6 METSIEN MONIKÄYTTÖ

Transkriptio

1 6 METSIEN MONIKÄYTTÖ Syksyn 2001 runsas hirvisaalis nosti riistasaaliin kokonaisarvon yli 60 miljoonan euron. Metsämarjasato oli melko hyvä vuonna 2001, kauppoihin marjoja tuli 7,8 miljoonaa kiloa. Sienisato oli heikohko, kaupan piiriin tuli 0,7 miljoonaa kiloa. Kauppaliikkeet ostivat metsämarjoja ja -sieniä poimijoilta 10 miljoonalla eurolla. Metsien monet käyttömuodot Metsä on ekosysteemi, jota ihminen käyttää monin tavoin aineellisten hyödykkeiden ja virkistyksen lähteenä. Taloudellisesti hyvin merkittäviä tuotteita ovat teollisuuspuu ja energiapuu. Metsän riista, marjat ja sienet ovat hyödykkeitä, joiden hankinta tuottaa monille myös virkistystä. Lapin läänissä ja osassa Oulun lääniä porotalous on metsiä hyödyntävä elinkeino. Oulun seudulla metsistä kerätään palleroporonjäkälää kaupallisiin tarkoituksiin. Metsäluonto ulkoilu- ja retkeily-ympäristönä on virkistysarvoltaan erittäin suuri. Tässä luvussa annetaan tietoja myös turpeen tuotannosta, vaikka se ei varsinainen metsän tuote olekaan. Metsät tuottavat merkittäviä ympäristöhyötyjä maisemina, vesien suojelussa, pohjavesien muodostumisalueina, melun vaimentimina ja hiukkasten sitojina sekä ilmakehän hiilen sitojina. Osana biosfääriä Suomen metsillä on myös suojelufunktio: uhanalaisten lajien suojelu, ja laajemmin luonnon monimuotoisuuden turvaaminen boreaalisissa metsissä. Metsien suojelu- ja ympäristöfunktio saattaa tulevaisuudessa tulla yhä enemmän esille, vaikka hyödyketuotannon merkitys säilyy. Puuntuotanto Teollisuuspuuta hakattiin vuonna miljoonaa kuutiometriä, ja kotitarvepuuta, joka on pääasiassa polttopuuta, kuusi miljoonaa kuutiometriä. Hakatun puun kantoraha-arvoksi on laskettu 1,8 miljardia euroa. Suurelta osalta hakkuutähteistä tehtyä metsähaketta korjattiin lämpö- ja voimalaitosten käyttöön noin miljoona kuutiometriä. Käyttöpaikalle tuotuna sen arvo oli noin 17 miljoonaa euroa. Mainittakoon tässä joulukuusetkin: kuusikaupan liikevaihto on noin 7 miljoonaa euroa. Puuntuotantoa koskevia tilastoja esitetään Vuosikirjan muissa luvuissa, erityisesti luvuissa 4 ja 11. Metsänriista Lihan ja turkiksen takia metsästettävät nisäkkäät ja linnut ovat riistaa. Riistalajistossa on 34 nisäkäs- ja 26 lintulajia, joista suurin osa on metsälajeja. Riistatiheydet ovat yleensä pieniä, ja erityisesti pienriistakanta vaihtelee voimakkaasti vuosittain. Taloudellisesti merkittävin riistaeläin on hirvi. Vuoden 2001 lihasaaliin (8,7 milj. kg) arvoksi on arvioitu 45 miljoonaa euroa luvun lopulla hirvikanta kasvoi voimakkaasti noin eläimeen. Syksyn 2000 suurjahti taittoi kannan kasvun, mutta hirviä on edelleen runsaasti. Runsas kanta on aiheuttanut liikenne-, maatalous- ja metsätalousvahinkoja, joita vuonna 2001 korvattiin 4,3 miljoonalla eurolla. Korvattavia maa- ja metsätalousvahinkoja oli noin hehtaarin alalla. Syksyllä 2001 kaadettiin hirveä. Syksyn 2002 lupamäärä, , ennakoi edellisvuotta isompaa saalista. Metsätilastollinen vuosikirja

2 6 Multiple-use forestry Metsäkanalintukantojen koko heinä elokuun vaihteessa on 1990-luvulla ollut keskimäärin 4,2 miljoonaa lintua, josta metsoja on ollut 0,75, teeriä 1,55, pyitä 1,40 ja riekkoja 0,45 miljoonaa. Metsäkanalintujen kannat ovat pienentyneet selvästi viime vuosikymmeninä (kuva 6.1). Syinä ovat mm. laajojen yhtenäisten varttuneiden metsien harvinaistuminen, metsämarjojen, etenkin mustikan väheneminen ja pienpetokantojen kasvu. Riistan kannanvaihtelut näkyvät vuotuisissa saalismäärissä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen saalistilaston mukaan ja 1990-luvuilla voimakkaimmin ovat vaihdelleet jänis- ja metsäkanalintusaaliit. Vuosina 2000 ja 2001 riistasaaliin laskennallinen arvo on ollut tavallista suurempi runsaan hirvisaalin ansiosta: noin 60 miljoonaa euroa. Metsästyksen taloudellinen merkitys ei kuitenkaan rajoitu saaliin arvoon, vaan metsästäjien on arvioitu kuluttavan harrastukseensa noin 130 miljoonaa euroa vuosittain. Metsästyskortin lunastaneita on noin Keräilytuotteet Suomessa kasvaa 37 syötävää luonnonvaraista marjalajia, joista 16 poimitaan ravinnoksi.. Vuotuinen kokonaismarjasato arvioidaan miljoonaksi kiloksi. Siitä on poimintakelpoista prosenttia. Tästä kerätään vuosittain talteen arviolta kymmenesosa eli noin 40 miljoonaa kiloa, josta kotitarpeiksi poimittua on noin 30 miljoonaa kiloa. Taloudellisesti tärkeimmät metsämarjat ovat puolukka, mustikka ja lakka eli hilla. Niiden lisäksi yleensä vain karpalolla ja tyrnillä on kaupallista merkitystä. Vuonna 1996 tehdyn tutkimuksen mukaan suomalaiset käyttivät henkilöä kohti vuodessa noin 8 kiloa metsämarjoja ja 1,5 kiloa sieniä. Vuoden 2001 puolukkasato oli melko runsas. Puolukkaa tuli kauppaan 4,5 miljoonaa kiloa, mikä merkitsi runsaan kolmen miljoonan euron poimintatuloa. Sekä mustikka- että lakkasato olivat runsaat. Mustikkaa tuli kauppaan 2,9 miljoonaa kiloa, jolla ansaittiin kolme miljoonaa euroa. Lakan osalta vastaavat luvut ovat 360 tonnia ja 1,8 miljoonaa euroa. Kesällä 2002 kuivuus pienensi marja- ja erityisesti sienisatoa. Syötäviä sienilajeja on noin 200, joista 22 lajia tai lajiryhmää on hyväksytty kauppasieniksi. Kauppasienisato vaihtelee miljoonaan kiloon vuodessa. Sieniä kerätään vuosittain 2 10 miljoonaa kiloa. Niistä suurin osa, noin 90 prosenttia, menee kotitalouskäyttöön. Keskinkertainen sato vuonna 2001 toi kaupan piiriin 670 tonnia metsäsieniä vastaten 2,1 miljoonan euron poimintatuloa. Tiedot perustuvat Elintarviketieto Oy:n marjojen ja sienten kauppaantulotilastoon ja ne sisältävät yritysten ja jalostusteollisuuden ostamat marjat ja osan torimyynnistä. Suomen taloudellisesti merkittävin koristejäkälä on palleroporonjäkälä, jota kerätään erityisesti Hailuodosta sekä Oulujoen ja Kalajoen väliseltä rannikkoalueelta. Sitä tuotetaan noin 500 tonnia vuodessa. Suurin osa jäkälästä menee vientiin, eniten Saksaan. Vuonna 2001 poronjäkälästä saadut vientitulot olivat tullitilaston mukaan 1,2 miljoonaa euroa. Järjestäytyneestä kaupasta (marja- ja sienikauppaa harjoittavat yritykset) saadut poimintatulot ovat vain osa talteenoton arvosta. Kokonaisarvoa laskettaessa on otettava huomioon myös suora- ja torimyynti sekä arvoltaan suurimpana eränä kotitarvepoiminta. Hyvänä marja- ja sienivuonna metsämarjojen, sienten, luonnonyrttikasvien ja palleroporonjäkälän koko keräyksen arvo yltää 100 miljoonaan euroon. Porotalous Lapin lääni lähes kokonaan ja suuri osa Oulun lääniä määritellään laissa poronhoitoalueeksi. Poronhoitoalue jakautuu 56 paliskuntaan, jotka ovat poronomistajien alueellisia yhteenliittymiä. Päätoimisia porotalousyrittäjäperheitä on noin 700 ja sivutoimisia noin 850. Maa- ja metsätalousministeriö määrää, kuinka monta eloporoa (muut kuin teurastettavaksi tarkoitetut porot) paliskunta saa pitää. Säätelyllä pyritään turvaamaan mm. talvilaidunten kestävä tuotoskyky. Eloporoja saa nykyisin olla enintään Eloporojen määrä on viime aikoina monin paikoin jäänyt enimmäismäärää pienemmäksi, mutta aiemmin enimmäismääriä on ylitetty. Ennen poroerotuksia poroluku on viime vuosina ollut noin Syys- ja talvierotuksissa porot kootaan erotusaitoihin erottelua, lukua ja teurastusta varten. Viime vuosina on vuotuinen teurasmäärä on ollut noin poroa, joista pääosa on ollut vasoja. Vuotuisena lihantuotoksena se on merkinnyt noin tonnia. Luku ei sisällä kotitarvekäyttöä, joka on noin 202 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2002

3 6 Metsien monikäyttö 130 tonnia. Vuotuinen teurastulo on vaihdellut viime kymmenvuotiskaudella välillä miljoonaa euroa. Poronlihan jalostus, kauppa ja liikenne huomioon ottaen poroelinkeinon taloudellinen arvo on noin 35 miljoonaa euroa vuodessa. Virkistyskäyttö Metsäluonto palvelee vapaa-aikoinaan virkistystä etsiviä monipuolisesti. Jokamiehenoikeutena tunnettu oikeus kulkea vapaasti metsissä ja poimia luonnonvaraisia marjoja ja sieniä avaa metsät virkistyskäyttöön. Laajan luonnon virkistyskäyttötutkimuksen mukaan yli puolet työikäisistä suomalaisista käy marjastamassa ja lähes 40 prosenttia sienestämässä (taulukko 6.9). Lähes kaikkien harrastama kävelylenkkeily ja noin joka toisen harrastamat pyöräily ja hiihto vievät tavallisesti metsäympäristöön. Ulkoilu- ja retkeily-ympäristönä metsäluonnon virkistysarvo on erittäin suuri. Suomalaiset käyttävätkin metsäluonnossa virkistäytymiseen monin verroin enemmän aikaa ja rahaa kuin kaupunkien tarjoamiin kulttuuriharrastuksiin. Turvetuotanto Geologian tutkimuskeskus vastaa Suomen turvevarojen inventoinnista. Toiminta painottuu poltto- ja kasvuturpeen tuottamiseen soveltuvien alueiden etsimiseen. Maassamme on yhteensä 5,1 miljoonaa hehtaaria kooltaan vähintään 20-hehtaarisia geologisia soita, joiden turvekerroksen paksuus on yli 0,3 metriä. Poltto- ja kasvuturvetuotantoon soveltuva suoala on kuitenkin vain 1,1 miljoonaa hehtaaria (taulukko 6.10). Turvetuotantoon soveltuvilta soilta vaaditaan yleensä vähintään 50 hehtaarin pinta-alaa ja yli kahden metrin turvekerrosta. Vuonna 2001 turvetuotantoa harjoitettiin hehtaarilla. Energiaturpeen tuotanto oli 17 miljoonaa kuutiometriä (energiasisältö 16 TWh) ja kasvuturpeen kaksi miljoonaa kuutiometriä (taulukko 6.11). Turpeen osuus energianlähteenä on 4 5 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta Suomessa. Vuoden 2002 ennakkotieto turvetuotantopinta-alasta on hehtaaria ja turpeen tuotannosta 26 miljoonaa kuutiometriä. Tuotantotilasto ei sisällä Suomen turvetuottajat ry:n jäsenten (n. 220 pientä tuottajaa) tuotantomääriä. Pientuottajien osuus turvetuotannosta on noin 15 prosenttia. Metsän tuotteiden arvoja, milj. Kirjallisuus Literature keskimäärin Ainespuu (kantoraha-arvo) Polttopuu (kantoraha-arvo) n. 60 n. 60 Metsähake (arvo käyttöpaikalla) 17.. Joulukuuset (joulukuusikauppa) n. 7 n. 7 Metsänriista (laskennallinen arvo) Metsämarjat (kauppaantulomäärien arvo) 8,1 8,1 Metsäsienet (kauppaantulomäärien arvo) 2,1 1,4 Jäkälä (viennin arvo) 1,2 1,4 Porotalous (teurastulo) Useimmat tässä esitetyt luvut ovat suoraan Vuosikirjan taulukoista, mutta ne eivät ole keskenään suoraan vertailukelpoisia. Ainespuun arvo käyttöpaikalle vietynä on 1,4 1,5 -kertainen kantoraha-arvoon verrattuna. Metsämarjojen kauppaantulomäärä on vain noin viidennes koko kerätystä sadosta, ja sienten kohdalla vain noin kymmenesosa. Hytönen, M. (ed.) Multiple-use forestry in the Nordic countries. METLA, The Finnish Forest Research Institute. 460 s. Kangas, J. & Kokko, A. (toim.) Metsän eri käyttömuotojen arvottaminen ja yhteensovittaminen. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Reunala, A Moniarvoinen metsä. Julkaisussa: Tapion taskukirja. Metsälehti Kustannus. Metsänriista Helle, P. & Wikman, M Talven 2001 lumijälkilaskennat riistakolmioilla. Riistantutkimuksen tiedote s. - & Wikman, M Kanalintukannat vahvistuivat Pohjois- Suomessa. Riistantutkimuksen tiedote s. Hirvivahinkotyöryhmä 2000:n muistio Työryhmämuistio MMM 2000: s. Kojola, I Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna Riistantutkimuksen tiedote 182, 7 s. Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvarastrategia. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön toimintalinjat MMM:n julkaisuja 2/ s. Metsäkanalintutyöryhmän muistio Työryhmämuistio MMM 1999:23. Maa- ja metsätalousministeriö. 80 s. Petäjistö, L Metsänomistajien käsityksiä hirvikannan koosta, sen säätelystä ja metsävahingoista. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Riistasaalis vuonna Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous 2002: s. Ruusila, V., Pesonen, M., Tykkyläinen, R., Wallén, M Hirvikanta lähes ennallaan suurista kaatomääristä huolimatta. Riistantutkimuksen tiedote 180, 12 s. Metsätilastollinen vuosikirja

4 6 Multiple-use forestry Keräilytuotteet Kangas, K Trade of Main Wild Berries in Finland. Silva Fennica Vol. 33(2): Luonnontuotealan nykytilan kuvaus ja kehittämisohjelma vuosille Luonnontuotealan teemaryhmä. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisu 3/ s. + liitteet. Malin, A Marjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna MARSI Gallup Elintarviketieto 24s. + liitteet. Matila, A. & Kubin, E Palleroporonjäkälä (Cladonia stellaris) keruutuotteena ja siihen vaikuttavat puustotekijät. Metsätieteen aikakauskirja 4/1998: Salo, K Luonnonmarjat ja -sienet, yrttikasvit sekä palleroporonjäkälä tuovat rahaa ja virkistystä. Julkaisussa: Sulonen, S. & Kangas, J. (toim.). Näkökohtia metsien monikäyttöön. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 488: Keräilytuotteet. Julkaisussa: Tapion taskukirja. Metsälehti Kustannus. Porotalous Helle, T Metsät ja porotalous. Julkaisussa: Tapion taskukirja. Metsälehti Kustannus. Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvarastrategia. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön toimintalinjat MMM:n julkaisuja 2/ s. Poromies 2/2000. Porotaloustyöryhmän muistio Työryhmämuistio MMM 1999:6. Maa- ja metsätalousministeriö. 104 s. Virkistyskäyttö Sievänen, T. (toim.) Luonnon virkistyskäyttö Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. - (toim.) Luonnosta virkistystä ja hyvinvointia. Luonnon virkistyskäyttö loppuraportin tiivistelmä. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Turvetuotanto Energiatilastot Tilastokeskus. Energia 2001:2. Lappalainen, E. & Hänninen, P Suomen turvevarat. Summary: The peat reserves of Finland. Geologian tutkimuskeskus, tutkimusraportti s. Suo ja turve 1/2002. Turveteollisuusliitto ry. Muut tietolähteet Other sources of information Geologian tutkimuskeskus, turvetutkimukset Metsästäjäin Keskusjärjestö Paliskuntain yhdistys Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Tullihallitus, tilastotuotanto ja -palvelu Turveteollisuusliitto ry. Jyväskylän Yliopisto, LVVI-LUOVI -tietojärjestelmä Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2002

5 6 Metsien monikäyttö $ & ; I E A JI = = A E E A JHE ` 2 F K = JE F A HB HA I J 6 A A HE * =? C H K I A 2 O O 0 = A C H K I A " A JI + = F A H? = E EA $ # % % # & & # ' ' # Laskentatapa muuttui vuonna Method of survey changed in Lähde: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Source: Finnish Game and Fisheries Research Institute Kuva 6.1 Metso-, teeri- ja pyykantojen kehitys Figure 6.1 Population density of capercaillie, black grouse and hazel grouse, & 0 EHL A ` I A 6 = L E = J= - I JE = M E JA HF F K = JE $ " 5 = = EI * = C B I A %! % " % # % $ % % % & % ' & & & &! & " & # & $ & % & & & ' ' ' ' '! ' " ' # ' $ ' % ' & ' ' Lähde: Metsästäjäin Keskusjärjestö; Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Source: Hunters Central Organisation; Finnish Game and Fisheries Research Institute Kuva 6.2 Hirven talvikannan kehitys ja hirvisaaliit 1980/ /02 Figure 6.2 Moose winter population and bags of moose, 1980/ /02 Metsätilastollinen vuosikirja

6 6 Multiple-use forestry 6.1 Riistasaaliit ja niiden laskennallinen arvo 2001 Bags of game and their calculatory value, 2001 Riistalaji Game species Saalismäärät ja niiden laskennallinen arvo Bags of game and their calculatory value keskiarvo average yksilöä individuals kg Kaikkiaan Grand total Hirvieläimet Deer Hirvi Moose Valkohäntäpeura White-tailed deer Kuusipeura Fallow deer Metsäkauris Roe deer Jänikset Hares Metsäjänis Arctic hare Rusakko European hare Turkiseläimet Fur bearing animals Majavat Beavers Kettu Red fox Mäyrä Badger Supikoira Raccoon dog Näätä Pine marten Kärppä Ermine Minkki American mink Hilleri Polecat Piisami Muskrat Orava Squirrel Metsäkanalinnut Grouse Metso Capercaillie Teeri Black grouse Pyy Hazel grouse Riekko Willow grouse Peltolinnut Farmland game birds Sepelkyyhky Wood pigeon Peltopyy Partridge Fasaani Pheasant Vesilinnut, liejukanat ja Waterfowl, coots and kahlaajat waders Merihanhi Greylag goose Metsähanhi Beangoose Kanadanhanhi Canadian goose Haahka Common eider Alli Long-tailed duck Tavit Teal and garganey Sinisorsa Mallard Jouhisorsa Pintail Lapasorsa Shoveler Koskelot Mergansers Telkkä Goldeneye Tukkasotka Tufted duck Muut vesilinnut Other waterfowl species Nokikana Coot Lehtokurppa Woodcock Lähde: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Source: Finnish Game and Fisheries Research Institute 206 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2002

7 6 Metsien monikäyttö 6.2 Riistasaaliit 1980/ Bags of game, 1980/ Metsästysvuosi Hirvi Muut hirvieläimet Jänikset Turkiseläimet Metsäkanalinnut 1 Peltolinnut Vesilinnut Riistasaaliin las- Hunting year Moose Other deer Hares Fur bearing Grouse 1 Farmland Waterfowl kennallinen arvo animals animals game birds Calculatory value of bag yksilöä individuals milj. mill. 1980/ / / / / / / / / / / / / / / Metsästysvuosi: Hunting year: Metsäkanalintusaaliit 1980/ /85 sisältävät myös peltolinnut. The bags of grouse during 1980/ /85 also include farmland game birds. 2 Hirvisaalis sisältää myös muut hirvieläimet. The bags of moose also include other deer animals. Lähde: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Source: Finnish Game and Fisheries Research Institute Metsätilastollinen vuosikirja

8 6 Multiple-use forestry 6.3 Hirven talvikanta ja hirvitiheys 1973/ /02 Moose winter populations and densities, 1973/ /02 Metsästysvuosi Arvioitu talvikanta Hirvitiheys Moose population density Hunting year Estimated winter population Rannikko-Suomi Sisä-Suomi Oulun lääni Lapin lääni Coastal Finland Inland Finland Oulu province Lappi province Yksilöä Hirviä/1 000 ha Individuals Moose/1 000 hectares 1973/ ,4 1,4 0,5 0,3 1974/ ,3 1,8 0,7 0,3 1975/ ,2 2,2 0,8 0,4 1976/ ,9 2,8 0,9 0,4 1977/ ,5 3,5 1,1 0,5 1978/ ,6 4,2 1,4 0,6 1979/ ,9 4,6 2,0 0,7 1980/ ,1 4,6 2,5 0,9 1981/ ,4 4,4 2,7 1,1 1982/ ,4 4,1 3,2 1,3 1983/ ,7 4,2 3,2 1,5 1984/ ,0 3,4 3,3 1,6 1985/ ,3 3,2 3,3 1,6 1986/ ,1 3,2 3,3 1,5 1987/ ,4 3,4 3,6 1,4 1988/ ,6 3,3 3,1 1,4 1989/ ,5 3,2 3,2 1,4 1990/ ,3 3,2 3,3 1,4 1991/ ,2 3,1 2,9 1,4 1992/ ,4 3,3 3,3 1,4 1993/ ,5 2,9 2,8 1,3 1994/ ,2 2,6 2,6 1,2 1995/ ,3 2,6 2,3 1,1 1996/ / ,5 3,1 2,5 1,1 1998/ ,4 3,8 3,5 1,3 1999/ ,9 4,1 3,7 1,3 2000/ ,1 3,9 3,1 1,2 2001/ ,5 4,4 3,5 1,5 Talvikanta arvioidaan metsästyksen jälkeen. The winter population is estimated after the hunting season. Rannikko-Suomi: Uudenmaan, Kymen, Varsinais-Suomen, Satakunnan ja ruotsinkielisen Pohjanmaan riistanhoitopiirit Sisä-Suomi: Etelä-Hämeen, Pohjois-Hämeen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjanmaan riistanhoitopiirit Coastal Finland: Game Management Districts of Uusimaa, Kymi, Varsinais-Suomi, Satakunta and Swedish-speaking Ostrobothnia Inland Finland: Game Management Districts of South Häme, North Häme, South Savo, North Savo, Central Finland, North Karelia and Ostrobothnia Lähde: Metsästäjäin Keskusjärjestö ja Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskus Source: Hunters Central Organisation and Finnish Game and Fisheries Research Institute 208 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2002

9 6 Metsien monikäyttö 6.4 Arvioidut suurpetojen vähimmäiskannat ja suurpetosaaliit Estimated minimum populations of large predators and numbers shot, yksilöä individuals Vuosi Karhu Brown bear Susi Wolf Ahma Wolverine Ilves Lynx Year Kanta Saalis Kanta Saalis Kanta Saalis Kanta Saalis Population Shot Population Shot Population Shot Population Shot Lähteet: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Sources: Finnish Game and Fisheries Research Institute Metsätilastollinen vuosikirja

10 6 Multiple-use forestry 6.5 Metsämarjojen ja -sienten kauppaantulomäärät ja poimintatulot 2001 Market supply of wild berries and mushrooms, and picking incomes by region, 2001 Alue Metsämarjat Wild berries Sienet Kaikkiaan Region Puolukka Mustikka Lakka Karpalo ym. Yhteensä Mushrooms Grand total Cowberries Bilberries Cloudberries Cranberries Total Koko maa 1000 kg Whole country /kg 0,71 1,03 5,11.. 3,10. Länsi-Suomi 1000 kg Western Finland /kg 0,78 2, ,49. Itä-Suomi 1000 kg Eastern Finland /kg 0,91 1,99 6,20.. 3,25. Oulun lääni 1000 kg Oulu province /kg 0,66 0,95 5,04. 1,69. Lapin lääni 1000 kg Lappi province /kg 0,75 1,04 5,11.. 1,45. Vain osa torikaupasta on mukana tilastossa. Poimintatulot ovat ilman arvonlisäveroa. Only a part of outdoor market trade is included. Picking incomes are without VAT. Länsi-Suomi: metsäkeskukset 1, 2, 3, 5, 7 ja 8 Western Finland: forestry centres 1, 2, 3, 5, 7 and 8 Itä-Suomi: metsäkeskukset 4, 6, 9 ja 10 Eastern Finland: forestry centres 4, 6, 9 and 10 Oulun lääni: metsäkeskukset 11 ja 12 Oulu province: forestry centres 11 and 12 Lapin lääni: metsäkeskus 13 Lappi province: forestry centre 13 Lähde: Elintarviketieto Oy Source: Food Facts Ltd 210 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2002

11 6 Metsien monikäyttö 6.6 Metsämarjojen ja -sienten kauppaantulomäärät ja poimintatulot Market supply of wild berries and mushrooms, and picking incomes, Vuosi Puolukka Mustikka Lakka Karpalo ja muut Sienet Yhteensä Year Cowberries Bilberries Cloudberries Cranberries and others Mushrooms Total miljoonia millions kg kg kg kg kg ,20 7,3 5,18 3,7 0,34 1, ,23 0,1 12, ,59 4,1 3,45 2,8 0,26 0, ,60 0,4 8, ,43 2,4 3,83 2,7 1,13 3, ,54 0,3 8, ,45 6,4 1,33 2,0 0,37 1, ,21 0,3 10, ,12 3,5 0,70 1,1 0,30 1, ,65 0,7 6, ,15 6,2 0,93 2,4 0,07 0, ,17 0,4 9, ,90 9,8 2,63 2,9 0,47 2, ,36 0,6 15, ,87 3,3 1,28 1,2 0,08 0, ,37 0,6 5, ,68 2,3 2,49 2,5 0,80 4, ,00 1,4 10, ,29 3,1 3,14 3,1 0,25 1, ,33 0,7 8, ,37 5,4 0,36 0,6 0,17 1, ,47 1,1 8, ,42 5,3 3,19 4,5 0,81 4, ,03 2,0 16, ,19 4,5 2,37 3,4 0,18 1, ,21 0,6 10, ,05 4,6 0,81 1,1 0,43 2, ,41 1,1 9, ,49 7,0 2,20 2,7 0,44 2,5 0,08 0,2 0,66 1,7 14, ,51 4,4 1,62 1,8 0,26 1,4 0,12 0,1 0,67 1,0 8, ,97 1,4 0,26 0,3 0,52 2,8 0,03 0,1 0,38 0,5 5, ,26 17,3 0,88 1,0 0,77 4,5 0,03 0,1 0,46 1,0 23, ,80 5,3 2,93 2,9 0,25 1,4 0,21 0,2 0,40 0,7 10, ,12 5,3 2,42 2,5 0,12 0,8 0,06 0,2 0,38 0,7 9, ,61 5,9 2,96 2,6 0,33 1,8 0,11 0,2 0,62 1,2 11, ,83 5,9 1,10 1,1 0,37 1,6 0,15 0,2 1,41 2,3 11, ,89 2,9 0,80 1,5 0,23 1,1 0,80 0,8 0,20 0,3 6, ,20 2,0 2,42 3,9 0,06 0,4 0,13 0,2 0,98 2,4 8, ,47 3,2 2,92 3,0 0,36 1,8 0,04 0,1 0,67 2,1 10,2 Karpalo ja muut vasta 1991 alkaen. Cranberries and others only since Poimintatulot ilman arvonlisäveroa. Collecting incomes without VAT. Lähde: Elintarviketieto Oy Source: Food Facts Ltd Metsätilastollinen vuosikirja

12 212 Finnish Statistical Yearbook of Forestry Jäkälän vienti Lichen exports, Vuosi Maa Country Viennin arvo Viennin keskihinta Year Saksa Itävalta Alankomaat Italia Sveitsi Pohjoismaat Muut maat Yhteensä Value of exports Average price of exports Germany Austria Netherlands Italy Switzerland Nordic countries Other countries Total kg milj. mill. /kg ,70 1, ,45 1, ,85 2, ,19 2, ,98 2, ,53 2, ,83 3, ,45 3, ,45 3, ,30 3, ,55 2, ,30 3, ,85 3, ,85 4, ,60 3, ,13 4, ,26 4, ,45 4, ,36 4, ,40 4, ,40 4, ,24 4,34 Keskihinta 2001, /kg 4,91 4,70 3,29 4,11 4,41 0,31.. 4,34 Average price in Multiple-use forestry Jäkälä/Lichen Cladonia stellaris Lähde: Tullihallitus Source: Board of Customs

13 6 Metsien monikäyttö 6.8 Porotalous 1959/ /02 Reindeer husbandry, 1959/ /02 Poronhoitovuosi Poroja joista Eloporot Teuras- joista Lihantuotos Reindeer yhteensä vasoja porot vasoja husbandry Reindeer of which Winter herd Culled of which Venison production year total calves reindeer calves yksilöä individuals milj. kg mill. kg 1959/ ,2 1969/ ,1 1980/ ,6 1981/ ,6 1982/ ,8 1983/ ,4 1984/ ,4 1985/ ,0 1986/ ,3 1987/ ,4 1988/ ,6 1989/ ,7 1990/ ,0 1991/ ,2 1992/ ,0 1993/ ,2 1994/ ,8 1995/ ,7 1996/ ,0 1997/ ,0 1998/ ,2 1999/ ,1 2000/ ,0 2001/ ,4 Poronhoitovuosi Reindeer husbandry year Eloporot ovat teurastuksen jälkeinen kanta. Lähde: Paliskuntain yhdistys Source: The Association of Reindeer Herding Cooperatives Metsätilastollinen vuosikirja

14 6 Multiple-use forestry 6.9 Metsäluontoon liittyviä ulkoiluharrastuksia Participation in forest-related recreation Väestöryhmä Marjastus Sienestys Metsästys Patikointi Retkeily, erävaellus Vapaa-ajan metsänhoito Polttopuun keräily Population category Picking wild berries Picking mushrooms Hunting Hiking Backpacking Leisure time silviculture Collecting fuelwood % n / a % n / a % % n / a % n / a % n / a % n / a Työikäinen väestö Population of working age Sukupuoli Sex Mies Male Nainen Female Ikä Age Asuinkunta Type of municipality Kaupunkimainen kunta Urban municipality Taajaan asuttu kunta Urbanised municipality Maaseutumainen kunta Rural municipality Suuralue Major region (NUTS 2) Uusimaa Uusimaa region Muu Etelä- Suomi Other southern Finland Itä-Suomi Eastern Finland Väli-Suomi Mid-Finland Pohjois-Suomi Northern Finland Perustuu Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä poimittuihin alaotoksiin. % - tarkoittaa osallistumisosuutta, esim. miehistä 49 % ja naisista 62 % harrastaa marjastusta. % - indicates participation, e.g. 49% of males and 62% of females pick wild berries. n / a - harrastuskertoja vuodessa, tyypillinen arvo (mediaani) n / a - typical number per year (median) Lähde: Metsäntutkimuslaitos, Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi LVVI-tutkimus, Source: Finnish Forest Research Institute 214 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2002

15 6 Metsien monikäyttö 6.10 Turvevarat metsäkeskuksittain Peat resources by forestry centre Metsäkeskus Yli 20 ha:n geologiset suot 1 Käyttökelpoiset suot 2 Forestry centre Geological mires over 20 hectares 1 Exploitable mires 2 Pinta-ala, ha Turvevarat, milj. m³ Pinta-ala, ha Turvevarat, milj. m³ Area, ha Peat reserves, mill. m³ Area, ha Peat reserves, mill. m³ Koko maa Whole country 0 Ahvenanmaa Rannikko Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Geologisella suolla turpeen paksuus on yli 30 cm. On geological mire the peat layer is thicker than 0,3 metres. 2 Geologisten tutkimusten mukaan potentiaaliset turveteollisuuteen sopivat suot. Possible exploitable mires for peat industry according to geological surveys. Lähde: Geologian tutkimuskeskus, turvetutkimukset Source: The Geological Survey of Finland Metsätilastollinen vuosikirja

16 6 Multiple-use forestry 6.11 Turpeen tuotanto, käyttö ja vienti Peat production, consumption and exports, Vuosi Energiaturve (jyrsin- ja palaturve) Kasvu- ja kuiviketurve Year Fuel peat Horticultural and bedding peat Tuotanto Tehollinen lämpöarvo Käyttö 2 Vienti Tuotanto Käyttö 2 Vienti Production Net heat contents Consumption 2 Exports Production Consumption 2 Exports m³ GWh 1000 m³ m³ * Tilaston kattavuus on noin 85 %: ei sisällä Suomen turvetuottajat ry:n jäsenten tuotanto-, käyttö- ja vientilukuja. The coverage is about 85%: does not include production, consumption and exports of small enterprises. 2 Vuosina käyttö sisältää myös viennin. Consumption during also includes exports. Lähde: Turveteollisuusliitto ry. Source: Association of Finnish Peat Industry 216 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2002