarsin masuunista vuodelta Kirjaimet J ja F tarkoittavat omistajia Jennings ja Finlay. Alla: Nippuvasaran kaaviokuva Swen Rinmanin Mekanikenteoksesta vuodelta Oikealla: Kankirautavasaran leikkaus ja pohja Swen Rinmanin Mekaniken-teoksesta. 16

10 Tukholman vanhan Rautatorin rautavaaka, joka näkyy kuvan oikeassa laidassa. Kaikki rautaruukkien tuottama rauta tarkistettiin ja punnittiin kruunun toimesta ennen maasta vientiä. Taksvärkkitikkuihin merkittiin huolellisesti torppareiden ruukille tekemät työt. Rautaa vietiin Tukholmaan ja Tallinnaan Työvoimaa hankittiin läheltä ja kaukaa Fiskarsissa kankiraudasta valmistettiin nauloja, lankaa, veitsiä ja kuokkia sekä raudoitettuja pyöriä. Ruukissa valmistettiin myös valutavaraa, kuten patoja ja paistinpannuja. Fiskarsin valmiit tuotteet kuljetettiin Pohjankurun sataman kautta meritse joko Tukholmaan tai Suomenlahden eteläpuolisiin maakuntiin. Osa laivoista oli ruukin omia aluksia, osa vuokrattuja. Itämeren kauppamerenkulkua hallitsivat muutoin 1600-luvulla hollantilaiset. Fiskarsin kankirauta vietiin pääasiallisesti sellaisenaan Ruotsiin, Tukholman Vanhankaupungin Rautatorille, mutta myös Tallinnaan. Aluksilla kuljetettiin myös polttopuita ja maataloustuotteita. Laivat toivat Tallinnasta etupäässä viljaa ja suolaa. Lastina oli myös harvinaisia ylellisyystavaroita: viiniä, tupakkaa, omenoita, silliä ja sipulia. Thorwöstelle henkilökohtaisesti tuotiin esim. vuonna 1672 porkkanatynnyri, palsternakkatynnyri, puoli lohitynnyriä ja kurkkuja. Raudanvalmistus vaati ammattitaitoista työväkeä. Thorwöste sai 1640-luvulla luvan hankkia erikoiskoulutettua työvoimaa ulkomailta Ruotsista, Saksasta ja Alankomaista. Fiskarsiin muutti mm. saksalaisia seppiä ja muutamia vallooneja. Lisätyövoimaa saatiin Pohjan pitäjästä luvun lopulla ja 1700-luvun alussa vasarasepillä ja patavalajilla oli sellaisia nimiä kuin Tysk, Lijhr, Fransos ja Jöran Monsieur. Vuonna 1656 Fiskarsin ja Antskogin ruukkien työväestö käsitti yhteensä 54 henkeä. Heidän joukossaan oli rakennusmestari, masuunimestari ja kuusitoista vasaraseppää. Palkka maksettiin vain osittain rahassa. Suurin osa palkasta saatiin erilaisina tavaroina, joita ruukinpatruuna saattoi tarpeen mukaan antaa jo etukäteispalkkana. Ruukin talonpojat oli vapautettu sotapalveluksesta, mutta sen vastineeksi he joutuivat tekemään töitä ruukille, esimerkiksi vuonna 1657 puolitoista taksvärkkiä viikossa

11 1700-luku Sotia ja puutetta, mutta myös tekniikan edistysaskelia Ruotsi-Suomi oli 1700-luvulle tultaessa köyhtynyt ja epäyhtenäinen. Suurina nälkävuosina oli kolmasosa Suomen puolesta miljoonasta asukkaasta menehtynyt. Suuri Pohjan sota syttyi vuonna Sodan aikana venäläiset tuhosivat Suomen rannikkoseutuja järjestelmällisesti. Vuonna 1712 suuren Pohjan sodan aikana ja juuri ennen isoavihaa oli Fiskarsissa ja Antskogissa yhteensä 25 työntekijää. Isonvihan aikana yksi venäläisen siviili- ja sotilashallinnon keskuksista oli Pohjan Bollstadissa. Sen vuoksi venäläisten toiminta oli pitäjässä vilkasta. Moni ruukin työntekijäkin menetti sodan kuluessa henkensä. Uudenkaupungin rauhassa 1721 Ruotsi-Suomen suurvalta-asema luhistui. Pietari Suuren vuonna 1703 perustamasta Pietarista tuli Venäjän, Itämeren uuden mahtivaltion, pääkaupunki ja nopeasti kasvava kansain välinen keskus. Suuren Pohjan sodan köyhdyttämillä suomalaisilla ei ollut rahaa ruukkitoiminnan elvyttämiseen. Varakkaat tukholmalaiset sijoittivat rahaa ruukkeihin ja kauppias John Montgomerie osti Fiskarsin vuonna Hänen aikanaan ruukkiin värvättiin lisää ulkomaista työvoimaa. Vuonna 1734 Kuninkaallisen vuorikollegion lahjoittama hopeapikari Orijärven kuparikaivoksen vuonna 1758 löytäneelle Anders Holmbergille. Raakarauta oli korkean hiilipitoisuuden vuoksi haurasta. Taottavaksi teräkseksi se muuttui, kun käytettiin ahjokuumennusta ja taontaa liian hiilen poistamiseksi

12 Orijärven kuparikaivos lähiympäristöineen 1870-luvulla. Oikealla alla: Poikkileikkauskuva Orijärven kuparikaivoksesta vuodelta Jo 1740-luvulla Fiskarsin ruukki omisti kaivoksesta kolme neljäsosaa. oli Fiskarsin ja Antskogin ruukeilla töissä yhdeksän vasaraseppää, kaksi rakennusmestaria, kaksi hienoseppää, kolme sahuria, 32 tehdasmiestä, neljä hiilipoikaa, yksi hyttimies ja kolme venemiestä. Ruukin palkkalistoilla oli mm. seuraavan nimisiä henkilöitä: Clas Pira, Michel Gilliam, Noe Tillman, Hinrich Pira, Anders Erman, Jean Pouse, Gottfrid Pouse ja Jean Dardanell. Vuonna 1740 Fiskarsissa oli 115 asukasta. Ruukin myllystä tuli pitäjän suosituin. Vuonna 1748 aloitettiin Viaporin merilinnoituksen rakennustyö Helsingin edustalla. Se vilkastutti erityisesti Suomen etelärannikon talous- ja kulttuurielämää. Ruotsi-Suomen kauppamerenkulku kasvoi Itämerellä ja muuallakin. Ensimmäinen suomalainen kauppa-alus purjehti Turusta Espanjaan vuonna Euroopassa elettiin valistuksen vuosisataa. Englannissa alkoi teollinen vallankumous. Höyrykone loi uudet mullistavat edellytykset teollisuuden käyttövoiman tarpeen tyydyttämiselle. Raudanvalmistuksessa siirryttiin puuhiilestä koksin käyttöön. Se mullisti Englannin raudantuotannon sekä määrällisesti että laadullisesti ja loi osaltaan Brittiläisen imperiumin maailmanvallan taloudellisen perustan. Fiskars sai jo 1750-luvulla uudet isännät, Ruotsista tulleet ruukinpatruuna, myöhemmin kauppaneuvos Robert Finlayn ja ratsumestari John Jenningsin. Jennings luopui pian osuudestaan, mutta Finlay jatkoi ja aloitti myös kuparimalmin jalostuksen. Sitä oli löytynyt Kiskon Orijärveltä. Fiskarsin kuparisepät valmistivat taidokkaita käyttöesineitä vielä 1800-luvulla, vaikka kuparia saatiin kaivoksesta enää niukasti. Finlayn ruukkitoiminta päättyi vararikkoon vuonna Lyhyen välivaiheen jälkeen tukholmalainen tukkukauppias Bengt Magnus Björkman osti sekä Fiskarsin että Antskogin ruukit. Hän oli vanhaa värmlantilaista ruukkisukua ja omisti Ruotsissa useita ruukkeja ja maatiloja. Björkman ei muuttanut Suomeen asumaan

13 Autonomian aika Suomi korotetaan kansakuntien joukkoon Vuonna 1789 alkoi Ranskan suuri vallankumous. Sen seurauksena Ranskan johtoon nousi Napoleon Bonaparte. Ruotsissa murhattiin itsevaltias kuningas Kustaa III vuonna 1792, ja uudeksi hallitsijaksi tuli Kustaa IV Aadolf, joka vastusti Napoleonin politiikkaa. Vuonna 1808 syttyi Suomen sota Ruotsin ja Venäjän välille. Tämän viimeisen Ruotsin käymän sodan seurauksena oli Suomen erottaminen Ruotsista Haminan rauhassa vuonna Suomi liitettiin Venäjän keisarikuntaan autonomisena suuriruhtinaskuntana. Porvoon valtiopäivillä tsaari Aleksanteri I korotti Suomen kansakuntien joukkoon. Suomen siirryttyä osaksi Venäjän valtakuntaa vaadittiin, että maan ja teollisuuden ulkolaisten omistajien oli muutettava Suomeen. 70-vuotias Bengt Magnus Björkman ei enää halunnut vaihtaa kansallisuuttaan, joten hänen vanhin poikansa, parikymmenvuotias Bengt Ludvig Björkman sai Fiskarsin, Antskogin ja Kosken ruukit johtoonsa. Fiskarsista tuli hänen Suomeen muuttonsa myötä ruukkiyhtiön keskuspaikka, jonne nuori ruukinomistaja mm. rakennutti uuden päärakennuksen. Vuonna 1812 Suomen pääkaupunki muutettiin Turusta Helsinkiin. Turun suurpalon 1827 jälkeen myös maan yliopisto siirrettiin Helsinkiin. Tsaarin tavoitteena oli siirtää suuriruhtinaskunnan politiikan ja kulttuurin painopiste lähemmäksi Pietaria. Suomi oli poliittisesti Venäjän hallinnassa, mutta toisaalta talousja kulttuurielämässä huomattavan autonominen. Vuonna 1865 Suomi sai oman rahan, Suomen markan. Suomen paviljonki Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna Suomi esiintyi ensimmäisen kerran kansakuntana omalla osastollaan. Fiskarsin veitset palkittiin näyttelyssä kunniamaininnalla

14 Johan Jacob Julinin aika Keksintöjä, valistusta, uudistuksia Kuparin hinnan vaihtelu, raudan saannin epävarmuus ja perinteisten kauppasuhteiden vaikeutuminen sekä patruunan ylellinen elämä johtivat Fiskarsin omistajanvaihdokseen: turkulainen apteekkari Johan Jacob Julin osti ruukkiyhtymän vuonna Julin sai tällöin haltuunsa pikemminkin kupari- kuin rautaruukin, sillä Fiskarsin masuuni oli suljettu lopullisesti vuonna 1802, eikä Fiskars enää ollut raudan perustuottaja. Ruukin toiminta painottui siitä eteenpäin raudan jalostamiseen. Se oli merkittävin Julinin ajan muutos Fiskarsissa. Julinin aika muodostui yhdeksi tärkeimmistä ruukin historiassa. Tänä aikana Euroopan teolli- nen ja taloudellinen kehitys nopeutui entisestään. Säännöllinen vuoroliikenne rautateillä alkoi Englannissa ja Yhdysvalloissa vuonna Suomen ensimmäinen höyryalus Ilmarinen valmistui vuonna Kansallistunne heräsi: vuonna 1835 julkaistiin Elias Lönnrotin kokoama Kalevala ja vuonna 1848 J.L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat. Julin rakennutti Fiskarsiin jo vuonna 1826 oman koulutalon, jossa alkoi 1833 toimia ns. Bell- Lancaster -koulu. Opetusmenetelmä oli uudenaikainen: edistyneemmät oppilaat osallistuivat tovereidensa opetukseen. Koulu toimi viikon jokaisena päivänä, jotta kaikki lapset, myös työssä käyvät, saivat mahdollisuuden koulunkäyntiin. Oppilaita Fiskars perusti Suomen ensimmäisen konepajan vuonna Liikkuvat höyrykoneet olivat tärkeä tuotannon ala, kuva luettelosta vuosilta Johan ja Albertina Julinin vanhin poika syntyi Oulussa 5. elokuuta vuonna Kasteessa hän sai nimen Johan Jacob, mutta käytti aikuisena aina nimeä John. Hänet aateloitiin John von Julinin aika muodostui yhdeksi tärkeimmistä ruukin historiassa. J.E. Lindh in öljymaalaus

15 Vuodesta 1846 eteenpäin sai Fiskars suuren asiakkaan Saimaan kanavayhtiöstä. Ensin toimitettiin työvälineitä ja myöhemmin sulkuporttien ja rullasiltojen mekaanisia rakenteita. oli 1840-luvulla arkikoulussa 45 ja sunnuntaikoulussa 35. Julin oli myös Fiskarsin maatalouden ja metsänhoidon uranuurtaja. Hän teki Fiskarsista mallitilan ja järjesti maatalousnäyttelyitä, joissa esiteltiin uusia työvälineitä ja parhaimmat karjankasvattajat palkittiin. Hevoset alkoivat Fiskarsissakin vasta nyt syrjäyttää härkiä vetojuhtina. Kartanon torpparit ja päivätyöläiset olivat kesäisin töissä aamuneljästä iltakahdeksaan saakka. Välissä oli kaksi tunnin mittaista ruokataukoa. Julinin aikana Fiskarsissa otettiin 1830-luvulla käyttöön vuoroviljely. Karjankasvatuksesta luovuttiin vasta vuonna 1970, jolloin Fiskarsissa oli vielä 104 lehmää. Ne polveutuivat Julinin aikoinaan hankkimasta ayrshire-karjasta. Julin matkusteli moneen otteeseen Ruotsissa ja Englannissa tutustumassa mm. hienotaeteollisuuteen. Suomen ensimmäinen hienotaepaja rakennettiin Fiskarsiin 1830-luvun alussa. Pajassa, joka työllisti 17 henkilöä, oli karkea- ja hienotakomo, viilaamo ja kuparisepänverstas. Englantilainen Edward Hill tuli pajan johtajaksi 1840-luvun alussa tuoden mukanaan ammattimiehiä Sheffieldistä. Pajassa valmistettiin mm. pöytäveitsiä, haarukoita ja saksia. Hienoseppien työ oli taidekäsityötä. Pojat tuli- vat 8 10-vuoden ikäisinä hienotaepajaan saamaan koulutusta, joka kesti tavallisesti kahdeksan vuotta. Hienosepät varjelivat huolella ammattisalaisuuksiaan. Heillä oli hienotaepajassa jopa omat tallelokerot, joihin he lukitsivat keskeneräiset työnsä. Hienotaepajassa, konepajassa ja valimossa työpäivä alkoi 1880-luvulla klo Puolen tunnin aamiaistauko oli klo 8. Tunnin lounastauko pidettiin klo 13, ja sitten työ jatkui pientä kahvitaukoa lukuunottamatta klo asti. Lauantaisin sentään lopetettiin klo Ruukin konttorissa työt aloitettiin klo 7, ja työpäivä päättyi klo 19. Suomen ensimmäinen konepaja perustettiin Fiskarsiin vuonna Yhtiön osakkaina olivat aluksi jonkin aikaa mekaanikko David Cowie ja piirtäjä Anders Ericsson Ruotsista. Konepaja sai paljon tilauksia. Siellä valmistettiin vuonna 1838 ensimmäinen suomalainen laivahöyrykone Helsingforsalusta varten. Talvella 1851 rakennettiin höyrylaiva Majava jään päällä Pohjankurun satamassa. Valmiit laivan osat kuljetettiin Fiskarsista hevosella ja reellä rakennuspaikalle ja koottiin siellä. Jäiden sulettua alus oli valmiiksi laskettu vesille. Konepaja valmisti lisäksi mm. Saimaan kanavan rautaiset portti- ja siltarakenteet, puhalluskoneita ja lämminilmalaitteita luvulta lähtien tuotettiin myös maataloustyökaluja, kuten auroja, silppuharava- ja kylvökoneita. Fiskarsin ylimmän kosken rannalle valmistui vuonna 1836 valimo, jossa oli kaksi kupu-uunia. Valimon tuotanto suuntautui paljolti ruukin omaan käyttöön, mutta jonkin verran valmistettiin myös myytäväksi patoja, paistinpannuja, helloja ym. taloustavaraa. Fiskarsin valimo toimitti myös aikoinaan Suomen oloissa merkittävän tilauksen: tamperelaisen vuonna 1837 valmistuneen Finlaysonin puuvillatehtaan yhdeksänkymmentä 28 29

16 Fiskarsin Finlaysonin puuvillatehtaalle toimittamien valurautapylväiden piirustus. valurautapylvästä sekä suuren vesipyörän. Viiteen isoon tehdassaliin tarvittiin kaksi pylväsriviä, joista kussakin oli yhdeksän pylvästä. Kuusikerroksinen tiilirakennus vaikutti merkittävästi Tampereen kaupunkikuvaan. Pylväät tilattiin ensin Ruotsista. Kun ensimmäinen osatoimitus alimman salin paksuimmat pylväät oli saatu Ruotsista Turkuun, ei yksikään ajomies suostunut kuljettamaan niitä rattailla Tampereelle. Noin 550 kiloa painaville pylväille oli rakennettava erityinen kuljetusväline. Perillä Tampereella pylväät havaittiin kuitenkin virheellisiksi ja huonolaatuisiksi. Tilaus peruutettiin. Pylväät oli nyt saatava kiireesti valmiiksi, ja valaminen annettiin Fiskarsin valimon tehtäväksi. Mallit teetettiin teh- taan puusepällä puusta, ja kahdeksantoista ensimmäistä pylvästä valmistui viikossa. Loput seitsemänkymmentäkaksi olivat valmiita kolmen kuukauden kuluttua, syyskuussa Valurautapylväät ovat edelleen paikoillaan. Fiskars sai tehtäväkseen myös Finlaysonin voimalaitoksen vesirattaan valmistamisen. Kauttaaltaan rautaista, läpimitaltaan yli kahdeksanmetristä voimapyörää pidettiin aikoinaan ihmeenä, ja sen valmistuskin kesti lähes puoli vuotta. Vastaavaa ei tiettävästi ollut nähty koko Euroopassa. Ihmiset kerääntyivät katsomaan, kun pyörän osia kuljetettiin Tampereelle. Raskaimman osan, akselin vetämiseen tarvittiin jopa kymmenen hevosta. Pyörä käynnistyi ensimmäisen kerran lokakuun neljäntenä Tampereen kuusikerroksinen pumpulitehdas oli valmistuessaan vuonna 1837 maamme suurin teollisuusrakennus, joka vaikutti merkittävästi silloiseen kaupunkikuvaan. Fiskars oli rakennusvaiheessa merkittävä toimittaja. Finlaysonin ensimmäisen vesirattaan piirros. Seuraavalla aukeamalla: hienosepän oppiin tultiin jo nuorena. Näkymä Fiskarsin hienotaepajasta 1900-luvun alkupuolelta

17 32 33

18 1800-luvun loppupuoli Fiskars osakeyhtiöksi ja maailmanmaineeseen Suomi sai vuonna 1865 oman rahan, markan. Raskaat nälkävuodet rasittivat maata. Teollistuminen ja kaupungistuminen vauhdittuivat 1870-luvulla. Niitä edisti vuosina toimeenpantu elinkeinovapaus. Elettiin keksintöjen aikaa: vuonna 1852 syttyi ensimmäinen sähkökäyttöinen bambukuituinen hehkulamppu, vuonna 1875 keksittiin puhelin ja vuonna 1886 kehitettiin nykyisten polttomoottorien edeltäjä. Fiskars on vaikuttanut merkittävästi suomalaisen maanviljelyksen kehitykseen. Ulkomailta Fiskarsiin tuotiin erilaisia auroja, joilla kokeiltiin peltojen kyntämistä. Saatujen kokemusten pohjalta kehiteltiin suomalaiseen maaperään soveltuva aura- tyyppi. Auroista tuli ruukin tärkein tuotannonala. Fiskarsin puusta tehty aura palkittiin vuonna 1860 Pietarin näyttelyssä. Tehdas valmisti vuonna 1891 yhtätoista erilaista auratyyppiä. Vuosisadan lopussa erilaisia auramalleja oli kaikkiaan jo neljäkymmentä. Yhteensä hevosvetoisia auroja valmistettiin yli miljoona kappaletta. Fiskars on ollut uranuurtaja myös työntekijöiden terveydenhuollon alalla. Ruukki sai oman tehtaanlääkärinsä jo vuonna Vuonna 1892 avattiin tehtaan oma sairaala Ålsvikenin itärannalla. Sairaalan paikkaluku oli tuolloin kymmenen. Julinin kuoltua vuonna 1853 ruukkia johti holhoojahallinto, jonka nimi oli Bruksbolaget Fiskarsin konepajan tuoteluettelo 1860-luvulta, jolloin valmistusohjelmaan kuului laaja valikoima lähinnä maanviljelykseen liittyviä laitteita

19 Albert von Julinin merkitsemä osakekirja no 377. John von Julin. Ruukin voimahahmoksi kohosi vähitellen Emil Lindsay von Julin. Vuonna 1883 perustettiin Fiskars Aktiebolag -niminen osakeyhtiö. Vuosisadan vaihteeseen asti tuotanto oli kannattavaa mm. Venäjälle vietyjen tuotteiden ansiosta. Åminneforsin ruukin siirryttyä Fiskarsin haltuun yhtiö sai käyttöönsä vuonna 1887 rakennetun Siemens-Martin uunin, joka oli Suomen kolmas tämäntyyppinen uuni luvulla vienti oli 45 prosenttia liikevaihdosta. Vuonna 1890 Fiskars osti Åminneforsin valssilaitoksen konkurssihuutokaupassa. Vuonna 1891 Åminneforsin neljästä putlausuunista kaksi toimi puuhiilellä ja kaksi kivihiilellä. Jokaisen putlaus uunin vieressä oli pystyhöyrykattila. Niiden avulla käytettiin valssilaitoksen kolmea höyryvasaraa. Karkea- ja hienovalsseja käytti 1886 asennettu 40 hv turbiini. Valssilaitoksessa oli kaksi hitsausuunia sekä ulkopuolella tiilinen puunkuivausuuni. Vuonna 1891 rakennettiin kapearaiteinen rautatie Fiskarsin ja Pohjankurun sataman välille helpottamaan kuljetuksia. Ruukissa työskenteli vuonna 1894 noin 250 henkilöä, ja koko ruukkiyhteisöön kuului suunnilleen 1050 ihmistä. Vuosina tehtaan kannattavuus heikkeni, mutta suhdannenousun ansiosta yhtiö kuitenkin pelastui. Vuonna 1906 Suomi sai yksikamarisen yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella valitun eduskunnan. Sääty-yhteiskunta hajosi. Ensimmäinen maailmansota syttyi vuonna Fiskarsin komea osasto Pietarin teollisuusnäyttelyssä vuonna Juuri valmistunut rautatie Helsingistä Pietariin avasi lupaavia näkymiä Suomen ja Venäjän väliselle kaupalle

20 Suomen itsenäisyyden aika Laajentumista ja uudistumista Ensimmäinen maailmansota ei aluksi tuntunut Suomessa paljonkaan. Metalliteollisuuden kannalta tilanne jopa parani Venäjän armeijan kasvaneiden tilausten myötä. Keisarikunnan poliittinen kehitys johti kuitenkin vuonna 1917 tsaari Nikolai II:n teloitukseen ja bolsevikkien nousuun Venäjän johtoon. Saman vuoden joulukuussa Suomi julistautui itsenäiseksi. Seuraavana vuonna Suomi ajautui kansalaissotaan. Näiden vuosien tapahtumat johtivat siihen, että metalliteollisuus menetti aiemmat laajat Venäjän markkinansa. Menetys pyrittiin korvaamaan laajentamalla markkinaosuutta Länsi-Euroopassa ja itsenäistyneissä Baltian maissa. Vuonna 1920 Suomi hyväksyttiin jäseneksi Kansainliittoon, joka määräsi vuonna 1921 Ahvenanmaan Suomelle. Vuonna 1917 säädettiin laki kahdeksantuntisesta työajasta ja oppivelvollisuuden sisältävä kansakoululaki vuonna Ensimmäisen maailmansodan jälkeiset vuodet Tuotevalikoimaa laajennettiin mm. perustamalla ensimmäinen jousitehdas Suomeen. Fiskars toimitti kuorma-auton jousia moniin pohjoismaisiin merkkeihin. Kuvassa kierrejousen valmistusta 1940-luvulla Pohjankurun jousitehtaassa. Vasemmalla: Kankaan koeleikkaus oli jo aikoinaan tärkeä toimenpide saksen laadun varmistamisessa

FISKARS 1649 360 VUOTTA SUOMEN TEOLLISUUDEN HISTORIAA

FISKARS 1649 360 VUOTTA SUOMEN TEOLLISUUDEN HISTORIAA FISKARS 1649 360 VUOTTA SUOMEN TEOLLISUUDEN HISTORIAA Kansikuva: Fiskarsin ruukki kuvattuna P.A. Kruskopfin litografiassa vuodelta 1848. Vasemmalla kuparitaetehdas, jota myöhemmin on eri vaiheissa muokattu

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Kirjoitus on julkaistu saman sisältöisenä Hiisilehdessä 1/2015

Kirjoitus on julkaistu saman sisältöisenä Hiisilehdessä 1/2015 1 Kirjoitus on julkaistu saman sisältöisenä Hiisilehdessä 1/2015 Skogbyn ruukki Retki ruukille Kesän helteisellä Saimaan veneretkellämme keskustelimme Eero Siljanderin kanssa eräästä mieliaiheestamme raudan

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget)

Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget) Opintoretkeilypäivä 24.9.2011, aamupäivä Kirjurina Sameli Salokannel Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget) Stora Kopparbergetin kaivostoiminnalla on ollut merkittävä vaikutus koko Ruotsin kehitykseen

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

Liite 1. Lohja, Ojamon rautakaivos Sijaintikartta Hoidon ja käytön tarkastus, P. Maaranen Raportti 3.11.2008

Liite 1. Lohja, Ojamon rautakaivos Sijaintikartta Hoidon ja käytön tarkastus, P. Maaranen Raportti 3.11.2008 Liite 1. Lohja, Ojamon rautakaivos Sijaintikartta Hoidon ja käytön tarkastus, P. Maaranen Raportti 3.11.2008 Kansalaisen karttapaikka, internet-palvelu Keskikoordinaatti pääkaivoskuilulle: 6684224/ 3335197

Lisätiedot

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön 1950 Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön kanssa. Suosituimmaksi puimurimalliksi Suomessa tuli

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Fiskars Oyj Abp. Varsinainen yhtiökokous 16.3.2010

Fiskars Oyj Abp. Varsinainen yhtiökokous 16.3.2010 Fiskars Oyj Abp Varsinainen yhtiökokous 16.3.2010 Fiskarsin yritysarvo (EV) MEUR 1600 1400 1200 1000 800 600 Fiskarsin operations liiketoiminta Wärtsilän shares osakkeet 400 200 0 Fiskarsin liiketoimintojen

Lisätiedot

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.

Lisätiedot

1800 luvun loppupuolella. Iisalmen koillispuolella Jyrkän ruukilla on yhä pieni skottilaismasuuni. (Kautovaara, P. 1986: 37) Kurimon masuuni oli

1800 luvun loppupuolella. Iisalmen koillispuolella Jyrkän ruukilla on yhä pieni skottilaismasuuni. (Kautovaara, P. 1986: 37) Kurimon masuuni oli Raudan valmistus Rautaa on osattu sulattaa Suomessakin jo yli 2000 vuotta. Kansanomaisena niin sanottuna talonpoikaistaitona raudan sulattaminen eli hapen poistaminen malmista hiilen avulla tapahtui yksinkertaisin

Lisätiedot

Voimalaitoksen uudistaminen Raahen Voima Oy

Voimalaitoksen uudistaminen Raahen Voima Oy Masuunien hiili-injektio Ruukki Metals Oy, Raahe Voimalaitoksen uudistaminen Raahen Voima Oy Pekka Inkala, Raahen Voima Oy Masuunien hiili-injektio Ruukki Metals Oy, Raahe Pekka Inkala, Raahen Voima Oy

Lisätiedot

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.

Lisätiedot

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

Ruotsin aikaan -näyttelyyn

Ruotsin aikaan -näyttelyyn Tehtäviä Ruotsin aikaan -näyttelyyn Sisällys 2 3 4 5 5 6 9 10 Ruotsin ajan suomalaisia Kuvateksti historiallisille kuville Ristikko Aikajärjestys Loppuarviointia Ratkaisut Sanaselityksiä 2 YHTEINEN HISTORIAMME

Lisätiedot

Fiskars Oyj Abp. Varsinainen yhtiökokous 15.3.2012

Fiskars Oyj Abp. Varsinainen yhtiökokous 15.3.2012 Fiskars Oyj Abp Varsinainen yhtiökokous 15.3.2012 Fiskars Oyj Abp Toimitusjohtaja Kari Kauniskangas IKONISET TUOTTEET VAHVAT BRÄNDIT GLOBAALIT TAVOITTEET Muutos yhtenäiseksi kuluttajatuoteyhtiöksi etenee

Lisätiedot

Juankosken Ruukki - Tarina alkaa vuodesta 1746. Juankosken ruukkialueen toimitilat

Juankosken Ruukki - Tarina alkaa vuodesta 1746. Juankosken ruukkialueen toimitilat Juankosken ruukkialueen toimitilat Juankoski 20.1.2016 1 Ruukkialueen historiaa Juankosken teollinen historia alkaa vuodesta 1746, jolloin saatiin lupa perustaa rautaruukki Kuopion pitäjään Juckais-joen

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Rademacherin pajat. Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä

Rademacherin pajat. Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä Rademacherin pajat Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä Rademacherin pajoissa Eskilstunassa on jo satojen vuosien ajan valmistettu veitsiä, saksia, silmäneuloja, nuppineuloja,

Lisätiedot

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna :n tontti ja naapurit kuva vuodelta 1936. Seurahuone paloi 1949 ja uusi rakennus valmistui 1956. Riitta Rautiainen :n tontin ja rakennukset omisti kauppias Willian Järviö. Vuosina 1889-1016 ranennuksessa

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6.

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6. Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta Tehtäviä alakoulun 5.-6. -luokkalaisille Voima-asema 1. Mitä koneita tai työvälineitä näet kuvassa? 2.

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Fiskars sijoituskohteena Teemu Kangas-Kärki, operatiivinen johtaja ja talousjohtaja

Fiskars sijoituskohteena Teemu Kangas-Kärki, operatiivinen johtaja ja talousjohtaja Fiskars sijoituskohteena Teemu Kangas-Kärki, operatiivinen johtaja ja talousjohtaja Fiskars lukuina Toimisto Tuotanto Jakelukeskus Avainluvut 2013 Liikevaihto 798,6 milj. euroa Liiketulos (EBIT) ilman

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010 Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu TAMRUn senioreilla oli onnistunut tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy:n toimintaan ja tiloihin Härmälässä.

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Sopimuksen pääkohdat Uponor ja KWH-yhtymä ovat julkistaneet aikeensa

Lisätiedot

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan

Lisätiedot

Kuparin hohtoinen ruukinmaisema

Kuparin hohtoinen ruukinmaisema Kuparin hohtoinen ruukinmaisema Kuparin kyydissä Orijärven kaivokselta Kärkelän ja Kosken ruukeille Salossa 2013, Heidi Grahn 1 Sisällysluettelo KUPARIN HOHTOINEN RUUKINMAISEMA... 3 Johdanto... 3 Mikä

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 2016 Liikevaihto Uponor-konserni, M 2014 2015 Muutos Liikevaihto 1 023,9 1 050,8 2,6 % Orgaaninen kasvu 5,2 % ilman

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

1898-1929 Suomen luotsi- ja majakkalaitos (1918-1929 Merenkulkuhallitus) Alus palveli Viipurin luotsipiirin Pitkäpaaden luotsiaseman luotsikutterina.

1898-1929 Suomen luotsi- ja majakkalaitos (1918-1929 Merenkulkuhallitus) Alus palveli Viipurin luotsipiirin Pitkäpaaden luotsiaseman luotsikutterina. Luotsikutteri Pitkäpaasi Legendaarisen Colin Archerin suunnittelema luotsikutteri Pitkäpaasi palasi Suomeen 4. syyskuuta 2000 purjehdittuaan maailman merillä 66 vuotta. Suomen merimuseon tuki ry osti aluksen

Lisätiedot

Ajankohtaista Rautaruukista

Ajankohtaista Rautaruukista Ajankohtaista Rautaruukista Sakari Tamminen, toimitusjohtaja Sijoitus-Invest 2005 Wanha Satama, Helsinki 16.11.2005 www.ruukki.com Sakari Tamminen Ruukki lyhyesti Strategia etenee Avainlukuja Lähiajan

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä 1 Stockmann-konserni lyhyesti Kansainvälinen vähittäiskaupan yritys, joka on perustettu vuonna 1862 Kolme liiketoimintayksikköä: tavarataloryhmä, Lindex

Lisätiedot

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Abloy Oy Abloy Oy on johtavia lukko- ja rakennushelavalmistajia ja sähköisen lukitusteknologian edelläkävijä. Abloy Oy kuuluu maailman johtavaan ASSA ABLOY

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

Ruukki tänään. Rautaruukki Oyj Sakari Tamminen, President & CEO Sijoitus Invest 2007, Wanha Satama. Sakari Tamminen. 14.11.2007 www.ruukki.

Ruukki tänään. Rautaruukki Oyj Sakari Tamminen, President & CEO Sijoitus Invest 2007, Wanha Satama. Sakari Tamminen. 14.11.2007 www.ruukki. Ruukki tänään Rautaruukki Oyj Sakari Tamminen, President & CEO Sijoitus Invest 2007, Wanha Satama 14.11.2007 www.ruukki.com Sakari Tamminen Ruukki tänään Liikevaihto vuonna 2006: 3,7 mrd euroa 14 700 työntekijää

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

OFA Oy tekee ketjut alusta loppuun

OFA Oy tekee ketjut alusta loppuun 125 vuotta Hirvikosken rannalla Loimaalla OFA Oy tekee ketjut alusta loppuun Ruotsalaiseen Gunnebo Industries - teollisuuskonserniin nykyisin kuuluva OFA Oy Ab:n kettinkitehdas Loimaalla on huomattava

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous 18.3.2014. Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen

Varsinainen yhtiökokous 18.3.2014. Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen Varsinainen yhtiökokous 18.3.2014 Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen Havaintoja Cargotecista 18.3.2014 3 Markkina-asema Brändit Vahvuudet Asiakastyytyväisyys Tuotteet ja teknologia 18.3.2014 4 Taloudellinen

Lisätiedot

Vuosimallit 1962-1993. Päivitetty 07.01.2009

Vuosimallit 1962-1993. Päivitetty 07.01.2009 Päivitetty 07.01.2009 Vuosimallit 1962-1993 Kuvissa ei ole aivan kaikki Ockelbo mallit, mutta kaikki tärkeimmät tältä ajanjaksolta. Alkuaikoina markkinointi oli mielikuvien luomista ja lumessa eteenpäin

Lisätiedot

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809 Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät Suomen säätyjen uskollisuudenvala keisarille Aleksanteri

Lisätiedot

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.

Lisätiedot

Mediatiedote 22.2.2012

Mediatiedote 22.2.2012 Mediatiedote 22.2.2012 Julkaisuvapaa heti NSG GROUP: PILKINGTON LAHDEN LASITEHTAAN SULKEMINEN Olemme tänään ilmoittaneet Pilkington Lahden Lasitehdas Oy:n työntekijöille NSG Groupin päätöksestä sulkea

Lisätiedot

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj Tammi maaliskuu 2007 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj 2 Uusi nimi sama osaaminen Uusi nimi Outotec otettiin käyttöön 24.4.2007 Hyvä maine ja imago asiakkaiden

Lisätiedot

Lapin metsätalouden kaaresta. Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen

Lapin metsätalouden kaaresta. Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen Lapin metsätalouden kaaresta Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen Tukki on Lapin metsätalouden keskiössä Kuva teoksesta Paasilinna 2003. Sadan

Lisätiedot

- Infraa on rakennettu aina

- Infraa on rakennettu aina - Infraa on rakennettu aina - Varhaiset rakenteet (kivikaudelta 1800-luvulle) - Teollistuvan Suomen rakentaminen (1800-luvun jälkipuoliskolta alkaen) - Kaupungistuvan Hyvinvointi-Suomen rakentaminen (1950-)

Lisätiedot

KIRKONVARKAUS Kuin koru Saimaansivulla. Talot tonttien mukaisesti. Laatu- ja ympäristöohje

KIRKONVARKAUS Kuin koru Saimaansivulla. Talot tonttien mukaisesti. Laatu- ja ympäristöohje Talot tonttien mukaisesti Laatu- ja ympäristöohje KIRKONVARKAUS Pursialasta lin Mikkeustasta k s e k Anttolasta Venesatama enk atu Rantareitti Jokaiselle Kirkonvarkauden asuntomessualueen osalle Suomi,

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen. Varsinainen yhtiökokous 8.3.2011

Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen. Varsinainen yhtiökokous 8.3.2011 Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen Varsinainen yhtiökokous 8.3.2011 Saadut tilaukset kasvoivat 49 % MEUR 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 8.3.2011 3 Liikevaihto oli vuoden 2009 tasolla

Lisätiedot

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,

Lisätiedot

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus 15.3.2006 Eeva Punta Linnunmaa Oy Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto = tyypillisesti syntynyt suomalainen metsäteollisuusintegraatti liitännäisineen

Lisätiedot

FISKARS OYJ ABP Varsinainen yhtiökokous 16.3.2011

FISKARS OYJ ABP Varsinainen yhtiökokous 16.3.2011 FISKARS OYJ ABP Varsinainen yhtiökokous 16.3.2011 FISKARSIN VUOSI 2010 Toimitusjohtaja Kari Kauniskangas Fiskars vuonna 2010 Liikevaihto 716 miljoonaa euroa 3 600 työntekijää yli 20 maassa Tuotteita myydään

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja 18.5.2005 Ramirent - konserni lyhyesti Ramirent on johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraukseen keskittynyt yritys, joka toimii Suomen,

Lisätiedot

Pelletti Euroopan energialähteenä

Pelletti Euroopan energialähteenä Pelletti Euroopan energialähteenä Pellettienergian info-ilta OAMK, Oulu, 31.3.2009 Veli Pohjonen Helsingin yliopisto Euroopan metsävyöhyke (tumman vihreä) source: European Forest Institute Bioenergia on

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kauppa 2011 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,4; 8 % Rautatiekuljetukset; 1,2; 3 % Muut kuljetukset;

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS TUUSULAN PERHETUKIKESKUS Päärakennus Koivukujan vastaanottokoti Kotorannan lastenkoti NÄKYMÄ TUUSULANJÄRVEN PUOLELTA RAKENTAMISEN JÄLKEEN Kotorannankuja 2 00430 Tuusula Nykyiset rakennukset: Päärakennus

Lisätiedot

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja yleistä

Lisätiedot

2015 Loviisalainen sterstjernan Pa P kettijahti Österstjerna www.osterstjernan.fi Ö2STERSTJERNAN V00 UOTTA 18 ÅR 14 2014

2015 Loviisalainen sterstjernan Pa P kettijahti Österstjerna www.osterstjernan.fi Ö2STERSTJERNAN V00 UOTTA 18 ÅR 14 2014 Loviisalainen 2015 Österstjernan Pakettijahti www.osterstjernan.fi 200 ÖSTERSTJERNAN VUOTTA ÅR 1814 2014 Purjehdukset 2015 TILAUSPURJEHDUKSET Tilauspurjehduksilla alus miehistöineen on tilaajan käytössä

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen kohde kylämiljöineen ja museoineen. Plassilla vierailija voi sukeltaa vanhan Kalajoen keskukseen markkinatoreineen, jokirantoineen ja puutaloidylleineen.

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

Pandan uusi visuaalinen ilme

Pandan uusi visuaalinen ilme Pandan uusi visuaalinen ilme Panda tuo hyvää makua kielen päälle ja hymyn huulille! Panda on markkinoiden ainoa leikkisä ja iloinen makeisbrändi, kotoisin Vaajakoskelta Panda tekee makeisia kaiken ikäisille

Lisätiedot

2006 Tilinpäätöstiedote. Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 30.1.2007

2006 Tilinpäätöstiedote. Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 30.1.2007 2006 Tilinpäätöstiedote Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 1 Keskeiset luvut vuodelta 2006 Saadut tilaukset kasvoivat merkittävästi 2 910 (pro 2005: 2 385) milj. euroon. Q4 aikana tilauksia saatiin 716 milj.

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää ään n pääp äätöksenteon paikat Näyttelyn kokosi Maija Anttila avustajinaan Teija Kaarnametsä, Marjo Lahtinen ja Margit Mantila

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ

Lisätiedot

Messumatka Tallinnaan 13. 15.11.2013 13.11.2013

Messumatka Tallinnaan 13. 15.11.2013 13.11.2013 Messumatka Tallinnaan 13. 15.11.2013 13.11.2013 Saavuimme Tallinnaan keskiviikkona kello 12.30. Heti satamasta siirryimme ensimmäiseen tutustumiskohteeseemme E-profiiliin, joka on Tallinnan suurin, raskaan

Lisätiedot

Oriola KD Venäjän kasvaville lääkkeiden vähittäis ja tukkukauppamarkkinoille. Eero Hautaniemi, toimitusjohtaja 17.3.2008

Oriola KD Venäjän kasvaville lääkkeiden vähittäis ja tukkukauppamarkkinoille. Eero Hautaniemi, toimitusjohtaja 17.3.2008 Oriola KD Venäjän kasvaville lääkkeiden vähittäis ja tukkukauppamarkkinoille Eero Hautaniemi, toimitusjohtaja 17.3.2008 Merkittävä strateginen hanke Oriola KD:lle Oriola KD Oyj on allekirjoittanut sopimuksen,

Lisätiedot

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kommenttipuheenvuoro Helena Kivi-Koskinen Energia- ja ympäristöpäällikkö www.ruukki.com Ruukki tänään Liikevaihto 3,7 miljardia euroa vuonna 2006

Lisätiedot

Tilinpäätös 2007. 12.2.2008 toimitusjohtaja Tapani Kiiski. www.raute.com

Tilinpäätös 2007. 12.2.2008 toimitusjohtaja Tapani Kiiski. www.raute.com Tilinpäätös 2007 12.2.2008 toimitusjohtaja Tapani Kiiski Kysyntä hyvällä tasolla Rauten asiakasteollisuuksien markkinanäkymät säilyneet hyvinä päämarkkinaalueilla lukuun ottamatta Pohjois-Amerikkaa. Vanerin

Lisätiedot

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016 Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho Koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto parani, viimeinen neljännes jäi edellisvuodesta 2 HKScan-konserni 2015

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tuotevirtojen hallintaan viestinvälitys informaatiologistiikka palvelulogistiikka Liikevaihto 1 688 meuroa, tulos 102 meuroa

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008. Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus

TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008. Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008 Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus TietoEnator vuonna 2007..Tietotekniikkamarkkinoilla hyvä kasvu, kilpailu kuitenkin kireää.tietoenator kasvoi markkinoita

Lisätiedot

Kokkolan Tarmo, Osuustoiminta ja. Osuuskauppa Arina

Kokkolan Tarmo, Osuustoiminta ja. Osuuskauppa Arina 1 Kokkolan Tarmo, Arina Koillisma a Osuustoiminta ja KPO Maakunta Jukola Osuuskauppa Arina Eepee Pirkanmaa Satakunta Keula TOK Suur-Seutu Keskimaa Hämeenmaa PeeÄssä Suur-Savo Ympä- Eekoo ristö Osla Ympyrä

Lisätiedot

Suomen Pantheonissa on saanut viimeisen leposijansa mm. Kaarina Maununtytär. Vuosisadasta vuosisataan herättää

Suomen Pantheonissa on saanut viimeisen leposijansa mm. Kaarina Maununtytär. Vuosisadasta vuosisataan herättää TURKU Näköala tuomiokirkon tornista. Valok. c;. Wdin. Suomen vanhaan pääkaupunkiin Turkuun ja sitä ympäröivään maakuntaan, Varsinais-Suomeen, liittyvät maamme Ruotsinvallan ajan keskeisimmät muistot. Siksi

Lisätiedot

Pöljän kotiseutumuseo

Pöljän kotiseutumuseo Pöljän kotiseutumuseo Siilinjärven kunta Nuoriso- ja kulttuuritoimi Esityksessä käytettävät kuvat Pöljän museon valokuvakokoelmasta ja kulttuuritoimen omista tiedostoista ellei toisin mainita. Museon perustaminen

Lisätiedot

2003-05-09 14:00 Pörssitiedote FISKARS KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS, TAMMI - MAALISKUU 2003 (Tietoja ei ole tilintarkastettu)

2003-05-09 14:00 Pörssitiedote FISKARS KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS, TAMMI - MAALISKUU 2003 (Tietoja ei ole tilintarkastettu) 2003-05-09 14:00 Pörssitiedote FISKARS KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS, TAMMI - MAALISKUU 2003 (Tietoja ei ole tilintarkastettu) FISKARSIN LIIKEVAIHTO LASKI JA LIIKEVOITTO PARANI - konsernin liikevaihto 173,6

Lisätiedot

Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus

Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo, Hämeenlinna SISÄLLYSLUETTELO 1. Hämeenlinna 3-7 2. Mitkä asiat tukevat/

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot