Julkaisija: Turun Satama Oy, Juhana Herttuan puistokatu 21, Turku Ulkoasun toteutus: Aija Kallio Kannen kuva: Piia Leino

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖRAPORTTI 2016

2 Julkaisija: Turun Satama Oy, Juhana Herttuan puistokatu 21, Turku Ulkoasun toteutus: Aija Kallio Kannen kuva: Piia Leino

3 Turun Sataman ympäristöraportti 2016 Sataman ympäristöpolitiikka Turun Satama ja ympäristö...5 Sertifioitu ympäristöjärjestelmä...5 Ympäristöohjelma Turun Sataman yhteistyö ympäristöasioissa Vaikutukset ympäristöön...9 Ympäristöluvat...9 Melu satamatoiminnasta...9 Päästöt ilmaan...12 Satamatoiminnan hiilijalanjälki...13 Satamatoiminnan ilmapäästöt...13 Ympäristöperusteiset satamamaksut Sataman jätehuolto Ruoppaus- ja läjitystyöt...19 Läjitetyt ruoppausmassat...19 Vesistö- ja kalatalousvaikutusten tarkkailututkimukset...19 Turun edustan yhteisläjitysalue Sataman energian- ja vedenkulutus Ympäristö ja talous...25 Ympäristötilinpäätös Sanastoa...26

4

5 1 Turun Satama ja ympäristö Sataman ympäristöpolitiikka Turun Satama Oy pyrkii jatkuvaan ympäristöasioiden kehittämiseen ja ympäristön laadun parantamiseen ottamalla huomioon kestävän kehityksen periaatteet. Sataman tavoitteena ovat mahdollisimman vähäiset toiminnasta aiheutuvat ympäristöhaitat. Sataman henkilöstön tulee olla tietoinen toiminnastaan aiheutuvista ympäristövaikutuksista. Turun Satama Oy on tietoinen ja noudattaa sataman toimintoja koskevaa ympäristölainsäädäntöä ja -määräyksiä. Merkittäviksi arvioimiensa toiminnan ympäristönäkökohtien perusteella Satama laatii vuosittaisen ympäristöohjelman, jossa määritellään yksittäiset toimenpiteet Sataman ympäristöasioiden parantamiseksi ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ympäristönäkökohdat huomioidaan ja niitä seurataan satamatoimintaa kehitettäessä. Samankaltaista toimintaa Turun Satama Oy edellyttää myös yhteistyökumppaneiltaan. Sataman ympäristöasioiden kehittämisessä huomioidaan myös eri sidosryhmien näkemykset. Sertifioitu ympäristöjärjestelmä Turun Satama Oy:n ympäristö- ja turvallisuusnäkökohtien jatkuva parantaminen perustuu DNV GL:n sertifioimaan toimintajärjestelmään. Toimintajärjestelmä noudattaa ISO , ISO sekä OHSAS standardeja. Satamalla on ollut sertifioidut ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmät vuodesta 2002 alkaen ja toimintaa kehitetään jatkuvasti mm. tavoitteellisten ympäristö- ja turvallisuusohjelmien sekä sisäisten ja ulkoisten arviointien avulla. DNV GL Business Assurance Finland Oy Ab arvioi säännöllisesti Sataman toimintajärjestelmää ja vuonna 2016 toteutettiin onnistuneesti sertifikaattien uudelleenarviointi. Sataman toimintajärjestelmä noudattaa nyt uusimpia vuoden 2015 versioita laatu- ja ympäristönhallintajärjestelmästandardeista. Tässä raportissa esitetään lyhyesti Turun Satama Oy:n oman toiminnan ympäristövaikutuksia. Tavoitteena on ollut tuottaa yhteenveto tärkeimmistä ympäristöasioista. 5

6 Ympäristöohjelma Päämäärä Itämeren tilan parantaminen Ilmapäästöjen vähentäminen Energiatehokkuuden parantaminen Tavoite Sataman kunnossapidon ruoppausmassojen kuormituksen vähentäminen vuosien keskimääräisestä kuormitustasosta. Satamatoiminnasta aiheutuvat päästöt ilmaan ovat vähentyneet vuosina Sataman vuotuinen energiatehokkuus on parantunut keskimäärin 1,5 % vuosina Sataman ympäristöohjelma on hyväksytty vuosille Turun Sataman yhteistyö ympäristöasioissa Turun ja Tukholman satamat allekirjoittivat yhteistyösopimuksen, jonka tarkoituksena on edistää Itämeren ympäristön suojelua. Molemmat satamat ovat sitoutuneet yhteistyöhön seikoista, jotka liittyvät tulevaisuuden polttoaineisiin, mustien ja harmaiden jätevesien vastaanottoon sekä alusten maasähköliitäntään niiden satamassaoloaikana. Lähtökohtana sopimukselle on ollut molempien satamien pyrkimys vähentää eri lähteistä tulevaa kuormitusta Itämereen. Yhteistyösopimus satamien välillä on eräs väline minimoida satamatoimintojen ja merenkulun vaikutuksia veden laatuun Itämeren alueella. Lisäksi Helsingin, Tallinnan, Tukholman ja Turun satamat allekirjoittivat yhteistoimintasopimuksen, jossa sovittiin yhteisistä maasähkön tarjoamiseen liittyvistä periaatteista. Tavoitteena on aktiivisesti pienentää merenkulkualan haitallisia ympäristövaikutuksia. Matkustajasatamat Helsingissä, Tallinnassa, Tukholmassa ja Turussa sijaitsevat kaupunkien keskustassa arvokkailla alueilla. Asuinalueita rakennetaan yhä lähemmäs satamia. Melu, tärinä ja alusten muut päästöt kuitenkin haittaavat nykyisiä ja tulevia asuin- ja työpaikka-alueita. Allekirjoittaneet satamat pitävät maasähkön käyttöä alusten laiturissa ollessa yhtenä mahdollisuutena vähentää tai jopa kokonaan poistaa näitä meriliikenteen negatiivisia vaikutuksia. Helsingin ja Turun kaupungit tekivät kaupunginjohtajiensa aloitteesta jo 2007 sitoumuksen Itämeren tilan parantamiseksi. Tavoitteena on vaikuttaa vesien tilaan paikallisesti ja koko Itämeren piirissä. Turun Satama osallistuu omalta osaltaan aktiivisesti toimiin, joilla pyritään vähentämään laivaliikenteen sekä ruoppaus- ja läjitystöiden ympäristövaikutuksia. Uusi Itämeri-haasteen toimintaohjelma vuosille julkistettiin vuonna 2014 ( Turun Satama sai vuonna 2015 rahoitustukipäätöksen yhteistyöprojektilleen The Northern Scan- Med Ports Sustainable Maritime Links EU:n TEN-T-verkoston kehittämiseen liittyvästä Verkkojen Eurooppa (Connecting European Facility, CEF) rahoitusvälineestä. Kolme Suomen TEN-T-ydinsata- 6

7 maa Turku, Naantali ja HaminaKotka yhteistyössä Tukholman Sataman ja Viking Linen kanssa, investoivat 8,1 miljoonaa euroa pienentääkseen laivaliikenteen ympäristövaikutuksia Itämereen. Turun Sataman osalta yhteistyöprojekti sisältää jätevesien vastaanottomahdollisuuksien kehittämistä ja rakentamista sekä ro-ro- ja ro-pax-laivojen maasähkön käyttöön liittyviä investointeja. Rahoitustuki kattoi vuosina tehdyt investoinnit. Turun Satama on aktiivisesti mukana myös Suomen Satamaliiton ympäristö- ja turvallisuustyöryhmissä sekä BPO:n (Baltic Ports Organization) ympäristötyöryhmässä. 7

8

9 2 Vaikutukset ympäristöön Ympäristöluvat Turun Sataman voimassa olevat ympäristöluvat on mainittu seuraavassa taulukossa. Sataman lupahakemus koskien Pansion eristyspengeraltaan lupaehtojen muuttamista on aluehallintoviraston käsittelyssä. Turun Sataman ympäristöluvat Voimassaoloaika Turun sataman kunnossapitoruoppaus ja ruoppausmassojen läjittäminen (2009) Voimassa vuoteen 2019 Pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittaminen Pansion eristyspengeraltaaseen (2008) Kantasataman ympäristölupa (2006) Pansion sataman ympäristölupa (2016) Toistaiseksi Toistaiseksi Toistaiseksi Melu satamatoiminnasta Kantasataman ympäristöluvan mukaisia melun seurantamittauksia Ruissalossa on tehty vuosina Vuonna 2015 Turun Satama Oy teetti Promethor Oy:llä kantasataman kokonaisvaltaisen ympäristömeluselvityksen. Työ käsitti kantasataman alueen melulähteiden meluselvityksen. Lisäksi työ käsitti meluntorjuntatoimenpiteiden tarpeellisuusmäärityksen liittyen Ruissalon Marjaniemen luonnonsuojelualueen melutason pienentämiseen ja mahdollisten toimenpiteiden arvioinnin. Selvityksen perusteella aluehallintovirasto hyväksyi muutoksen melun seurannassa. Jatkossa melutilanne selvitetään viiden vuoden välein, seuraavan kerran v Promethor Oy:n tekemän laskennallisen mallinnuksen sekä mittaustulosten ja mittausten yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella kantasataman toiminnan aiheuttama melutaso täyttää ympäristöluvassa annetut melutason määräysarvot. Melutaso on suurimmillaan Korppolaismäen alueella, jossa päiväajan keskiäänitaso on lähimmillä asuinrakennuksilla (osaa ei ole vielä rakennettu) db(a), kun melun iskumaisuudesta aiheutuva korjaus on huomioitu. Korppolaismäen alueella maaston muodoista johtuen sataman oleellinen melualue ei ole laaja, vaan se rajautuu satamaa lähimpinä oleville asuinrakennuksille. Ruissalon luonnonsuojelualueella päivä- ja yöajan keskiäänitasot täyttävät raja-arvot. Päiväajan keskiäänitaso on juuri 45 db(a):n suuruinen luonnonsuojelualueen sataman puoleisella rajalla. Tulosten perusteella kantasataman aiheuttaman melutason alentamiseksi ei tarvita välittömiä toimenpiteitä. Tehtyjen havaintojen perusteella Länsisataman alueelta Ruissaloon aiheutuvan melun määrä on pienentynyt aikaisempiin vuosiin verrattuna. 9

10 Selvityksen laadinnan yhteydessä esille nousi, että kaupungin taustakohina, joka on pääosin peräisin yleisestä tieliikenteestä, on merkittävä melutason kannalta kaikkialla sataman ympäristössä kellonajasta riippumatta. Satamasta riippumattomalla taustamelulla voi helposti olla satamaa lähelläkin suurempi vaikutus mittaustulokseen, kuin sataman aiheuttamalla melulla. Vuonna 2015 Turun Satama Oy teetti Promethor Oy:llä kantasataman kokonaisvaltaisen ympäristömeluselvityksen. > 40 db(a) > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) 10

11 Pansion satamassa ja Ruissalossa aloitettiin ympäristöluvan mukainen jatkuvatoiminen meluseuranta kahdessa pisteessä alkaen. Työssä selvitetään satamatoiminnasta syntyvä melu sekä sen vaikutus Ruissalon puolella. Selvitystyö tehdään pitkäaikaisilla sekä lyhytaikaisilla melumittauksilla alueella. Mittausten loputtua koko mittausjakson (puoli vuotta) mittaustulokset kootaan yhteen raporttiin, jossa esitetään mittaustulokset, niiden tulkinta, mittauksiin liittyvä epävarmuus sekä niitä verrataan ympäristöluvan asettamiin melun raja-arvoihin. Työn yhteenvetoraportti ei ole vielä valmistunut. Pansion sataman toimintaa koskeva ympäristölupa edellytti, että Sataman on tehtävä teknistaloudellinen selvitys maasähkön rakentamis- ja käyttöönottomahdollisuuksista nykyisessä ro-ro-laiturissa ja öljysataman laiturissa sekä selvitettävä maasähkön käyttöönoton vaikutuksen alusten satamassaoloajan melu- ja ilmapäästöihin. Selvitys toimitettiin Etelä-Suomen aluehallintovirastolle joulukuussa Tehty selvitys osoitti, ettei maasähkön rakentamisella Pansion sataman ro-ro- ja öljylaiturille ole teknistaloudellisia edellytyksiä. Maasähkön käyttöönottamisella ei myöskään ole nähtävissä merkittävää ympäristöhyötyä suhteessa aiheutuviin kustannuksiin. Maasähköjärjestelmä on myös hyvin paikallinen ratkaisu, koska satamassaoloaika on vain hyvin pieni osa kokonaisuutta. 11

12 Päästöt ilmaan Vuodesta 2006 alkaen Satama on ollut mukana Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmässä. Kuntien ja suurimpien toiminnanharjoittajien muodostama ryhmä ohjaa alueen ilmanlaadun seurantaa. Tätä kautta seurataan myös satamatoiminnan ilmanlaatuvaikutuksia. Turun seudun ilmanlaatua voi seurata reaaliaikaisesti valtakunnallisen verkkopalvelun kautta osoitteessa Ilmanlaadun seurannan lisäksi Satama arvioi vuositasolla satamaliikenteen aiheuttamat päästöt ilmaan. Naantali Raisio SO 2 NO x PM 10 NOX PM 10 NO x PM 10 PM 2,5 Turku NO x PM 10 CO SO 2 NO x O 3 Kaarina NOX PM 10 Parainen PM 10 Sisältää Maanmittauslaitoksen peruskarttarasterin 01/2017 aineistoa 12

13 CO 2 päästöt [kg/a] Maaliikenne Laivaliikenne Sähkö Kaukolämpö Oma kalusto Satamatoiminnan hiilijalanjälki Turun Satama on laskenut vuodesta 2009 alkaen Turun satamatoimintojen hiilijalanjälkeä. Vuoden 2016 tietojen perusteella tehdyn laskennan mukaan alus- ja maaliikenne muodostaa hieman alle 80 % satamatoiminnan hiilidioksidipäästöistä. Luonnollisesti laivaliikenteen osuus kokonaisuudesta on merkittävä, hieman reilu 70 %. Turun sataman laivaliikenteen hiilidioksidipäästöt ovat kuitenkin vähentyneet huomattavasti vuodesta Sataman läpi kuljetettua tavaratonnia kohden hiilijalanjälki on noin 3,6 kg CO 2 /tavaratonni ja aluskäyntiä kohden noin kg CO 2 /aluskäynti. Satamatoiminnan ilmapäästöt Turun Satama seuraa vuositasolla oman ajoneuvokalustonsa polttoaineen kulutusta sekä laivaliikenteestä aiheutuvia päästöjä. Laivaliikenteen päästöjä on huomattavasti vähentänyt kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n päätös laskea v Itämerellä laivoissa käytetyn raskaan polttoöljyn maksimirikkipitoisuutta 1,0 %:iin (aiemmin maksimi 1,5 %) laivan päämoottoreissa ja vuoden 2015 alusta käytetyn polttoaineen rikkipitoisuuden yläraja laskettiin 0,1 %:iin. Vuonna 2016 jatkui myönteinen kehitys satamatoiminnan ilmapäästöissä. Typpipäästöt jatkoivat vähenemistään ja rikkipäästöissä liikuttiin hyvin samalla tasolla kuin edellisvuonna. 13

14 NO x [t/a] SO 2 [t/a] NO x [t/a] PM 10 [t/a] SO 2 [t/a] CO 2 [t/a] Alusliikenne (satamassa olo) 98 0,4 4, Maaliikenne 3 0, Yhteensä 101 0,5 4,

15 Ympäristöperusteiset satamamaksut Turun Satamalla on edelleen yhtenä harvoista suomalaisista satamista käytössä ympäristöperusteiset satamamaksut. Turun Satama otti alkaen käyttöön alusmaksutaksan, jossa on huomioitu mm. alusten käyttämän polttoaineen rikkipitoisuus ja alusten typpipäästöt. Vuoden 2015 alusta ympäristöperusteisia satamamaksuja tarkistettiin alusten rikkidirektiivistä johtuen ja jatkossa alennukset myönnetään ainoastaan alusten typpipäästöjen perusteella. Ympäristöperusteisilla satamamaksuilla pyritään ohjaamaan varustamoja ottamaan käyttöön typenoksidipäästöjä vähentävää tekniikkaa. Turun Satama myönsi vuonna 2016 aluksille ympäristöperusteisia alennuksia satamamaksuista noin Ympäristöperusteiset alennukset

16

17 3 Sataman jätehuolto Sataman vastuulla on alusliikenteen ja satama-alueen perusjätehuollon järjestämisen lisäksi myös Sataman omien kiinteistöjen jätehuolto. Satama-alueen muut kiinteistöt ja niiden vuokralaiset ovat järjestäneet itse oman jätehuoltonsa. Suljetuilla satama-alueilla on kiinteät jäteasemat, joissa alueen toimijoiden sekä alusten on mahdollista lajitella polttokelpoisesta jätteestä erilleen pahvi, metalli, lasi sekä puutavara. Pääsääntöisesti linjaliikenteessä olevat alukset vastaavat itse jätehuoltonsa järjestämisestä. Sataman jätekirjanpito 2016 Poltto jätevoimassa (56 %) Muu hyödyntäminen (34 %) Kierrätys ja uudelleenkäyttö (6 %) Loppukäsittely (4 %) Sataman keräämistä jätteistä alle 4 % joutui kaatopaikalle loppukäsiteltäväksi, valtaosa hyödynnetään energiana jätevoimalassa (56 %), eri tavoin hyödyntämällä (34 %) tai kierrättämällä (6 %). Alusten öljypitoisia vesiä vastaanotettiin Turun Sataman toimesta noin 235 m 3 vuonna Matkustaja-aluksilla on ollut jäteveden maihin jättämistä varten kiinteät viemäriyhteydet 1980-luvulta alkaen. Lisäksi vuonna 2016 aikana valmistuivat satama-alueille kolmeen eri laituripaikkaan kiinteät jäteveden vastaanottopisteet. Turun satamassa käyneet alukset (matkustaja- sekä muut alukset) jättivät Turkuun vuonna 2016 jätevettä yhteensä noin m 3. Turun Satamalle on laadittu erillinen jätehuoltosuunnitelma. Suunnitelma (ja myös muuta materiaalia jätehuoltoon liittyen) löytyy Sataman nettisivuilta. 17

18

19 4 Ruoppaus- ja läjitystyöt Läjitetyt ruoppausmassat Läjitetyt ruoppausmäärät [m 3 ] Pansion pengerallas Rajakari Lupatilanteesta ja ruoppausmassojen läjityskelpoisuuden viivästymisestä johtuen vuosien aikana ei läjitetty ruoppausmassoja Rajakarin läjitysalueelle. Vuosina läjitettiin Aurajoen puhdistusruoppauksen massat Pansion pengeraltaaseen, jossa ne käsiteltiin stabiloimalla eli kiinteyttämällä. Ruoppauskausina vuosina Turun Satama ei tehnyt kunnossapitoruoppauksia. Vesistö- ja kalatalousvaikutusten tarkkailututkimukset Sataman ruoppaus- ja läjitystoiminnan seurantaryhmä on ollut toiminnassa vuodesta 1996 lähtien. Ryhmä koostuu tällä hetkellä Turun Sataman, Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimiston, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen sekä Naantalin Sataman ja kaupungin edustajista. Seurantaryhmässä käsitellään ajankohtaisia ruoppaus- ja läjitystöihin liittyviä asioita. Sataman ruoppaus- ja läjitystoiminnan ympäristövaikutuksia on seurattu vuodesta 1989 alkaen. Tarkkailuohjelmaan sisältyy sekä vesistö- että kalatalousvaikutusten seuranta läjitysalueen ympäristössä Airistolla ja vertailualueella Mynälahdella. Tämän hetkinen tarkkailuohjelma on laadittu vuosille Tarkkailuohjelman tavoitteena on varmistaa, että sataman harjoittaman ruoppaus- ja läjitystoiminnan aiheuttamat ympäristö- ja terveysriskit pysyvät hyväksyttävällä tasolla seurata pitkien havaintosarjojen avulla ruoppaus- ja läjitystoiminnan vaikutuksia sekä niiden muutoksia. 19

20 Rajakarin läjitysalueen pintamalli. Vuonna 2016 tarkkailuohjelmaan sisältyi Rajakarin läjitysalueen ja sen lähiympäristön 100 % peittävä luotaus, vesistövaikutusten selvitysten osalta sedimenttitutkimukset sekä silakan rekrytointiselvitykset (kutupohjien kasvillisuus- ja liettymistutkimukset sekä silakan mätiin ja poikasiin liittyvät tutkimukset). Läjitysmäärien vertailussa on havaittu suuri ero raportoidun proomuilla kuljetetun massatilavuuden ja luotauksien perusteella lasketun läjitetyn tilavuuden välillä. Selittäviä tekijöitä tähän ovat ympäristökauhan käyttö, jonka johdosta proomuilla kuljetetun massan tilavuudesta hyvin suuri osa muodostuu vedestä, sekä ruopatun ja läjitetyn massan laatu, joka on ollut kiintoainespitoisuudeltaan liejua ja liejusavea. Löyhä maa-aines painuu kasaan ja tiivistyy. Turun edustan yhteisläjitysalue Turun seudulla syntyville ruoppausmassoille on etsitty yhteistä läjitysaluetta vuodesta 2011 alkaen. Mahdollisten läjityspaikkojen alustava kartoitus tehtiin koko Airiston alueelta vuonna Sedimentin laadun, geologisten muodostumien ja arvioidun virtausnopeuden perusteella kartoituksessa pidettiin Rajakarin länsi- ja luoteispuolisia alueita lupaavimpana jatkoselvityskohteena. Vuonna 2013 aloitettiin alueen pohjadynaamisen mallin tekeminen ja malli alueesta valmistui loppuvuonna

21 Vuonna 2014 jatkettiin alueen tutkimuksia sedimentti- ja pohjaeläinnäytteenotoilla. Yhteenveto kaikista tehdyistä selvityksistä valmistui vuoden 2015 loppupuolella. Yhteenvetoaineisto toimii pohjana lähdettäessä laatimaan lupahakemusta uuden ruoppausmassojen sijoituspaikan käyttöönottamiseksi. Lupahakemusaineisto on tarkoitus saada valmiiksi vuonna

22

23 5 Sataman energian- ja vedenkulutus Satamatoiminnoissa ja kiinteistöissä kuluva energian määrä on hyvin merkittävä. Energiankäytössä (sekä sähkö että lämpö) erilaisilla energiansäästötoimenpiteillä saavutettavat kustannussäästöt ovat hyvinkin huomattavia. Satamassa ollaan yhä enemmän panostamassa valaistuksessa LED-tekniikkaan sekä myös valaistuksen ohjauksen uusimiseen. Sataman kiinteistöissä vedenkulutus oli vuonna 2016 noin m 3, kaiken kaikkiaan vettä kului eri satamatoiminnoissa noin m 3. Kiinteistöjen vedenkulutus on laskenut vuoteen 2008 verrattuna noin 50 %, mikä on erittäin hyvä saavutus. Vuosina ei vedenkäytössä ole tapahtunut enää merkittäviä muutoksia kulutusmäärissä. Kiinteistöjen vedenkulutus [m 3 ]

24 Lämmönkulutus [MWh] Kaukolämmön ominaiskulutus [kwh/r-m 3 ] Kaukolämmön kulutus [MWh] Kaukolämmön ominaiskulutus [kwh/r-m 3 ] Sataman omien kiinteistöjen kaukolämmön kokonaiskulutus (noin MWh) on laskenut vuoteen 2008 verrattuna 40 %, mikä on sekin erittäin merkittävä säästö. Sataman oma sähkönkulutus vuonna 2016 oli noin MWh. Sähköä kuluu satamassa erilaisten rakennusten sähkönkulutuksen lisäksi mm. aluevalaistukseen ja nostureihin. Yhteensä Satama osti sähköä noin MWh, josta suuri osa myytiin edelleen satama-alueen toimijoille. 24

25 6 Ympäristö ja talous Turun Sataman ympäristötilinpäätöksen tuotot ja kulut kartoitettiin Turun kaupungin antaman mallin mukaisesti. Turun Satama myönsi aluksille ympäristöperusteisia alennuksia satamamaksuista :n edestä. YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2016 TUOTOT KULUT INVESTOINNIT 1. Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely Jätehuolto ja roskaantuminen Maaperän ja pohjaveden suojelu 5. Melun ja tärinän torjunta Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu 7. Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät 8. Ympäristönsuojelun edistäminen YHTEENSÄ Ympäristöperusteiset verot ja veroluonteiset maksut Jätevero 514 Polttoainevero Sähkövero Ympäristötoimintakulut yhteensä Ympäristönsuojelulaitteiden (investointien) poistot Väyläluiskien eroosiosuojaus Täyttöpenkereet Toimitalon perusparannus Ympäristörakentaminen, Pansio Pengerallas, stabilointi, Pansio Ympäristörakentaminen, Länsisatama Muiden investointien poistot Poistot yhteensä Kaikki yhteensä

26 Sanastoa HELCOM Helsingin komissio on hallitusten välinen järjestö, jonka työhön osallistuvat kaikki Helsingin sopimuksen osapuolet mukaan lukien EU:n komissio. Komissio tarkkailee Helsingin sopimuksen soveltamista. Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskeva yleissopimus eli ns. Helsingin sopimus velvoittaa vähentämään kuormitusta kaikista päästölähteistä, suojelemaan meriluontoa ja säilyttämään lajien monimuotoisuutta. Sopimus on vanhin kokonaisen merialueen kattava merensuojelusopimus. Hiilidioksidi, CO 2 Fossiilisten polttoaineiden käytöstä syntyvä kasvihuonekaasu, joka vaikuttaa maapallon ilmastonmuutokseen. ISO Ympäristöasioiden hallintajärjestelmää koskeva kansainvälinen standardi. ISO 9001 Laatujärjestelmää koskeva kansainvälinen standardi. LNG LNG (liquefied natural gas) eli nesteytetty maakaasu on samaa maakaasua, jota käytetään myös kaasukäyttöisissä autoissa sekä teollisuuden ja yhdyskuntien energiantuotannossa. Maakaasu tiivistyy nesteytettynä 1/600 osan tilavuuteen, jolloin kuljetus ja varastointi tehostuvat. Maakaasu nesteytyy -162 ºC lämpötilassa normaalissa ilmanpaineessa. Monikeilain Monikanavainen kaikuluotain, joka kerää täysin peittävää pistetietoa pohjan muodoista. Jälkikäsittelyssä siitä tuotetaan digitaalinen maastomalli. Natura-alue Natura 2000 verkoston avulla pyritään vaalimaan luonnon mo ni muotoisuutta Euroopan unionin alueella. Suojelukohteiksi on valittu sekä arvokkaita luontotyyppejä että eurooppalaisittain suo jeltavia eläin- ja kasvilajien elinympäristöjä. OHSAS Julkaisussa esitetty työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmää koskevat vaatimukset. PAH-yhdisteet Polysyklisiä aromaattisia hiilivety-yhdisteitä (PAH) muodostuu fossiilisten polttoaineiden käytöstä, liikenne ja teollisuus ovat suurimmat PAH-päästöjen aiheuttajat. Kaikki PAH-yhdisteet ovat karsinogeenisia eli syöpää aiheuttavia. PCB-yhdisteet Polyklooratut bifenyylit (PCB) ovat ympäristölle ja terveydelle vaarallisia aineita. PCB-yhdisteiden käyttö on Suomessa loppunut. Portensys-laskentajärjestelmä Ohjelmisto sataman maa- ja meriliikenteestä ilmaan aiheutuvien päästöjen laskemiseksi tai simuloimiseksi. Laskenta perustuu VTT:n kehittämiin laskentamalleihin päästöistä ilmaan. Laskennassa hyödynnetään satama-alueella tapahtuvan liikenteen tietoja huomioi- 26

27 den myös itse satamaan ja satama-alueeseen liittyviä tietoja. Laskennan tuloksena saadaan lajiteltuja taulukoita ilmaa kuormittavista yhdisteistä valituilla tarkasteluajanjaksoilla. Raskasmetallit Raskasmetalleista ympäristön kannalta ongelmallisimpia ovat elohopea, lyijy ja kadmium. Luontoon joutuvat raskasmetallit ovat pääosin peräisin teollisuudesta, hiilivoimaloista, liikenteestä sekä lannoitteiden epäpuhtauksista. Rikkidioksidi, SO 2 Fossiilisten polttoaineiden käytöstä syntyvä kaasu, joka aiheuttaa maaperän ja vesistöjen happamoitumista ja vaurioittaa kasvillisuutta. Sedimentti Merenpohjan maaperän nimitys. Sertifiointi Sertifikaatti on osoitus siitä, että yrityksen laatu- tai ympäristöjärjestelmä on ulkoisen tahon toimesta todettu noudattavan kansainvälisiä standardeja. Stabilointi Pilaantuneiden maiden käsittelymenetelmä, jolla haitta-aineiden liikkuvuus rajataan stabiloimalla ne kiinteään ainekseen kemiallisesti ja tiivistämällä massa fysikaalisesti vettä läpäisemättömäksi rakenteeksi. Maa-ainekseen sekoitetaan sopivaa sidosainetta, useimmiten kalkkia, sementtiä tai niiden seosta. Tributyylitina (TBT) Orgaaninen tinayhdiste, joita käytetty lähinnä veneiden ja suurempien alusten antifouling- eli eliöidentorjunnassa. Orgaanisista tinayhdisteistä vapautuu tehoaineita, jotka ovat erittäin myrkyllisiä vesieliöille, saattaen aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä. Typenoksidit, NOx Kaasuja, jotka edistävät kasvihuoneilmiötä, tuhoavat yläilmakehän otsonikerrosta, happamoittavat maaperää ja vesistöjä sekä lisäävät ihmisillä hengitysteiden infektio herkkyyttä ja aiheuttavat astmaa. Ympäristölupa Vesilain tai ympäristönsuojelulain edellyttämä lupa vesistöä muuttaville tai ympäristön pilaan tumisen vaaraa aiheuttaville toiminnoille. 27

28 YMPÄRISTÖRAPORTTI 2016 Juhana Herttuan puistokatu 21, TURKU Puh