Tekninen lautakunta nro 9/ SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 nro 9/2015 SISÄLLYSLUETTELO TEKNLTK 65 Kokouksen järjestäytyminen TEKNLTK 66 Teknisen lautakunnan talouden seuranta 7/2015 TEKNLTK 67 Vuoden 2014 arviointikertomuksen käsittely TEKNLTK 68 Teknisen lautakunnan talousarvioehdotus vuodelle 2016 TEKNLTK 69 Vuoden 2016 investointihankkeet TEKNLTK 70 Lausunto valitukseen Slussenin asemakaavan hyväksymisestä TEKNLTK 71 Slussenin asemakaava-alueen katusuunnitelma TEKNLTK 72 Karlsåkerin asemakaava-alueen katusuunnitelma TEKNLTK 73 Karlsåkerin asemakaava-alueen kunnallistekniikan urakka TEKNLTK 74 Sopimus Vormön virkistysalueen käytöstä TEKNLTK 75 Kunnan omakotitalotonttien myyntiehdot TEKNLTK 76 Palonummen korttelin 179 tontti 4 TEKNLTK 77 Åvallan myynti TEKNLTK 78 Viranhaltijapäätösten laillisuusvalvonta TEKNLTK 79 Muut asiat

2 Sivu 2 Nro 9/2015 Kokouspaikka- ja aika Kunnantalo klo Läsnäolevat jäsenet Dahlqvist Rabbe, puheenjohtaja Vierinen Kari, varapuh.johtaja Hanhikorpi Pirjo, jäsen Holmlund Åke, jäsen Heikkilä Risto, varajäsen Niskanen Lasse, jäsen Rahikainen Eljas, jäsen Lindström Catharina, jäsen Rosengren Heidi, jäsen Muut läsnäolevat Kaisla Heikki, kunnanhallituksen edustaja Skyttä Jorma, tekninen johtaja Malmberg Magnus, rakennusmestari Latvala Ann-Britt, toimistonhoitaja Asiat Allekirjoitukset Rabbe Dahlqvist puheenjohtaja Ann-Britt Latvala pöytäkirjanpitäjä pöytäkirjantarkastaja pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä, aika ja paikka Tekninen toimisto Todistaa, allekirjoitus Virka-asema Toimistonhoitaja Ann-Britt Latvala

3 Sivu 3 TEKNLTK 65 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN päättää - todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi - valita kaksi pöytäkirjan tarkastajaa.

4 Sivu 4 TEKNLTK 66 TEKNISEN LAUTAKUNNAN TALOUDEN SEURANTA 7/2015 Oheismateriaalia Teknisen lautakunnan talousarvion käyttötalouden toteutumaa on tarkasteltu tilanteen mukaan. Tulopuolelle on syntynyt suuri vaje. Slussenin maankäyttösopimus ei toteudu, sillä Slussenin asemakaavasta on tehdyn valituksen takia. Vaje on n Sitä yritetään paikata Karlsåkerin kaavasopimuksella, mutta sen vaikutus on parhaimmillaankin vain n Kaavasopimusten ja liittymismaksujen aiheuttama vaje tulopuolella on yhteensä 0,8-1,0 M. Budjetoidut maanmyyntitulot on saatu n sydämen maanmyynnin myötä. Menopuoli näyttää pysyvän budjetissa. Liitteet ja oheismateriaali: - Oheismateriaalina o talouden toteutumatilasto 7/2015 Esittelijä: tekninen johtaja Jorma Skyttä, p , s-posti: jorma.skytta@siuntio.fi Lautakunta päättää merkitä talouden seurannan tiedoksi.

5 Sivu 5 KH:365 /2014 TEKNLTK 67 Oheismateriaalia VUODEN 2014 ARVIOINTIKERTOMUKSEN KÄSITTELY n kunnanvaltuusto on hyväksynyt tarkastuslautakunnan laatiman arviointikertomuksen. Kunnanhallitus on lähettänyt arviointikertomuksen lautakunnille käsiteltäväksi Kunnanhallitus pyytää lautakuntia antamaan selvityksensä arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista kunnanhallitukselle 1 mennessä. Tarkastuslautakunnan on kuntalain 71 :n mukaan valmisteltava valtuustossa päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Painopistealueina tarkastuslautakunnalla vuoden 2014 arvioinnissa ovat olleet perusturvalautakunta, talouden tasapainotus ja toimitila- ja tarvearvio. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Vuoden 2014 arviointikertomuksessa kiinnitetään huomiota teknisen lautakunnan osalta seuraaviin seikkoihin: Vuoden 2014 investoinneissa tapahtui poikkeamia. Investointi määräraha ylitettiin yhdeksässä hankkeessa ja yhdelle hankkeella ei ollut lainkaan määrärahaa. Ylitykset ovat sittemmin tulleet hyväksytyiksi kunnanvaltuustossa. Investointihankkeiden ylitysten välttämiseksi sektorin vastuulliset voisivat prosessien aikana suorittaa saannollisia päivityksiä. Kunnan investointiohjelman määrärahat ovat sitovia hankekohtaisesti. toteaa, että investointihankkeiden suunnitteluun ja seurantaan on alettu kiinnittämään enemmän huomiota. Investointihankkeiden taloutta seurataan kuukausittain muun talousseurannan yhteydessä. Investoinnit on aikataulutettu vuosikalenteriin, jolloin investointien valmistelun saadaan tarkemmin liikkeelle. Toiminnallisiin tavoitteisiin kuului säästäminen energiakustannuksissa. Tavoitteista jäätiin hieman. Kiinteistöjen välillä on edelleen suuria eroja. Tarkempi erittely kaukolämmöin, polttoöljyn ja sähkön kulutuksesta puuttuu. toteaa, että kiinteistöjen väliset erot johtuvat etupäässä siitä, että rakennukset ovat eri-ikäisiä, ja ne on rakennettu erilaisten määräysten mukaan. Taloudellisesti tehokkainta on parantaa huonoimpien rakennusten lämpöteknistä kuntoa. Seurantajärjestelmästä saadaan kulutustiedot rakennuskohtaisesti.

6 Sivu 6 Päivitetty maapoliittinen ohjelma toteutui osittain. Prosessityötä tulee jatkaa seuraavan toimintavuoden aikana. toteaa, että prosessityötä jatketaan, kunhan uusi maankäyttöinsinööri saadaan rekrytoiduksi. Teknisen sektorin tulosyksikoiden omat toiminnalliset tavoitteet ja arviointikriteerit antaisivat enemmän läpinäkyvyyttä ja helpottaisivat talouden seurantaa ja ohjausta. Nykyinen käytäntö ei anna riittävää kuvaa osa-alueiden suoritteista. toteaa, että nykyinen talouden seuranta vastaa osin esitettyyn kysymykseen. Taloutta voidaan seurata tulosyksiköittäin. Suoritteista saa paremman kuvan tunnuslukujen avulla ja lautakunta kehittää tunnuslukujen käyttöä. Arvio sisäisen valvonnan toimivuudesta Tarkastuslautakunta arvioi, että kunnanhallitus on vuoden 2014 tasekirjassa arvioinut, että sisäisen valvonnan taso on hyvä. Arviointi perustuu hallintokuntien arvioinnista sisäisen valvonnan osa-alueiden toimivuudesta. Tarkastuslautakunta panee tyytyväisenä merkille, että aloitetun riskienhallintasuunnitelman laadintatyön myötä havaittuihin riskeihin on jo osittain pystytty varautumaan. Henkilöstö Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota kunnan työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseen ja sairauspoissaolojen määrään. Sairauspoissaolojen määrä on saatu laskuun. Sairauspoissaoloprosentti laski 3,94 %:sta 3,70 %:iin. Teknisen osaston sairauspoissaolojen määrä on kuitenkin noussut vuodesta Henkilöstöraportin mukaan vuonna 2014 teknisen osaston sairauspoissaolojen määrä on kasvanut kaikissa muissa sairauspoissaolojen pituuksissa kuin päivän sairauspoissaolot. Teknisen osaston alaisuudessa toimivien yksiköiden esimiehillä on käytössään työterveyshuollon monipuoliset tukitoimet sekä kunnan varhaisen puuttumisen malli. Esimiehiä on informoitu eri tukimuodoista ja kannustettu/kehotettu toimimaan annettujen toimintamallien mukaisesti. Liitteet ja oheismateriaali: - Oheismateriaalina: o tarkastuslautakunnan laatima arviointikertomus vuodelta 2014 Esittelijä: tekninen johtaja Jorma Skyttä p , s-posti:

7 Sivu 7 jorma.skytta@siuntio.fi - lähettää yllä olevan selvityksensä arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista kunnanhallitukselle.

8 Sivu 8 KH:255 /2015 TEKNLTK 68 Oheismateriaali TEKNISEN LAUTAKUNNAN TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2016 Yleistä talousarviovalmistelusta Kunnanhallitus on antanut lautakunnille ohjeet tulo- ja menoarvion laatimista varten ja samalla määritellyt lautakuntien tulo- ja menoarvion kehykset. Lautakuntien tulee jättää talousarvioesityksensä vuodelle 2016 ja suunnitelmavuosille talousyksikköön mennessä. Teknisen lautakunnan talousarvio Teknisen lautakunnan ja ympäristö- ja rakennuslautakunnan sekä teknisen osaston johtosäännön 9 9 kohdan mukaan teknisen lautakunnan tehtävänä on tehdä esitys talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi. Kunnanhallituksen tekniselle lautakunnalla antama talousarviokehys on seuraava: - Tekniska nämnden TP2013BS TP2014BS TA2015BG Kehys 2016 Ram Toimintatuotot - Verksamhetsintäkter Sisäiset tuotot - Interna intäkter Toimintakulut - Verksamhetsutgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter Toimintakate - Verksamhetsbidrag Talous Lautakunnan tulot muodostuvat ulkoisista tuloista ja sisäisistä tuloista. Ulkoisia tuloja ovat erilaiset vesimaksut noin, 1 M, jotka pitävät sisällään vesi-, viemäri ja hulevesiverkkojen liittymismaksut sekä veden ja jäteveden käyttömaksut. Ulkoisiin tuloihin kuuluvat myös ulkoiset vuokrat ja käyttöomaisuuden myyntivoitot. Näitä on arvioitu tulevan noin 0,35 M. Oletamme myyvämme yhden rivitalotontin n sydämessä ja kaksi omakotitalotonttia Palonummessa. Sisäiset tulot ovat sisäisen ruokapalvelun ja siivouksen tuloja, joita on noin 2 M sekä sisäisiä vuokratuloja, joita on noin 3 M. Sisäiset vuokrat pitävät sisällään kiinteistönhoidon, lämmityksen ja sähkökulujen lisäksi pääomakulut. Maankäyttösopimuksista emme oleta saavamme tuloja vuonna Lautakunnan menot koostuvat yleisesti kuntalaisten ympäristön ylläpidosta ja ruokapalveluista. Palkkojen ohella suuria yksittäisiä menoeriä ovat ener-

9 Sivu 9 gia, 0,6 M, alueiden kunnossapito, 0,4 M, elintarvikkeet, 0,4 M ja jätevesimaksu Kirkkonummelle, 0,25 M. Toiminta vuonna 2016 on pääosin edellisvuosien kaltaista. Syksyllä 2015 on tekeillä selvitys yhteistyötä Inkoon teknisen toimen kanssa. Tätä talousarvioita tehdessä sen vaikutuksia ei ole voitu ottaa huomioon. - Tekniska nämnden TP2014BS TA2015BG TA2016BG Toimintatuotot - Verksamhetsintäkter Sisäiset tuotot - Interna intäkter Toimintakulut - Verksamhetsutgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter Toimintakate - Verksamhetsbidrag Toimintaympäristö Suomessa on edelleen taloudellinen taantuma. Tämän seurauksena on tonttien kysyntä edelleen heikkoa. Kunnan alueella on myynnissä n. 70 omakotitonttia, joista 20 on kunnan. Kuntaan ei tule enää muuttovoittoakaan. Vaikutusmahdollisuuden tulopuolen kysynnän kasvattamiseen ovat vähäiset. Menopuolella suurimmat säästömahdollisuudet ovat edelleen hankintojen kehittämisessä. Henkilöstö Teknisellä osastolla on töissä noin 50 henkilöä, joka on noin seitsemäsosa kunnan henkilöstöstä. Täyttämättä syksyllä 2015 on kaksi virkaa, maankäyttöinsinöörin ja toimistoinsinöörin. Näiden paikkojen hakuprofiilit määritellään ja paikat täytetään, kun yhteistyöselvitys Inkoon kanssa on saatu valmiiksi. Vuonna 2016 jää kunnan rakennusmestari eläkkeelle. Tämä aiheuttaa uudelleenjärjestelyjä työnjohdossa. Talousarvio tulosalueittain Teknisen lautakunnan ja ympäristö- ja rakennuslautakunnan alaisuudessa toimiva tekninen osasto jakautuu kolmeen tulosalueeseen ja yhteen tulosyksikköön: - Palvelukeskuksen tulosalue - Kehityksen, maankäytön ja suunnittelun tulosalue - Ympäristö- ja rakennusvalvonnan tulosalue Lisäksi teknisen osaston alaisuuteen kuuluu myös teknisen toimiston tulosyksikkö.

10 Sivu 10 Palvelukeskuksen tulosalue Palvelukeskuksen tulosalue - Resultatområdet för servicecentralen TP2014BS TA2015BG TA2016BG Toimintatuotot - Verksamhetsintäkter Sisäiset tuotot - Interna intäkter Toimintakulut - Verksamhetsutgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter Toimintakate - Verksamhetsbidrag Palvelukeskus vastaa kunnan ruokahuollosta ja siivouksesta, kiinteistöistä ja rakennuksista, julkisista alueista sekä vesihuoltolaitoksesta. Toiminnan laajuus pysyy entisen kaltaisena. Toiminnan järjestämismuotoja on arvioitava. Tulosaluetta johtaa rakennusmestari. Kehityksen, maankäytön ja suunnittelun tulosalue Kehityksen-, maankäytön- ja suunnittelun tulosalue - Resultatområdet för utveckling, markanvändning- och planeri TP2014BS TA2015BG TA2016BG Toimintatuotot - Verksamhetsintäkter Sisäiset tuotot - Interna intäkter Toimintakulut - Verksamhetsutgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter Toimintakate - Verksamhetsbidrag Toiminnan tarkoitus on kunnan kehityksen edistäminen pitkällä tähtäimellä hankkimalla ja kaavoittamalla maata kunnan tarpeisiin sekä tonttien myynti. Maankäytön suunnittelua ohjaavat Uudenmaan maakuntakaava, hiljattain tarkistettu maankäytön kehityskuva sekä vuonna 2015 päivitetty kaavoitusohjelma. Keskeisin hanke on kunnan yleiskaavan tarkastaminen, joka on käynnistetty Kaakkois- ja Etelä-n osalta. Kunnalla on asemakaavoitettuja omakotitalotontteja aseman seudulla 66 kpl, joista tällä hetkellä on myytävänä 17 kpl. Lisäksi Sunnanvikin pientaloalueella kunnalla on myytävänä kolme tonttia. Kuntakeskuksen alueella kunnalla on huomattava määrä asemakaavoitettuja pien- ja kerrostalotontteja, joista osasta on esisopimukset tehty. Asuntorakentamiseen soveltuva kaavavaranto on markkinatilanteeseen nähden hyvä. Talousarviokaudella 2015 maankäytön suunnittelun painopiste on yleiskaavan tarkistamisessa ja käynnissä olevien asemakaavahankkeiden loppuun saattamisessa. Liitteet ja oheismateriaalit: - Oheismateriaalina: o tuloslaskelma sisäisistä ja ulkoisista eristä

11 Sivu 11 Esittelijä: tekninen johtaja Jorma Skyttä p , s-posti: jorma.skytta(at)siuntio.fi hyväksyy yllä olevan talousarvioehdotuksen vuodelle 2016.

12 Sivu 12 KH:255 /2015 TEKNLTK 69 VUODEN 2016 INVESTOINTIHANKKEET Liite 1 Kunnanhallitus on antanut lautakunnille talousarvion laatimisohjeet ja samalla määritellyt lautakunnille talousarviokehykset. Investointihankkeet käsitellään erikseen käyttötaloudesta. Laatimisohjeen mukaan kaikkia yli hankintoja pidetään investointeina. Osastopäälliköt ovat toimittaneet lautakunnassa käsitellyt investointihankkeet tarveselvityksineen tekniselle osastolle mennessä. Investointihankkeissa on esitettävä perustelujen lisäksi mahdollisuudet valtionapuihin tai muihin avustuksiin. Teknisen osasto on tarkastellut investointien realistisuutta suunnittelu- ja toteutusresurssien valossa sekä jaksottanut investointihankkeet taloussuunnittelukaudelle. Liitteet ja oheismateriaali: - Liitteenä: o investointiohjelma vuodelle 2016 sekä investointien perustelut Esittelijä: tekninen johtaja Jorma Skyttä, puh , sähköposti: jorma.skytta@siuntio.fi - toteaa, että teknisen osaston resurssit ovat riittävät liitteessä esitetyn investointiohjelman toteuttamiseksi; sekä - hyväksyy liitteen mukaisen investointiohjelman vuodelle 2016.

13 Sivu 13 TEKNLTK:252 /2011 TEKNLTK 70 KH Liite 5a,b,c Päätös: LAUSUNTO VALITUKSEEN SLUSSENIN ASEMAKAAVAN HYVÄKSYMISESTÄ Liitteet ja oheismateriaali: Liitteenä: - Slussenin alueen asemakaavaehdotus (kaavakartta ja määräykset) - Kaavaselostus liiteaineistoineen - Kaavan laatijan ehdotus vastineiksi asemakaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin Oheismateriaalina: - Asemakaavaehdotuksesta saadut lausunnot Kunnanhallitus päättää - ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy kaavan laatijan ehdotuksen vastineiksi saatuihin lausuntoihin liitteen mukaisesti ja - ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy Slussenin alueen asemakaavan liitteen mukaisesti. Kunnanhallitus päätti ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se - hyväksyy kaavan laatijan ehdotuksen vastineiksi saatuihin lausuntoihin liitteen mukaisesti ja - hyväksyy Slussenin alueen asemakaavan liitteen mukaisesti. = = = KV Liite 6a, b, c Käsittely: Vihreän liiton valtuustoryhmä ehdotti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Koska oli tehty valtuustoryhmän ehdotus asian palauttamiseksi, suoritettiin äänestys. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat asian palauttamista äänestävät ei. Äänestyksessä asian käsittelyn jatkaminen voitti äänin 23 (Berglund, Dahlqvist, Forsblom, Gottberg, Hanhikorpi, Holmberg, Holmlund, Honkasalo, Kaisla, Koroma-Hintikka, Linnala, Louekoski, Malmgren, Mäenpää, Paajes, Parviainen, Penttinen, Rosengren, Svanfeldt, Turunen, Vierinen, Vireä-Aihio, Alho) 3 (Johansson, Kokkonen, Valtavaara). Haanpää pidättäytyi äänestämästä.

14 Sivu 14 n sosiaalidemokraattien, Vihreän vastuun ja Vasemmistoliiton valtuustoryhmät ehdottivat seuraavan toivomusponnen hyväksymistä: Valmisteilla olevassa osayleiskaavassa Kaakkois-lle tulee erityisesti kiinnittää huomio siihen, miten tämä asemakaavoitettu alue liitetään eheään yhdyskunta- ja palvelurakenteeseen ja miten julkiseen liikenteeseen liittyvät kysymykset ratkaistaan. Aikanaan tapahtuvassa rakentamisessa tulee alueen herkät luontoarvot ottaa erityisesti huomioon. Toivomusponsi hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuustoryhmä Valtavaara ehdotti seuraavan toivomusponnen hyväksymistä: Asemakaavan ohjeistus rakennustapa lämpöjärjestelmien osalta vaihtoehtoisina maalämpöjärjestelmä, poistoilman lämpöpumppujärjestelmä Koska toivomusponnen hyväksymisestä ei oltu yksimielisiä, suoritettiin äänestys. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattavat toivomusponnen hyväksymistä äänestävät Jaa ja ne, jotka eivät kannata toivomusponnen hyväksymistä äänestävät ei. Äänestyksessä toivomusponnen hyväksymättä jättäminen voitti äänin 26 (Berglund, Dahlqvist, Forsblom, Gottberg, Haanpää, Hanhikorpi, Holmberg, Holmlund, Honkasalo, Johansson, Kaisla, Kokkonen, Koroma-Hintikka, Linnala, Louekoski, Malmgren, Mäenpää, Paajes, Parviainen, Penttinen, Rosengren, Svanfeldt, Turunen, Vierinen, Vireä-Aihio, Alho) 1 (Valtavaara). Päätös: Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnanhallituksen ehdotuksen. TEKNLTK 70 Liitteet 2-3 Kunnanvaltuusto hyväksyi toivomusponnen: Valmisteilla olevassa osayleiskaavassa Kaakkois-lle tulee erityisesti kiinnittää huomio siihen, miten tämä asemakaavoitettu alue liitetään eheään yhdyskunta- ja palvelurakenteeseen ja miten julkiseen liikenteeseen liittyvät kysymykset ratkaistaan. Aikanaan tapahtuvassa rakentamisessa tulee alueen herkät luontoarvot ottaa erityisesti huomioon. = = = Heikki Valtavaara on valittanut n kunnanvaltuuston päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus pyytää valitusten johdosta lausuntoa viimeistään mennessä. Lausunnon antamiselle on saatu hallinto-oikeudesta lisäaikaa saakka. n kunta ja maanomistajat ovat keskenään vuonna 2008 tehneet sopimuksen maanomistajien alueen kaavoittamiseen ryhtymisestä. Sopimuksen mukaan maanomistajat vastaavat kaavan laatimisen kustannuksista

15 Sivu 15 Kaavaa on sittemmin käsitelty normaaliin tapaan useaan otteeseen kunnan elimissä ja se on valtuustossa hyväksytty jo Tästä hyväksytystä kaavasta valitettiin hallinto-oikeuteen. Valittajina olivat Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa ry ja Inkoon-n ympäristöyhdistys. Valituksen perusteluina todettiin, että kaavaan liittyvät luontoselvitykset eivät olleet riittävät Helsingin hallinto-oikeus kumosi päätöksellään kunnan kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksen Hallinto-oikeus edellytti Naturaarvioinnin tekemistä ja muiden luoto-arvoihin liittyvien seikkojen huomioon ottamista. Selvityksiä tehtiin ja kaavaa muutettiin. Asiasta käytiin neuvotteluja valittajien ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. Neuvotteluissa todettiin uusien selvitysten olevan riittävät. Kaavaa muutettiin selvitysten perustella. Rakennusoikeuksia pienennettiin, rannan suojavirkistysvyöhykkeen leveyttä kasvatettiin, liito-oravan esiintymisaluemerkintä lisättiin kaavaan, kulkuyhteyttä rantaan muutettiin jne. Muutoksia on kuvattu kaavaselostuksen kohdassa 5.2. Muutettu kaava käsiteltiin normaalissa järjestyksessä ja se hyväksyttiin kunnanvaltuustossa Valittaja Valtavaara oli valtuutettuna päättämässä kaavan hyväksymisestä. Kunnanvaltuutettu, valituksen tekijä Heikki Valtavaara esitti päätökseen liitettäväksi pontta, mutta esitys ei saanut kannatusta. Eriävää mielipidettä Valtavaara ei jättänyt. Hyväksynnästä on tehty valitus Helsingin hallinto-oikeuteen (liite 1). Valittaja Heikki Valtavaara esittää valituksessaan kaavan hyväksymisen kumoamista seuraavin perusteluin: 1) Kaavan laatijan esteellisyys on selvitettävä, koska kaavan laatija on läheistä sukua eräille maanomistajista. 2) Kaavahanke ei perustu riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin maankäyttöja rakennuslain tarkoittamalla tavalla. 3) Uusi asemakaava on tehtävä hankintalain mukaisesti kunnan järjestämän laatuperusteisen kilpailutuksen kautta valitseman asiantuntijan valmistelemana ja kunnan tilaamien tutkimusten ja selvitysten pohjalta. Liitteet ja oheismateriaali: - Liitteenä: o Heikki Valtavaaran valitus o Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö

16 Sivu 16 Esittelijä: tekninen johtaja Jorma Skyttä, p , s-posti: ehdottaa kunnanhallitukselle, että Slussenin asemakaavan valitusasiassa lausutaan sen lisäksi, mitä päätöksen perusteluissa on mainittu, seuraavaa: Kohtaan 1) kaavan laatijan esteellisyys: konsulttitoimiston työntekijöiden kunnan toimeksiannosta tekemä ja toimeksiantajan työnjohdon ja valvonnan alaisena tekemä kaavoitustyö ei ole hallintolain 27 :ssä tarkoitettua osallistumista hallintoasian käsittelyyn. Hallintolaki tai sen edellä mainitut esteellisyyttä koskevat säännökset eivät siten tule heidän työnsä osalta asiassa sovellettaviksi. Vielä vähemmän esteellisyyssäännökset koskeva tätä tapausta, jossa maanomistajat ovat konsulttitoimeksiannon maksajia. Kaavan laatija on lähtökohtaisesti maanomistajien asialla. Kunta huolehtii eduistaan kaavan hyväksymisprosessin aikana, jolloin kaava on eri vaiheissa nähtävillä ja lopuksi sitten hyväksyttävänä eri toimielimissä. Kaavan laatija ei näissä elimissä käytä äänivaltaa, eikä hänen jääviydellään ole merkitystä. Kohtaan 2) tutkimusten ja selvitysten riittävyys: kaavan aiemmin hyväksytystä versiosta valitettiin yllä mainitulla perusteella: riittämättömät luontoselvitykset. Valituksissa esitettiin, että kaavan ja esimerkiksi lisääntyneen veneilyn vaikutukset linnustoon ja muuttolintujen levähdyspaikkoihin on tutkittava tarkemmin ja että Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitosta on kuultava. Valituksissa esitettiin myös, että kaavan vaikutuksia n joen Natura-alueeseen ei myöskään ollut tukittu ja selvitetty riittävästi. Helsingin hallinto-oikeus kumosi silloisen kaavan hyväksynnän. HO totesi, että asemakaavan maankäyttö noudattaa sinänsä pääosin osayleiskaavan maankäyttöratkaisua, mutta asemakaavalla ei ole kuitenkaan annettu erityisiä alueen ympäristöarvoja turvaavia määräyksiä, vaan nämä ovat kaavamääräysten nojalla siirretty edelleen laadittavaksi erillisellä hoito- ja käyttösuunnitelmalla. Lisäksi kun otetaan huomioon venesataman alueelle (LV) ja rantavyöhykkeelle osoitettu 600 k-m2 rakennusoikeus sekä vesialueelle osoitettu venelaiturialue, jossa venepaikkojen määrää ei kaavalla ole osoitettu HO katsoi, ettei asemakaava laadittaessa ollut riittävällä tavalla otettu huomioon osayleiskaavan selonteossa ja sen päivityksessä esitettyjä toimenpidesuosituksia saukon ja meritaimen kannalta. Edellä olevan perusteella kaavahanke edellyttää HO:n mukaan luonnonsuojelulain 65 :n 1 momentissa tarkoitetun Natura-arvioinnin tekemistä. Kaavavalmistelun yhteydessä laadituissa selonteossa ja sen päivityksessä tai luontoselvityksessä ei tutkittu kaavahankkeen mahdollista vaikutusta Pikkalan FINIBA alueeseen. Asiassa ei siten ollut mahdollista ratkaista, täyttääkö

17 Sivu 17 asemakaava MRL 54 :n 2 momentin vaatimukset luonnonarvojen vaalimisesta. Asiasta käytiin useampia neuvotteluja valittajien ja Uudenmaan ELYkeskuksen kanssa on pidetty viranomaiskokous ELY-keskuksen tiloissa (läsnä: ELY, kaavoittaja, kunta, Keiron, Inkoo-n ympäristöyhdistys) missä Luontotieto Keiron on esittänyt uusien inventointien ja selvitysten alustavia tuloksia. Selvitykset, jotka teetettiin HO:n päätöksen perusteella kaavan uudelleen valmistelua varten, ovat: - Natura-arvio (Keiron Oy, Kala- ja vesitutkimus Oy) - Täydentävä luontoselvitys (Keiron Oy) - Slussenin kaavoituksen vaikutus n joen Natura-alueen taimeneen ja vimpaan sekä Pikkalan lahden kalastukseen. (Kala- ja vesitutkimus Oy) - Rannan suojavirkistysalueen hoito- ja käyttösuunnitelma (Keiron Oy) Selvityksissä otettiin kantaa HO:n päätöksessä esitettyihin kysymyksiin, mm NATURA -asiaan ja FINIBA-alueeseen. Näiden selvitysten riittävyys on aikaisempien valittajien, Uudenmaan ELY-keskuksen ja kaavan laatijan kesken yhteisesti todettu. Ympäristöyhdistys lausui, että hankkeen taustaaineisto on riittävän laaja-alaista ja tarkkaa. Se antaa hyvän kuvan seudun arvokkaasta luonnosta. Tringa ei edellyttänyt lisää selvityksiä. ELY totesi lausunnossaan, että pohjavesiasioita on vielä selvitettävä ja nämä selvitykset tehtiin (Geo-Hydro Oy 2015). ELY totesi myös, että kaavan vaikutusten arviointi on muilta osin laadittu esimerkillisesti. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen laadittiin vielä lepakkoselvitys (BatHouse Oy 2015). On lupa olettaa, että ELY on lausunnossaan ottanut tarkkaan huomioon Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen. Näistä seikoista on selvitystä kaavaselostuksessa. Kaavaa on selvitysten perusteella muutettu ylempänä mainitulla ja kaavaselostuksessa kuvatulla tavalla. Meriuposkuoriaisen selvittämistä ei ole luontoasiantuntijoiden mukaan katsottu aiheelliseksi, koska jokeen tai rantaa ei ole tulossa lisää rakentamista, ja olemassa olevaa pienvenesatamaa ei laajenneta. Kohtaan 3) hankintalaki ja kaavan laatijan kilpailuttaminen: kun sopimuksessa kaavoittamiseen ryhtymisestä on sovittu, että maanomistaja vastaa kaavoittamisen kustannuksista, ei kyseessä ole julkinen hankinta, eikä hankintalaki koske tällaista tapausta.

18 Sivu 18 TEKNLTK:452 /2011 TEKNLTK 71 Liitteet 4-11 SLUSSENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN KATUSUUNNITELMA n kunnanvaltuusto on hyväksynyt mukaan vuoden 2015 talousarvion jonka kohdassa 3 Julkinen käyttöomaisuus / 50 Tekninen lautakunta on Slussenin alueen teiden rakentaminen ja infran suunnittelu. Alueen teiden rakentamiseen ja infran suunnitteluun on varattu Slussenin alueen asemakaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa , mutta asemakaava ei ole saanut lainvoimaa. Suunniteltu alue sijaitsee Störsvikin alueella noin 9 km kuntakeskuksesta etelään. Kaavoitettava alue on Störsvikintietä noin 1,5 km etelään. Katusuunnitelman hyväksyminen mahdollistaa katu- ja vesihuoltoyhteyksien rakentamisen alueella kun kaavan päätös saa lainvoiman. Teknisen lautakunnan ja ympäristö- ja rakennuslautakunnan sekä teknisen osaston johtosäännön 9 kohdan 38 mukaan teknisen lautakunnan tehtävänä on hyväksyä katusuunnitelmat vähäisiä katusuunnitelman muutoksia lukuun ottamatta. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 mukaan katusuunnitelmaehdotus on pidettävä kunnassa julkisesti nähtävänä vähintään 14 päivän ajan, jolloin osallisilla on oikeus tehdä muistutus ehdotuksesta. Muistutus on toimitettava kunnalle ennen nähtävänä oloajan päättymistä. Katusuunnitelmaehdotus on nähtävillä kunnan teknisessä toimistossa (Suitia 51 B, kk) välisenä aikana. Nähtävillä oloaikana ei ole tehty muistutuksia katusuunnitelmasta. Liitteet ja oheismateriaali: - Liiteet: o Slussenin katusuunnitelmat: Hevoshaka asemapiirrustus Rantakatu asemapiirrustus Rantakatu pituusleikkaus Satulamäki asemapiirrustus Satulamäki ja Hevoshaka pituusleikkaus Slussen asemapiirrustus Slussen kaava-alueen yleisasemapiirustus Slussen pituusleikkaus Esittelijä: tekninen johtaja Jorma Skyttä, p , s-posti: jorma.skytta@siuntio.fi

19 Sivu 19 päättää - hyväksyä liitteenä olevat katusuunnitelmat

20 Sivu 20 TEKNLTK:120 /2012 TEKNLTK 72 Liite 12 Oheismateriaali KARLSÅKERIN ASEMAKAAVA-ALUEEN KATUSUUNNITELMA n kunnanvaltuusto on päättänyt mukaan, että vuoden 2015 talousarvion investointiosaan lisätään kohtaan 3 Julkinen käyttöomaisuus / 50 Karlsåkerin asemakaava-alueen infran suunnittelu ja rakentaminen investointikohde ja euron määräraha. Katusuunnitelmaehdotuksessa esitettävä alue (2,4 ha) sijaitsee kuntakeskuksen eteläosassa. Katusuunnitelman hyväksyminen mahdollistaa katu- ja vesihuoltoyhteyksien rakentamisen alueella. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt alueen asemakaavaehdotuksen Karsåkerin katusuunnitelma on hyväksytyn asemakaavaehdotuksen mukainen. Teknisen lautakunnan ja ympäristö- ja rakennuslautakunnan sekä teknisen osaston johtosäännön 9 kohdan 38 mukaan teknisen lautakunnan tehtävänä on hyväksyä katusuunnitelmat vähäisiä katusuunnitelman muutoksia lukuun ottamatta. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 mukaan katusuunnitelmaehdotus on pidettävä kunnassa julkisesti nähtävänä vähintään 14 päivän ajan, jolloin osallisilla on oikeus tehdä muistutus ehdotuksesta. Muistutus on toimitettava kunnalle ennen nähtävänä oloajan päättymistä. Katusuunnitelmaehdotus on nähtävillä kunnan teknisessä toimistossa (Suitia 51 B, kk) välisenä aikana. Nähtävillä oloaikana on tehty yksi muistutus katusuunnitelmasta. Muistutus ei aiheuta muutoksia laadittuun katusuunnitelmaan, koska se ei suoranaisesti koske katusuunnitelmaa. Liitteet ja oheismateriaali: - Liite: o Karsåkerin katusuunnitelma - Oheismateriaalia: o muistutus Esittelijä: tekninen johtaja Jorma Skyttä, p , s-posti: jorma.skytta@siuntio.fi päättää - hyväksyä liitteenä olevan katusuunnitelman

21 Sivu 21 TEKNLTK:390 /2015 TEKNLTK 73 Liite 13 KARLSÅKERIN ASEMAKAAVA-ALUEEN KUNNALLISTEKNIIKAN URAKKA n kunnanhallitus on hyväksynyt Karlsåkerin aluetta koskevan maankäyttösopimuksen. Sopimuksen mukaan kunta vastaa alueen kunnallistekniikan rakentamisesta. Vastikkeeksi kunta saa tontteja. Kunnanvaltuusto on myöntänyt yhteensä euron määrärahan kyseisen kunnallistekniikan rakentamista varten. Urakasta on jätetty ilmoitus HILMAan ja kunnan sähköiselle ilmoitustaululle. Tarjoukset pyydettiin jättämään klo 12 mennessä. Tarjouksia saatiin 2 kappaletta. Ne avattiin klo Avauksen pöytäkirja on liitteenä. Tarjouspyyntöasiakirjoissa oli urakoitsijan valintakriteeriksi ilmoitettu hinta. Halvimman tarjouksen oli tehnyt Göran Hagelberg Oy Ab, euroa (ALV 0 %). Teknisen lautakunnan johtosäännön mukaan tekninen lautakunta valitsee urakoitsijat niissä tapauksissa, joissa rakentamisesta aiheutuvat kokonaiskustannukset eivät ylitä euroa. Liitteet ja oheismateriaali: - Liitteenä: o Tarjousasiakirjojen avauspöytäkirja Esittelijä: tekninen johtaja Jorma Skyttä, p , s-posti: jorma.skytta@siuntio.fi päättää valita Karlsåkenrin kaava-alueen kunnallistekniikan urakoitsijaksi Göran Hagelberg Oy Ab:n hintaan euroa (ALV 0 %).

22 Sivu 22 TEKNLTK:416 /2015 TEKNLTK 74 Liite 14 SOPIMUS VORMÖN VIRKISTYSALUEEN KÄYTÖSTÄ n kunta omistaa Inkoon puolella olevasta Vormön saaresta n. 3,2 ha alueen. Alueella on voimassaa rantakaava, jossa se on merkitty VR ja LV merkinnöin retkeily- ja ulkoilualueeksi ja venevalkamaksi. Alueen käyttö on ollut viime aikoina vähäistä. Osin tämä johtuu siitä, että alueella on vaikea rantautua. n Venekerho- Sjundeå Båtklubb ry on lähestynyt kuntaa oheisen liitteen mukaisesti sopimusehdotuksella. Ehdotuksen tarkoituksena on saada n kuntalaisten käyttöön edellä mainittu vuosia käyttämättömänä ollut merellinen virkistysalue ja siten laajentaa n kunnan liikunta- ja virkistysalueiden käyttöä. Ehdotuksen mukaan: - Kunta antaa kerholle oikeuden laiturin ja peräpoijujen asentamiseen. Kerholla on oikeus tarvittaessa asentaa myös muutamia yksittäisiä poijuja. Laiturin maatuki asennetaan aiemman laiturin maatuen kohdalle n. 35 m etäisyydelle rannasta ja peräpoijut n. 15 m etäisyydelle laiturista. Ranta-alueelle voidaan sijoittaa sauna, grillauspaikka, puusee, pöytäkalusteita ja muita vastaavia rakennelmia. - Kunta hakee rakennusluvan saunan rakentamiseen alueelle. - Kunta esittää viranomaisille aallonmuodostamiskiellon asettamista veneilyväylälle virkistysalueen ja Stickellandet- nimisen saaren kohdalle. - Kerho asennuttaa n. 30 m pituisen laiturin em. paikkaan oman aikataulunsa puitteissa. Laituri voidaan rakentaa myös osittain, eli osa laiturista voidaan tehdä myöhemmin. - Kerho rakentaa em. saunan ja varusteet oman aikataulunsa puitteissa. - Kerho huolehtii alueen jätehuollosta ja - Kerho huolehtii järjestyksestä kunnan järjestyssäännön puitteissa. ja edelleen ehdotuksen mukaan Osapuolet pyrkivät rajoittamaan alueen käytön n kuntalaisille ja venekerhon jäsenille. Venekerho voi asentaa tätä osoittavat opasteet alueelle. Venekerholla on oikeus asentaa alueelle lipputanko ja pitää siinä venekerhon lippua. Osapuolet eivät maksa toisilleen tähän sopimukseen liittyen rahallisia eivätkä muitakaan korvauksia. Sopimus tulee voimaan sen jälkeen kun molemmat osapuolet ovat sen hyväksyneet ja se on voimassa 30 vuotta. Tämän jälkeen sopimus on voimassa toistaiseksi, jolloin molemminpuolinen irtisanomisaika on vuotta.

23 Sivu 23 Ehdotuksen kohta 1 on ongelmaton. Kohta 2 suhteen on epäselvää, saako alueelle rakentaa saunaa. Luvasta aiheutuu myös kustannuksia. Selvempää olisi, että kunta valtuuttaisi seuran hakemaan lupaa. Kohta 3 voidaan tehdä. Kohdat 4 6 ovat hyväksyttävissä. Kohta 7 seura huolehtii alueen järjestyksestä ja siisteydestä (kunnalla ei ole järjestyssääntöä). Lipputanko ja varsinkin lippu saattavat viestiä korostetusti venekerhoa paikan haltijana, ehdotus ei ole kannatettava. Opasteet siitä, että kyseessä on n kunnan retkeilyalue, ovat paikallaan. Jokamiehen oikeudet ovat voimassa alueella. Alueen yleisen käytön kannalta olisi paikallaan, että venekerho vaikka kerran vuodessa järjestäisi kuljetuksen tutustumista varten alueelle. Liitteet ja oheismateriaali: - Liitteenä o karttaote Esittelijä: tekninen johtaja Jorma Skyttä, p , s-posti: jorma.skytta@siuntio.fi esittää kunnanhallitukselle seuraavaa sopimusta: SOPIMUS VORMÖN VORMÖSTRAND TILAN KÄYTÖSTÄ n kunta (myöhemmin kunta) alueen omistajana ja n Venekerho Sjundeå Båtklubb ry (myöhemmin venekerho) sopivat tällä sopimuksella Inkoon kunnassa sijaitsevan Vormön saaren tilan rek.nro Vormöstrand, pinta-ala noin 3,2 ha käytöstä. Alueen kartta on liitteenä. Osapuolet toteavat, että yhteistyön tarkoituksena on saada n kuntalaisten käyttöön edellä mainittu vuosia käyttämättömänä ollut merellinen virkistysalue ja siten laajentaa n kunnan liikunta- ja virkistysalueiden käyttöä. Kunnan velvollisuudet: 1. Kunta antaa kerholle oikeuden laiturin ja peräpoijujen asentamiseen. Venekerholla on oikeus tarvittaessa asentaa myös muutamia yksittäisiä poijuja. Laiturin maatuki asennetaan aiemman laiturin maatuen kohdalle n. 35 m etäisyydelle rannasta ja peräpoijut n. 15 m etäisyydelle laiturista. Ranta-alueelle voidaan sijoittaa sauna, grillauspaikka, puusee, pöytäkalusteita ja muita vastaavia rakennelmia. 2. Kunta valtuuttaa venekerhon hakemaan rakennusluvan saunan rakentamiseen alueelle. Kunta ei vastaa luvan myöntämisestä. 3. Kunta esittää viranomaisille aallonmuodostamiskiellon asettamista veneilyväylälle virkistysalueen ja Stickellandet- nimisen saaren kohdalle.

24 Sivu 24 Venekerhon velvollisuudet 4. Venekerho asennuttaa n. 30 m pituisen laiturin em. paikkaan oman aikataulunsa puitteissa. Laituri voidaan rakentaa myös osittain, eli osa laiturista voidaan tehdä myöhemmin. 5. Venekerho rakentaa em. saunan ja varusteet oman aikataulunsa puitteissa. Sauna on venekerhon omaisuutta, mutta sen käytön tulee olla mahdollista kaikille siuntiolaisille samoin ehdoin kuin venekerholaisille. 6. Venekerho huolehtii alueen jätehuollosta ja 7. Venekerho huolehtii alueen järjestyksestä ja siisteydestä. 8. Venekerho voi asentaa alueelle opasteet, jotka osoittavat, että alue on n kunnan retkeilyaluetta. 9. Venekerho järjestää kerran vuodessa halukkaille siuntiolaisille kuljetuksen alueelle. Osapuolet eivät maksa toisilleen tähän sopimukseen liittyen rahallisia eivätkä muitakaan korvauksia. Sopimus tulee voimaan sen jälkeen kun molemmat osapuolet ovat sen hyväksyneet ja se on voimassa 30 vuotta. Sopimuksen jatkamisesta voidaan osapuolten kesken erikseen sopia. Sopimusta koskevat asiat ratakaistaan ensisijaisesti keskinäisin neuvotteluin. Mahdolliset kiistat, joihin ei saada keskinäisin neuvotteluin ratkaistua, jätetään Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden ratkaistaviksi. Allekirjoitukset

25 Sivu 25 TEKNLTK:231 /2015 TEKNLTK 75 TEKNLTK Liite 7 Oheismateriaali KUNNAN OMAKOTITALOTONTTIEN MYYNTIEHDOT Kunnalla on myynnissä 20 omakotitalotonttia. Tonteista 17 sijaitsee Palonummen alueella (Palonummi I 10 kpl ja Palonummi II 7 kpl) ja 3 Sunnanvikin alueella. Päätöksiä tonttien myyntiin asettamisesta, myyntiehdoista ja myyntihinnoista on tehty usean vuoden aikana moneen otteeseen. Tehtyjä päätöksiä kartoitettaessa on tullut ilmi, että kaikkien tonttien osalta ei ole varmuutta myyntiehtojen päättämisestä ja myyntipäätöksen delegoimisesta. Epäselvyyksien välttämiseksi myynnissä olevien tonttien osalta näistä tulisi tehdä uusi päätös. Vakiintunut käytäntö kunnassa on ollut, että päätöksen omakotitalotontin myymisestä tekee kunnanjohtaja, mikäli tarjottu hinta on kunnanvaltuuston päättämän myyntihinnan mukainen ja tarjouksessa ei ole erityisehtoja. Myyntihinnan lisäksi on ollut seuraavat myyntiehdot: - Ostajat vastaavat vesi- ja viemäriliittymismaksuista ja sadevesijohtoihin liittymiskustannuksista sekä lohkomiskustannuksista. - Samaan talouteen kuuluvat saavat jättää yhden hakemuksen. - Kauppakirja on allekirjoitettava kahden kuukauden kuluessa siitä, kun myyntipäätös on tehty. - Kauppakirjaan otetaan ehto, jonka mukaan ostajat sitoutuvat uhkasakon uhalla aloittamaan asuinrakennuksen rakentamisen kolmen vuoden kuluessa siitä, kun kauppakirja on allekirjoitettu. Uhkasakko on euroa. Myyjä voi painavista syistä pidentää tätä rakentamisaikaa. - Ostaja sitoutuu sakon uhalla olemaan myymättä rakentamatonta tonttia muulle kuin kunnan hyväksymälle ostajalle. Uhkasakko on euroa. Edellä mainittu käytäntö ja myyntiehdot ovat nykytilanteessakin pääosin perusteltuja. Myyntiehdot ovat myös päivitetyn maapoliittisen ohjelman mukaisia. Myynnissä olevat tontit tosin on kunnan toimesta valmiiksi lohkottu, joten ostajille ei ole tullut lohkomiskustannuksia. Omakotitalotonttien kysyntä on jatkunut edelleen vaatimattomana. Yhteydenottoja tontteihin liittyen on kuitenkin alkuvuoden aikana tullut selvästi enemmän vuoden takaiseen verrattuna, joten varovaisen positiivisia merkkejäkin on ilmassa. Olisi tärkeää, että omakotitalorakentamisen vilkastuessa kunnan tonttitarjonta olisi kilpailukykyistä. Tonttien alennusmyyntikampanjoista kunnalla on hyviä kokemuksia. Viimeisin 20 % alennuskampanja oli vuosien 2013 ja 2014 taitteessa. Kahden

26 Sivu 26 kuukauden kampanjan aikana myytiin kolme tonttia, mitä voidaan pitää hyvänä tuloksena ottaen huomioon, että kampanjan ajankohta ei ole tyypillisesti vilkkainta aikaa tonttimyynnin kannalta. Vertailun vuoksi mainittakoon, että esimerkiksi Lohjalla Roution alueella keskimääräinen omakotitalotontin hinta on noin euroa ja Immulan alueella noin euroa. ssa Palonummen alueella keskimääräinen hinta on tällä hetkellä noin euroa. 20 %:n alennus tarkoittaisi, että Palonummen alueen tonttien keskimääräinen hinta oli noin euroa. Nykyisellä hintatasolla talousarvion mukainen tulotavoite lienee saavuttamattomissa. Liitteet ja oheismateriaali: - Liitteenä: o Ehdotus kunnan myynnissä olevien tonttien uusiksi myynti hinnoiksi - Oheismateriaalina: o Luettelo myynnissä olevista tonteista, jossa on esitetty päätösajankohdat ja pykälät myyntiin asettamisesta, myyntiehdoista, myyntipäätöksen delegoinnista ja myyntihinnoista Esittelijä: maankäyttöinsinööri Taneli Kiljunen, puh , sähköposti: taneli.kiljunen@siuntio.fi päättää - ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että kunnan tällä hetkellä myynnissä oleville omakotitalotonteille (liitteen mukaiset tontit) asetetaan seuraavat myyntiehdot: o Kauppakirja on allekirjoitettava kahden kuukauden kuluessa siitä, kun myyntipäätös on tehty. o Ostajat sitoutuvat liittämään kiinteistönsä kunnan vesihuoltoverkostoon, sekä välittömästi liittämisen jälkeen laskua vastaan suorittamaan yhdessä erässä maksun. o Ostajat sitoutuvat noudattamaan rakennustapaohjeita. o Ostajat sitoutuvat uhkasakon uhalla aloittamaan asuinrakennuksen rakentamisen kolmen vuoden kuluessa siitä, kun kauppakirja on allekirjoitettu. Uhkasakko on euroa. Myyjä voi painavista syistä pidentää tätä rakentamisaikaa. o Ostajat sitoutuvat sakon uhalla olemaan myymättä rakentamatonta tonttia muulle kuin kunnan hyväksymälle ostajalle. Uhkasakko on euroa.

27 Sivu 27 - ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että myynnissä oleville tonteille vahvistetaan uudet myyntihinnat liitteen mukaisesti - ehdottaa kunnanhallitukselle, että se valtuuttaa kunnanjohtajan päättämään myynnissä olevien tonttien myynnistä silloin, kun tehty tarjous on valtuuston vahvistaman myyntihinnan mukainen ja tarjous ei sisällä erityisehtoja. Käsittely: Muutettu ehdotus: Päätös: Käsittelyn aikana esittelijä muutti ehdotustaan seuraavasti: päättää - ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että kunnan tällä hetkellä myynnissä oleville omakotitalotonteille (liitteen mukaiset tontit) asetetaan seuraavat myyntiehdot: o Kauppakirja on allekirjoitettava kahden kuukauden kuluessa siitä, kun myyntipäätös on tehty. o Ostajat sitoutuvat liittämään kiinteistönsä kunnan vesihuoltoverkostoon, sekä välittömästi liittämisen jälkeen laskua vastaan suorittamaan yhdessä erässä maksun. o Ostajat sitoutuvat noudattamaan rakennustapaohjeita. o Ostajat sitoutuvat aloittamaan asuinrakennuksen rakentamisen kolmen vuoden kuluessa siitä, kun kauppakirja on allekirjoitettu. Mikäli ostajat laiminlyövät tämän rakennusvelvoitteen, sitoutuvat he maksamaan myyjälle euron suuruisen sakon. Myyjä voi painavista syistä pidentää tätä rakentamisaikaa. o Ostajat sitoutuvat olemaan myymättä rakentamatonta tonttia muulle kuin kunnan hyväksymälle ostajalle. Mikäli ostajat laiminlyövät tämän ehdon, sitoutuvat he maksamaan myyjälle euron suuruisen sakon. - ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että myynnissä oleville tonteille vahvistetaan uudet myyntihinnat liitteen mukaisesti - ehdottaa kunnanhallitukselle, että se valtuuttaa kunnanjohtajan päättämään myynnissä olevien tonttien myynnistä silloin, kun tehty tarjous on valtuuston vahvistaman myyntihinnan mukainen ja tarjous ei sisällä erityisehtoja. Muutetun ehdotuksen mukaan. ==== TEKNLTK 75 päätti ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että kunnan tällä hetkellä myynnissä oleville omakotitalotonteille (liitteen mukaiset tontit) asetetaan seuraavat myyntiehdot:

28 Sivu 28 o Kauppakirja on allekirjoitettava kahden kuukauden kuluessa siitä, kun myyntipäätös on tehty. o Ostajat sitoutuvat liittämään kiinteistönsä kunnan vesihuoltoverkostoon, sekä välittömästi liittämisen jälkeen laskua vastaan suorittamaan yhdessä erässä maksun. o Ostajat sitoutuvat noudattamaan rakennustapaohjeita. o Ostajat sitoutuvat aloittamaan asuinrakennuksen rakentamisen kolmen vuoden kuluessa siitä, kun kauppakirja on allekirjoitettu. Mikäli ostajat laiminlyövät tämän rakennusvelvoitteen, sitoutuvat he maksamaan myyjälle euron suuruisen sakon. Myyjä voi painavista syistä pidentää tätä rakentamisaikaa. o Ostajat sitoutuvat olemaan myymättä rakentamatonta tonttia muulle kuin kunnan hyväksymälle ostajalle. Mikäli ostajat laiminlyövät tämän ehdon, sitoutuvat he maksamaan myyjälle euron suuruisen sakon. Lisäksi tekninen lautakunta päätti ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että myynnissä oleville tonteille vahvistetaan uudet myyntihinnat liitteen mukaisesti sekä että kunnanhallitus valtuuttaa kunnanjohtajan päättämään myynnissä olevien tonttien myynnistä silloin, kun tehty tarjous on valtuuston vahvistaman myyntihinnan mukainen ja tarjous ei sisällä erityisehtoja. Asia ei mennyt kunnanhallitukseen Asia on edelleen ollut esillä. On tullut tarve ottaa kantaa siihen, kuka myyjän puolesta päättää ehtojen mukaisen rakennusajan jatkamisesta. Samoin on päätettävä siitä, kuka myöntää kunnan luvan myydä kunnalta ostettu tontti rakentamattomana edelleen. Koska kysymykset eivät ole kovinkaan merkittäviä. Asioiden sujuvuuden kannalta on hyväksi, jos oikeus käyttää kunnan päätösvalta näissä asioissa delegoidaan viranhaltijoille. Esittelijä: tekninen johtaja Jorma Skyttä, p , s-posti: jorma.skytta@siuntio.fi päättää - ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että kunnan myymille omakotitalotonteille (liitteen mukaiset tontit) asetetaan seuraavat myyntiehdot: o Kauppakirja on allekirjoitettava kahden kuukauden kuluessa siitä, kun myyntipäätös on tehty. o Ostajat sitoutuvat liittämään kiinteistönsä kunnan vesihuolto verkostoon, sekä välittömästi liittämisen jälkeen laskua vastaan suorittamaan yhdessä erässä maksun. o Ostajat sitoutuvat noudattamaan rakennustapaohjeita. o Ostajat sitoutuvat aloittamaan asuinrakennuksen rakentamisen

29 Sivu 29 kolmen vuoden kuluessa siitä, kun kauppakirja on allekirjoitettu. Mikäli ostajat laiminlyövät tämän rakennusvelvoitteen, sitoutuvat he maksamaan myyjälle euron suuruisen sakon. Myyjä voi painavista syistä pidentää tätä rakentamisaikaa. o Ostajat sitoutuvat olemaan myymättä rakentamatonta tonttia muulle kuin kunnan hyväksymälle ostajalle. Mikäli ostajat laiminlyövät tämän ehdon, sitoutuvat he maksamaan myyjälle euron suuruisen sakon. - ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että se o valtuuttaa kunnanjohtajan päättämään myynnissä olevien tonttien myynnistä silloin, kun tehty tarjous on valtuuston vahvistaman myyntihinnan mukainen ja tarjous ei sisällä erityisehtoja o valtuuttaa kunnanjohtajan ja teknisen johtajan erikseen myöntämään rakentamisen jatkoajan o valtuuttaa kunnanjohtajan ja teknisen johtajan erikseen myöntämään luvan myydä kunnalta ostettu tontti rakentamattomana edelleen

30 Sivu 30 KH:180 /2011 TEKNLTK 76 PALONUMMEN KORTTELIN 179 TONTTI 4 Liite 15 n kunnan Palonummen tontteja koskevien myyntiehtojen mukaan ostajan ei tule myydä tonttia rakentamattomana edelleen ilman kunnan antamaa lupaa. Mikäli ostaja laiminlyö tämän ehdon, sitoutuu hän maksamaan kunnalle euron suuruisen sakon. Samojen ehtojen mukaan ostaja sitoutuu aloittamaan asuinrakennuksen rakentamisen kolmen vuoden kuluessa siitä, kun kauppakirja on allekirjoitettu. Mikäli ostaja laiminlyö tämän rakennusvelvoitteen, sitoutuu hän maksamaan myyjälle euron suuruisen sakon. Myyjä voi painavista syistä pidentää tätä rakentamisaikaa. Kunta myi Palonummen korttelin 179 tontin Asuinrakennuksen rakentamisen tulisi alkaa joulukuussa Alkuperäiselle ostajalle on tullut työpaikan vaihdos, eikä muutto on ole enää tarkoituksenmukaista. Tontille on ostaja, mutta hän tarvitsee lisäaikaa rakentamisen aloittamiseen. Liitteet ja oheismateriaali: - Liitteenä: o karttaote Esittelijä: tekninen johtaja Jorma Skyttä, p , s-posti: jorma.skytta@siuntio.fi ehdottaa kunnanhallitukselle, että se sallii Palonummen korttelin 179 tontin 4 edelleen myynnin rakentamattomana ja myöntää tontin asuinrakennuksen rakentamisen aloittamiselle lisäaikaa saakka.

31 Sivu 31 TEKNLTK:423 /2012 TEKNLTK 77 ÅVALLAN MYYNTI TEKNLTK Oheismateriaali Teknisen lautakunnan johtosäännön 9 kohta 21 mukaan tekninen lautakunta huolehtii kunnan kiinteistöjen ja alueiden rakentamisesta, kunnossapidosta ja käytöstä. Svartbäck: Svartbäckin kiinteistö koostuu lainhuutotodistuksien mukaan kahdesta alueesta: kiinteistötunnus , maapinta-ala 0,3232 hehtaaria sekä , maapinta-ala 0,7700 hehtaaria. Rekisteriyksikön alueella on yleiskaava. Alue on osayleiskaavamerkinnän ja määräyksen mukaan P-aluetta. (Alueella voidaan rakentaa rakennusjärjestyksen mukaisesti palvelujen ja hallinnon rakennuksia.) Kohde on SRmerkitty, joka tarkoittaa, että se on rakennuslain nojalla suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu kohde tai alueen osa. Kauppakirjojen mukaan alueet on myyty n kunnalle Myyjinä ovat olleet Ragnar Karell ja Karl ja Anna Salovius. Kauppakirjaehtojen mukaan n kunta sitoutuu käyttämään aluetta kansakoulurakennuksien pystyttämiselle. Kauppakirjoissa ei ole mainintaa, että tila siirtyy takaisin myyjälle, mikäli käyttötarkoitus muuttuu. Koulurakennus rakennettiin Rakennus toimi alussa kouluna, mutta se on myöhemmin otettu käyttöön päiväkodiksi. Rakennuksen kylmä ullakkotila on vaurioitunut salamaniskusta aiheutuneessa tulipalossa vuonna Rakennuksen ollessa päiväkotitoiminnassa lähinnä henkilökunta on oireillut huonon sisäilman takia. Rakennus poistettiin päiväkotikäytöstä tämän takia joulukuussa Talossa tehtiin talvella mittavia tutkimuksia, joissa voitiin todeta sieni- ja sädesieni-itiöiden kohonneita pitoisuuksia, jotka ovat tyypillisiä tämän ikäisissä rakennuksissa käytetyn rakennustekniikan osalta. Myös tulipalossa käytetyllä sammutusvedellä on ollut mahdollista vaikutusta alapuolella ensimmäisen kerroksen alapohjarakenteen purueristeessä todettuihin mikrobeihin.

32 Sivu 32 Rakennus on seissyt tyhjillään vuodesta 2008 lähtien lukuun ottamatta muutamaa kuukautta vuoden 2012 alusta, jolloin liikuntasalitila on toiminut taiteilijan ateljeena. Tällaisen talon pitäminen tyhjillään ei ole asianmukaista. Talo ränsistyy entisestään. Mikäli kunta ottaa sen omaan käyttöönsä, vaatii se laajaa kunnostamista, mitä ei tällä hetkellä ole huomioitu kunnan talousarviossa ja -suunnitelmassa. Ulkopuolista kiinnostusta on ollut talon ostamiselle. Talo soveltuu asuinkäyttöön. Tämän salliminen vaatii kuitenkin kaavamuutoksen. Talo sijaitsee kauniilla paikalla. Åvalla: Åvallan kiinteistötunnus Rekisteriyksikön alueella on yleiskaava. Alue on osayleiskaavamerkinnän ja määräyksen mukaan A-aluetta. (Alueelle voidaan rakentaa rakennusjärjestyksen mukaisesti erillispientalo talousrakennuksineen ja / tai sellaisia työtiloja, jotka eivät aiheuta asumiselle haittaa.) Kohde on SR-merkitty, joka tarkoittaa, että se on rakennuslain tai rakennussuojelulain nojalla suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu kohde. Maapinta-ala on lainhuutotodistuksen mukaan 0,3232 hehtaaria. Yrkeshögskolan Sydvästin rakennusinsinööriopiskelijat ovat tehneet oppilastyönä kuntokartoituksen. Talo on tällä hetkellä lähinnä yhdistyksien ja seurojen käytössä. n partiolaisilla on talossa aktiivista toimintaa. Yhdistys- ja seuratoiminnalle tulee löytää korvaavia tiloja. Kunnan omistamiin ja hallinnoimiin kiinteistöihin tehtyjen kuntoluokitusten mukaan Åvallan kiinteistö on kuntoluokkaa yksi ja Svartbäckin kiinteistö luokkaa kaksi. Molempia on ehdotettu heti myytäviksi. Kuntoluokka yksi tarkoittaa, että talot ovat huonossa kunnossa ja vaativat mittavia korjaustoimenpiteitä, jotta niistä saadaan käyttökelpoisia. Talon tekniikka on olematon ja vanha sekä käyttöaste pieni. Jotta rakennuksen elinikä jatkuisi, vaatii se heti korjaustoimenpiteitä. Kuntoluokka kaksi tarkoittaa, että rakennukset vaativat korjaustoimenpiteitä. Rakennusmateriaalit ovat vanhoja, kuluneita ja epäkäytännöllisiä. Talotekniikka on puutteellinen. Oheismateriaali ja liitteet - oheismateriaalina Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Oy:n tekemä Sisäilmasto- ja kosteustekninen kuntotutkimus,