Fiskars vuotta Suomen teollisuuden historiaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Fiskars 1649. 365 vuotta Suomen teollisuuden historiaa"

Transkriptio

1 Fiskars vuotta Suomen teollisuuden historiaa

2 Sisällysluettelo Rauta ja Eurooppa Fiskarsin ruukin perustaja oli hollantilainen luku: sotia ja puutetta mutta myös tekniikan edistysaskelia Autonomian aika : Suomi korotetaan kansakuntien joukkoon Johan Jacob Julinin aika: keksintöjä, valistusta, uudistuksia luvun loppupuoli: Fiskars osakeyhtiöksi ja maailmanmaineeseen Suomen itsenäisyyden aika: laajentumista ja uudistumista Sodan jälkeen: rakennemuutoksia ja uusi suunta Fiskarsin tuotteita Ruukki ympäristöineen Julinin Fiskars: valistuneen patruunan saavutus Fiskarsin ruukki elää uutta kukoistusta Mineraaliesiintymiä Olaus Magnuksen teoksessa De Gentibus Septentrionalibus vuodelta FISKARS vuotta Suomen teollisuuden historiaa Fiskars Oyj Abp, Raasepori, 2014 Neljäs uudistettu painos ISBN

3 Fiskars 1649 Rauta ja Eurooppa Ilman vesivoimaa ja rautamalmia sulattavia masuuneja ei teollinen raudantuotanto olisi mahdollista. Jo keskiajalla ruukit tulivat Pohjolaan pienien harkkouunien tilalle. Malmia ei enää yritetty nostaa oman järven pohjasta vaan sitä kannatti tuoda kauempaa. Suomella oli tarjottavanaan paitsi vesivoimaa, myös metsiä ja joitakin sopivia satamia. Raudanvalmistus keksittiin yli 3000 vuotta sitten Aasiassa. Syntysijoiltaan taito levisi Kaukasuksen kautta hitaasti Eurooppaan. Raudantuotanto oli pitkään paikallista. Varhaisimmat harkkouunit oli kaivettu rinteisiin, jolloin luonnollinen veto toimi niiden ilmanvaihtona. Vähitellen alettiin käyttää erillisiä pieniä harkkouuneja, joissa oli käsipalkeet. Keskiajan kuluessa tällainen pienimuotoinen raudantuotanto väistyi tehokkaampien ruukkien tieltä, jotka käyttivät yleisesti joko saksalaisten tai ruotsalaisten rautakaivosten malmia. Ratkaiseva tekninen edistysaskel oli vesivoiman ja masuunin käyttöönotto. Masuunissa malmi sulatettiin siten, että happi ja muut epäpuhtaudet muuttuivat kuonaksi. Näin saatu raaka- eli takkirauta oli kuitenkin korkean hiilipitoisuutensa vuoksi haurasta. Teräkseksi se Ihmisvoimalla toimiva kaivoshissi 1500-luvulta. Vasemmalla: Jalkajousen valmistusta Saksassa vuonna

4 Kustaa Vaasa loi Ruotsin keskitetyn kuningasvallan, eheytti valtakunnan ja rakensi suurvaltakauden taloudellisen ja poliittisen perustan. muuttui vasta kun liika hiili oli poistettu mellotuksen ahjokuumennuksen ja vasarataonnan avulla. Vesivoiman avulla voitiin käyttää yhä mittavampia palkeita yhä suuremmissa masuuneissa ja ahjoissa sekä yhä raskaampia vasaroita. Raudanvalmistus siirtyi metsistä jokien varsille. Rautaruukit korvasivat talonpoikien raudantuotannon Suomi oli varhaiskeskiajalla harvaan asuttu maa, etäällä muun Euroopan talous- ja kulttuurikeskuksista. Pääelinkeinot täällä olivat metsästys, kalastus ja kaskiviljely. Suomessa valmistettiin työkaluihin ja aseisiin rautaa järvimalmista ainakin jo nuoremmmalla rautakaudella noin ekr. Saostunutta järvimalmia oli useimmissa Suomen järvissä ja soissa, runsaimmin maan keski- ja itäosissa. Malmi nostettiin pitkävartisella haavilla järven pohjasta, kesällä lautalle, talvella jäälle. Talonpoikien pienissä harkkouuneissa käytettiin raudanvalmistuksessa hyväksi käsipalkeita. Rautaruukkien aloitettua toimintansa talonpoikainen raudantuotanto hävisi vähitellen Suomessakin tosin muuta Eurooppaa hitaammin. Suomen vuoriteollisuus pääsi alkuun 1500-luvulla Suomi liitettiin 1100-luvulla Ruotsin valtakunnan ja katolisen kirkon yhteyteen ja sitä kautta Länsi- Turun Akatemian avajaiskulkue vuonna 1640 A. Edelfeltin mukaan. Keskellä Suomen kenraalikuvernööri Pietari Brahe. Maalaus vuodelta Euroopan kulttuuripiiriin. Lisääntynyt kaupankäynti auttoi uusia ajatuksia ja aatteita leviämään pohjoisimpaan Eurooppaan entistä nopeammin. Ruotsi-Suomen kehitys sai todellista vauhtia kuningas Kustaa Vaasan hallituskaudella Silloin toteutettiin kauaskantoisia uudistuksia. Merkittävimpiä tapahtumia oli katolilaisuuden korvaaminen luterilaisuudella. Tämän ns. uskonpuhdistuksen aatteet toi Suomeen varsinaisesti Keski-Euroopassa opiskellut Turun piispa Mikael Agricola, joka käänsi Uuden Testamentin suomeksi vuonna Näin luotiin suomen kirjakielen perusta. Kustaa Vaasa pyrki myös voimakkaasti edistämään elinkeinoelämää. Hänen aikanaan alkoi Suomen vuoriteollisuuden historia. Ruotsi oli jo ennen Kustaa Vaasaa ollut tärkeä rautamalmin viejä Eurooppaan. Myös Suomesta oletettiin löytyvän rautaa. Suomen ensimmäinen rautakaivos avattiin Erik Flemingin toimesta Lohjan Ojamossa vuosina Kruunu perusti myös vuoden 1560 paikkeilla Karjaan Mustioon harkkohytin hyödyn- 6 7

5 Tukholma 1690-luvulla. Ruotsi oli Euroopan tärkein raudantuottaja pitkälle 1700-luvulle. raudan vientiä Suomeen jalostettavaksi, koska näin säästettiin Bergslagenin metsiä. Ruukkien perustaminen Suomeen oli kannattavaa, vaikka ruotsalaisesta malmista jouduttiin maksamaan kova hinta. Suomessa oli paljon käyttämätöntä vesivoimaa ja ennen kaikkea runsaasti metsää puuhiilen valmistamiseen. Perustettavan ruukin tuntumassa piti myös olla hyvä satama. Pohjan pitäjä ympäristöineen oli metsäistä seutua, jossa oli myös runsaasti koskivoimaa sekä sopiva satamapaikka: Pohjankuru. Pohjasta tulikin Suomen rautämään Ojamon malmia. Sitä pidetään Suomen ensimmäisenä rautaruukkina. Rautaruukeilla tarkoitettiin erioikeuden (privilegion) saaneita teollisuuslaitoksia, joiden kankirautapajat, masuunit ja muut laitokset keskittyivät pääasiallisesti rautamalmin jalostamiseen ja raudan käsittelyyn. Ruukeiksi kutsuttiin myös esimerkiksi paperi- ja lasitehtaita. Pohjan pitäjästä tuli Suomen rautateollisuuden keskus Kustaa II Aadolfin kaudella Ruotsi- Suomesta tuli suurvalta. Osallistuminen Westfalenin rauhaan vuonna 1648 päättyneeseen ns. kolmikymmenvuotiseen sotaan kulutti kuitenkin valtakunnan voimavaroja. Suomen oloja pyrittiin kohentamaan emämaan olojen veroisiksi. Kenraalikuvernööri Pietari Brahen toimesta Suomi sai ensimmäisen oman yliopistonsa vuonna 1640 Turkuun. Valtion merkantilistinen elinkeinopolitiikka kahlitsi talouselämää: kaikki ulkomaankauppa pyrittiin keskittämään Tukholmaan. Toisaalta merkantilismi suosi kaivos- ja metalliteollisuutta, koska sen katsottiin erityisesti kasvattavan kansakunnan varallisuutta. Ruotsi oli 1600-luvulla Euroopan tärkein raudantuottaja. Kustaa II Adolfin vierailun jälkeen myös Suomessa aloitettiin järjestelmällinen malmien etsintä. Ensimmäiseksi avattiin uudelleen Ojamon kaivos vuonna Siihen saakka kruunu oli perustanut rautaruukkeja, mutta nyt myös yksityiset yrittäjät kiinnostuivat alasta. Suomesta löytyneet vuorimalmiesiintymät haluttiin hyödyntää, mutta niiden louhiminen osoittautui kuitenkin nopeasti kannattamattomaksi. Kaikki ruukkien käyttämä rautamalmi kuljetettiin Ruotsista, lähinnä Tukholman saaristossa sijainneesta Utön kaivoksesta. Myös raaka- eli takkirautaa laivattiin Ruotsista Suomeen taottavaksi. Kruunu suosi rautamalmin ja raaka- Kolmikymmenvuotinen sota päättyi Westfalenin rauhansopimuksen allekirjoitukseen vuonna tateollisuuden keskus: noin vuonna 1630 pitäjään perustettiin Antskogin ruukki, vuonna 1641 Billnäsin ruukki ja vuonna 1649 Fiskarsin ruukki. Pitäjän lähiympäristöön perustettiin Mustion ruukki vuonna 1616 ja Fagervikin ruukki vuonna

6 Fiskarsin ruukin perustaja oli hollantilainen Hollantilainen Peter Thorwöste siirtyi 1600-luvun alussa Turkuun suurkauppiaan asiamieheksi. Taitavana liikemiehenä Thorwöste vaurastui nopeasti ja mm. Antskogin omistaja Jakob Wolle joutui lainaamaan häneltä rahaa ruukkinsa laajentamiseen. Koska Wolle ei kyennyt maksamaan velkaansa, ruukki joutui Thorwösten haltuun. Vuonna 1647 Thorwöste sai täydet omistusoikeudet ruukkiin sekä oikeuden louhia Ojamon kaivoksesta rautamalmia. Vuonna 1649 hänelle myönnettiin oikeus valmistaa valettuja ja taottuja tuotteita tykkejä lukuunottamatta. Samana vuonna hän sai myös luvan perustaa Fiskarsiin masuunin ja kankivasaran. Fiskarsin ruukille myönnettiin kahdentoista vuoden verovapaus. Fiskarsin malmi haettiin Tukholman saaristosta Malmi saatiin rautakaivoksista niin että kuumennettiin ensin puita polttaen kiveä malmiesiintymän kyljessä. Kuumennettu kivi jäähdytettiin sitten nopeasti kylmällä vedellä ja louhittiin kangilla ja hakuilla. Malmi nostettiin kuiluista käsivoimin tai härkien vetämien nostolaitteiden avulla. Ruukeille malmi toimitettiin suurina lohkareina. Fiskarsin ruukki käytti lähinnä Tukholman ulkosaaristossa sijainneen Utön kaivoksen rautamalmia. Utö oli Ruotsin vanhimpia rautakaivoksia, joka mainitaan mm. Kustaa Vaasan Maakirjassa vuodelta Suomalaisilla, södermanlantilaisilla ja norrlantilaisilla oli oikeus louhia malmia Utön Fiskarsin ruukin perustajan Peter Thorwösten nimikirjoitus. Vuonna 1649 Peter Thorwöstelle myönnetyn privilegio-kirjeen ensimmäinen sivu. Privilegio oikeutti hänet perustamaan Fiskarsiin masuunin ja kankivasaran

7 Sytykkeiden valmistusta ja puun polttoa malmiesiintymän kyljessä louhinnan apuna. kaivoksista. Suomalaiset käyttivät ns. Finngruvan kaivosta. Malmi kuljetettiin Fiskarsin ruukin omilla tai vuokratuilla aluksilla esimerkiksi lotjilla Utösta Pohjankurun satamaan ja sieltä pienemmillä proomuilla Fiskarsinjokea pitkin ruukille. Malmi jalostettiin masuunissa raudaksi Fiskarsinjoessa on kolme koskea, alimman kosken itärannalla sijaitsi ruukin murskainvasara, jonne malmilohkareet ensin tuotiin. Siellä vesirattaan käyttämät raskaat vasarat murskasivat malmilohkareet. Malmia pienennettiin Fiskarsissa ajoittain käsivoiminkin, sillä kuivina kausina ei murskainvasaroita voitu käyttää. Murskainvasaraa vastapäätä joen toisella rannalla sijaitsi Fiskarsin masuuni, jonne murskattu malmi toimitettiin. Ennen masuuniin latomista malmi pasutettiin ja rouhittiin, ja vasta sitten hinattiin ylös masuunikranssille, josta masuunin panostaminen tapahtui. Malmin lisäksi masuunin käyttöön tarvittiin kalkkikiveä ja puuhiiliä. Puuhiilet valmistettiin hiilimiiluissa. Polttopuut pinottiin suuriksi kartiomaisiksi keoiksi, jotka peitettiin maalla. Kun miilu sytytettiin, siinä tapahtui ns. hidas palaminen, jonka seurauksena syntyi puuhiiltä. Miilut poltettiin usein ruukin lähellä, koska polttopuun kuljetus jokia pitkin oli helppoa. Masuunin rakenteen tärkein osa oli lähes 10 metriä korkea ja leveimmillään parimetrinen masuunikuilu. Sitä ympäröi kivestä ja maatäytteestä Masuunissa raudanvalmistuksessa käytetty puuhiili valmistettiin hiilimiilussa polttamalla. Kuvassa valmistuksen eri vaiheita 1700-luvulta

8 Jo 1500-luvulla ruukeissa käytettiin palkeiden ja vasaroiden voimanlähteenä vesipyörää. Osa Johan Tobias Geisler nuoremman piirtämästä poikkileikkauskuvasta Utön kaivoksesta vuodelta tehty, joskus hirsikehikolla varustettu vahva seinä. Kuilun alla oli pesä, jonka pohjalle sula metalli kerääntyi. Pesän ylempi osa oli yhteydessä hormiin, jonka kautta palamista kiihdyttävä ilma puhallettiin masuunin pesään. Hormiaukkoa vastapäätä oli holvattu aukko, jonka kautta sula rauta ja kuona laskettiin ulos. Masuuni panostettiin täyttämällä se kerroksittain malmirouheella, puuhiilellä ja kuonaa muodostavalla kalkkikivellä. Täyttöä voitiin jatkaa sulamisen tapahtuessa. Uunia saatettiin näin polttaa yhteen menoon parista kuukaudesta puoleen vuoteen. Määrävälein sulatus oli keskeytettävä kuilun vuorauksen uusimista varten. Parhaimmillaan Fiskarsissa saatiin yli 1000 kiloa rautaa vuorokaudessa. Esimerkiksi vuoden 1675 marraskuussa sytytetty masuuni toimi yhtäjaksoisesti seuraavan vuoden heinäkuuhun asti ja tuotti tänä aikana noin 160 tonnia raakarautaa. Sula takkirauta valettiin masuunin vieressä olleisiin muotteihin. Kovettunut takkirauta kuljetettiin sitten mellottavaksi viereiseen vasarapajaan, jossa sepät vuoroin kuumensivat, vuoroin takoivat rautakimpaletta. Kaksiahjoisessa kankivasarassa rauta lopuksi taottiin pitkiksi kangiksi eli ns. kankiraudaksi. Masuunissa sulatuksen sivutuotteena syntyi kuonaa eli ns. slagia. Siitä voitiin valaa tiiliä, mutta usein se vain koottiin suuriin jätekasoihin. Masuunien ja mellotusahjojen polttoaine oli puuhiili. Sitä kului hyvin paljon, joten runsaat metsävarat olivat ruukille todella tarpeelliset. Murskainvasarat, kankivasarat ja palkeet toimivat koskivoimalla. Raudanvalmistuksen menetelmät masuuneissa ja vasarapajoissa säilyivät Fiskarsissa teknisesti lähes ennallaan 1800-luvulle asti. Swen Rinmanin poikkileikkauspiirros masuunista palkeineen vuodelta

9 Fiskars 1649 Vasemmalla: Ylimasuunimestari Bengt Bengtson Qvistin piirros Fiskarsin masuunista vuodelta Kirjaimet J ja F tarkoittavat omistajia Jennings ja Finlay. Alla: Nippuvasaran kaaviokuva Swen Rinmanin Mekanikenteoksesta vuodelta Oikealla: Kankirautavasaran leikkaus ja pohja Swen Rinmanin Mekaniken-teoksesta. 16

10 Tukholman vanhan Rautatorin rautavaaka, joka näkyy kuvan oikeassa laidassa. Kaikki rautaruukkien tuottama rauta tarkistettiin ja punnittiin kruunun toimesta ennen maasta vientiä. Taksvärkkitikkuihin merkittiin huolellisesti torppareiden ruukille tekemät työt. Rautaa vietiin Tukholmaan ja Tallinnaan Työvoimaa hankittiin läheltä ja kaukaa Fiskarsissa kankiraudasta valmistettiin nauloja, lankaa, veitsiä ja kuokkia sekä raudoitettuja pyöriä. Ruukissa valmistettiin myös valutavaraa, kuten patoja ja paistinpannuja. Fiskarsin valmiit tuotteet kuljetettiin Pohjankurun sataman kautta meritse joko Tukholmaan tai Suomenlahden eteläpuolisiin maakuntiin. Osa laivoista oli ruukin omia aluksia, osa vuokrattuja. Itämeren kauppamerenkulkua hallitsivat muutoin 1600-luvulla hollantilaiset. Fiskarsin kankirauta vietiin pääasiallisesti sellaisenaan Ruotsiin, Tukholman Vanhankaupungin Rautatorille, mutta myös Tallinnaan. Aluksilla kuljetettiin myös polttopuita ja maataloustuotteita. Laivat toivat Tallinnasta etupäässä viljaa ja suolaa. Lastina oli myös harvinaisia ylellisyystavaroita: viiniä, tupakkaa, omenoita, silliä ja sipulia. Thorwöstelle henkilökohtaisesti tuotiin esim. vuonna 1672 porkkanatynnyri, palsternakkatynnyri, puoli lohitynnyriä ja kurkkuja. Raudanvalmistus vaati ammattitaitoista työväkeä. Thorwöste sai 1640-luvulla luvan hankkia erikoiskoulutettua työvoimaa ulkomailta Ruotsista, Saksasta ja Alankomaista. Fiskarsiin muutti mm. saksalaisia seppiä ja muutamia vallooneja. Lisätyövoimaa saatiin Pohjan pitäjästä luvun lopulla ja 1700-luvun alussa vasarasepillä ja patavalajilla oli sellaisia nimiä kuin Tysk, Lijhr, Fransos ja Jöran Monsieur. Vuonna 1656 Fiskarsin ja Antskogin ruukkien työväestö käsitti yhteensä 54 henkeä. Heidän joukossaan oli rakennusmestari, masuunimestari ja kuusitoista vasaraseppää. Palkka maksettiin vain osittain rahassa. Suurin osa palkasta saatiin erilaisina tavaroina, joita ruukinpatruuna saattoi tarpeen mukaan antaa jo etukäteispalkkana. Ruukin talonpojat oli vapautettu sotapalveluksesta, mutta sen vastineeksi he joutuivat tekemään töitä ruukille, esimerkiksi vuonna 1657 puolitoista taksvärkkiä viikossa

11 1700-luku Sotia ja puutetta, mutta myös tekniikan edistysaskelia Ruotsi-Suomi oli 1700-luvulle tultaessa köyhtynyt ja epäyhtenäinen. Suurina nälkävuosina oli kolmasosa Suomen puolesta miljoonasta asukkaasta menehtynyt. Suuri Pohjan sota syttyi vuonna Sodan aikana venäläiset tuhosivat Suomen rannikkoseutuja järjestelmällisesti. Vuonna 1712 suuren Pohjan sodan aikana ja juuri ennen isoavihaa oli Fiskarsissa ja Antskogissa yhteensä 25 työntekijää. Isonvihan aikana yksi venäläisen siviili- ja sotilashallinnon keskuksista oli Pohjan Bollstadissa. Sen vuoksi venäläisten toiminta oli pitäjässä vilkasta. Moni ruukin työntekijäkin menetti sodan kuluessa henkensä. Uudenkaupungin rauhassa 1721 Ruotsi-Suomen suurvalta-asema luhistui. Pietari Suuren vuonna 1703 perustamasta Pietarista tuli Venäjän, Itämeren uuden mahtivaltion, pääkaupunki ja nopeasti kasvava kansain välinen keskus. Suuren Pohjan sodan köyhdyttämillä suomalaisilla ei ollut rahaa ruukkitoiminnan elvyttämiseen. Varakkaat tukholmalaiset sijoittivat rahaa ruukkeihin ja kauppias John Montgomerie osti Fiskarsin vuonna Hänen aikanaan ruukkiin värvättiin lisää ulkomaista työvoimaa. Vuonna 1734 Kuninkaallisen vuorikollegion lahjoittama hopeapikari Orijärven kuparikaivoksen vuonna 1758 löytäneelle Anders Holmbergille. Raakarauta oli korkean hiilipitoisuuden vuoksi haurasta. Taottavaksi teräkseksi se muuttui, kun käytettiin ahjokuumennusta ja taontaa liian hiilen poistamiseksi

12 Orijärven kuparikaivos lähiympäristöineen 1870-luvulla. Oikealla alla: Poikkileikkauskuva Orijärven kuparikaivoksesta vuodelta Jo 1740-luvulla Fiskarsin ruukki omisti kaivoksesta kolme neljäsosaa. oli Fiskarsin ja Antskogin ruukeilla töissä yhdeksän vasaraseppää, kaksi rakennusmestaria, kaksi hienoseppää, kolme sahuria, 32 tehdasmiestä, neljä hiilipoikaa, yksi hyttimies ja kolme venemiestä. Ruukin palkkalistoilla oli mm. seuraavan nimisiä henkilöitä: Clas Pira, Michel Gilliam, Noe Tillman, Hinrich Pira, Anders Erman, Jean Pouse, Gottfrid Pouse ja Jean Dardanell. Vuonna 1740 Fiskarsissa oli 115 asukasta. Ruukin myllystä tuli pitäjän suosituin. Vuonna 1748 aloitettiin Viaporin merilinnoituksen rakennustyö Helsingin edustalla. Se vilkastutti erityisesti Suomen etelärannikon talous- ja kulttuurielämää. Ruotsi-Suomen kauppamerenkulku kasvoi Itämerellä ja muuallakin. Ensimmäinen suomalainen kauppa-alus purjehti Turusta Espanjaan vuonna Euroopassa elettiin valistuksen vuosisataa. Englannissa alkoi teollinen vallankumous. Höyrykone loi uudet mullistavat edellytykset teollisuuden käyttövoiman tarpeen tyydyttämiselle. Raudanvalmistuksessa siirryttiin puuhiilestä koksin käyttöön. Se mullisti Englannin raudantuotannon sekä määrällisesti että laadullisesti ja loi osaltaan Brittiläisen imperiumin maailmanvallan taloudellisen perustan. Fiskars sai jo 1750-luvulla uudet isännät, Ruotsista tulleet ruukinpatruuna, myöhemmin kauppaneuvos Robert Finlayn ja ratsumestari John Jenningsin. Jennings luopui pian osuudestaan, mutta Finlay jatkoi ja aloitti myös kuparimalmin jalostuksen. Sitä oli löytynyt Kiskon Orijärveltä. Fiskarsin kuparisepät valmistivat taidokkaita käyttöesineitä vielä 1800-luvulla, vaikka kuparia saatiin kaivoksesta enää niukasti. Finlayn ruukkitoiminta päättyi vararikkoon vuonna Lyhyen välivaiheen jälkeen tukholmalainen tukkukauppias Bengt Magnus Björkman osti sekä Fiskarsin että Antskogin ruukit. Hän oli vanhaa värmlantilaista ruukkisukua ja omisti Ruotsissa useita ruukkeja ja maatiloja. Björkman ei muuttanut Suomeen asumaan

13 Autonomian aika Suomi korotetaan kansakuntien joukkoon Vuonna 1789 alkoi Ranskan suuri vallankumous. Sen seurauksena Ranskan johtoon nousi Napoleon Bonaparte. Ruotsissa murhattiin itsevaltias kuningas Kustaa III vuonna 1792, ja uudeksi hallitsijaksi tuli Kustaa IV Aadolf, joka vastusti Napoleonin politiikkaa. Vuonna 1808 syttyi Suomen sota Ruotsin ja Venäjän välille. Tämän viimeisen Ruotsin käymän sodan seurauksena oli Suomen erottaminen Ruotsista Haminan rauhassa vuonna Suomi liitettiin Venäjän keisarikuntaan autonomisena suuriruhtinaskuntana. Porvoon valtiopäivillä tsaari Aleksanteri I korotti Suomen kansakuntien joukkoon. Suomen siirryttyä osaksi Venäjän valtakuntaa vaadittiin, että maan ja teollisuuden ulkolaisten omistajien oli muutettava Suomeen. 70-vuotias Bengt Magnus Björkman ei enää halunnut vaihtaa kansallisuuttaan, joten hänen vanhin poikansa, parikymmenvuotias Bengt Ludvig Björkman sai Fiskarsin, Antskogin ja Kosken ruukit johtoonsa. Fiskarsista tuli hänen Suomeen muuttonsa myötä ruukkiyhtiön keskuspaikka, jonne nuori ruukinomistaja mm. rakennutti uuden päärakennuksen. Vuonna 1812 Suomen pääkaupunki muutettiin Turusta Helsinkiin. Turun suurpalon 1827 jälkeen myös maan yliopisto siirrettiin Helsinkiin. Tsaarin tavoitteena oli siirtää suuriruhtinaskunnan politiikan ja kulttuurin painopiste lähemmäksi Pietaria. Suomi oli poliittisesti Venäjän hallinnassa, mutta toisaalta talousja kulttuurielämässä huomattavan autonominen. Vuonna 1865 Suomi sai oman rahan, Suomen markan. Suomen paviljonki Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna Suomi esiintyi ensimmäisen kerran kansakuntana omalla osastollaan. Fiskarsin veitset palkittiin näyttelyssä kunniamaininnalla

14 Johan Jacob Julinin aika Keksintöjä, valistusta, uudistuksia Kuparin hinnan vaihtelu, raudan saannin epävarmuus ja perinteisten kauppasuhteiden vaikeutuminen sekä patruunan ylellinen elämä johtivat Fiskarsin omistajanvaihdokseen: turkulainen apteekkari Johan Jacob Julin osti ruukkiyhtymän vuonna Julin sai tällöin haltuunsa pikemminkin kupari- kuin rautaruukin, sillä Fiskarsin masuuni oli suljettu lopullisesti vuonna 1802, eikä Fiskars enää ollut raudan perustuottaja. Ruukin toiminta painottui siitä eteenpäin raudan jalostamiseen. Se oli merkittävin Julinin ajan muutos Fiskarsissa. Julinin aika muodostui yhdeksi tärkeimmistä ruukin historiassa. Tänä aikana Euroopan teolli- nen ja taloudellinen kehitys nopeutui entisestään. Säännöllinen vuoroliikenne rautateillä alkoi Englannissa ja Yhdysvalloissa vuonna Suomen ensimmäinen höyryalus Ilmarinen valmistui vuonna Kansallistunne heräsi: vuonna 1835 julkaistiin Elias Lönnrotin kokoama Kalevala ja vuonna 1848 J.L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat. Julin rakennutti Fiskarsiin jo vuonna 1826 oman koulutalon, jossa alkoi 1833 toimia ns. Bell- Lancaster -koulu. Opetusmenetelmä oli uudenaikainen: edistyneemmät oppilaat osallistuivat tovereidensa opetukseen. Koulu toimi viikon jokaisena päivänä, jotta kaikki lapset, myös työssä käyvät, saivat mahdollisuuden koulunkäyntiin. Oppilaita Fiskars perusti Suomen ensimmäisen konepajan vuonna Liikkuvat höyrykoneet olivat tärkeä tuotannon ala, kuva luettelosta vuosilta Johan ja Albertina Julinin vanhin poika syntyi Oulussa 5. elokuuta vuonna Kasteessa hän sai nimen Johan Jacob, mutta käytti aikuisena aina nimeä John. Hänet aateloitiin John von Julinin aika muodostui yhdeksi tärkeimmistä ruukin historiassa. J.E. Lindh in öljymaalaus

15 Vuodesta 1846 eteenpäin sai Fiskars suuren asiakkaan Saimaan kanavayhtiöstä. Ensin toimitettiin työvälineitä ja myöhemmin sulkuporttien ja rullasiltojen mekaanisia rakenteita. oli 1840-luvulla arkikoulussa 45 ja sunnuntaikoulussa 35. Julin oli myös Fiskarsin maatalouden ja metsänhoidon uranuurtaja. Hän teki Fiskarsista mallitilan ja järjesti maatalousnäyttelyitä, joissa esiteltiin uusia työvälineitä ja parhaimmat karjankasvattajat palkittiin. Hevoset alkoivat Fiskarsissakin vasta nyt syrjäyttää härkiä vetojuhtina. Kartanon torpparit ja päivätyöläiset olivat kesäisin töissä aamuneljästä iltakahdeksaan saakka. Välissä oli kaksi tunnin mittaista ruokataukoa. Julinin aikana Fiskarsissa otettiin 1830-luvulla käyttöön vuoroviljely. Karjankasvatuksesta luovuttiin vasta vuonna 1970, jolloin Fiskarsissa oli vielä 104 lehmää. Ne polveutuivat Julinin aikoinaan hankkimasta ayrshire-karjasta. Julin matkusteli moneen otteeseen Ruotsissa ja Englannissa tutustumassa mm. hienotaeteollisuuteen. Suomen ensimmäinen hienotaepaja rakennettiin Fiskarsiin 1830-luvun alussa. Pajassa, joka työllisti 17 henkilöä, oli karkea- ja hienotakomo, viilaamo ja kuparisepänverstas. Englantilainen Edward Hill tuli pajan johtajaksi 1840-luvun alussa tuoden mukanaan ammattimiehiä Sheffieldistä. Pajassa valmistettiin mm. pöytäveitsiä, haarukoita ja saksia. Hienoseppien työ oli taidekäsityötä. Pojat tuli- vat 8 10-vuoden ikäisinä hienotaepajaan saamaan koulutusta, joka kesti tavallisesti kahdeksan vuotta. Hienosepät varjelivat huolella ammattisalaisuuksiaan. Heillä oli hienotaepajassa jopa omat tallelokerot, joihin he lukitsivat keskeneräiset työnsä. Hienotaepajassa, konepajassa ja valimossa työpäivä alkoi 1880-luvulla klo Puolen tunnin aamiaistauko oli klo 8. Tunnin lounastauko pidettiin klo 13, ja sitten työ jatkui pientä kahvitaukoa lukuunottamatta klo asti. Lauantaisin sentään lopetettiin klo Ruukin konttorissa työt aloitettiin klo 7, ja työpäivä päättyi klo 19. Suomen ensimmäinen konepaja perustettiin Fiskarsiin vuonna Yhtiön osakkaina olivat aluksi jonkin aikaa mekaanikko David Cowie ja piirtäjä Anders Ericsson Ruotsista. Konepaja sai paljon tilauksia. Siellä valmistettiin vuonna 1838 ensimmäinen suomalainen laivahöyrykone Helsingforsalusta varten. Talvella 1851 rakennettiin höyrylaiva Majava jään päällä Pohjankurun satamassa. Valmiit laivan osat kuljetettiin Fiskarsista hevosella ja reellä rakennuspaikalle ja koottiin siellä. Jäiden sulettua alus oli valmiiksi laskettu vesille. Konepaja valmisti lisäksi mm. Saimaan kanavan rautaiset portti- ja siltarakenteet, puhalluskoneita ja lämminilmalaitteita luvulta lähtien tuotettiin myös maataloustyökaluja, kuten auroja, silppuharava- ja kylvökoneita. Fiskarsin ylimmän kosken rannalle valmistui vuonna 1836 valimo, jossa oli kaksi kupu-uunia. Valimon tuotanto suuntautui paljolti ruukin omaan käyttöön, mutta jonkin verran valmistettiin myös myytäväksi patoja, paistinpannuja, helloja ym. taloustavaraa. Fiskarsin valimo toimitti myös aikoinaan Suomen oloissa merkittävän tilauksen: tamperelaisen vuonna 1837 valmistuneen Finlaysonin puuvillatehtaan yhdeksänkymmentä 28 29

16 Fiskarsin Finlaysonin puuvillatehtaalle toimittamien valurautapylväiden piirustus. valurautapylvästä sekä suuren vesipyörän. Viiteen isoon tehdassaliin tarvittiin kaksi pylväsriviä, joista kussakin oli yhdeksän pylvästä. Kuusikerroksinen tiilirakennus vaikutti merkittävästi Tampereen kaupunkikuvaan. Pylväät tilattiin ensin Ruotsista. Kun ensimmäinen osatoimitus alimman salin paksuimmat pylväät oli saatu Ruotsista Turkuun, ei yksikään ajomies suostunut kuljettamaan niitä rattailla Tampereelle. Noin 550 kiloa painaville pylväille oli rakennettava erityinen kuljetusväline. Perillä Tampereella pylväät havaittiin kuitenkin virheellisiksi ja huonolaatuisiksi. Tilaus peruutettiin. Pylväät oli nyt saatava kiireesti valmiiksi, ja valaminen annettiin Fiskarsin valimon tehtäväksi. Mallit teetettiin teh- taan puusepällä puusta, ja kahdeksantoista ensimmäistä pylvästä valmistui viikossa. Loput seitsemänkymmentäkaksi olivat valmiita kolmen kuukauden kuluttua, syyskuussa Valurautapylväät ovat edelleen paikoillaan. Fiskars sai tehtäväkseen myös Finlaysonin voimalaitoksen vesirattaan valmistamisen. Kauttaaltaan rautaista, läpimitaltaan yli kahdeksanmetristä voimapyörää pidettiin aikoinaan ihmeenä, ja sen valmistuskin kesti lähes puoli vuotta. Vastaavaa ei tiettävästi ollut nähty koko Euroopassa. Ihmiset kerääntyivät katsomaan, kun pyörän osia kuljetettiin Tampereelle. Raskaimman osan, akselin vetämiseen tarvittiin jopa kymmenen hevosta. Pyörä käynnistyi ensimmäisen kerran lokakuun neljäntenä Tampereen kuusikerroksinen pumpulitehdas oli valmistuessaan vuonna 1837 maamme suurin teollisuusrakennus, joka vaikutti merkittävästi silloiseen kaupunkikuvaan. Fiskars oli rakennusvaiheessa merkittävä toimittaja. Finlaysonin ensimmäisen vesirattaan piirros. Seuraavalla aukeamalla: hienosepän oppiin tultiin jo nuorena. Näkymä Fiskarsin hienotaepajasta 1900-luvun alkupuolelta

17 32 33

18 1800-luvun loppupuoli Fiskars osakeyhtiöksi ja maailmanmaineeseen Suomi sai vuonna 1865 oman rahan, markan. Raskaat nälkävuodet rasittivat maata. Teollistuminen ja kaupungistuminen vauhdittuivat 1870-luvulla. Niitä edisti vuosina toimeenpantu elinkeinovapaus. Elettiin keksintöjen aikaa: vuonna 1852 syttyi ensimmäinen sähkökäyttöinen bambukuituinen hehkulamppu, vuonna 1875 keksittiin puhelin ja vuonna 1886 kehitettiin nykyisten polttomoottorien edeltäjä. Fiskars on vaikuttanut merkittävästi suomalaisen maanviljelyksen kehitykseen. Ulkomailta Fiskarsiin tuotiin erilaisia auroja, joilla kokeiltiin peltojen kyntämistä. Saatujen kokemusten pohjalta kehiteltiin suomalaiseen maaperään soveltuva aura- tyyppi. Auroista tuli ruukin tärkein tuotannonala. Fiskarsin puusta tehty aura palkittiin vuonna 1860 Pietarin näyttelyssä. Tehdas valmisti vuonna 1891 yhtätoista erilaista auratyyppiä. Vuosisadan lopussa erilaisia auramalleja oli kaikkiaan jo neljäkymmentä. Yhteensä hevosvetoisia auroja valmistettiin yli miljoona kappaletta. Fiskars on ollut uranuurtaja myös työntekijöiden terveydenhuollon alalla. Ruukki sai oman tehtaanlääkärinsä jo vuonna Vuonna 1892 avattiin tehtaan oma sairaala Ålsvikenin itärannalla. Sairaalan paikkaluku oli tuolloin kymmenen. Julinin kuoltua vuonna 1853 ruukkia johti holhoojahallinto, jonka nimi oli Bruksbolaget Fiskarsin konepajan tuoteluettelo 1860-luvulta, jolloin valmistusohjelmaan kuului laaja valikoima lähinnä maanviljelykseen liittyviä laitteita

19 Albert von Julinin merkitsemä osakekirja no 377. John von Julin. Ruukin voimahahmoksi kohosi vähitellen Emil Lindsay von Julin. Vuonna 1883 perustettiin Fiskars Aktiebolag -niminen osakeyhtiö. Vuosisadan vaihteeseen asti tuotanto oli kannattavaa mm. Venäjälle vietyjen tuotteiden ansiosta. Åminneforsin ruukin siirryttyä Fiskarsin haltuun yhtiö sai käyttöönsä vuonna 1887 rakennetun Siemens-Martin uunin, joka oli Suomen kolmas tämäntyyppinen uuni luvulla vienti oli 45 prosenttia liikevaihdosta. Vuonna 1890 Fiskars osti Åminneforsin valssilaitoksen konkurssihuutokaupassa. Vuonna 1891 Åminneforsin neljästä putlausuunista kaksi toimi puuhiilellä ja kaksi kivihiilellä. Jokaisen putlaus uunin vieressä oli pystyhöyrykattila. Niiden avulla käytettiin valssilaitoksen kolmea höyryvasaraa. Karkea- ja hienovalsseja käytti 1886 asennettu 40 hv turbiini. Valssilaitoksessa oli kaksi hitsausuunia sekä ulkopuolella tiilinen puunkuivausuuni. Vuonna 1891 rakennettiin kapearaiteinen rautatie Fiskarsin ja Pohjankurun sataman välille helpottamaan kuljetuksia. Ruukissa työskenteli vuonna 1894 noin 250 henkilöä, ja koko ruukkiyhteisöön kuului suunnilleen 1050 ihmistä. Vuosina tehtaan kannattavuus heikkeni, mutta suhdannenousun ansiosta yhtiö kuitenkin pelastui. Vuonna 1906 Suomi sai yksikamarisen yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella valitun eduskunnan. Sääty-yhteiskunta hajosi. Ensimmäinen maailmansota syttyi vuonna Fiskarsin komea osasto Pietarin teollisuusnäyttelyssä vuonna Juuri valmistunut rautatie Helsingistä Pietariin avasi lupaavia näkymiä Suomen ja Venäjän väliselle kaupalle

20 Suomen itsenäisyyden aika Laajentumista ja uudistumista Ensimmäinen maailmansota ei aluksi tuntunut Suomessa paljonkaan. Metalliteollisuuden kannalta tilanne jopa parani Venäjän armeijan kasvaneiden tilausten myötä. Keisarikunnan poliittinen kehitys johti kuitenkin vuonna 1917 tsaari Nikolai II:n teloitukseen ja bolsevikkien nousuun Venäjän johtoon. Saman vuoden joulukuussa Suomi julistautui itsenäiseksi. Seuraavana vuonna Suomi ajautui kansalaissotaan. Näiden vuosien tapahtumat johtivat siihen, että metalliteollisuus menetti aiemmat laajat Venäjän markkinansa. Menetys pyrittiin korvaamaan laajentamalla markkinaosuutta Länsi-Euroopassa ja itsenäistyneissä Baltian maissa. Vuonna 1920 Suomi hyväksyttiin jäseneksi Kansainliittoon, joka määräsi vuonna 1921 Ahvenanmaan Suomelle. Vuonna 1917 säädettiin laki kahdeksantuntisesta työajasta ja oppivelvollisuuden sisältävä kansakoululaki vuonna Ensimmäisen maailmansodan jälkeiset vuodet Tuotevalikoimaa laajennettiin mm. perustamalla ensimmäinen jousitehdas Suomeen. Fiskars toimitti kuorma-auton jousia moniin pohjoismaisiin merkkeihin. Kuvassa kierrejousen valmistusta 1940-luvulla Pohjankurun jousitehtaassa. Vasemmalla: Kankaan koeleikkaus oli jo aikoinaan tärkeä toimenpide saksen laadun varmistamisessa

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget)

Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget) Opintoretkeilypäivä 24.9.2011, aamupäivä Kirjurina Sameli Salokannel Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget) Stora Kopparbergetin kaivostoiminnalla on ollut merkittävä vaikutus koko Ruotsin kehitykseen

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

Kokeeseen tulevat aiheet

Kokeeseen tulevat aiheet Kokeeseen tulevat aiheet Vihkokoe. Lue kirjasta ne sivut, jotka on vihkoon merkitty otsikon viereen. Opettele vuosiluvuista vain ne, jotka on ympyröity. Muista, että aloitamme tilanteesta, jossa suomalaiset

Lisätiedot

Kirjoitus on julkaistu saman sisältöisenä Hiisilehdessä 1/2015

Kirjoitus on julkaistu saman sisältöisenä Hiisilehdessä 1/2015 1 Kirjoitus on julkaistu saman sisältöisenä Hiisilehdessä 1/2015 Skogbyn ruukki Retki ruukille Kesän helteisellä Saimaan veneretkellämme keskustelimme Eero Siljanderin kanssa eräästä mieliaiheestamme raudan

Lisätiedot

Liite 1. Lohja, Ojamon rautakaivos Sijaintikartta Hoidon ja käytön tarkastus, P. Maaranen Raportti 3.11.2008

Liite 1. Lohja, Ojamon rautakaivos Sijaintikartta Hoidon ja käytön tarkastus, P. Maaranen Raportti 3.11.2008 Liite 1. Lohja, Ojamon rautakaivos Sijaintikartta Hoidon ja käytön tarkastus, P. Maaranen Raportti 3.11.2008 Kansalaisen karttapaikka, internet-palvelu Keskikoordinaatti pääkaivoskuilulle: 6684224/ 3335197

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

Voimalaitoksen uudistaminen Raahen Voima Oy

Voimalaitoksen uudistaminen Raahen Voima Oy Masuunien hiili-injektio Ruukki Metals Oy, Raahe Voimalaitoksen uudistaminen Raahen Voima Oy Pekka Inkala, Raahen Voima Oy Masuunien hiili-injektio Ruukki Metals Oy, Raahe Pekka Inkala, Raahen Voima Oy

Lisätiedot

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 2020 -hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 27.5.2009 VARJAKKA - ALUERAJAUS Aluerajaus: Varjakan saari, Varjakan mantere ja Akion saari Alueen pinta-ala noin 200 ha (Varjakka + Pyydyskari 100 ha,

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

1800 luvun loppupuolella. Iisalmen koillispuolella Jyrkän ruukilla on yhä pieni skottilaismasuuni. (Kautovaara, P. 1986: 37) Kurimon masuuni oli

1800 luvun loppupuolella. Iisalmen koillispuolella Jyrkän ruukilla on yhä pieni skottilaismasuuni. (Kautovaara, P. 1986: 37) Kurimon masuuni oli Raudan valmistus Rautaa on osattu sulattaa Suomessakin jo yli 2000 vuotta. Kansanomaisena niin sanottuna talonpoikaistaitona raudan sulattaminen eli hapen poistaminen malmista hiilen avulla tapahtui yksinkertaisin

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Juankosken Ruukki - Tarina alkaa vuodesta 1746. Juankosken ruukkialueen toimitilat

Juankosken Ruukki - Tarina alkaa vuodesta 1746. Juankosken ruukkialueen toimitilat Juankosken ruukkialueen toimitilat Juankoski 20.1.2016 1 Ruukkialueen historiaa Juankosken teollinen historia alkaa vuodesta 1746, jolloin saatiin lupa perustaa rautaruukki Kuopion pitäjään Juckais-joen

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 2016 Liikevaihto Uponor-konserni, M 2014 2015 Muutos Liikevaihto 1 023,9 1 050,8 2,6 % Orgaaninen kasvu 5,2 % ilman

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2010 20. heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q2 2010: Kokonaisuudessaan vahvaa kehitystä Q2/2010 Q2/2009 Historiallinen muutos 2009 Saadut tilaukset Me

Lisätiedot

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Pelletti Euroopan energialähteenä

Pelletti Euroopan energialähteenä Pelletti Euroopan energialähteenä Pellettienergian info-ilta OAMK, Oulu, 31.3.2009 Veli Pohjonen Helsingin yliopisto Euroopan metsävyöhyke (tumman vihreä) source: European Forest Institute Bioenergia on

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA)

VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 14.12.2011 VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA) Brysselissä sijaitsevaa MONTOYER 70 -rakennusta

Lisätiedot

Työharjoittelu Edinburghissa

Työharjoittelu Edinburghissa Työharjoittelu Edinburghissa 11.4.2016 6.5.2016 Skotlannin matkani alkoi mukavasti lomaviikolla, koska olin varannut matkaan viisi viikkoa joista työharjoittelu tulisi kestämään neljä viikkoa. Lomaviikon

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 13.8.2014 Toimintaympäristö 4-6/2014 Teknisten suunnittelupalveluiden ja teknisen dokumentoinnin ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa alkanut

Lisätiedot

OFA Oy tekee ketjut alusta loppuun

OFA Oy tekee ketjut alusta loppuun 125 vuotta Hirvikosken rannalla Loimaalla OFA Oy tekee ketjut alusta loppuun Ruotsalaiseen Gunnebo Industries - teollisuuskonserniin nykyisin kuuluva OFA Oy Ab:n kettinkitehdas Loimaalla on huomattava

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Brändin omistajan tarina - Fiskars. Menestyvä Brändi IPR University Teija Kopio

Brändin omistajan tarina - Fiskars. Menestyvä Brändi IPR University Teija Kopio Brändin omistajan tarina - Fiskars Menestyvä Brändi IPR University Teija Kopio 25.10.2016 Agenda Historiamme Fiskars lyhyesti Brändit ja tavaramerkit Yli 366-vuotinen historiamme Suomalaisesta rautaruukista

Lisätiedot

Kuvit teellinen visiokuva alueesta.

Kuvit teellinen visiokuva alueesta. UUSI KAUPUNGINOSA SK A TU KA U A EN U K IV IS N.K LL RE A O U TE ST Kuvit teellinen visiokuva alueesta. 2 TU TU 3 FREDRIKSBERG HERÄÄ HENKIIN. HELSINGISSÄ KALLION KUPEESSA, SIINÄ SATA- MAN JA RAUTATIEN

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Puuvene. PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42

Puuvene. PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42 58 PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42 Puuvene-lehti esittelee vene-alan OPPILAITOKSIA LAHDESSA rakennetaan ja korjataan Lahdessa koulutuskeskus Salpauksen veneenrakennuslinjalta

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

YIT:n maantieteellinen laajentuminen

YIT:n maantieteellinen laajentuminen 1 YIT:n maantieteellinen laajentuminen Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Tilaisuus, analyytikoille, sijoittajille ja medialle 30.5.2008 2 Sisältö Maantieteellisen laajentumisen strategian toteuttaminen YIT:n

Lisätiedot

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Laatua, asiakaslähtöisyyttä ja suuria volyymeja Suomen Unipol Oy on vuonna 1979 perustettu suomalaisyritys. Tarjoamme mm. Suomen, Skandinavian, Baltian

Lisätiedot

Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja

Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja Petri Rolig toimitusjohtaja 4.8.2011 4.8.2011 1 Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja Suominen on allekirjoittanut sopimuksen Ahlstrom

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2013

KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2013 KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2013 22. lokakuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONE pitää matkustajat liikkeessä liukuporrasinnovaatioilla. KONEen viimeisin liukuporrasinnovaatio, KONE

Lisätiedot

Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa.

Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa. Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa. Lennart Segerstråhlen (1892-1975) öljyvärityö Puiden lauttakuljetus kuvaa vahvasti

Lisätiedot

V U O S I K A T S A U S

V U O S I K A T S A U S VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY omistaa sellaisia palvelu- ja teknologiayhtiöitä, jotka ovat voimantuotannon kannalta strategisesti tärkeitä. Pohjolan Voima Oy haluaa Powestin omistajana

Lisätiedot

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016 Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho Koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto parani, viimeinen neljännes jäi edellisvuodesta 2 HKScan-konserni 2015

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas. Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki

Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas. Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki 1.6.2015 HÄMEENLINNA pitkä historia lyhyesti Asuttua aluetta jo rautakaudesta lähtien Maamerkkinä Hämeen vanha linna,

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Tilinpäätös 2007. 12.2.2008 toimitusjohtaja Tapani Kiiski. www.raute.com

Tilinpäätös 2007. 12.2.2008 toimitusjohtaja Tapani Kiiski. www.raute.com Tilinpäätös 2007 12.2.2008 toimitusjohtaja Tapani Kiiski Kysyntä hyvällä tasolla Rauten asiakasteollisuuksien markkinanäkymät säilyneet hyvinä päämarkkinaalueilla lukuun ottamatta Pohjois-Amerikkaa. Vanerin

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta:

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: Kansainvälistymiskartoitus Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: 10.-31.12.2017 Kansainvälistymiskartoitus 2016 Joka toinen vuosi toteutettavan kyselyn tarkoituksena on saada tieto - yritysten kansainvälistymisen

Lisätiedot

Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat

Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat Planning of Optimal Power Systems Englanninkielinen kirja sähköntuotantojärjestelmien suunnittelun oppikirjaksi teknillisiin korkeakouluihin ja ammattikorkeakouluihin.

Lisätiedot

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kommenttipuheenvuoro Helena Kivi-Koskinen Energia- ja ympäristöpäällikkö www.ruukki.com Ruukki tänään Liikevaihto 3,7 miljardia euroa vuonna 2006

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Afarak Group Oyj. Varsinainen yhtiökokous Markku Kankaala

Afarak Group Oyj. Varsinainen yhtiökokous Markku Kankaala Afarak Group Oyj Varsinainen yhtiökokous 2015 Markku Kankaala www.afarakgroup.com 8.5.2015 PITKÄJÄNTEINEN TYÖ ALKAA TUOTTAA TULOSTA Vuonna 2014 yhtiö teki ensimmäistä kertaa positiivisen tuloksen sitten

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 MARIMEKKO OYJ Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 5.11.2008 LIIKETOIMINNAN KEHITYS 1-9/2008 Liikevaihto kasvoi ja tulos parani ennakoidun mukaisesti. Suomessa merkittävä osa kasvusta kertyi kertaluonteisista

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kaskinen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kaskisten kaupunki / Airix Ympäristö Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Vanhat kartat... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 10.8.2006 toimitusjohtaja Tapani Kiiski www.raute.com Kysyntä jatkuu hyvänä Vaneriteollisuuden markkinatilanne hyvä päämarkkina-alueilla lukuunottamatta Pohjois-Amerikkaa.

Lisätiedot

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

Maailman johtava rototiltti Rototilt juhlii 30 vuottaan

Maailman johtava rototiltti Rototilt juhlii 30 vuottaan Paikallisesta keksinnöstä urakointialan mullistajaksi: Maailman johtava rototiltti Rototilt juhlii 30 vuottaan 30 vuotta sitten syntyi tuote, joka sittemmin muutti koko alaa. 80-luvun puolivälissä keksittiin

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

1.6. 31.8. ma-su 11 17, klo 17 päivän viimeinen opastus museoalueelle, talviaikaan ma-pe 9-15.

1.6. 31.8. ma-su 11 17, klo 17 päivän viimeinen opastus museoalueelle, talviaikaan ma-pe 9-15. Sagalundin museo, Sagalunds museum * Sijainti: Kemiönsaari Omistaja: Sagalundin museosäätiö Aukioloajat: 1.6. 31.8. ma-su 11 17, klo 17 päivän viimeinen opastus museoalueelle, talviaikaan ma-pe 9-15. Aikuiset

Lisätiedot

Fiskars sijoituskohteena Kari Kauniskangas, toimitusjohtaja

Fiskars sijoituskohteena Kari Kauniskangas, toimitusjohtaja Fiskars sijoituskohteena Kari Kauniskangas, toimitusjohtaja Fiskars lukuina Toimisto Tuotanto Jakelukeskus Avainluvut 2013 Liikevaihto 798,6 milj. euroa Liiketulos (EBIT) ilman kertaeriä 73,8 milj. euroa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Mitä nyt Baltia? 22.1.2009

Mitä nyt Baltia? 22.1.2009 Hannu Alarautalahti 22.1.2009 1 Mitä nyt Baltia? 22.1.2009 METSÄTALOUS BALTIASSA JA METSÄLIITON PUUNHANKINNASTA BALTIASSA Metsäliitto Osuuskunta Hannu Alarautalahti Baltian puunhankinnan johtaja Hannu

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Helsingin pitäjästä Vantaan kaupungiksi

Helsingin pitäjästä Vantaan kaupungiksi Helsingin pitäjästä Vantaan kaupungiksi 1351 Helsingin pitäjä vanhimmissa asiakirjoissa Vanhimmat Helsingin pitäjän aluetta koskettavat kirjalliset merkinnät ovat 1300-luvulta. Helsingin pitäjän nimi,

Lisätiedot

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Verkoston voima puurakentamisessa Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Puurakentamisen lyhyt historia 1990-luvun alkupuolella eri puolilla Eurooppaa esiteltiin ajatuksia monikerroksisista

Lisätiedot

Ekovilla Oy 2010 multimediaesittely

Ekovilla Oy 2010 multimediaesittely Puukuitupohjaisia lämmöneristeitä valmistava Ekovilla Oy on 30-vuotias rakennusteollisuusyritys, joka toimii Kuusan-koskella. Yhtiöllä on tehtaat myös Kiimingissä ja Ylistarossa. Ekovilla on orgaanisten

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

2003-05-09 14:00 Pörssitiedote FISKARS KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS, TAMMI - MAALISKUU 2003 (Tietoja ei ole tilintarkastettu)

2003-05-09 14:00 Pörssitiedote FISKARS KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS, TAMMI - MAALISKUU 2003 (Tietoja ei ole tilintarkastettu) 2003-05-09 14:00 Pörssitiedote FISKARS KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS, TAMMI - MAALISKUU 2003 (Tietoja ei ole tilintarkastettu) FISKARSIN LIIKEVAIHTO LASKI JA LIIKEVOITTO PARANI - konsernin liikevaihto 173,6

Lisätiedot

KONE Pörssi-ilta , Espoo Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONE Pörssi-ilta , Espoo Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONE Pörssi-ilta 25.3.2013, Espoo Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Vuosi 2012 lyhyesti KONE lyhyesti myynnin ja henkilöstön jakautuminen vuonna 2012 Liikevaihto liiketoiminnoittain, yhteensä 6,3 miljadia

Lisätiedot

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Toimittajatapaaminen Osuuskunta Maitomaa 26.4.2010 Outi Fagerlund Viestintäpäällikkö 09 272 001 outi.fagerlund@arlafoods.com 1 26.4.2010 1 Arla

Lisätiedot

Pöljän kotiseutumuseo

Pöljän kotiseutumuseo Pöljän kotiseutumuseo Siilinjärven kunta Nuoriso- ja kulttuuritoimi Esityksessä käytettävät kuvat Pöljän museon valokuvakokoelmasta ja kulttuuritoimen omista tiedostoista ellei toisin mainita. Museon perustaminen

Lisätiedot