6 Metsien monikäyttö

Transkriptio

1 6 Metsien monikäyttö Suomen metsien taloudellisesti merkittävimmät tuotteet ovat aines- ja energiapuu. Vuonna 2006 hakattiin 51 miljoonaa kuutiota markkinapuuta, jonka kantoraha-arvo oli 1,6 miljardia euroa. Polttopuun arvo oli noin 60 miljoonaa euroa, ja energiatuotantoon käytetyn metsähakkeen arvo noin 80 miljoonaa euroa. Lähes kaikki suomalaiset käyvät luonnossa ulkoilemassa, metsästämässä, marjastamassa tai sienestämässä. Suomen aikuisväestö tekee luontoympäristöön yhteensä noin 600 miljoonaa virkistäytymiskäyntiä vuodessa. Suomessa on noin metsästäjää, joista runsas kaksi kolmasosaa käy metsästämässä vuosittain ainakin kerran. Vuonna 2006 kaadettiin hirveä ja valkohäntäpeuraa. Talvehtiva hirvikanta supistui noin yksilöön, millä tasolla se oli edellisen kerran 10 vuotta sitten. Kaikista hirvieläimistä saatiin lihaa yhteensä 11 miljoonaa kiloa, mikä kattoi 90 prosenttia koko 12,4 miljoonan kilon riistasaaliista. Saaliin kokonaisarvo kasvoi edellisestä vuodesta 4 prosenttia 74 miljoonaan euroon. Syksyn ja talven aikana teurastettiin poroa, joista saatiin lihaa 2,7 miljoonaa kiloa ja teurastuloja 13 miljoonaa euroa. Mustikan ja puolukan sekä ruokasienien sadot jäivät vuonna 2006 pääosin heikoiksi. Luonnonmarjoja tuli kaupan piiriin noin 6 miljoonaa kiloa, vain puolet edellisen vuoden määrästä. Kauppasienien ostomäärä pysyi keskinkertaisen tattisadon myötä edellisvuoden tasolla 0,4 miljoonassa kilossa. Kerääjien marjoista ja sienistä saamat poimintatulot säilyivät yli 12 miljoonassa eurossa. Kotitarvepoiminnan marjamäärät ja arvo olivat moninkertaisia kaupalliseen poimintaan verrattuna. Metsien monet käyttömuodot Metsällä on Suomessa erittäin suuri aineellinen, virkistyksellinen, henkinen ja kulttuurinen merkitys. Metsiemme taloudellisesti merkittävin tuote on pääasiassa metsäteollisuuden tarpeisiin hakattu ainespuu, jonka korjuulla on myös suuri työllistävä vaikutus. Sen lisäksi puuta käytetään suuria määriä energian tuottamiseen. Lisäksi metsä on tärkeä ulkoilu- ja retkeily-ympäristö, mistä saadaan henkistä ja taloudellista hyvinvointia. Lähes kaikki suomalaiset virkistäytyvät luonnossa esimerkiksi kävelyn, marjastuksen, sienestyksen tai metsästyksen parissa. Varsinainen luontomatkailu on tärkeä osa matkailua. Metsät ovat tärkeitä maisemina, vesien suojelussa, pohjavesien muodostumisalueina, melun vaimentimina sekä hiukkasten ja ilmakehän hiilen sitojina. Metsillä on myös suojelumerkitys uhanalaisten lajien ja metsäluonnon monimuotoisuuden turvana. Lapin läänissä ja osassa Oulun lääniä metsiä käytetään porojen laiduntamiseen ja Oulun seudulla Metsän tuotteiden arvoja vuonna 2006 milj. Ainespuu (kantoraha-arvo) Polttopuu (kantoraha-arvo) 59 Metsähake (arvo käyttöpaikalla) 81 Joulukuuset (kasvattajien myyntitulo) 10 Riistasaalis (laskennallinen arvo) 74 Porotalous (teurastulo) 13 Luonnonmarjat (kauppaantulomäärien arvo) 11 Luonnonsienet (kauppaantulomäärien arvo) 1 Kauppayrtit (kauppa- ja kotitarvepoiminta) 5 Jäkälä (viennin arvo) 1 Osa luvuista on karkeita arvioita, eivätkä ne ole keskenään suoraan vertailukelpoisia. Ainespuun arvo käyttöpaikalle tuotuna on 1,5 1,6 -kertainen kantoraha-arvoon verrattuna. Luonnonmarjojen ja -sienten kotitarvepoiminnan sekä suora- ja torimyynnin arvo on moninkertainen niiden kauppaantulomäärien arvoon verrattuna. Esimerkiksi vuonna 2000 mainittujen erien summa oli kauppaantulomääriin verrattuna luonnonmarjoilla lähes yhdeksänkertainen ja luonnonsienillä noin kuusinkertainen. Poimittujen kauppayrttien arvo on arvioitu vuodelle Tässä ei esitetä arvioita metsäluonnon aineettomien hyötyjen, esimerkiksi eri suojelumerkitysten, luontomatkailun tai virkistyskäytön taloudellisesta arvosta. Metsätilastollinen vuosikirja

2 6 Multiple-use forestry metsistä kerätään palleroporonjäkälää kaupallisiin tarkoituksiin. Tässä luvussa esitellään lyhyesti turvevaroja ja niiden hyödyntämistä, koska suot luokitellaan metsätalouden maaksi. Myös kiviaineksen, soran ja hiekan ottamiseen käytettävät alueet ovat usein alun perin metsätalouden maata. Puu Suomen metsien markkinahakkuut olivat vuonna 2006 lähes 51 miljoonaa kuutiometriä. Lisäksi metsänomistajat ottivat puuta omaan käyttöön noin 6 miljoonaa kuutiometriä, josta polttopuuta oli runsaat 5 miljoonaa ja pien- ja vuokrasahoilla sahattua puuta miljoona kuutiometriä. Hakatun ainespuun bruttokantoraha-arvo oli yhteensä noin 1,6 miljardia euroa. Lisäksi sen hankinnasta, korjuusta ja kaukokuljetuksesta koitui metsäteollisuusyrityksille kustannuksia noin 0,9 miljardia euroa. Pientaloissa käytetyn polttopuun kantoraha-arvo oli lähes 59 miljoonaa euroa ja sen valmistamiseen ja kuljettamiseen tarvitun työpanoksen arvo moninkertainen. Suurimmaksi osaksi hakkuutähteistä tehtyä metsähaketta käytettiin energiantuotantoon yhteensä 3,4 miljoonaa kiintokuutiometriä, mistä lämpö- ja voimalaitoksissa kulutettiin 3,1 miljoonaa ja pientaloissa 0,4 miljoonaa kuutiometriä. Metsähakkeen arvo oli käyttöpaikalle tuotuna noin 81 miljoonaa euroa. Puun kauppaa, korjuuta ja käyttöä koskevia tilastoja käsitellään tarkemmin vuosikirjan luvuissa 4, 5, 7, 8 ja 11. Joulukuusia kaadetaan vuosittain noin miljoona kappaletta, joista myydään noin puolet. Kasvattajien joulukuusista saaman myyntitulon on arvioitu olevan noin 10 miljoonaa euroa. Myytävistä kuusista noin puolet on peräisin kotimaisilta viljelmiltä. Vuonna 2006 Suomeen tuotiin ulkomailta joulupuuta, joista noin puolet Virosta ja puolet Tanskasta. Ulkomaisten joulupuiden keskimääräinen tuontihinta rajalla oli 11 euroa kappaleelta. Metsien virkistyskäyttö Virkistyskäyttö pohjautuu Suomessa pitkälti jokamiehenoikeuteen, jonka perusteella metsissä kulkeminen sekä luonnonvaraisten marjojen ja sienten poimiminen on melko vapaata. Metsien virkistyskäytön määrää voidaan arvioida luontoympäristöön kohdistuvien käyntikertojen määrällä. Luonnon virkistyskäyttötutkimuksen mukaan yli puolet työikäisistä suomalaisista käy marjastamassa ja melkein kaksi viidestä sienestämässä. Lähes kaikki lenkkeilevät kävellen ja noin joka toinen pyöräilee tai hiihtää. Näitä lajeja harjoitetaan useimmiten metsäympäristössä tai sen läheisyydessä. Väestön ulkoilukertojen määräksi on Suomessa arvioitu keskimäärin noin 150 ulkoilukertaa vuodessa. Kertomalla se ulkoilevan aikuisväestön määrällä saadaan luontoympäristöön kohdistuvien virkistäytymistarkoituksessa tehtyjen käyntikertojen määräksi noin 600 miljoonaa käyntiä vuodessa. Metsähallituksen kansallispuistoihin tehtiin vuonna 2006 yhteensä 1,5 miljoonaa käyntiä ja retkeilyalueille lähes 0,4 miljoonaa käyntiä. Yli yön kestäviä luontomatkoja tehdään Suomessa vuosittain kaikkiaan noin 14 miljoonaa ja niissä kertyy matkapäiviä yhteensä noin 40 miljoonaa. Matkojen kohdentuminen eri omistajaryhmien alueille vaihtelee matkan tarkoituksen mukaan. Esimerkiksi kuntien omistamille alueille suuntautuu noin kolmasosa hiihtomatkoista sekä yli kymmenesosa retkeily- ja luontoharrastusmatkoista. Valtion maille tehdään kaksi kolmasosaa retkeilymatkoista. Yksityisten omistamille alueille suuntautuu 90 prosenttia mökkeily- ja marjastusmatkoista sekä 70 prosenttia metsästysmatkoista. Varsinaisen luontomatkailun työllisyysvaikutusten arvioitiin olleen vuonna 2002 noin henkilövuotta. Luontomatkailun tuoman arvonlisäyksen arvioitiin olleen koko maan tasolla noin neljännes kaikesta matkailusta ja suuruudeltaan viidesosa metsätalouden arvonlisäyksestä. Riista Lihan ja turkiksien takia metsästettävät nisäkkäät ja linnut ovat riistaa. Suomen riistalajistossa on 34 nisäkäs- ja 26 lintulajia, joista suurin osa on metsälajeja. Vuonna 2006 riistasta saatiin yhteensä 12,4 miljoonaa kiloa lihaa ja saaliin yhteenlaskettu arvo kohosi 74 miljoonaan euroon. Tämä laskennallinen arvo sisältää ainoastaan saaliin, ei esimerkiksi metsästäjien harrastukseensa käyttämää aikaa ja varoja. Maamme taloudellisesti merkittävin riistaeläin on hirvi. Vuonna 2006 hirviä metsästettiin , mikä oli 2 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Korkeiden kaatomäärien seurauksena hirvien määrä on laskenut 2000-luvulla selvästi. Talvella 2006 hirvikanta pieneni noin eläimeen, millä tasolla 202 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2007

3 6 Metsien monikäyttö Metsät ja puu suomalaisten vapaa-ajan käytössä Eri luontovirkistystoimintoihin käytetty kokonaisaika kuvaa hyvin niihin kohdistuvaa todellista kysyntää. Ajankäyttötutkimuksella voidaan selvittää ihmisten metsiin ja puihin liittyvät toiminnot sekä niihin käytetty aika, ja sitä kautta metsien suoran käytön laajuus. Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksessa 1999/2000 kerättiin tietoja 10 vuotta täyttäneiden suomalaisten ajankäytöstä. Yli henkilöä kirjasi kahden vuorokauden ajan harrastamansa toiminnot päiväkirjaan. Metsien ja puiden arkisen roolin selvittämiseksi päiväkirjoista tallennettiin kaikki metsiin, puihin, ja yleensäkin luontoon liittyvät ansiotyön ulkopuoliset toiminnot. Aineiston kooksi tuli noin tutkimusvuorokautta. Koko väestöön yleistetyt tulokset ilmoitettiin henkilötyövuosina (1 henkilötyövuosi = tuntia). Kodin pihapiirin ulkopuolella käytettiin ulkoiluun ja luontovirkistykseen aikaa yhteensä lähes henkilötyövuotta, josta välittömästi tai pääsääntöisesti metsäluonnossa suoritettuihin toimintoihin Marjojen, sienten ja muiden luonnontuotteiden keruuseen kului siitä yhteensä ja metsästykseen henkilötyövuotta. Viereen on listattu kiinteimmin metsien virkistyskäyttöön ja puun energia- ja rakentamiskäyttöön liittyviä toimintoja ja niiden ajankäyttöjä. Vertailuna mainittakoon, että ajankäyttötutkimuksessa metsätalouden varsinaisen ansiotyön vuosityöpanos oli henkilötyövuotta henkilötyövuotta Ulkoilu ja luontovirkistys yhteensä 690 Siitä välittömästi tai pääasiallisesti metsäluonnossa 154 Esimerkkejä toiminnoista: - kuntohiihto 15 - kävely metsässä 15 - päiväretkeily 21 - metsästys 14 - marjastus 20 - sienestys 2 - muu keruu 3 - vapaa-ajan metsätyöt yhteensä 22 Polttopuihin liittyvä ajankäyttö yhteensä valmistus metsässä 4 - valmistus kotona 57 - käyttö 43 Puurakentaminen, korjaustyöt ja sahatavaran käsittely yhteensä 74 Veisto ja puutyöt yhteensä 30 Teksti: Jukka Torvelainen Kirjallisuus: Vaara, M. & Saastamoinen, O se oli edellisen kerran 10 vuotta sitten. Vielä vuonna 2001 talvikanta oli arvion mukaan lähes hirveä. Myönnettyjen kaatolupien perusteella syksyllä 2007 ennakoidaan kaadettavan hirveä. Valkohäntäpeuroja kaadettiin vuonna 2006 noin kappaletta ja vuonna 2007 pyyntimäärän odotetaan nousevan peuraan. Ammutuista hirvieläimistä saatiin vuonna 2006 yhteensä 11 miljoonaa kiloa lihaa. Sen arvoksi arvioitiin yli 57 miljoonaa euroa, eli hieman yli kolme neljäsosaa koko riistasaaliin arvosta. Runsas hirvieläinkanta aiheuttaa liikenne-, metsäja maatalousvahinkoja. Vuonna 2006 tapahtui yleisillä teillä noin hirvieläinonnettomuutta, joissa kuoli 3 ja loukkaantui 215 ihmistä. Tiehallinto arvioi näiden onnettomuuksien laskennallisiksi kokonaiskustannuksiksi 76 miljoonaa euroa. Valtio maksoi vuonna 2006 hirvien aiheuttamista yksityismetsien vahingoista korvausta 5,0 miljoonaa euroa ja maatalouden tuhoista 0,2 miljoonaa euroa. Metsäkanalintujen kannat ovat pienentyneet selvästi ja 1970-luvuilta. Laskentojen perusteella teeriä ja pyitä on ollut koko 2000-luvun melko tasaisesti, eli syksyisin keskimäärin noin 10 lintua metsämaan neliökilometrillä. Metsojen määrä yltää noin puoleen siitä. Riistan kannanvaihtelut näkyvät vuotuisissa saalismäärissä, joista jänis- ja metsäkanalintusaaliit vaihtelevat eniten. Vuonna 2006 nisäkkäistä ammuttiin eniten metsäjäniksiä, noin yksilöä, ja linnuista sinisorsia, noin lintua. Metsäkanalintuja saatiin saaliiksi yhteensä lähes , joista teeriä ja riekkoja Karhuja arvioitiin olleen vuonna 2006 vähintään Metsätilastollinen vuosikirja

4 6 Multiple-use forestry 800, suunnilleen saman verran kuin vuotta aikaisemmin. Ilveskanta jatkoi kasvuaan eläimeen ja susikanta 250 eläimeen. Karhuja kaadettiin vuonna 2006 yhteensä 77, susia 38 ja ilveksiä 74 kappaletta. Karhu- ja susikanta keskittyy vahvasti Itä-Suomeen, etenkin Pohjois-Karjalaan. Ilveskanta jakautuu tasaisemmin myös Etelä-Suomeen. Suomessa on noin rekisteröityä metsästäjää, joista tavallisesti käy metsästämässä ainakin kerran vuodessa. Vuonna 2006 kertyi pienriistan metsästyspäiviä edellisvuoden tapaan yhteensä 2,2 miljoonaa ja hirvieläinten pyyntipäiviä 1,6 miljoonaa. Metsän keräilytuotteet Suomessa kasvaa 37 syötävää luonnonvaraista marjalajia, joista 16 poimitaan ravinnoksi. Vuotuinen kokonaismarjasato arvioidaan miljoonaksi kiloksi, josta poimintakelpoista on prosenttia. Hyvinä marjavuosina puolukkaa ja mustikkaa kerätään noin 40 miljoonaa kiloa ja muita marjalajeja yhteensä 10 miljoonaa kiloa. Muista marjoista on taloudellisesti tärkein lakka, jota kerätään hyvänä vuonna 5 miljoonaa kiloa. Näiden lisäksi yleensä vain karpalolla ja tyrnillä on kaupallista merkitystä. Mustikan ja puolukan marjasadot kärsivät kesällä 2006 poikkeuksellisen pitkästä kuivuusjaksosta ja jäivät heikoiksi. Lakkasato kehittyi kuitenkin keskinkertaista paremmaksi. Luonnonmarjoja tuli vuonna 2006 kauppaan yhteensä 6,1 miljoonaa kiloa, mikä oli noin puolet edellisvuoden määrästä. Poimijoiden saamat myyntitulot nousivat kuitenkin lähelle edellisvuoden tasoa 11,1 miljoonaan euroon. Luvut eivät sisällä kaikkea suora- ja torimyyntiä, eivätkä lainkaan kotitarvepoimintaa, jonka marjamäärät ovat moninkertaiset järjestäytyneeseen kauppaan verrattuna. Kesällä 2007 puolukan sato oli keskinkertaista runsaampi ja mustikan sato hyvä. Syötäviä sienilajeja on Suomessa noin 200. Niistä 23 luonnonvaraista lajia tai lajiryhmää on hyväksytty kauppasieniksi, uusimpana lajina tuoksuvalmuska vuonna Kauppasienisato on hyvinä vuosina noin miljoonaa kiloa, josta poimintakelpoista on neljäsosa. Ruokasieniä kerätään yleensä vuosittain 5 9 miljoonaa kiloa, huippuvuonna 2003 yli 13 miljoonaa kiloa. Vuonna 2006 kauppasienien sato jäi kuivuuden takia heikoksi. Ainoastaan tateista saatiin paikoittain keskinkertainen sato. Poimijoilta ostetuista 0,4 miljoonasta sienikilosta olikin viisi kuudesosaa tatteja, joiden ostomäärä yli kaksinkertaistui edellisvuodesta. Suomen taloudellisesti merkittävin koristejäkälä on palleroporonjäkälä, jota kerätään erityisesti Hailuodossa sekä Oulujoen ja Kalajoen välisellä rannikkoalueella. Keräysmäärä on noin 500 tonnia vuodessa. Vuonna 2006 poronjäkälää vietiin yli 220 tonnia, josta vähän yli puolet Saksaan. Jäkäläviennin kokonaisarvo oli 1,1 miljoonaa euroa. Maassamme kasvaa 27 luonnonvaraista kauppayrttiä. Suomalaisen luonnonyrttikaupan ja kotitarvepoiminnan arvoksi vuonna 2000 arvioitiin yli viisi miljoonaa euroa. Porotalous Poronhoito on perinteinen elinkeino, jonka taloudellinen ja kulttuurinen merkitys kasvaa sitä suuremmaksi mitä pohjoisemmaksi siirrytään. Lähes koko Lapin lääni ja suuri osa Oulun läänistä on poronhoitoaluetta, jonka pinta-ala on runsas kolmasosa koko maan pinta-alasta. Kukin porotalousyrittäjä kuuluu osakkaana paikalliseen paliskuntaan, joita on kaikkiaan 56 kappaletta. Poroelinkeinon alkutuotannossa tehtiin 2000-luvun alussa kausiluontoisesti yhteensä noin henkilötyövuotta. Euroopan unionin jäsenyyden aikana poronomistajien määrä on vähentynyt ja heidän keskimäärin omistamiensa porojen määrä kasvanut. Vuonna 2006 poronomistajia oli noin Maa- ja metsätalousministeriö määrää, kuinka monta eloporoa, eli muuta kuin kyseisenä vuonna teurastettavaksi tarkoitettua poroa paliskunta saa pitää. Säätelyllä pyritään turvaamaan mm. talvilaidunten kestävä tuotoskyky. Eloporoja saa nykyisin olla enintään Porot kootaan syys- ja talvierotuksissa erottelua, lukua ja teurastusta varten. Poroja on ollut viime vuosina ennen erotuksia runsaat ja niiden jälkeen noin Viime talvena teurastettiin poroa, joista kolme neljäsosaa vasoja. Lihantuotos pieneni edellisestä vuodesta 4 prosenttia 2,7 miljoonaan kiloon, mutta teurastulo kasvoi prosentin 12,7 miljoonaan euroon. Porotalouden päätuotteita ovat poronliha ja siitä saadut jalosteet. Teurastulot ovat viime vuosina olleet miljoonaa euroa vuodessa, mutta jalostuksessa poronlihan arvo noin kolminkertaistuu. Teurastuksen sivutuotteena on syntynyt vuosittain noin Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2007

5 6 Metsien monikäyttö vuotaa ja vajaat 100 tonnia sarveisainesta. Niistä jalostettujen tuotteiden vähittäismyynnin arvoksi on arvioitu 4 5 miljoonaa euroa. Porotalouden koko vähittäismyynnin on arvioitu olevan noin 50 miljoonaa euroa vuodessa. Merkittävä osuus porotalouden tuloista kertyy eri perusteilla maksettavasta tuesta ja valtionavusta. Turvetuotanto Suomessa on 5,1 miljoonaa hehtaaria vähintään 20 hehtaarin kokoisia geologisia soita. Geologian tutkimuskeskuksen arvion mukaan poltto- ja kasvuturvetuotantoon soveltuvaa suota on 1,2 miljoonaa hehtaaria. Niiden turvemäärä on 30 miljardia kuutiometriä, josta neljä viidesosaa energiaturvelajeja. Tämän turpeen energiamäärän arvioidaan olevan lähes kymmenkertainen puuvarojemme energiamäärään verrattuna ja vain kolmanneksen pienempi kuin Norjan tunnetut öljyvarat. Noin kolmasosa turvevaroista on Lapin läänissä. Turvetuotannossa olevia tai sitä varten kunnostettavia soita on yhteensä noin hehtaaria ja turvetuotannosta poistuneita noin hehtaaria. Suomessa vuonna 2006 käytetystä energiasta tuotettiin turpeella 6 prosenttia. Energiaturpeen käyttö kasvoi edellisvuoden notkahduksen jälkeen lähes kuudesosan. Vähäsateisen kesän 2006 turvetuotanto oli ennätykselliset 41,7 miljoonaa kuutiometriä, josta energiaturvetta yli 38 miljoonaa, ja kasvu-, kuivike- ja ympäristöturvetta yhteensä 3,6 miljoonaa kuutiometriä. Kesällä 2007 erityisesti heinäkuun pitkät sadejaksot haittasivat turpeen nostoa. Energiaturpeen nostomäärä jäi ennakkotietojen mukaan 11 miljoonaan, ja erilaisten kasvu- ja ympäristöturpeiden tuotanto miljoonaan kuutiometriin. Metsien monikäyttöä käsittelevien tilastojen laadinta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos laatii Suomen viralliset riistatilastot. Pienriistakantojen runsauden seuranta perustuu pysyviin laskentareitteihin, riistakolmioihin, joita on perustettu maahamme noin kappaletta. Reittejä kierretään kaksi kertaa vuodessa. Esimerkiksi vuonna 2007 kevättalvella laskettiin nisäkkäiden lumijälkihavaintoja 600 riistakolmiolla, ja loppukesästä tehtiin metsäkanalintuhavaintoja lähes 800 reitillä. Arviot suurpetojen vähimmäiskannoista pohjautuvat pääasiallisesti vapaaehtoisten arvioijien kirjaamiin havaintoihin (kuva 6.3 ja taulukko 6.4). Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi hirvikannan suuruuden ja tilastoi saalismäärän (kuva 6.1 ja taulukot 6.2 ja 6.3). Arvio koskee hirven talvikantaa, eli sitä hirvien määrää, joka vähintään tarvitaan tuottamaan saadut saalismäärät. Arvio perustuu hirvien vasatuottoon ja metsästäjien saamaan saaliiseen. Takautuvan laskentamenetelmän vuoksi viimeisimmän vuoden hirvikanta joudutaan ensin ennustamaan edellisten laskentatulosten ja metsästäjien uusimman hirvitiheysarvion perusteella. Tämä ennakkotieto korvataan myöhemmin tarkentuneella arviolla. Uusimmassa laskennassa myös edellisen 3 5 vuoden kanta-arviot voivat tarkentua. Alueelliset hirvitiheydet pohjautuvat metsästäjien arvioihin ja ovat alempia kuin laskennalliseen kantaan perustuvat tiheydet. Pienriistan saalistiedot kerätään noin metsästäjän otokselle lähetetyllä tiedustelulla, jonka vastausprosentti oli esimerkiksi vuotta 2006 koskevassa kyselyssä 81 prosenttia. Hirvieläinten, suurpetojen ja eräiden muiden luvanvaraisten eläinten osalta tiedot saadaan Metsästäjäin Keskusjärjestön ylläpitämän lupahallintojärjestelmän avulla. Saalismäärien lisäksi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos koostaa tilaston syötävän riistalihan määrästä ja saaliin rahallisesta arvosta. Nämä arviot ovat varsin teoreettisia, sillä lihan saanto saalisyksilöistä vaihtelee ja vain pieni osa saaliista päätyy kauppaan (taulukot 6.1 ja 6.2). Tiehallinto arvioi vuoden 2006 hirvieläinonnettomuuksien laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle. Vuosina 2005 ja 2006 käytetyt onnettomuuksien keskimääräiset yksikkökustannukset eroavat aiemmista, joten tulokset eivät ole vertailukelpoisia edeltävien arvioiden kanssa. Metsäntutkimuslaitos julkaisee vuosittain marjaja sienisatoennusteet. Kauppojen ostamat marjojen ja sienten määrät ja poimintatulot perustuvat Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:n kokoamaan tilastoon, joka sisältää yritysten ja jalostusteollisuuden ostamat marjat ja osan torimyynnistä (kuva 6.4, taulukot 6.5 ja 6.6). Järjestäytyneestä kaupasta saadut poimintatulot ovat kuitenkin vain osa talteenoton arvosta. Siitä puuttuvat suoramyynti ja osa torimyynnistä sekä arvoltaan suurimpana eränä kotitarvepoiminta. On arvioitu, että hyvänä marja- ja sienivuonna metsämarjojen, sienten, Metsätilastollinen vuosikirja

6 6 Multiple-use forestry luonnonyrttikasvien ja palleroporonjäkälän koko keräyksen arvo yltää 100 miljoonaan euroon. Joulukuusikauppaa koskevat arviot on tehty Joulupuuseurassa. Geologian tutkimuskeskus vastaa Suomen turvevarojen inventoinnista (taulukko 6.9). Julkaistut tilastot koskevat vähintään 20 hehtaarin kokoisia geologisia soita. Geologisen suon turvekerroksen paksuus on yli 0,3 metriä (vrt. taulukko 1.4). Tutkimuskeskuksen uusin ennuste turvetuotantoon soveltuvista turvevaroista ilmestyi vuonna Turvetuotannossa olevien ja siitä poistuneiden soiden pinta-alatiedot kokoaa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Energiaturpeen tuotanto-, käyttö- ja vientitilastot (taulukko 6.10) ovat Tilastokeskuksen kokoamia muuten paitsi kahden uusimman vuoden osalta. Vuosia 2006 ja 2007 koskevat tiedot ja kaikki kasvu-, kuivike- ja ympäristöturvetta koskevat tiedot on koonnut Turveteollisuusliitto ry. Kirjallisuus Literature Hetemäki, L., Harstela, P., Hynynen, J., Ilvesniemi, H. & Uusivuori, J. (toim.) Suomen metsiin perustuva hyvinvointi Katsaus Suomen metsäalan kehitykseen ja tulevaisuuden vaihtoehtoihin. Metlan työraportteja s. Kangas, J. & Kokko, A. (toim.) Metsän eri käyttömuotojen arvottaminen ja yhteensovittaminen. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Vaara, M. & Saastamoinen, O Metsät ja puut arjen ajankäytössä Kuvakulmia suomalaiseen elämäntapaan. Julkaisussa Vehkamäki 2006, s Vehkamäki, S. (toim.) Metsät ja hyvä elämä. Monitieteinen tutkimusraportti. Metsäkustannus Oy. 447 s. Riista Helle, P. & Wikman, M Talven 2006 riistakolmiolaskennat. Riista- ja kalatalous. Selvityksiä, nro 2, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 30 s. Hirvieläinonnettomuudet maanteillä vuonna Tiehallinnon tilastoja 2/ s. Riistasaaliit Riista- ja kalatalous. Tilastoja 5/2007. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 32 s. Tieteen tori, teemana hirvi metsässä. Metsätieteen aikakauskirja 2/2007, s Metsän keräilytuotteet Kangas, K Trade of Main Wild Berries in Finland. Silva Fennica Vol. 33(2): Luonnontuotealan nykytilan kuvaus ja kehittämisohjelma vuosille Luonnontuotealan teemaryhmä. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisu 3/ s. + liitteet. Marjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna MARSI Maa- ja metsätalousministeriö. 46 s. Matila, A. & Kubin, E Palleroporonjäkälä (Cladonia stellaris) keruutuotteena ja siihen vaikuttavat puustotekijät. Metsätieteen aikakauskirja 4/1998: Salo, K Keräilytuotteet. Julkaisussa: Rantala, S. (toim.). Metsäkoulu. 5. täysin uudistettu laitos. Metsäkustannus Oy, Helsinki. s Porotalous Kemppainen, J., Kettunen, J. & Nieminen, M Porotalouden taloustutkimusohjelma Kala- ja riistaraportteja 281. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 56 s. Porotalousyrittäjien tilanteen edistäminen Maa- ja metsätalousministeriön työryhmämuistio 2006:4. 26 s. Porotaloustyöryhmän muistio Maa- ja metsätalousministeriön työryhmämuistio 1999: s. Virkistyskäyttö Maastoliikennemaksutyöryhmän mietintö Suomen ympäristö 755. Ympäristöministeriö. 38 s. Ovaskainen, V., Horne, P., Pouta, E. & Sievänen, T Luonnon virkistyskäytön taloudellinen arvo ja taloudelliset vaikutukset. Metsätieteen aikakauskirja 1/2002: Pouta, E., Sievänen, T. & Neuvonen, M Virkistyskäyttöön varustettujen valtion alueiden käyttäjät ja käytön määrä eri väestöryhmissä. Metsätieteen aikakauskirja 2/2004: Sievänen, T. (toim.) Luonnon virkistyskäyttö Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. (toim.) Luonnosta virkistystä ja hyvinvointia. Luonnon virkistyskäyttö loppuraportin tiivistelmä. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s., Pouta, E. & Neuvonen, M Luonnon virkistyskäyttö maakunnittain. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Turvetuotanto Energiaennakko SVT Energia Tilastokeskus. 34 s. Virtanen, K., Hänninen, P., Kallinen, R.-L., Vartiainen, S., Herranen, T. & Jokisaari, R Suomen turvevarat Summary: The peat reserves of Finland in Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti s. + liitteet. Muut tietolähteet Other sources of information Geologian tutkimuskeskus, Joulupuuseura ry., Maa- ja metsätalousministeriö, Metinfo Metsien monikäyttö, Metinfo Tilastopalvelu, Metsästäjäin keskusjärjestö, Paliskuntain yhdistys, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL, Suomen Metsästäjäliitto, Tullihallitus, Turveteollisuusliitto ry., Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2007

7 6 Metsien monikäyttö hirveä moose Alces alces Arvioitu talvikanta Estimated winter population Saalis Bag of moose Lähde: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Source: Finnish Game and Fisheries Research Institute Kuva 6.1 Hirven talvikanta ja hirvisaalis Figure 6.1 Moose winter population and bags of moose, poroa reindeer Rangifer tarandus tarandus 250 Eloporot Winter herd Teurasporot Culled reindeer 0 80/81 85/86 90/91 95/96 00/01 05/06 Lähde: Paliskuntain yhdistys Source: Reindeer Herders Association Kuva 6.2 Elo- ja teurasporojen määrä Figure 6.2 Winter herd and culled reindeer, Metsätilastollinen vuosikirja

8 6 Multiple-use forestry 1400 yksilöä individuals Ilves Lynx Lynx lynx Susi Wolf Canis lupus Karhu Brown bear Ursus arctos Ahma Wolverine Gulo gulo Vähimmäiskanta on arvio yksilömäärästä, joka Suomessa vähintään elää. Minimum population is an estimate of the minimum number of large predators living in Finland. Lähde: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Source: Finnish Game and Fisheries Research Institute Kuva 6.3 Suurpetojen vähimmäiskannat Figure 6.3 Minimum populations of large predators, Luonnonmarjat Wild berries 6,1 milj. kg mill. kg Luonnonsienet Wild mushrooms 0,45 milj. kg mill. kg Puolukka Vaccinium vitis-idaea Muut Other Karpalo Vaccinium oxycoccos Pihlajanmarja Sorbus ssp. Lakka Rubus chamaemorus Muut Other Keltavahvero Cantharellus cibarius Haaparouskut Lactarius trivialis & L. utilis Korvasieni Gyromitra esculenta Kangasrousku Lactarius rufus Mustikka Vaccinium myrtillus Herkkutatit Boletus edulis, B. pinophilus & B. reticulatus Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Source: TNS Gallup Ltd. Food and Farm Facts Kuva 6.4 Luonnonmarjojen ja -sienten kauppaantulomäärät 2006 Figure 6.4 Market supply of wild berries and mushrooms, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2007

9 6 Metsien monikäyttö 6.1 Riistasaalis 2006 Bags of game, 2006 Riistalaji Game species Saalismäärä ja sen laskennallinen arvo Bags of game and their calculatory value Keskiarvo Average yksilöä individuals kg Kaikki lajit All species Hirvi ja muut sorkkaeläimet Moose and other artiodactyls Hirvi Moose Alces alces Valkohäntäpeura White-tailed deer Odocoileus virginianus Metsäkauris Roe deer Capreolus capreolus Kuusipeura Fallow deer Dama dama Metsäpeura Wild forest reindeer Rangifer tarandus fennicus Mufloni ja villisika Mouflons and wild boars Ovis musimon, Sus scrofa Jänikset Hares Metsäjänis Arctic hare Lepus timidus Rusakko European hare Lepus europaeus Metsäkanalinnut Grouse Teeri Black grouse Tetrao tetrix Riekko Willow grouse Lagopus lagopus Pyy Hazel grouse Bonasa bonasia Metso Capercaillie Tetrao urogallus Peltolinnut Farmland game birds Sepelkyyhky Wood pigeon Columba palumbus Fasaani Pheasant Phasianus colchicus Peltopyy Partridge Perdix perdix Vesilinnut, liejukanat ja kahlaajat Waterfowl, coots and waders Sinisorsa Mallard Anas platyrhynchos Tavit Teal and garganey Anas crecca Telkkä Goldeneye Bucephala clangula Haapana Wigeon Anas penelope Jouhisorsa Pintail Anas acuta Iso- ja tukkakoskelo Merganser and red- Mergus merganser, M. serrator breasted merganser Haahka Common eider Somateria mollissima Alli Long-tailed duck Clangula hyemalis Tukka- ja punasotka Tufted duck and pochard Aythya fuligula, A. ferina Lapasorsa Shoveler Anas clypeata Metsähanhi Bean goose Anser fabalis Merihanhi Greylag goose Anser anser Kanadanhanhi Canadian goose Branta canadensis Lehtokurppa Woodcock Scolopax rusticola Nokikana Coot Fulica atra Turkiseläimet Fur animals Supikoira Raccoon dog Nyctereutes procyonoides Kettu Red fox Vulpes vulpes Minkki American mink Mustela vison Näätä Pine marten Martes martes Mäyrä Badger Meles meles Piisami Muskrat Ondatra zibethicus Orava Squirrel Sciurus vulgaris Majava Beaver Castor canadensis Kärppä Ermine Mustela erminea Hilleri Polecat Mustela putorius Saukko Otter Lutra lutra Suurpetosaalis esitetään taulukossa 6.4. The bags of large predators are presented in Table 6.4. Lähde: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Source: Finnish Game and Fisheries Research Institute Metsätilastollinen vuosikirja

10 6 Multiple-use forestry 6.2 Riistasaalis Bags of game, Metsästysvuosi Hirvi Muut sorkka- Jänikset Metsäkanalinnut Peltolinnut Vesilinnut ym. Turkiseläimet Riistasaaliin lastai vuosi Moose eläimet Hares Grouse Farmland Waterfowl etc. Fur animals kennallinen arvo Hunting year Other game birds Calculatory or year artiodactyls value of bag yksilöä individuals milj. mill. 1980/ / / / / / / / / / / / / / / Metsästysvuosi: Metsäkanalintusaalis 1980/ /85 sisältää myös peltolinnut. Hirvisaalis 1988/89 sisältää myös muut hirvieläimet. Hunting year: August 1 July 31. The bags of grouse during 1980/ /85 also include farmland game birds. The bag of moose 1988/89 also includes other artiodactylus. Lähde: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Source: Finnish Game and Fisheries Research Institute 210 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2007

11 6 Metsien monikäyttö 6.3 Hirvikanta Moose population, Vuosi Arvioitu talvikanta Hirvitiheys Moose population density Year Estimated winter Rannikko-Suomi Sisä-Suomi Oulun lääni Lapin lääni Koko maa population Coastal Finland Inland Finland Province of Oulu Province of Lapland Whole country hirveä moose Hirveä /1 000 ha moose /1 000 hectares ,3 3,9 1,8 0,3 2, ,1 4,4 2,0 0,6 3, ,3 4,7 2,3 0,6 3, ,8 5,2 2,6 0,5 2, ,4 4,9 2,7 0,5 2, ,5 4,6 2,8 0,5 2, ,6 4,4 3,3 0,5 2, ,8 4,5 3,3 0,5 2, ,9 3,4 2,9 0,6 2, ,4 3,3 3,1 0,6 2, ,3 3,2 3,1 0,6 2, ,6 3,4 3,0 0,7 2, ,8 3,5 2,8 0,6 2, ,6 3,2 2,5 1,2 2, ,4 3,3 2, ,3 3,1 2,4 1,5 2, ,6 3,3 2,8 1,2 2, ,5 2,9 2,5 1,2 2, ,6 2,8 2,0 0,8 1, ,7 2,8 1,6 0,9 2, ,5 2,8 1,6 0,9 2, ,1 3,4 2,3 0,9 2, ,8 4,0 2,9 1,1 3, ,8 4,2 3,2 1,3 3, ,4 3,9 2,9 1,4 3, ,8 4,5 3,3 1,4 3, ,1 4,2 4,5 1,4 3, ,1 3,4 2,8 1,3 2, ,4 3,5 2,7 1,5 2, ,3 3,2 2,6 0,8 2, ,2 3,1 2,2 0,9 2,1 Talvikanta arvioidaan metsästyksen jälkeen. Vuonna 2007 hirven metsästysaika on Rannikko-Suomi: Uudenmaan, Kymen, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Etelä-Hämeen ja ruotsinkielisen Pohjanmaan riistanhoitopiirit. Sisä-Suomi: Pohjois-Hämeen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjanmaan riistanhoitopiirit. The winter population is estimated after the hunting season. In the 2007 the hunting season is Sep. 29 Dec. 31. Coastal Finland: Game Management Districts of Uusimaa, Kymi, Varsinais-Suomi, Satakunta, South Häme and Swedish-speaking Ostrobothnia. Inland Finland: Game Management Districts of North Häme, South Savo, North Savo, Central Finland, North Carelia and Ostrobothnia. Lähde: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Source: Finnish Game and Fisheries Research Institute Metsätilastollinen vuosikirja

12 6 Multiple-use forestry 6.4 Suurpetojen vähimmäiskannat ja saaliit Minimum populations of large predators and numbers of predators shot, Vuosi Karhu Brown bear Susi Wolf Ilves Lynx Ahma Wolverine Year Ursus arctos Canis lupus Lynx lynx Gulo gulo Kanta Saalis Kanta Saalis Kanta Saalis Kanta Saalis Population Shot Population Shot Population Shot Population Shot yksilöä individuals Vähimmäiskanta on arvio yksilömäärästä, joka Suomessa vähintään elää. Ahma on ollut täysin rauhoitettu vuodesta Minimum population is an estimate of the minimum number of large predators living in Finland. Wolverine was placed under protection in Lähde: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Source: Finnish Game and Fisheries Research Institute 212 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2007

13 6 Metsien monikäyttö 6.5 Luonnonmarjojen ja -sienten ostomäärät, ostohinnat ja poimintatulot 2006 Market supply, purchase prices and picking incomes of wild berries and mushrooms, 2006 Alue Luonnonmarjat Wild berries Sienet Kaikkiaan Region Puolukka Mustikka Lakka Muut Yhteensä Mushrooms Grand total Cowberry Bilberry Cloudberry Other Total Vaccinium Vaccinium Rubus vitis-idaea myrtillus chamaemorus Ostomäärä, kg Market supply, kg Koko maa Whole country Länsi-Suomi Western Finland Itä-Suomi Eastern Finland Oulun lääni Province of Oulu Lapin lääni Province of Lapland Keskimääräinen ostohinta, /kg Average purchase price, /kg Koko maa 1,00 2,18 5,92 1,71 1,83 2,82. Whole country Länsi-Suomi 1,06 3,15 7,00 1,57 1,09 2,84. Western Finland Itä-Suomi 1,85 3,93 8,00 3,64 2,37 2,93. Eastern Finland Oulun lääni 0,92 2,13 5,88 1,33 1,75 2,17. Province of Oulu Lapin lääni 1,00 2,30 5,92 6,17 2,40 1,55. Province of Lapland Poimintatulot, Picking incomes, Koko maa Whole country Länsi-Suomi Western Finland Itä-Suomi Eastern Finland Oulun lääni Province of Oulu Lapin lääni Province of Lapland Vain osa torikaupasta on mukana tilastossa. Kotitarvepoiminta ja suoramyynti eivät sisälly taulukkoon. Muut luonnonmarjat: variksenmarja, pihlajanmarja, karpalo, tyrni ja mesimarja. Only a part of outdoor market trade is included. Figures do not include picking for personal use. Other wild berries: black crowberries, cranberries, Arctic brambles, as well as mountain ash and sea buckthorn berries. Aluejakoa vastaavat metsäkeskukset ovat Regions used here consist of forestry centres as follows: Länsi-Suomi Western Finland: Rannikko, Lounais-Suomi, Häme-Uusimaa, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi Itä-Suomi Eastern Finland: Kaakkois-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala Oulun lääni Province of Oulu: Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa Lapin lääni Province of Lapland: Lappi Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy - Source: TNS Gallup Ltd. Food and Farm Facts Metsätilastollinen vuosikirja

14 6 Multiple-use forestry 6.6 Luonnonmarjojen ja -sienten ostomäärät ja poimintatulot Market supply and picking incomes of wild berries and mushrooms, Vuosi Luonnonmarjat Wild berries Sienet Kaikkiaan Year Puolukka Mustikka Lakka Muut Yhteensä Mushrooms Grand total Cowberry Bilberry Cloudberry Other Total Vaccinium Vaccinium Rubus vitis-idaea myrtillus chamaemorus miljoonia millions kg kg kg kg kg kg ,3 5,18 3,7 0,34 1, ,23 0,1 12, ,59 4,1 3,45 2,8 0,26 0, ,60 0,4 8, ,43 2,4 3,83 2,7 1,13 3, ,54 0,3 8, ,45 6,4 1,33 2,0 0,37 1, ,21 0,3 10, ,12 3,5 0,70 1,1 0,30 1, ,65 0,7 6, ,15 6,2 0,93 2,4 0,07 0, ,17 0,4 9, ,90 9,8 2,63 2,9 0,47 2, ,36 0,6 15, ,87 3,3 1,28 1,2 0,08 0, ,37 0,6 5, ,68 2,3 2,49 2,5 0,80 4, ,00 1,4 10, ,29 3,1 3,14 3,1 0,25 1, ,33 0,7 8, ,37 5,4 0,36 0,6 0,17 1, ,47 1,1 8, ,42 5,3 3,19 4,5 0,81 4, ,03 2,0 16, ,19 4,5 2,37 3,4 0,18 1, ,21 0,6 10, ,05 4,6 0,81 1,1 0,43 2, ,41 1,1 9, ,49 7,0 2,20 2,7 0,44 2,5 0,08 0,2 10,21 12,4 0,66 1,7 14, ,51 4,4 1,62 1,8 0,26 1,4 0,12 0,1 7,51 7,7 0,67 1,0 8, ,97 1,4 0,26 0,3 0,52 2,8 0,03 0,1 1,78 4,6 0,38 0,5 5, ,26 17,3 0,88 1,0 0,77 4,5 0,03 0,1 10,94 22,9 0,46 1,0 23, ,80 5,3 2,93 2,9 0,25 1,4 0,21 0,2 9,19 9,9 0,40 0,7 10, ,12 5,3 2,42 2,5 0,12 0,8 0,06 0,2 6,72 8,8 0,38 0,7 9, ,61 5,9 2,96 2,6 0,33 1,8 0,11 0,2 11,01 10,5 0,62 1,2 11, ,83 5,9 1,10 1,1 0,37 1,6 0,15 0,2 8,45 8,7 1,41 2,3 11, ,89 2,9 0,80 1,5 0,23 1,1 0,80 0,8 5,72 6,3 0,20 0,3 6, ,20 2,0 2,42 3,9 0,06 0,4 0,13 0,2 5,81 6,5 0,98 2,4 8, ,47 3,2 2,92 3,0 0,36 1,8 0,04 0,1 7,79 8,1 0,67 2,1 10, ,29 2,8 1,22 1,6 0,10 0,9 0,19 0,3 4,80 5,5 0,22 0,7 6, ,44 4,1 2,22 2,5 0,08 0,8 0,04 0,1 7,77 7,5 1,66 4,3 11, ,51 1,8 1,40 1,9 0,20 1,6 0,02 0,1 3,12 5,3 0,36 0,9 6, ,54 6,0 3,11 4,1 0,32 1,6 0,05 0,1 12,03 11,9 0,43 1,0 12, ,44 2,4 3,34 7,3 0,21 1,2 0,08 0,1 6,06 11,1 0,45 1,3 12,4 Vain osa torikaupasta on mukana tilastossa. Kotitarvepoiminta ja suoramyynti eivät sisälly taulukkoon. Muut luonnonmarjat: variksenmarja, pihlajanmarja, karpalo, tyrni ja mesimarja vasta vuodesta 1991 alkaen. Only a part of outdoor market trade is included. Figures do not include picking for personal use. Other wild berries: black crowberries, cranberries, Arctic brambles, as well as mountain ash and sea buckthorn berries only since Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Source: TNS Gallup Ltd. Food and Farm Facts 214 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2007

15 6 Metsien monikäyttö 6.7 Jäkälän vienti Suomesta Lichen exports from Finland, Vuosi Maa Country Viennin arvo Viennin keskihinta Year Saksa Alankomaat Itävalta Italia Sveitsi Pohjoismaat Muut maat Yhteensä Value of exports Average price Germany Netherlands Austria Italy Switzerland Nordic countries Other countries Total of exports kg milj mill. /kg ,70 1, ,45 1, ,85 2, ,19 2, ,98 2, ,53 2, ,83 3, ,45 3, ,45 3, ,30 3, ,55 2, ,30 3, ,85 3, ,85 4, ,60 3, ,13 4, ,26 4, ,45 4, ,36 4, ,40 4, ,40 4, ,24 4, ,47 4, ,56 4, ,34 4, ,05 4, ,06 4,81 Keskihinta 2006, /kg 5,26 3,39 5,66 4,55 6,43. 4,31 4,81 Average price in 2006 Poronjäkälä Reindeer Lichens Cladina Vuonna 2006 Viroon vietiin noin , Yhdysvaltoihin , Meksikoon ja Belgiaan kiloa jäkälää. In 2006, about kg lichen was exported to Estonia, to the USA, kg to Mexico and kg to Belgium. Lähde: Tullihallitus Source: Board of Customs Metsätilastollinen vuosikirja

16 6 Multiple-use forestry 6.8 Porotalous Reindeer husbandry, Poronhoitovuosi Porojen määrä Number of reindeer Teurasporot Culled reindeer Eloporot Lihantuotos Reindeer Aikuiset Vasat Yhteensä Aikuiset Vasat Yhteensä Winter herd Venison production husbandry year Full-grown Calves Total Full-grown Calves Total poroa reindeer Rangifer tarandus tarandus milj. kg mill. kg 1959/ ,2 1969/ ,1 1980/ ,6 1981/ ,6 1982/ ,8 1983/ ,4 1984/ ,4 1985/ ,0 1986/ ,3 1987/ ,4 1988/ ,6 1989/ ,7 1990/ ,0 1991/ ,2 1992/ ,0 1993/ ,2 1994/ ,8 1995/ ,7 1996/ ,0 1997/ ,0 1998/ ,2 1999/ ,1 2000/ ,0 2001/ ,4 2002/ ,6 2003/ ,5 2004/ ,9 2005/ ,8 2006/ ,7 Poronhoitovuosi: Eloporot ovat teurastuksen jälkeinen kanta, josta vähennetään myös muuten kuolleet porot. Reindeer husbandry year: June 1 May 31. Winter herd is the number of reindeer after autumn slaughtering. Lähde: Paliskuntain yhdistys Source: Reindeer Herders Association 216 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2007

17 6 Metsien monikäyttö 6.9 Turvevarat metsäkeskuksittain Peat resources by forestry centre Metsäkeskus Yli 20 hehtaarin geologiset suot Turvetuotantoon soveltuvat suot Turvetuotannon Forestry centre Geological mires over 20 hectares Exploitable mires pinta-ala 2006 Pinta-ala Turvevarat Pinta-ala Turvevarat Area in peat Area Peat reserves Area Peat reserves production, ha milj. m³ mill. m³ ha milj. m³ mill. m³ ha Koko maa Whole country 0 Ahvenanmaa Rannikko Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Geologisella suolla turpeen paksuus on yli 30 cm (vrt. taulukko 1.4). Turvetuotantoon soveltuvat suot: Geologian tutkimuskeskuksen arvio turvetuotantoon teknisesti soveltuvien soiden pinta-alasta ja turvevaroista. Turvetuotannon pinta-alaan sisältyy varsinaisen tuotantopinta-alan lisäksi myös turvetuotantoon kunnostettava ja tuotantokuntoinen suo. Taulukosta puuttuu vuoden 2006 tuotantoaloja noin 950 ha. Turvetuotannosta on poistunut vuoteen 2006 mennessä noin hehtaaria vanhoja turvetuotannon alueita. A geological mire requires that the peat layer is thicker than 0.3 metres (see also Table 1.4). Exploitable mires: The Geological Survey of Finland has estimated the area and peat reserves of exploitable mires, which are technically suitable for the peat production. The peat production area consists of the actual production area and mires to be prepared for or already in production condition. Approximately 950 hectares of production area is missing from the table. By 2006, approximately hectares of old peat production areas have ceased their peat production. Lähteet: Geologian tutkimuskeskus; Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Sources: The Geological Survey of Finland; North Ostrobothnia Regional Environment Centre Metsätilastollinen vuosikirja

18 6 Multiple-use forestry 6.10 Turpeen tuotanto, käyttö ja vienti Peat production, consumption and exports, Vuosi Energiaturve (jyrsin- ja palaturve) Kasvu-, kuivike- ja ympäristöturve Year Energy peat Horticultural, bedding and environmental peat Tuotanto Energiasisältö Käyttö Vienti Tuotanto Käyttö Vienti Production Energy contents Consumption Exports Production Consumption Exports m³ GWh m³ * Vuosien käyttö sisältää myös viennin. Tilasto ei sisällä vuosina Suomen turvetuottajat ry:n jäsenten kasvu-, kuivike- ja ympäristöturvetta koskevia tietoja. Myös vuoden 2006 energiaturpeen käyttö- ja vientiluvut sisältävät vain Turveteollisuusliiton jäsenorganisaatioiden tiedot. Vuoden 2007 luvut ovat ennakkotietoja. Consumption during includes exports. This table does not include production, consumption and exports of horticultural, bedding and environmental peat of small enterprises in Figures for year 2007 are preliminary. Lähteet: Tilastokeskus; Turveteollisuusliitto ry. Sources: Association of Finnish Peat Industry; Statistics Finland 218 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2007