Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 686/2001 vp Peruskoulun päättävien oppilaiden suoritustaso Eduskunnan puhemiehelle Opetushallituksen arvion mukaan 5 9 % peruskoulun päättävistä oppilaista ei osaa juuri mitään. He lopettavat koulunsa armovitosilla. Noin viidenneksellä on erittäin heikot edellytykset jatko-opintoihin. Ikäluokan kokoon ( henkeä) suhteutettuna tulokset merkitsevät sitä, että noin oppilasta vuodessa ei saavuta peruskoulun vaatimattominta tavoitetasoa. EVA:n raportti Suomen koulutusjärjestelmästä kertoo, että näistä peruskoulun päättäjästä noin kuitenkin jatkaa opintojaan ja jää peruskoulun antaman heikon pohjan varaan. Toisen asteen koulutuksen alkuvaiheessa opintonsa keskeyttäneiden lukumäärä on kasvamassa. Lukion ja ammatillisen koulun aloittaa 94 % ikäluokasta ja sen suorittaa 82 prosenttia. Elinikäisen oppimisen ja työelämässä suoriutumisen kannalta toisen asteen koulutuksen suorittamista on pidettävä vähimmäisvaatimuksena. Tätä tavoitevaatimusta ei noin nuorta vuosittain saavuta. Opetusviranomaiset pitävät lukua kansainvälisesti täysin siedettävänä! Kymmenessä vuodessa kumulatiivinen luku olisi syrjäytymisuhan alaista. Työvoimatarpeiden ja huoltosuhteen näkökulmasta luku on hälyttävä. Kaikki eivät työelämässä kuitenkaan syrjäydy. Osa selviytyy, mutta osa jää elinikäisen syrjäytymisuhan alaiseksi ja yhteiskunnan tukitoimien varaan. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Voiko hallituksen mielestä pitää paikkansa, että peruskoulun päättävistä oppilaista 5 9 % ei osaa juuri mitään, mistä tämä johtuu ja mitä hallitus aikoo tehdä asiantilan parantamiseksi? Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 2001 Timo Ihamäki /kok Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Ihamäen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 686/2001 vp: Voiko hallituksen mielestä pitää paikkansa, että peruskoulun päättävistä oppilaista 5 9 % ei osaa juuri mitään, mistä tämä johtuu ja mitä hallitus aikoo tehdä asiantilan parantamiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Opetusministeriön toimeksiannosta arvioidaan parhaillaan perusopetuksen päättövaiheen opinto-ohjauksen toimivuutta. Opetushallitus on tehnyt myös vuosina kansallisia oppimistulosten arviointeja mm. peruskoulun äidinkielessä, englannin kielessä, matematiikassa ja luonnontieteissä sekä selvittänyt lisäksi oppimaan oppimista osana koulutuksen vaikuttavuutta. Suomen koulutustasoa on arvioitu lisäksi monissa kansainvälissä vertailututkimuksissa. Arvioinnit ovat osoittaneet Suomen koululaisten olevan tietäviä ja taitavia ja hyvin tietoisia koulutyön merkityksestä jatko-opintoihin ja työelämään siirryttäessä. Perinteisesti kouluissa on ollut myös oppilaita, joiden osaamisen taso on heikkoa ja jotka saavuttavat niukasti oppimisen vähimmäistavoitteet. Eri oppiaineiden vähimmäistavoitteet on asetettu siten, että heikon rajana on ollut % osaamisen tavoitteista. Ei ole ilmeistä, että peruskouluissa olisi oppilaita, jotka eivät opi käytännössä mitään. Valitettavasti osalla oppilaista on jossakin tai joissakin oppiaineissa aukkoja ja todistuksissa huonoja tai välttäviä arvosanoja. Vaikkakin peruskoulu ja sen tulevaisuus näyttävät kokonaisuutena hyvältä, kehittämisen varaa on edelleen. Heikot oppimistulokset johtuvat usein opiskelumotivaation puutteesta tai erilaisista muista syrjäytymiskehitystä ennakoivista syistä. Opettajien koulutuksessa kiinnitetään suurta huomiota oppilaiden motivointiin. Keskeyttäneiden määrä on peruskoulussa erittäin vähäistä. Toisen asteen koulutuksen lähentäminen työelämään ja peruskoulun ja toisen asteen välisen kynnyksen madaltaminen pedagogisin toimenpitein on näyttänyt kannustavan opiskeluun, parantanut oppimistuloksia ja vähentänyt opintojen keskeyttämistä tässä koulutusvaiheessa. Keskeyttäminen voi johtua toisaalta myös nuorten normaalista elämästä esimerkiksi äitiys- ja hoitovapaista, armeijasta ja sairaudesta. Henkilö palaa tällöin usein jatkamaan myöhempinä vuosina keskenjääneitä opintojaan. Meneillään olevassa perusopetuksen tavoitteiden ja tuntijaon kehittämistyössä on pyrkimyksenä sekä estää putoamista että kohottaa opetuksen laatua. Eri puolilla maata on syntynyt tai syntymässä alueellisia ja paikallisia hankkeita, joissa pohditaan yhteisiä pelisääntöjä oppilaan hyvinvoinnin lisäämiseksi. Ajatus koko ikäluokan oppimisoikeudesta on laajentunut toisen asteen koulutukseen, ammattikorkeakoulu- ja yliopistoopetukseen. Kuten edellä olevasta on käynyt ilmi, väite siitä, että perusopetuksen päättövaiheen oppilaista 5 9 % olisi sellaisia, jotka eivät ole oppineet juuri mitään, on vailla perusteita. Esitetyn tapaiseen oppilaiden osaamisen tason tulkintaan ei ole 2

3 Ministerin vastaus KK 686/2001 vp Timo Ihamäki /kok löydettävissä tukea tutkimuksista eikä selvityksistä. Valitettavasti perusopetuksen oppilaissa on kuitenkin sellaisia, jotka eivät ole saavuttaneet kaikissa oppiaineissa tavoitteiden edellyttämiä oppimistuloksia. Oppimisvaikeuksien vähentämiseksi panostetaan tuki- ja erityisopetukseen sekä opinto-ohjaukseen. Hallitus on päättänyt nostaa kuntien valtionosuudet korkeammalle tasolle. Monipuolisia koulutusmahdollisuuksia on tarkoitus kehittää jatkossakin, jotta lasten ja nuorten perinteisesti avoimet koulutusväylät voidaan säilyttää ja jossakin koulutusvaiheessa syntyvät mahdolliset aukot ja puutteellisuudet korjata elinikäisen oppimisen ja kasvamisen kautta. Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2001 Opetusministeri Maija Rask 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Timo Ihamäki /saml undertecknade skriftliga spörsmål SS 686/2001 rd: Kan det enligt regeringens uppfattning hålla streck att 5 9 % av de elever som går ut grundskolan inte kan just någonting, vad beror detta på och vad avser regeringen göra för att råda bot på situationen? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: På uppdrag av undervisningsministeriet håller man som bäst på att utvärdera hur studiehandledningen fungerar i slutskedet av den grundläggande utbildningen. Utbildningsstyrelsen företog också nationella utvärderingar av inlärningsresultaten bl.a. i modersmålet, engelska språket, matematiken och naturvetenskaperna i grundskolan samt utredde dessutom inlärningsfärdigheten som en effekt av utbildningen. Utbildningsnivån i Finland har vidare utvärderats i många internationella jämförande undersökningar. Utvärderingarna har visat att de finländska eleverna är kunniga och skickliga och mycket medvetna om vikten av skolarbetet för fortsatta studier och senare arbetsliv. Av tradition har skolorna också haft elever vilkas kunskapsnivå är svag, och som endast med nöd och näppe uppnår miniminivån för inlärningen. Minimimålen för de olika läroämnena har satts så att gränsen för ett svagt resultat varit % av kunskapsmålet. Det är ingalunda uppenbart att det i grundskolorna finns elever som i praktiken inte lär sig någonting alls. Tyvärr har en del av eleverna luckor i något läroämne eller några läroämnen och låga eller försvarliga betygsvitsord. Även om grundskolan och dess framtid som helhet betraktad verkar bra, behöver den fortfarande utvecklas. Svaga inlärningsresultat beror ofta på bristande studiemotivation, eller så har de olika andra orsaker som förebådar en begynnande marginalisering. I lärarutbildningen fästs stor uppmärksamhet vid elevernas motivation. Det är endast ett litet antal av dem som i grundskolan avbryter skolgången. Det faktum att man närmat utbildningen på andra stadiet till arbetslivet och sänkt tröskeln mellan grundskolan och andra stadiet genom pedagogiska åtgärder förefaller att ha sporrat studierna, gett bättre inlärningsresultat och minskat studieavbrotten i detta skede av utbildningen. Avbrotten kan å andra sidan också bero på de ungas normala levnadsomständigheter, t.ex. moderskaps- och vårdledighet, armén eller sjukdom. Man återupptar ofta något år senare de oavslutade studierna. Man strävar i den pågående utvecklingen av målen och timfördelningen inom den grundläggande utbildningen både efter att förhindra att någon faller igenom och att höja undervisningens kvalitet. Regionala och lokala projekt har inletts eller håller på att inledas i olika delar av landet där man dryftar gemensamma spelregler för att öka elevernas välfärd. Tanken att hela åldersklassen har rätt till utbildning har utvidgats till att omfatta såväl utbildningen på andra stadiet som yrkeshögskole- och universitetsutbildning. Påståendet att 5 9 % av eleverna i slutskedet av den grundläggande utbildningen inte just lärt sig någonting saknar, såsom ovan framgår, all 4

5 Ministerns svar KK 686/2001 vp Timo Ihamäki /kok grund. Det står inte vare sig i forskningen eller i utredningarna att finna stöd för framställningens tolkning av elevernas kunskapsnivå. Tyvärr finns det dock i den grundläggande utbildningen elever som inte i alla läroämnen uppnått de inlärningsresultat som förutsätts i målen. För att minska inlärningssvårigheterna kommer man att satsa på stöd- och specialundervisning samt på studiehandledning. Regeringen har beslutat höja nivån på statsandelarna till kommunerna. Det är meningen att de mångsidiga utbildningsmöjligheterna skall utvecklas också i fortsättningen, så att de traditionellt öppna utbildningsvägarna för barn och unga kan bevaras och eventuella luckor och brister i vissa skeden av utbildningen korrigeras genom livslångt lärande och växande. Helsingfors den 12 juni 2001 Undervisningsminister Maija Rask 5