Espoon kaupunki Pöytäkirja 84. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Tekninen lautakunta Sivu 1 / / / Informaatio Kirkkojärven yleisten alueiden suunnittelusta Valmistelijat / lisätiedot: Pirjo Sirén, puh Laura Yli-Jama, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupungininsinööri Harri Tanska Tekninen lautakunta merkitsee informaation tiedoksi. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Ulf Johansson ja 20 muuta valtuutettua ovat tehneet valtuustoaloitteen, jossa ehdotetaan, että kaupunginhallitus teettää suunnitelman pienelle säännöstelyaltaalle/ järvelle Turunväylän länsipuolelle Kirkkojärven vanhalle paikalle. Tekninen lautakunta on pyytänyt valtuustoaloitteen vastauksen lisäksi informaatiota Kirkkojärven alueen suunnitelmista. Taustaa Kirkkojärvi oli alkujaan matala tulvajärvi, jota kuivatettiin jo ennen Turunväylän rakentamista. Tien rakentamisen yhteydessä Kirkkojärvi kuitenkin kuivui nykyiseen muotoonsa, kun Espoonjokea ruopattiin ja uoman linjausta muutettiin Turunväylän alituksen kohdalla. Kirkkojärven palauttaminen on ollut esillä jo 1990-luvulta saakka. Vuonna 2002 järjestetyn maisema-arkkitehtuurikilpailun yhtenä tavoitteena oli kehittää Espoonjokilaakson vesiaihe alueen keskeiseksi maisemaelementiksi. Kirkkojärven teknistaloudellinen selvitys Tekninen keskus teetti v Kirkkojärven teknistaloudellisen selvityksen (FCG Finnish Consulting Group Oy). Selvityksen tavoitteena oli löytää toteuttamiskelpoinen ja kustannuksiltaan maltillinen vaihtoehto, jossa vanha Kirkkojärvi saataisiin palautettua ainakin maisemallisena elementtinä alkuperäiselle paikalleen. Selvityksessä todettiin, että Espoonjoen suurien veden korkeuden vaihteluiden vuoksi suuren ja pysyvän vesipinnan aikaansaaminen Kirkkojärvenpuistoon on haastavaa. Virtaama- ja vedenkorkeustarkastelujen perusteella voitiin todeta, että suuri osa

2 Tekninen lautakunta Sivu 2 / 2 Kirkkojärvenpuistossa on säännöllisesti tulvan alla keväällä lumien sulamisen aikaan ja myös syyssateiden aikaan. Kuitenkin kesäajalla, jolloin mahdollisen puistoalueen käyttö olisi aktiivisinta, Espoonjoen virtaama on keskimäärin vähäisempää ja varsinaisen tulvan todennäköisyys on pieni. Pysyvän vesipinnan aikaansaaminen edellyttää maaleikkauksin tai ruoppauksin toteutettavaa nykyistä maanpintaa syvempää allasta. Ruoppauksesta syntyvien vetisten maamassojen kuljettaminen pois alueelta on hankalaa ja kallista, joten massat on järkevää läjittää paikan päällä. Tämä rajoittaa vesiaiheen kokoa. Työteknisesti uusi vesiaihe kannattaisi tehdä joesta irrallisena aiheena, johon joen vesi johdetaan rakentamisen valmistuttua. Näin minimoitaisiin haitat Espoonjoen veden laadulle. Avoimen vesipinnan mahdollisuutta tutkittiin sekä Turunväylän eteläpuolelle Kirkkojärvenpuistoon että pohjoispuolelle vanhan Kirkkojärven paikalle. Vesiaiheiden toteuttamisen karkea kustannusarvio oli 3,7 miljoonaa euroa. Teknistaloudellinen selvitys ei ottanut kantaa puiston muodonantoon eikä tarkastellut harvinaisempien tulvien tulvasuojauksen tarvetta. Kirkkojärven asemakaavoitus ja Kirkkojärvenpuiston alustava yleissuunnitelma Kirkkojärvenpuiston asemakaava Turunväylän eteläpuolelle tuli vireille vuonna Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen yhtenä tavoitteena on mahdollistaa virkistysalueelle vesiaihe. Valmistelun tueksi kaupunkisuunnittelukeskus teetti vuonna 2013 Kirkkojärvenpuiston alustavan yleissuunnitelman (LOCI Maisema-arkkitehdit Oy). Teknistaloudellisessa tarkastelussa esitetyt vesitekniset ratkaisut otettiin suunnittelun lähtökohdaksi. Alustavassa yleissuunnitelmassa tutkittiin asemakaavoituksen pohjaksi yksi mahdollinen tapa ratkaista puiston toiminnot ja ilmiasu. Kaava tulee mahdollistamaan monenlaisia ratkaisuja, ja myöhemmän vaiheen suunnittelussa puiston luonne täsmentyy lopullisesti. Asemakaavaehdotus on menossa syksyllä 2014 kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn. Espoonjoen ja Kirkkojärven tulvanhallinnan suunnittelu Espoonjoen tulvimisen hallinta nousi puiston yleissuunnitteluprosessin aikana voimakkaasti esiin. Erityisesti harvinaisten tulvien, kuten 1/20 vuodessa tai harvemmin toistuvien tulvien varalta tulvanhallintaan on varauduttava. Espoonjoen ylivirtaamien on ennakoitu tulevaisuudessa kasvavan ilmastonmuutoksesta johtuen. Teknisessä keskuksessa teetettiin selvitykset: Espoonjoen tulva-alueiden tarkastelu Kirkkokadun ja Turunväylän ympäristössä sekä Espoonjoen tulvanhallinnan jatkotarkastelut (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, v ja 2014). Näissä selvityksissä tulvanhallinnan keinoina tutkittiin

3 Tekninen lautakunta Sivu 3 / 3 Turunväylän yläpuolelle toteutettavia tulva-alueita sekä Kirkkopuiston ja Turunväylän väliselle alueelle tarvittavia tulvasuojausrakenteita. Ylivirtaamien viivyttäminen Turunväylän pohjoispuolella Selvityksessä tutkittiin, olisiko tulvan torjuntaan erityistä vaikutusta, mikäli Turunväylän pohjoispuolelle toteutettaisiin maksimikokoinen tulva-allas maanpintoja leikkaamatta ja Turunväylää patorakenteena käyttäen. Turunväylän pohjoispuolella on mahdollista tulvatilavuutta vain noin 0.26 milj. m 3, mikä on aivan liian vähän ylivirtaamien rajoittamista ajatellen. Allas täyttyisi jo kerran 20 vuodessa toistuvalla tulvalla (joen virtaama 14,3 m 3 /s) muutamassa tunnissa. Turunväylän korottaminen ELY-keskuksen suunnitelman mukaan nykyisestä korosta n. 1 metrillä jää myös niin alhaiseksi, että tien pohjoispuolelle jäävä mahdollinen tulvatilavuus on merkityksetön harvinaisten ylivirtaamien hallitsemiseksi. Koska Turunväylän kupeessa ei ollut riittävää tilavuutta ylivirtaamien viivyttämiseksi, tarkasteltiin lyhyesti mahdollisuuksia käyttää Espoonjoen yläjuoksun Bodom- ja Pitkäjärveä nykyistä tehokkaammin puskuroimaan ylivirtaamia. Molempien järvien ranta-alueilla esiintyy kuitenkin jo nykyään tulvahaittaa ylivirtaamakausilla, jolloin niihin ei voida varastoida enempää vettä. Viivytystilavuuden kasvattaminen ei siis tule kysymykseen järvissäkään. Rakenteellinen tulvasuojaus Kirkkojärvenpuistossa Koska tulvatilavuutta ylivirtaamien riittäväksi viivyttämiseksi ei ole Turunväylän pohjoispuolelta osoitettavissa, tutkittiin myös rakenteellisten suojausten eli tulvapenkereiden toteutusmahdollisuuksia Kirkkojärvenpuistossa. Työssä selvitettiin tulvariskialueella ja sen lähiympäristössä sijaitsevien rakennusten alimmat lattiakorot. Arvion perusteella Kirkon Kympin ja Kuninkaantien lukion ja uimahallin kiinteistöä lukuun ottamatta harvinaisetkaan tulvakorkeudet eivät suoraan nouse rakennusten sisätiloihin. Piha-alueet, liikenneyhteydet ja rakennusten perustukset voivat tilapäisesti harvinaisissa tilanteissa jäädä veden alle. Tulvasuojauspenkereistä tutkittiin laajempia ja suppeampia vaihtoehtoja, joista laajemmissa Kirkkojärvenpuiston ulkoilureitti korotettiin tasoon +5,25 mpy (N2000). Suppeammissa versioissa suojattiin lukion ja uimahallin piha sekä kriittisiä rakennuksia ja rakenteita Kirkkojärven alueella. Rakenteellinen suojaus Kirkkojärvenpuistossa todettiin toteuttamiskelpoiseksi ja kustannuksiltaan melko maltilliseksi. Rakenteelliseen suojaukseen liittyy kuitenkin epävarmuuksia, joita tulee selvittää jatkosuunnittelussa tarkemmin.

4 Tekninen lautakunta Sivu 4 / 4 Turunväylän korottaminen Kirkkojärven tulvapaikalla (ELY-keskus) Tiesuunnitelma välillä Espoonjoen silta - Kasavuoren alikulku on lähes valmis, ja menee hallinnolliseen käsittelyyn syyskuun aikana. Rakennussuunnitelman laadinta on myös käynnissä. Hankkeen toteutusrahoitus on avoinna, ja päätös rahoituksesta siirtyy aikaisintaan seuraavalle hallituskaudelle. Kirkkojärven tieosuuden painumien korjaamiseksi on suunnitelmassa esitetty paalulaatta koko tien leveydelle Espoonjoen sillalta Naapurinmäen kohdalla olevalle huoltotielle. Tulvataso Turunväylän kohdalla on +5,04 mpy (N2000) kerran sadassa vuodessa toistuvassa tulvatilanteessa. Tien korko on tällä hetkellä alimmillaan + 4,45 mpy. Nykyään yksi kaista suljetaan tulvan ylettyessä korkoon + 4,84 mpy. Suunnitelman mukainen tien alin kohta +5,10 mpy sijoittuu Naapurinmäen sillan kohdalle. Suunnitelman toteutuessa tällä kohtaa 1/100 vuodessa toistuva tulva ylittää tien reunan 6 cm:llä, mutta tasausviiva jää kokonaisuudessa tulvan yläpuolelle. Melusuojaus toteutettaisiin Espoonjoen sillalta Naapurinmäen ylikulkusillalle asti 1,4m korkeana melukaiteena. Hankkeen kustannusarvio on Naapurinmäen silta (jonka Espoo maksaa) mukaan lukien n. 13 milj. euroa. Espoonjoen kunnostusselvitykset (ELY-keskus) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on vuosina selvittänyt Espoonjoen kunnostuksen vaikutuksia Kirkkojärven alueen vedenkorkeuksiin. Osana tätä selvitystä tutkittiin joen kunnostuksen seitsemää erilaista vaihtoehtoa alavaihtoehtoineen Turunväylältä Vantinportille. Toimenpiteinä tutkittiin uoman pohjan puhdistamista ja tasausta koko tarkasteluosuudella, 5 m leveän tulvatasanteen leikkaamista Kirkkojärven osuudelle sekä alajuoksulla uoman toisen luiskan leventämistä. Perkausten lisäksi tässä vaiheessa ei huomioitu vaikutuksia joen luontoarvoihin tai ympäröiviin maisemallisiin arvoihin. Vaihtoehtojen johtopäätöksenä todettiin, että joen alajuoksulla perkauksen vaikutukset tulviin ovat heikot, tehokkaimmat vaikutukset Kirkkojärven alueen tulviin saadaan perkaamalla jokea Espoon keskuksen ja Mikkelän osuuksilla. Elokuuhun 2014 mennessä tulvavaaran alueella olevien rakennusten korkeustietoja on lisäksi täydennetty ja vaikutuksia luontoarvoihin on tutkittu. Aiemmin tutkituista perkausvaihtoehdoista on muokattu kahdeksas vaihtoehto, jossa pohjan tasaus vaihtelisi välillä -0,1-1,5 m ja pohjan leveys on 5 m. Tällä perkausvaihtoehdolla saadaan joen veden pintaa laskemaan n. 0,5 m. Esim. Kuninkaantien lukion kohdalla 1/100 vuodessa toistuva tulva jäisi em. kunnostuksen toteuttamisen jälkeen tasolle +3,98 mpy. Ko. rakennuksen alin nurkkapiste on tasolla +4,45 mpy ja lattiataso korossa +6,25 mpy (N2000).

5 Tekninen lautakunta Sivu 5 / 5 Alkukesällä valmistuneessa Espoonjoen simpukkaselvityksessä ei joesta löytynyt suojeltua vuollejokisimpukkaa, eli rajoituksia joen perkaamiselle ei tässä mielessä ole. Espoonjoen kunnostuksen mahdollinen tarkempi suunnittelu vaatii kuitenkin useiden reunaehtojen huomioimista ja tarkempaa selvittämistä. Ely-keskuksen selvityksissä todettiin, että Espoonjoen Turunväylän ja tuomiokirkon välisen eli ns. 1. osuuden kunnostus on helposti tehtävissä ja toimisi ns. nopeana ensiapuna tulvanhallinnassa. Alapuolinen uoma pitää vedenkorkeutta riittävällä tasolla. Uoma ei näin pääse kuivahtamaan aliveden aikana. Em. kunnostuksen vaikutus vedenpinnan korkeuteen 1/20 vuodessa tai harvemmin toistuvissa isoissa tulvissa on n. 10 cm. Pienempien tulvien osalta ei ole yksityiskohtaista tietoa, mutta toimenpide vaikuttaa tietenkin myös niihin. On sovittu, että kunnostuksen suunnittelusta käynnistetään Ely-keskuksen ja Espoon yhteishanke, jossa kunnostuksen osana on sekä em. perkaus että kalataloudellisesti ja ekologisesti merkittävien muiden kunnostustoimenpiteiden toteutuksen selvittäminen. Tiedoksi

6 Tekninen lautakunta Sivu 6 / 6