6 METSIEN MONIKÄYTTÖ

Transkriptio

1 6 METSIEN MONIKÄYTTÖ Syksyllä 2003 ammuttiin hirveä ja valkohäntäpeuraa. Edellisen vuoden tasolla pysynyt hirvisaalis pienensi talvehtivan hirvikannan noin eläimeen. Kaikista hirvieläimistä saadun lihan määrä nousi edellisen vuoden tapaan yli 12 miljoonaan kiloon. Sen arvo oli noin neljä viidesosaa riistasaaliin laskennallisesta kokonaisarvosta, joka kohosi yli 76 miljoonaan euroon. Poroja teurastettiin syksyn ja talven aikana ja niistä saatiin poronlihaa noin 2,5 miljoonaa kiloa. Metsämarjojen sato oli vuonna 2003 kokonaisuudessaan keskinkertaista parempi ja sienisato erittäin hyvä. Marjoja ja sieniä poimittiin ahkerasti ja kerääjien niistä saamat poimintatulot lähes kaksinkertaistuivat edellisestä vuodesta. Metsämarjoja tuli kaupan piiriin yhteensä 7,8 miljoonaa kiloa ja niistä maksettiin poimijoille noin 7,5 miljoonaa euroa. Sieniä ostettiin poimijoilta peräti 1,7 miljoonaa kiloa yhteensä 4,3 miljoonalla eurolla. Myydyistä metsämarjoista oli puolukkaa 70 prosenttia ja sienistä herkkutatteja 74 prosenttia. Metsien monet käyttömuodot Metsä on ekosysteemi, jota ihminen käyttää monin tavoin virkistyksen ja erilaisten tuotteiden lähteenä. Taloudellisesti merkittävimpiä tuotteita ovat ainesja energiapuu. Lapin läänissä ja osassa Oulun lääniä metsiä käytetään porojen laiduntamiseen ja Oulun seudulla metsistä kerätään palleroporonjäkälää kaupallisiin tarkoituksiin. Tässä luvussa käsitellään myös turvevaroja ja niiden hyödyntämistä, koska suot luokitellaan metsätalouden maaksi. Metsä on tärkeä ulkoilu- ja retkeily-ympäristö. Suuri osa suomalaisista virkistäytyy luonnossa esimerkiksi kävelyn, marjastuksen ja sienestyksen sekä metsästyksen parissa. Lisäksi metsät ovat tärkeitä maisemina, vesien suojelussa, pohjavesien muodostumisalueina, melun vaimentimina sekä hiukkasten ja ilmakehän hiilen sitojina. Metsillä on myös suojelumerkitys: uhanalaisten lajien ja metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Todennäköisesti nämä metsien virkistys-, ympäristö- ja suojelumerkitykset nousevat tulevaisuudessa yhä tärkeämpään asemaan. Puu Metsän tuotteiden arvoja vuonna 2003 milj. Ainespuu (kantoraha-arvo) Polttopuu (kantoraha-arvo) 61 Metsähake (arvo käyttöpaikalla) 41 Joulukuuset (joulukuusikauppa) 7 Metsänriista (laskennallinen arvo) 76 Metsämarjat (kauppaantulomäärien arvo) 7,5 Metsäsienet (kauppaantulomäärien arvo) 4,3 Jäkälä (viennin arvo) 1,6 Porotalous (teurastulo) 10,6 Osa luvuista on karkeita arvioita, eivätkä ne ole keskenään suoraan vertailukelpoisia. Ainespuun arvo käyttöpaikalle vietynä on 1,4 1,5 -kertainen kantoraha-arvoon verrattuna. Metsämarjojen kauppaantulomäärä on vain noin viidennes koko kerätystä sadosta, ja sienten kohdalla vain noin kymmenesosa. Vuonna 2003 Suomen metsien markkinahakkuut nousivat 55 miljoonaan kuutiometriin. Lisäksi metsänomistajat ottivat puuta omaan käyttöön noin kuusi miljoonaa kuutiometriä. Tästä kotitarvepuusta oli polttopuuta runsaat viisi miljoonaa ja pien- ja vuokrasahoilla sahattua puuta miljoona kuutiometriä. Hakatun puun kantoraha-arvo oli yhteensä lähes 1,8 miljardia euroa. Metsätilastollinen vuosikirja

2 6 Multiple-use forestry Suurimmaksi osaksi hakkuutähteistä tehtyä metsähaketta käytettiin energiantuotantoon yhteensä 2,1 miljoonan kiintokuutiometrin verran, mistä lämpöja voimalaitoksissa 1,7 miljoonaa ja pientalokiinteistöissä 0,4 miljoonaa kuutiometriä. Metsähakkeen arvo oli käyttöpaikalle tuotuna noin 41 miljoonaa euroa. Puuntuotantoa koskevia tilastoja käsitellään tarkemmin vuosikirjan muissa luvuissa, erityisesti luvuissa 4, 5 ja 11. Joulukuusia kaadetaan vuosittain noin 1,2 miljoonaa kappaletta, joista myydään noin puoli miljoonaa. Myytävistä kuusista on Suomessa viljeltyjä lähes kappaletta. Kuusikaupan liikevaihdoksi arvioidaan noin 7 miljoonaa euroa vuodessa. Metsänriista Lihan ja turkiksen takia metsästettävät nisäkkäät ja linnut ovat riistaa. Suomen riistalajistossa on 34 nisäkäs- ja 26 lintulajia, joista suurin osa on metsälajeja. Maamme taloudellisesti merkittävin riistaeläin on hirvi, joita ammuttiin viime jahtikaudella yli Määrä oli lähes yhtä suuri kuin edellisvuoden kaikkien aikojen suurin kaatomäärä. Talven 2002 hirvikanta oli Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvion mukaan noin eläintä (taulukko 6.3). Ennätykselliset kaatomäärät ovat kuitenkin vähentäneet hirvien määrää koko maassa, joten viime talven hirvikanta oli enää noin eläintä. Myönnettyjen kaatolupien perusteella syksyllä 2004 ennakoidaan kaadettavan noin hirveä. Myös muiden hirvieläinten kannat ovat kasvaneet viime vuosina ja esimerkiksi valkohäntäpeuroja kaadettiin vuonna 2003 noin kappaletta. Ammuttujen hirvieläinten lihan (12,2 milj. kg) arvoksi arvioitiin noin 60 miljoonaa euroa, eli neljä viidesosaa koko riistasaaliin arvosta (taulukko 6.1). Runsas hirvieläinkanta on aiheuttanut liikenne-, maatalous- ja metsätalousvahinkoja. Vuonna 2003 tapahtui yleisillä teillä lähes hirvieläinonnettomuutta, joissa kuoli 11 ja loukkaantui 283 ihmistä. Tiehallinto arvioi näiden onnettomuuksien laskennallisiksi kokonaiskustannuksiksi yhteiskunnalle 163 miljoonaa euroa. Valtiovalta maksoi vuonna 2002 metsätaloudelle aiheutuneista vahingoista korvausta 3,3 miljoonaa euroa, ja maataloudelle aiheutuneista 0,8 miljoonaa (taulukko 2.5). Metsäkanalintujen kannat ovat pienentyneet selvästi ja 1970-luvuilta (kuva 6.1). Laskentojen perusteella metsämaalla on ollut 2000-luvulla syksyisin teeriä ja pyitä suunnilleen yhtä paljon eli keskimäärin 6 7 lintua neliökilometrillä. Metsojen määrä yltää noin puoleen siitä. Riistan kannanvaihtelut näkyvät vuotuisissa saalismäärissä, joista jänis- ja metsäkanalintusaaliit vaihtelevat eniten. Vuonna 2003 nisäkkäistä ammuttiin eniten metsäjäniksiä, noin yksilöä, ja linnuista sinisorsia, noin lintua. Vuonna 2003 karhujen määräksi arvioitiin noin 800, mikä oli hieman vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Susikanta sitävastoin kasvoi edellisestä vuodesta jonkin verran 150 eläimeen ja ilveskanta 920 eläimeen. Karhuja kaadettiin vuonna 2003 yhteensä 68, susia 11 ja ilveksiä 44 kappaletta. Koko riistasaaliin arvo on kohonnut viime vuosina jatkuvasti hirvieläinten kaatomäärän kasvaessa: vuonna 2003 laskennallinen arvo nousi jo yli 76 miljoonaan euroon. Suomessa on noin rekisteröityä metsästäjää, joista kävi metsällä ainakin kerran vuoden 2003 aikana. Metsästyksen taloudellinen merkitys ei rajoitu saaliin arvoon, sillä metsästäjät käyttävät harrastukseensa sekä aikaansa että varojaan. Keräilytuotteet Suomessa kasvaa 37 syötävää luonnonvaraista marjalajia, joista 16 poimitaan ravinnoksi. Vuotuinen kokonaismarjasato arvioidaan miljoonaksi kiloksi. Siitä on poimintakelpoista prosenttia. Tästä kerätään vuosittain talteen arviolta kymmenesosa eli noin 40 miljoonaa kiloa, josta kotitarpeiksi poimittua on noin 30 miljoonaa kiloa. Taloudellisesti tärkeimmät metsämarjat ovat puolukka, mustikka ja lakka. Niiden lisäksi yleensä vain karpalolla ja tyrnillä on kaupallista merkitystä. Vuonna 2003 metsämarjasato oli kokonaisuudessaan keskinkertaista parempi. Mustikkasato oli hyvä ja puolukkasato keskinkertaista parempi, joten niiden kauppaantulomäärät kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna. Luonnonmarjoja myytiin yhteensä 7,8 miljoonaa kiloa, mistä saatiin 7,5 miljoonan euron myyntitulot. Vuonna 2004 puolukkasato oli keskinkertainen, mustikka- ja lakkasadot heikkoja. Syötäviä sienilajeja on noin 200, joista 22 lajia tai lajiryhmää on hyväksytty kauppasieniksi. Kauppasienisato vaihtelee miljoonaan kiloon vuodessa. Sieniä kerätään vuosittain 2 10 miljoonaa 204 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2004

3 6 Metsien monikäyttö kiloa. Niistä suurin osa, noin 90 prosenttia, menee kotitalouskäyttöön. Kesällä 2003 sienisatonäkymät olivat erittäin heikot elokuun alkupuolelle saakka, koska helle ja kuivuus rajoittivat sienten kasvua. Elokuun alussa kuitenkin satoi paikoitellen ja etenkin Itä-Suomessa sienet kasvoivat nopeasti. Herkkutattisato oli ennätysmäinen ja tatit olivat myös hyvälaatuisia. Herkkutatteja ostettiin poimijoilta yhteensä lähes 1,2 miljoonaa kiloa, kun edellinen ennätysmäärä vuonna 2000 oli alle puolet siitä. Lähes kaksi kolmasosaa tateista vietiin Italiaan. Herkkutateista kertyi poimintatuloja peräti 3,2 miljoonaa ja kaikista luonnonsienistä yhteensä 4,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2004 saatiin kanttarellista ja suppilovahverosta hyvä sato. Suomen taloudellisesti merkittävin koristejäkälä on palleroporonjäkälä, jota kerätään erityisesti Hailuodossa sekä Oulujoen ja Kalajoen välisellä rannikkoalueella. Keräysmäärä on noin 500 tonnia vuodessa. Viime vuosina jäkälää on viety vuosittain noin 300 tonnia, josta kolme viidesosaa Saksaan. Vuonna 2003 palleroporonjäkälästä saadut vientitulot olivat 1,6 miljoonaa euroa. Porotalous Poroja hoidetaan Pohjois-Suomessa alueella, jonka pinta-ala on noin 36 prosenttia koko maan pinta-alasta. Lähes koko Lapin lääni ja suuri osa Oulun läänistä on poronhoitoaluetta. Kukin porotalousyrittäjä kuuluu osakkaana paikalliseen paliskuntaan, joita on kaikkiaan 56 kappaletta. Poronomistajia oli 2000-luvun alussa lähes ja he jakaantuivat noin ruokakuntaan. Vähintään 50 eloporoa omistavia ruokakuntia oli kaikkiaan runsaat ja ne omistivat neljä viidesosaa poroista. Poroelinkeinon alkutuotannossa tehdään kausiluontoisesti noin henkilötyövuotta. Maa- ja metsätalousministeriö määrää, kuinka monta eloporoa, eli muuta kuin teurastettavaksi tarkoitettua poroa paliskunta saa pitää. Säätelyllä pyritään turvaamaan mm. talvilaidunten kestävä tuotoskyky. Eloporoja saa nykyisin olla enintään Porot kootaan syys- ja talvierotuksissa erottelua, lukua ja teurastusta varten. Poroja on ollut viime vuosina ennen erotuksia noin ja teurastusten jälkeen noin Viime talvena teurastettiin poroa, joista neljä viidesosaa vasoja. Lihantuotos pieneni edellisestä vuodesta noin neljä prosenttia 2,5 miljoonaan kiloon, mutta teurastulo peräti 26 prosenttia 10,6 miljoonaan euroon. Porotalouden päätuote on poronliha ja siitä saadut jalosteet. Teurastulot ovat viime vuosina olleet miljoonaa euroa vuodessa, mutta jalostuksessa poronlihan arvo noin kolminkertaistuu. Teurastuksen sivutuotteena tuotetaan vuosittain noin vuotaa ja vajaat 100 tonnia sarveisainesta. Niistä jalostettujen tuotteiden vähittäismyynnin arvoksi on arvioitu 4 5 miljoonaa euroa. Lisäksi poroja hyödynnetään matkailupalveluissa ja osana pohjoista julkisuuskuvaa. Porotalouden koko vähittäismyynnin on arvioitu olevan noin 50 miljoonaa euroa vuodessa. Virkistyskäyttö Metsäluonto palvelee vapaa-aikoinaan virkistystä etsiviä monipuolisesti. Virkistyskäyttö pohjautuu Suomessa pitkälti ns. jokamiehenoikeuteen, jonka perusteella mm. metsissä kulkeminen sekä luonnonvaraisten marjojen ja sienten poimiminen on melko vapaata. Luonnon virkistyskäyttötutkimuksen mukaan yli puolet työikäisistä suomalaisista käy marjastamassa ja melkein 40 prosenttia sienestämässä. Lähes kaikki lenkkeilevät kävellen ja noin joka toinen pyöräilee tai hiihtää. Näitä lajeja harjoitetaan useimmiten metsäympäristössä. Yli yön kestävien luontomatkojen kohdentuminen eri metsänomistajaryhmien alueille vaihtelee matkan tarkoituksen mukaan. Esimerkiksi kuntien omistuksessa on alle viisi prosenttia metsätalouden maasta, mutta näille alueille suuntautuu noin kolmasosa hiihtomatkoista sekä yli kymmenesosa retkeily- ja luontoharrastusmatkoista. Valtion maille tehdään kaksi kolmasosaa retkeilymatkoista. Yksityisten omistamille alueille suuntautuu noin 90 prosenttia mökkeily- ja marjastusmatkoista sekä 70 prosenttia metsästysmatkoista. Turvetuotanto Suomessa on 5,1 miljoonaa hehtaaria vähintään 20 hehtaarin kokoisia geologisia soita (vrt. taulukko 1.4). Geologian tutkimuskeskuksen uusimman arvion mukaan poltto- ja kasvuturvetuotantoon soveltuvaa suota on 1,2 miljoonaa hehtaaria. Niiden turvemäärä on 30 miljardia kuutiometriä, josta neljä viidesosaa energiaturvelajeja (taulukko 6.10). Metsätilastollinen vuosikirja

4 6 Multiple-use forestry Marjastus ja sienestys vapaa-ajan harrastuksina Kaupunkilainen pääsee mökiltä marjaan Marjastus on perinteinen, jokamiehen oikeuteen perustuva ulkoiluharrastus. Nykyään sitä harrastaa yli puolet suomalaisista, naisista suurempi osuus kuin miehistä (taulukko 6.9). Marjastamassa käydään keskimäärin kahdeksan kertaa vuodessa. Marjastukseen osallistuminen on yleisempää hieman iäkkäämmän väestön keskuudessa, jotka myös marjastavat muita useammin. Marjastukseen osallistuminen on sidoksissa asuinkunnan maaseutumaisuuteen, sillä maaseutumaisissa kunnissa väestöstä marjastaa 66 ja suurimmissa kaupungeissa 46 prosenttia. Kesämökin omistaminen pitää kuitenkin yllä kaupunkilaisten marjastusharrastusta. Mökkeilijät marjastavat muita kaupunkilaisia useammin, melkein yhtä usein kuin maaseutuväestö (kuva 1). Lähes kaikki yli 40 -vuotiaat arvioivat itsellään olevan marjastustaitoja. Nuoremmilla, etenkään miehillä taidot eivät ole yhtä yleisiä. Nuorista vuotiaista miehistä marjastustaidot on hallussa 70 prosentilla, mutta samanikäisistä naisista lähes 90 prosentilla. Maaseudulla asuva nainen, vuotta Kesämökkeilevä kaupunkilainen nainen, vuotta Kesämökkeilevä kaupunkilainen nainen, vuotta Kaupunkilainen nainen, vuotta Kaupunkilainen mies, vuotta Marjastuskertoja vuodessa Marjastavien osuus, % Kuva 1. Marjastusaktiivisuuden vaihtelu keskeisten taustamuuttujien suhteen. Itäsuomalaiset ovat sienestyskansaa Sienestys on mitä suurimmassa määrin kulttuurisesti määräytyvä ulkoiluharrastus. Perinteisesti Itä-Suomessa on kerätty rouskuja ja Etelä-Suomessa kanttarelleja ja tatteja. Pohjanmaalla sieniä on pidetty lähinnä lehmien ruokana. Itä-Suomessa sienestäjien osuus väestöstä on noin 70, Pohjanmaalla alle 30 prosenttia. Suomalaisesta aikuisväestöstä 38 prosenttia sienestää vähintään kerran vuodessa. Hyvänä sienivuonna sienestäjiä on noin 15 prosenttia enemmän kuin huonona. Sienestämässä käydään keskimäärin 7 kertaa vuodessa, hyvänä sienivuonna useammin. Marjastuksen tavoin myös sienestäjiä on enemmän naisten kuin miesten keskuudessa (kuva 2). Sienestykseen osallistuminen on tavallisempaa iäkkään väestön keskuudessa ja iäkkäät myös sienestävät useammin kuin nuoremmat. Kesämökkeilyä harrastavat sienestävät ja kokevat olevansa sienestystaitoisia muita useammin. Yli 55 -vuotiaista lähes kaikki osaavat sienestää, mutta nuoremmilla sienestystaitoja on harvemmin. Esimerkiksi vuotiaista naisista osaa sienestää vähän yli 60 prosenttia, miehistä vain noin puolet. Itä-Suomi nainen, hyvä satovuosi mies, hyvä satovuosi nainen, huono satovuosi mies, huono satovuosi Länsi-Suomi nainen, hyvä satovuosi mies, hyvä satovuosi nainen, huono satovuosi mies, huono satovuosi Kuva 2. Sienestysaktiivisuuden vaihtelu keskeisten taustamuuttujien suhteen. Sienestyskertoja vuodessa Sienestävien osuus, % Kuvien 1 ja 2 tiedot on laskettu valtakunnallisen luonnon virkistyskäyttötutkimuksen (LVVI) aineistoon (Virtanen ym. 2001) perustuvilla malleilla (Pouta ym. 2004b, Sievänen ym. 2004). Eija Pouta, Marjo Neuvonen & Tuija Sievänen, Metsäntutkimuslaitos 206 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2004

5 6 Metsien monikäyttö Tämän turpeen energiamäärän arvioidaan olevan lähes kymmenkertainen puuvarojemme energiamäärään verrattuna ja noin kolmanneksen pienempi kuin Norjan tunnetut öljyvarat. Noin kolmasosa turvevaroista on Lapin läänissä. Suomessa vuonna 2003 käytetystä energiasta tuotettiin turpeella seitsemän prosenttia. Turveteollisuusliitto ry:n jäsenet harjoittivat turvetuotantoa hehtaarin alueella. Kesä oli turvetuotannon kannalta oikullinen. Tuotanto käynnistyi hitaasti, mutta säätila korjaantui heinäkuussa ja turvetta nostettiin vielä syyskuussakin normaalia enemmän. Energiaturpeen tuotanto kohosi noin 20 miljoonaan kuutiometriin ja kasvuturpeen tuotanto noin 1,7 miljoonaan kuutiometriin. Yli puolet turpeesta nostettiin Oulun ja Lapin lääneissä. Kesä 2004 oli erittäin sateinen koko Suomessa. Ennakkotietojen perusteella Suomen energiaturpeen tuotanto pieneni 11,5 miljoonaan ja kasvuturpeen tuotanto 1,0 miljoonaan kuutiometriin (taulukko 6.11). Metsien monikäyttöä käsittelevien tilastojen laadinta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos laatii Suomen viralliset metsänriistaa koskevat tilastot. Pienriistakantojen runsauden seuranta perustuu pysyviin laskentareitteihin, joita on käytössä noin tuhat. Yksittäiset reitit, riistakolmiot, kierretään kaksi kertaa vuodessa: helmi-maaliskuussa lasketaan nisäkkäiden lumijälkiä ja elokuussa tehdään havaintoja metsäkanalinnuista (kuva 6.1). Arviot suurpetojen vähimmäiskannoista pohjautuvat pääasiallisesti vapaaehtoisten petoyhdyshenkilöiden kirjaamiin havaintoihin (taulukko 6.4). Myös hirvikannan suuruutta koskevissa tilastoissa siirryttiin vuonna 2003 käyttämään Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen laatimaa arviota (taulukko 6.3). Arvio koskee hirven vasovaa minimikantaa, eli sitä hirvien vähimmäismäärää, joka vähintään tarvitaan tuottamaan saadut saalismäärät. Laitos arvioi sen laskennallisesti hirvien vasatuoton ja metsästäjien saaman saaliin perusteella. Takautuvan laskentamenetelmän vuoksi viimeisimmän vuoden hirvikanta joudutaan ensin ennustamaan edellisten laskentatulosten ja metsästäjien uusimman hirvitiheysarvion perusteella. Tämä ennuste korvataan lasketulla arviolla aikanaan. Uusimmassa laskennassa myös edellisen 3 5 vuoden kanta-arviot voivat tarkentua hieman. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvioima hirven talvikanta on selvästi suurempi kuin aikaisemmin käytetty Metsästäjäin Keskusjärjestön esittämä arvio. Pienriistan saalistiedot kerätään noin metsästäjän otokselle lähetetyllä tiedustelulla. Hirvieläinten, suurpetojen ja eräiden muiden luvanvaraisten eläinten osalta tiedot saadaan Metsästäjäin Keskusjärjestön ylläpitämän lupahallintojärjestelmän avulla. Saalismäärien lisäksi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos koostaa tilaston saaliin rahallisesta arvosta ja syötävän riistalihan määrästä. Nämä arviot ovat varsin teoreettisia, sillä vain pieni osa saaliista päätyy kauppaan ja lihan saanto saalisyksilöistä vaihtelee (taulukot 6.1 ja 6.2). Metsäntutkimuslaitos julkaisee vuosittain marjaja sienisatoennusteet. Vastaavat kauppaantulomäärät ja poimintatulot perustuvat Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:n kokoamaan tilastoon, joka sisältää yritysten ja jalostusteollisuuden ostamat marjat ja osan torimyynnistä (taulukot 6.5 ja 6.6). Järjestäytyneestä kaupasta saadut poimintatulot ovat kuitenkin vain osa talteenoton arvosta. Sen lisäksi on otettava huomioon suora- ja torimyynti sekä arvoltaan suurimpana eränä kotitarvepoiminta. On arvioitu, että hyvänä marja- ja sienivuonna metsämarjojen, sienten, luonnonyrttikasvien ja palleroporonjäkälän koko keräyksen arvo yltää 100 miljoonaan euroon. Luontomatkoja ja luonnon virkistyskäyttöä koskevia tietoja on kerätty esimerkiksi Suomen vuotiaaseen väestöön kohdistuneella valtakunnallisella kyselyllä. Tilastokeskus keräsi kyseisen aineiston elokuun 1998 ja toukokuun 2002 välisenä aikana kahdessa eri vaiheessa: 1) puhelinhaastatteluna ja 2) sitä täydentävänä postikyselynä. Kokonaisotos oli noin henkilöä, joista 84 prosenttia vastasi haastatteluun ja 44 prosenttia postikyselyyn. Postikyselyyn vastanneista 40 prosenttia oli tehnyt edeltävän vuoden aikana luontomatkan ja vastasi sitä koskeviin kysymyksiin. Geologian tutkimuskeskus vastaa Suomen turvevarojen inventoinnista (taulukko 6.10). Julkaistut tilastot koskevat vähintään 20 hehtaarin kokoisia geologisia soita. Geologisen suon turvekerroksen paksuus on yli 0,3 metriä (vrt. taulukko 1.4). Tutkimuskeskuksen uusin ennuste turvetuotantoon teknisesti käyttökelpoisista turvevaroista ilmestyi vuonna Sen mukaan käyttökelpoisten turvevarojen määrä oli noin kaksi kolmasosaa suurempi kuin Metsätilastollinen vuosikirja

6 6 Multiple-use forestry edellisessä arviossa, mutta kasvu aiheutui lähinnä laskentaperusteiden muutoksista. Turveteollisuusliitto ry:n jäseniltään kokoama turpeen tuotantotilasto (taulukko 6.11) kattoi vuosina noin 85 prosenttia maamme turvetuotannosta. Vuoden 2004 ennakkotiedoissa on mukana myös Suomen turvetuottajat ry:n noin 220 pientuottajan turvetuotanto, joka jäi aikaisempina vuosina näiden tilastojen ulkopuolelle. Kirjallisuus Literature Hytönen, M. (ed.) Multiple-use forestry in the Nordic countries. METLA, The Finnish Forest Research Institute. 460 s. Kangas, J. & Kokko, A. (toim.) Metsän eri käyttömuotojen arvottaminen ja yhteensovittaminen. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Metsänriista Helle, P. & Wikman, M Talven 2004 riistakolmiolaskennat. Riistantutkimuksen tiedote 193. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 21 s. & Wikman, M Metsäkanalinnut riistakolmioilla elokuussa Riistantutkimuksen tiedote 197. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 15 s. Hirvivahinkotyöryhmä 2000:n muistio Työryhmämuistio MMM 2000: s. Kojola, I. & Määttä, E Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna Riistantutkimuksen tiedote 194. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 7 s. Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvarastrategia. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön toimintalinjat MMM:n julkaisuja 2/ s. Metsäkanalintutyöryhmän muistio Työryhmämuistio MMM 1999:23. Maa- ja metsätalousministeriö. 80 s. Petäjistö, L Metsänomistajien käsityksiä hirvikannan koosta, sen säätelystä ja metsävahingoista. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Rantala, H. & Mänttäri, J Hirvieläinonnettomuudet yleisillä teillä vuonna Tiehallinto. 22 s. Riistasaalis Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous 2004: s. Ruusila, V., Pesonen, M., Heikkinen, S., Karhapää, A., Tykkyläinen, R., & Wallén, M Hirvikannan koko ja vasatuotto pienenivät vuonna Riistantutkimuksen tiedote 196. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 9 s. Keräilytuotteet Kangas, K Trade of Main Wild Berries in Finland. Silva Fennica Vol. 33(2): Luonnontuotealan nykytilan kuvaus ja kehittämisohjelma vuosille Luonnontuotealan teemaryhmä. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisu 3/ s. + liitteet. Malin, A Marjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna MARSI Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. 26 s. + liitteet. Matila, A. & Kubin, E Palleroporonjäkälä (Cladonia stellaris) keruutuotteena ja siihen vaikuttavat puustotekijät. Metsätieteen aikakauskirja 4/1998: Salo, K. Luonnonmarjat ja -sienet, yrttikasvit sekä palleroporonjäkälä tuovat rahaa ja virkistystä Julkaisussa: Sulonen, S. & Kangas, J. (toim.). Näkökohtia metsien monikäyttöön. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 488. s Porotalous Kemppainen, J., Kettunen, J. & Nieminen, M Porotalouden taloustutkimusohjelma Kala- ja riistaraportteja 281. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 56 s. Porotaloustyöryhmän muistio Työryhmämuistio MMM 1999:6. Maa- ja metsätalousministeriö. 104 s. Virkistyskäyttö Ovaskainen, V., Horne, P., Pouta, E. & Sievänen, T Luonnon virkistyskäytön taloudellinen arvo ja taloudelliset vaikutukset. Metsätieteen aikakauskirja 1/2002: Pouta, E., Sievänen, T. & Neuvonen, M. 2004a. Virkistyskäyttöön varustettujen valtion alueiden käyttäjät ja käytön määrä eri väestöryhmissä. Metsätieteen aikakauskirja 2/2004: b. Recreational wild berry picking in Finland reflection of rural lifestyle. Käsikirjoitus Sievänen, T. (toim.) Luonnon virkistyskäyttö Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. (toim.) Luonnosta virkistystä ja hyvinvointia. Luonnon virkistyskäyttö loppuraportin tiivistelmä. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Pouta, E. & Neuvonen, M Luonnon virkistyskäyttö maakunnittain. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s Participation in Mushroom Picking in Finland. In Ito, T. & Tanaka, N. (eds.) Social Roles of Forests for Urban Population. Forest Recreation, Landscape, Nature Conservation, Economic Evaluation and Urban Forest. Japan Society of Forest Planning Press. p Virtanen, V., Pouta, E., Sievänen, T. & Laaksonen, S Luonnon virkistyskäytön kysyntätutkimuksen aineistot ja menetelmät. Julkaisussa: Sievänen, T. (toim.). 2001, s , 194. Turvetuotanto Energiatilasto SVT Energia 2004:2. Tilastokeskus. 152 s. Virtanen, K., Hänninen, P., Kallinen, R.-L., Vartiainen, S., Herranen, T. & Jokisaari, R Suomen turvevarat Summary: The peat reserves of Finland in Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti s. + liitteet. Muut tietolähteet Other sources of information Geologian tutkimuskeskus, Joulupuuseura ry., Maa- ja metsätalousministeriö, Metinfo Metsien monikäyttö, Metinfo Tilastopalvelu, Metsästäjäin keskusjärjestö, Paliskuntain yhdistys, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Suomen metsästäjäliitto, Tullihallitus, tilastotuotanto ja -palvelu, Turveteollisuusliitto ry., Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2004

7 6 Metsien monikäyttö 16 Yksilöä metsämaan neliökilometrillä - Population per forest land km² Teeri - Black grouse Metso - Capercaillie Pyy - Hazel grouse Laskentatapa muuttui vuonna Method of survey changed in Lähde: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Source: Finnish Game and Fisheries Research Institute Kuva 6.1 Metso-, teeri- ja pyykantojen tiheys Figure 6.1 Population density of capercaillie, black grouse and hazel grouse, hirveä moose 120 Arvioitu talvikanta - Estimated winter population Saalis - Bag of moose 65/66 70/71 75/76 80/81 85/86 90/91 95/96 00/01 Lähde: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Source: Finnish Game and Fisheries Research Institute Kuva 6.2 Hirven talvikanta ja hirvisaalis metsästysvuosina 1964/ /04 Figure 6.2 Moose winter population and bags of moose, 1964/ /04 Metsätilastollinen vuosikirja

8 6 Multiple-use forestry 6.1 Riistasaaliit 2003 Bags of game, 2003 Riistalaji Game species Saalismäärät ja niiden laskennallinen arvo Bags of game and their calculatory value keskiarvo average yksilöä individuals kg Kaikkiaan Grand total Hirvi ja muut sorkkaeläimet Moose and other artiodactylus Hirvi Moose Valkohäntäpeura White-tailed deer Metsäkauris Roe deer Kuusipeura Fallow deer Metsäpeura Wild forest reindeer Mufloni ja villisika Mouflons and wild boars Jänikset Hares Metsäjänis Arctic hare Rusakko European hare Turkiseläimet Fur bearing animals Supikoira Raccoon dog Minkki American mink Kettu Red fox Piisami Muskrat Näätä Pine marten Mäyrä Badger Orava Squirrel Majavat Beavers Kärppä Ermine Hilleri Polecat Saukko Otter Metsäkanalinnut Grouse Teeri Black grouse Riekko Willow grouse Pyy Hazel grouse Metso Capercaillie Peltolinnut Farmland game birds Sepelkyyhky Wood pigeon Fasaani Pheasant Peltopyy Partridge Vesilinnut, liejukanat ja Waterfowl, coots and kahlaajat waders Sinisorsa Mallard Tavit Teal and garganey Telkkä Goldeneye Haapana Wigeon Alli Long-tailed duck Iso- ja tukkakoskelo Goosander and mergansers Haahka Common eider Tukka- ja punasotka Tufted duck and pochard Metsähanhi Beangoose Jouhisorsa Pintail Merihanhi Greylag goose Lehtokurppa Woodcock Kanadanhanhi Canadian goose Lapasorsa Shoveler Nokikana Coot Lähde: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Source: Finnish Game and Fisheries Research Institute 210 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2004

9 6 Metsien monikäyttö 6.2 Riistasaaliit 1980/ Bags of game, 1980/ Metsästysvuosi Hirvi Muut sorkkaeläimet Jänikset Turkiseläimet Metsäkanalinnut 1 Peltolinnut Vesilinnut Riistasaaliin lastai vuosi Moose Other Hares Fur bearing Grouse 1 Farmland Waterfowl kennallinen arvo Hunting year artiodactylus animals game birds Calculatory or year value of bag yksilöä individuals milj. mill. 1980/ / / / / / / / / / / / / / / Metsästysvuosi: Hunting year: Metsäkanalintusaaliit 1980/ /85 sisältävät myös peltolinnut. The bags of grouse during 1980/ /85 also include farmland game birds. 2 Hirvisaalis 1988/89 sisältää myös muut hirvieläimet. The bags of moose 1988/89 also include other artiodactylus. Lähde: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Source: Finnish Game and Fisheries Research Institute Metsätilastollinen vuosikirja

10 6 Multiple-use forestry 6.3 Hirvikanta 1976/ /04 Moose population, 1976/ /04 Metsästysvuosi Arvioitu talvikanta Hirvitiheys Moose population density Hunting year Estimated winter Rannikko-Suomi Sisä-Suomi Oulun lääni Lapin lääni Koko maa population Coastal Finland Inland Finland Oulu province Lappi province Whole country Yksilöä Individuals Hirviä/1 000 ha Moose/1 000 hectares 1976/ ,3 3,9 1,8 0,3 2,2 1977/ ,1 4,4 2,0 0,6 3,1 1978/ ,3 4,7 2,3 0,6 3,0 1979/ ,8 5,2 2,6 0,5 2,7 1980/ ,4 4,9 2,7 0,5 2,5 1981/ ,5 4,6 2,8 0,5 2,4 1982/ ,6 4,4 3,3 0,5 2,4 1983/ ,8 4,5 3,3 0,5 2,6 1984/ ,9 3,4 2,9 0,6 2,2 1985/ ,4 3,3 3,1 0,6 2,4 1986/ ,3 3,2 3,1 0,6 2,2 1987/ ,6 3,4 3,0 0,7 2,6 1988/ ,8 3,5 2,8 0,6 2,4 1989/ ,6 3,2 2,5 1,2 2,7 1990/ ,4 3,3 2,5-3,1 1991/ ,3 3,1 2,4 1,5 2,6 1992/ ,6 3,3 2,8 1,2 2,7 1993/ ,5 2,9 2,5 1,2 2,3 1994/ ,6 2,8 2,0 0,8 1,9 1995/ ,7 2,8 1,6 0,9 2,0 1996/ ,5 2,8 1,6 0,9 2,0 1997/ ,1 3,4 2,3 0,9 2,4 1998/ ,8 4,0 2,9 1,1 3,0 1999/ ,8 4,2 3,2 1,3 3,3 2000/ ,4 3,9 2,9 1,4 3,1 2001/ ,8 4,5 3,3 1,4 3,3 2002/ ,1 4,2 4,5 1,4 3,2 2003/ ,1 3,4 2,8 1,3 2,5 Talvikanta arvioidaan metsästyksen jälkeen. The winter population is estimated after the hunting season. Rannikko-Suomi: Uudenmaan, Kymen, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Etelä-Hämeen ja ruotsinkielisen Pohjanmaan riistanhoitopiirit. Sisä-Suomi: Pohjois-Hämeen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjanmaan riistanhoitopiirit. Coastal Finland: Game Management Districts of Uusimaa, Kymi, Varsinais-Suomi, Satakunta, South Häme and Swedish-speaking Ostrobothnia. Inland Finland: Game Management Districts of North Häme, South Savo, North Savo, Central Finland, North Karelia and Ostrobothnia. Lähde: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Source: Finnish Game and Fisheries Research Institute 212 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2004

11 6 Metsien monikäyttö 6.4 Suurpetojen vähimmäiskannat ja saaliit Minimum populations of large predators and numbers of predators shot, yksilöä individuals Vuosi Karhu Brown bear Susi Wolf Ahma Wolverine Ilves Lynx Year Kanta Saalis Kanta Saalis Kanta Saalis Kanta Saalis Population Shot Population Shot Population Shot Population Shot Vähimmäiskanta on arvio petomäärästä, joka alueella vähintään elää. Minimum population is an estimate of the minimum number of large predators in the area. Lähde: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Source: Finnish Game and Fisheries Research Institute Metsätilastollinen vuosikirja

12 6 Multiple-use forestry 6.5 Luonnonmarjojen ja -sienten kauppaantulomäärät ja poimintatulot 2003 Market supply of wild berries and mushrooms, and picking incomes by region, 2003 Alue Yksikkö Luonnonmarjat Wild berries Sienet Kaikkiaan Region Unit Puolukka Mustikka Lakka Muut Yhteensä Mushrooms Grand total Cowberries Bilberries Cloudberries Other Total Koko maa 1000 kg Whole country /kg 0,75 1,14 10,05 3,56 0,96 2,60. Länsi-Suomi 1000 kg Western Finland /kg 0,75 1,77-3,92 0,83 3,00. Itä-Suomi 1000 kg Eastern Finland /kg 1,16 2,30 11,55 2,84 1,72 2,54. Oulun lääni 1000 kg Oulu province /kg 0,71 1,00 9,48 10,57 0,80 2,43. Lapin lääni 1000 kg Lappi province /kg 0,79 1,16 10,04 8,60 1,33 2,05. Vain osa torikaupasta on mukana tilastossa. Poimintatulot ovat ilman arvonlisäveroa. Only a part of outdoor market trade is included. Picking incomes are without VAT. Aluejakoa vastaavat metsäkeskukset ovat Regions used here consist of forestry centres as follows: Länsi-Suomi Western Finland: Rannikko, Lounais-Suomi, Häme-Uusimaa, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi Itä-Suomi Eastern Finland: Kaakkois-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala Oulun lääni Oulu Province: Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa Lapin lääni Lappi Province: Lappi Luokka muut sisältävät karpalon, tyrnin ja mesimarjan. Others include cranberries, Arctic brambles and berries of sea buckthorn. Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Source: TNS Gallup Ltd. Food and Farm Facts 214 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2004

13 6 Metsien monikäyttö 6.6 Luonnonmarjojen ja -sienten kauppaantulomäärät ja poimintatulot Market supply of wild berries and mushrooms, and picking incomes, Vuosi Puolukka Mustikka Lakka Muut Sienet Yhteensä Year Cowberries Bilberries Cloudberries Other Mushrooms Total miljoonia millions kg kg kg kg kg ,20 7,3 5,18 3,7 0,34 1, ,23 0,1 12, ,59 4,1 3,45 2,8 0,26 0, ,60 0,4 8, ,43 2,4 3,83 2,7 1,13 3, ,54 0,3 8, ,45 6,4 1,33 2,0 0,37 1, ,21 0,3 10, ,12 3,5 0,70 1,1 0,30 1, ,65 0,7 6, ,15 6,2 0,93 2,4 0,07 0, ,17 0,4 9, ,90 9,8 2,63 2,9 0,47 2, ,36 0,6 15, ,87 3,3 1,28 1,2 0,08 0, ,37 0,6 5, ,68 2,3 2,49 2,5 0,80 4, ,00 1,4 10, ,29 3,1 3,14 3,1 0,25 1, ,33 0,7 8, ,37 5,4 0,36 0,6 0,17 1, ,47 1,1 8, ,42 5,3 3,19 4,5 0,81 4, ,03 2,0 16, ,19 4,5 2,37 3,4 0,18 1, ,21 0,6 10, ,05 4,6 0,81 1,1 0,43 2, ,41 1,1 9, ,49 7,0 2,20 2,7 0,44 2,5 0,08 0,2 0,66 1,7 14, ,51 4,4 1,62 1,8 0,26 1,4 0,12 0,1 0,67 1,0 8, ,97 1,4 0,26 0,3 0,52 2,8 0,03 0,1 0,38 0,5 5, ,26 17,3 0,88 1,0 0,77 4,5 0,03 0,1 0,46 1,0 23, ,80 5,3 2,93 2,9 0,25 1,4 0,21 0,2 0,40 0,7 10, ,12 5,3 2,42 2,5 0,12 0,8 0,06 0,2 0,38 0,7 9, ,61 5,9 2,96 2,6 0,33 1,8 0,11 0,2 0,62 1,2 11, ,83 5,9 1,10 1,1 0,37 1,6 0,15 0,2 1,41 2,3 11, ,89 2,9 0,80 1,5 0,23 1,1 0,80 0,8 0,20 0,3 6, ,20 2,0 2,42 3,9 0,06 0,4 0,13 0,2 0,98 2,4 8, ,47 3,2 2,92 3,0 0,36 1,8 0,04 0,1 0,67 2,1 10, ,29 2,8 1,22 1,6 0,10 0,9 0,19 0,3 0,22 0,7 6, ,44 4,1 2,22 2,5 0,08 0,8 0,04 0,1 1,66 4,3 11,8 Luokka muut sisältävät variksenmarjan, pihlajanmarjan, karpalon, tyrnin ja mesimarjan vasta vuodesta 1991 alkaen. Others include black crowberries, cranberries, Arctic brambles, as well as mountain ash and sea buckthorn berries only since Vain osa torikaupasta on mukana tilastossa. Poimintatulot ovat ilman arvonlisäveroa. Only a part of outdoor market trade is included. Picking incomes are without VAT. Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Source: TNS Gallup Ltd. Food and Farm Facts Metsätilastollinen vuosikirja

14 216 Finnish Statistical Yearbook of Forestry Jäkälän vienti Lichen exports, Vuosi Maa Country Viennin arvo Viennin keskihinta Year Saksa Alankomaat Itävalta Italia Sveitsi Pohjoismaat Muut maat Yhteensä Value of exports Average price of exports Germany Netherlands Austria Italy Switzerland Nordic countries Other countries Total kg milj. mill. /kg ,70 1, ,45 1, ,85 2, ,19 2, ,98 2, ,53 2, ,83 3, ,45 3, ,45 3, ,30 3, ,55 2, ,30 3, ,85 3, ,85 4, ,60 3, ,13 4, ,26 4, ,45 4, ,36 4, ,40 4, ,40 4, ,24 4, ,47 4, ,56 4,98 6 Multiple-use forestry Keskihinta 2003, /kg 5,28 3,74 6,23 4,62 4,95.. 4,39 4,98 Average price in 2003 Jäkälä/Lichen Cladonia stellaris Lähde: Tullihallitus Source: Board of Customs

15 6 Metsien monikäyttö 6.8 Porotalous 1959/ /04 Reindeer husbandry, 1959/ /04 Poronhoitovuosi Porojen määrä Number of reindeer Teurasporot Culled reindeer Eloporot Lihantuotos Reindeer Aikuiset Vasat Yhteensä Aikuiset Vasat Yhteensä Winter herd Venison production husbandry year Full-grown Calves Total Full-grown Calves Total yksilöä individuals milj. kg mill. kg 1959/ ,2 1969/ ,1 1980/ ,6 1981/ ,6 1982/ ,8 1983/ ,4 1984/ ,4 1985/ ,0 1986/ ,3 1987/ ,4 1988/ ,6 1989/ ,7 1990/ ,0 1991/ ,2 1992/ ,0 1993/ ,2 1994/ ,8 1995/ ,7 1996/ ,0 1997/ ,0 1998/ ,2 1999/ ,1 2000/ ,0 2001/ ,4 2002/ ,6 2003/ ,5 Poronhoitovuosi Reindeer husbandry year Eloporot ovat teurastuksen jälkeinen kanta. Winter herd is the number of reindeer after autumn slaughtering. Lähde: Paliskuntain yhdistys Source: The Association of Reindeer Herding Cooperatives Metsätilastollinen vuosikirja

16 218 Finnish Statistical Yearbook of Forestry Metsäluontoon liittyviä ulkoiluharrastuksia Participation in forest-related recreation Väestöryhmä Marjastus Sienestys Metsästys Patikointi Retkeily, erävaellus Vapaa-ajan metsänhoito Polttopuun keräily Population category Picking wild berries Picking mushrooms Hunting Hiking Backpacking Leisure time silviculture Collecting fuelwood % n / a % n / a % % n / a % n / a % n / a % n / a Työikäinen väestö Population of working age Sukupuoli Gender Mies Male Nainen Female Ikä Age Asuinkunta Type of municipality Kaupunkimainen kunta Urban municipality Taajaan asuttu kunta Urbanised municipality Maaseutumainen kunta Rural municipality Suuralue Major region (NUTS 2) Uusimaa Uusimaa region Muu Etelä- Suomi Other southern Finland Itä-Suomi Eastern Finland Väli-Suomi Mid-Finland Pohjois-Suomi Northern Finland 6 Multiple-use forestry Perustuu Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä poimittuihin alaotoksiin. % - tarkoittaa osallistumisosuutta, esim. miehistä 49 % ja naisista 62 % harrastaa marjastusta. % - indicates participation, e.g. 49% of males and 62% of females pick wild berries. n / a - harrastuskertoja vuodessa, tyypillinen arvo (mediaani) n / a - typical number per year (median) Lähde: Metsäntutkimuslaitos, Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi LVVI-tutkimus, Source: Finnish Forest Research Institute

17 6 Metsien monikäyttö 6.10 Turvevarat metsäkeskuksittain Peat resources by forestry centre Metsäkeskus Yli 20 hehtaarin geologiset suot 1 Turvetuotantoon soveltuvat suot 2 Forestry centre Geological mires over 20 hectares 1 Exploitable mires 2 Pinta-ala, ha Turvevarat, milj. m³ Pinta-ala, ha Turvevarat, milj. m³ Area, ha Peat reserves, mill. m³ Area, ha Peat reserves, mill. m³ Koko maa Whole country 0 Ahvenanmaa Rannikko Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Geologisella suolla turpeen paksuus on yli 30 cm (vrt. taulukko 1.4). A geological mire requires that the peat layer is thicker than 0.3 metres (see also Table 1.4). 2 Geologian tutkimuskeskuksen arvio turvetuotantoon teknisesti käyttökelpoisesta suoalasta ja turvevaroista. Estimate of mires, which are techically suitable for the peat industry. Lähde: Geologian tutkimuskeskus Source: The Geological Survey of Finland Metsätilastollinen vuosikirja

18 6 Multiple-use forestry 6.11 Turpeen tuotanto, käyttö ja vienti Peat production, consumption and exports, Vuosi Energiaturve (jyrsin- ja palaturve) Kasvu-, kuivike- ja ympäristöturve Year Energy peat Horticultural, bedding and environmental peat Tuotanto Tehollinen lämpöarvo Käyttö 1 Vienti Tuotanto Käyttö 1 Vienti Production Net heat contents Consumption 1 Exports Production Consumption 1 Exports m³ GWh m³ m³ Tilasto ei sisällä Suomen turvetuottajat ry:n jäsenten tuotanto-, käyttö- ja vientilukuja vuosina , jolloin tilaston kattavuus on noin 85 %. This table does not include production, consumption and exports by small enterprises in , when the coverage of the statistics is about 85%. 1 Vuosina käyttö sisältää myös viennin. Consumption during also includes exports. 2 Vuoden 2004 ennakkotiedoissa on mukana myös Suomen turvetuottajien luvut. In 2004 small enterprises are also included. Lähde: Turveteollisuusliitto ry. Source: Association of Finnish Peat Industry 220 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2004