Ympäristöraportti 2011

Transkriptio

1 Ympäristöraportti 2011

2 Turun Sataman Ympäristöraportti

3 SISÄLTÖ 1 Turun Satama ja ympäristö...4 Sataman ympäristöpolitiikka...4 Sertifioitu ympäristöjärjestelmä...5 Turun ja Tukholman satamien välinen yhteistyösopimus...6 Muu yhteistyö ympäristöasioissa Ympäristötyö...8 Ympäristöluvat...8 Melumittaukset ja -selvitykset...9 Päästöt ilmaan Satamatoiminnan hiilijalanjälki Satamatoiminnan ilmapäästöt Ympäristöperusteiset satamamaksut Sataman jätehuolto Ruoppaus- ja läjitystyöt Ruoppaus- ja läjitysmäärät Vesistö- ja kalatalousvaikutusten tarkkailututkimukset Turun ja Naantalin ruoppausmassojen yhteisläjitysalue Sataman energian- ja vedenkulutus Ympäristö ja talous

4 1 Turun Satama ja ympäristö Turun Sataman toiminnassa on keskeisesti huomioitu ympäristöasiat. Tässä raportissa esitetään lyhyesti Sataman oman toiminnan ympäristövaikutuksia. Tavoitteena on ollut tuottaa yhteenveto tärkeimmistä ympäristöasioista. Sataman ympäristöpolitiikka Turun Satama pyrkii jatkuvaan ympäristöasioiden kehittämiseen ja ympäristön laadun parantamiseen ottamalla huomioon kestävän kehityksen periaatteet. Sataman tavoitteena ovat mahdollisimman vähäiset toiminnasta aiheutuvat ympäristöhaitat. Sataman henkilöstön tulee olla tietoinen toiminnastaan aiheutuvista ympäristövaikutuksista. Turun Satama on tietoinen ja noudattaa sataman toimintoja koskevaa ympäristölainsäädäntöä ja -määräyksiä. Merkittäviksi arvioimiensa toiminnan ympäristönäkökohtien perusteella Satama laatii vuosittaisen ympäristönhallintaohjelman, jossa määritellään yksittäiset toimenpiteet Sataman ympäristöasioiden parantamiseksi ja ympäristön pilaantumisen ennalta ehkäisemiseksi. Ympäristönäkökohdat huomioidaan ja niitä seurataan satamatoimintaa kehitettäessä. Samankaltaista toimintaa Turun Satama edellyttää myös yhteistyökumppaneiltaan. Sataman ympäristöasioiden kehittämisessä huomioidaan myös eri sidosryhmien näkemykset. 4

5 Sertifioitu ympäristöjärjestelmä Turun Sataman ympäristö- ja turvallisuusnäkökohtien jatkuva parantaminen perustuu DNV:n sertifioimaan toimintajärjestelmään. Toimintajärjestelmä noudattaa ISO , ISO sekä OHSAS standardeja. Satamalla on ollut sertifioidut ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmät vuodesta 2002 alkaen ja toimintaa kehitetään jatkuvasti mm. tavoitteellisten ympäristö- ja turvallisuusohjelmien sekä sisäisten ja ulkoisten auditointien avulla. DNV Certification Oy arvioi säännöllisesti Sataman järjestelmät, vuoden 2011 aikana toteutettiin sertifikaattien uusinta sekä erillinen määräaikaisarviointi. Sataman toimintaa ympäristö- ja turvallisuusasioiden suhteen kehitetään jatkuvasti mm. juuri DNV:n esittämien parannusehdotusten pohjalta. YMPÄRISTÖOHJELMA Päämäärä Itämeren tilan parantaminen Ilmastonmuutoksen torjunta Energiatehokkuuden parantaminen Meluhaittojen vähentäminen Tavoite Sataman mereen kohdistuvat vaikutukset on minimoitu hyödyntäen erilaiset tekniset mahdollisuudet. Sataman ilmaan kohdistuvia päästöjä on vähennetty vuoteen 2014 mennessä. Sataman energiatehokkuutta on parannettu vähintään 9 % tarkastelujaksolla Satamatoiminnasta ympäristöön aiheutuvia meluhaittoja on vähennetty konkreettisilla toimilla. Sataman ympäristöohjelma on voimassa vuosille

6 Turun ja Tukholman satamien välinen yhteistyösopimus Turun ja Tukholman satamat allekirjoittivat yhteistyösopimuksen, jonka tarkoituksena on edistää Itämeren ympäristön suojelua. Molemmat satamat ovat sitoutuneet yhteistyöhön seikoista, jotka liittyvät tulevaisuuden polttoaineisiin, mustien ja harmaiden jätevesien vastaanottoon sekä alusten maasähköliitäntään niiden satamassa oloaikana. Lähtökohtana sopimukselle on ollut molempien satamien pyrkimys vähentää eri lähteistä tulevaa kuormitusta Itämereen. Yhteistyösopimus satamien välillä on eräs väline minimoida satamatoimintojen ja merenkulun vaikutuksia veden laatuun Itämeren alueella. Muu yhteistyö ympäristöasioissa Helsingin ja Turun kaupungit tekivät kaupunginjohtajiensa aloitteesta kesäkuussa 2007 sitoumuksen Itämeren tilan parantamiseksi. Tavoitteena on vaikuttaa vesien tilaan paikallisesti ja koko Itämeren piirissä. Kaupungit pyrkivät omissa sitoumuksissaan toimimaan suunnannäyttäjinä ja vähentämään kaupunkien omaa vesistökuormitusta. Turun Satama osallistuu omalta osaltaan aktiivisesti toimiin, joilla pyritään vähentämään laivaliikenteen sekä ruoppaus- ja läjitystöiden ympäristövaikutuksia. Turun Satama osallistuu vuoden 2010 loppupuolella käynnistyneeseen EU:n Itämeriohjelman rahoittamaan CleanShip-projektiin (Clean Baltic Sea Shipping). Projekti toteutetaan vuosina Projektin tavoitteet liittyvät ilma- ja vesistöpäästöjen vähentämiseen Itämeren alueella. Projektissa on mukana kattavasti Itämeren alueen satamia ja sen vetäjänä toimii Trelleborgin satama. Projektin kotisivut löytyvät osoitteesta Turun Satama on aktiivisesti mukana myös Suomen Satamaliiton ympäristö- ja turvallisuustyöryhmissä, BPO:n (Baltic Ports Organization) ympäristötyöryhmässä, Pro Saaristomeri -ohjelmassa, Saaristomeren vesienhoidon yhteistyöryhmässä sekä HELCOM:n matkustaja-alusten jäteveden vastaanottoa kehittävässä yhteistyöohjelmassa. 6

7 7

8 2 Ympäristötyö Ympäristöerä [1000 ] Pilaantuneiden maiden tutkimukset Pinta- ja pohjavesitutkimukset Ympäristöselvitykset Ympäristöluvat Turun Sataman voimassa olevat ympäristöluvat on mainittu seuraavassa taulukossa. Satamalla on lupahakemukset käsittelyssä koskien uutta Pansion sataman ympäristölupaa sekä Pansion uutta roro-laituria. Turun Sataman ympäristölupia Turun sataman kunnossapitoruoppaus ja ruoppausmassojen läjittäminen (2009) Pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittaminen Pansion eristyspengeraltaaseen (2008) Kantasataman ympäristölupa (2006) Voimassaoloaika Töiden aloittamislupa. Toistaiseksi. Toistaiseksi, lupamääräysten tarkistus Pansion junalautta- ja öljysataman ympäristölupa (2004) Pansion junalauttalaiturin ja öljylaiturin sekä niihin liittyvien ruoppaus-, täyttö- ja rakennustöiden pysyttäminen (2004) Jätelupa masuunikuonan ja rengasrouheen hyödyntämiseksi sataman laiturirakenteissa (2000) Ovakon saastuneen alueen puhdistamista koskeva jätehuoltoilmoitus (1999) Toistaiseksi. Toistaiseksi. Toistaiseksi. Toistaiseksi. 8

9 Melumittaukset ja -selvitykset Kantasataman ympäristöluvan mukaiset säännölliset melun seurantamittaukset Ruissalossa on aloitettu vuonna Verrattaessa vuoden 2011 mittaustuloksia aikaisempien vuosien tuloksiin voitiin todeta, että Turun kantasataman melutaso on pysynyt vuodesta 2008 samalla tasolla. Mittaustulosten perusteella kantasataman toiminta alitti sille ympäristöluvassa asetetut melutasojen vaatimukset. Pansion sataman ympäristömelusta laadittiin kaksi selvitystä koskien talven ja alkukesän 2011 satamassa käyneitä laivoja. Mallinnettujen laivojen melupäästöistä oli olemassa aikaisemmat mittaustiedot, joten uusia melupäästömittauksia ei tehty. Selvitysten perusteella ongelmallisimmaksi tilanteeksi muodostui kerran viikossa aamuyöstä tapahtuva laivan satamaan tulo. Viikon ajalta tarkasteltuna melun keskiäänitasot alittivat varmuudella uuteen ympäristölupaan suunnitellut raja-arvot. Mittaustulosten perusteella kantasataman toiminta alitti sille ympäristöluvassa asetetut melutasojen vaatimukset. 9

10 Päästöt ilmaan Vuodesta 2006 alkaen Satama on ollut mukana Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmässä. Kuntien ja suurimpien toiminnanharjoittajien muodostama ryhmä ohjaa alueen ilmanlaadun seurantaa. Tätä kautta seurataan myös satamatoiminnan ilmanlaatuvaikutuksia. Turun seudun ilmanlaatua voi seurata reaaliaikaisesti valtakunnallisen verkkopalvelun kautta osoitteessa Ilmanlaadun seurannan lisäksi Satama arvioi vuositasolla satamaliikenteen aiheuttamat päästöt ilmaan. Satamatoiminnan hiilijalanjälki Turun Satama määritteli vuoden 2010 aikana ensimmäistä kertaa Turun satamatoiminnan hiilijalanjäljen. Vuonna 2011 tehdyn uuden laskennan perusteella alus- ja maaliikenne muodostaa lähes 80 % satamatoiminnan hiilidioksidipäästöistä. Laivaliikenteen osuus kokonaisuudesta on noin %. Sataman läpi kuljetettua tavaratonnia kohden hiilijalanjälki on 3,97 kg CO 2 /tavaratonni ja aluskäyntiä kohden kg CO 2 /aluskäynti. Turun sataman CO 2 4,4 % 17,3 % 78,3 % päästöt Suorat (oma kalusto, rakennusten suora lämmitys) Epäsuorat (ostettu energia) Satama-alueen muut toimijat (alus- ja maaliikenne) Vuosi 2011 NO x [t/a] PM 10 [t/a] SO 2 [t/a] CO 2 [t/a] Alusliikenne (satamassa olo) 134 2, Maaliikenne 5 0, Yhteensä 139 2, Vertailu v % -13 % -11 % -18 % 10

11 Satamatoiminnan ilmapäästöt Turun Satama kehittää jatkuvasti omaa ilmapäästöjen seurantaa. Vuositasolla seurataan ajoneuvojen ja työkoneiden päästöjä sekä laivaliikenteestä aiheutuvia päästöjä Portensys -laskentajärjestelmän avulla. Laivaliikenteen päästöjä on huomattavasti vähentänyt kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n päätös laskea Itämerellä laivoissa käytetyn raskaan polttoöljyn maksimirikkipitoisuutta 1,0 %:iin (aikaisemmin maksimi 1,5 %) laivan päämoottoreissa sekä apumoottoreissa 0,1 %:iin satamassaoloaikana alkaen. Ympäristöperusteiset satamamaksut Turun Satamalla on edelleen yhtenä harvoista suomalaisista satamista käytössä ympäristöperusteiset satamamaksut. Turun Satama otti alkaen käyttöön alusmaksutaksan, jossa on huomioitu mm. alusten käyttämän polttoaineen rikkipitoisuus ja alusten typpipäästöt. Ympäristöperusteisilla satamamaksuilla pyritään ohjaamaan varustamoja kohti vähärikkisemmän polttoaineen käyttöä tai ottamaan käyttöön typenoksidipäästöjä vähentävää tekniikkaa. Turun Satama myönsi vuonna 2011 aluksille ympäristöperusteisia alennuksia satamamaksuista NO x [t/a] 25,0 SO 2 [t/a] , , , ,

12 3 Sataman jätehuolto Sataman vastuulla on alusliikenteen ja satama-alueen perusjätehuollon järjestämisen lisäksi myös Sataman omien kiinteistöjen jätehuolto. Satama-alueen muut kiinteistöt ja niiden vuokralaiset ovat järjestäneet itse oman jätehuoltonsa. Suljetuilla satama-alueilla on kuusi jäteasemaa, joissa alueen toimijoiden sekä alusten on mahdollista lajitella polttokelpoisesta jätteestä erilleen pahvi, metalli, lasi sekä puutavara. Pääsääntöisesti linjaliikenteessä olevat alukset vastaavat itse jätehuoltonsa järjestämisestä. Lajittelun kehittymisen myötä ns. sekajätteen osuus kokonaisjätemäärästä on tällä hetkellä noin 25 %. Matkustaja-autolautoilla on jäteveden maihin jättämistä varten kiinteät viemäriyhteydet. Matkustaja-autolautat jättivät Turkuun vuonna 2011 jätevettä vajaa m 3. Turun kantasataman alueen vastaanottopisteeseen kyetään tankkiautoilla vastaanottamaan jätevedet aluksista niiltä laituripaikoilta, joilla ei ole kiinteää jätevesiviemäriyhteyttä. Turun Satama tarjosi risteilijöille jäteveden vastaanoton vuonna 2011 ilmaiseksi. Muilta aluksilta jäteveden vastaanottopalvelun hinta peritään ns. ei erityismaksua -järjestelmän kautta eli alus maksaa tietyn jätevesimaksun jätti se maihin jätevettä tai ei. Ympäristöerä [1000 ] Ympäristötuotot Alusjätemaksutuotot Ympäristökulut Rakennusten jätevesimaksut Satama-alueen jätehuolto Jätevero

13 Sataman jätemäärät % 75 % 50 % 25 % 0 % Sekajäte Hyötyjätteet Alusten öljypitoiset vedet Ongelmajätteet

14 4 Ruoppaus- ja läjitystyöt Ruoppaus- ja läjitysmäärät Lupatilanteesta ja ruoppausmassojen läjityskelpoisuuden viivästymisestä johtuen vuosien aikana ei läjitetty ruoppausmassoja Airistolle Rajakarin läjitysalueelle. Satama-altaan ja päätuloväylän ruoppausmassat hyväksyttiin v läjityskelpoisiksi Rajakarin läjitysalueelle. Kunnossapitoruoppaukset aloitettiin vuoden 2011 elokuussa keskittyen satama-altaan syvyyden palauttamiseen. Vuonna 2011 kunnossapitoruoppauksissa syntyi läjitettäviä massoja noin m 3, jotka kaikki läjitettiin Rajakarin läjitysalueelle. Vesistö- ja kalatalousvaikutusten tarkkailututkimukset Sataman ruoppaus- ja läjitystoiminnan seurantaryhmä on aloittanut toimintansa vuonna Ryhmä koostuu Sataman, Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimiston, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Naantalin sataman ja Naantalin kaupungin edustajista. Seurantaryhmässä käsitellään ajankohtaisia ruoppaus- ja läjitystöihin liittyviä asioita. Sataman ruoppaus- ja läjitystoiminnan ympäristövaikutuksia on seurattu vuodesta 1989 alkaen. Ympäristöviranomaisten hyväksymään seurantaohjelmaan sisältyy sekä vesistö- että kalatalousvaikutusten seuranta läjitysalueen ympäristössä Airistolla ja vertailualueella Mynälahdella. Uusi vesistö- ja kalatalousvaikutusten tarkkailuohjelma valmistui keväällä 2011 ja se on laadittu vuosille Ympäristöerä [1000 ] Vesistö- ja kalatalousvaikutusten tarkkailu Kalatalousmaksu

15 Turun ja Naantalin ruoppausmassojen yhteisläjitysalue Turun ja Naantalin satamien ruoppausmassoille etsitään yhteistä läjitysaluetta. Mahdollisten läjityspaikkojen alustava kartoitus tehtiin koko Airiston alueelta vuonna Alustavan kartoituksen tavoite oli kartoittaa potentiaalisten alueiden pohjadynamiikka ja sedimentin laatua läjitettävien massojen kulkeutumisen ja pohjan laadussa tapahtuvien muutosten kannalta. Sedimentin laadun, geologisten muodostumien ja arvioidun virtausnopeuden perusteella kartoituksessa pidettiin Rajakarin länsi- ja luoteispuolisia alueita lupaavimpana jatkoselvityskohteena. Vuonna 2012 jatketaan selvitystyötä lisätutkimuksilla kyseisellä alueella. Uusitun tarkkailuohjelman tavoitteena on mm. varmistaa, että sataman harjoittaman ruoppaus- ja läjitystoiminnan aiheuttamat ympäristö- ja terveysriskit pysyvät hyväksyttävällä tasolla, seurata pitkien havaintosarjojen avulla ruoppaus- ja läjitystoiminnan vaikutuksia sekä niiden muutoksia sekä kartoittaa laajuutta. vaikutusalueen 15

16 5 Sataman energianja vedenkulutus Turun kaupunki on liittynyt kauppa- ja teollisuusministeriön energiansäästösopimukseen vuonna Turun kaupunginhallitus hyväksyi uuden energiatehokkuussopimuksen vuosille Sopimuksen keskeisin tavoite on 9 %:n energiansäästö sopimuskaudella Kaupungin liikelaitoksena myös Turun Satama on mukana sopimuksessa. Sataman kiinteistöissä vedenkulutus oli vuonna 2011 noin m 3, kaiken kaikkiaan vettä kului eri satamatoiminnoissa m 3. Kiinteistöjen vedenkulutus laski 40 % edelliseen vuoteen verrattuna, johtuen mm. rakennuskannassa tapahtuneista muutoksista. Sataman kiinteistöjen kaukolämmön kokonaiskulutus (5 200 MWh) laski edelliseen vuoteen verrattuna 28 %, kuten myös kaukolämmön ominaiskulutus (-21 % edellisvuoden kulutuslukemasta). Sataman oma sähkönkulutus vuonna 2011 oli noin MWh. Sähköä kuluu satamassa erilaisten rakennusten sähkönkulutuksen lisäksi mm. aluevalaistukseen ja nostureihin. Yhteensä Satama osti sähköä noin MWh, josta suuri osa myytiin edelleen satama-alueen toimijoille. Ympäristöerä [1000 ] Energiansäästötoimet Sähkövero

17 Lämmönkulutus [MWh] Lämmön ominaiskulutus [kwh/r-m 3 ] Sataman kiinteistöjen kaukolämmön kokonaiskulutus laski 28 % vuoteen 2010 verrattuna Kaukolämmön kulutus [MWh] Kaukolämmön ominaiskulutus [kwh/r-m ] Sataman kiinteistöjen vedenkulutus laski 40 % vuoteen 2010 verrattuna. 3 Kiinteistöjen vedenkulutus [m ]

18 6 Ympäristö ja talous Ympäristöasioiden kirjaamisesta ja laskennasta annettujen ohjeiden mukaisesti ympäristönsuojelukustannuksilla tarkoitetaan rahallisia menetyksiä, jotka aiheutuvat toimenpiteistä, joiden päätarkoituksena on ehkäistä tai vähentää ympäristöön kohdistuvia tai kohdistuneita haittoja. Ympäristönsuojelun tuloksi, menoksi ja investoinniksi kirjataan vain tulot, menot ja investoinnit, jotka aiheutuvat toiminnasta, joilla selkeästi tavoitellaan ympäristöhyötyjä. Turun Sataman ympäristötilinpäätöksen tuotot ja kulut kartoitettiin Turun kaupungin antaman mallin mukaisesti. Turun Satama myönsi aluksille ympäristöperusteisia alennuksia satamamaksuista :n edestä. 18

19 YMPÄRISTÖERÄ Muutos [%] YMPÄRISTÖTUOTOT MYYNTITUOTOT Alusjätemaksut Kiinteiden jätteiden jätehuoltomaksut Öljyisten jätteiden jätehuoltomaksut Muut tuotot Tuet ja avustukset YMPÄRISTÖTUOTOT YHTEENSÄ % YMPÄRISTÖKULUT YMPÄRISTÖTOIMINNAN KÄYTTÖ- JA KUNNOSSAPITOKULUT Pilaantuneet maat Tutkimus- ja puhdistustyöt Energiansäästötoimet MUUT YMPÄRISTÖKULUT Tarkkailun ja seurannan maksut Vesistö- ja kalatalousvaikutusten tarkkailu Pinta- ja pohjavesitutkimukset Jätevesimaksut Rakennukset Jätehuoltomaksut Satama-alueen jätehuolto Ympäristöhallinnon kulut Ympäristölupamaksut Ympäristöselvitykset Ympäristöjärjestelmän ylläpito Ympäristöhallinnon kulut Tiedotusmateriaali, painotuotteet Kehittämistoiminta Korvaukset ja kompensaatiot Läjitykseen liittyvä kalatalousmaksu Jäteverot ja veronluonteiset maksut Jätevero Sähkövero Polttoaineverot YMPÄRISTÖKULUT YHTEENSÄ % YMPÄRISTÖINVESTOINTIEN POISTOT YMPÄRISTÖOSUUS KORKOTUOTOISTA JA KULUISTA SATUNNAISET ERÄT YMPÄRISTÖVASTUUT Vapaaehtoiset varaukset (+/-) Pakolliset varaukset (+/-) TULOS % 19

20 SANASTOA HELCOM Helsingin komissio on hallitusten välinen järjestö, jonka työhön osallistuvat kaikki Helsingin sopimuksen osapuolet mukaan lukien EU:n komissio. Komissio tarkkailee Helsingin sopimuksen soveltamista. Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskeva yleissopimus eli ns. Helsingin sopimus velvoittaa vähentämään kuormitusta kaikista päästölähteistä, suojelemaan meriluontoa ja säilyttämään lajien monimuotoisuutta. Sopimus on vanhin kokonaisen merialueen kattava merensuojelusopimus. Hiilidioksidi, CO2 Fossiilisten polttoaineiden käytöstä syntyvä kasvihuonekaasu, joka vaikuttaa maapallon ilmastonmuutokseen. ISO 1400 Ympäristöasioiden hallintajärjestelmää koskeva kansainvälinen standardi. ISO 9001 Laatujärjestelmää koskeva kansainvälinen standardi. Natura-alue Natura 2000 verkoston avulla pyritään vaalimaan luonnon monimuotoisuutta Euroopan unionin alueella. Suojelukohteiksi on valittu sekä arvokkaita luontotyyppejä että eurooppalaisittain suojeltavia eläin- ja kasvilajien elinympäristöjä. OHSAS Julkaisussa esitetty työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmää koskevat vaatimukset. Orgaaninen tinayhdiste Katso Tributyylitina. PAH-yhdisteet Polysyklisiä aromaattisia hiilivety-yhdisteitä (PAH) muodostuu fossiilisten polttoaineiden käytöstä, liikenne ja teollisuus ovat suurimmat PAH-päästöjen aiheuttajat. Kaikki PAH-yhdisteet ovat karsinogeenisia eli syöpää aiheuttavia. PCB-yhdisteet Polyklooratut bifenyylit (PCB) ovat ympäristölle ja terveydelle vaarallisia aineita. PCB-yhdisteiden käyttö on Suomessa loppunut. Portensys-laskentajärjestelmä Ohjelmisto sataman maa- ja meriliikenteestä ilmaan aiheutuvien päästöjen laskemiseksi tai simuloimiseksi. Laskenta perustuu VTT:n kehittämiin laskentamalleihin päästöistä ilmaan. Raskasmetallit Raskasmetalleista ympäristön kannalta ongelmallisimpia ovat elohopea, lyijy ja kadmium. Luontoon joutuvat raskasmetallit ovat pääosin peräisin teollisuudesta, hiilivoimaloista, liikenteestä sekä lannoitteiden epäpuhtauksista. 20

21 Rikkidioksidi, SO2 SANASTOA Fossiilisten polttoaineiden käytöstä syntyvä kaasu, joka aiheuttaa maaperän ja vesistöjen happamoitumista ja vaurioittaa kasvillisuutta. Sertifiointi Sertifikaatti on osoitus siitä, että yrityksen laatu- tai ympäristöjärjestelmä on ulkoisen tahon toimesta todettu noudattavan kansainvälisiä standardeja. Stabilointi Pilaantuneiden maiden käsittelymenetelmä, jolla haitta-aineiden liikkuvuus rajataan stabiloimalla ne kiinteään ainekseen kemiallisesti ja tiivistämällä massa fysikaalisesti vettä läpäisemättömäksi rakenteeksi. Maa-ainekseen sekoitetaan sopivaa sidosainetta, useimmiten kalkkia, sementtiä tai niiden seosta. Tributyylitina (TBT) Orgaaninen tinayhdiste, joita käytetty lähinnä veneiden ja suurempien alusten antifoulingeli eliöidentorjunnassa. Orgaanisista tinayhdisteistä vapautuu tehoaineita, jotka ovat erittäin myrkyllisiä vesieliöille, saattaen aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä. Typenoksidit, NOx Kaasuja, jotka edistävät kasvihuoneilmiötä, tuhoavat yläilmakehän otsonikerrosta, happamoittavat maaperää ja vesistöjä sekä lisäävät ihmisillä hengitysteiden infektioherkkyyttä ja aiheuttavat astmaa. Vaaralliset aineet Aineet, jotka saattavat aiheuttaa vahinkoa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle räjähdys-, palo- tai säteilyvaarallisuutensa, myrkyllisyytensä, syövyttävyytensä tai muun ominaisuutensa vuoksi. Ympäristölupa Vesilain tai ympäristönsuojelulain edellyttämä lupa vesistöä muuttaville tai ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttaville toiminnoille. Ympäristöohjelma Vuosittain laadittava ympäristön tilan parantamiseen tähtäävä toimenpideluettelo. 21

22 Linnankatu Turku puh