6 Metsien monikäyttö

Transkriptio

1 6 Metsien monikäyttö Suomen metsien taloudellisesti merkittävin tuote on metsäteollisuuden tarpeisiin korjattava ainespuu. Vuonna 2007 hakattiin ennätyksellisesti lähes 58 miljoonaa kuutiota markkinapuuta, jonka kantoraha-arvo nousi 2,4 miljardiin euroon. Lisäksi polttopuun arvo oli 70 miljoonaa euroa ja energiatuotantoon käytetyn metsähakkeen arvo 75 miljoonaa euroa. Lähes kaikki suomalaiset käyvät luonnossa ulkoilemassa, metsästämässä, marjastamassa tai sienestämässä. Suomen aikuisväestö tekee luontoympäristöön yhteensä 600 miljoonaa virkistäytymiskäyntiä vuodessa. Suomessa on yli metsästäjää, joista runsas kaksi kolmasosaa käy metsästämässä vuosittain. Vuonna 2007 kaadettiin hirveä ja valkohäntäpeuraa. Hirvien talvikanta supistui yksilöön, mikä oli noin hirveä vähemmän kuin vuosituhannen alussa. Kaikista hirvieläimistä saatiin lihaa yhteensä 9,5 miljoonaa kiloa, mikä kattoi 89 prosenttia koko 10,6 miljoonan kilon riistasaaliista. Saaliin kokonaisarvo laski hirvisaaliin pienenemisen myötä edellisestä vuodesta 16 prosenttia 63 miljoonaan euroon. Syksyn ja talven aikana teurastettiin poroa, joista saatiin lihaa 2,4 miljoonaa kiloa ja teurastuloja 13 miljoonaa euroa. Metsämarjojen sato oli vuonna 2007 vähintäänkin hyvä, mutta ruokasienien sato jäi keskimääräistä heikommaksi. Luonnonmarjoja tuli kaupan piiriin yhteensä 11 miljoonaa kiloa, lähes kaksi kertaa edellisen vuoden määrä. Sienien ostomäärä pieneni edellisvuodesta viidesosan vajaaseen 0,4 miljoonaan kiloon. Kerääjien marjoista ja sienistä saamat poimintatulot nousivat yli 14 miljoonaan euroon. Järjestäytyneen kaupan ulkopuolelle jäävän kotitarvepoiminnan määrä ja arvo olivat kuitenkin moninkertaisia kaupalliseen poimintaan verrattuina. Metsien monet käyttömuodot Metsillä on Suomessa suuri aineellinen ja virkistyksellinen merkitys. Metsät ovat perinteisesti olleet suomalaisille myös kulttuurisesti ja henkisesti tärkeitä. Metsiemme taloudellisesti tärkein tuote on metsäteollisuuden tarpeisiin hakattu ainespuu, jonka korjuulla on suuri työllistävä vaikutus. Puuta käytetään suuria määriä myös energian tuottamiseen. Metsän tuotteiden arvoja vuonna 2007 milj. Ainespuu (kantoraha-arvo) Polttopuu (kantoraha-arvo) 70 Metsähake (arvo käyttöpaikalla) 75 Joulukuuset (kasvattajien myyntitulo) 10 Metsänriista (laskennallinen arvo) 63 Porotalous (teurastulo) 13 Luonnonmarjat (kauppaantulomäärien arvo) 13 Luonnonsienet (kauppaantulomäärien arvo) 1 Kauppayrtit (kauppa- ja kotitarvepoiminta) 5 Jäkälä (viennin arvo) 1 Osa luvuista on karkeita arvioita, eivätkä ne ole keskenään suoraan vertailukelpoisia. Ainespuun arvo käyttöpaikalle tuotuna oli 1,4 -kertainen kantoraha-arvoon verrattuna. Luonnonmarjojen ja -sienten suora- ja torimyynnin sekä kotitarvepoiminnan arvo on moninkertainen niiden kauppaantulomäärien arvoon verrattuna. Esimerkiksi vuonna 2000 mainittujen erien summa oli kauppaantulomääriin verrattuna luonnonmarjoilla lähes yhdeksänkertainen ja luonnonsienillä kuusinkertainen. Poimittujen kauppayrttien arvo on arvioitu vuodelle Luettelossa ei esitetä arvioita metsäluonnon aineettomien hyötyjen, esimerkiksi eri suojelumerkitysten, luontomatkailun tai virkistyskäytön taloudellisesta arvosta. Metsätilastollinen vuosikirja

2 68 Multiple-use Wood consumption forestry Metsä on tärkeä ulkoilu- ja retkeily-ympäristö, josta saadaan henkistä ja taloudellista hyvinvointia. Lähes kaikki suomalaiset virkistäytyvät luonnossa esimerkiksi kävelyn, marjastuksen, sienestyksen tai metsästyksen parissa. Luontomatkailu on tärkeä matkailun osa-alue. Metsät ovat tärkeitä maisemina, vesien suojelussa, pohjavesien muodostumisalueina, melun vaimentimina sekä hiukkasten ja ilmakehän hiilen sitojina. Niillä on myös suojelumerkitys uhanalaisten lajien ja metsäluonnon monimuotoisuuden turvana. Lapin läänissä ja osassa Oulun lääniä metsiä käytetään porojen laiduntamiseen ja niistä kerätään jäkälää porojen ravinnoksi ja koristetarkoituksiin. Suomen metsätalousmaasta runsas kolmannes on soita, joista yli miljoona hehtaaria soveltuu turvetuotantoon. Niiden energiamäärän on arvioitu olevan lähes kymmenkertainen puuvarojemme energiamäärään verrattuna. Myös kiviaineksen, soran ja hiekan ottamiseen käytettävät alueet ovat tavallisesti olleet alun perin metsätalouden maata. Puu Suomen metsien markkinahakkuut olivat vuonna 2007 ennätyksellisen suuret, lähes 58 miljoonaa kuutiometriä. Lisäksi metsänomistajat ottivat puuta omaan käyttöön noin 6 miljoonaa kuutiometriä, josta polttopuuta oli 5 miljoonaa ja piensahoilla sahattua puuta miljoona kuutiometriä. Runsaat hakkuut ja puun korkea hinta nostivat hakatun ainespuun bruttokantoraha-arvon yli 2,4 miljardin euron. Lisäksi metsäteollisuusyritykset käyttivät sen hankintaan, korjuuseen ja kaukokuljetukseen noin 1,0 miljardia euroa. Pientaloissa käytetyn polttopuun kantoraha-arvo oli 70 miljoonaa euroa ja sen valmistamiseen ja kuljettamiseen tarvitun työpanoksen arvo moninkertainen. Suurimmaksi osaksi hakkuutähteistä tehtyä metsähaketta käytettiin energiantuotantoon yhteensä 3,0 miljoonaa kiintokuutiometriä, mistä lämpö- ja voimalaitoksissa 2,7 miljoonaa ja pientaloissa 0,4 miljoonaa kuutiometriä. Metsähakkeen arvo käyttöpaikalle tuotuna oli 75 miljoonaa euroa. Joulukuusia kaadetaan vuosittain noin miljoona kappaletta, joista myydään noin puolet. Kasvattajien joulukuusista saaman myyntitulon on arvioitu olevan suuruusluokaltaan 10 miljoonaa euroa. Myytävistä kuusista noin puolet on peräisin kotimaisilta viljelmiltä. Vuonna 2007 Suomeen tuotiin ulkomailta joulupuuta, joista kolme viidesosaa Tanskasta ja loput Virosta. Ulkomaisten joulupuiden keskimääräinen tuontihinta rajalla oli 9 euroa kappaleelta. Metsien virkistyskäyttö Virkistyskäyttö pohjautuu Suomessa pitkälti jokamiehenoikeuteen, jonka perusteella metsissä kulkeminen sekä luonnonvaraisten marjojen ja sienten poimiminen on melko vapaata. Metsien virkistyskäyttöä voidaan mitata käyntikertojen lukumäärällä. Luonnon virkistyskäyttötutkimuksen mukaan yli puolet työikäisistä suomalaisista käy marjastamassa ja melkein kaksi viidestä sienestämässä. Lähes kaikki lenkkeilevät kävellen ja noin joka toinen pyöräilee tai hiihtää. Näitä lajeja harjoitetaan useimmiten metsäympäristössä tai sen läheisyydessä. Suomalaisten on arvioitu ulkoilevan keskimäärin 150 kertaa vuodessa. Kertomalla se ulkoilevien aikuisten määrällä saadaan luontoympäristöön virkistäytymistarkoituksessa tehtyjen käyntikertojen määräksi 600 miljoonaa käyntiä vuodessa. Metsähallituksen kansallispuistoihin tehtiin vuonna 2007 yhteensä noin 1,6 miljoonaa ja retkeilyalueille 0,4 miljoonaa käyntiä. Yli yön kestäviä luontomatkoja tehdään Suomessa vuosittain noin 14 miljoonaa ja niistä kertyy yhteensä 40 miljoonaa matkapäivää. Luontomatkailun työllisyysvaikutusten arvioitiin olleen vuonna 2002 noin henkilötyövuoden luokkaa. Luontomatkailun tuoman arvonlisäyksen laskettiin olleen neljännes kaikesta matkailusta ja suuruudeltaan viidesosa metsätalouden arvonlisäyksestä. Riista Lihan ja turkiksien takia metsästettävät nisäkkäät ja linnut ovat riistaa. Suomen riistalajistossa on 34 nisäkäs- ja 26 lintulajia, joista suurin osa on metsälajeja. Vuonna 2007 riistasta saatiin yhteensä 10,6 miljoonaa kiloa lihaa, mikä oli 14 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Saaliin lihan ja turkisten laskennallinen arvo oli yhteensä 63 miljoonaa euroa. Maamme taloudellisesti merkittävin riistaeläin on hirvi. Vuonna 2007 hirviä kaadettiin vajaat , 212 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

3 6 Metsien 8 Puun monikäyttö mikä oli 17 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Korkeiden saalismäärien seurauksena hirvien määrä on laskenut 2000-luvulla selvästi. Vielä vuonna 2001 talvikanta oli arvion mukaan hirveä, mistä se on laskenut talven eläimeen. Myönnettyjen kaatolupien perusteella syksyllä 2008 ennakoidaan kaadettavan hirveä. Valkohäntäpeuroja kaadettiin syksyn 2007 ja alkutalven aikana lähes kappaletta ja kuluvan kauden pyyntimäärän odotetaan nousevan peuraan. Ammutuista hirvieläimistä saatiin vuonna 2007 yhteensä 9,5 miljoonaa kiloa lihaa, josta hirveä runsaat 8 miljoonaa kiloa. Hirvisaaliin osuus koko riistasaaliin arvosta oli kaksi kolmasosaa. Runsas hirvieläinkanta aiheuttaa liikenne-, metsä- ja maatalousvahinkoja. Vuonna 2007 tapahtui maanteillä lähes hirvieläinonnettomuutta, joista kolmasosassa törmättiin hirveen ja kahdessa kolmasosassa peuraan. Onnettomuuksissa kuoli 7 ja loukkaantui lähes 200 ihmistä. Tiehallinto arvioi onnettomuuksien laskennallisiksi kokonaiskustannuksiksi 77 miljoonaa euroa. Valtio maksoi vuonna 2007 hirvieläinten aiheuttamista yksityismetsien vahingoista korvausta 2,4 miljoonaa euroa ja maatalouden tuhoista 0,2 miljoonaa euroa. Riistan kannanvaihtelut näkyvät vuotuisissa saalismäärissä, joista jänis- ja metsäkanalintusaaliit vaihtelevat eniten. Vuonna 2007 nisäkkäistä ammuttiin eniten metsäjäniksiä, yksilöä, ja linnuista sinisorsia, lintua. Metsäkanalintuja saatiin saaliiksi yhteensä lähes , joista teeriä melkein puolet. Turkiseläimistä metsästettiin eniten supikoiria, yhteensä yksilöä. Suomen karhukannan arvioitiin kasvaneen vuoden 2007 loppuun mennessä vähintään 880 karhuun. Ilveskanta jatkoi kasvuaan eläimeen, mutta susien määrä pieneni ensimmäistä kertaa 2000-luvulla ja oli vuoden 2007 lopussa noin 200. Ahmojen määräksi arvioitiin 155 kappaletta. Karhu- ja susikanta keskittyy vahvasti Itä-Suomeen, etenkin Pohjois-Karjalaan. Ilveskanta jakautuu tasaisemmin myös Etelä-Suomeen. Metsästäjät kaatoivat vuonna 2007 karhuja yhteensä 83, susia 27 ja ilveksiä 103 kappaletta. Suomessa on runsaat rekisteröityä metsästäjää. Tavallisesti metsästäjää käy metsästämässä ainakin kerran vuodessa. Vuonna 2007 pienriistan metsästyspäiviä kertyi edellisvuoden tapaan yhteensä 2,2 miljoonaa ja hirvieläinten pyyntipäiviä 1,5 miljoonaa. Metsän keräilytuotteet Suomessa kasvaa 37 syötävää luonnonvaraista marjalajia, joista 16 poimitaan ravinnoksi. Vuotuinen kokonaissato arvioidaan miljoonaksi kiloksi, josta poimintakelpoista on prosenttia. Hyvinä marjavuosina puolukkaa ja mustikkaa kerätään 40 miljoonaa kiloa ja muita marjalajeja yhteensä 10 miljoonaa kiloa. Muista marjoista on taloudellisesti tärkein lakka, jota kerätään hyvänä vuonna 5 miljoonaa kiloa. Mustikan sato oli vuonna 2007 hyvä ja puolukan keskinkertaista runsaampi. Marja- ja sienikauppaa tekevät yritykset ostivat luonnonmarjoja yhteensä yli 11 miljoonaa kiloa, mikä oli lähes kaksi kertaa niin paljon kuin edellisenä vuonna. Poimijoiden saamat myyntitulot nousivat yli 13 miljoonaan euroon. Nämä luvut eivät kuitenkaan sisällä kaikkea suora- ja torimyyntiä, eivätkä lainkaan kotitarvepoimintaa, jonka marjamäärät ovat moninkertaiset järjestäytyneeseen kauppaan verrattuna. Vuonna 2008 mustikka- ja puolukkasato jäivät keskinkertaisiksi. Syötäviä sienilajeja on Suomessa noin 200. Niistä 23 luonnonvaraista lajia tai lajiryhmää on hyväksytty kauppasieniksi, uusimpana lajina tuoksuvalmuska eli matsutake vuonna Kauppasienisato on hyvinä vuosina noin miljoonaa kiloa, josta poimintakelpoista on runsas neljäsosa. Ruokasieniä kerätään vuosittain yleensä 5 9 miljoonaa kiloa, huippuvuonna 2003 yli 13 miljoonaa kiloa. Vuonna 2007 kauppasienien sato jäi edellisvuosia heikommaksi. Poimijoilta ostettiin sieniä vajaat 0,4 miljoonaa kiloa, mikä oli viidesosan vähemmän kuin kahtena edellisenä vuonna. Vuoden 2008 sienisatoa voi luonnehtia hyväksi. Suomen taloudellisesti merkittävin koristejäkälä on palleroporonjäkälä, jota kerätään erityisesti Hailuodossa sekä Oulujoen ja Kalajoen välisellä rannikkoalueella. Keräysmäärä on ollut parhaimmillaan 500 tonnia vuodessa. Vuonna 2007 poronjäkälää vietiin lähes 240 tonnia, josta kaksi kolmasosaa Saksaan. Jäkäläviennin kokonaisarvo nousi 1,2 miljoonaan euroon. Maassamme kasvaa 27 luonnonvaraista kauppayrttiä. Suomalaisen luonnonyrttikaupan ja kotitarvepoiminnan arvoksi vuonna 2000 arvioitiin yli viisi miljoonaa euroa. Metsätilastollinen vuosikirja

4 68 Multiple-use Wood consumption forestry Porotalous Poronhoito on perinteinen elinkeino, jonka taloudellinen ja kulttuurinen merkitys kasvaa sitä suuremmaksi mitä pohjoisemmaksi siirrytään. Lähes koko Lapin lääni ja suuri osa Oulun läänistä on poronhoitoaluetta, jonka pinta-ala on runsas kolmasosa koko maan pinta-alasta. Kukin porotalousyrittäjä kuuluu osakkaana paikalliseen paliskuntaan, joita on kaikkiaan 56 kappaletta. Poroelinkeinon alkutuotannossa tehtiin 2000-luvun alussa kausiluontoisesti yhteensä henkilötyövuotta. Euroopan unionin jäsenyyden aikana poronomistajien määrä on vähentynyt ja heidän keskimäärin omistamiensa porojen määrä kasvanut. Vuonna 2006 poronomistajia oli noin Maa- ja metsätalousministeriö määrää, kuinka monta eloporoa, eli muuta kuin kyseisenä vuonna teurastettavaksi tarkoitettua poroa paliskunta saa pitää. Säätelyllä pyritään turvaamaan mm. talvilaidunten kestävä tuotoskyky. Eloporoja saa nykyisin olla koko Suomessa enintään Porot kootaan syys- ja talvierotuksissa erottelua, lukua ja teurastusta varten. Poroja on ollut viime vuosina ennen erotuksia yhteensä runsaat ja niiden jälkeen noin Viime talvena teurastettiin poroa, joista kolme neljäsosaa vasoja. Lihantuotos pieneni edellisestä vuodesta 11 prosenttia 2,4 miljoonaan kiloon. Poronlihan hinnan nousu kasvatti kuitenkin teurastuloja 3 prosenttia 13,1 miljoonaan euroon. Porotalouden päätuotteita ovat poronliha ja siitä saadut jalosteet. Teurastulo on ollut 2000-luvulla miljoonaa euroa vuodessa, mutta jalostuksessa poronlihan arvo kolminkertaistuu. Teurastuksen sivutuotteena saadaan vuosittain vuotaa ja vajaat 100 tonnia sarveisainesta. Niistä jalostettujen tuotteiden vähittäismyynnin arvoksi on arvioitu 4 5 miljoonaa euroa. Porotalouden koko vähittäismyynnin on arvioitu olevan 50 miljoonaa euroa vuodessa. Merkittävä osuus porotalouden tuloista kertyy valtion eri perusteilla maksamasta korvauksesta, tuesta ja avustuksesta. Turvetuotanto Suomessa on 5,1 miljoonaa hehtaaria vähintään 20 hehtaarin kokoisia ns. geologisia soita. Geologian tutkimuskeskuksen arvion mukaan poltto- ja kasvuturvetuotantoon soveltuvaa suota on yhteensä 1,2 miljoonaa hehtaaria. Niiden turvemäärä on 30 miljardia kuutiometriä, josta neljä viidesosaa energiaturvelajeja. Tämän turpeen energiamäärän arvioidaan olevan lähes kymmenkertainen puuvarojemme energiamäärään verrattuna ja vain kolmanneksen pienempi kuin Norjan tunnetut öljyvarat. Noin kolmasosa turvevaroista on Lapin läänissä. Turvetuotannossa olevia tai sitä varten kunnostettavia soita on yhteensä hehtaaria ja turvetuotannosta poistuneita hehtaaria. Energiaturpeen käyttö jatkoi vuonna 2007 kasvuaan ja nousi uuteen ennätykseen. Kaikesta Suomessa käytetystä energiasta tuotettiin turpeella 7 prosenttia. Vähäsateisen kesän 2006 turvetuotanto oli ennätykselliset 43 miljoonaa kuutiometriä, josta energiaturvetta yli 39 miljoonaa. Kesällä 2007 erityisesti heinäkuun pitkät sadejaksot haittasivat turpeen nostoa ja nostomäärä tippui kolmasosaan edellisvuodesta. Olosuhteet olivat huonot myös kesällä 2008, joten turvetta tuotettiin ennakkotietojen mukaan alle 15 miljoonaa kuutiometriä. Kahden huonon turvekesän jälkeen nostetun turpeen varastot talvea 2009 varten ovat poikkeuksellisen pienet. Metsien monikäyttöä käsittelevien tilastojen laadinta Suomen viralliset riistatilastot laatii Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pienriistakantojen runsauden seuranta perustuu pysyviin laskentareitteihin, joita kutsutaan riistakolmioiksi. Reittejä kierretään kaksi kertaa vuodessa. Esimerkiksi vuonna 2008 kevättalvella nisäkkäiden lumijälkiä laskettiin runsaalla 600 riistakolmiolla, ja loppukesästä tehtiin metsäkanalintuhavaintoja noin 800 reitillä. Arviot suurpetojen vähimmäiskannoista pohjautuvat vapaaehtoisten arvioijien kirjaamiin havaintoihin ja erillisselvityksiin (kuva 6.3 ja taulukko 6.4). Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi hirvikannan suuruuden ja tilastoi saalismäärän (kuva 6.1 ja taulukot 6.2 ja 6.3). Arvio koskee hirven talvikantaa, eli sitä hirvien määrää, joka vähintään tarvitaan tuottamaan saadut saalismäärät. Arvio perustuu hirvien vasatuottoon ja metsästäjien saamaan saaliiseen. Takautuvan laskentamenetelmän vuoksi viimeisimmän vuoden hirvikanta joudutaan ensin ennustamaan edellisten laskentatulosten ja metsästäjien uusimman 214 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

5 6 Metsien 8 Puun monikäyttö hirvitiheysarvion perusteella. Tämä ennakkotieto korvataan myöhemmin lasketulla arvolla, ja laskennassa myös joidenkin edellisten vuosien arviot voivat tarkentua hieman. Alueelliset hirvitiheydet pohjautuvat metsästäjien arvioihin ja ovat alempia kuin laskennalliseen kantaan perustuvat tiheydet. Pienriistan saalistiedot kerätään noin metsästäjän otokselle lähetetyllä tiedustelulla, jonka vastausprosentti oli vuotta 2007 koskevassa kyselyssä 80 prosenttia. Hirvieläinten, suurpetojen ja eräiden muiden luvanvaraisten eläinten osalta tiedot saadaan Metsästäjäin Keskusjärjestön ylläpitämästä lupahallintojärjestelmästä. Saalismäärien lisäksi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos koostaa tilastot syötävän riistalihan määrästä ja saaliin rahallisesta arvosta. Nämä arviot ovat hyvin teoreettisia, sillä lihan saanto saalisyksilöistä vaihtelee ja vain pieni osa saaliista päätyy kauppaan (kuva 6.2, taulukot 6.1 ja 6.2). Tiehallinto tilastoi hirvieläinonnettomuudet ja arvioi niiden laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle. Tilasto koskee maanteillä tapahtuneita kolareita ja väistämisonnettomuuksia, jotka ovat tulleet poliisin tietoon Vuosittaiset marja- ja sienisatoennusteet julkaisee Metsäntutkimuslaitos. Kaupan piiriin tulleiden marjojen ja sienten määrät ja poimintatulot perustuvat Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:n kokoamaan tilastoon, joka sisältää yritysten ja jalostusteollisuuden ostamat marjat ja osan torimyynnistä (kuva 6.4, taulukot 6.5 ja 6.6). Tämän järjestäytyneen kaupan poimintatulot ovat kuitenkin vain osa talteenoton arvosta. Siitä puuttuvat suoramyynti ja osa torimyynnistä sekä arvoltaan suurimpana eränä kotitarvepoiminta. Joulukuusikauppaa koskevat arviot on tehty Joulupuuseurassa. Suomen turvevarojen inventoinnista vastaa Geologian tutkimuskeskus (taulukko 6.9). Julkaistut tilastot koskevat vähintään 20 hehtaarin kokoisia geologisia soita. Geologisen suon turvekerroksen paksuus on yli 30 senttimetriä (vrt. taulukko 1.3). Tutkimuskeskuksen viimeisin ennuste turvetuotantoon soveltuvista turvevaroista ilmestyi vuonna Turvetuotannossa olevien ja siitä poistuneiden soiden pinta-alatiedot on koonnut Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Energiaturpeen tuotanto-, käyttö- ja vientitilastot (taulukko 6.10) on saatu Tilastokeskuksen energiatilastoista vuoteen 2007 asti. Vuotta 2008 koskevat tiedot ja kaikki kasvu-, kuivike- ja ympäristöturvetta koskevat tiedot on koonnut Turveteollisuusliitto ry. Kirjallisuus Literature Hetemäki, L., Harstela, P., Hynynen, J., Ilvesniemi, H. & Uusivuori, J. (toim.) Suomen metsiin perustuva hyvinvointi Katsaus Suomen metsäalan kehitykseen ja tulevaisuuden vaihtoehtoihin. Metlan työraportteja s. Kangas, J. & Kokko, A. (toim.) Metsän eri käyttömuotojen arvottaminen ja yhteensovittaminen. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Riista Hirvieläinonnettomuudet maanteillä vuonna Tiehallinnon tilastoja 2/ s. Riistasaalis SVT Maa-, metsä- ja kalatalous Riista- ja kalatalous Tilastoja 5/2008. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 32 s. Metsän keräilytuotteet Kangas, K Trade of Main Wild Berries in Finland. Silva Fennica Vol. 33(2): Luonnontuotealan nykytilan kuvaus ja kehittämisohjelma vuosille Luonnontuotealan teemaryhmä. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisu 3/ s. + liitteet. Luonnonmarjojen ja -sienten kauppaantulomäärät vuonna MARSI Maa- ja metsätalousministeriö. 38 s. Salo, K Keräilytuotteet. Julkaisussa: Rantala, S. (toim.). Metsäkoulu. 5. täysin uudistettu laitos. Metsäkustannus Oy, Helsinki. s Porotalous Kemppainen, J., Kettunen, J. & Nieminen, M Porotalouden taloustutkimusohjelma Kala- ja riistaraportteja 281. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 56 s. Porotalousyrittäjien tilanteen edistäminen Maa- ja metsätalousministeriön työryhmämuistio 2006:4. 26 s. Porotaloustyöryhmän muistio Maa- ja metsätalousministeriön työryhmämuistio 1999: s. Turvetuotanto Energiaennakko SVT Energia Tilastokeskus. 40 s. Virtanen, K., Hänninen, P., Kallinen, R.-L., Vartiainen, S., Herranen, T. & Jokisaari, R Suomen turvevarat Summary: The peat reserves of Finland in Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti s. + liitteet. Virkistyskäyttö Ovaskainen, V., Horne, P., Pouta, E. & Sievänen, T Luonnon virkistyskäytön taloudellinen arvo ja taloudelliset vaikutukset. Metsätieteen aikakauskirja 1/2002: Pouta, E., Sievänen, T. & Neuvonen, M Virkistyskäyttöön varustettujen valtion alueiden käyttäjät ja käytön määrä eri väestöryhmissä. Metsätieteen aikakauskirja 2/2004: Sievänen, T. (toim.) Luonnon virkistyskäyttö Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Metsätilastollinen vuosikirja

6 68 Multiple-use Wood consumption forestry (toim.) Luonnosta virkistystä ja hyvinvointia. Luonnon virkistyskäyttö loppuraportin tiivistelmä. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s., Pouta, E. & Neuvonen, M Luonnon virkistyskäyttö maakunnittain. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Muut tietolähteet Other sources of information Geologian tutkimuskeskus, Joulupuuseura ry., Maa- ja metsätalousministeriö, Metinfo Metsien monikäyttö, Metinfo Tilastopalvelu, Metsästäjäin keskusjärjestö, Paliskuntain yhdistys, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Suomen Metsästäjäliitto, Tilastokeskus, Tullihallitus, Turveteollisuusliitto ry., Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

7 6 Metsien 8 Puun monikäyttö hirveä moose Alces alces Arvioitu talvikanta Estimated winter population Saalis Bag of moose Lähde: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Source: Finnish Game and Fisheries Research Institute Kuva 6.1 Hirven talvikanta ja hirvisaalis Figure 6.1 Moose winter population and bags of moose, yksilöä individuals Vesilinnut ym. Waterfowl etc. Jänikset Hares Metsäkanalinnut Grouse 200 Turkiseläimet Fur animals Peltolinnut Farmland game birds Metsäkanalintusaalis sisältää myös peltolinnut. The bags of grouse during also include farmland game birds. Lähde: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Source: Finnish Game and Fisheries Research Institute Kuva 6.2 Pienriistan saalismäärät Figure 6.2 Bags of small game, Metsätilastollinen vuosikirja

8 68 Multiple-use Wood consumption forestry 1400 yksilöä individuals Ilves Lynx Lynx lynx Susi Wolf Canis lupus Karhu Brown bear Ursus arctos Ahma Wolverine Gulo gulo Vähimmäiskanta on arvio yksilömäärästä, joka Suomessa vähintään elää. Minimum population is an estimate of the minimum number of large predators living in Finland. Lähde: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Source: Finnish Game and Fisheries Research Institute Kuva 6.3 Suurpetojen vähimmäiskannat Figure 6.3 Minimum populations of large predators, Luonnonmarjat Wild berries 11,3 milj. kg mill. kg Luonnonsienet Wild mushrooms 0,35 milj. kg mill. kg Puolukka Vaccinium vitis-idaea Muut Other Karpalo Vaccinium oxycoccos Variksenmarja Empetrum nigrum Lakka Rubus chamaemorus Haaparouskut Lactarius trivialis & L. utilis Muut Other Keltavahvero Cantharellus cibarius Korvasieni Gyromitra esculenta Kangasrousku Lactarius rufus Mustikka Vaccinium myrtillus Herkkutatit Boletus edulis, B. pinophilus & B. reticulatus Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Source: TNS Gallup Ltd. Food and Farm Facts Kuva 6.4 Luonnonmarjojen ja -sienten kauppaantulomäärät 2007 Figure 6.4 Market supply of wild berries and mushrooms, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

9 6 Metsien 8 Puun monikäyttö 6.1 Riistasaalis 2007 Bags of game, 2007 Riistalaji Game species Saalismäärä ja sen laskennallinen arvo Bags of game and their estimated monetary value Keskiarvo Average yksilöä individuals kg KAIKKIAAN GRAND TOTAL Hirvi ja muut sorkkaeläimet Moose and other artiodactyls 102,3 88, Hirvi Moose Alces alces 77,4 62, Valkohäntäpeura White-tailed deer Odocoileus virginianus 21,8 22, Metsäkauris Roe deer Capreolus capreolus 2,8 3, Kuusipeura Fallow deer Dama dama 0,2 0, Metsäpeura Wild forest reindeer Rangifer tarandus fennicus 0,1 0, Mufloni Mouflon Ovis musimon 0,0 0,0 0 1 Villisika Wild boars Sus scrofa 0, Jänikset Hares 261,8 275, Metsäjänis Arctic hare Lepus timidus 195,8 209, Rusakko European hare Lepus europaeus 66,1 65, Metsäkanalinnut Grouse 386,5 359, Teeri Black grouse Tetrao tetrix 157,2 176, Pyy Hazel grouse Bonasa bonasia 92,7 88, Riekko Willow grouse Lagopus lagopus 94,6 52, Metso Capercaillie Tetrao urogallus 42,0 41, Peltolinnut Farmland game birds 200,6 184, Sepelkyyhky Wood pigeon Columba palumbus 175,9 153, Fasaani Pheasant Phasianus colchicus 23,0 29, Peltopyy Partridge Perdix perdix 1,6 1,0 0 5 Vesilinnut, liejukanat ja kahlaajat Waterfowl, coots and waders 586,0 473, Sinisorsa Mallard Anas platyrhynchos 265,3 210, Tavit Teal and garganey Anas crecca 129,1 109, Telkkä Goldeneye Bucephala clangula 67,6 48, Haapana Wigeon Anas penelope 55,7 46, Jouhisorsa Pintail Anas acuta 8,3 7, Alli Long-tailed duck Clangula hyemalis 9,3 7, Merihanhi Greylag goose Anser anser 4,9 7, Tukka- ja punasotka Tufted duck and pochard Aythya fuligula, A. ferina 6,2 6, Iso- ja tukkakoskelo Goosander and red- Mergus merganser, M. serrator 8,4 6, breasted merganser Metsähanhi Bean goose Anser fabalis 7,1 6, Kanadanhanhi Canadian goose Branta canadensis 4,5 5, Lapasorsa Shoveler Anas clypeata 6,2 4, Lehtokurppa Woodcock Scolopax rusticola 4,2 3, Haahka Common eider Somateria mollissima 7,5 2, Nokikana Coot Fulica atra 1,7 0,6 0 9 Turkiseläimet Fur animals 271,7 299, Supikoira Raccoon dog Nyctereutes procyonoides 111,9 135, Minkki American mink Mustela vison 56,5 61, Kettu Red fox Vulpes vulpes 58,7 50, Näätä Pine marten Martes martes 14,5 20, Orava Squirrel Sciurus vulgaris 4,6 10,2. 9 Mäyrä Badger Meles meles 9,4 9,0. 45 Piisami Muskrat Ondatra zibethicus 9,3 5,5. 14 Majavat Beavers Castor canadensis, C. fiber 3,3 3, Kärppä Ermine Mustela erminea 3,1 1,9. 3 Hilleri Polecat Mustela putorius 0,4 0,5. 3 Saukko Otter Lutra lutra 0,0 0,0... Suurpetosaalis esitetään taulukossa 6.4. The bags of large predators are presented in Table 6.4. Lähde: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Source: Finnish Game and Fisheries Research Institute Metsätilastollinen vuosikirja

10 68 Multiple-use Wood consumption forestry 6.2 Riistasaalis Bags of game, Metsästysvuosi Hirvi Muut sorkka- Jänikset Metsäkanalinnut Peltolinnut Vesilinnut ym. Turkiseläimet Riistasaaliin lastai vuosi Moose eläimet Hares Grouse Farmland Waterfowl etc. Fur animals kennallinen arvo Hunting year Other game birds Estimated monetary or year artiodactyls value of bag yksilöä individuals milj. mill. 1980/ / / / / / / / / / / / / / / Metsästysvuosi: Metsäkanalintusaalis 1980/ /85 sisältää myös peltolinnut. Hunting year: August 1 July 31. The bags of grouse during 1980/ /85 also include farmland game birds. Lähde: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Source: Finnish Game and Fisheries Research Institute 220 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

11 6 Metsien 8 Puun monikäyttö 6.3 Hirvikanta Moose population, Vuosi Arvioitu talvikanta Hirvitiheys Moose population density Year Estimated winter Rannikko-Suomi Sisä-Suomi Oulun lääni Lapin lääni Koko maa population Coastal Finland Inland Finland Province of Oulu Province of Lapland Whole country hirveä moose Hirveä /1 000 ha moose /1 000 hectares ,3 3,9 1,8 0,3 2, ,1 4,4 2,0 0,6 3, ,3 4,7 2,3 0,6 3, ,8 5,2 2,6 0,5 2, ,4 4,9 2,7 0,5 2, ,5 4,6 2,8 0,5 2, ,6 4,4 3,3 0,5 2, ,8 4,5 3,3 0,5 2, ,9 3,4 2,9 0,6 2, ,4 3,3 3,1 0,6 2, ,3 3,2 3,1 0,6 2, ,6 3,4 3,0 0,7 2, ,8 3,5 2,8 0,6 2, ,6 3,2 2,5 1,2 2, ,4 3,3 2, ,3 3,1 2,4 1,5 2, ,6 3,3 2,8 1,2 2, ,5 2,9 2,5 1,2 2, ,6 2,8 2,0 0,8 1, ,7 2,8 1,6 0,9 2, ,5 2,8 1,6 0,9 2, ,1 3,4 2,3 0,9 2, ,8 4,0 2,9 1,1 3, ,8 4,2 3,2 1,3 3, ,4 3,9 2,8 1,4 3, ,7 4,5 3,3 1,4 3, ,1 4,2 3,5 1,4 3, ,1 3,4 2,8 1,3 2, ,4 3,5 2,7 1,5 2, ,3 3,2 2,6 0,8 2, ,2 3,0 2,2 0,9 2, ,0 2,9 2,1 0,9 1,9 Talvikanta arvioidaan metsästyksen jälkeen. Vuonna 2008 hirven metsästysaika on Rannikko-Suomi: Uudenmaan, Kymen, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Etelä-Hämeen ja ruotsinkielisen Pohjanmaan riistanhoitopiirit. Sisä-Suomi: Pohjois-Hämeen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjanmaan riistanhoitopiirit. The winter population is estimated after the hunting season. In 2008 the hunting season is September 27 December 31. Lähde: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Source: Finnish Game and Fisheries Research Institute Metsätilastollinen vuosikirja

12 68 Multiple-use Wood consumption forestry 6.4 Suurpetojen vähimmäiskanta ja saalis Minimum populations of large predators and numbers of predators shot, Vuosi Karhu Brown bear Susi Wolf Ilves Lynx Ahma Wolverine Year Ursus arctos Canis lupus Lynx lynx Gulo gulo Kanta Saalis Kanta Saalis Kanta Saalis Kanta Saalis Population Shot Population Shot Population Shot Population Shot yksilöä individuals Vähimmäiskanta on arvio yksilömäärästä, joka Suomessa vähintään elää. Ahma on ollut täysin rauhoitettu vuodesta Minimum population is an estimate of the minimum number of large predators living in Finland. Wolverine was placed under protection in Lähde: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Source: Finnish Game and Fisheries Research Institute 222 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

13 6 Metsien 8 Puun monikäyttö 6.5 Luonnonmarjojen ja -sienten ostomäärät, ostohinnat ja poimintatulot 2007 Market supply, purchase prices and picking incomes of wild berries and mushrooms, 2007 Alue Luonnonmarjat Wild berries Sienet Kaikkiaan Region Puolukka Mustikka Lakka Muut Yhteensä Mushrooms Grand total Cowberry Bilberry Cloudberry Other Total Vaccinium Vaccinium Rubus vitis-idaea myrtillus chamaemorus Ostomäärä, kg Market supply, kg Koko maa Whole country Länsi-Suomi Western Finland Itä-Suomi Eastern Finland Oulun lääni Province of Oulu Lapin lääni Province of Lapland Keskimääräinen ostohinta, /kg Average purchase price, /kg Koko maa 0,87 1,49 9,35 1,09 1,18 3,14. Whole country Länsi-Suomi 0,89 1,63 13,00 3,57 0,93 2,47. Western Finland Itä-Suomi 0,95 1,83 8,00 2,91 1,13 3,20. Eastern Finland Oulun lääni 0,86 1,45 8,69 1,27 1,17 9,00. Province of Oulu Lapin lääni 0,83 1,51 9,61 0,87 1,29 2,40. Province of Lapland Poimintatulot, Picking incomes, Koko maa Whole country Länsi-Suomi Western Finland Itä-Suomi Eastern Finland Oulun lääni Province of Oulu Lapin lääni Province of Lapland Luvut koskevat marja- ja sienikauppaa tekevien yritysten toimintaa. Suuri osa torikaupasta sekä kotitarvepoiminta ja suoramyynti jäävät tilaston ulkopuolelle. Muut luonnonmarjat: variksenmarja, karpalo, tyrni, mesimarja ja metsävadelma. The table includes companies dealing in wild berries and mushrooms. A major part of outdoor market trade as well as picking for personal use are not included in the figures. Other wild berries: mountain ash, cranberry, sea buckthorn, arctic bramble and raspberry. Aluejakoa vastaavat metsäkeskukset ovat Regions used here consist of forestry centres as follows: Länsi-Suomi Western Finland: Rannikko, Lounais-Suomi, Häme-Uusimaa, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi Itä-Suomi Eastern Finland: Kaakkois-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala Oulun lääni Province of Oulu: Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa Lapin lääni Province of Lapland: Lappi Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy - Source: TNS Gallup Ltd. Food and Farm Facts Metsätilastollinen vuosikirja

14 68 Multiple-use Wood consumption forestry 6.6 Luonnonmarjojen ja -sienten ostomäärät ja poimintatulot Market supply and picking incomes of wild berries and mushrooms, Vuosi Luonnonmarjat Wild berries Sienet Kaikkiaan Year Puolukka Mustikka Lakka Muut Yhteensä Mushrooms Grand total Cowberry Bilberry Cloudberry Other Total Vaccinium Vaccinium Rubus vitis-idaea myrtillus chamaemorus miljoonia millions kg kg kg kg kg kg ,20 7,3 5,18 3,7 0,34 1, ,23 0,1 12, ,59 4,1 3,45 2,8 0,26 0, ,60 0,4 8, ,43 2,4 3,83 2,7 1,13 3, ,54 0,3 8, ,45 6,4 1,33 2,0 0,37 1, ,21 0,3 10, ,12 3,5 0,70 1,1 0,30 1, ,65 0,7 6, ,15 6,2 0,93 2,4 0,07 0, ,17 0,4 9, ,90 9,8 2,63 2,9 0,47 2, ,36 0,6 15, ,87 3,3 1,28 1,2 0,08 0, ,37 0,6 5, ,68 2,3 2,49 2,5 0,80 4, ,00 1,4 10, ,29 3,1 3,14 3,1 0,25 1, ,33 0,7 8, ,37 5,4 0,36 0,6 0,17 1, ,47 1,1 8, ,42 5,3 3,19 4,5 0,81 4, ,03 2,0 16, ,19 4,5 2,37 3,4 0,18 1, ,21 0,6 10, ,05 4,6 0,81 1,1 0,43 2, ,41 1,1 9, ,49 7,0 2,20 2,7 0,44 2,5 0,08 0,2 10,21 12,4 0,66 1,7 14, ,51 4,4 1,62 1,8 0,26 1,4 0,12 0,1 7,51 7,7 0,67 1,0 8, ,97 1,4 0,26 0,3 0,52 2,8 0,03 0,1 1,78 4,6 0,38 0,5 5, ,26 17,3 0,88 1,0 0,77 4,5 0,03 0,1 10,94 22,9 0,46 1,0 23, ,80 5,3 2,93 2,9 0,25 1,4 0,21 0,2 9,19 9,9 0,40 0,7 10, ,12 5,3 2,42 2,5 0,12 0,8 0,06 0,2 6,72 8,8 0,38 0,7 9, ,61 5,9 2,96 2,6 0,33 1,8 0,11 0,2 11,01 10,5 0,62 1,2 11, ,83 5,9 1,10 1,1 0,37 1,6 0,15 0,2 8,45 8,7 1,41 2,3 11, ,89 2,9 0,80 1,5 0,23 1,1 0,80 0,8 5,72 6,3 0,20 0,3 6, ,20 2,0 2,42 3,9 0,06 0,4 0,13 0,2 5,81 6,5 0,98 2,4 8, ,47 3,2 2,92 3,0 0,36 1,8 0,04 0,1 7,79 8,1 0,67 2,1 10, ,29 2,8 1,22 1,6 0,10 0,9 0,19 0,3 4,80 5,5 0,22 0,7 6, ,44 4,1 2,22 2,5 0,08 0,8 0,04 0,1 7,77 7,5 1,66 4,3 11, ,51 1,8 1,40 1,9 0,20 1,6 0,02 0,1 3,12 5,3 0,36 0,9 6, ,54 6,0 3,11 4,1 0,32 1,6 0,05 0,1 12,03 11,9 0,43 1,0 12, ,44 2,4 3,34 7,3 0,21 1,2 0,08 0,1 6,06 11,1 0,45 1,3 12, ,89 5,1 4,93 7,4 0,04 0,3 0,45 0,5 11,30 13,3 0,35 1,1 14,4 Luvut koskevat marja- ja sienikauppaa tekevien yritysten toimintaa. Suuri osa torikaupasta sekä kotitarvepoiminta ja suoramyynti jäävät tilaston ulkopuolelle. Muut luonnonmarjat: variksenmarja, karpalo, tyrni, pihlaja, mesimarja ja metsävadelma vuodesta 1991 alkaen. The table includes companies dealing in wild berries and mushrooms. A major part of outdoor market trade as well as picking for personal use are not included in the figures. Other wild berries: mountain ash, cranberry, sea buckthorn, crowberry, arctic bramble and raspberry since Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Source: TNS Gallup Ltd. Food and Farm Facts 224 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

15 6 Metsien 8 Puun monikäyttö 6.7 Jäkälän vienti Suomesta Lichen exports from Finland, Vuosi Maa Country Viennin arvo Viennin keskihinta Year Saksa Alankomaat Itävalta Italia Sveitsi Pohjoismaat Muut maat Yhteensä Value of exports Average price Germany Netherlands Austria Italy Switzerland Nordic countries Other countries Total of exports kg milj mill. /kg ,70 1, ,45 1, ,85 2, ,19 2, ,98 2, ,53 2, ,83 3, ,45 3, ,45 3, ,30 3, ,55 2, ,30 3, ,85 3, ,85 4, ,60 3, ,13 4, ,26 4, ,45 4, ,36 4, ,40 4, ,40 4, ,24 4, ,47 4, ,56 4, ,34 4, ,05 4, ,06 4, ,19 5,01 Keskihinta 2007, /kg 5,36 3,78 5,75 4,70 4,66-4,42 5,01 Average price in 2007 Poronjäkälä Reindeer Lichens Cladina Lähde: Tullihallitus Source: Board of Customs Metsätilastollinen vuosikirja

16 68 Multiple-use Wood consumption forestry 6.8 Porotalous Reindeer husbandry, Poronhoitovuosi Porojen määrä Number of reindeer Teurasporot Culled reindeer Eloporot Lihantuotos Venison production Reindeer Aikuiset Vasat Yhteensä Aikuiset Vasat Yhteensä Winter herd Määrä Arvo husbandry year Full-grown Calves Total Full-grown Calves Total Amount Value poroa reindeer Rangifer tarandus tarandus milj. kg mill. kg milj. mill. 1959/ , / , / , / , / , / , / , / , / , / , / , / , / , / , / ,0 13,1 1993/ ,2 14,2 1994/ ,8 13,4 1995/ ,7 12,1 1996/ ,0 9,8 1997/ ,0 10,9 1998/ ,2 11,8 1999/ ,1 11,6 2000/ ,0 11,1 2001/ ,4 13,2 2002/ ,6 14,3 2003/ ,5 10,6 2004/ ,9 11,3 2005/ ,8 12,6 2006/ ,7 12,7 2007/ ,4 13,1 Poronhoitovuosi: Eloporot ovat teurastuksen jälkeinen kanta, josta vähennetään myös muuten kuolleet porot. Reindeer husbandry year: June 1 May 31. Winter herd is the number of reindeer after autumn slaughtering. Lähde: Paliskuntain yhdistys Source: Reindeer Herders Association 226 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

17 6 Metsien 8 Puun monikäyttö 6.9 Turvevarat metsäkeskuksittain Peat resources by forestry centre Metsäkeskus Yli 20 hehtaarin geologiset suot Turvetuotantoon soveltuvat suot Turvetuotannon Forestry centre Geological mires over 20 hectares Exploitable mires pinta-ala 2007 Pinta-ala Turvevarat Pinta-ala Turvevarat Area in peat Area Peat reserves Area Peat reserves production, ha milj. m³ mill. m³ ha milj. m³ mill. m³ ha Koko maa Whole country 0 Ahvenanmaa Rannikko Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Geologisella suolla turpeen paksuus on yli 30 senttiä (vrt. taulukko 1.3). Turvetuotantoon soveltuvat suot: Geologian tutkimuskeskuksen arvio turvetuotantoon teknisesti soveltuvien soiden pinta-alasta ja turvevaroista. Turvetuotannon pinta-alaan sisältyy varsinaisen tuotantopinta-alan lisäksi myös turvetuotantoon kunnostettava ja tuotantokuntoinen suo. Taulukosta puuttuu vuoden 2007 tuotantoaloja noin ha. Ne sijoittuvat Pirkanmaalle ja Etelä-Pohjanmaalle. Turvetuotannosta on poistunut noin hehtaaria vanhoja turvetuotannon alueita. A geological mire requires that the peat layer is thicker than 0.3 metres (see also Table 1.3). Exploitable mires: The Geological Survey of Finland has estimated the area and peat reserves of geological mires, which are technically suitable for the peat production. The peat production area consists of the actual production area and mires to be prepared for or already in production condition. Approximately hectares of production area is missing from the table. Approximately hectares of old peat production areas have ceased their peat production. Lähteet: Geologian tutkimuskeskus; Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Sources: The Geological Survey of Finland; North Ostrobothnia Regional Environment Centre Metsätilastollinen vuosikirja

18 68 Multiple-use Wood consumption forestry 6.10 Turpeen tuotanto, käyttö ja vienti Peat production, consumption and exports, Vuosi Energiaturve Kasvu-, kuivike- ja ympäristöturve Year Energy peat Horticultural, bedding and environmental peat Tuotanto Production Käyttö Vienti Tuotanto Käyttö Vienti Consumption Exports Production Consumption Exports m³ GWh m³ * Käyttö sisältää vuosina myös viennin. Energiaturpeen käyttö vuosina on muutettu vastaamaan kasvihuonekaasuinventaariossa päivitettyjä tietoja. Energiaturpeen tuotannon energiasisältö sisältää jyrsin- ja palaturpeen lisäksi vuosina myös turvepelletit. Tilasto ei sisällä Suomen turvetuottajat ry:n jäsenten kasvu-, kuivike- ja ympäristöturvetta koskevia tietoja vuosina ja Vuoden 2008 luvut ovat ennakkotietoja. Consumption during includes exports. The time series for consumption of energy peat in the 1990s has been adjusted to correspond to the peat volume in the Greenhouse Gas Inventory. From , the energy content of energy peat production also includes peat pellets in addition to milled and sod peat. This table does not include production, consumption and exports of horticultural, bedding and environmental peat of small enterprises in and Figures for year 2008 are preliminary. Lähteet: Turveteollisuusliitto ry.; Tilastokeskus Sources: Association of Finnish Peat Industry; Statistics Finland 228 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008