Kymenlaakson museon toimintakertomus 2015

Transkriptio

1 Tiina Hakuli, Kymenlaakson museo Kymenlaakson museon toimintakertomus 2015 Vesa alén, Kymenlaakson museo KYMENLAAKSON MUSEO

2 Sisältö NÄYTTELYUUDISTUKSEN VUOSI HALLINTO JA STRATEGIA TOIMINTA-AJATUS...4 TOIMINTAYMPÄRISTÖ...4 VISIO...4 ARVOT...4 STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN...4 KANSAINVÄLISTYMINEN...5 Kansikuva yllä: Karhula-aineinen valokuvanäyttely oli suuri menestys. Kansikuva alla: Museon uudistetun näyttelykerroksen avajaisia vietettiin Fiatin kyydissä näyttelyn tekijöitä. Etupenkillä tutkija Elvi Ikonen ja näyttelymestari Matti Kaakkurinvaara, takapenkillä tutkijat Marja Salmijärvi ja Liisa Koho sekä tekstiilikonservaattori Jaana Kataja. TIEDOTUS JA MARKKINOINTI...6 NÄYTTELYT...7 KULTTUURIHISTORIALLISEN NÄYTTELYT...7 TAIDENÄYTTELYT...8 MUSEOPEDAGOGIIKKA...10 KOKOELMAT...11 ARKISTOKOKOELMAT...11 ESINEKOKOELMAT...12 KÄSIKIRJASTO...12 KONSERVOINTI...13 TAIDEKOKOELMAT...13 MAAKUNNALLINEN TOIMINTA ARKEOLOGIA...14 Kenttätyöt Kenttätöiden raportointi muut työt PAIKALLISMUSEOTYÖ...15 Paikallismuseoiden ohjaus alueellinen yhteistyö yhteistyöllä maakuntamuseossa RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ...16 MERIVARTIOMUSEO JA MERIHISTORIA...17 MERIVARTIOMUSEO MERIHISTORIA JULKAISUT...18 Valokuvaajat Emil ja Edvin kuvia Karhulasta ja ympäristöstä TAAPELI YHTEYSTIEDOT...19 LIITETIEDOT...20 Liite 1: Kymenlaakson museon henkilökunta 2015 Liite 2: Tilinpäätös 2015 Liite 3: Arkeologia, maastokäynti-, tarkastus-, dokumentointi- ja valvontakohteet 2015 Liite 4: Rakennushistoria, lausunnot 2015 Liite 5: Kymenlaakson museon näyttelyt 2015

3 NÄYTTELYUUDISTUKSEN VUOSI 2015 Vuosi 2015 oli Kymenlaakson museon näyttelytoiminnassa muutoksen vuosi. Vellamon avautumisesta vuodesta 2008 lähtien esillä ollut Virtaa-näyttely purettiin osin ja tilalle rakennettiin useamman samanaikaisen näyttelyn mahdollistava muoto. Uudistuksella haettiin museokävijälle helpommin hahmottuvia kokonaisuuksia ja nopeampaa näyttelyiden vaihtorytmiä. Oppia otettiin Virtaa-näyttelyn saamasta asiakaspalautteesta. Porrasrakenteita vältettiin, valon määrää lisättiin ja tekstien luettavuutta parannettiin. Osaltaan näyttelyuudistuksen taustalla oli näköpiirissä ollut museon vaihtuvien näyttelyiden tilojen siirtyminen kuvataidenäyttelyiden käyttöön. Sen alkuvaiheena oli Kotkan kaupungin taidekokoelman siirtyminen vuoden alussa museon hallintaan. Samalla näyttelytoiminta Galleria Uusikuvassa tuli osaksi museon toimintaa. Kun Galleria Uusikuva lopettaa toimintansa kaupungin ylläpitämänä galleriana säästösyistä, alkaa kuvataidenäyttelytoiminta Kymenlaakson museossa täysipainoisesti. Näyttelyuudistus osui taloudellisesti erittäin vaikeaan ajankohtaan. Kotkan kaupungin säästötoimet iskivät museon toimintaan. Kun näyttelyuudistuksen suunnitteluun vuonna 2012 ryhdyttiin, ei osattu odottaa, että säästöt kohdistuisivat näin voimakkaina museon henkilöstöön. Uudistuksen pyörä oli kuitenkin laitettu liikkeelle ja uudet näyttelyt toteutettiin suunnitellusti. Avajaisia vietettiin joulukuussa. Virtaa-näyttely edusti toteutukseltaan perinteistä museonäyttelyä. Modernia tekniikkaa oli vähän, pääosassa oli esineiden, kuvien ja tekstien vuoropuhelua, jota ryyditettiin videoilla ja infokioskeilla. Näyttely oli yhtenäinen tarina, joka oli jaettu teemojen mukaisiin osioihin ajatuksella, että kävijän ei tarvitse katsoa kaikkea yhdellä kertaa. Uudistuksen myötä luovuttiin koko tilan käsittävästä yhtenäisestä näyttelymuodosta ja lähdettiin pienempien kokonaisuuksien tielle. Kolmen suuremman näyttelytilan lisäksi toteutettiin pienoisnäyttelyiden kokonaisuus. Näyttelyiden kesto vaihtelee joistakin kuukausista kolmeen vuoteen. Ratkaisulla halutaan tarjota yleisölle uutta nähtävää entistä nopeammassa rytmissä ja pienoisnäyttelyiden kautta myös kokoelmia aiempaa enemmän yleisön nähtäville. Jää nähtäväksi, kuinka uusi näyttelykonsepti toimii. Tuoko nopeampi vaihtorytmi lisää kävijöitä. Näyttelyn toteuttaminen ei ole vain tekstien kirjoittamista ja esineiden sekä kuvien valintaa. Prosessiin osallistuu monia tahoja niin museon sisällä kuin se ulkopuolellakin. Yhteistä peliä pelaamassa ovat tutkijan lisäksi näyttelysuunnittelija, näyttelymestari, graafikko, painotalo, kääntäjät ja tapauksesta riippuen kuva- ja äänituotantojen toteuttajat. Oman lisämausteensa viimeisten vuosikymmenten aikana on tuonut teknologian huima kehitys. Se on avannut aivan uudenlaisia mahdollisuuksia elävöittää historiaa. Teknologian tutkimuskeskus VTT toteutti osana Miracle-projektiaan yhteistyössä Vellamon kanssa museon uuteen näyttelykokonaisuuteen yhdistetyn todellisuuden keinoja hyödyntävän visuaalisen elementin. Kookas näyttöruutu tuo kävijän nähtäville valokuva-arkiston kuvia. Eikä vain katsottaviksi, vaan myös koettaviksi. Esitystekniikassa lähdettiin muutenkin modernimmalle tielle. Uudistuksessa otettiin käyttöön tablettitietokoneet, joiden sisältöihin upotettiin myös tekstien käännökset. Tablettiratkaisu mahdollisti perinteiseen esitystapaan verrattuna laajemmat tekstisisällöt eli käytännössä runsaamman informaation tarjoamisen museokävijälle. Samoihin aikoihin näyttelyuudistuksen kanssa Vellamossa otettiin käyttöön Guidio-ääniopastusjärjestelmä, joka antaa kävijälle mahdollisuuden tutustua omaehtoisesti näyttelyiden huippukohteisiin päätelaitteella. Sovellus tarjoaa lisäsisältöjä ja on käytettävissä myös museon ulkopuolella. Museon näyttelyt olivat ennen - ehkä edelleenkin - suuren yleisön silmissä ja mielissä yhtä kuin museo. Ja totta onkin, että näyttelyt ovat olleet museon tärkeää toimintasarkaa, sen tiedonjakamisen välineistä julkaisujen ohella tärkein. Näyttelyt ovat kuitenkin vain yksi osa museon toimintaa. Kokoelmat ovat pohja, josta näyttelyt ponnistavat. Museopedagogille näyttelyt puolestaan ovat raaka-ainetta, jota käytetään opetuksen välineenä. Museon näyttelykävijäluvut vuonna 2015 olivat kutakuinkin edellisvuoden tasolla. Pudotus oli selkeä venäläiskävijöiden määrässä ja selitystä asialle voi hakea maan heikosta taloustilanteesta. Asiaa ennakoitiin Vellamon markkinoinnissa osallistumalla Pietarin alueelle suunnattuun perhelomakampanjaan. Lapset ja lapsiperheet olivat markkinoinnin keskiössä myös kotimaassa. Vuoden näyttelymenestys oli Katse Karhulan suuntaan -valokuvanäyttely. Sen innoittamana syntyi Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Rullaava näyttelykokemus -hanke, jossa toteutettiin Karhulaaiheisista kuvista lainattava roll up -näyttely. Museon esinekokoelmien uusi avaus oli kokoelmien vieminen arkistojen, museoiden ja kirjastojen hakupalvelu Finnaan. Ensimmäisinä kokonaisuuksina vietiin kokoelmien ryijyt ja hääpuvut sekä osa Karhulan lasikokoelmasta. Maakunnallista työtä tehtiin entiseen tapaan nelivuotissuunnitelman puitteissa. Arkeologin osalta toimintavuosi poikkesi useasta edellisestä siten, että kenttätyökauden aikana ei tehty omia kaivauksia. Sen sijaan keskityttiin asiakastiedusteluihin, muinaisjäännös- ja löytöilmoituksiin, viranomaistehtäviin sekä maankäyttöhankkeisiin liittyviin valvonta-, tarkastus-, maasto- ja tutustumiskäynteihin. Tapahtumatuotannossa tartuttiin ajankohtaiseen aiheeseen, Euroopan siirtolais- ja pakolaiskriisiin. Kriisin kärjistymisen takia museo järjesti Siirtolaisuusillan, jossa asiaa valotettiin asiantuntijapuheenvuoroin. Tilaisuus kiinnosti erityisesti sosiaali- ja turvallisuusalan toimijoita. Kokonaisuutena vuosi 2015 muodostui kaksijakoiseksi. Näyttelytoiminnan osalta se merkitsi uusia tuulia ja uudistumista, mutta henkilöstön vähentäminen säästösyistä synkensi tunnelmia ja loi epävarmuutta tulevasta. Tutkija Liisa Koho Museon vuosi

4 Hallinto ja strategia 4 HALLINTO JA STRATEGIA Kymenlaakson museo on osa Kotkan kaupungin konsernipalveluiden alaista kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualuetta ja toimii kulttuurilautakunnan alaisuudessa. Museon toiminta-alueena ovat Kotkan kaupungin lisäksi Kymenlaakson kunnat. Maakunnallisena keskusmuseona Kymenlaakson museo saa 10 % korotuksen lakisääteiseen valtionavustukseen, mihin oikeutettuja laskennallisia henkilötyövuosia museolla on 18. Kymenlaakson museon toimintaa ohjaavat kaupunginhallituksen johtosääntö ja kulttuurilautakunnan johtosääntö sekä kaupunginhallituksen alaisten konsernipalvelujen toimintasääntö ja kulttuurilautakunnan alaisten palvelualueiden toimintasääntö. Strategiallaan museo tukee Kotkan kaupunkistrategiaa. Kotkan kaupungin visiona on Menestyvä Kotka. Strategian mukaan Kotkassa on valtakunnallisesti tunnettu, kansainvälinen, luova ja suvaitsevainen kaupunkikulttuuri sekä kulttuurimatkailua tukeva monipuolinen tarjonta. Kymenlaakson museon strategiaa on kehitetty toimintavuonna Kotkan kaupunkistrategiaan ja Merikeskus Vellamon strategiaan tukeutuen seuraavasti: TOIMINTA-AJATUS Kymenlaakson museon toiminta-ajatuksena on tutkia, tallentaa ja asettaa näytteille kotkalaista ja kymenlaaksolaista kulttuuriperintöä. Kansainvälisesti aktiivinen museo tukee paikallista identiteettiä ja alueen asukkaiden ymmärrystä omista juuristaan. Kymenlaakson museo toimii sekä maakunnallisena keskusmuseona että Kotkan kaupunginmuseona. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Kymenlaakson museo toimii Kotkan Kantasatamassa sijaitsevassa Merikeskus Vellamossa, joka on yksi Kotkan ja Kymenlaakson kulttuurimatkailun kärkikohteista sekä omaleimainen ja vaikuttava museo- ja tapahtumapaikka. Vellamossa Kymenlaakson museo toimii yhteistyössä Suomen merimuseon ja muiden Vellamon toimijoiden kanssa. Kymenlaakson museon kokoelmakeskus ja -palvelut sijaitsevat Kotkan Metsolassa. Maakuntamuseon toimintakenttänä on koko Kymenlaakso. MENESTYVÄ MUSEO Kymenlaakson museo on kansainvälisesti verkostoitunut ja omaleimainen museokohde Kotkan elinvoimaisessa Kantasatamassa. Yhteistyö Kantasataman muiden kulttuuritoimijoiden kanssa mahdollistaa rohkean ja luovan uudistumisen, aktiivisen osallistumisen, vahvan yhteishengen sekä monipuolisen palvelutarjonnan. Kymenlaakson museo on profiloitunut paikallisen identiteetin tukemiseen, asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseen ja kulttuuriympäristön vaalimiseen. Toiminnan perustana oleva aktiivinen ja kansallisesti integroitu tallennus ja tutkimus sekä julkaisutoiminta luovat edellytykset maakunnalliselle vaikuttavuudelle ja rohkeille avauksille yhteiskuntaan. ARVOT HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN ELINIKÄINEN OPPIMINEN KYMENLAAKSOLAISEN IDENTITEETIN TUKEMINEN KULTTUURIYMPÄRISTÖN VAALIMINEN ASIANTUNTIJUUS INNOVATIIVINEN AJATTELU STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kotkan kaupungin valtuustotason tavoitteet olivat Vellamon kävijämäärät ( ) ja kaupungissa järjestettävien kulttuuritapahtumien määrä (500) sekä Vellamon kokouspalveluiden tuotto Tavoitteet eivät aivan toteutuneet Vellamon kokonaiskävijämäärän osalta, mikä oli Tämä johtui Vellamon kokonaiskävijöihin lasketun museojäänmurtaja Tarmon kiinniolosta, jonka vaikutus edellisvuoteen verrattuna on noin kävijää. Erilaisia tapahtumia Vellamossa järjestettiin 616, mikä on enemmän kuin koko kaupungin tavoite. Luvuista voidaan päätellä, että Vellamo on selkeästi lunastanut paikkansa alueen matkailun kärkikohteena ja tapahtumapaikkana. Kokouspalveluiden tuotto oli eli alle tavoitteen. Luvussa on melkein lasku edelliseen vuoteen verrattuna. Lautakuntatason tavoitteet liittyivät strategian mukaisesti asiakaslähtöisten ja hyvinvointia lisäävien palveluiden suunnitteluun ja tuottamiseen. Raatitoiminta jatkui ja Uusi Aalto palvelumuotoilukonseptia sovellettiin päänäyttelyn uudistamiseen. Nuorisolle suunnattuja palveluita jatkettiin isoilla tapahtumilla, kuten toiseen kertaan toteutettu Dream Wall. Huolimatta siitä, että kakkoskerroksen päänäyttely oli kiinni, kokonaistilastot osoittavat, että näyttelykävijöiden määrä säilyi edellisvuoden tasolla, mutta jäi edelleen tavoitteesta. Näyttelykävijöitä oli Vellamossa n ja Galleria Uusikuvassa n Kulttuuriympäristötyössä museo osallistui kaupunkisuunnitteluun Kantasataman osalta ja antoi muihin vuosiin verrattuna vähemmän viranomaistyönä laadittuja lausuntoja rakennetusta kulttuuriympäristöstä. Tämä johtui siitä, että rakennustutkijan toimi oli täyttämättä yli puolen vuoden ajan. Toimeen saatiin

5 kuitenkin täyttölupa ja toiminta jatkuu vuonna 2016 normaalisti. Maakunnallista vaikuttavuutta toivat maakunnallinen neuvontatyö ja koulutustilaisuudet sekä sähköinen tiedotuslehti Taapeli. Arkeologiassa suoritettiin yksi arkeologinen valvontakaivaus ja tehtiin lukuisia tarkastuskäyntejä eri kohteisiin. Vellamon johtamismallia vakiinnutettiin vuoden aikana siten, että kulttuurijohtaja Antti Karjalainen hoiti 60 % työajastaan kulttuurijohtajan tehtäviä ja 40 % työajastaan Vellamon kolmannen johtajan tehtäviä. Vellamossa hänen tehtävänsä painottuivat myyntiin, markkinointiin, asiakaspalvelun johtamiseen, ammattimaiseen varainhankintaan sekä Kantasataman kehittämiseen tapahtumapaikkana. Kotkan kulttuuriasiainkeskus vahvisti profiiliaan yhtenä Vellamon toimijoista. Kaupungin talouden tasapainottamisohjelma koetteli museota raskaasti. Henkilöstökuluista jouduttiin säästämään ja Galleria Uusikuvan kiinteistökuluista Käytännössä tämä tarkoitti neljän henkilön irtisanomista tai siirtämistä kaupungin organisaatiossa muihin tehtäviin. Yhteistoimintaneuvottelut käytiin henkilöstön kanssa syksyllä Henkilöstösäästöt alkavat vaikuttaa talouteen vasta vuoden 2016 puolella. KANSAINVÄLISTYMINEN Kymenlaakson museo suuntautui kansainväliseen toimintaan Juurru Kymenlaaksoon, kasva Eurooppaan! -hankkeella, johon se sai rahoitusta CIMOn Erasmus+ Aikuiskoulutuksen liikkuvuus -ohjelmasta. Näyttelyiden uudistamiseen ja kokoelmakeskusten ratkaisuihin kohdennettu hanke alkoi 2014 ja jatkui vuonna 2015 job shadowing -jaksoilla eri puolilla Eurooppaa Vejlessä, Tukholmassa (Karlskrona), Glasgow ssa ja Monsissa. Erasmus-hankkeen kokemuksista pidettiin esitelmä Museopäivillä Lappeenrannassa ja CIMOn kulttuuriaamiaisella Helsingissä. Liikkuvuuksista valmisteltiin uusi Erasmus+-rahoitushakemus. Let s Learn! oppia Euroopan museoista -hankeen tavoitteena oli edellisen hankkeen tapaan tutustua eurooppalaisten museoiden uusiin näyttelyratkaisuihin ja kokoelmakeskuksiin. Hanke ei kuitenkaan saanut rahoitusta. Jussi Tiainen 5

6 Tiedotus ja markkinointi TIEDOTUS JA MARKKINOINTI Kymenlaakson museon tiedotusta hoidettiin Merikeskus Vellamon viestintäsuunnitelman linjausten mukaisesti. Lähtökohtana oli, että Vellamon ulkoinen viestintä kulkee museoiden yhteisen tiedottajan kautta ja siinä noudatetaan Vellamon arvoja ja graafisen ohjeistuksen mukaista ilmettä. Museoiden omaa organisaatiota koskevista uutisista ja viranomaistehtäviin liittyvästä tiedottamisesta vastaavat museon asianomaiset tutkijat ja museotoimenjohtaja. Kouluille tapahtuvasta tiedottamisesta vastaa museolehtori. Kymenlaakson museon markkinointia hoidettiin osana koko Merikeskus Vellamon markkinointia. Näyttelyiden ja tapahtumien markkinoinnissa käytettiin lehti-ilmoittelua, julisteita, flyereita, ulkomainontaa, verkkosivuja ja sosiaalisen median kanavia. Kesäajalle tuotettiin koko kesän ohjelmasta flyer ja julisteet. Vellamon uusi yleisesite valmistui kesäkuussa ja uudistetut verkkosivut otettiin käyttöön elokuussa. Kymenlaakson keskussairaalan kanssa tehtiin yhteistyötä toimittamalla onnittelukortti ja kaksi vapaalippua jokaisen sairaalassa vuoden aikana syntyneen vauvan perheelle. Matkailumarkkinointia toteutettiin aluevetoisesti Kaakko135 -markkinointibrändin (Kotka, Hamina, Pyhtää, Virolahti ja Miehikkälä) kautta. Merikeskus Vellamo on alueen matkailumarkkinointistrategiassa määritelty yhdeksi kärkikohteista, joka on keskeisesti mukana kaikissa matkailumarkkinoinnin toimenpiteissä, mm. koti- ja ulkomaisilla messuilla, ilmoittelussa ja sosiaalisessa mediassa. Vellamon erikseen hankkimalla markkinointipaketilla varmistettiin lisäksi suuri näkyvyys Kaakko135 :n suomen-, englannin- ja venäjänkielisissä palveluesitteissä, verkkosivustolla ja muussa sähköisessä ja printtimarkkinoinnissa. Erityisesti Venäjälle suuntautuvassa markkinoinnissa tukeuduttiin vahvasti Kaakko135 -kokonaisuuteen. Vellamo osallistui Kaakko135 :n ja Visit Finlandin perhelomakampanjaan, joka suunnattiin Pietarin alueelle. Kampanjaan kuului internet-, some-, radioja katumainoskampanjointia, pietarilaistoimittajien lehdistömatka Suomeen ja workshop matkanjärjestäjille Pietarissa. Kaakko135 järjesti helmikuussa Instacamp135:n, joka toi alueelle venäläisiä instagrammereita ja Vellamollekin näkyvyyttä. Huhtikuussa Vellamo oli mukana Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen välissä jaetussa liitelehdessä osana Kaakko135 -kokonaisuutta. Kuukausiliitteen esitteen painosmäärä oli kappaletta ja jakelualue koko maa. Kesällä Vellamo oli mukana Kaakko135 :n organisoimassa ja lapsiperheille suunnatussa Sanoma Optimizer -kampanjassa. Jussi Tiainen 6

7 NÄYTTELYT Näyttelyt Näyttely Mutkat suoriksi avautui joulukuun alussa. Näyttely sai rahoitustukea muun muassa Liikenne- ja viestintäministeriöltä. Tiina Hakuli, Kymenlaakson museo Värikäs Leikkimö on leikin ja oppimisen paikka. Tiina Hakuli, Kymenlaakson museo Vuonna 2015 Kymenlaakson museo näyttelytoiminnassa käännettiin uusi lehti, kun pitkään suunnitellun näyttelyuudistuksen toteutusvaihe käynnistyi ja näyttelytarjonta laajeni käsittämään myös taidenäyttelyitä. Taidenäyttelyt tulivat osaksi museon toimintaa, kun aiemmin kulttuuritoimeen kuulunut Galleria Uusikuva siirtyi museolle. Kulttuurihistorialliset näyttelyt Näyttelyuudistuksen ensimmäinen vaihe käynnistyi toden teolla, kun vuodesta 2008 lähtien esillä olleen Virtaa-näyttelyn yläkerta suljettiin yleisöltä helmikuun lopussa. Vanha näyttely purettiin ja uuden näyttelykonseptin mukaisesti tilaan rakennettiin kolme n. 160 neliömetrin suuruista näyttelytilaa. Näistä yhteen rakennettiin Mutkat suoriksi -näyttely, joka kertoo eteläisessä Kymenlaaksossa kulkeneesta vuosisataisesta Suuresta Rantatiestä, josta kasvoi nykyinen moottoritie. Näyttely avautui yleisölle Yhteistyökumppanina oli valtakunnallinen tieliikenteen erikoismuseon Mobilia. Näyttelysuunnittelusta vastasi IntroDesign. Esitystekniikassa astuttiin askel modernimpaan suuntaan. Osa näyttelyn teksti- ja kuva-aineistoista sijoitettiin tablettitietokoneille ja Suuren Rantatien kulkua ja tienvarren kohteita esitellään karttasimulaation avulla. Suomen ohella näyttelyn tekstitys tehtiin englannin- ja venäjänkielellä. Samaan aikaan Mutkat suoriksi -näyttelyn kanssa avautui lapsiyleisölle tarkoitettu värikylläinen Leikkimö, joka on tekemisen ja oppimisen paikka. Leikkimö vähentää museon varsinaiseen opetustilaan kohdistuvaa painetta. Tilan vuokraaminen ulkopuoliseen kokous- ja koulutuskäyttöön on nyt entistä helpompaa. Kolmantena uudistuneena elementtinä avattiin Mosaiikki, joka on pienoisnäyttelyiden kokonaisuus. Ensi vaiheessa Mosaiikissa avautui neljä yksikköä, joiden teemat ovat Itse ommellen, Hovinsaari, joka on ensimmäinen kaupunginosaesittelyjen sarjassa, Pyterlahden louhoksesta Pietarin palatsiaukiolle ja Bop, look and listen kaikuja sota-ajan jälkeisestä musiikista. Mosaiikin nopealla rytmillä vaihtuvat näyttelyt keskittyvät paikallisiin teemoihin ja tuovat esille kokoelmista aiheita, esineitä ja kuvia, jotka eivät ole päässeet vitriineihin saakka laajempien näyttelyiden yhteydessä. Vellamossa otettiin käyttöön Guidio-ääniopastusjärjestelmä ja osana Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n Miracle-projektia toteutettiin uudistettuun näyttelykerrokseen ihmeseinä, joka tuo kuva-arkistosta poimittuja kuvia yleisön nähtäviksi ja ennen kaikkea koettaviksi yhdistetyn todellisuuden keinoin. Museon vaihtuvien näyttelyiden tilat luovutettiin tilapäisesti Suomen merimuseon käyttöön syyskuussa. Sitä ennen tiloissa oli suuren suosion saavuttanut näyttely Katse Karhulan suuntaan valokuvia Karhulasta ja kauempaakin. Paikallinen teema houkutti väkeä, kävijöitä näyttelyssä oli yli ja näyttelyyn liittynyt kirja Valokuvaajat Emil ja Edvin kuvia Karhulasta ja ympäristöstä oli todellinen best seller. Kirjasta otettiin lisäpainos. Näyttely ja julkaisun toteutti valokuvien valinnan ja kuvankäsittelyn osalta museon valokuvaaja Tiina Hakuli. Vuonna 2015 Merikeskus Vellamon museoiden näyttelyihin tutustui kävijää. Määrä pysyi kutakuinkin edellisvuoden tasolla. Venäläisten näyttelyvieraiden määrä putosi. Vuonna 2014 näyttelyihin tutustuneista 24% eli lähes joka neljäs tuli 7

8 Näyttelyt Mosaiikissa tarjoillaan pieninä palasina paikallisia aiheita. Leikkimön ja Mosaiikin sekä näyttelykerroksen yleisilmeen suunnitteli Creative Peak. Tiina Hakuli, Kymenlaakson museo 8 itärajan takaa. Nyt vastaava luku oli vain 15,4%. Näyttelykävijämäärätavoite, puolet Vellamon kokonaiskävijämäärästä, jäi saavuttamatta. Myös Merikeskus Vellamon kokonaiskävijämäärä laski edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2014 kävijöitä oli Nyt vastaava luku oli taidenäyttelyt Glasgow n museoiden kokoelmakeskuksen 17. rakennuksessa on 1,4 miljoonaa objektia. Mirkka Kallio, Kymenlaakson museo. Vuonna 2015 Kymenlaakson museon näyttelytarjonta laajeni käsittämään Galleria Uusikuvan taidenäyttelyt. Galleria Uusikuvassa oli vuonna 2015 kaksitoista näyttelyä. Kävijöitä oli Eniten kävijöitä oli kotkalaisen kuvanveistäjän Markku Hirvelän näyttelyssä toukokuussa (470), tosin toiseksi tullut Silmänruokaa, Opistojen lastenryhmien näyttely helmikuussa ylsi lähes samaan kävijämäärään (461). Käsitetaiteen ja videotaiteen esittelyt, esim. Minna Henriksson huhtikuussa jäivät kävijöiltään vaatimattomiksi. Meripäivien siirtäminen Kantasatamasta Sapokkaan verotti selvästi heinäkuun kävijöitä. Koska pitkään oli epäselvää, loppuuko gallerian toiminta vuoden 2015 lopussa, tilaisuuksia ei loppuvuonna järjestetty ja se heijastui myös kävijämääriin. Gallerian näyttelynvalvojan irtisanomisesta säästösyistä päätettiin elokuussa ja irtisanomisprosessi konkretisoitui marraskuussa, jolloin gallerian sulkemisen takarajaksi asetettiin elokuu Amanuenssi Mirkka Kallio vieraili Glasgow n museoissa osana Kymenlaakson museon Erasmus+-ohjelmaa. Glasgow n kulttuuri- ja liikuntapalveluiden yhtiö Glasgow Lifen museo-osassa on yhdeksän yksikköä. Amanuenssi vieraili kuudessa yksikössä, joista viisi oli museoita ja kuudes kokoelmakeskus. Hän tutustui lisäksi entisen kuljetusmuseon ja liikuntahallin, Kelvin Hallin, muuttamiseen näyttelykeskukseksi. Tämä kaksivuotinen projekti oli puolivälissä ja se käsitti osallistavia näyttelyitä ja uusien kokoelmatilojen avaamista yleisölle.

9 Näyttelyt Näyttelymestari Matti Kaakkurivaara (kuvassa) ja näyttelytoiminnasta vastaava tutkija Liisa Koho kävivät tutkailemassa Euroopan kulttuuripääkaupungin Monsin museoita. Matka oli Erasmus+-rahoitteinen. Liisa koho, Kymenlaakson museo Kesäkuun näyttely esitteli kotkalaisia naistaiteilijoita Kotkan kaupungin kokoelmasta. Kuvassa kuraattori Hannukka Menke. ILONA PAKARINEN 9

10 Museopedagogiikka Museopedagogiikka Johanna Aartomaa, Suomen merimuseo Rullaava näyttelykokemus -hankkeessa toteutettiin Karhula-aiheinen valokuvanäyttely. 10 Vuoden 2015 aikana museopedan painopiste oli selkeästi Kymenlaakson Muistiluotsin sekä Nuorisoteatterin ja teatterikuraattorin kanssa tehdyssä yhteistyössä. Edellisenä syksynä aloitettua muisteluryhmää jatkettiin keväällä 2015 kaikenikäisille suunnattuna avoimena keskustelukerhona. Keskusteluaiheet valittiin keväällä pitkälti erilaisten valokuvateemojen ympäriltä, myös proomussa kahviteltiin. Keskimääräinen osanottajamäärä/kerta liikkui 20 tienoilla. Syksyllä jatkettiin hyväksi havaittua konseptia; kerhot pidettiin viikon välein tiistaiaamupäivisin, yhteensä niitä oli neljä keväällä ja neljä syksyllä. Muistiluotsin kanssa tehtyyn yhteistyöhön liittyi myös vuonna 2015 esillä olleen Katse Karhulan suuntaan -valokuvanäyttelyn innoittama Rullaava näyttelykokemus -hanke. Hankkeessa valmistettiin lainattava, Karhula-aiheinen roll up -näyttely, johon valokuvat valittiin museon näyttelystä ja siihen liittyvän julkaisun materiaalista. Valinnassa käytettiin osallistavia menetelmiä. Mukana valinnassa olivat Muistiluotsin yksi viikoittainen ryhmä, Muistiluotsin toimiston avajaisväki ja avoin keskusteluryhmä. Roll up -näyttelyn avajaisia vietettiin syksyn ensimmäisessä avoimessa keskusteluryhmässä. Rullaava näyttelykokemus -hanke oli Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama. Hankkeen alaotsikko oli osallistamisen, saatavuuden ja saavutettavuuden kokeiluhanke, mikä kertoi toteuttamisen tavasta ja tavoitteesta. Hanke saavutti tavoitteensa, vaikka hankekoordinaattori joutuikin tekemään työnsä melko pienissä pätkissä. Lainanäyttely lähti heti kiertoon, ja varsinkin syyskaudella kaikki museon lainamateriaali oli ahkerassa käytössä. Pertsan ja Kilun Opetusteatteri suunniteltiin kevään ja syksyn aikana ja sen pilotointi tapahtui joulukuussa. Kyse on Väinö Riikkilän poikakirjojen hahmojen nimeä kantavasta, teatterin keinoin toteutettavasta kierroksesta museon näyttelyissä. Kierros on suunniteltu yhdessä Kotkan Nuorisoteatterin kanssa ja jatkuu vuonna Vuoden aikana museopedagogiikan puolella oli yksi työssäoppija, joka suoritti syksyllä kaksi jaksoa museolla. Kouvolan seudun aikuisopistosta artesaaniopiskelija Minna Kajander jatkoi ensimmäisen jaksonsa aikana museon yhteistyökuvioita Nuorisoteatterin kanssa ja suunnitteli Romeo ja Julia -näytelmään näyttelijöille jengitunnukset, jotka näyttelijät itse toteuttivat. Toisella jaksolla Minna Kajander suunnitteli Mutkat suoriksi -näyttelyyn useamman työpajan aiheet. Yhteydenpito kouluihin ja päiväkoteihin jatkui edellisten vuosien tapaan. Opetustiedote toimitettiin kuitenkin vain kaksi kertaa; syynä oli ohjelman muuttuminen yläkerran näyttelyuudistuksen myötä. Yhteistoimintavuosi Hakalan koulun kanssa alkoi syksyllä, ja syksyn aikana viidesluokkalaiset saivat annoksen arkeologiaa ja eskarilaiset tuntumaa vanhan ajan joulun viettoon. Kesällä Vellamon työpajat olivat koulunkäynninohjaajien valtakuntaa. Toisena kesänä peräkkäin saatiin ohjaajia kesätöihin, ja tällä kertaa pajoja oli kesä-heinäkuussa, tiistaista perjantaihin klo Kesän aikana pajoissa kävi yli 700 askartelijaa. Kesänäyttely Katse Karhulan suuntaan veti yleisöä myös opastetuille kierroksille.

11 Myllykosken työväentalo harjakaiset vuonna Kokoelmat Arkistokokoelmat Kuvaaja tuntematon, Kymenlaakson museo J. W. Mattila, Kymenlaakson museo Valokuva- ja museoarkisto Valokuva-arkistoon vastaanotettiin vuoden 2015 aikana useita merkittäviä lahjoituksia, joiden kuvat koskivat Kotkaa, Kymenlaakson maakuntaa ja luovutettuja ulkosaaria. Niiden myötä täydentyivät erityisesti talonrakennusta ja Suursaarta koskevat kuvavarannot laadukkailla, asiapitoisilla ja sisällökkäillä kuvilla. Vuoden aikana luetteloitiin kokoelmiin valokuvaa. Käytössä oleva museotietokanta ei sovellu museoarkiston arkisto- ja kokoelma-aineiston luettelointiin, joten siltä osin odotamme uuden järjestelmän käyttöön tuloa. Kymenlaakson museon Katse Karhulan suuntaan valokuvia Karhulasta ja kauempaakin -näyttelyn ( ) ja siihen liittyvän julkaisun, Valokuvaajat Emil ja Edvin kuvia Karhulasta ja ympäristöstä, kuvat oli koottu museon omasta kuva-arkistosta. Sekä näyttely että julkaisu saavuttivat suuren suosion. Toimintavuoden aikana kuva-arkiston henkilöstö työskenteli myös museon Mutkat suoriksi -näyttelyn kuvittamiseksi. Näyttely avautui Vellamon päivänä 3. joulukuuta. Kymenlaakson museon kokoelmien pääsy museoiden, kirjastojen ja arkistojen hakupalvelu Finnaan ( tuli mahdolliseksi vuoden 2015 lopussa. Tällöin sinne vietiin kokeeksi ensimmäiset, pienet kuvaerät. Luettelointitietueiden tarkistus ja kuvien vienti Finnaan jatkuu muiden arkistotoimien ohessa. Norjalainen puutavaralastia kuljettanut höyryalus Bosbön haaksirikkoutui Suursaaren itärantaan Kappelniemeen 7. lokakuuta Arkistojen asiakaspalvelut Tietokeskus Vellamossa ovat toimineet läpi vuoden lukuun ottamatta heinäkuuta, jolloin tietokeskus oli suljettuna kesälomatauon vuoksi. Puuvenepiirustuskokoelma Puuvenepiirustuskokoelmaan ei ole lisätty uusia piirustuksia, koska uusia venemittauksia ei ole tehty. Piirustusten myynti on vakiintunut viimevuotiselle tasolle. 11

12 Kokoelmat Esinekokoelmat Kauaskantoisin esinekokoelmia koskeva muutos vuonna 2015 oli museon kokoelmien pääsy Finnaan. Finna on arkistojen, museoiden ja kirjastojen yhteinen hakupalvelu, josta on kehittymässä ensimmäinen aidosti toimiva jakelukanava museoiden kokoelmille Internetissä. Ensimmäisenä aineistoeränä olivat Karhulan lasikokoelman luetteloitu osa sekä museon kokoelmien ryijyt ja hääpuvut. Tulevaisuudessa Finnasta haettava aineisto täydentyy sitä mukaa kuin sitä digitoidaan ja tietueet tarkistetaan. Suurin syksyllä lisätty kokonaisuus olivat museokokoelmiin kuuluvat leikkikalut, yli 200 esinettä. Määräaikainen työntekijä luetteloi ja valokuvasi Merivartiokokoelmaan kuuluvia esineitä kuusi kuukautta. Toinen merkittävä luetteloitu kokonaisuus oli Miehikkälän kotiseutumuseosta poistetut 65 esinettä, jotka lahjoitettiin Kymenlaakson museolle. Museossa oli entuudestaan hyvin niukasti Miehikkä- lästä peräisin olevia esineitä, joten lahjoitus täydensi merkittävällä tavalla kokoelmia. Muutoin esinekokoelmissa tehty perustyö keskittyi näyttelyistä poistuviin tai näyttelyihin meneviin esineisiin, kun Virtaa-näyttelyn alkuosa korvattiin Mutkat suoriksi- ja Mosaiikki-kokonaisuuksilla. Omien näyttelyiden lisäksi ulkopuolisille tahoille lainattiin aiempia vuosia enemmän esineitä: lainoja lähti niin Kouvolan ja Lappeenrannan museoiden näyttelyihin kuin A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n Ahlström Voyage -näyttelyyn, kaiken kaikkiaan 200 esinettä. Vuoden 2014 aikana kokoelmat karttuivat 186 esineellä. Esineitä luetteloitiin 443 kappaletta, valtaosa Merivartiokokoelmaan. Varsinaisista museokokoelmista poistettiin 10 ja ns. einoista eli kokoelmiin kuulumattomista esineistä 13 kappaletta. Museotietojärjestelmä Musketin siivoaminen konversiossa syntyneestä roskadatasta saatiin oleellisilta osiltaan tehtyä loppuun vuoden 2015 aikana. Puistolan päiväkodissa Kotkassa vuosikymmeniä palvellut kuorma-auto valokuvattiin kokoelmakeskuksessa ennen kuin se pääsi Mutkat suoriksi -näyttelyn vitriiniin. Vesa Alén, Kymenlaakson museo 12 Käsikirjasto Kymenlaakson museon käsikirjaston pääosa on sijoitettu Tietokeskus Vellamoon, jossa se on sekä museon henkilöstön että asiakkaiden käytettävissä. Myös museon kokoelmakeskuksessa on pieni, sen henkilökunnan tarpeisiin tarkoitettu käsikirjasto. Hankinnat suoritettiin Kymenlaakson museon kokoelmaohjelmassa määriteltyjen kokoelmanmuodostusperiaatteiden mukaisesti ja luetteloitiin kirjastotietokantaan. Käytössä ollut Kaakkuri-kokoelmatietokanta muuttui syksyllä Kaakkuri-Finnaksi ( Sen kautta on haettavissa paitsi Tietokeskuksen siten myös Kymenlaakson museon kirjat myös Xamkin kirjat. Kaakkuri-Finnan kautta voi tehdä varauksia ja tilata sisäisiä lainoja. Tietokeskuksen asiakaskoneilla on paikalliskäytössä Xamkin e-aineisto, joka sisältää tieteellisiä artikkeleita ja sähköisiä kirjoja. Toimintavuoden aikana alettiin valmistautua tuleviin uusiin RDA-kuvailusääntöihin osallistumalla koulutuspäivään. Kymenlaakson museo toimi vuoden kuluessa useiden Tietoherkku-esitelmien valmistelijana. Kymenlaakson museon tutkija päivysti Tietokeskuksen asiakaspalvelussa 5,5 tuntia/viikko.

13 Konservointi taidekokoelmat Kotkan kaupungin taidekokoelma siirtyi Kymenlaakson museon hallintaan. Kotkan kaupungin taidekokoelmasta huolehtii amanuenssi. Taidekokoelmassa oli vuoden 2015 lopussa taideteosta. Lisäksi kaupungilla on uudis- ja korjausrakentamisen yhteydessä hankittuja taideteoksia, jonka hankintavastuu on ollut Teknisillä palveluilla ja ulkoveistoksia, joista huolehtii Puistotoimi. Kokoelmatvv Teokset sijaitsevat julkisissa tiloissa ja varastoituina Satamakatu 9:ssä ja Keskuskatu 33:ssa. Kokoelmaa kartutetaan vuosittain. Vuonna 2015 hankintoja oli kuusi, kaksi grafiikkaa ja loput maalauksia. Poikilo-museoiden kokoelmiin kuuluvaa köynnösaiheista ryijyä vuodelta 1911 imuroidaan. Jaana Kataja, Kymenlaakson museo Kokoelmakeskuksessa on jatkunut esineistön inventointi, valokuvaus ja esineiden säilytystilojen uudelleen organisointi. Konservaattorit osallistuivat Kymenlaakson museon näyttelytilojen olosuhteiden seuraamiseen, näyttelyssä olevien esineiden kunnon tarkkailuun ja Virtaapäänäyttelyn vuosittaiseen puhdistamiseen. Iso urakka oli alkuvuonna Virtaa-näyttelyn yläkerran purkaminen ja näyttelyssä olleiden esineiden siirto säilytystiloihin. Amanuenssi osallistui uudis- ja korjausrakennusten taidehankkeiden työryhmiin kutsuttuna. Vuonna 2015 käynnistettiin Karhuvuoren koulu -hanke. Amanuenssi osallistui Veistospromenadin kartuttamiseen veistostyöryhmän osana. Veistospromenadille on vuodesta 2001 alkaen hankittu 22 teosta. Vuonna 2015 teos oli Virpi Kannon betoninen naishahmo, joka sai nimekseen Elämäntanssi. Se sijaitsee Isopuistossa Ruotsinsalmenkadun varrella lähellä kahluuallasta. Kymenlaakson museon uuteen yläkerran näyttelytilaan avautuneeseen Mosaiikki-näyttelyyn konservoitiin useita tekstiilejä. Mutkat suoriksinäyttelyyn tulleen Ahlström Kiinteistöt Oy:n omistaman kuomureen konservointi valmistui. Maakunnallisena työnä Kouvolan Poikilomuseoille puhdistettiin kaksi ryijyä. Tekstiilikonservaattori vieraili viikon jaksolla tutustumassa Tanskassa Vejlen kaupungissa sijaitsevaan alueen yhteiseen kokoelma- ja konservointikeskukseen Erasmus+-aikuiskoulutustuella. Vierailulta haettiin tietoja Kymenlaakson museolla vuonna 2016 alkavaan Kokoelmakeskus Kaakkois-Suomeen -hankkeeseen. Virpi Kannon kolmimetrinen Elämäntanssi hankittiin Veistospromenadin osaksi Mirkka Kallio, Kymenlaakson museo. 13

14 Maakunnallinen toiminta Maakunnallinen toiminta Kymenlaakson museon maakunnallisesta toiminnasta vastaavat pääosin arkeologi, maakuntamuseotutkija ja rakennustutkija. Rakennustutkijan jäätyä kesällä eläkkeelle oli toimi loppuvuoden täyttämättä. Maakunnallista työtä ohjaa Museoviraston kanssa tehty nelivuotissopimus. Siinä vuosien päätavoitteiksi on asetettu alueellisen yhteistyön edistäminen, osallistava tiedonvälitys ja kokonaiskäsityksen selkiyttäminen Kymenlaakson rakennusperinnöstä. Arkeologia Haminan Savilahdenvuori. Arkeologi Marita Kykyri dokumentoimassa pronssikautista hautaröykkiötä. Minna Minkkinen, Kymenlaakson museo Kenttätyöt Toimintavuosi poikkesi useasta edellisistä, sillä kenttätyökauden 2015 aikana museo ei suorittanut omia kaivauksia. Arkeologisessa toiminnassa keskityttiin sen sijaan asiakastiedusteluihin, muinaisjäännös- ja löytöilmoituksiin, viranomaistehtäviin sekä maankäyttöhankkeisiin liittyviin valvonta-, tarkastus-, maasto- ja tutustumiskäynteihin, joita oli yhteensä runsaat 70. Niitä suoritettiin koko Kymenlaakson alueella huhti-marraskuun aikana, ja niiden kohteina oli suuri määrä eri-ikäisiä ja erityyppisiä muinaisjäännös- ja arkeologisia kulttuuriperintökohteita aina kivikaudesta II maailmansodan aikaisiin puolustuslaitteisiin saakka. Maastotöiden yhteydessä suoritettiin tarpeen ja tilanteen mukaan myös kohteiden perusdokumentointia. Kohdekäynneistä on laadittu muistioita, tarkastuskertomuksia sekä selvityksiä, jotka on tarvittaessa toimitettu myös muille viranomais- ym. tahoille. Muut työt Toimialaan kuuluvien viranomais- ja asiantuntijatehtävien sekä asiakaspalvelun lisäksi on arkeologi apulaisineen vastannut kaivaus- ja muihin arkeologisiin kohteisiin ja löytöihin liittyvän valokuvamateriaalin tallentamisesta Musketti-museotietojärjestelmään. Toimintavuoden aikana tietojärjestelmään luetteloitiin digitoidut kuvat päänumeroilla YLEV51238, , 51394, 51405, 51413, 51417, , , , 51791, , ja Museossa säilytettävän vuotta 2000 vanhemman arkeologisen näyte- ja löytöaineiston järjestämis- ja luettelointityö saatiin vihdoin loppuun suoritettua. Aineisto tullaan toimittamaan Museovirastoon keväällä Toimintavuoden aikana arkeologi on osallistunut museon edustajana Museoviraston vetämään hankkeeseen, jonka tavoitteena on Kotkansaarella sijaitsevan Katariinan polun opastuksen kehittäminen. Edellisen lisäksi arkeologi kirjoitti Taapeli-verkkojulkaisun vuoden 2015 numeroon artikkelin Mussalon sysimiiluista ja esiteollisesta hiilenvalmistuksesta. Kenttätöiden raportointi 14 Kevätkuukausina arkeologin pääasiallisin tehtävä oli edellisvuonna 2014 suoritettujen Kotkan kirkon ja Puistotie 13 kaivausten tutkimusraporttien ja niiden liitteiden valmiiksi laatiminen. Myös osa edellisen toimintavuoden tarkastus-, maasto- ja tutustumiskäynteihin liittyvistä raporteista ja muistioista laadittiin kevään aikana. Niitä ja huhtikuussa käynnistyneen uuden kenttätyökauden tarkastusraportteja ja muistioita laadittiin toimintavuoden aikana yhteensä 32 kappaletta. Eija Naakka (vas.) ja Sanna Ihatsu Katariinan polun varrelle uudistettavia opastauluja suunnittelemassa. Marita Kykyri, Kymenlaakson museo.

15 Paikallismuseotyö Maakunnallinen toiminta Kymenlaakson museopäivän osallistujat valmistautumassa tutustumaan Haminan ympyröihin. Taina Vihra, Haminan kaupungin museot. Paikallismuseotyössä korostui edellisvuoden tapaan alueellinen yhteistyö ja yhdessä tekeminen. Kentällä tapahtui muutoksia Miehikkälän kotiseutumuseon lopetettua toimintansa ja Kouvolan kaupunginmuseon avattua ensimmäisen näyttelynsä. Paikallismuseoiden ohjaus Neuvontakäynneillä paikallismuseoissa aiheina olivat mm. valtionavustuksen seuranta ja kokoelmaohjelma. Valtionavustusta saivat Hamina Vehkalahden kotiseutumuseo sadevesijärjestelmän korjaamiseen, Iitti sähköiseen luettelointiin, Ranta- Pukki navetan huopakaton korjaamiseen ja Virolahti Bunkkerimuseo perusnäyttelyn uudistamiseen. Kymenlaakson museon Musketti-museotietojärjestelmään luetteloitiin valtionavun turvin esineitä Iitin kotiseutumuseosta. Järjestelmään vietiin kesän aikana tiedot 763 esineestä. Maakunnallisen koulutus- ja museopäivän teemana oli Museot ja nuoriso. Koulutuspäivässä Kotkassa kuultiin esitelmiä museopedagogiikasta, teatterin keinoista osallistaa nuoria sekä nuorisotoimen ajatuksia aiheesta. Odotetuin puheenvuoro oli Kotkan nuorisovaltuuston edustajilla, jotka kertoivat nuorten toiveista museoiden suhteen. 30. maakunnallinen museopäivä järjestettiin Haminan Raatihuoneella. Siellä kuultiin museotoimikunnan jäsenten toteuttaman, toisen asteen koululaisille suunnatun Museot ja nuoriso -kyselyn tuloksista. Esillä olivat myös Kulttuurivoltti ja uusi OPS, joka tarjoaa museoille paljon mahdollisuuksia. Päivän päätti pa- neeli, johon osallistui nykyisiä ja entisiä nuoria. Kymenlaakson museon sähköinen tiedotuslehti Taapeli ilmestyi maaliskuussa ja vuoden loppuun mennessä se oli ladattu noin 900 kertaa. Euroopan neuvoston julistaman teollisuuden ja tekniikan perinnön teemavuoden kunniaksi lehden teemana oli teollisuuden murros Kymenlaaksossa. Museoiden aukioloaikaesite ilmestyi painettuna. Lisäksi Etelä-Kymenlaakson museot olivat esillä Kaakko 135 -mobiilisovelluksessa. Alueellinen yhteistyö Kymenlaakson museonjohtajat kokoontuivat kaksi kertaa. Tapaamisissa olivat esillä mm. kuntien taloudellisen tilanteen heikkenemisen ja organisaatiomuutosten vaikutukset museoihin. Alueen ammatilliset keskustelivat puolestaan Erasmus-rahoituksen hakemisesta konsortiona. Näyttely-yhteistyötä päätettiin tehdä Suomi 100 -juhlavuoteen liittyen. Tavoitteena on vuonna 2017 esitellä alueen museoissa 100 Kymenlaaksossa vaikuttanutta henkilöä. Kymenlaakson museotoimikunnan kokouksissa päätettiin koulutus- ja museopäivän ohjelmasta. Jotta toimikunta pystyy tekemään pitkäjänteisempää työtä, esitettiin jäsenten toimikauden pidentämistä kahdesta vuodesta neljään. Tämä hyväksyttiinkin museopäivillä. Maakuntatutkijat kokoontuivat Helsingissä ja Kokkolassa. Helsingissä aiheina olivat mm. nykyajan dokumentointi, kulttuuriperintöaineistojen avaaminen, Kotiseutumuseoiden helmet 15

16 Maakunnallinen toiminta ja Suomi 100 -hanke. Kokkolassa kuultiin lisää Kotiseutumuseoiden helmistä. Muina aiheina olivat Museopoliittisen ohjelman valmistelu ja siihen vaikuttaminen sekä hanketyö. Yhteistyöllä maakuntamuseossa Museoviraston kanssa tehdyn nelivuotissopimuksen toteutumista käytiin läpi maakunnallista työtä tekevien kesken. Samalla pohdittiin vastauksia maakuntamuseoiden nykytilaa ja tulevaisuutta koskeviin kysymyksiin, jotka liittyvät opetus- ja kulttuuriministeriön johtaman työryhmän tehtävään laatia linjaukset ja painopisteet museotoiminnalle Suomessa. Yhtenä keskeisenä kysymyksenä toimeksiannossa on myös maakuntamuseoiden asema. Maakuntamuseotutkijan lisäksi paikallismuseoiden neuvontaan ja yhteistyöhön osallistuivat myös muut Kymenlaakson museon museoammatilliset henkilöt. Maakuntamuseotutkija ja esineistä vastaava intendentti osallistuivat Porvoossa Helpotusta museotyöhön -seminaariin, jonka koko ohjelma oli rakennettu Kymenlaakson ammatillisten ja ei-ammatillisten museoiden kokoelmaohjelman kokemuksien ja sisältöjen ympärille. Maakunnallisessa koulutuspäivässä esityksen pitäneiden Kotkan nuorisovaltuuston edustajien mielestä nuoria voisi saada kiinnostumaan museoista, jos niissä olisi mahdollista esimerkiksi itse kokeilla ja tehdä asioita. Nuorten intoa käyttää somea ja muita viestintäkeinoja tulisi myös hyödyntää enemmän. Lisäksi museot voisivat tehdä yhdessä nuorten kanssa näyttelyitä, joiden aiheet olisivat lähellä nuoria, kuten street art ja graffitit. Marja Salmijärvi, Kymenlaakson museo 16 RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ Kulttuuriympäristön vaalimisessa Kymenlaakson museolla oli siirtymävuosi. Rakennustutkija jäi eläkkeelle heinäkuussa, käytännössä jo aiemmin ja toimi oli täyttämättä vuoden loppuun asti. Sinä aikana lausunnot ja muut museoviraston kanssa voimassa olevassa yhteistyösopimuksessa määritellyt viranomaistehtävät hoiti museovirasto ja omalta osaltaan esim. korjausrakennusavustusten käytön valvonnan Kaakkois-Suomen Ely-keskus. Kulttuuriympäristötyö on yksi Kymenlaakson museon painopistealueista ja rakennustutkimuksen jatkuvuus saatiin turvattua täyttämällä rakennustutkijan toimi seuraavan vuoden alusta lähtien.

17 MERIVARTIOMUSEO JA MERIHISTORIA Merihistorian vuosi 2015 rakentui tavanomaisten tehtävien ohella kahden suuremman teeman varaan. Merivartioinnin 85-vuotisjuhlavuosi lisäsi Merivartiomuseon tietopalveluiden kysyntää ja tapahtumatuotantoa. Toisen merkittävän työsaran muodosti Ruotsinsalmi-hankkeen edistäminen. Merihistoriaan liittyvät aiheet saivat vuoden aikana paljon näkyvyyttä paikallislehdissä. Merivartiomuseo Alkuvuodesta suunniteltiin merivartioaiheinen koululaistyöpaja Seis, salakuljettaja!, jota merihistorian tutkija ohjasi luokkaretkiaikana. Vartiomoottorivene 11:sta järjestettiin kesäkaudella kerran kuukaudessa sisätilaopastus. Nämä opastukset osoittautuivat hyvin suosituiksi. Asiakaspalvelu piti kesäperjantaisin lisäksi Vartti Vemmasta -opastuksen. Kymenlaakson museo järjesti Euroopan siirtolais- ja pakolaiskriisin kärjistymisen vuoksi Siirtolaisuusillan, jonka toteuttamisesta merihistorian tutkija vastasi. Tapahtumassa kuultiin neljän eturivin asiantuntijan puheenvuorot kriisin syistä ja seurauksista sekä rajaturvallisuuden haasteista. Puhujina olivat Arno Tanner Maahanmuuttovirastosta, Hussein al-taee CMI:sta, Ilkka Herranen Rajavartiolaitoksesta sekä Hanna Snellman Helsingin yliopistosta. Tilaisuuteen osallistui yli 160 kuulijaa, ja se kiinnosti erityisesti sosiaali- ja turvallisuusalan toimijoita. Siirtolaisillan oheisohjelmaan kuului samana päivänä Karhulan koulun koululaisille järjestetty piirustustyöpaja, jota ohjasi graffititaiteilija Pete Nieminen. Tapahtuman jälkeen museo aloitti yhteistyön kaupungin maahanmuuttajatyön kanssa vastaavanlaisten tilaisuuksien järjestämiseksi myös jatkossa. Piirtämällä parempi maailma -työpaja käynnissä Karhulan koululla. Miia-Leena Tiili, Kymenlaakson museo Merivartiomuseo ja merihistoria Rajavartiolaitoksen toiminta-avustuksen turvin palkattiin määräaikaiseksi tutkijaksi Vuokko Ranki. Hän luetteloi ja valokuvasi Merivartiomuseon esinekokoelmaa Luetteloitujen objektien määrä oli 278 kappaletta, minkä lisäksi Ranki valokuvasi ja tarkisti joukon aiemmin luetteloituja esineitä. Kaikkiaan projektissa käsiteltiin 621 merivartiokokoelman esinettä. Merivartiomuseon valokuvaaineistojen käsittelyssä ja luetteloinnissa avusti ajalla harjoittelija Pekka Tiihonen. Merihistoria Merihistorian tutkija teki Erasmus+-rahoituksella opintoja verkostoitumismatkan Ruotsiin Kohteina olivat merimuseot Tukholmassa ja Karlskronassa. Kevään aikana hän myös laati Ruotsinsalmen historiallisiin tapahtumiin, paikkoihin ja aluksiin liittyvän nimistöselvityksen. Vuonna 2014 aloitettu Kymenlaakson museon, Museoviraston, Cursorin ja Googlen projektiyhteistyö päättyi ja Ruotsinsalmi-aiheinen video kieliversioineen valmistui kesällä Videoita ei vielä julkistettu, mutta ne jaettiin yleisölle osana John Nurmisen säätiön tuottaman Tutkija Vilma Lempiäinen tutustumassa arkiston aarteisiin Karlskronassa. Pia Paukku, Suomen merimuseo Lokistories-portaalin sisältöä. Videot ovat jatkossa tärkeä osa Ruotsinsalmi-hankkeen markkinointia. Ruotsinsalmi-hankkeen rahoituksen hakemista jatkettiin kesän ja syksyn aikana. Central Baltic Interreg -ohjelmaan jätettiin lokakuussa Ruotsinsalmen saavutettavuuden ja matkailukäytön edistämiseen tähdännyt rahoitushakemus, jossa päähakijana oli Cursor ja muina kumppaneina Kymenlaakson museo, Suomen merimuseo, Forum Marinum, Viron merimuseo, Noblessneri Valukoda, Kurzeme alueen kehitysyhtiö sekä Liepajan kaupunki. Kymenlaakson museo koordinoi hankehakua museotoimijoiden osalta. Kaksiportaisen haun ensimmäisen vaiheen tulokset julkistetaan alkuvuodesta

18 Julkaisut JULKAISUT Valokuvaajat Emil ja Edvin kuvia Karhulasta ja ympäristöstä Karhula on kuvateoksien osalta jäänyt vähälle huomiolle. Tilannetta korjatakseen Kymenlaakson museo julkaisi valokuvaajien Emil Suhosen ja Edvin Joaksen otoksista kootun kirjan. Sen kaikki kuvat ovat museon omasta kuva-arkistosta. Ne kattavat ajanjakson 1900-luvun alun vuosista 1980-luvulle. Kuvista näkyy se suuri muutos, joka maisemassa ja rakennuksissa tapahtui tuona aikavälinä. Valokuvaajat Emil ja Edvin -kirja on Kymenlaakson museon julkaisusarjan osa numero 34. Teos saavutti lukijoiden suosion, ja siitä otettiin lisäpainos. Kirja liittyi Kymenlaakson museon Katse Karhulan suuntaan valokuvia Karhulasta ja kauempaakin -näyttelyyn ( ), ja se julkistettiin näyttelyn avajaisten yhteydessä. Näyttelyn ja julkaisun toteutuksen päävastuun museon osalta kantoi Kymenlaakson museon valokuvaaja Tiina Hakuli. TAAPELI Vuosi 2015 oli teollisuuden ja tekniikan perinnön teemavuosi koko Euroopassa ja juhlavuosi näkyi myös Taapelin artikkelivalikoimassa. Kymenlaakson teollisuusperinnön painavin osa on metsäteollisuus, joka on ollut jo hyvän aikaa murroksessa. Taapelin artikkeleissa pohditaan, miten muutos on näkynyt ja kuinka siihen on sopeuduttu. Murroksilla on myös myönteisiä seurauksia ja näistä esimerkkinä esitellään Summan tehdas, jossa paperikoneiden jyminä on vaihtunut tietotekniikan huminaksi. 18 Muissa artikkeleissa käsitellään teollisuuden ja energiantuotannon vaikutuksia asuinympäristöön ja maisemaan.

19 Yhteystiedot Kymenlaakson Museo Merikeskus vellamo tornatorintie 99 B kotka

20 Liitteet Liite 1: Kymenlaakson museon henkilökunta 2015 Virat Niku Kirsi museotoimenjohtaja 11/1/2006 Työsopimussuhteiset Alén Vesa intendentti, esinekokoelmat 1/1/2008 Arponen Hanna asiakaspalvelija, opas 1/1/ v % SMM/APY Gröhn Hannele toimistosihteeri 1/1/1988 Hajjar Anu asiakaspalveluvastaava 1/1/ v % SMM/APY Hakuli Tiina valokuvaaja 10/1/1989 Hedin Paula museoapulainen 1/1/1995 Työsuhde päättynyt osa-aika eläke 50/50% Hyypiä Minna museovirkailija 1/1/1983 Ikonen Elvi tutkija; arkisto, tietokeskus 1/1/2008 Juvonen Jaana konservaattori, esineet 8/16/2000 Kaakkurivaara Matti näyttelymestari 4/1/2008 Kallio Mirkka amanuenssi 1/1/2015 Karhunen Anu asiakaspalvelija 5/1/2000 Kataja Jaana tekstiilikonservaattori 2/6/ % SMM/APY Koho Liisa tutkija; näyttelyt 1/1/1984 Kykyri Marita tutkija; arkeologia 11/6/2000 Kyttänen Kristiina näyttelynvalvoja 1/1/2015 Laitala Maarit intendentti, museolehtori 8/23/2005 Lievonen Timo tutkija; rakennushistoria 1/1/1997 Työsuhde päättynyt Olsson Timo av-museomestari 8/1/2006 Puukka Marja tiedottaja 1/1/2012 Rommi Anne info/asiakaspalvelija,opas 1/1/ % SMM/APY Ruohonen Janne museomestari 1/2/ % SMM/APY Salmijärvi Marja maakuntamuseotutkija 1/1/1995 Tiili Miia-Leena tutkija; merihistoria, -arkeologia 8/9/2005 Utriainen Annika amanuenssi 1/1/2013 oxford Research % SMM/APY 20 Wirzenius Ulla asiakaspalvelija, opas 1/1/2013 projektityö

21 Määräaikaiset työsuhteet Airaksinen Lioudmila asiakaspalvelija, opas % SMM/APY Hielm Veronica kesätyöntekijä/asikaspalvelija % SMM/APY Lempiäinen Vilma tutkija % SMM/APY Palo Heini museovirkailija Siitonen Laura asiakaspalvelija, opas Ranki Vuokko projektityö % SMM/APY Työllistetyt Järvenpää Esa Museomestarin apulainen Mussalo Marko toimistotyöntekijä Söderholm Juha Museomestarin apulainen Ukkola Paula Museomestarin apulainen Kaupungin kesätyö nuorille Lehtonen Venla Toivonen Jaakko

22 Liitteet Liite 2: Tilinpäätös Kymenlaakson Museo Toteuma * Budjetti LTA Tot% Muutos Muutos% Myyntituotot ,07% ,89% 76,86% Maksutuotot ,33% ,74% 75,98% Tuet ja avustukset ,22% ,89% 247,86% Muut toimintatuotot % ,27% 130,77% Toimintatuotot ,80% ,63% 117,91% Henkilöstökulut ,21% ,22% 103,01% Palvelujen ostot ,33% ,29% 92,74% Aineet, tarvikkeet ,80% ,34% 59,31% Muut toimintakulut ,37% ,98% 262,39% Toimintakulut ,63% ,04% 99,87% ULK. TOIMINTAKATE ,93% ,18% 96,81% Sisäiset tuotot ,58% 0 0 /0 /0 Sisäiset kulut ,91% ,70% 100,83% Sisäiset erät ,58% ,68% 98,36% TOIMINTAKATE ,29% ,97% 97,74% 22