Siikalatvan hyvinvointiraportti vuosilta ja hyvinvointisuunnitelma vuodelle 2017

Transkriptio

1 1 Khall , Liite 102 Siikalatvan hyvinvointiraportti vuosilta ja hyvinvointisuunnitelma vuodelle 2017 I Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi, yhteenveto ja johtopäätökset 1.1 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Siikalatvan oli 5596 asukasta lokakuussa Väestön 81 hengen vähenemisestä on puolet nettomuuttoa ja loput tappiota siitä, että syntyneitä on vähemmän kuin kuolleita. Siikalatvan huolto- ja elatussuhteet ovat hieman nousseet ja ne ovat korkeammat kuin Pohjois-Pohjanmaalla keskimäärin. (Huoltosuhde kuvaa yli 65-vuotiaiden ja alle 15-vuotiaden ä kunnassa, elatussuhde käsittää myös työelämän ulkopuolella olevat työikäiset kuntalaiset). Koulutustaso on noussut Siikalatvalla vähitellen (vuonna 2014 se oli 2,45). 1.2 Kaikki ikäryhmät THL:n ikävakioitu sairastavuusindeksi vuosina oli 132,2 on hieman laskenut vuosien sairastavuusindeksistä 136 (maan keskiarvo = 100, Pohjois-Pohjanmaan ikävakioitu THLn sairastavuusindeksi oli 121,5 vuosina ). THL:n sairastavuusindeksi sisältää merkittävimmät sairausryhmät, joilla on vaikutusta väestön kuolleisuuteen, työkyvyttömyyteen, elämänlaatuun ja terveydenhuollon kustannuksiin. Siikalatvalla on THL:n sairastavuusindeksien mukaan korkeat sepelvaltimotauti- ja mielenterveysindeksit. Mielenterveydenongelmat ovat vertailualueita yleisempiä eri ikäisillä. Erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen nettokustannukset euroa/asukas ovat nousseet vertailuaikana, mutta perusterveydenhuollon nettokustannukset euroa/asukas laskivat vertailuaikana. Siikalatvan väestön tapaturmien vähentyi vertailuaikana. Liikenneonnettomuudet sisältyvät tapaturmalukuihin. Liikenneturvallisuuden parantamiseksi kunnassa toimii liikenneturvallisuustyöryhmä ja kuntaan on laadittu vuonna 2015 liikenneturvallisuussuunnitelma, jonka mukaisesti liikenneturvallisuustyötä toteutetaan. Toimeentulotukea saavien kotitalouksien on vertailuaikana vähentynyt. Myös kunnan yleinen pienituloisuusaste on laskenut, vaikka pienituloisia kotitalouksia on yhä enemmän kuin vertailualueilla. 1.3 Lapset ja lapsiperheet Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen 0-15-vuotiaiden % -osuus vastaavanikäisestä väestöstä (2014) on vähentynyt yli 15 % ja on samalla tasolla kuin Pohjois-Pohjanmaalla keskimäärin

2 vuotiaiden erikoissairaanhoidon lastenpsykiatrian avohoitokäynnit/ vuotiasta (2014) kasvoi yli 75 %, ja on korkeampi kuin muissa Helmen kunnissa ja Pohjois- Pohjanmaalla keskimäärin, mutta pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria/ vuotiasta (2014) on kasvanut yli 47 % ja on muita Helmen kuntia ja Pohjois-Pohjanmaata keskimäärin suurempi, mutta pienempi kuin koko maassa. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) (2014) kasvoi 7,81 %, mutta on pienempi kuin koko maassa ja Pohjois-Pohjanmaalla keskimäärin Koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin liittyvät hoitojaksot vuotiailla/ vastaavanikäistä asukasta on kasvanut vertailuaikana yli 15 % ja on korkeampi kuin Pohjois-Pohjanmaalla ja koko maassa keskimäärin Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut vuotiaat/1 000 vastaavan ikäistä (2014) on pysynyt lähes ennallaan vertailuaikana, mutta on suurempi kuin koko maassa ja Pohjois-Pohjanmaalla keskimäärin. Lasten ja lapsiperheiden osalta Siikalatvalla on tapahtunut sekä hyvää että huonoa kehitystä hyvinvointitietojen perusteella. THL:n Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia 8.-ja 9. luokkalaisista ei ollut käytettävissä koululaisten hyvinvointia arvioitaessa, koska tuloksia ei ole saatavissa THLlta heillä olleen teknisen ongelman vuoksi. Vertailuaikana lasten ja nuortenpsykiatrian erikoissairaanhoidon avokäynnit lisääntyivät ja myös lasten avohuollollisten tukitoimien ja huostaanottojen hieman kasvoi. Siikalatvan lasten pienituloisuusaste on vertailualueita korkeampi. Vuonna 2014 alle 18-vuotiaista 19,70 % kuului kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle (koko maassa vastaava keskimäärinen luku on 12,10 %). Myös ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien lisääntyi vertailuaikana (Siikalatvalla 36 % asuntokunnista v. 2014, koko maassa 29,60 % ja Pohjois-Pohjanmaalla 30,50 %. Lapsiin, lapsiperheisiin ja varhaisnuoriin kohdistuvien ongelmien ennaltaehkäisyä ja niihin varhaista puuttumista tulee kehittää ja tehostaa yhteistyössä kaikilla hallinnonaloilla ja palvelusektoreilla. Myös palvelujen ja resurssien oikeaa kohdentamista tulee arvioida toistuvasti. Siikalatvan kunta on sitoutunut Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa v tehdyssä hyvinvointisopimuksessa ja kunnan hyvinvointisuunnitelmissa ottamaan käyttöön varhaisen puuttumisen toimintamallin, Lapset Puheeksi -toimintamallin päivähoidossa, kouluilla ja sote-palveluissa. Syksyllä 2014 ja keväällä 2015 on koulutettu Helmen kuntiin Lapset Puheeksi-menetelmäkouluttajia, jotka ovat kouluttaneet henkilöstöä toimipisteissään vuonna 2016 lapset Puheeksi-menetelmän käyttöön. Siikalatvan päivähoidossa koulutukset ovat edenneet hyvin ja henkilöstöstä on yli 90 % koulutettu Lapset Puheeksi-toimintamallin käyttöön. Myös sote-palveluissa koulutettuja on paljon, joissa molemmissa on toimintamalli otettu käyttöön v Koulukuraattori on myös keväällä 2016 saanut Lapset Puheeksi-menelmäkoulutuksen, mutta koulut eivät ole tässä vaiheessa ole muuten olleet mukana Lapset-Puheeksitoimintamallin käytössä. Siikalatva on jatkossa mukana Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa (LAPE), johon sisältyy Lapset Puheeksi-toiminta. Helmen kunnissa kehitettiin syksyllä 2015 päättyneessä Lasten Kaste-hankkeessa Perhekeskustoimintamallia. Hankkeen aikana Haapavedelle ja Siikalatvalle palkattiin yhteinen, perheiden parissa ennaltaehkäisevää työtä tekevä perhetyönohjaaja, jonka työaika on jakautunut puoliksi kuntien kesken. Sote-palveluiden siirtyessä Mehiläiselle ennaltaehkäisevä perhetyö jatkuu. Tällä ikäryhmällä on paljon vammoja, myrkytyksiä ja tapaturmia, joiden ennaltaehkäisyyn on perehdytty vuonna 2015 Terve Kunta-ryhmien järjestämissä kokoontumisissa yhteistyössä pelastuslaitoksen ja Helmen henkilöstön edustajien kanssa. Tapaturmien ehkäisyssä hyödynnetään valtakunnallisia

3 3 lasten tapaturmien ehkäisyyn tarkoitettuja oppaita, ohjeita ja menetelmiä sekä Lasten ja nuorten kansallista tapaturmien ehkäisyohjelmaa ja Koti- ja vapaa-ajantapaturmien ehkäisyn tavoite-ohjelmaa kaikissa lasten /lapsiperheiden palveluissa. Ikärajavalvottavien tuotteiden (=alkoholi-, tupakka ja rahapelit) osalta on vuonna 2013 otettu Hyvinvointisopimuksen mukaisesti käyttöön PAKKA-toimintamalli, jonka avulla keskitytään ikärajavalvottavien tuotteiden (= alkoholi, tupakka ja rahapelit) saannin vaikeuttamiseen ja käytön aloitusiän nostamiseen alaikäisillä. Toimintamallissa kiinnitetään huomiota myös aikuisten alkoholin käyttöön /alkoholin anniskeluun. Pakka-toimintaa toteutetaan erilaisissa tapahtumissa kohderyhmät huomioiden. PAKKA-toimintamallissa tehdään yhteistyötä vähittäismyyjien kanssa ikärajavalvottavien tuotteiden myynnin osalta. Keväällä 2015 toteutettiin kaikissa Helmen kunnissa ikärajavalvottavia tuotteita myyvien vähittäismyyjien kanssa Pakka-toimintamallin mukaiset ostokokeet, jossa täysi-ikäiset, mutta nuoren näköiset henkilöt ostivat ikärajavalvottavia tuotteita. Siikalatvalla kaikissa ostokoe-paikoissa ei kysytty ostajien henkilötietoja. Vuonna 2016 Pakka-.toimintaa jatkui aiempien vuosien tapaan. 1.4 Nuoret ja nuoret aikuiset Lasten ja nuorten Siikalatvalla vähenee väestöennusteen mukaan vähintään 5 % vuoteen 2030 mennessä. Koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten ja nuorisotyöttömien osuus väheni vertailuaikana. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli lokakuun 2016 työllisyyskatsauksen mukaan Siikalatvalla 38 (mikä on n. 6 % ikäryhmästä). Koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten on suurempaa Pohjois-Pohjanmaalla keskimäärin, mutta pienempää kuin koko maassa keskimäärin. Siikalatvalla työskentelee etsivänuorisotyöntekijä ja yksilövalmentaja. Heidän työpanos on tärkeää nuorten aktivoinnissa ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Kunnassa on myös työpajatoimintaa (starttipaja) nuorille. Erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatrian avohoidon käyntien kasvoi vertailuaikana vuotiailla. Samoin vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen vuotiaiden. Vuoden 2015 Helmen Terve Kunta- ryhmien kokouksissa on sovittu Lasten ja nuorten kansallisen tapaturmien ehkäisyohjelman ja Koti- ja vapaa-ajantapaturmien ehkäisyn tavoite-ohjelman suositusten huomioon ottamisesta sote- ja nuorten palveluissa. 1.5 Työikäiset Työikäisten hyvinvointitiedoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vertailuaikana: Pitkäaikaistyöttömyys on hieman vähentynyt ja vaikeasti työllistyvien n on jonkin verran lisääntynyt. Toimeentulotukea saavia on vähemmän kuin vertailualueilla. Pohjois-Pohjanmaalla toimeentulotukea saavien vuotiaiden suhteellinen osuus on 4,9 %. Koti- ja vapaa-ajantapaturmiin liittyvät hoitojaksot lisääntyivät vuotiailla, mutta vammojen ja myrkytysten sekä tapaturmien vuoksi sairaalassa hoidettujen vuotiaiden väheni. Tapaturmien ennaltaehkäisemisessä, riskien arvioinnissa ja tunnistamisessa hyödynnetään valtakunnallisia tapaturmien ehkäisyn oppaita. Työkyvyttömyyseläkettä saavia vuotiata on Siikalatvalla enemmän kuin Pohjois-Pohjanmaalla tai koko maassa keskimäärin. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ovat suurin työkyvyttömyyseläkkeiden syy Siikalatvalla.

4 4 1.6 Ikäihmiset Väestöennusteen mukaan ikääntyvien osuus kasvaa Siikalatvalla vuoteen 2030 mennessä vähintään 5 % tämän hetkisen väestöennusteen mukaan. Hyvinvointikertomuksen indikaattoritietojen mukaan Siikalatvalla on erityiskorvattavia lääkkeitä käyttäviä yli 65 -vuotiaita vertailualueita enemmän. Erityisesti psykoosin ja depression hoitoon käytettäviä erityiskorvattavia lääkkeitä käytetään vertailualueita enemmän. THL:n sairastavuusindekseihin sisältyvä dementiaindeksi on puolestaan Siikalatvalla pienempi kuin muissa Helmen kunnissa ja Pohjois-Pohjanmaalla, missä dementiaindeksi on voimakkaasti noussut. Sosiaali- ja terveyspiiri Helmessä ei toteutunut Siikalatvalla 70-vuotiaille tehtävät ennaltaehkäisevät, ns. ikästarttitarkastukset, mikä oli vuoden 2016 tavoitteena ja joita Sosiaalija terveyspiiri Helmessä on toteutettu vuodesta 2014 alkaen. Vaikka 65 -vuotta täyttäneiden tapaturmien, vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen on vähentynyt, on ikäihmisillä kaatumisiin ja putoamiseen liittyviä hoitojaksoja muihin ikäryhmiin verrattuna enemmän. Niiden ennaltaehkäisyä päätettiin tehostaa STM:n ja THL:n tapaturmia ehkäisyn suositusten mukaisesti Sosiaali - ja terveyspiiri Helmessä vuonna Vuonna 2016 oli tavoitteena ottaa Helmen alueella käyttöön kaatumisten ennaltaehkäisyyn tarkoitettu toimintamalli, joka sisältää kaatumisen riskinarvioinnit ja eri ammattiryhmiä ohjaavaa tietoa kaatumisten ennaltaehkäisystä, mutta toimintamallin käyttöönotto Helmessä viivästyi. Tieteellisin tutkimuksin tehokkaaksi todistettuja kaatumisten ennaltaehkäisyn keinoja ovat ikäihmisten toimintakyvyn ja aktiivisuuden ylläpitäminen fysioterapeutin ohjaaman liikunnan avulla sekä lonkkasuojien käyttö suuren kaatumisriskin omaavilla ikäihmisillä lonkkamurtumien ehkäisemiseksi. Fysioterapeutin työpanosta tarvitaan ikäihmisten hoidossa nykyistä enemmän. Siikalatva osallistuu Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa -hankkeeseen, joka on yksi hallituksen kärkihankkeista. Valtakunnalliset ikäihmisten hoitoa koskevat tavoitteet vuoteen 2017 mennessä 75 -vuotta täyttäneillä henkilöillä ovat (suluissa Siikalatvan vastaava luku vuonna 2014): prosenttia asuu kotona itsenäisesti tai kattavan palvelutarpeen arvioinnin perusteella myönnettyjen tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvin (91, 9 %) prosenttia saa säännöllistä kotihoitoa (9 %) 6 7 prosenttia saa omaishoidon tukea (6,8 %) 6 7 prosenttia on tehostetun palveluasumisen piirissä (6,8 %) 2-3 prosenttia on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla (1,5 %)

5 5 2 Kuntastrategian painotukset ja linjaukset 1 Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen laadukkailla ja laeissa säädetyt tavoitteet täyttävillä kuntapalveluilla. 2 Kunta luo asukkaittensa hyvinvoinnille edellytyksiä yhteistyöverkoston kokoajana ja erityisesti kannustaa ihmisiä omatoimiseen hyvinvointiin ja liikuntaan. 3 Kaikille kirkonkylille turvataan toimivat peruspalvelut: päivähoito, alaluokat, kirjasto ja perusliikuntapaikat. 4 Muita palveluita kuten yläluokat ja lukio voidaan tuottaa keskitetysti. 3 Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Siikalatvan kuntastrategia Siikalatvan hyvinvointiraportti vuosilta ja hyvinvointisuunnitelma vuodelle 2016 Siikalatvan hyvinvointiraportti vuosilta ja hyvinvointisuunnitelma vuodelle 2015 Siikalatvan hyvinvointikertomus 2012 ja hyvinvointissuunnitelma 2013 Siikalatvan hyvinvointikertomus 2011 ja hyvinvointisuunnitelma 2012 Siikalatvan seutukunnan lasten ja nuorten hyvinvointistrategia vuosille Siikalatva seutukunnan lastensuojelusuunnitelma Siikalatvan seutukunnan työikäisten ja ikääntyvien hyvinvointisuunnitelma Mielenterveys-, päihde- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisystrategia Kouluterveys 2009, Siikalatvan kuntaraportti, THL Kouluterveys 2011, Siikalatvan kuntaraportti, THL Kouluterveys 2013, Siikalatvan kuntaraportti, THL Kela Sotkanet

6 6 II Hyvinvointisuunnitelma Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet 1) Kunnanrakenteet, talous ja elinvoima Tavoite Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Yritysten Monipuolisen elinkeinoelämän turvaaminen; työpaikkojen säilyttäminen ja uusien luomimen. Kuntastrategian mukainen toiminta (Kunnanjohtaja, kehitys- ja tekninen johtaja) Elinkeinotoimikunta Siikalatvan kehittämiskeskus Työpaikkojen n muutos Työllisten %- väestöstä Työttömyys% Tarjota edellytyksiä monipuolisille asumisvaihtoehdoille sekä harrastustoiminnalle Kylien kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen Väljän asumisen vaihtoehdot, Huomioidaan hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhdyskuntasuunnittelussa ja kaavoituksessa maankäyttöstrategian mukaisesti Liikunta- ja harrastuspaikkoja pidetään kunnossa, (Kehitys- ja tekninen johtaja sekä sivistysjohtaja) Osallistutaan kyläiltojen ja erilaisten kylätapahtumien järjestämiseen Kyläyhdistysten kuuleminen vuosittain Terve Siikalatva-työryhmässä, (Siikalatvan hyvinvointijohtoryhmä) Monipuolinen tonttitarjonta, Harrastuspaikat, Kansalaisopiston runsas harrastustarjonta, Urheiluseurat, Yhdistykset Kyläyhdistykset ja muut yhdistykset, Kulttuuritoimi Kylillä kelpaa - hanke Nettomuutto Asuntorakentamisen sijoittuminen Asuntovarauma Harrastuspaikkojen käyttäjä/ käyttöaste Kansalaisopiston toteutuneiden kurssien Kyläyhdistysten yhdistysten Kyläyhdistysten kuulemisessa esille tuleva palaute Kuntatiedotteessa ilmoitetut tapahtumat

7 7 Monialainen hyvinvointijohtamisen kehittäminen sähköisen hyvinvointikertomuksen hyödyntäminen hyvinvointijohtamisen työvälineenä Hyvivoinninjohtoryhmän toiminnan kehittäminen EVA-menetelmän käyttö ja ohjeistus käyttöön Vastuutaho: Kunnanjohtaja, palvelualueiden johtajat, Siikalatvan hyvinvointijohtoryhmä Talouden tasapainottamissuunnitelman toteuttamisen seuranta Sähköinen hyvinvointikertomus Siikalatvan hyvinvoinninjohtoryhmä Hyväksytyt kunnan hyvinvointikertomukset ja arviointi hyvinvointisuunnitelmien toteutumisesta. Siikalatvan hyvinvoinninjohtoryhmän kokoukset ja Terve Kunta -verkostotapaamiset Päätökset, joissa on käytetty EVA-menetelmää. Kunnan talous on tasapainossa ja palvelut toimivat Palvelutarpeiden kartoittaminen ja palvelujen oikea kohdentaminen Sote-palvelujen ulkoistaminen v Mehiläiselle (Kunnanjohtaja, kunnanhallitus ja -valtuusto) Käytettävissä olevat tilat ja henkilöstöresurssit Kunnan talouden tunnusluvut Lainakanta euroa / asukas 2) Kaikki ikäryhmät Tavoite Toimenpiteet ja vastuutaho Kuntalaisten liikunta- ja kulttuuriharrastusten tukeminen ja kirjastopalvelujen säilyttäminen (kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta): Vapaa-aikatoimen, liikunta-, kulttuuri-, kirjasto- ja nuorisopalvelujen kehittäminen Järjestetään koulujen syys- ja hiihtolomille toimintaa ja tapahtumia nuorisovaltuuston ideoiden pohjalta Kansalaisopiston ryhmiä tarjolla Resurssit Kirjasto- ja kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut, SIKURI-yhdistys, Seurakunta, 4H-yhdistys Kyläyhdistykset, urheiluseurat, Arviointimittarit Kunnan tekemän palvelututkimuksen tulokset Toimiva yhteistyö yhdistysten ja urheiluseurojen kanssa

8 8 Osallisuuden ja yhteistyön edistäminen Kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinvoinnin edistäminen sekä terveyserojen kaventaminen Kunta- ja kolmassektori tapaaminen vuosittain ja järjestöjen kuuleminen hyvinvointikertomuksesta Yhdistykset, Siikalatvan hyvinvointijohtoryhmä tapaa nuorisovaltuuston kerran vuodessa ja nuorisovaltuusto, kuulee nuorisvaltuustoa hyvinvointikertomuksen vanhus- ja vammaisneuvosto, osalta (keväällä Siikalatvan hyvinvointijohtoryhmä, Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen (Siikalatvan hyvinvointijohtoryhmä) Kunnan ja seurakunnan yhteistyötarpeiden /-mahdollisuuksien selvittäminen (vapaa-aikasihteeri) Sairastavuuden alentaminen: jatketaan ja kehitetään edelleen terveyttä edistävien ryhmien ja liikuntaryhmien toimintaa: lisäksi on mahdollisuus käyttää videovälitteisiä painonhallintaryhmiä Hyvinvointisopimuksen mukaisesti perusterveydenhuollossa ( kuntalaisille tarjotaan aktiivisesti mahdollisuutta ryhmiin osallistumisista ) Kunnan ja sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyön lisääminen ja kehittäminen kuntalaisten neuvonnassa sekä toimintakyvyn ja osallisuuden tukemisessa, (mm. sairastumistilanteissa järjestöjen tarjoama vertaistuki ja opastus). Kehitetään matalan kynnyksen terveyspalveluja ja mielenterveyspalvelujen ennaltaehkäisevää toimintaa ja niistä tiedottamista. Terveyttä edistävät ryhmät ja liikuntaryhmät Hyvinvointisopimuksen mukaiset videovälitteiset, maksuttomat painonhallintaryhmät PPSHP:sta Inbody-mittaukset Ehkäpä-työryhmä Liikunta- ja urheiluseurat Ulkoilureitit Kansalaisopiston ryhmät Siikalatvan hyvinvointijohtoryhmä Pakka-toimintamallin mukaiset käytännöt, koulutukset ja tapahtumat Liikenneturvallisuustyöryhmä Kunta- ja kolmassektoritapaamisen toteutuminen ja kolmannen sektorin kuuleminen hyvinvointikertomuksesta Toteutuneet tapaamiset nuorisovaltuuston sekä vanhus- ja vammaisneuvoston kanssa ja kuuleminen hyvinvointikertomuksesta Sairastavuusindeksit THL) Kansansairauksien summaindeksit Terveyden edistämisen aktiivisuus (TEA) kunnan strategisesta johtamisessa, koulu- ja liikuntatoimessa Terveyttä edistävien - /painonhallintaryhmien toiminnasta tiedot potilastietojärjestelmästä Yhdistysten kanssa tehtävä aktiivinen yhteistyö Päihteiden käyttöä kuvaavat PAKKA-indikaattorit Liikenneturvallisuussuunnitelman ja sen mukaisen toiminnan toteutuminen

9 9 Terveyserojen kaventaminen kaikissa toiminnoissa. Päihteiden käytön vähentäminen ja aloitusiän nostaminen, PAKKA-toimintamallin käyttö Liikenneturvallisuus -suunnitelman mukainen toiminta Vammojen, tapaturmien ja myrkytysten ehkäiseminen eri ikäryhmissä tapaturmien ennaltaehkäisyn suositusten mukaisin menetelmin kuntalaisten palveluissa. Lisäksi käytetään tieteellisin tutkimuksin tehokkaaksi todettuja tapaturmien ehkäisykeinoja, mm. pyöräilykypärän käyttö pään vammojen ehkäisyssä pyöräilijöillä, ikäihmisten toimintakyvyn ja aktiivisuuden ylläpitäminen järjestämällä fysioterapeutin työpanosta lisäämälllä ikäihmisten kotihoitoon ja lonkkasuojien käyttö ikäihmisillä. 3) Lapset, lapsiperheet ja varhaisnuoret Tavoite Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Lasten ja lapsiperheiden hyvin- Lapset Puheeksi-kou- Perheiden tukeminen varhaisessa vaiheessa (Perhekeskus- LAPE-ohjelma voinnin edistäminen moniammaosaajien ja menetelmälutettujen menetelmätoimintamalli kehitettiin Lasten Kaste-hankkeessa, jolloin lutukset sekä koulute- Lapset Puheeksi - koutillisesti yhteistyössä järjestöjen kouluttajien. v neuvolassa aloitti perhetyönohjaaja, joka on tehnyt tajat ja menetelmätut menetelmäkoulut- ja srk:n kanssa Lapset Puheeksi -keskustelujen ja -neuvon- ennaltaehkäisevää perhetyötä osaajat pitojen Siikalatvalla ja Haapavedellä). Ennaltaehkäisevä perhetyö jatkuu vuonna Siikalatva on mukana LAPE-ohjelmassa, johon si- Perhetyöntekijät Perhetyönohjaaja Srk:n lasten toiminta Lastensuojeluilmoitusten

10 10 sältyy Lapset Puheeksi -toiminta. Lapset Puheeksi-toimintamallia käytetään päivähoidossa, sotepaveluissa ja kouluissa. Riittävästi perhetyöntekijöitä Terveellisten elämäntapojen ja päihteettömyyden tukeminen Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat Huostassa olleet vuotiaat Keskinäisen tiedonkulun parantaminen ja yhteistyömuotojen kehittäminen Kouluikäisten henkisen ja fyysisen kasvun tukeminen Oppilashuollon kehittäminen Oppilashuoltolain mukaisesti (rehtorit, varhaiskasvatuksesta vastaava) Koulupsykologi kouluilla Vanhemmuuden tukeminen: vanhempainiltojen kehittäminen; yhteistyö kansalaisopiston kanssa Lasten harrastusmahdollisuuksien tukeminen Välituntiliikunnan kehittäminen Koulukiusaamisen estäminen; kouluilla mietitään ja otetaan käyttöön keinoja kiusaamisen estämiseksi. Koulupsykologi (alueellinen) 8/2014 alkaen Nuorisovaltuustolta pyydetään ehdotuksia koulukiusaamisen PAKKA-toimintamalli vähentämiseksi ja yksinäisyyden poistamiseksi (ilman läheistä ystävää olevien oppilaiden on ollut kouluter- EHKÄPÄ-työryhmä veyskyselyssä suuri) (rehtorit) Seurakunnan, järjestöjen ja koulujen välisen yhteistyön kehittäminen (rehtorit) Sivistystoimen henkilöstö Oppilashuoltoryhmät Kouluterveydenhoitaja Koulukuraattori, vuonna 2016 aloittanut toinen koulukuraattori Srk:n, kansalaisopiston ja yhdistysten toiminta lapsiperheiden parissa Kouluterveyskyselyssä terveydentilan keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien ja päivittäin oireilevien oppilaiden % -osuus 8. ja 9- luokkalaisista Erikoissairaanhoidon lasten psykiatrian avohoidon käynnit -Kouluterveyskyselystä ravintoa, liikuntaa ja ylipainoa koskevat tulokset (8-9-lk:n oppilaat) Kouluterveyskyselystä päihteiden käyttöä kuvaavat indikaattorit sekä PAKKA-indikaattorit Kouluterveyskyselystä vanhemmuuden puutetta ja ystävien ä kuvaavat indikaattorit Koulupsykologin palveluja on saatavilla

11 11 4) Nuoret ja nuoret aikuiset -Terveellisiä elämäntapoja ja hyvää käytöstä tukeva toiminta kouluikäisten parissa -PAKKA-toimintamallin mukainen toiminta kouluikäisten osalta Tavoite Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Alle 29 vuotiaiden nuorisotyöttömien Nuorten yhteiskuntatakuun hyvä hoitaminen Työllisyys-ryhmä: yhteistyö kunnan, TE-toimiston ja yrittäjien kanssa. Nuorten starttipajatoiminta Etsivä nuorisotyöntekijä Yksilövalmentaja Nuorten kanssa toimivien tahojen hyvä yhteistyö, etenkin etsi- Työpajat: Rantsilassa, Pulkkilassa, vännuorisotyöntekijän ja yksilövalmentajan yhteistyö syrjäy- Kestiässä, nuorten työpaja Pulkkilassa tymisvaarassa olevien nuorten auttamiseksi TE-toimisto Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat %- osuus vastaavan ikäisestä väestöstä Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat % vastaavasta väestöstä Yksilövalmentajan asiakas Terveellisiin elämäntapoihin, päihteettömyyteen ja liikunnallisuuteen ohjaaminen Terveysneuvonta Päihdehaittojen vähentäminen: PAKKA- toimintamallin käyttö vähentämään ikärajavalvottavien tuotteiden (alkoholi-tupakka ja rahapelit) saatavuutta. Kunta tarjoaa alle 18-vuotiaille maksuttomat kunto- ja liikuntasalivuorot PAKKA-toimintamalli ja koulutukset. Urheilu- ja liikuntajärjestöt Vapaa-aikatoimi Time Out-toiminta EHKÄPÄ-työryhmä Kunnan kunto-ja liikuntasalit Etsivännuoristyön piirissä olevien Kouluterveyskyselyn tuloksista terveyttä, liikuntaa, ylipainoa ja ravitsemusta koskevat kysymykset Kouluterveyskyselystä nuorten tupakointia ja päihteiden käyttöä koskevat kysymykset. Pakka-toimintamallin käyttö kunnassa

12 12 Nuorisovaltuuston roolin vahvistaminen Kuullaan nuorisovaltuustoa vuosittain Siikalatvan hyvinvoinnin johtoryhmässä ja otetaan nuorivaltuustolta toimenpide-ehdotuksia vastaan nuorten yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä osallisuuden tukemiseksi. Nuorisovaltuusto, Vapaa-aikatoimi Time out-toimintaan ohjattujen Nuorisovaltuuston kokousten sekä nuorisovaltuuston tekemät aloitteet ja niiden toteutuminen 5) Työikiset Tavoite Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Savuttomat työpaikat Työikäisten terveyspalveluissa kiinnitetään huomiota terveysneuvontaan ja omaehtoisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Tavoitteena vähentää: tupakointia alkoholin käyttöä ylipainoa Tavoitteena edistää työikäisten liikkumista Työttömien terveystarkastukset; kehitetään moniammatillista yhteistyötä Te-toimiston, Kelan, työttömien terveystarkastuksia tekevän terveydenhoitajan sekä työllisyysprojekteista vastaavien työntekijöiden kanssa. Tupakasta vieroitusryhmät Pakka-toimintamallin mukaiset käytännöt ja koulutukset Liikuntaryhmät sekä työterveyshuollon ryhmät Kansalaisopistojen ryhmät Yhdistykset Urheiluseurat Toimineet terveyttä edistävät ryhmät ja ryhmiin osallistuneiden t (tiedot Effica-potilastietojärjestelmästä ja AVOhilmosta) Pakka-toimintamallin mukaiset indikaattorit Toteutetut työttömien terveystarkastukset tuetaan työllistämään erityisesti vaikeasti työllistyviä vuotiaita Vastuutaho:työllistämistyöryhmä Työttömien terveystarkastuksia tekevä terveydenhoitaja Työllisyysprojektit: Sompa II -projekti Työllisyyden tukeminen Työllistämismahdollisuudet kunnassa vuotiaiden työttömien Vaikeasti työllistyvien vuotiaiden Kunnan valtiolle maksama KELA:n työmarkkinatuen osuus

13 13 Työikäisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä terveyserojen kaventaminen 6) Ikihmiset Työikäisille on tarjolla lähiliikuntapaikkoja kaikilla kylillä Työyhteisöjen herättäminen ottamaan omaa vastuuta työilmapiirin luomisesta Koulutusta esimiehille ja alaisille työhyvinvoinnista, työssä jaksamisen tukemisesta ja työilmapiirin kehittämisestä. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ehkäisy; etsitään aktiivisesti keinoja, joiden avulla työntekijät pysyvät kauemmin työelämässä mukana esim. erilaiset työtehtävä tai työaikajärjestelyt Vastuutaho: palvelualuejohtajat ja esimiehet Vapaa-aikatoimi Työterveyshuolto Syke-hanke (KEVA) TYKY 50+hanke (ELY) Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien vuotiaiden Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien vuotiaiden Työilmapiirimittauksen tulokset Liikunta- ja ulkoilureitit Työilmapiirikoulutukset Työkyvyttömyyseläkkeelle vuosittain siirtyvien n muutos Syke-hanke Liikuntapaikkojen käyttöaste Tavoite Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vah- Kotona asuvien yli Tuetaan kotona asuvien ikääntyvien 75 -vuotiaiden toimintakykyä. Siikalatva osallistuu vistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa-hanke Ikäihmisten toimintakyvyn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja hyvinvoinnin ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa -hankkeeseen. tukeminen Kansalaisopiston ym. tahojen tuottama virkistystoiminta. Kotihoidon henkilöstö Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien yli 75-vuotiaiden

14 14 Kotona ja palvelukodeissa asuvien aktiivisuutta ja toimintakykyä tuetaan erilaista toimintakykyä edistävän toiminnan avulla hyödyntäen Kansalaisopiston tms. tarjontaa. Ikäihmisten omaehtoista kuntoutusta tukevaa toimintaa ja seniorineuvolan yhteydessä annettavaa kuntoneuvontaa ja ohjausta kehitään. Tapaturmien ennaltaehkäisemiseksi: 1 Fysioterapeutin työpanoksen lisääminen ikäihmisten fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi 2 Lonkkasuojien käyttö suuren kaatumisriskin omaaville ikäihmisille 3 Liukuesteitä ikäihmisille Senioriasumisen muotoja kehitetään. Seurakunta, Yhdistykset Virkistystapahtumat palveluasumisessa Toteutuneet uudet senioriasumismuodot Vapaaehtoistoimijoiden käyttö ikäihmisten palveluissa Vanhus- ja vammaisneuvoston roolin vahvistaminen Edistetään kunnan, yhdistysten ja seurakunnan välistä yhteistyötä: -ehkäistään ikäihmisten yksinäisyyttä -vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ikäihmisten hoidossa Siikalatvan hyvinvointijohtoryhmä kuulee vanhus- ja vammaisneuvostoa vuosittain Vanhus- ja vammaisneuvosto Hyvinvointijohtoryhmä Vanhus- ja vammaisneuvoston kokoontumiskerrat Toteutuneet tapaamis- ja kuulemiskerrat OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY