Kymenlaakson museon toimintakertomus 2013 SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 KYMENLAAKSON MUSEO TOIMINTAKERTOMUS 2013

2 SISÄLLYSLUETTELO MUSEON VUOSI HALLINTO JA STRATEGIA 5 TIEDOTUS JA MARKKINOINTI 7 NÄYTTELYT 8 SUOMEN KORIPALLOMUSEO 12 MUSEOPEDA 13 KOKOELMAT 14 ESINEKOKOELMAT 14 KONSERVOINTI 16 ARKISTOKOKOELMAT 19 KÄSIKIRJASTO 21 MAAKUNNALLINEN TOIMINTA 22 ARKEOLOGIA 22 PAIKALLISMUSEOTYÖ 25 RAKENNUSHISTORIA 28 MERIVARTIOMUSEO JA MERIHISTORIA 32 JULKAISUT 35 LIITTEET 37 HENKILÖKUNTA 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 ARKEOLOGIA TAPAHTUMAT VELLAMOSSA VAIHTUVAT NÄYTTELYT JA KÄVIJÄMÄÄRÄT 2

3 MUSEON VUOSI 2013 Kymenlaakson museon vuoteen mahtuisi yhtä monta tarinaa kuin on työntekijöitä, tapahtumia, näyttelyitä, esineitä, valokuvia ja lausuntoja. Tietoherkut, erilaiset työpajat ja normaalit näyttelyopastukset ovat vetäneet Merikeskus Vellamoon runsaasti väkeä. Kävijöitä houkuteltiin museoon myös hieman tavanomaisesta poikkeavilla tapahtumilla. Lokakuussa Ryijyklinikka - tapahtumassa neuvottiin ryijyjen asianmukaisista säilyttämistavoista, esilläpidosta ja huoltamisesta tekstiilikonservaattorin johdolla. Vellamon päivänä oli mahdollista kurkistaa museon taustatiloihin. Asiakkaita lähestyttiin myös sähköisesti uuden tiedostuslehti Taapelin muodossa. Sen löytää museon internetsivuilta. Kaiken kaikkiaan Vellamon näyttelyihin tutustui vuonna 2013 hieman enemmän kävijöitä kuin edellisvuonna. Merkittävä määrä, eli 20% kävijöistä oli venäläisiä. Päänäyttelyssä tehtiin muutos, kun lastenpistettä laajennettiin. Esille laitettiin leluja eri vuosikymmeniltä museon kokoelmista. Niitä täydentävät mainiot kuvat Kymenlaaksolaisista lapsista leikin touhussa. Vaihtuvia näyttelyitä oli vuoden aikana esillä neljä. Keväällä kuvataiteilija Merita Koskimiehen värikkäät teokset täyttivät näyttelytilan. Kesällä nähtävillä oli Maaseudun Sivistysliiton kanssa yhteistyössä tehty ITE-taidetta esittellyt näyttely. Syksyllä esille tuli lapsille suunnattu toiminnallinen Arjen Aakkoset -näyttely, joka oli Työväenmuseo Werstaan tuottama. Merikeskus Vellamon pihapiirissä tapahtuneet muutokset herättivät osin myös vilkasta keskustelua mielipideosastolla. Yksi viidestä Härniemen laiturilla seisseestä satamanosturista purettiin kesällä, koska sen kunto ei täyttänyt enää turvallisuus vaatimuksia kaupungille luovutetusta satamanosturista, kolme säilytetään jatkossa museoesineinä. Toinen näkyvä muutos alueella oli museovenelaiturissa olleen vartiolaiva Telkän telakointi. Alus nostettiin ylös heinäkuussa ja siirrettiin varastorakennukseen odottamaan kunnostusta. Kokoelmakeskuksessa toiminta oli vuoden aikana vilkasta. Merkittävä työ oli Karhulan lasikokoelman inventointi, luettelointi ja valokuvaus. Työ tehtiin A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n myöntämällä rahoituksella. Yllättävä ja valitettava työllistäjä oli Työläiskotimuseo Näkin mökki ja siihen liittyvää esinekokoelma. Rakennus vaurioitui tulipalossa ja sen seurauksena mökin esineet siirrettiin kokoelmakeskuksen tiloihin, jossa ne inventoitiin, valokuvattiin, puhdistettiin ja lopulta siirrettiin säilytystiloihin. Kokoelmaesineistä käytiin lävitse isompana yksittäisenä ryhmänä ryijyt. Tekstiilikonservaattorin apuna inventoinnissa olivat EKAMI:n tekstiiliartesaaniopiskelijat. Loppuvuodesta konservaattoreita työllisti myös Kotkan Klubin tontilta kesän kaivauksilla löydetyt Ruotsinsalmen linnoituksen aikaiset nahka-, tekstiili- ja metallilöydöt. Paikallisille museo- ja kulttuuriperintöalan toimijoille on vuoden aikana järjestetty paljon ohjelmaa. Röykkiöitä ja räystäslautoja -yleisötilaisuuksissa rakennustutkija ja arkeologi kertoivat kyseisten kuntien kulttuuriympäristöistä. Keväällä pidetyssä Kymenlaakson alueen paikallismuseoiden koulutuspäivässä tekstiilikonservaattori puhui ennaltaehkäisevästä konservoinnista. Vuoden aikana tehtiin myös päätös alkaa jakamaan 3

4 Kymenlaakson kulttuuriympäristöpalkintoa, joka sai nimekseen Nutikka. Se jaetaan ensimmäisen kerran vuonna Tulevaa päänäyttelyuudistusta ajatellen kuva-arkisto vastaanotti useita mielenkiintoisia lahjoituksia. Erityisen merkittäviä ovat kuvat lähivuosina tapahtuneesta Valtatie 7:n rakentamisesta moottoritieksi Ahvenkoski-Kotka välillä. Vuoden aikana käynnistyi myös viimein Ruotsinsalmen meritaisteluita ja sotasatamaa käsittelevän näyttelyn suunnitteluhanke. Jaana Kataja Konservaattori 4

5 HALLINTO JA STRATEGIA Kymenlaakson museo on osa Kotkan kaupungin konsernipalveluiden alaista kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualuetta ja toimii kulttuurilautakunnan alaisuudessa. Museon toiminta-alueena ovat Kotkan kaupungin lisäksi Kymenlaakson kunnat. Maakunnallisena keskusmuseona Kymenlaakson museo saa 10 % korotuksen lakisääteiseen valtionavustukseen, mihin oikeutettuja laskennallisia henkilötyövuosia museolla on 18. Kymenlaakson museon toimintaa ohjaavat kaupunginhallituksen johtosääntö ja kulttuurilautakunnan johtosääntö sekä kaupunginhallituksen alaisten konsernipalvelujen toimintasääntö ja kulttuurilautakunnan alaisten palvelualueiden toimintasääntö. Toiminta-ajatuksesta, visiosta ja museotyön arvoista muodostuvalla strategiallaan museo tukee Kotkan kaupunkistrategiaa. Kaupunkistrategiassa Kotkan kaupungin visiona on Menestyvä Kotka. Strategian mukaan Kotkassa on valtakunnallisesti tunnettu, kansainvälinen, luova ja suvaitsevainen kaupunkikulttuuri sekä kulttuurimatkailua tukeva monipuolinen tarjonta. Kymenlaakson museon toiminta-ajatuksena on tutkia, tallentaa ja asettaa näytteille kotkalaista ja kymenlaaksolaista kulttuuriperintöä. Toiminnallaan museo tukee paikallista identiteettiä ja auttaa alueen asukkaita tuntemaan menneisyyttä, ymmärtämään nykyhetkeä ja arvioimaan tulevaisuutta. Kymenlaakson museo toimii sekä maakunnallisena keskusmuseona että Kotkan kaupunginmuseona. Museotyön arvot: Asiantuntijuus Innovatiivinen ja laadukas toiminta Vuorovaikutus ja yhteistyö paikalliselta tasolta kansainväliselle tasolle Yhteiskunnallinen vastuu ympäristöstä ja kulttuuriperinnön säilyttämisestä Museotyön ammattieettiset arvot toiminnan ohjenuorana Merikeskus Vellamossa sijaitsevaa Kymenlaakson museota on voimakkaasti kehitetty erilaisin hankkein osana Vellamon toimintakokonaisuutta. Vellamon museoiden, Suomen Merimuseon ja Kymenlaakson museon, yhteistyötä on määritelty Kotkan kaupungin ja Museoviraston välisellä yhteistoimintasopimuksella. Merikeskus Vellamossa kehitettiin ja pilotoitiin uudenlaista johtamis- ja toimintamallia vuosina osana valtakunnallista Museot hyvinvoinnin edistäjinä -hanketta. Pilotin tulosten pohjalta jatkettiin Vellamon johtamis- ja toimintamallin kehittämistä pilotointijohtajan tuella. Jatkohankkeen ohjausryhmänä on toiminut Vellamon yhteistyöryhmä. Vuoden 2013 pilotoinnin keskeisiä teemoja ovat olleet johtamistyöskentelyn ja omistajaohjauksen kehittäminen, Vellamon strategiatyön läpivienti, Kantasatamaan liittyvien uusien palveluiden kehittämistyö, Asiakaslähtöisen museotoiminnan suunnittelun kehittäminen sekä Vellamon ydinprosesseihin kiinnittyvien palvelukokonaisuuksien koordinoiminen ja käytäntöön vieminen. 5

6 Kotkan kulttuuriasiankeskus muutti Vellamoon vuoden lopulla. Vt. kulttuurijohtaja Niilo Sevänen päätettiin palkata jatkamaan pilotointijohtajan tehtäviä vuonna 2014 siten, että hän hoitaa 60 % työajastaan kulttuurijohtajan tehtäviä ja 40 % työajastaan Vellamon kolmannen johtajan tehtäviä. Vellamossa hänen tehtävänsä painottuvat myyntiin, markkinointiin, asiakaspalvelun johtamiseen, ammattimaiseen varainhankintaan sekä kantasataman kehittämiseen tapahtumapaikkana. 6

7 TIEDOTUS JA MARKKINOINTI Kymenlaakson museon tiedotusta hoidettiin Merikeskus Vellamon viestintäsuunnitelman linjausten mukaisesti. Lähtökohtana oli, että Vellamon ulkoinen viestintä kulkee museoiden yhteisen tiedottajan kautta ja siinä noudatetaan Vellamon arvoja ja graafisen ohjeistuksen mukaista ilmettä. Museoiden omaa organisaatiota koskevista uutisista ja viranomaistehtäviin liittyvästä tiedottamisesta vastaavat museon asianomaiset tutkijat ja museotoimenjohtaja. Kouluille tapahtuvasta tiedottamisesta vastaa museolehtori. Kymenlaakson museon markkinointia hoidettiin osana koko Merikeskus Vellamon markkinointia. Perustyökaluina hyödynnettiin Vellamon verkkosivuja, Facebook-profiilia ja kuukausitiedotetta. Matkailumarkkinointia toteutettiin aluevetoisesti Kaakko135 markkinointibrändin (Kotka, Hamina, Pyhtää, Virolahti ja Miehikkälä) kautta. Merikeskus Vellamo on alueen matkailumarkkinointistrategiassa määritelty yhdeksi kärkikohteista, joka on keskeisesti mukana kaikissa matkailumarkkinoinnin toimenpiteissä, mm. koti- ja ulkomaisilla messuilla, ilmoittelussa ja sosiaalisessa mediassa. Vellamon erikseen hankkimalla markkinointipaketilla varmistettiin lisäksi suuri näkyvyys Kaakko135 :n suomen-, englannin- ja venäjänkielisissä palveluesitteissä, verkkosivustolla ja muussa sähköisessä ja printtimarkkinoinnissa. Erityisesti Venäjälle suuntautuvassa markkinoinnissa tukeuduttiin vahvasti Kaakko135 kokonaisuuteen. Vellamo oli mukana Museoliiton Uudellemaalle keskittyneessä radiokampanjassa ja valtakunnallisessa propagandakampanjassa, Kotkan Meripäivien käsiohjelmassa ja Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä osana Kaakko135 -kokonaisuutta. Kuukausiliitteen esitteen painosmäärä oli kpl, josta jaettiin lehden tilaajille huhtikuun Kuukausiliitteen välissä. Loput kpl jaettiin Meidän perhe -lehden ja Kodin Kuvalehden välissä sekä paikallisesti mm. Vellamossa, Maretariumissa, kauppakeskus Pasaatissa ja paikkakunnan suurimmissa marketeissa sekä erilaisissa tapahtumissa pitkin vuotta. Näyttelyiden ja tapahtumien markkinoinnissa käytettiin lehti-ilmoittelua, julisteita ja flyereita. Ensimmäistä kertaa vietettyä ilmaisviikkoa markkinoitiin Kotkan päiväkotilasten ja alakoululaisten reppupostiin lähetetyllä flyerilla, lehtiilmoittelulla ja tienvarsimainonnalla. Uusien asiakkaiden tavoittamiseksi kehitettyä kanta-asiakaspassia sekä kahta uutta vuosikorttia markkinoitiin mm. lehti-ilmoituksin. Vellamon piha-alueella sijaitsevan valaistun infotaulun sisältö uudistettiin kokonaan ja Vellamon yleisesitteen muuttuneita tietoja päivitettiin lisälehdellä. 7

8 NÄYTTELYT Vuonna 2013 Vellamon näyttelyihin tutustui Suomen merimuseon museojäänmurtaja Tarmo pois lukien kävijää. Muutos edelliseen vuoteen verrattuna osoitti vain pientä nousua, kävijämäärä kasvoi vajaalla 700:lla. Vellamon kokonaiskävijämäärä oli Tässä oli nousua edellisvuoteen nähden runsaat Kymenlaakson museon kävijätavoitetta, joka oli suhteutettu Vellamon kokonaiskävijämäärään (50% kokonaiskävijöitä) ei saavutettu. Venäläisten osuus näyttelykävijöistä kasvoi ja oli nyt 20% eli joka viides näyttelykävijä on venäläinen. Vastaava luku edellisvuonna oli 14%. Päänäyttelyssä laajennettiin osion 10 lastenpistettä. Meriradio-osuus purettiin ja siitä jäänyt Aleksandr Popovia esittänyt kokonaisuus sai vitriinin toisaalla Virtaa-näyttelystä. Lastenpisteeseen jäivät vanhana elementtinä suositut satupuhelimet ja uusi osa suunniteltiin samaan henkeen. Esillä on tyttöjen ja poikien leikkikaluja. Kuvat asennettiin paikoilleen Päänäyttelyn osio 13:n kokeilupisteen uudistus käynnistyi. Museokävijöiden soviteltaviksi valmistettiin pukuja ja päähineitä oppilastöinä. Etelä- Kymenlaakson ammattiopiston vaatetusartesaaniopiskelijat ja jo vanhastaan tutun yhteistyökumppanin, Ammattiopisto Tavastian modistiopiskelijat sekä suunnittelivat että toteuttivat puvut ja päähineet. Päänäyttelyn uudistuksen suunnittelua jatkettiin ensimmäisen näyttelyteeman Tie osalta. Näyttelyn sisältökokonaisuudet määriteltiin työryhmässä ja neuvottelut yritysrahoituksen saamiseksi aloitettiin. Toiseksi teemaksi valitun Ruotsinsalmen suunnittelu käynnistettiin heinäkuussa selvittämällä mahdollisuudet erityiseen hankerahoitukseen. Selvitystyö tehtiin Kymenlaakson liiton tuella (maakunnan kehittämisraha) ja yhteistyössä Suomen merimuseon kanssa. Selvitystyöhön palkattiin projektipäällikkö. Kymenlaakson liiton rahoittama hanke päättyi vuoden lopussa. Euroopan unionin rahoituskausien vaihtumisen takia Ruotsinsalmihankkeelle ei ollut haettavissa tukea mistään rahoitusohjelmasta, niinpä hankkeistamista, näyttelyn käsikirjoitusta ja yhteydenpitoa mahdollisten yhteistyökumppaneiden kanssa jatketaan seuraavana vuonna. Ruotsinsalminäyttely avataan kesällä

9 Vuoden 2013 kuluessa oli esillä neljä vaihtuvaa näyttelyä. Näistä eniten kävijöitä keräsi ITE-taidetta esitellyt Maata näkyvissä, joka oli tuotettu yhteistyössä Maaseudun Sivistysliiton kanssa. Veikko Halmetojan ja Liisa Heikkilä-Palon kuratoimassa näyttelyssä oli esillä suomalaista nykykansantaidetta ja nykytaidetta eli ITE-taiteilijoiden ja koulutettujen nykytaiteilijoiden tuotantoa rinnakkain. Maata näkyvissä -näyttelyssä oli esillä Väinö Ojan puuveistokset Kalamiehen vaimo ja Neever Neever. 9

10 Kevätkaudella oli esillä kymenlaaksolaissyntyisen kuvataiteilija Merita Koskimiehen teoksia. Taiteilijan itsensä kokoaman näyttely Oculus ja Alfabeetti sisälsi maalausten lisäksi kirjataidetta sekä videoperformanssin. Kuvataiteilija Merita Koskimies Oculus ja Alfabeetti -näyttelyn avajaisissa

11 Lokakuussa avautunut toiminnallinen Arjen aakkoset -näyttely tavoitti hyvin lapsiyleisönsä. Työväenmuseon Werstaan tuottamassa näyttelyssä ennätti aakkosten kuljettamaan tarinaan tutustua vuoden 2013 puolella jo kävijää. Arjen aakkoset -näyttelyssä tehtiin matkaa B niin kuin bussilla. Takana näkyy näyttelyn ehdoton vetonaula, kauppa, jossa sai punnita tuotteita ja käyttää oikeaa kassakonetta. Tietokeskus Vellamossa oli huhti-kesäkuussa esillä Taito-Kymenlaakso ry:n näyttely Pistoksia. Näyttely esitteli nuorille suunnatun Pistos - pahennustako perinteeseen -hankkeen tuotantoa, mm. Finnairin virkapuvuista ja kansallispukumateriaaleista muokattuja vaatteita ja koruja. Mukana oli myös tekstiileitä Kymenlaakson museon kokoelmista. Solkia Pistoksia-näyttelyssä. Solkia tehtiin näyttelyyn liittyvissä työpajoissa. 11

12 SUOMEN KORIPALLOMUSEO Koripallomuseon rahoituspohja jatkui 2012 kaltaisena vuonna Suomen Urheilumuseo vastasi projektipäällikön henkilöstökuluista. Kotkan kaupunki ohjasi Koripallomuseon näyttelyn väliaikaiselle sijaintipaikalle pääkirjastotalon aulaan, Pasaatissa sijainneen tilan vuokrasopimuksen loputtua. Kotkan kaupunki tarjosi projektipäällikölle työtilan Kymenlaakson museon kokoelmakeskuksen tiloissa. Koripallomuseon esineitä luetteloitiin Kymenlaakson museon uuteen museotietojärjestelmä Muskettiin, jossa esineet muodostavat oman kokoelmansa. Esineitä säilytetään kokoelmakeskuksen tiloissa. Vantaalla sijaitsevan Energia-Areenan koripallonäyttelyn esineistöä luetteloitiin myös kokoelmiin. Näyttelytilan pienuudesta johtuen esillä oli vain 6 vitriiniä kirjastossa ja vuosina luotu aktiivinen toiminta näyttelyssä hiipui. Opastuksia ei järjestetty, eikä oheistapahtumia. Vaihtuville näyttelyille ei ollut tilaa, joten niitäkään ei ollut. Läpi vuoden etsittiin ratkaisua tilakysymykseen. 12

13 MUSEOPEDA Vuoden painopisteeksi nousi museopedagogiikan saralla senioreille suunnattu ohjelma, joka sai vauhtia kuitenkin vasta syksyllä lokakuisen Vanhusten viikon myötä. Viikolle tarjottiin Vellamosta laajemminkin ohjelmaa; Kymenlaakson museon puolelta mm. muisteleva Lapsuus-opastus. Vanhusten viikolla Vellamon museolehtorit osallistuivat Sammontalolla järjestettyyn Ikäfoorumiin. Ikäfoorumissa esiteltiin myös uusin, asuste-aiheinen lainalaukkumme. Kahteen laukkuun pakattu kokoelma kenkiä, hattuja, huiveja jne. kiersi erilaisia ikäihmisten ryhmiä heti Ikäfoorumin jälkeen aina joulukuun puoliväliin asti. Yhteistyö koulujen ja päiväkotien kanssa jatkui entiseen malliin. Opetustiedote toimitettiin vuoden aikana neljä kertaa, niin paperi- kuin sähköisenä versiona. Syksylle ajoittuneet lastennäyttelyt - Kymenlaakson museossa Arjen aakkoset ja Suomen merimuseossa Saareen - poikivat nk. avoimet aamut. Tuolloin Vellamo ja näyttelyt avattiin jo klo 9 tulijoille, opastuksia ei otettu näille aamuille, mutta lehtorit olivat paikalla vastailemassa kysymyksiin. Aamuja tarjottiin syksyn aikana kaikkiaan neljä ja jokaisessa aamussa oli kävijöitä. Museopedagogia sai syksyllä Kouvolan seudun aikuisopistosta artesaaniopiskelija Merja Hartikaisen kuuden viikon harjoitteluun. Hän toteutti kaksi erilaista työpajaa, joista toinen pohjautui viimeisiä viikkoja esillä olleeseen Maata näkyvissä! -näyttelyyn ja toinen museon kuviin ja toimintaympäristöön. Satuviikko huomioitiin jälleen ohjelmatarjonnassa ja Laivakissan ystävä -pajoissa oli ryhmä jokaisena arkipäivänä. Museolehtori oli kolmen kuukauden vuorotteluvapaalla huhtikuun alusta kesäkuun loppuun. Alkuvuosi meni valmistellessa tulevia, syksyyn painottuvia tapahtumia. Syksyllä jatkettiin uusien opastusten suunnittelua, mm. tulevaan Suomenlahti -vuoteen (2014) liittyvä opastus valmistui tarjontaan. Kesänäyttelyksi 2014 valittu Vampyyrien varjostamat lepakoiden salattu elämä sai jälleen katseen kääntymään kohti Luontokoulu Hailia, ja yhteistyö tulevan näyttelyn tiimoilla aloitettiin. Loppuvuonna suurimman osan työajasta haukkasi Aleksanteri III ja Suomi - näyttelyyn liittyvät työt. 13

14 KOKOELMAT ESINEKOKOELMAT Esinekokoelmien hallinnassa merkittävimmät muutokset tapahtuivat Yleiskokoelman ulkopuolella. Karhulan lasikokoelma alkoi hahmottua kokoelmanhallinnassa, kun Viivi Alajuuma jatkoi kokoelman jo vuoden 2012 puolella aloitettua inventointia ja luettelointia lokakuun loppuun. Työ tehtiin A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n myöntämällä rahoituksella. Myös toinen suuri kokonaisuus, Puistolan ruutikellarissa säilytetyt hylynosat, pääsivät viimein työn alle. Ne siirrettiin toukokuussa ruutikellarista Kotkan Kantasataman suljetulla satama-alueella olevaan varastokatokseen, jossa Pintafilmi Oy dokumentoi hylynosat. Osien lukumäärä osoittautui aiempaa arviota selvästi suuremmaksi eli 182 kappaleeksi. Ruutikellarin tyhjennyksen myötä museo saattoi luopua rakennuksen käytöstä. Viivi Alajuuma luetteloi Karhulan lasin esineitä. Kuva: Vesa Alén, Kymenlaakson museo. Yllättävä ja valitettava muutos koski Työläiskotimuseo Näkin mökkiä ja siihen liittyvää esinekokoelmaa. Rakennus vaurioitui viereisestä autiorakennuksesta levinneessä tulipalossa ja purueristeisiin jääneestä kipinästä vielä toistamiseen Muutamaa esinettä lukuun ottamatta vauriot rajoittuivat kuitenkin savuvahinkoihin eivätkä itsessään aiheuttaneet poistotarvetta. Mökistä kokoelmakeskukseen siirrettyjen esineiden valokuvaaminen ja tietueiden päivittäminen työllistivät intendenttiä marras- ja joulukuussa. Merikeskus Vellamon pihapiirissä tapahtui muutos, kun Härniemen laiturilla seissyt satamanosturi 10 purettiin Viidestä, vuonna 2006 kaupungille luovutetusta satamanosturista, kolme säilytetään museoesineinä. Purkuajankohta johtui aikeista aloittaa Härniemen laiturin kunnostustyöt 14

15 syyskesällä, mutta kunnostushanke ei kuitenkaan edennyt riittämättömän rahoituksen vuoksi. Museotietojärjestelmä on edelleen työllistänyt pääkäyttäjää: vuoden alussa otettiin käyttöön, uusi konservointiosasovelluksen sisältävä versio ohjelmasta ja siirryttiin uusiin palvelimiin kesäkuun alussa. Palvelinvaihto ratkaisi aina päivitysmuutoksesta saakka luettelointia pahasti haitanneet hitaus- ja epävakausongelmat. Palvelinpalvelujen tarjoajan Istekki Oy:n kanssa tehdyn sopimuksen päivitys aloitettiin v. 2013, mutta se oli edelleen kesken vuoden vaihtuessa. Kymenlaakson museo on mukana valtakunnallisessa tallennus- ja kokoelmayhteistyössä (TAKO). Toukokuussa museo solmi Museoviraston kanssa yhteistyösopimuksen, jolla sitouduttiin noudattamaan Museoviraston ylläpitämällä verkkosivustolla ( esiteltyä tallennusvastuuta. Tällä hetkellä Kymenlaakson museo on sitoutunut vastaamaan kansallisella tasolla merivartioinnin, Neuvostoliitolle toisessa maailmansodassa luovutettujen Suomenlahden ulkosaarten sekä metsäteollisuuden aineellisen ja visuaalisen kulttuuriperinnön tallentamisesta. Metsäteollisuuden osalta konkreettinen tallennus tapahtuu vain oman maakunnan alueelta ja vastuu on jaettu kolmen muun museon kanssa. TAKO:n poolijaossa Kymenlaakson museon on poolissa 4. Neljännen poolin toiminta on ollut sen koon ja aihealueiden kirjavuuden vuoksi laimeaa, mutta poolin alaisuudessa toimiva metsäteollisuusalatyöryhmä on pitänyt kaksi kokousta (11.4. Metsämuseo ja metsätietokeskus Lusto, Varkauden museot), joissa on kartoitettu olemassa olevia kokoelmia ja haettu mahdollisia muita yhteistyötahoja. Museon kokoelmanhallinnassa muutettiin työn organisointitapaa: alkaen esinekokoelmista vastaavan tutkijan tehtävänimike muuttui intendentiksi ja hänestä tuli arkistokokoelmista vastaavan tutkijan, molempien konservaattoreiden ja museomestarin lähiesimies. Saman työntekijäryhmän muodostama kokoelmatiimi piti kuusi kokousta vuoden 2013 aikana. Kokousten toistuvana aiheena olivat työtilojen ylläpitokysymykset. Lukitus saatiin vuoden kuluessa uudistettua, eikä kattovesivuotoja enää tullut esiin elo- ja syyskuun taitteen jälkeen, mutta varastotilaa 217 vaivaavaa lämpöongelmaa ei saatu ratkaistua. Kokoelmatiimin esityksestä Langinkosken konservointilaitos muuttui Kymenlaakson museon kokoelmakeskukseksi. Vuoden 2013 aikana kokoelmiin on hankittu 85 esinettä (lukuun ottamatta arkeologisia löytöjä) ja poistettu 81 esinettä sekä useita ns. einoja eli museokokoelmiin kuulumattomia esineitä. Tietojärjestelmään luetteloitiin vuoden aikana 277 esinettä ja muutettiin 4373 esinetietuetta. 15

16 KONSERVOINTI Tekstiilikonservointi Tekstiilikonservoinnissa on jatkunut tekstiiliesineistön inventointi, valokuvaus ja esineiden säilytystilojen uudelleen organisointi. Isompana kokonaisuutena käytiin lävitse kokoelmissa olevat ryijyt. Ne valokuvattiin, puhdistettiin ja osaan ommeltiin asianmukainen ripustustuki. Tässä työssä oli apuna Etelä- Kymenlaakson ammattiopistolta työharjoittelussa olleet tekstiiliartesaani opiskelijat. Tekstiilialan artesaaniopiskelijat Saga Taskinen-Pitkänen ja Päivi Hammaren konservoivat ryijyjä. Kuva: Jaana Kataja, Kymenlaakson museo. Uushankintojen osalta tekstiilejä on puhdistettu ennen niiden sijoittamista varastoon. Varaston inventoinnin yhteydessä on puhdistettu vain välttämättömimmän tekstiilit. Pääsääntöisesti Kymenlaakson museon tekstiilit ovat hyvässä kunnossa eivätkä vaadi varastointia varten muita konservointitoimenpiteitä. Kymenlaakson alueen paikallismuseoille järjestettiin keväällä koulutuspäivä ennaltaehkäisevästä konservoinnista. Tekstiilikonservaattorin esityksen jälkeen tutustuttiin myös kokoelmakeskuksen tiloihin. Tekstiilikonservaattori neuvoi Iitin kotiseutumuseolle kesäksi palkattua tekstiilikonservaattoria ja laati työtä varten ohjeet esineistön kuntokartoittamiseen ja järjestämiseen. Syksyllä tehtiin myös suunnitelma tuleville vuosille säilytystilojen muuttoa koskien. Tekstiilikonservoinnissa on vastattu useisiin tekstiilien hoitoon ja konservointiin liittyviin tiedusteluihin. Lokakuussa tekstiilikonservaattori järjesti harjoittelijoiden avustuksella Ryijyklinikka tapahtuman Vellamossa. Päivän aikana kerrottiin ryijyjen valmistamisesta ja historiasta, sekä neuvottiin ryijyjen asianmukaisista säilyttämistavoista, esilläpidosta ja huoltamisesta. Paikanpäälle saapui yli 50 ryijyistä kiinnostunutta henkilöä. Joulukuussa Tietokeskuksessa oli esillä Pohjoismaisen konservaattoriliiton Suomen osasto ry:n toteuttama näyttely 16

17 konservoinnista. Tekstiilikonservaattori oli tavattavissa näyttelyssä Vellamon päivänä. Tekstiilikonservaattori on osallistunut Vellamon näyttelytilojen olosuhteiden tarkkailuun ja esineistön kunnon seurantaan sekä esineistön puhdistamiseen. Tekstiilikonservaattori osallistui Arjen aakkoset -näyttelyn toteutukseen ja Virtaa -näyttelyn osio 10 uudistamiseen. Tietokeskuksessa keväällä esillä olleeseen Taito Kymenlaakson Pistoksia -näyttelyn yhteyteen konservoitiin Kymenlaakson museon kokoelmista perinteisiä Kymenlaaksolaisia liivejä, pirtanauhoja ja morsiuskruunu. Tekstiilikonservaattori aloitti loppuvuodesta Kotkan klubin tontilta kesällä kaivauksissa löydettyjen nahkalöytöjen konservoinnin. Käymälän nurkasta löytyi neljä vadillista erilaisia nahkaesineitä, pääasiassa kengän osia sekä joitain tekstiilipaloja. Esineiden puhdistaminen, peg-käsittely ja pakastekuivaus tulee jatkumaan vielä vuoden 2014 aikana. Myös työläiskotimuseo Näkin mökistä tulipalon jälkeen kokoelmakeskukseen säilytettäväksi siirrettyjen tekstiilien peseminen puhtaaksi savun hajusta, sekä 40 vuoden liasta ja pölystä, työllisti loppuvuodesta tekstiilikonservaattoria. Tekstiilikonservaattori on Pohjoismaisen konservaattoriliiton Suomen osasto ry:n (PKL) hallituksen jäsen. Toukokuussa PKL:n tekstiilikonservoinnin työryhmän koulutuspäivässä tekstiilikonservaattori oli puhumassa pelkistävästä boorihydridikäsittelystä tekstiileille. 17

18 Esinekonservointi Esinekonservoinnin puolella järjestettiin pienesineitä kokonaisuuksiksi esinetyypin ja materiaalin mukaan. Järjestämisen ohessa esineet puhdistettiin ja tarvittaessa konservoitiin. Lisäksi osallistuttiin Virtaa -näyttelyn huoltoon ja vaihtuvien näyttelyiden rakentamiseen. Loppuvuodesta konservoitiin Kotkan Klubin kaivausten metallilöydöt. Kotkan Klubin metallilöytöjä. Kuvat: Tiina Leinonen, Kymenlaakson museo. 18

19 ARKISTOKOKOELMAT Valokuva-arkistoon vastaanotettiin vuoden 2013 aikana useita sisällöltään mielenkiintoisia lahjoituksia, joiden avulla osaltaan visuaalinen kulttuuriperintö säilyy tuleville sukupolville. Näistä lahjoituksista kuva-arkiston tulevalle toiminnalle erityisen merkittäviä ovat kuvat viime vuosina tapahtuneesta Valtatie 7:n rakentamisesta moottoritieksi välillä Ahvenkoski Kotka. Myös kuva-aineisto kymenlaaksolaisista muusikoista karttui edelleen. Suomessa käytetään sillanrakennuksessa tukitelineinä yleisesti puuta eikä terästä. Ahvenkosken läntiset sillat, näkymä työmaalle kesäkuussa Kuva: Erja Mutanen, Kymenlaakson museo. Vuoden aikana kuvakokoelmiin luetteloitiin uutta valokuvaa ja korjattiin kaikkiaan tietuetta. Valokuvia digitoitiin 175 kappaletta. Sen sijaan käytössä oleva museotietokanta ei sovellu museoarkiston arkisto- ja kokoelma-aineiston luettelointiin, joten siltä osin odotamme edelleen uuden järjestelmän käyttöön tuloa. Aiemmin saaduista suurlahjoituksista käsittelyvuorossa oli tänä vuonna Foto-Jatan kuvakokoelma, joka negatiivien läpikäynnin jälkeen sijoitettiin arkistoon. Museon joulukuussa 2013 julkaiseman Rakennettu ranta Ruotsinsalmesta Kotkan satamaan -kirjan valokuvat ovat lähes kaikki kuvakokoelmiemme aarteistosta. Edellisen vuoden joulukuussa käynnistetty ja helmikuun lopussa päättynyt muistitiedon keruu Valtatie 7:n parantamisesta E18-moottoritieksi tuotti vain kaksi vastausta, vaikka keruusta oli pyritty levittämään yleisölle tietoa paikallisessa sanomalehdessä olleella artikkelilla ja internet-sivujen kautta. 19

20 Toimintavuoden aikana sijoitettiin kaupunginarkistossa vielä säilytyksessä ollut, lähinnä merihistoriaan liittyvä Matti Kannon ja Eino Havaksen lehtileikeaineisto läpikäynnin ja kevyen puhdistamisen jälkeen Kymenlaakson museon tiloihin. Vuoden lopussa otettiin Suomen merimuseolta lahjoituksena vastaan Matti Kannon lehtileikekokoelma, mikä liitettiin Kannon muuhun lehtileikeaineistoon. Arkistojen asiakaspalvelut Tietokeskus Vellamossa ovat toimineet läpi vuoden lukuun ottamatta heinäkuuta, jolloin tietokeskus oli suljettuna kesälomatauon vuoksi. 20

21 KÄSIKIRJASTO Museon käsikirjaston pääosa on sijoitettu Tietokeskus Vellamoon, jossa se on sekä museon henkilöstön että asiakkaiden käytettävissä. Tämän käsikirjaston luettelointia Kymi-tietokantaan jatkettiin toimintavuoden kuluessa. Kymenlaakson museon kokoelmakeskuksen henkilökunnan ja konservoinnin tarpeisiin tarkoitettu pieni käsikirjasto luetteloitiin kirjastotietokantaan keväällä Kaikkiaan Kymi-tietokantaan luetteloitiin vuoden 2013 aikana uusia nimekkeitä kpl, mikä suurimmaksi osaksi oli takautuvaa tallennusta. Hankinnat suoritettiin Kymenlaakson museon kokoelmaohjelmassa määriteltyjen kokoelmanmuodostusperiaatteiden mukaisesti. Museomme osallistui Kotkan kaupunginkirjastossa järjestetyn Tietotuuritapahtuman pop up -kirjatoriin esitellen ja myyden julkaisujaan sekä kertoen museon julkaisupolitiikasta. Tietokeskus Vellamon yhtenä toimijaosapuolena on kuluneen vuoden aikana osallistuttu sen suunnittelutyöryhmän toimintaan. Kymenlaakson museon tutkija päivysti Tietokeskuksen asiakaspalvelussa 5,5 h/viikko. Helmikuun 20. päivän Tietoherkku-esitelmä koostui Tietokeskuksen palvelujen ja kokoelmien esittelystä yleisellä tasolla, mutta samalla asiakkaille pyrittiin tarjoamaan lähituntumaa kirja-aineistoihin kiertelemällä yhdessä kirjahyllyjen ääressä esittelyn edetessä. Yhteistyö luovutettujen ulkosaarten seurojen kanssa toi Merikeskus Vellamoon Lavansaari-seuran 100-vuotisjuhlavuonna kaksi Tietoherkku-esitelmää: Heikki Piispa kertoi Lavansaaren talonpoikaispurjehduksesta ja kuultiin Tauno Kääriän esittämänä lavansaarelaisen Toivo Kääriän ja virolaispakolaisten seikkailusta hiekkajaalalla Amerikkaan toisen maailmansodan jälkeen. Tietoherkku-esitelmät ovat valloittaneet sijansa yleisön sydämissä. Kuvassa osa elokuisen Tietoherkun kuulijoista. Kuva: Pekka Malvela. 21

22 MAAKUNNALLINEN TOIMINTA ARKEOLOGIA Kenttätyöt Toimintavuoden 2013 kenttätöiden pääkohteet olivat kaksi Kotkansaarella suoritettua arkeologista tutkimusta. Kesä-heinäkuussa museo vastasi viemäröintitöiden valvonnasta Kirkkokatu 2:n, ns. Kotkan Klubin tontilla ja sitä rajaavilla Kirkko- ja Ruukinkadun jalkakäytävä- ja katualueilla. Kolmen viikon aikana tontille kaivetuista viemäriojista paljastui Ruotsinsalmen aikaisen miehistökasarmin kivisiä perustusrakenteita sekä kulttuurikerroksia löytöineen. Kaivettavaa viemäriverkostoa laajennettiin Ruukinkadun katualueelle, mistä löytyi myös osa hirsirakenteista käymälää, joka sekin oli yhdistettävissä alueen Ruotsinsalmen aikaiseen asutukseen. Käymälän täyttömaassa oli eläinten luiden ja talousjätteen lisäksi säilynyt runsaasti myös orgaanista kasvijätettä ja kasvien siemeniä runsaan 200 vuoden takaa. Syyskuussa Puistotie 13:n alueella suoritettiin asemakaava-alueen tarkkuusinventointi, jonka yhteydessä useista Katariinan maauimalan eteläosaan kaivetuista koekuopista löytyi Ruotsinsalmen aikaisia kulttuurikerroksia ja esineistöä. Nuorempia alueelta dokumentoituja kohteita olivat mm. kivimateriaalin lohkomiseen liittyvät, vasta 1900-luvulle ajoittuvat kiventyöstöpaikat. Ennen alueelle suunnitellun päiväkodin rakennustöiden aloittamista tarvitaan vielä arkeologisia lisätutkimuksia, jotka tullaan suorittamaan maauimalan nurmikentän alueella toimintavuoden 2014 aikana. Kirkkokatu 2 viemäröinnin valvontatöiden yhteydessä paljastui Ruukinkadun alta täytenä yllätyksenä osa Ruotsinsalmen aikaista käymälärakennusta. Hirsirakenne oli säilynyt varsin hyväkuntoisena ja sen länsipuolelta, tontin piha-alueelta paljastui myös samanaikaisen miehistökasarmin kivisiä perustusrakenteita. Kuva: M. Kykyri, Kymenlaakson museo. 22