Toimintasuunnitelma Orimattilan yhteiskoulu

Transkriptio

1 Toimintasuunnitelma Orimattilan yhteiskoulu Koulun perustiedot Koulun esittely Orimattilan yhteiskoulun oppilaat, opettajat, koulunkäyntiavustajat ja muu henkilökunta muodostavat noin 500 hengen avoimen, laadukkaan ja turvallisen työyhteisön. Yhteiskoulun oppilaat tulevat Orimattilan kyliltä ja Myrskylästä. Joka syksy noin 130 uutta oppilasta jatkaa koulupolkuaan yhteiskoululla. Kaikkiaan Erkko-lukio mukaan luettuna Koulutie 17:ssa toimii 700 ihmisen kouluyhteisö. Orimattilan yhteiskoulun toiminta-ajatuksena on viisaus, vastuu ja välittäminen. On viisautta välittää toisesta, on viisautta kantaa vastuu teoistaan. Tervetuloa iloiseen joukkoomme! Yhteystiedot Orimattilan yhteiskoulu Koulutie Orimattila Rehtori Olli-Matti Selin puh Kanslia Toimistosihteeri Sari Karjalainen puh

2 Johto, hallinto ja tiedottaminen Johtamisen rakenne Koulun rehtori Olli-Matti Selin vastaa koulun toiminnasta Orimattilan kaupungin hallintosäännön (LINKKI hallintosääntöön) mukaisesti. Apulaisrehtori Teija Tonteri toimii tarvittaessa rehtorin sijaisena ja vastaa muun muassa työjärjestysten laatimisesta. Koulussa toimii johtotiimi, jossa on mukana rehtori, apulaisrehtori ja tiimien vetäjät. Johtotiimin tehtävänä on koulun kehittäminen yhteistyössä tiimien kanssa. Tänä lukuvuonna Orimattilan yhteiskoulussa toimivat seuraavat tiimit: oppilastoimintatiimi, kasvatuksen tuen tiimi, hyvinvointitiimi, ympäristö- ja turvallisuustiimi sekä yhteisöllinen oppilashuoltotiimi. Tiedottamisen periaatteet Tiedotus hoidetaan viestintäsuunnitelman mukaisesti (LINKKI viestintä suunnitelmaan) Osallisuus ja vaikuttaminen Yhteiskoulun tiimit ottavat lukuvuoden painospisteen huomioon toimintasuunnitelmissa. Oppilaskunnan osallistumista koulun arjen toimintaan ja suunnitteluun panostetaan mm. Oma valinta-hankkeen avulla. Huoltajia kuullaan vanhempainilloissa toiminnallisesti ja vanhempaintapaamisissa. Henkilöstö Henkilöstön määrä, rakenne ja tehtävä Yhteiskoulun opettajat Olli Alanko matematiikka, tietotekniikka gsm Tiina Aaltonen matematiikka, fysiikka, kemia, oppilaskunnan ohjaava opettaja gsm

3 Karen Bachir ranska puh gsm Jouko Rantanen käsityö gsm Ida Jokinen äidinkieli ja kirjallisuus, S2-kieli gsm Kaarina Kiviniemi-Salonen äidinkieli ja kirjallisuus gsm Raija Kuisma kotitalous gsm Tuomas Kauppinen erityisluokanopettaja gsm Marko Mononen matematiikka, fysiikka, kemia gsm Anne Jokinen kuvataide, viestintä gsm Taru Karvinen kuvataide, viestintä (virkavapaalla ) gsm. Jari Kokko ruotsi puh gsm Minna Kuusniemi opinto-ohjaaja puh Sanna Eiranen kuvataide, viestintä ( ) gsm

4 Tiila Niemi äidinkieli ja kirjallisuus gsm Tuomas Leinonen Jopo-opettaja gsm Marja Maunula Kotitalous, tukioppilaat gsm Juhani Miinalainen liikunta, terveystieto gsm Pilvi Luukkonen erityisopettaja gsm Joanna Masuda englanti, ruotsi (virkavapaalla ) gsm Titta Modenius englanti, ruotsi gsm Elina Moilanen Opinto-ohjaaja gsm Hilkka Oksala uskonto gsm Terhi Nironen musiikki gsm Matti Olkkonen matematiikka, biologia, fysiikka, kemia gsm

5 Päivi Orava maantieto, biologia gsm Markus Parviainen tekninen työ gsm Piritta Poutiainen liikunta tytöt, terveystieto gsm Tomi Ruutiainen matematiikka, tietotekniikka gsm Minna Saarela äidinkieli ja kirjallisuus gsm Olli Selin rehtori, historia gsm Anniina Paasio liikunta, terveystieto gsm Emmi Kontinen kotitalous, terveystieto, kuvataide gsm. Antti Ruotsi historia, yhteiskuntaoppi gsm Minna Rösch Erityisopettaja gsm Sirpa Saarinen biologia, maantiede puh gsm Eija Seunala tekstiilityö gsm

6 Tuija Siipola matematiikka, fysiikka, kemia gsm Aira Taavila maantieto, biologia gsm Teija Trofimov venäjä puh gsm Anne Varvikko-Sipilä erityisluokan opettaja gsm Sami Wirkkala liikunta, pojat gsm Teija Yli-Savola Taru Kemiläinen ruotsi, englanti ( ) gsm Teija Tonteri saksa, ruotsi, apulaisrehtori gsm Satu Varama matematiikka, kemia, fysiikka gsm Heidi Perkkiö englanti ( ) gsm Kirsi Ylinentalo englanti (virkavapaalla ) gsm. Kirsi Sojakka

7 historia, yhteiskuntaoppi, äidinkieli gsm Tuula Räsänen kemia gsm erityisluokanopettaja gsm Sonja Peltola englanti, ruotsi ( ) gsm Koulunkäynnin ohjaajat Jaana Bäcklund Koulunkäyntiavustaja puh Riitta Lonka-Sallinen Koulunkäyntiavustaja gsm Keittiö Heini Kähkönen Koulunkäyntiavustaja puh Jonna Sivén Koulunkäyntiavustaja gsm Marika Vehkasaari Koulunkäyntiavustaja puh Eila Savolainen Ravitsemistyöntekijä gsm Riitta Ilmonen Ravitsemistyöntekijä gsm Siivoojat Sisko Hanhijoki Jaana Laaksonen Olga Sippola

8 siivooja gsm Vahtimestarit siivooja gsm siivooja gsm Juha Breilin vahtimestari gsm Pasi Perkiömäki vahtimestari gsm Veijo Toropainen vahtimestari gsm

9 Koulutussuunnitelma Opetuspalveluiden henkilöstön koulutus tapahtuu koulutussuunnitelman mukaisesti. Koulutuksesta vastaa opetuspäällikkö Piia Uotinen. Opetus ja opetusjärjestelyt Koulunpäivän rakenne Yhteiskoulussa on 75 minuutin pituiset oppitunnit. Päivän rytmitys on seuraava: 1. oppitunti klo , 2. oppitunti klo , 3. oppitunti klo sisältäen ruokailun joko ennen tuntia tai tunnin keskellä, 4. oppitunti klo (perjantaisin 4. oppitunti alkaa jo klo 12.55) 5. oppitunti klo Kello soi oppitunnin alkamisen merkiksi lukuun ottamatta 3. tuntia ja oppitunti päättyy opettajan niin ilmoittaessa. Jaksotus 1. jakso jakso jakso jakso jakso Valinnaiset oppiaineet Orimattilan yhteiskoulussa oppilaat valitsevat kolme pitkävalintaa ja yhden lyhytvalintakurssin. Lyhytvalintakurssi opiskellaan 8. luokalla ja pitkävalintakurssit opiskellaan 8. ja 9. luokilla. Lyhytvalintakursseina tarjotaan: - kokeileva käsityö

10 - käytännön englantia - lakitieto - leivontakurssi - poikien valinnaisliikunta - tyttöjen valinnaisliikunta - tukioppilaskurssi - valinnaiskemia. Pitkävalintakursseina tarjotaan: - saksa - venäjä - ranska - kotitalous - kuvataide - liikunta - musiikki - tekninen työ 4 kurssia - tekninen työ 8 kurssia - tekstiilityö - ihminen ja luonto - tietotekniikka - kuvaviestintä. Poikkeavat opetusjärjestelyt, esim. retket ja leirikoulut Syyskuu viikko 38 9-luokkalaiset tutustuminen Saaren kartanoon, Keudan esittely yhdeksäsluokkalaisten retki Koulutuskeskus Salpauksen avoimiin oviin Lahteen kahdeksasluokkalaisten robotiikkakerhon kilpailumatka Tallinnaan

11 robotiikan SM-kilpailut kahdeksasluokkalaisten yritysvierailupäivä Huhtikuussa Ysiltä elämään -tapahtuma yhdeksäsluokkalaisille Viikko 17 yhdeksäsluokkalaisten leirikoulu Italiassa ja Suomessa Koulun ulkopuolinen opetus Oppituntien puitteissa järjestetään retkiä ja opintokäyntejä, joiden tarkka päivämäärä ei ole vielä tiedossa. Retket toteutetaan oppiaineitten määrärahojen puitteissa. Lisäksi toimintapäivinä opetusta järjestetään koulun ulkopuolella. TET Työelämään tutustumisen kautta oppilaat saavat omakohtaisia kokemuksia työelämästä ja eri ammateista aidoissa työympäristöissä. TETkokemukset toimivat myös koulutus- ja ammatinvalintaprosessin yhtenä tärkeänä perustana. Orimattilan yhteiskoulussa 7.-luokkalaiset aloittavat työelämään tutustumisen vierailemalla vanhemman tai muun läheisen työpaikalla yhden koulupäivän ajan järjestetään seitsemäsluokkalaisten TET-päivä huoltajan tai muun läheisen työpaikalla. 8.-luokkalaiset tutustuvat TET-jaksolla koulun ruokalan toimijoiden sekä siistijöiden työhön kahden koulupäivän ajan. Oppilaat saavat TETjaksostaan todistuksen. 9.-luokkalaiset tutustuvat työelämään kahden viikon ajan ensimmäisen ja toisen jakson taitteessa. Ryhmä 1 on TET-jaksolla viikot ja ryhmä 2 viikoilla Oppilaat hankkivat TET-paikat itse ja täyttävät yhdessä työnantajan kanssa TET-sopimuksen. Oppilaat saavat TETjaksostaan todistuksen, jota he voivat halutessaan käyttää myöhemmin apuna esimerkiksi kesätöiden haussa. Yläkoulun TET-jaksot pyritään toteuttamaan niin, että oppilaat saisivat aitoja kokemuksia työelämästä ja pääsisivät tutustumaan monipuolisesti ammattien työnkuviin. TET-järjestelyt pyritään kehittämään sellaisiksi, että jo yläkoulussa tuettaisiin nuorten oman toimijuuden ja omaaloitteisuuden kehittymistä tulevaisuuden työnhakua varten. Monialaiset oppimiskokonaisuudet

12 Kuudensien luokkien monialaisen oppimiskokonaisuuden teemana on suvaitsevaisuus. Kuudennen luokan opettajat toteuttavat ja kokoavat materiaalin. Ajankohta on SPR:n rasismin vastaisella viikolla maaliskuussa. Teemana 7. luokalla on minä ja itsetuntemus toteutetaan lukuvuonna , liitetään kokonaisuuteen KiVa-koulutunnit ja ryhmäytysmispäivät o o o teema toteutetaan viikolla, jolla pidetään 7. luokkien ryhmäytymispäivät samalla viikolla pidetään keskitetysti 7. luokkien KiVa-koulutunnit aineryhmät miettivät mitä teeman puitteissa käydään tunneilla läpi Matkailu on 9.-luokkien monialainen oppimiskokonaisuus. Se toteutetaan leirikouluna Italiassa ja saman sisältöisenä kouluun jäävien kanssa huhtikuun lopussa viikolla 17. Italian matka toteutetaan kahdessa ryhmässä: F ja 9G, 29 oppilasta ja kaksi opettajaa B, 9C, 9D, 9E, 47 oppilasta ja kolme opettajaa Oppimiskokonaisuuteen sisältyviä aihepiirejä ovat kansainvälisyys, liikunta, luonto ja ruoka. Oppilaat vertailevat Italian ja Suomen olosuhteita aiheisiin liittyen huomioiden oppiaineiden luonne ja opetussuunnitelma. Esimerkiksi maantiedossa vertaillaan ilmastoa, sääolosuhteita sekä kevään etenemistä ja fysiikassa veteen liittyä tekijöitä, kuten tiheyttä ja nostetta. Kielissä keskitytään käytännön kielitaidon harjoitteluun arkisissa tilanteissa ottaen huomioon kulttuuriset tekijät. Painotus viikon aikana on liikunnassa. Oppilaita osallistetaan ohjelman suunnitteluun. Vuosiluokkiin sitomattoman opiskelun käyttö Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu on yksilöllisen opinnoissa etenemisen mahdollistava joustava järjestely. Vuosiluokkiin sitomatonta järjestelyä voidaan käyttää koko koulun, vain tiettyjen vuosiluokkien tai yksittäisten oppilaiden opiskelun järjestämisessä. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi lahjakkuutta tukevana tai opintojen keskeyttämistä ehkäisevänä toimintatapana. Vuosiluokkiin sitomattoman opiskelun toteuttaminen edellyttää tätä koskevaa päätöstä opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelmassa päätetään tällöin, että eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta kunkin oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti. Oppilaan oma opinto-ohjelma rakentuu opetussuunnitelmassa määrätyistä opintokokonaisuuksista. Opintokokonaisuudet suunnitellaan eri oppiaineille määriteltyjen tavoitteiden ja sisältöjen pohjalta. Näiden opintokokonaisuuksien suorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä opinnoissa etenemiselle ao. oppiaineessa ja opinnoissa kokonaisuutena. Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata säännöllisesti. Oppimisen arviointi oman opinto-ohjelman mukaan edettäessä käsitellään luvussa 6.

13 Jos hallintopäätös (Orimattilassa rehtori, erityisen tuen oppilaiden kohdalla opetuspäällikkö) vuosiluokkiin sitomattomasta opiskelusta tehdään yksittäisen oppilaan kohdalla, tulee hänelle laatia oppimissuunnitelma. Siinä on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys, aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Lisäksi on määriteltävä opintokokonaisuuden sisältämän opetuksen tuntimäärä. Valtioneuvoston tuntijakoasetuksessa määrätystä vuosiviikkotuntimäärästä poikkeaminen on mainittava hallintopäätöksessä. Luokanopettaja tai -valvoja laatii yhteistyössä oppilasta opettavien opettajien, oppilaan ja huoltajien kanssa oppimissuunnitelman. Suunnitelma laaditaan käyttäen yleisen tai tehostetun tuen oppimissuunnitelmalomaketta tai erityisen tuen HOJKS-lomaketta riippuen oppilaan saaman tuen tasosta. Rehtori tai apulaisrehtori hyväksyy allekirjoituksellaan tällaisen hallintopäätökseen perustuvan oppimissuunnitelman. Joustava perusopetus Orimattilan yhteiskoulun JOPO-luokassa opiskelee kymmenen yhdeksäsluokkalaista, joiden koulunkäyntiä pyritään motivoimaan ja poissaoloja vähentämään toiminnallisilla työtavoilla ja vaihtelevilla oppimisympäristöillä, muun muassa työssäoppimisen ja toiminnallisten työtapojen avulla. Toiminnassa on keskeistä tiivis yhteistyö kotien ja eri hallinnonalojen toimijoiden kanssa. Joustavan perusopetuksen ryhmällä on oma luokkatila. JOPO-luokan vastuuopettajan toimii Tuomas Leinonen. Oppilaanohjaaja Elina Moilanen vastaa työharjoittelujaksojen järjestelyistä yhdessä vastuuopettajan kanssa. Yhteistyötä tehdään koulun sisällä aineenopettajien ja erityisopettajien kanssa, oppilashuoltopalveluiden ja nuorisotyön kanssa. Tärkein koulun ulkopuolinen yhteistyötaho ovat yrittäjät, joiden kautta työharjoittelupaikat mahdollistuvat. Joustavan perusopetuksen ryhmään hakeutuminen on oppilaalta ja hänen huoltajiltaan harkittu päätös. Valinta tehdään oppilaan ja huoltajan yhteisen hakemuksen perusteella. Hakemuksen jättäneille oppilaille ja heidän huoltajilleen annetaan mahdollisuus osallistua haastatteluun, jossa kartoitetaan oppilaan motivaatiota ja soveltuvuutta Taloudelliset resurssit: Tuntikehyksen käyttö: perusopetus, tukiopetus, erityisopetus ja OVTES-vastuutehtävät Perusopetus 747,6 vvt, Tukiopetus 15 vvt, Erityisopetus erityisluokat 90 vvt, laaja-alainen erityisopetus 54 vvt

14 OVTES-vastuutehtävät 68 vvt yht. 957,6 vvt Hankkeisiin osallistuminen Oma valinta Nuoret terveellisten elämäntapojen edistäjinä. Hankkeen tavoitteena on nuorten terveellisten elämäntapojen edistäminen kouluarjessa ja uusien toimintamallien kehittäminen nuorten kanssa toimimiseen. Hankkeessa yläkouluikäiset nuoret päättävät, miten terveyttä edistäviä muutoksia tehdään koulun arjessa. Päämäärään pyritään rakentamalla koulun arkeen sopiva nuorten osallistamisen malleja. Mallin avulla taistellaan lihomisen ja kakkostyypin diabeteksen lisääntymistä vastaan toiminnallisesti ja nuoria kiinnostavalla tavalla. Koulun Oma valinta- mallin myötä pyritään kehittämään: 1.OSALLISTAVA KOULU HYVINVOIVA NUORI. 2.VIIHTYISÄMPI KOULUPÄIVÄ. 3.KONKREETTISIA MUUTOKSIA, JOTKA EDISTÄVÄT NUORTEN TERVEITÄ ELÄMÄNTAPOJA. Lisää liikettä koulupäivään Vähän liikkuvien nuorten aktivointi Kerhotoiminnan kehittäminen Ruokatoimikunta Kurssisisällön uudistaminen Liikkuva koulu Tarkoituksena on tarjota oppilaille mielekästä tekemistä välitunniksi sekä lisätä liikunnallista aktiivisuuttaa koulupäivän aikana ja toiminnallisuutta oppitunneille. Samalla avautuu uudenlainen mahdollisuus tutustua toisiin oppilaisiin ja opettajiin luokkahuoneen ulkopuolella. Välituntialue on toimintavälituntisin laajempi kuin muulloin. Mukaan tulevat säästä riippuen yläpihan lisäksi hiekkakenttä, urheilutalo, lukion sali ja osa luokista. Toimintavälitunnilla on käytössä runsas määrä erilaisia liikuntavälineitä ja lautapelejä, joita voi halutessaan lainata. Pyrimme hankkimaan uusia välineitä ja muutenkin kehittämään toimintaa, jotta mahdollisimman monelle löytyisi mielekästä tekemistä välitunniksi.

15 Tarkoitus on koota oppilaista ryhmä, joka osallistuu aktiivisesti välituntitoiminnan kehittämiseen. Välituntitoiminnan kehittämiseen liittyen koulumme on päässyt mukaan valtakunnalliseen #MunLiike-ohjelmaan, jonka tarkoituksena on lisätä yläkouluikäisten liikunnallista aktiivisuutta nuorten itsensä suunnittelemalla tavalla. Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki Kiusaamisen ehkäiseminen A Kiusaamisen ehkäisy 1. Ennaltaehkäisy: Opettaja on paikalla oppitunneilla. Kukin opettaja vuorollaan hoitaa välituntivalvonnan. Muissa koulun tilaisuuksissa valvonnasta huolehtivat opettajat ja oppilaiden huoltajat yhdessä. 2. Asennekasvatusta suoritetaan päivänavauksissa ja erilaisissa koulun arkipäivän tilanteissa sekä systemaattisesti KiVa oppitunneilla seitsemänsille luokille. Eri oppiaineiden opetuksen yhteydessä pyritään luomaan positiivista henkeä henkilökunnan omalla suhtautumisella ja järjestämällä koko koulun yhteisiä tilaisuuksia. Vanhempainilloissa tuodaan esille koulun kasvatustavoitteet, joissa yhtenä tärkeänä teemana on suhtautuminen toiseen ihmiseen. Näin kodeilla on mahdollisuus tukea koulun kasvatustyötä. Vuosittain järjestetään erilaisia teemapäiviä/-viikkoja, jolloin kiinnitetään erityistä huomiota hyvään käytökseen. Tuetaan sellaista asennetta, ettei kukaan suhtaudu välinpitämättömästi kiusaamistilanteisiin. B Toiminta kiusaamistilanteessa Koulun velvollisuus on puuttua kaikkeen kouluaikana tapahtuvaan kiusaamiseen sen muodosta riippumatta (myös nettikiusaamiseen). Vapaaajalla tapahtuneeseen, koulunkäyntiin heijastuvaan kiusaamiseen puututaan mahdollisuuksien mukaan. 1. Välitön puuttuminen ilmeneviin kiusaamistapauksiin. Ensimmäinen kiusaamisesta tiedon saanut opettaja keskustelee kiusatun, kiusaajien sekä muiden asiasta tietoisten kanssa. Otetaan luokanvalvoja/luokanopettaja mukaan. 2. Mikäli tilanteen vakavuus niin vaatii, rehtori puhuttelee oppilaan ja ottaa yhteyttä huoltajiin.

16 3. Mikäli kiusaaminen on jatkuvaa, tapauksen käsittely siirtyy KiVa Koulu opettajien hoidettavaksi. 4.Oppilashuoltoryhmälle tiedotetaan kiusaamistapauksista 2. ja 3. vaiheessa. 5. Tilanteen vakavuuden niin vaatiessa toimitaan yhteistyössä koulukuraattorin kanssa. Ääritapauksissa kutsutaan koolle oppilashuoltoryhmä. 6. Kaikki asianosaiset tahot tarkkailevat tilanteiden kehittymistä. Tarvittaessa asia otetaan uudelleen esille. C Kiusaamistapausten selvittelystä vastaa rehtori yhteistyössä opettajakunnan ja KiVa Koulu opettajien kanssa. D Jokaisella kouluyhteisön jäsenellä: opettajalla, oppilaalla ja muulla henkilökunnalla on velvollisuus tiedottaa koulun johdolle kiusaamisongelman olemassaolosta. E Koulun henkilökunnalla on oikeus saada tarvittaessa ohjausta ja koulutusta kiusaamistapausten ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. F Perusopetuslain 36 :n mukaan perusopetuksessa olevia oppilaita voidaan rangaista, mikäli oppilas rikkoo järjestystä, menettelee vilpillisesti tai käyttäytyy muuten epäasiallisesti. Kiusaaminen voidaan tulkita epäasialliseksi käyttäytymiseksi. Siitä rangaistaan kasvatuskeskustelulla, jälkiistunnolla, kirjallisella varoituksella tai määräaikaisella erottamisella. Kurinpitorangaistusta määriteltäessä huomioidaan kiusaamistilanteen vakavuus ja jatkuvuus. Järjestyssäännöt 1. Orimattilan yhteiskoulu, Koulutie 17, ORIMATTILA 2. Järjestyssääntöjen tarkoitus ja soveltaminen Järjestyssääntöjen on tarkoitus edistää koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Järjestyssääntöjen tavoitteena on kasvattaa koulussa osallistuvia ja vaikuttavia oppilaita samalla yhteiskunnan toimintaan valmistaen. Koulussa toimivia henkilöitä (oppilaat, opetushenkilöstö, koulunkäyntiavustajat, terveydenhuoltohenkilöstö sekä muut koulussa toimivat aikuiset) on tiedotettava lainsäädännön ja järjestyssääntöjen velvoittavuudesta. Koulu määrää ajallisesta (kouluaika) ja alueellisesta (koulun alue) soveltamisesta. Koulun alue on määritelty niin sanallisesti kuin liitteenä olevalla kartalla.

17 Koulupäivä alkaa kouluun saapumisesta ja päättyy viimeistä oppituntia seuraavan välitunnin päättymiseen. 3. Oppilaiden oikeudet ja velvollisuudet Oppilaiden yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja muut oikeudet Oppilaalla on oikeus saada perusopetuslain mukaista maksutonta opetusta turvallisessa ympäristössä. Oppilaalla on oikeus yhdenvertaiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun, oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen sekä yksityiselämän suojaan. Oppilaat ovat tasavertaisia sukupuoleen, kieleen, kulttuuriin tai elämänkatsomukseensa katsomatta. Koulu pyrkii edistämään edellä mainittuja seikkoja kouluyhteisössä. Oppilaalla on oikeus 1) saada opetusta kaikkina koulun työpäivinä 2) turvalliseen opiskeluympäristöön sekä 3) muihin lainsäädännössä määriteltyihin etuuksiin ja palveluihin. Koulun tehtävänä on suojata oppilaita kiusaamiselta ja väkivallalta sekä häirinnältä. Orimattilan yhteiskoulu on KiVa-koulu. Oppilaan velvollisuudet Oppivelvollisuusikäisellä oppilaalla on velvollisuus osallistua perusopetukseen, kunnes oppivelvollisuus on suoritettu. Oppilaan velvollisuus on suorittaa tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytyä asiallisesti. Oppilaalla on velvollisuus osallistua opetukseen, mikäli hänelle ei ole myönnetty lupaa poissaoloon. Oppilaan velvollisuus on tällöin ottaa selvää poissaolon aikaisista tehtävistä ja huolehtia opiskelusta ko. aikana. 4. Turvallisuus, viihtyisyys ja opiskelun esteetön sujuminen Käyttäytyminen ja muiden kunnioittaminen Käyttäydymme toisiamme kohtaan kunnioittavasti ja työrauhan antaen. Kunnioitamme koulun ja toistemme omaisuutta. Koulussamme kasvatetaan lähdeviittauksien käyttöön niin tekstien kuin kuvien käytön osalta. Plagiointi on tekijänoikeusrikos ja rangaistava teko. Koulussamme kasvatetaan terveisiin elämäntapoihin ja ohjataan hyvään käyttäytymiseen.

18 Oppitunnit Oppitunneille saavumme ajoissa, läksyt tehtyinä ja tarvittavat välineet mukana. Läksykerhoon osallistuminen kolmesta myöhästymisestä, kuudennesta myöhästymisestä seuraa kasvatuskeskustelu ja yhdeksännestä jälki-istunto. Annamme työrauhan niin itsellemme kuin muille luokassa oleville. Kuuntelemme silloin, kun opettaja tai oppilas puhuu. Asiallinen käyttäytyminen on osa mielekästä oppimisympäristöä. Puhelin on äänettömällä oppituntien aikana, mutta puhelinta saa käyttää oppimistarkoituksessa opettajan luvalla ja ohjeistuksen mukaisesti. Opettaja lopettaa oppitunnin. Oleskelu ja liikkuminen Välitunnit vietämme koulun alueella, pitkän välitunnin alue on määritelty toimintoineen erikseen. Ensimmäisellä välitunnilla on mahdollisuus käyttää koulun kahviota joko kahvilan antimia nauttien tai omia eväitä syöden. Koulupäivä tulee viettää koulun alueella jos ei ole opetukseen liittyvää tai muuta perusteltua syytä poistua siltä. Koulualueelta poistuminen on rangaistava teko. Koulumme ruokailussa jonotamme asiallisesti ja rauhallisesti. Ruokailun aikana noudatamme hyviä ruokailutapoja muita häiritsemättä. Siisteydestä ja ympäristöstä huolehtiminen Emme roskaa koulun aluetta ja ympäristöä. Roskaaja on velvollinen siivoamaan jälkensä. Oppilaalla on velvollisuus vahingonkorvaukseen, jos hän on liannut, rikkonut tai saattanut epäjärjestykseen koulun tai yksityisen henkilön omaisuutta. Oppitunneilla ja ruokalassa emme ulkovaatteita emmekä päähinettä. Ruokailun päätyttyä jätämme pöydän siistiksi ja asettaa tuolin paikoilleen seuraavaa ruokailijaa varten. Turvallisuus Vaarallisten esineiden ja päihteiden, tupakkatuotteiden tai niihin rinnastettavien tuotteiden tuominen kouluun on kielletty. Kulkuvälineille (polkupyörät, mopot, mopoautot ja autot) ja liikuntavarusteille on osoitettu omat säilytyspaikat.

19 Koululla on kameravalvonta. Välitunneilla ja koulun alueella Välitunnit vietetään koulun alueella asiallisesti käyttäytyen. Välituntialueelta poistuminen on rangaistava teko. Pitkät välitunnit ovat toiminnallisia ja toimintapisteitä on vuodenajasta ja säästä riippuen ulko- ja sisätiloissa. Lähteet: Opetushallitus Järjestyssääntöjen laatiminen. Ohje 1/012/2016. Opetushallitus. Orimattilan yhteiskoulun valinnaisaineryhmien kahdeksasluokkalaiset. Kevätlukukausi Ehdotuksia koulumme järjestyssäännöiksi. Kasvatuskeskustelu Kasvatuskeskustelu on koulun ensisijainen keino puuttua käyttäytymiseen. Kasvatuskeskustelu ei ole puhuttelu tai ojentaminen, joita käytetään usein jo ennen kasvatuskeskustelua tai kasvatuskeskustelua vaativia tilanteita vähäisemmissä asioissa. Kasvatuskeskustelun määrääjä tiedottaa asiasta aina luokanvalvojalle ja huoltajalle etukäteen. Kasvatuskeskustelun määrääjä huolehtii siitä, että kasvatuskeskustelu tulee suoritetuksi. Kasvatuskeskustelu järjestetään aina viikon sisällä tapahtuneesta. Luokanvalvoja seuraa valvontaluokan oppilailleen kertyviä kasvatuskeskusteluja ja Wilma-merkintöjä ja tarpeen tullen raportoi oppilashuoltoryhmälle oman luokan opon kautta. Luokanvalvoja järjestää kasvatuskeskustelun seuraavista asioista: toistuvat myöhästymiset lukukauden 3. myöhästyminen [Symbol] läksykerho 45 min lukukauden 6. myöhästyminen [Symbol] kasvatuskeskustelu lukukauden 9. myöhästyminen [Symbol] jälki-istunto Aineenopettaja järjestää kasvatuskeskustelun seuraavista asioista: kasvatuskeskustelua vaativa tuntitilanne tai välituntitilanne toista oppilasta kohtaan kohdistuva asiaton käytös (huom! ero kiusaamiseen)

20 opettajaan kohdistuva asiaton käytös, tästä tieto myös esimiehelle Harkinnan mukaan kasvatuskeskustelun järjestäjä voi pyytää avukseen kasvatuskeskusteluparin, joka tuntee oppilaan. Kasvatuskeskustelu Kasvatuskeskustelu on koulun ensisijainen keino puuttua käyttäytymiseen. Kasvatuskeskustelu ei ole puhuttelu tai ojentaminen, joita käytetään usein jo ennen kasvatuskeskustelua tai kasvatuskeskustelua vaativia tilanteita vähäisemmissä asioissa. Kasvatuskeskustelun määrääjä tiedottaa asiasta aina luokanvalvojalle ja huoltajalle etukäteen. Kasvatuskeskustelun määrääjä huolehtii siitä, että kasvatuskeskustelu tulee suoritetuksi. Kasvatuskeskustelu järjestetään aina viikon sisällä tapahtuneesta. Luokanvalvoja seuraa valvontaluokan oppilailleen kertyviä kasvatuskeskusteluja ja Wilma-merkintöjä ja tarpeen tullen raportoi oppilashuoltoryhmälle oman luokan opon kautta. Luokanvalvoja järjestää kasvatuskeskustelun seuraavista asioista: * toistuvat myöhästymiset o lukukauden 3. myöhästyminen à läksykerho 45 min o lukukauden 6. myöhästyminen à kasvatuskeskustelu o lukukauden 9. myöhästyminen à jälki-istunto Aineenopettaja järjestää kasvatuskeskustelun seuraavista asioista: * kasvatuskeskustelua vaativa tuntitilanne tai välituntitilanne * toista oppilasta kohtaan kohdistuva asiaton käytös (huom! ero kiusaamiseen) * opettajaan kohdistuva asiaton käytös, tästä tieto myös esimiehelle Harkinnan mukaan kasvatuskeskustelun järjestäjä voi pyytää avukseen kasvatuskeskusteluparin, joka tuntee oppilaan.

21 Jälki-istunto Jälki-istunto on koulun toissijainen keino (kasvatuskeskustelun jälkeen) puuttua järjestyssääntörikkomuksiin tai oppilaan käyttäytymiseen. Jälki-istunto on suoritettava ensisijaisesti viikon sisällä rangaistuksen antamisesta, kuitenkin viimeistään jakson loppuun mennessä. Jälkiistunnon antajan vastuulla on tehdä merkintä rangaistuskirjaan, välittää tieto luokanvalvojalle, pedagogiselle tiimille oman luokan opon kautta (tupakoinnit rehtorin kautta) (esim. Wilma-viesti) sekä kotiin. Luokanvalvoja huolehtii siitä, että jälki-istunnot tulevat suoritetuksi, ja varmistaa, että huoltaja on tietoinen rangaistuksesta. Jos oppilas on poissa sovitusta jälki-istunnosta, jälki-istunnon valvoja merkitsee Wilmaan luvattoman poissaolon. Mikäli oppilaalle kertyy yli kolme suorittamatonta jälki-istuntoa tai jälki-istunnon suorittaminen venyy yli kuukauden päähän sen antamisesta, vanhemmat kutsutaan koululle palaveriin, jossa ovat läsnä rehtori, lv ja oppilas. Harkinnan mukaan palaverissa voi olla läsnä rehtorin ja lv:n lisäksi tai sijaan muita koulun henkilökuntaan kuuluvia työntekijöitä. Lv huolehtii siitä, että palaveri tulee pidetyksi. Palaverin jälkeen jälkiistunno(t) kuitataan suoritetuiksi. Kroonisten tapausten kanssa palaverissa sovitaan toimintamallista, mikäli oppilas valitsee jatkaa toimintaansa. Kanslisti tulostaa opettajainhuoneen ilmoitustaululle maanantaisin listan suorittamattomista jälki-istunnoista. Rehtori määrää jälki-istuntojen valvojat viikkokohtaisesti ja opettaja ilmoittaa ennen jakson vaihtumista kyseisen viikon viikonpäivän, jona jälki-istuntoa valvoo. Lista on nähtävissä opettajainhuoneen ilmoitustaululla ja viikkotiedotteessa. Aineenopettaja määrää jälki-istunnon seuraavista asioista: * luvaton poistuminen koulun alueelta * koulun omaisuuden tahallinen sotkeminen tai rikkominen (toteutus niin, että oppilas siivoaa tai korjaa omaisuuden, jos mahdollista) * lunttaaminen tai plagiointi * törkeä järjestyssääntörikkomus Tarkennuksia

22 Yksittäisestä luvattomasta poissaolosta, joka ei uhkaa oppilaan koulunkäyntiä seuraa jälki-istunto ja velvollisuus opiskella tunnilla opiskellut asiat opettajan ohjeiden mukaan erillisenä ajankohtana. Selvitetystä poissaolosta seuraa velvollisuus opiskella tunnilla opiskellut asiat opettajan ohjeiden mukaan. On huomioitava, että kuljetusoppilaat saattavat myöhästymisensä vuoksi joutua olemaan poissa koko päivän; korvausvelvollisuus koskee koko päivää. Aina kaikki tilanteet eivät ole hoidettavissa yksioikoisten seurauspolkujen kautta. Tällaisissa tapauksissa asiantuntijaryhmä laatii henkilökohtaisen etenemissuunnitelman kuhunkin tilanteeseen. Asiantuntijaryhmän kutsuu koolle ensimmäisenä asiasta huolestunut viranomainen. Tupakointi ja päihteet Tupakointi Rehtori pitää kirjaa tupakointirikkomuksista. Tästä syystä tupakoinnista kiinni jääneestä oppilaasta ilmoitetaan aina rehtorille, joka kirjanpidostaan katsoo minkä portaan mukaan oppilaan kohdalla toimitaan. Tupakkatuotteiden hallussapidon koulu rinnastaa kurinpitotoimien osalta tupakoinniksi. PORTAAT 1) Jos oppilas jää kiinni tupakoimisesta, opettaja kertoo asiasta rehtorille ja tiedottaa luokanvalvojalle. Ensimmäisellä kerralla rehtori ja luokanvalvoja puhuttelevat oppilaan. Oppilas soittaa itse huoltajalle rehtorin läsnä ollessa. Puhuttelussa oppilas ohjataan kouluterveydenhoitajan luo keskustelemaan tupakoinnin haitallisista vaikutuksista terveyteen. 2) Jos oppilas jää toisen kerran kiinni tupakoinnista, asiasta ilmoitetaan rehtorille. Tupakoinnin havainnut opettaja määrää kasvatuskeskustelun (tässä tapauksessa määräävä opettaja ei pidä kasvatuskeskustelua). Asiasta tiedotetaan myös luokanvalvojalle. Rehtori kutsuu vanhemmat koululle tapaamiseen viikon sisällä, jossa läsnä ovat rehtori, lv ja oppilas. 3) Jos oppilas jää kiinni 3. kerran, asiasta ilmoitetaan rehtorille. Tupakoinnin havainnut opettaja määrää jälki-istunnon ja tiedottaa asiasta huoltajalle ja luokanvalvojalle. 4) Jos oppilas on täysin piittaamaton tupakkalaista ja koulun säännöistä, jotka kieltävät tupakoinnin kouluaikana, rehtori antaa kirjallisen varoituksen. Rehtori tiedottaa tupakoinneista luokanvalvojalle.

23 5) Piittaamattomuuden edelleen jatkuessa rehtori ilmoittaa asiasta poliisille. Oppilas voidaan myös erottaa määräajaksi. Rehtorin kirjanpito tupakoinnista OPPILAAN NIMI JA LUOKKA Matti Mallioppilas 7C Maija Mukava 9F Ville Viikari 8A (olm) (olm) (olm) Päihteet Mikäli oppilas tavataan päihtyneenä tai hän pitää hallussaan päihteitä koulussa, otetaan välittömästi yhteyttä rehtoriin ja terveydenhoitajaan, jotka ovat yhteydessä huoltajiin ja asiasta tehdään lastensuojeluilmoitus ja annetaan kirjallinen varoitus. Tarvittaessa paikalla kutsutaan poliisi. Kolmiportaisen tuen järjestäminen Yhteiskoulussa on kaksi laaja-alaista erityisopettajaa, jotka toimivat tiiviissä yhteistyössä aineenopettajien, oppilaanohjaajien sekä pedagogisen tiimin jäsenten sekä huoltajien kanssa oppilaan opintojen etenemisen tukemiseksi. Koulumme laaja-alaisilla erityisopettajilla on vastuuluokat, joiden oppilaiden oppimista tarvittaessa he ohjaavat. Laaja-alaisessa erityisopetuksessa käyvät oppilaat opiskelevat pääsääntöisesti yleisopetuksen ryhmissä, mutta erityisopetusta voidaan antaa oppimisen, kehityksen ja oppilaan kokonaisedun vuoksi joko pienemmässä ryhmässä opiskellen tai samanaikaisopetuksessa säännöllisesti tai tiiviimmässä jaksossa. Oppilaat ohjautuvat laaja-alaiseen erityisopetukseen seulontatestien (esim. luku- ja kirjoitusvaikeudet, matemaattiset pulmat), huoltajien, aineenopettajien ja pedagogisen tiimin aloitteesta. Orimattilan yhteiskoulu järjestää yleistä tukea, tehostettua tukea ja erityistä

24 tukea. Tukea voidaan antaa eriyttämällä, antamalla tukiopetusta, osa-aikaisena erityisopetuksena sekä luokkamuotoisena erityisopetuksena (erityisopetuksen ryhmä). Yleinen tuki Oppilas saa tarvittaessa yleistä tukea opiskelussa. Yleistä tukea on eriyttäminen, tukiopetus tai koulunkäyntiavustajan tuki. Tuen tarpeen arvioi aineenopettaja. Tehostettu tuki Mikäli muutamien tuntien tukiopetus tai koulunkäyntiavustajan tuki eivät riitä siihen, että oppilas saavuttaa tarvittavat tiedot ja taidot ko. aineessa, laatii aineenopettaja yhdessä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa oppilaalle henkilökohtaisen oppimissuunnitelman, josta käyvät ilmi ne keskeiset tavoitteet, jotka oppilaan opiskelulle asetetaan ko. lukuvuoden aikana. Oppilas arvioidaan ko. aineessa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tehostetun tuen yksi työskentelytapa on yksilöllinen eriyttäminen ja tarvittaessa keskittyminen kurssin ydinsisältöihin. Opetus voidaan järjestää myös laaja-alaisen erityisopettajan ohjauksessa. Erityinen tuki Päätöksen oppilaan siirtämisestä tai siirtymisestä tukeen tekee Orimattilan kaupungin opetuspäällikkö. Tukimuodoista sovitaan oppilaan vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan yhteistyössä oppilashuoltoryhmän, huoltajien ja opettajien kanssa. Erityisen tuen piiriin siirtyneelle oppilaalle HOJKS:n laativat aineenopettaja ja erityisopettaja yhteistyössä. Luokanvalvoja koordinoi HOJKS:n laatimista. Oppilaan huoltajat ja oppilas osallistuvat HOJKS:n tekemiseen. Opetus voi tapahtua omassa opetusryhmässä mahdollisuuksien mukaan koulunkäyntiavustajan kanssa tai laaja-alaisen erityisopettajan ohjauksessa. Luokkamuotoisessa erityisopetuksessa, pienryhmässä, oppilaan opiskelu koostuu työharjoittelu- ja opiskelujaksoista, ja siinä edetään aina oppilaalle laaditun henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaan. Työharjoittelujaksot tukevat ammatillisiin jatko-opintoihin hakemista ja niitä tarjotaan 8. ja 9. luokalla. Oppilashuoltosuunnitelma Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä vastaa koulun oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Sitä johtaa yhteiskoulussa rehtori. Oppilashuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja

25 turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Orimattilan yhteiskoulussa koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän tehtäviä hoitaa yhteisöllinen oppilashuoltotiimi. Yhteisöllinen oppilashuoltotiimi kokoontuu joka toinen viikko. Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän eli yhteisöllisen oppilashuoltotiimin jäseniä ovat rehtori Olli Selin oppilaanohjaaja Elina Moilanen oppilaanohjaaja Minna Kuusniemi koulukuraattori Katri Engström terveydenhoitaja Outi Luoto koulunuorisotyöntekijä Anni Myllylä erityisluokanopettaja Tuomas Kauppinen erityisluokanopettaja Anne Varvikko-Sipilä aineenopettaja Heidi Perkkiö aineenopettaja Olli Alanko koulunkäyntiavustaja Jaana Bäcklund koulunkäyntiavustaja Jonna Sivén koulunkäyntiavustaja Heini Kähkönen Pedagoginen tiimi vastaa koulussa yhteisöllisen oppilashuollon toteuttamisesta ja arvioinnista. Tiimi suunnittelee ja ohjaa koulussa perusopetuslain mukaisen kolmiportaisen tuen käytäntöjä ja prosesseja. Tarvittaessa tiimi ohjaa käsiteltävät asiat asiantuntijaryhmään.

26 Pedagogiseen tiimiin kuuluu vähintään vastuuhenkilönä rehtori, luokanvalvoja ja erityisopettaja. Koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi ja koulunuorisotyöntekijä kutsutaan pedagogiseen tiimiin tarvittaessa. Pedagoginen tiimi ja luokanvalvojat käyvät läpi kunkin luokan oppimisen tuen tilanteen. Jos luokanvalvoja haluaa, niin tapaamisessa on paikalla lasten- ja nuortenpsykologi tai kuraattori tai molemmat. Kuraattorin ja psykologin rooli on konsultoiva. Luokanvalvoja ilmoittaa asiasta rehtorille edeltävä viikon torstaihin mennessä. rehtori Olli Selin erityisopettaja Pilvi Luukkonen erityisopettaja Minna Rösch oppilaanohjaaja Elina Moilanen oppilaanohjaaja Minna Kuusniemi pedagogiseen tiimiin osallistuva luokanvalvoja vaihtuu viikottain kutsuttaessa: lasten- ja nuorten psykologi Liina Graverson koulunuorisotyöntekijä Anni Myllylä koulukuraattori Katri Engström terveydenhoitaja Outi Luoto apulaisrehtori Teija Tonteri Pedagoginen oppilashuoltotiimi kokoontuu maanantai-iltapäivisin Orimattilan yhteiskoulun opinto-ohjaajan huoneessa.

27 Oppilashuoltotyössä noudatetaan Orimattilan kaupungin opetussuunnitelmaa ja opetushallituksen ohjeita toiminnan järjestämisestä. Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen oppilaan tai oppilasryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Asiantuntijoiden nimeäminen ryhmän jäseniksi ja muiden yhteistyötahojen tai oppilaiden läheisten osallistuminen ryhmän työskentelyyn edellyttää oppilaan tai huoltajan suostumusta. Oppilashuoltoon osallistuvat kaikki koulussa työskentelevät henkilöt. Aineenopettajat ja luokanvalvoja seuraavat oppilaan työskentelyä, oppimista ja hyvinvointia, havainnoivat oppilasta ryhmässä ja tekevät yhteistyötä kotien kanssa. Oppilaskunta Oppilaskunnan toimintasuunnitelma Oppilaskunnan tavoitteena on hyvän ilmapiirin ja viihtyvyyden edistäminen koulumme arjessa. Lisäksi tavoitteena on edistää oppilaiden vaikutusmahdollisuuksia, osallisuutta ja hyvinvointia. Koulumme on mukana Nuorten Akatemian Oma valinta -hankkeessa, jonka tavoitteena on juuri nuorten terveellisten elämäntapojen edistäminen kouluarjessa ja uusien toimintamallien kehittäminen nuorten kanssa toimimiseen. Oppilaskunnan hallituksen edustajat osallistuvat johtotiimin kokouksiin. Oppilaskunnan hallitus muodostetaan kymmenestä oppilasjäsenestä, jotka valitaan vaaleilla syyskuussa. Oppilaskunta suunnittelee ja toteuttaa useita erilaisia tapahtumia lukuvuoden aikana. Oppilaskunta on mukana esimerkiksi seuraavien tapahtumien järjestelyissä: -koulukuvaus -väriviikko -jouluradio -päivätyökeräys -kevätretki -vappukarnevaali Oppilaskunnan ohjaavina opettajina toimivat tänä lukuvuonna Tiina Aaltonen ja Marko Mononen

28 Tukioppilaiden toimintasuunnitelma Tukioppilaiden tehtävänä on toimia uusien oppilaiden apuna koulun arjessa sekä edistää viihtymistä koulussa ja parantaa koulun ilmapiiriä. Tukioppilaat vastustavat kiusaamista. Tukioppilastoiminta on pitkäjänteistä ja jatkuvaa toimintaa koulupäivien sisällä. Tukioppilaat kokoontuvat vähintään kerran viikossa TOP-vartissa, jossa käsitellään sillä hetkellä ajankohtaisia toimintasuunnitelman mukaisia asioita. Yhteiskoulussa tukioppilas aloittaa tukioppilastoiminnan kahdeksannen luokan viidennessä jaksossa ja toimii tukioppilaana yhdeksännen luokan ajan. Lukuvuonna tukioppilaita on 19 oppilasta. Toukokuu Elokuu Syyskuu Marraskuu Joulukuu Helmikuu Huhtikuu Kuudensien luokkien kouluvierailut, joissa uudet tukioppilaat toimivat esittelijöinä. Seuraavan lukuvuoden suunnittelua uusien tukioppilaiden kanssa. Tukioppilaat uusien oppilaiden apuna ja tukena ensimmäisinä viikkoina. Tukioppilaat mukana ryhmäytymispäivinä kummiluokkien kanssa. Luokkien kummitukioppilaat valittu valmiiksi jo keväällä. Koulurauhan julistus. Tukioppilaat mukana luokkien vanhempainillassa. Valtakunnallinen välituntiviikko ja pikkujoulut kummiluokille. Joulukalenteri ja omat pikkujoulut sekä syyslukukauden arviointia. Valinnaisaineilta ja tukioppilaskurssin esittely. Ystävänpäivätapahtuma. Tukioppilashaku kaikille kahdeksasluokkalaisille. Tukioppilaaksi haetaan erillisellä hakulomakkeella. Tukioppilaskurssin käymättömyys ei ole esteenä hakemiselle. Uusien tukioppilaiden ryhmäytymisiltapäivä. Tukioppilaiden ja oppilaskunnan retkipäivä Uusien tukioppilaiden toiminnan aloittaminen 5. jakson alussa. Toukokuu Vanhojen tukioppilaiden lukuvuoden toiminnan arviointi ja palautekeskustelu yhdessä ohjaajan kanssa. Seuraavan lukuvuoden suunnittelua uusien tukioppilaiden kanssa. Kummiluokkatoiminta on tukioppilaiden ja kummiluokkien luokanvalvojien yhteistä toimintaa.

29 Välituntisin tukioppilaat huolehtivat ettei ketään kiusata tai kukaan jää yksin. Tukioppilaat ja kummiluokat lukuvuonna A ja 6B Emma Kokkonen 9B, Linda Hiekkanen 9G ja Andreas Salujärv 8F 7A Juuso Hirvonen 9G ja Nea Toivola 9G 7B Inka Hilpinen 9B ja Saara Vesamäki 9B 7C Vilma Villberg 9F ja Aino Elttula 9F 7D Rasmus Sundholm 9F ja Aaro Sundvik 9F 7E Aida Väisänen 9D ja Nea Polojärvi 9D 7F Katariina Rantasalmi 9D ja Emma Högström 9D 7G Reetta Rantanen 9C ja Heini Rantanen 9F 7H Iida Valve 9E ja Maija Pietilä 9E Marja Maunula toimii tukioppilasohjaajana. Arviointi ja kehittäminen Oppimisen arviointi, arviointiaikataulu 1. Oppimisen arviointi, arviointiaikataulu Jaksotodistukset Jokaisen jakson päätyttyä luokkien oppilaalle annetaan jaksotodistus, jossa on arvioitu oppilaan koulumenestys päättyneistä kursseista numerona asteikolla Keväällä oppilas saa lukuvuositodistuksen. Arviointi perustuu opetussuunnitelmassa mainittuihin ko. oppiaineen osaamisen kriteereihin. Kuudennella luokalla annetaan lukukausitodistus syys- ja kevätlukukauden päätteeksi. Kevättodistus on samalla lukuvuositodistus.

30 Kurssiarviointi Oppimäärät on kurssitettu, jolloin yksi kurssi vastaa yhden vuosiviikkotunnin mukaista oppimäärää. Osa kursseista opiskellaan kokonaan yhden jakson aikana, osa on hajautettu joko kahteen tai useampaan jaksoon. Hylätyt kurssit tulee suorittaa mahdollisimman pian kurssin päättymisestä opettajan kanssa sovitulla tavalla. Mikäli oppilas ei saa hylättyä kurssia suoritettua hyväksytysti lukuvuoden aikana, päättää opettajakunta toukokuun kokouksessaan oppilaan siirtämisestä seuraavalle vuosiluokalle. Erikoistapauksessa (esim. sairauden tai muun pätevän syyn takia), jos opettajainkokouksessa todetaan, että oppilaalla on edellytykset selvitä tulevan vuosiluokan opinnoista, voidaan oppilas hylätyistä kurssisuorituksista huolimatta siirtää seuraavalle luokalle. Muussa tapauksessa oppilaan on kesän aikana järjestettävissä uusintakuulusteluissa suoritettava ehdot voidakseen siirtyä seuraavalle vuosiluokalle (ehdollinen luokalta siirto). Päättöarviointi Päättöarvioinnin arvosana määräytyy opetushallituksen vahvistamien päättöarvioinnin kriteerien mukaisesti. Päättöarvioinnissa painotetaan luokkien 8 9 kursseja. Päättöarvioinnissa pyritään huomioimaan oppilaan tiedot ja taidot 9. luokan lopussa kokonaisvaltaisesti ja kannustavasti. 7. tai 8. luokalla päättyvät aineet arvioidaan aineen opetuksen loppuessa ja arvosana siirretään päättötodistukseen. Käyttäytymisen arviointi Käyttäytyminen arvioidaan jokaisen kurssin päättyessä ainekohtaisesti erikseen. Tietokone laskee annettujen käytösarvosanojen keskiarvon, jota opettajainkokous voi korottaa tai laskea luokanvalvojan esityksen perusteella. Arvosana on toisen ja viidennen jakson todistuksissa. Kuudensilla luokilla käyttäytyminen arvioidaan syys- ja kevätlukukauden päätteeksi. Kriteerit käyttäytymisen arviointiin löytyvät koulun kotisivuilta. Päättöarvioinnin käytösarvosana on 9. luokan lopussa annettu käytösarvosana, ja se annetaan pyydettäessä 9. luokan oppilaalle päättötodistuksen yhteydessä erillisenä todistuksena. Erityisen tuen päätöksen saaneen oppilaan arviointi Arviointi toteutetaan ja suhteutetaan HOJKS:ssa määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti. (OPS-luku 6) Kaupunkikohtainen arviointi ja kehittäminen

31 A: Seudullinen arviointi (arviointisuunnitelmasta) Päijät-Hämeen maakuntahallinto järjestää joka toinen vuosi maakunnallisen Esi- ja perusopetuksen arvioinnin. Arviointityöryhmä analysoi tulokset ja esittää sivistyslautakunnalle kaksi seuranta-/arviointikohdetta seuraavalle lukuvuodelle. Toinen kohde suuntautuu havaittuun ongelmaan, toinen hyvin toimivan asian seurantaan. B: Lautakuntatason arviointi Lautakunta asettaa vuosittain ryhmän, joka arvioi opetuspalveluita perusopetuksen valtakunnallisten laatukriteereiden sekä lukioiden maakunnallisten laatukriteereiden Koulutuksen järjestäjä osioiden pohjalta laadittujen kysymysten mukaisesti. Arviointi toteutetaan ns. CAF-menetelmää soveltaen arviointipäivänä siten, että ryhmä kokoontuu huhtikuussa yhden työpäivän ajaksi vastaamaan edellä esitettyjen kriteerien sisältämiin kysymyksiin. Tulokset toimitetaan sivistystoimen arviointityötyhmälle. Sivistystoimen arviointityöryhmä kokoaa koulutuksen järjestäjän sekä koulujen arviointitiedottoukokuussa. Niiden pohjalta ryhmä esittää kesäkuussa sivistyslautakunnalle mahdollisia seuraavan lukuvuoden painopiste- tai resursointikohteita. Sivistystoimenjohtaja vierailee vuosittain kouluilla tutustumassa henkilöstöön, heidän työhönsä sekä koulun olosuhteisiin ja keskustelemassa ajankohtaisista aiheista. Orimattilan sivistys- ja vapaa-ajan lautakunnan asettama opetuspalveluiden painopistealue lukuvuodelle on yhteisöllisyyden vahvistaminen lisäämällä oppilaiden, huoltajien ja henkilöstön osallistumista yhteisten pelisääntöjen laadintaan sekä sitoutumista yhteiseen toimintakulttuuriin. Orimattilan yhteiskoulun koulukohtainen lukuvuoden kehittämiskohde on yhteneväinen sivistys- ja vapaa-ajan lautakunnan painopistealueen kanssa. 3. Koulun toiminnan vuosittainen arviointi Kaikille kaupungin 6- ja 9 -luokkalaisille järjestetään huhtikuussa opetushallituksen tai opettajien aineliittojen laatima valtakunnallinen koe: 6- luokille äidinkielessä ja kirjallisuudessa, 9-luokille matematiikassa. rehtori / johtaja käsittelee tulokset yhdessä kyseisen aineen/aineiden opettajan kanssa

32 lisäksi tulokset käydään läpi koko opettajakunnan kanssa koulu suunnittelee, miten käy tulokset läpi oppilaiden kanssa muu julkaiseminen on koulun harkinnassa koulu toteaa hyvät asiat ja heikkoudet, joiden parantamiseksi tehdään suunnitelma em. kokeiden tulokset tulevat sivistyslautakunnalle tiedoksi samoin kuin ylioppilaskirjoitustulokset yhteenvetona. Koulu järjestää huhtikuun aikana arviointipäivän ns. CAF-menetelmää soveltaen. Rehtori nimeää ryhmän, johon kuuluu edustajia opettajista, oppilaista, huoltajista sekä mahdollisesti muusta koulun henkilökunnasta. Ryhmä kokoontuu huhtikuussa yhden työpäivän ajaksi vastaamaan perusopetuksen valtakunnallisten laatukriteereistä sekä lukioiden maakunnallisista laatukriteereistä johdettuihin kysymyksiin. Koulun laatuedustaja organisoi päivän, kokoaa tulokset ja toimittaa ne sivistystoimen arviointityötyhmälle. Koulu toteuttaa Hyvinvointiprofiili-kyselyn lukuvuoden aikana. Koulu laatii opetuspalveluiden antaman aikataulun mukaan toimintasuunnitelman. Siinä asetetut tavoitteet ja arviointikohteet nousevat sivistystoimen kehittämissuunnitelman vuosittaisesta toimenpideosasta sekä koulun oman arviointipäivän tuloksista. Koulu laatii elokuun loppuun mennessä edellisen lukuvuoden toimintakertomuksen, jonka koulu toimittaa sivistyslautakunnalle. Rehtori käy kehityskeskustelut alaistensa kanssa lukuvuoden aikana esimerkiksi opetussuunnitelman pohjalta. Rehtori suorittaa vuosittain säännöllistä opetuksen seuraamista saadakseen lisätietoa koulun opetus- ja kasvatustyön sujumisesta seuraavasti koulun opettajamäärän mukaan. Seurannat raportoidaan toimintakertomuksessa. Opettaja arvioi omaa työtään jatkuvasti. Keinoina ovat kokeesta saatu tulos, kyselyt ja reflektointi. Koulun lukuvuoden keskeisten tavoitteiden arviointi toteutetaan opettajainkokouksissa ja tiimien palavereissa arvioidaan lukuvuoden toimintaa pitkin lukuvuotta. Tiimit laativat toimintakertomuksen lukuvuodesta ja arvioivat siinä toimintaansa. Oppilas- ja huoltajakyselyjä käytetään arviointivälineenä tavoitteiden toteutumisessa. Koulun toiminnan kehittäminen Lautakunnan asettama lukuvuoden painopiste on yhteisöllisyyden vahvistaminen lisäämällä oppilaiden, huoltajien ja henkilöstön osallistumista yhteisten pelisääntöjen laadintaan, sekä sitoutumista yhteiseen toimintakulttuuriin. Tähän liittyen koulun oma kehittämisen painopiste ovat työrauha ja oppilaiden osallistaminen.