verkostoyritys y maaseudun sosiaalinen innovaatio?

Transkriptio

1 Onko sosiaalialan verkostoyritys y maaseudun sosiaalinen innovaatio? Manu Rantanen Leo Granberg

2 I Tausta ja tavoite Artikkeli sai alkunsa Euroopan Unionin 6. puiteohjelman, hankkeessa IN-SIGHT: Strengthening Innovation Processes for Growth and Development ( ). 08) Manu Rantanen on kerännyt ja analysoinut tutkimukseen liittyvän kenttäaineiston ja tehnyt pääosan kirjoitustyöstä. Leo Granberg on osallistunut kenttätutkimukseen ja kirjoitustyöhön it t kommentein (erit. sosiaalisen innovaation teoriat). Haastattelut tehty vuosina 2007 ja

3 Innovaatioiden tarve Palvelurakenteen muutokseen varautumisen yhteydessä y on korostettu sosiaali- ja terveysalan tarvitsevan innovaatioita, jotta selvittäisiin esim. heikkenevän huoltosuhteen haasteesta. Innovaatiotarpeet (Rissanen - Sinkkonen 2005:63) palvelun tuottamistapa kustannustehokkuus palvelutuotteet

4 Tutkimusasetelma Näkökulmia palvelurakennemuutokseen Vltk Valtakunnan tason haasteet t (palvelurakennemuutos) Aluetason haasteet (maaseutuvaltaisen alueen kehitys) Yrittäjien haasteet (kannattavuus, osaaminen) Asiakkaiden ja asukkaiden haasteet (palvelujen hinta, laatu, saatavuus) Paikallisten hoivayrittäjien alueellinen verkosto innovatiivisena ratkaisuna Innovaation kehityksen ja innovaatiotyyppien analyysi

5 II Tutkimuskysymykset Mitkä ovat kriittiset tekijät itäsuomalaisen maaseudun innovaatioympäristössä sosiaali- ja terveysalalla? Minkälaisia sosiaalisen innovaation piirteitä on löydettävissä tutkitusta verkostoyrityksestä yrityksen menestyksen takana? Miten ja missä määrin tutkimuskohteena oleva hoivayrittäjien verkostoyritys ratkaisee pienten hoivayritysten, maaseudun ja palvelurakenteen ongelmia?

6 III Innovaation ja sosiaalisen innovaation käsitteistä Brunorin ym. mukaan (2008:8) Uusien ratkaisujen lähtökohtana ongelmat tai mahdollisuudet (toimintaympäristön muuttumisen ennakointi). Ongelmanratkaisuprosessi ideasta innovaatioon. Prosessiin osallisten tiedollinen kehys muuttuu sen aikana. Tiedon saatavuudella ja yksilöiden ja organisaatioiden kyvyllä oppia on tärkeä merkitys. Oppimista tapahtuu sosiaalisissa rakenteissa

7 Maaseudun palveluinnovaatioiden piirteitä (Geels 2004, Brunori 2008) Novelties ( uutuudet ) -Rutiinien rikkominen -Innovaattorien ominaisuudet: ongelmanratkaisu/ mahdollisuudet d -Ideoiden leviäminen -Kommunikaatio ja oppiminen Regimes Sääntöjen systeemi, joka koordinoi toimijoita (kulutus, sosiokulttuurinen, poliittinen, tieteellinen, teknologinen) i i Niches ( markkinarako ) -Markkinoiden mahdollisuudet -Julkinen kysyntä -Taloudellinen yhteistyö - verkostot -Projektit Landscapes Tekijät ja muutokset kansallisen politiikan yläpuolella (esim. ilmastonmuutos) 7

8 Sosiaalinen innovaatio Mumfordin mukaan (2002:253) sosiaalinen innovaatio on uusi idea, jonka avulla ihmisten välistä toimintaa organisoidaan niin, että kyetään toteuttamaan yhteisiä päämääriä. Moulaert, Martinelli et.al (2005:1976): Sosiaalisissa innovaatioissa on kolme ulottuvuutta: 1. Sisältö-/ tuoteulottuvuus: sellaisten inhimillisten tarpeiden tyydyttäminen, joita ei ennen innovaatiota kyetä tyydyttämään markkinoiden eikä valtion toimesta. 2. Prosessiulottuvuus: sosiaalisten suhteiden muuttaminen niin, että yhteiskunnan eri ryhmien ja erityisesti huono-osaisten ryhmien osallistuminen yhteiskunnallisten päätösten tekoon vahvistuu. 3. Voimaannuttamisen ulottuvuus: sosiaalis-poliittisten voimavarojen lisääminen ja resurssien saatavuuden helpottaminen

9 Innovaatiojärjestelmästä innovaatioympäristöön Innovaatiojärjestelmä näkökulma: Organisaatiolähtöinen, painotus julkisvetoisuudessa. Innovaatioympäristö näkökulma: Toiminnan konteksti, toimijat ja alueen toimintakulttuuri. rakenteiden ja instituutioiden taso organisaatioiden ja yksilöiden taso (sosiaalisten suhteiden ja verkostojen merkitys). (Kolehmainen 2008:5, Sotarauta & Linnanmaa 1999: 104, Ranta 2009: 20, Sitra 2005:15, Suutari ym. 2009:38. Viljamaa ym. 2009:22.)

10 IV Aineisto ja metodi 1. Teemahaastattelut: Tarkoitus muodostaa kuva hyvinvointialan innovaatioprosesseihin vaikuttavista tekijöistä Itä-Suomen maaseutualueilla. sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoiden ja maaseudun kehittäjien teemahaastattelut (15 kpl) Asiantuntijoiden fokusryhmähaastattelu (6 hlöä) 2. Hoiva-alan verkostoyritys -tapaustutkimus. Haastattelujen kautta selvitettiin sitä, mitkä tekijät vaikuttivat verkostoyrityksen syntymiseen ja kehittymiseen. Yrittäjien haastattelut (4 henkilöä)

11 V Yritysverkoston synty Itäsuomalaiset hoivayrittäjät perustivat vuonna 2006 osakeyhtiömallisen verkostoyrityksen. Omistajayrityksillä (8 kpl) hoiva-alan palveluja mm. vanhuksille, kehitysvammaisille ja nuorille. Taustalla olevat yrittäjien haasteet: Kuinka olla uskottava neuvottelukumppani kuntien kanssa? Kuinka estää markkinoiden menettäminen isoille kansallisille tai kansainvälisille yrityksille? Kuinka mahdollistettaisiin oheispalvelujen saaminen jäsenyrityksille?

12 Kategoria Kriittinen tekijä Institutionaalinen julkiset tuet ja sääntely VI Sote -alan innovaatioympäristön kriittisiä tekijöitä (yhteenveto soveltaen Rantanen, Granberg, Tisenkopfs, Proost, Rand 2008) Vahvistaa innovaatioympäristöä julkisrahoitteiset yrittäjyyskoulutukset saavat aikaan verkostoitumista Heikentää innovaatioympäristöä tukijärjestelmän byrokraattisuus, lyhyet projektit eivät huomioi innovaatioprosessin pitkäjänteisyyttä yritysneuvontajärjestelmän tiukka tulkinta tietosuojasta alan lainsäädäntöä on vaikea soveltaa maaseudun olosuhteissa Kulttuurinen Asenteet ja yrittäjyys on mahdollisuus epäilevä asenne hoivayrittäjyyttä kohtaan perinteet innovatiivisille hoivatyöntekijöille asiakas heikosti mukana kehittämistyössä tieto kehittämistarpeista ei aina liiku tehokkaasti alhaalta ylös hoiva alan työpaikoissa Sosiaalinen verkostot yrittäjien vertaistuki korvaa julkisen neuvontajärjestelmän j ä puutteita vähäinen verkostoituminen estää aloitteiden khi kehittymistä i äinnovaatioiksi i ik i yhdistykset ovat usein aloitteentekijöinä eri alojen vähäinen yhteistyö johtaa erityyppisen tiedon sosiaalisissa innovaatioissa heikkoon yhdistämiseen ja vähentää innovaatioiden leviämistä Taloudellinen yritysten kunnat ostavathoiva palveluja pienillä yrityksillä on vähäiset voimavarat resurssit enenevästi kehittämistyöhön Tiedollinen tiedon saatavuus yrittäjien aiemman kokemuksen ja tietojen hyödyntäminen hoitajakoulutus on suuntautunut hierarkkisessa organisaatiossa työskentelyyn täydennyskoulutusmahdollisuudet ala on vieras yritysneuvojille yritykset vaihtavat tietoa verkostoissa

13 Verkostoyrityksen synnyn menestystekijöitä Yritysten valmiudet yrittäjät olivat hyvin kouluttautuneita (substanssi ja liiketoimintaosaaminen) yrittäjät olivat verkostoituneet sekä alue että valtakunnan tasolle yrittäjien luottamuspääoma oli kasvanut yhteisten foorumien kautta yritykset olivat halukkaita kasvuun ja toiminnan kehittämiseen jokainen yritys koki saavansa verkostosta hyötyä ja sitoutui siihen erilaista osaamista oli edustettuna yrityksessä, esim. aktivaattori yrittäjät toimivat eri paikkakunnilla eivätkä siksi ole kilpailijoita yritykset näkivät paikallisuuden voimavarana Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa yhteistyö sujui viranomaisten (TE keskus, lääninhallitus) sekä asiantuntijoiden kanssa konsultilla oli yrittäjien luottamus ja hän osasi hyödyntää aiempaa tietoaan verkostoyrityksen perustamisprosessi mietittiin tarkkaan alueellinen foorumi sai aikaan positiivista mielikuvaa alan yrityksistä. tarpeeksi monella kunnalla on ollut valmius ostaa palveluja yritykseltä ja ne ovat oivaltaneet innovaation hyödyn omalle toiminnalleen valtakunnantasollakäytymyönteinenkeskusteluverkostoitumisesta innovaation kehittelyyn osallistui valtakunnan tason toimijoita, mm. kansanedustajia Kuntien valmius ostaa palveluja tarpeeksi monella kunnalla on ollut valmius ostaa palveluja yritykseltä ja ne Valtakunnan tason tuki Ulkoa tuleva uhka ulkoa tuleva kilpailu on saanut aikaan painetta uuden kehittämiseen

14 VII Johtopäätöksiä Verkostoyritys on idea, jonka avulla yrittäjien toimintaa organisoidaan yhteisen päämäärän hyväksi ilman keskinäisen kilpailun tuomia rajoitteita (vrt. Mumford). Täyttää sosiaalisen innovaation sisältö-ulottuvuuden: Palvelujen l tuotannolla t on lähtökohtaisesti ti sosiaaliset tarkoitusperät ja toteutuessaan se ylläpitää maaseutualueiden palveluverkostoa ja ehkäisee vähäosaisten syrjäytymistä (vrt. Moulaert et.al)

15 Johtopäätöksiä Innovaation kehitys noudattaa Bauerin ja Gaskellin (2008) käsitystä: Verkostoyrityksen ajatus on pantu täytäntöön vasta kun se on suodatettu arkiajattelun läpi ja mukautettu maaseutualueella vallitseviin arjen käytäntöihin

16 Verkostoyritysinnovaation hyödyt yritysten kannalta Verkostoyritys Markkinointiulottuvuus: Isomman yrityksen edut kilpailutuksissa ja hankinnoissa. Sosiaalinen ulottuvuus: Rakenne syventää yrittäjien yhteistyötä ja oppimista. Omistajayritykset Sosiaalinen/ markkinointiulottuvuus: Paikalliset yritykset ovat tuttuja palvelujen ostajille

17 Innovaation hyödyt palvelujärjestelmälle Tukee yritysten sopeutumista muuttuviin olosuhteisiin, joissa kuntakoko kasvaa ja palvelukokonaisuudet suurenevat. Yritysten tarjontavolyymi suurenee, mikä helpottaa neuvotteluja kuntien kannalta. Säilyttää palvelujärjestelmän monipuolisuutta, jos vaihtoehtona on se, että markkinan valtaavat isot yritykset, joilla on kapasiteettia laatia hyviä tarjouksia ja järjestää alennusmyyntejä. Viime kädessä asiakkaiden voidaan odottaa hyötyvän