Väliraportointi projektiryhmälle. Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus -teemaryhmä

Transkriptio

1 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS LUONNOS Väliraportointi projektiryhmälle Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus -teemaryhmä Käsittely Teemaryhmän 8. kokous MAKU-projektiryhmä Teemaryhmän 9. kokous

2 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Sisällys 1 Teemaryhmän työskentely 1.1 Teemaryhmän työskentelyyn osallistuneet 1.2. Työryhmän kokoontumiset 1.3 Aikataulutus kevät Eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin (oma arvio) 1.5 Ryhmän tuottama materiaali 1.6 Resurssitarpeet 1-7/2017, 8/2017-3/2018 (arvio) 1.7 Yhdyspinnat: muut teemaryhmät 2 Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi teemoittain 2.1 Maakuntakaavoitus 2.2 Liikennejärjestelmä 2.3 Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen 2.4 MAL-sopimus 2.5 Vesihuolto- ja pohjavesitehtävät 2.6 Joukkoliikenne 2.7 Tienpito ja logistiset kuljetukset 2.8 Kulttuuriympäristön hoito 2.9 Rakennusvalvonta 2.10 Ympäristötieto 3 Muutokset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen 3.1 Arvio palvelutarpeesta ja sen vaikutuksista palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen (järjestäminen ja tuottaminen) 3.2 Lakiluonnosten vaikutukset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen (järjestäminen ja tuottaminen) 3.3 Tukipalveluiden muutostarpeet, mahdolliset organisointiehdotukset 3.4 Yhdyspintojen ja työnjaon arviointi

3 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 1. Teemaryhmän työskentely 1.1 Teemaryhmän työskentelyyn osallistuneet 1.2.Työryhmän kokoontumiset 1.3 Aikataulutus kevät Eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin (oma arvio) 1.5 Ryhmän tuottama materiaali 1.6 Resurssitarpeet 1-7/2017, 8/2017-3/2018 (arvio) 1.7 Yhdyspinnat: muut teemaryhmät

4 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 1.1 Teemaryhmän työskentelyyn osallistuneet Teemaryhmän jäsenet Karoliina Laakkonen-Pöntys, Pirkanmaan liitto, pj. Minna Huttunen, Pirkanmaan ELY-keskus Kaija Joensuu, Pirkanmaan ELY-keskus Elina Viitanen, Pirkanmaan ELY-keskus Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus Teemu Lepistö, Ikaalisten vesi Oy Taru Hurme, Tampereen kaupunki Jyrki Pohjankylä, Tampereen kaupunki/juko Kimmo Kurunmäki ( asti) / Päivi Nurminen, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Pauli Piiparinen, Ylöjärven kaupunki Ruut Rissanen, Pirkanmaan liitto Satu Appelqvist, Pirkanmaan liitto Annu Piesanen, Pirkanmaan liitto, siht. Alatyöryhmät Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen Vesihuolto Joukkoliikenne Tienpito (yhteinen Alueen elinvoiman edistäminen -teemaryhmän kanssa) Kulttuuriympäristön hoito Rakennusvalvonta

5 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 1.2 Teemaryhmän kokoontumiset to ke maakuntauudistuksen kokonaisuus, työskentelyn tavoitteet, viestintä työsuunnitelma, alatyöryhmien perustaminen to to to to työsuunnitelma, alatyöryhmien perustaminen esittely alatyöryhmien työskentelyn lähtökohdista nykytilakuvausten ensimmäiset versiot, vesihuolto-alatyöryhmän työskentelyn esittely, Pirkanmaan kuntien kaavoittajien työpajan tulosten esittely, keskustelu maakuntakaavasta joukkoliikenne-alatyöryhmän työskentelyn esittely, nykytilakuvausten tilanne, väliraportointiohjeistus to luonnonsuojelun edistämisen tehtävien esittely, kulttuuriympäristön hoito - alatyöryhmän työskentelyn esittely, alueidenkäytön edistäminen -alatyöryhmän työskentelyn esittely, keskustelu maakuntakaavasta ja liikennejärjestelmäsuunnittelusta ke Teemaryhmän väliraportin käsittely Pirkanmaan kaavoittajien tapaaminen : aiheena SOTE- ja maakuntauudistus

6 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 1.3 Aikataulutus kevät 2017 to to Rakennusvalvonta-alatyöryhmän työskentelyn esittely, Tienpito ja elinkeinoelämän kuljetukset -alatyöryhmän työskentelyn esittely Väliraportin käsittely Alatyöryhmien aiheet tarpeen mukaan to to to to to to to MAL-sopimus, esittely ja keskustelu Ympäristötiedon tuottaminen ja jakaminen maakunnassa keskustelu Alatyöryhmien loppuraportit (alatyöryhmien puheenjohtajat osallistuvat) Keskustelu edistämistehtävistä. Maankäytön ja liikenteen suunnittelu ja toteutus uudessa maakunnassa -keskustelu Teemaryhmän loppuraportin käsittely Yhteistyö ja kansalaisosallistuminen uudessa maakunnassa -keskustelu Teemaryhmän loppuraportin hyväksyminen Tulevat tapahtumat työpaja kauppakamarille ELY keskus teettää selvityksen vaihtoehtoisista joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten organisointimalleista uudessa maakuntahallinnossa to

7 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 1.4 Eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin (oma arvio) Teemaryhmä laati työn alkuun työsuunnitelman ja esivalmistelutyö on edistynyt työsuunnitelman mukaisesti. Teemaryhmä on seurannut valtakunnallista lakivalmisteluja ja käynnistänyt tehtävän sisältöjen mukaisen valmistelun. Teemaryhmän laaja tehtäväalue sekä epätietoisuus tulevasta lainsäädännöstä (mm. liikenne) on haaste valmistelulle, mutta toisaalta mahdollistaa uusien näkökulmien, toimintatapojen ideoinnin ja arvioinnin. Synergiaetuja haetaan tässä valmistelun vaiheessa koko maankäytön, liikenteen ja teknisen huollon muodostaman infrastruktuuri- ja palvelukokonaisuuden tarkastelusta. Painotus on sektorirajat ylittävässä tarkastelussa. Valmistelutyössä on tunnistettu yhdyspintoja valtakunnallisten tavoitteiden ja toimijoiden, kuntien tehtävien ja keskeisten sidosryhmien kanssa

8 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 1.4 Eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin (oma arvio) Tehtävä Seurataan valtakunnallista valmistelua. Käynnistetään teeman sisältöjen mukainen valmistelu toimintojen synergiat ja integraatio huomioiden: ainakin maakuntakaavoitus, vesihuolto, liikennejärjestelmätyö, joukkoliikenne, kulttuuriympäristön hoito, kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen. Yhteen sovitetaan elinvoiman, liikenteen, vesihuollon ja maankäytön kysymyksiä sekä pohditaan niiden muodostamaa maakunnan suunnittelukokonaisuutta. Suunnitellaan työjakoa kuntien, valtion ja joukkoliikenneviranomaisen (Tampere) kanssa. Tehdään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen ohjaamisen sekä liikennejärjestelmän ja joukkoliikenteen sekä vesihuollon nykytilakuvauksen täydennykset tarvittavin osin Eteneminen (oma arvio) Jatkuvaa Valmistelu käynnissä Valmistelu käynnissä Valmistelu käynnissä Valmis Kootaan tilannekuva teemaan liittyvästä keskeisestä lainsäädännöstä ja sen muutoksista Kootaan tilannekuva teemaan liittyvän ympäristötiedon tuottamisesta Nykytilanteesta kuvaukset valmiina. Erityislainsäädännöstä odotetaan lausunnolle tulevaa kokonaisuutta. Valmis

9 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 1.4 Eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin (oma arvio) Tehtävä Tarkennetaan nykytilan kuvausta tarpeellisessa määrin. Nykytilan kuvaus kertoo toiminnan nykyisen järjestämistavan, siihen käytetyt resurssit sekä keskeiset tulokset ja vaikutukset. Tarkastellaan toimintojen yhteyspintoja sekä yhteistyötarpeita ja - mahdollisuuksia maakunnassa. Myös maakuntarajojen yli tapahtuva yhteistyö on tarkasteltava. Kerätään eri organisaatioissa kehitetyt hyvät käytännöt ja laaditaan suunnitelma niiden hyödyntämisestä ja levittämisestä. Hahmotetaan toimintojen ja palvelujen tulevaa uudistavaa järjestämismallia ottaen huomioon mahdollisuudet uusiin toimintatapoihin, organisoitumiseen ja yhteistyöhön: miten toimitaan uudessa maakunnassa? Tarkastellaan teemaryhmiä läpileikkaavia asioita (esim. riskien hallinta) ja järjestetään tarvittaessa yhteisiä työpajoja tms. Valmistellaan materiaalia muutosviestintään. Eteneminen Valmis. ELY:t toimittavat henkilöstöresurssit erikseen. Valmisteilla. Valmisteilla. Aloitetaan väliraportin jälkeen. Valmis nykytilanteen osalta, muilta osin valmistelua jatketaan. Tehty ja jatketaan prosessin loppuun saakka. Tehdään muut projektiryhmän ja projektijohtajan antamat tehtävät. Teemaryhmä voi teettää selvityksiä ja antaa toimeksiantoja pienemmille työryhmille. Nimitetty 6 alatyöryhmää: 1) Vesihuolto, 2) Joukkoliikenne, 3) Kulttuuriympäristön hoito, 4) Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen 5) Rakennusvalvonta 6) Tienpito ja elinkeinoelämän kuljetukset Järjestetään tarpeen mukaan työpajoja, kuulemistilaisuuksia sekä muilla tavoin 9 Yksi työpaja järjestetty, toinen valmisteilla. varmistetaan sidosryhmien osallistumisen valmisteluun.

10 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 1.5 Ryhmän tuottama materiaali SOTE- ja maakuntauudistus Pirkanmaalla -raportin osuudet Nykytilakuvausraportit (väliraportin liitteet) Liite 1. Maakuntakaavoituksen nykytilakuvaus Liite 2. Liikennejärjestelmän nykytilakuvaus Liite 3a. Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen, nykytilakuvaus Liite 3b. MAL-sopimus, nykytilakuvaus (tulossa) Liite 4a. Vesihuolto- ja pohjavesitehtävät, nykytilakuvaus Liite 4b. Vesihuoltoon, vedenhankintaan ja pohjavesiin liittyvät valvonta- ja edistämistehtävät (sis. taulukkoliitteet) Liite 5. Joukkoliikenne, nykytilakuvaus Liite 6. Tienpidon nykytilakuvaus Liite 7. Kulttuuriympäristön hoito Liite 8. Rakennusvalvonta (tulossa)

11 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 1.6 Resurssitarpeet 1 7/2017, 8/2017 3/2018 (arvio) 1 7/2017 Esivalmistelu 8/2017 3/2018 Väliaikainen valmistelutoimielin Valmistelutyö on edennyt odotusten mukaisesti. Valmistelutyöhön on tarve lisätä palveluverkon asiantuntijapanosta palveluverkkoryhmästä. Joukkoliikenteen osalta jatkotyö tarvitsee todennäköisesti asiantuntijapalkkioita seuraavassa vaiheessa. Asukasosallistumisen näkökulman vahvistaminen edellyttää panostusta jatkossa, esim. selvitysmies. Teemaryhmä tarvitsee kytkennän organisaatiota tarkastelevaan konserniryhmään, jotta voidaan aikaisessa vaiheessa pohtia, miten suunnittelukokonaisuus organisoidaan uudessa maakunnassa. Yhdyskuntarakenteen osuus maakuntastrategiassa pitää selvittää jatkossa. Niin kauan kuin liikenteen erityislainsäädäntöä ei ole, ei ole tietoa resurssitarpeista näiltä osin

12 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 1.7 Yhdyspinnat: muut teemaryhmät Teemaryhmä Konsernirakenne (Yhteiset) Pelastustoimi ja varautuminen (MAKU) Alueen elinvoiman edistäminen (MAKU) Ympäristön turvallisuus, luonnonvarat ja alkutuotannon edistäminen (MAKU) Hankinta ja logistiikka sekä siivous ja ruokahuolto (Yhteiset) Selvityshenkilö Mari Rajala Tiedolla johtaminen (SOTE) Integraatio ja palveluverkko (SOTE) Yhdyspinnat Maankäytön ja liikenteen strategisen suunnittelun kokonaisuus uudessa maakunnassa Liikenneturvallisuus, huoltovarmuus, ympäristöterveys, vesihuolto Tienpito, strateginen suunnittelu, vesihuolto Tulvariskit, patoturvallisuus, vesienhoito, ympäristöterveys, vesihuolto Maakunnan alueen henkilöliikennekuljetukset Maakunnalle siirtyvät luonnonsuojelun edistämistehtävät Ympäristötiedon tuotanto Palveluverkon ja maankäytön suunnittelun kytkentä

13 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi teemoittain 2.1 Maakuntakaavoitus 2.2 Liikennejärjestelmä 2.3 Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen 2.4 MAL-sopimus 2.5 Vesihuolto- ja pohjavesitehtävät 2.6 Joukkoliikenne 2.7 Tienpito 2.8 Kulttuuriympäristön hoito 2.9 Rakennusvalvonta Kunkin osalta käsitellään: Määrittely Tehtävät ja organisaatiot Tuotettavat palvelut ja asiakkaat Resurssit Tuotokset Yhteistyötahot Laajemmat koosteet liitteenä

14 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.1 Maakuntakaavoitus Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus -teemaryhmä

15 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Määrittely Maakuntakaava ja maankäytön suunnittelujärjestelmä Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Siinä esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavan tehtävänä on ratkaista valtakunnalliset, maakunnalliset ja seudulliset alueiden käytön kysymykset. Maakuntakaava voidaan laatia myös vaiheittain, jotakin tiettyä aihekokonaisuutta käsittelevänä kaavana. Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta ja viranomaisten muuta alueiden käyttöä koskevaa suunnittelua. Kaava esitetään kartalla kaavamerkintöjen ja -määräysten avulla. Maakuntakaavaan liittyy myös selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteet, vaikutukset ja muut, muun muassa kaavan tulkinnan ja toteuttamisen kannalta tarpeelliset tiedot

16 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Tehtävät ja organisaatiot Pirkanmaan liitto Lakisääteiset Maakuntakaavojen laatiminen: Kaava-asiakirjojen valmistelu, taustaselvitysten laadinta, vaikutusten arviointi, vuorovaikutus Maakuntakaavojen toteuttaminen yhteistyössä kuntien kanssa: neuvottelut, suunnittelu- ja edunvalvontahankkeet, lausunnot kuntien kaavoista, YVA-hankkeista, suunnitelmista Maakuntakaavan seuranta Vapaaehtoiset Kehittämishankkeet Toteuttamisen edistäminen Pirkanmaan ELY-keskus Osallistuminen valmisteluun Huomioiminen lausunnoissa

17 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Tuotettavat palvelut ja asiakkaat Palvelu Maakuntakaava Pidetään ajan tasalla valtuustokausittain (joka 2. kausi kokonaiskaava, joka 2. kausi täydentävät vaihekaavat) Lausunnot, neuvottelut, edistäminen, edunvalvonta, osallistuminen hankkeisiin Paikkatieto Kehitetään ja pidetään yllä aluetietopalvelua. Tuotetaan ympäristö- ja palveluverkkotietoa. Selvitykset Laaditaan inventointeja, kehittämissuunnitelmia ja arviointeja, jotka palvelevat maakuntaja kuntakaavoitusta, lupaharkintaa ja toetutusta. Esim. POSKI-hanke, Tampereen läntiset väylähankkeet, Pirkanmaan palveluverkkoselvitys, Liityntäpysäköinnin kehittämissuunnitelma, Maakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointi. Yhteistyö ja kansalaisosallistuminen Ylläpidetään jatkuvaa sektorirajat ylittävää yhteistyötä mm. ohjaus- ja hankeryhmämuodossa Järjestetään asukasosallistumista koko maakunnassa. Asiakas Kunnat, elinkeinoelämä, asukkaat, valtio Kunnat, elinkeinoelämä, asukkaat, valtio Kunnat, elinkeinoelämä, asukkaat, valtio Kunnat, elinkeinoelämä, asukkaat, valtio Kunnat, elinkeinoelämä, asukkaat, valtio

18 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Tuotokset Ajantasainen maakuntakaava Maankäytön muut suunnitelmat ja selvitykset Toteuttamisen edistäminen Maakuntakaavan tulkinta Kehittämishankkeet, osallistuminen kehittämishankkeisiin Paikkatieto, aluetietopalvelu Vuorovaikutus, yhteistyön edistäminen, maakunnalliset digitaaliset alustat, hanke- ja työryhmät, kansalaisosallistuminen Lausunnot, noin 140/vuosi Ampumaratojen kehittämissuunnitelma Maakuntakaavan selvitykset, esim. MKK kpl Luonnosvaiheessa 51 selvitystä Ehdotusvaiheessa 20 selvitystä (sis. vaikutusten arvioinnit) Osallistuminen Maakuntakaavan ohjausryhmä (kokouksia 24) Hanke- ja työryhmiä 25 kpl (kokouksia n. 140) Kuntaneuvotteluja ( kokouksia n. 120) Kaavamateriaalien nähtävilläolo- ja lausuntokierrokset (4 kpl) Kaavan yleisötilaisuuksia (13 kpl) Selvitysten nähtävilläolo (4 kpl) Selvitysesittelyjä, seminaareja, tapahtumia (18 kpl)

19 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Hyvät käytännöt: Nykytilassa toimivaa ja kehitettävää Laaja sidosryhmätyöskentely ja kansalaisosallistuminen. Perustuu ohjaus- ja hankeryhmätyöskentelyyn. Sitouttanut toimijoita laajasti ja tuonut työhön laaja-alaista asiantuntemusta. Ollut mahdollisuus myös kokeiluhankkeisiin (esim. Ekosysteemipalvelut), mitä on toivottu myös jatkettavan. Laaja tiedontuotanto. Jatkossa tiedon jakamisen kehittäminen. Nyt toimittu jatkuvan prosessin periaatteella. Siitä pitäisi pitää kiinni myös jatkossa, sillä maakunta on kasvava

20 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Kehittämisehdotukset, miten toimitaan uudessa maakunnassa (alustava, täydennetään) Maakuntakaava, liikennejärjestelmäsuunnittelu ja vesihuollon kehittämissuunnittelu muodostavat yhtenäisen strategisen suunnittelun kokonaisuudet kokonaisuuden. Kunnat ja valtio ovat maakuntakaavan merkittäviä toteuttajia. Vahvistetaan ohjaus- ja hankeryhmätoimintaa, jossa maakuntakaavaa laaditaan yhdessä kuntien ja valtion sektoreiden kanssa. Kansalaisosallistumista vahvistetaan. Uuden maakunnan tulee erityisesti panostaa toteuttamisen edistämiseen. Haasteena siirtyminen pois kuntayhtymämallista. Yhteyspinnasta sopiminen kuntien ja valtion kanssa. Haasteena valtio-osapuolen tahtotilojen eriytyminen. = YM ei enää kokoa valtion näkemystä, vaan jokainen valtion sektori viestittää omat näkemyksensä

21 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.2 Liikennejärjestelmä Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus -teemaryhmä

22 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Määrittely Liikennejärjestelmä Liikenneviraston määritelmän mukaan liikennejärjestelmä muodostuu liikenneväylistä, henkilö- ja tavaraliikenteestä sekä liikennettä ohjaavista järjestelmistä. Maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelussa huomioidaan ihmisten ja elinkeinoelämän tarpeet. Lisäksi osana liikennejärjestelmää ovat enenevässä määrin erilaiset liikennepalvelut. Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatiminen on tärkeä osa liikennejärjestelmätyötä. Maakuntien liitoilla on vastuu liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatimisesta ja niiden seurannasta (pl. Helsingin seutu). Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitetään, mihin suuntaan liikennejärjestelmää halutaan kehittää ja miten liikennejärjestelmän tulevaisuuden haasteet ja ongelmat ratkaistaan. Pirkanmaan ensimmäinen koko maakuntaa koskeva liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna Pirkanmaan liiton koordinoima suunnitelma koostuu vuoteen 2040 tähtäävästä liikennejärjestelmävisiosta, kehittämisen pääteemoista ja konkreettisista toimenpiteistä. Kehittämistoimenpiteiden edistämisestä vuosina on tehty aiesopimus. Liikennejärjestelmäsuunnitelman ja aiesopimuksen toteutumista seuraamaan on perustettu seurantaryhmä. Keskeisiä yhteistyötahoja liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinnassa ja toteutuksessa ovat Pirkanmaan liiton ja ELY-keskuksen lisäksi Pirkanmaan kunnat, Liikennevirasto, Pirkanmaan poliisilaitos sekä Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä

23 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Tehtävät ja organisaatiot Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista 17 Maakunnan liiton tehtävät 6) vastaa maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista 3 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimiala ja tehtävät 9) liikennejärjestelmän toimivuus, liikenneturvallisuus, tie- ja liikenneolot, maanteiden pito sekä julkisen liikenteen järjestäminen; Laki Liikennevirastosta 2 Tehtävät 1) ylläpitää ja kehittää liikennejärjestelmää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa; Vapaaehtoisena toimintatapana on liikennejärjestelmäsuunnitelmasta laadittu toteuttamisen aiesopimus

24 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Tuotettavat palvelut ja asiakkaat Tuotettavia palveluja ovat muun muassa: Alueen liikennejärjestelmäsuunnitelma ELY-alueen joukkoliikenne Liikenneturvallisuustoiminta ja toimenpiteet Alueelliset viisaan ja turvallisen liikkumisen suunnitelmat Maankäyttö- ja ympäristövaikutusten arviointihankkeiden asiantuntijatehtävät TALLI-liikennemalli yhdessä Tampereen kaupungin kanssa Liikennetutkimukset Toteuttamista edistävä yhteistyö ja edunvalvonta. Asiakkaina ovat sekä asukkaat / liikenteen käyttäjät, yritykset, kuljetusyritykset, liikenteen operaattorit ja palveluntarjoajat, kunnat, yhteistyökumppanit Tuotokset Toimiva liikennejärjestelmä ja sen tavoitteellinen kehittäminen

25 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Hyvät käytännöt: Nykytilassa toimivaa ja kehitettävää (täydennetään) Kehittämisehdotukset, miten toimitaan uudessa maakunnassa (alustava, täydennetään) Maakuntakaava ja LJS muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden Siirtyminen jatkuvaan liikennejärjestelmätyöhön

26 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.3 Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen Soili Ingelin, PIRELY, pj. Samuli Alppi, PIRELY, siht. Elina Viitanen, PIRELY Hanna Djupsjöbacka, PL Pia Hastio, Tampere Sirkka Sortti, Mänttä-Vilppula Markku Lahtinen, Kangasala Timo Rysä, Ylöjärvi

27 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Määrittely Alueidenkäytön suunnittelulla luodaan edellytykset toimivalle, taloudelliselle ja kestävälle yhdyskuntarakenteelle sekä hyvälle asuin- ja elinympäristölle. Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen on maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL) perustuva ELY:n tehtäväkokonaisuus. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat suunnittelua maakunnissa ja kunnissa. Valtakunnallisten tavoitteiden lisäksi maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus edistää kunnan alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä sekä valvoo että kaavoituksessa, rakentamisessa ja muussa alueiden käytössä otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, muut alueiden käyttöä ja rakentamista koskevat tavoitteet sekä kaavoitusasioiden ja rakennustoimen hoitoa koskevat säännökset (MRL 18 ). Maankäyttö- ja rakennuslain muutos on eduskunnan käsiteltävänä (tavoitteena voimaan tulo ) Lakimuutoksen myötä ELY-keskusten tehtävät painottuvat nykyistä vahvemmin kuntien maankäytön suunnittelun ja rakennustoimen edistämistehtäviin ja vaikutuksiltaan merkittäviin kysymyksiin (valtakunnalliset ja merkittävät maakunnalliset asiat, valtion toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeät asiat) Muutokset on otettu huomioon tässä esityksessä ja siihen liittyvässä tekstiosiossa

28 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Tehtävät ja organisaatiot Lakisääteisiä tehtäviään ELY-keskus hoitaa: Osallistumalla kunta- ja maakuntakaavoitukseen Järjestämällä kunnan kanssa yhteistyössä valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävistä yleis- ja asemakaavoista viranomaisneuvottelut, joihin kutsutaan ne viranomaiset, joiden toimialaa kaavoissa käsitellään. Käymällä alueensa kuntien kanssa vuosittaiset kehittämiskeskustelut, joissa käsitellään mm. ajankohtaisia valtakunnallisia maankäyttöön ja rakentamiseen liittyviä ohjelmia ja tavoitteita, kunnan toimintaan vaikuttavia lakimuutoksia, kunnan yleispiirteisen suunnittelun vaihetta sekä muita, kunnan kehityksen kannalta keskeisiä suunnitelmia ja valtion tukimahdollisuuksia. Antamalla lausuntoja kunnan pyynnöstä merkittävistä yleis- ja asemakaavoista, rakennusjärjestyksistä sekä laissa erikseen mainituissa tapauksissa poikkeamispäätöksistä ja suunnittelutarveratkaisuista Tekemällä erillislakien mukaisia päätöksiä (mm. laki rakennusperinnön suojelusta, muinaismuistolaki) Tuottamalla valtakunnalliseen seurantajärjestelmään tiedot hyväksytyistä yleis- ja asemakaavoista sekä kuntien poikkeamispäätöksistä ja suunnittelutarveratkaisuista, ylläpitämällä mm. rakennussuojelua koskevia tiedostoja Seuraamalla kuntien päätöksenteon lainmukaisuutta

29 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Tuotettavat palvelut Valtakunnallisesti määritellyt ELYn alueidenkäytön ohjauksen palvelukuvaukset: Kehittämiskeskustelu Viranomaisneuvottelu Lausunto Päätösten seuranta ja valvonta Rakennusperintöavustus Rakennussuojelupäätös Muita merkittäviä ELYn palveluja ovat: Kaavajärjestelmää ja lain soveltamista koskeva neuvonta Suunnitteluyhteistyö Ennakoiva neuvonta kaava- ja lupakysymyksissä Kaavoitukseen liittyvä asiakaspalvelu esim. paikkatiedot Koulutus sidosryhmille Ohjelmien ja strategioiden laatiminen Rakennetun ympäristön seuranta: tiedon tuottaminen valtakunnallisiin seurantajärjestelmiin (yhdyskuntarakenne, kaavoitustilanne, lupaseuranta) Osallistuminen erilaisiin kehityshankkeisiin ja ohjelmiin ELY-keskusten yleiskaavalausuntojen sisällöt v Lähde: Ohjauksen kehittämisraportti luonnos (Rabinowitsch-Jokinen & Strandén 2017)

30 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Tuotokset Viranomaisneuvotteluja järjestetty kuntien kanssa yleiskaavoista ja merkittävistä asemakaavoista (mm. RKY-alueet) vuosittain kpl. Lausuntoja kuntien kaavaluonnoksista ja ehdotuksista on annettu vuosittain noin kpl. Kuntakaavoitusta on tuettu asiantuntijaohjauksella ja työneuvotteluja kuntakaavoista on pidetty vuosittain noin kpl. Kehittämiskeskustelut on käyty vuosittain kunnittain. Teemoina mm. kunnan yhdyskuntarakenteen kehitys, yleiskaavoitustilanne ja MRL:n muutokset. MAL-sopimus vuosille on allekirjoitettu ELY-keskus osallistuu sopimuksen toteuttamiseen ja seurantaan valtion viranomaisena. ELY-keskus osallistuu Tampereen kaupunkiseudun kanssa yhteistyössä valtakunnalliseen Life Climate - hankkeeseen ja tukee kuntien liittymistä HINKUverkostoon. Vähähiilisyyden tavoittelu on tunnistettu alueidenkäytössä tärkeäksi teemaksi ja ELY-keskus on nimennyt koordinaattorin edistämään asiaa. Laajojen yritysalueiden suunnittelun edistämiseksi on järjestetty ennakkoneuvotteluja sekä nimetty hankekohtaiset koordinaattorit. (Kolmenkulman ja Hiedanrannan alueet). Pirkanmaan taajamien yleiskaavoitustilanne on hyvä. Strategiset yleiskaavat on otettu käyttöön: Hämeenkyrö valmistunut, käynnissä Kangasala ja Tampere. Hyväksyttyjen rantaosayleiskaavojen piirissä on 48% Pirkanmaan rantaalueista. Käynnissä ovat Orivesi, Ikaalinen ja Kangasala. Rakennussuojelua koskevia päätöksiä on tehty v kaksi, avustuksia rakennusperinnön hoitoon myönnettiin euroa. Pirkanmaata koskevat tiedot löytyvät valtakunnallisesta paikkatietojärjestelmästä: kuntien hyväksymät yleis- ja asemakaavat, poikkeamispäätökset ja suunnittelutarveratkaisut Kuntien päätöksiä seurataan: oikaisukehotuksia ja valituksia ELY-keskus on joutunut tekemään vuosittain 1-2 kpl

31 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Yhteistyötahot YM, MMM, TEM, LVM SYKE Pirkanmaan kunnat, Kuntaliitto Pirkanmaan liitto Tampereen seudun kuntayhtymä Museovirasto Pirkanmaan maakuntamuseo Muut ELY-keskukset Metsähallitus, Liikennevirasto, Puolustusvoimat, Pirkanmaan pelastuslaitos, TUKES, Finavia, Trafi, Pro Agria ELY-keskuksen sisäiset (muidenkin vastuualueiden) yhteistyötahot

32 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Hyvät käytännöt: Nykytilassa toimivaa ja kehitettävää ELY on kehittynyt MRL:n aikana kuntien merkittäväksi asiantuntijakumppaniksi. ELY tarjoaa monialaista asiantuntemusta (mm. luonto ja PIMA), johon kaikilla kunnilla ei ole resursseja. Koulutustuki on arvokasta, erityisesti suoraan päättäjille tuotettava koulutus. Epäviralliset joustavat käytännöt ja lausuntomenettely ovat nyt hyvässä tasapainossa Matala kynnys toimii molempiin suuntiin ja auttaa keskittymään merkittäviin kysymyksiin. Edistäminen toimii kun päämäärä on yhteinen, ELYn kanta on selkeä kun eriäviä tahtotiloja Pientien kuntien näkökulmasta neuvottelut (kaavaneuvottelut - sekä viralliset että työneuvottelut) ovat erityisen tärkeitä. Y:n ja L:n yhteistyö on vakiintunutta

33 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Kehittämisehdotukset, miten toimitaan uudessa maakunnassa Alueidenkäytön kokonaisvaltainen ympäristöpalvelu on koettu hyväksi. Mikä on tilanne maakunnan ja Luovan syntyessä? Uusia lausuntopohjaisia rajapintoja ei saisi syntyä vaan tulisi säilyttää sujuva, ennakoiva yhteistyö. Maakuntaan tulee mukaan aluekehitystoimijoita, jolloin tulevan maakunnan toiminta yhdistyy luontevammin elinvoiman edistämiseen. Yhteys aluekehitys, alueidenkäyttö ja elinvoima tulisi huomioida organisaatiovalmistelussa. Tiedon tuottamisen tulisi tapahtua entistä kokonaisvaltaisemmin. Kuntakohtaista tietoa on saatavilla ja sitä tulisi ottaa paremmin käyttöön, jalostettuna ja kohdennettuna päätöksenteon tueksi. Pirkanmaan aluetietopalvelu mahdollinen yhteinen alusta --> rajapinnat. Kehittämiskeskustelujen teemoitus ja informatiivisuus on koettu hyväksi. Jatkossa voisi korostua ylikunnallisuus ja johtavien luottamushenkilöiden rooli

34 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.4 MAL-sopimus TÄYDENNETÄÄN

35 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.5 Vesihuolto- ja pohjavesitehtävät Pirkanmaan ELY-keskus ja Pirkanmaan liitto Kuvaukset tarkemmin liitteessä Vesihuoltoon, vedenhankintaan ja pohjavesiin liittyvät valvonta-ja edistämistehtävät Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus -teemaryhmä Vesihuolto-alatyöryhmä Kaija Joensuu PIRELY Samuli Alppi PIRELY Pekka Virtaniemi Ylöjärven kaupunki Teemu Lepistö Ikaalisten Vesi Satu Appelqvist Pirkanmaan liitto

36 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Määrittely Vesihuollon tavoitteena on taata korkealaatuisen talousveden saatavuus, asianmukainen viemäröinti ja jätevesien puhdistus. Vesihuollon järjestämisestä, ylläpidosta ja edistämisestä vastaavat useat toimijat, kuten kunnat, vesilaitokset ja ELY-keskus. Pohjavesien suojelun tavoitteena on säilyttää luonnontilaiset pohjavedet entisellään ja estää ihmistoimintaa heikentämästä pohjaveden laatua. Pohjavesitehtäviin kuuluvat myös vedenhankintaa palvelevat pohjavesiselvitykset ja vedenhankinnan edistäminen

37 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Tehtävät ja organisaatiot Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) vastaavat vesihuollon kehittämisestä, suunnittelun ohjauksesta, rahoitustuen suuntaamisesta ja osaltaan vesihuoltolain sekä muun vesihuollon kannalta keskeisen lainsäädännön kuten mm. vesilain ja ympäristönsuojelulain valvonnasta. ELYkeskukset ohjaavat alueellisten vesihuollon yleissuunnitelmien sekä kuntien vesihuollon kehittämistä ja voivat myöntää tukea vesihuoltoinvestointeihin, pohjavesitutkimuksiin sekä muihin vesihuoltoa palveleviin selvityksiin. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskus) vastaavat pohjavesien suojelusta, pohjavesien hoidosta (mm. pohjavesialueiden kartoituksesta ja suojelusuunnitelmista), seurannasta sekä edistävät vedenhankintaa. Maakunnan liitolla ei ole erillisiä, vesihuoltoon tai pohjavesiin liittyviä tehtäviä, vaan näihin liittyvät tehtävät ovat osa laajempaa maakunnan kehittämisen kokonaisuutta. Lakisääteisistä tehtävistä erityisesti aluekehitys- ja maakuntakaavoitustyöllä on tärkeitä yhtymäkohtia vesihuollon maakunnalliseen ja seudulliseen kehittämiseen ja suunnitteluun sekä pohjavesien suojeluun. Lakisääteisten tehtäviensä ohella liitto tekee edunvalvontaa, jolla pyritään vaikuttamaan mm. valtion talousarvioon. Osana em. tehtäviä maakunnan liitto osallistuu maakunnalliseen ja seudulliseen vesihuollon suunnitteluun. Kunnat vastaavat vesihuoltolain mukaisesti vesihuollon kehittämisestä ja järjestämisestä sekä pohjaveden suojelun valvonnasta yhdessä ELY-keskusten kanssa. Lisäksi kunnat osallistuvat pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laadintaan. Vesihuoltolaitosten tehtävänä on toimittaa kuluttajille talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset täyttävää talousvettä sekä huolehtia asianmukaisesta jätevesien käsittelystä. Vesihuoltolaitokset ovat yhteistyössä kuntien ja ELY-keskusten kanssa suojelusuunnitelmien laadinnassa

38 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Tuotettavat palvelut ja asiakkaat Asiantuntijapalvelut Vesihuolto ja pohjavedet Vesihuollon riskit ja toimintavarmuus Vesihuollon järjestäminen Vesihuollon kehittäminen Pohjavesialueet- ja selvitykset Pohjavesitiedon ylläpito (POVET-rekisteri) Pinta- ja pohjavesien kestävä käyttö Tulva- ja kuivuusriskit Biotalous Koulutus, opastus, tiedotus, tiedon tuottaminen (ELY:ssä ympäristöasioiden valtakunnallinen asiakaspalvelukeskus) Vesihuoltoyhteistyön edistäminen Viranomaisyhteistyö Vesihuollon ja muun maankäytön suunnittelun yhteensovittaminen kaavoituksessa Vesihuollon maakunnallisen ja seudullisen kehittämisen kannalta merkittävien vesihuoltoratkaisujen osoittaminen oikeusvaikutteisessa maakuntakaavassa Rahoituspalvelut Vesihuollon kehittämishankkeet Pohjavesiselvitykset, pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat Vesihuoltohankkeet (asetus vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien hankkeiden avustamisesta (686/2015) Valvontapalvelut Yleisen edun valvonta Lausunnot, päätökset, hallintopakkokäsittely Lupatarpeen harkinta Lupien valvonta Ilmoitusten käsittely Rikosasioissa asianomistajana toimiminen Kuntien ja vesihuoltolaitosten valvonta Pohjavesialueiden rajaukset ASIAKKAAT Maakunnan asukkaat Toiminnanharjoittajat Kunnat Vesihuoltolaitokset Sidosryhmät ja yhteistyökumppanit

39 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Tuotokset ELY-keskus lausunnot kehittämissuunnitelma muut vesihuoltoon liittyvät selvitykset (ml. biotalous) seurantasuunnitelma pohjavesialueiden rajaukset ja kartat vesienhoidon toimenpideohjelma vesienhoitosuunnitelma POVET-rekisteri Pirkanmaan liitto maakuntakaava ja siihen liittyvät selvitykset lausunnot

40 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Hyvät käytännöt: Nykytilassa toimivaa Vesihuolto- ja pohjavesitehtäviin liittyvä asiantuntemus Viranomaisyhteistyö pinta- ja pohjavesiriskien arvioinnissa ja hallinnassa Verkostoituminen yli maakuntarajojen Vedenhankinnan ja pohja- ja pintaveden suojelun tarpeiden huomioon ottaminen osana maakuntakaavoitusta; muussa kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa vielä kehitettävää Pohjavesiä ja vesihuoltoa koskeva suunnittelu osana vesien- ja merenhoitoa Avoimet tietojärjestelmät ja niiden kehittäminen

41 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Kehittämisehdotukset, miten toimitaan uudessa maakunnassa Vesihuollon ja alueiden käytön yhteensovittamisen varmistaminen kaikilla tasoilla ja yhteistyön vahvistaminen erityisesti strategisella tasolla Haja-asutuksen vesihuollon järjestämisen edistäminen Varmistetaan yhteistyön sujuva toimivuus maakunnan ja valtion viranomaisten välillä Yhteydenpidon ja tiedonkulun vahvistaminen vesilaitosten, kunnan ja muiden viranomaisten (pelastustoimi, ympäristöterveys, kaavoitus) kesken. Toimintatapojen ja yhteistyön kehittäminen riskien hallinnassa. Vesihuollon sisällyttäminen maakunnan valmiussuunnitteluun. Yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen liittyen tulee varautua hulevesi- ja tulvariskikysymyksiin. Verkostojen saneerausvelka kasvaa; korjausten edistäminen (maakunnan rooli?). Maakunnan aluekehittämisroolin vahvistaminen ELY:n asiantuntijoilla => hyöty vesilaitoksille, yhteistyö uusien tekniikoiden kehittämisessä/ käyttöönotossa (esim. biotalouden edistäminen). Jatkossa pohdittava, miten järjestetään valvontatehtävät maakunnan poliittisessa järjestelmässä Miten varmistetaan vesihuoltolain sekä muun vesihuoltoon ja pohjavesiin liittyvän lainsäädännön tavoitteiden toteutuminen maakunnassa (resurssien hallinta, poliittinen päätöksenteko) Miten varmistetaan, että viranomaisvalvontaan liittyvät tehtävät hoidetaan yhtenäisesti eri puolilla maata Resurssien kohdentaminen; miten turvataan riittävä asiantuntemus? Miten hoidetaan jatkossa asiakaspalvelu; ympäristöhallinnolla nykyisin valtakunnallinen asiakaspalvelukeskus

42 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.6 Joukkoliikenne Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus -teemaryhmä Joukkoliikenteen alatyöryhmä Harri Vitikka (Pirkanmaan ELY), Mika Periviita (Tampere), Ruut Rissanen (Pirkanmaan liitto), Jouni Koskela (Pirkanmaan liitto), Erkki Harju (Tuomi Logistiikka), Minna Uschanoff (Valkeakoski), Pirkko Lindström (Juupajoki)

43 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Joukkoliikenteen määritelmä 1) Nykylaissa tarkoitetaan joukkoliikenteellä yleisesti käytettävissä tai tilattavissa olevaa, useiden ihmisten kuljettamiseen tarkoitettua ammattimaista markkinaehtoisesti tai palvelusopimusasetuksen mukaisesti harjoitettua linja-autoliikennettä ja palvelusopimusasetuksen mukaisesti harjoitettua raideliikennettä. 2) markkinaehtoisella liikenteellä linja-autolla harjoitettavaa muuta kuin palvelusopimusasetuksen mukaista liikennettä; 3) tilausliikenteellä markkinaehtoista liikennettä, jota harjoitetaan vain tilauksesta yksilöitävissä olevan tilaajan etukäteen määräämällä tavalla; 4) reittiliikenteellä markkinaehtoista liikennettä, joka on säännöllistä, jonka palvelut ovat yleisesti käytettävissä ja jonka reitin päätepisteet, pysäkit sekä aikataulun luvan myöntävä viranomainen vahvistaa (REITTILIIKENNELUPA) 5) kutsujoukkoliikenteellä markkinaehtoista liikennettä, joka on paikallista tai seudullista taikka alueellista ja jatkuvaluonteista, jota ajetaan ainoastaan etukäteen tehdystä tilauksesta ja jonka reitti ja aikataulu määräytyvät näiden ennakkoon tehtyjen tilausten perusteella ja tilattujen kuljetusten yhdistelyn avulla; kuljetusten yhdistelyllä tarkoitetaan vähintään kolmen ennakkoon tilatun kuljetuksen yhdistämistä yhdeksi reitiksi (KUTSUJOUKKOLIIKENNELUPA, tämä nykyään melko harvinaista)

44 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Tehtävät ja organisaatiot Maakunnalle siirtyvät tehtävät: Pirkanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alue kattaa Pirkanmaan maakunnan lukuun ottamatta Tampereen kaupunkiseutua. Joukkoliikenteen palvelutason määrittely alueellaan Ostoliikenteen suunnittelu ja kilpailuttaminen (nettomalli, liikennöitsijän lippu- ja maksujärjestelmä) Markkinaehtoisen liikenteen osalta ELY-keskus myöntää reittiliikenneluvat hakemusten perusteella Siirtymäajan liikennöintisopimusten hallinnointi ELY-keskus käyttää vuosittain noin 2 M joukkoliikenteen ostamiseen ja lipputukeen. ELYn järjestämän liikenteen käyttäjämääristä ei tarkkaa tietoa. Tehtäviin kuuluu joukkoliikennevuorojen hallinta valtakunnallisella Vallu-järjestelmällä. Kuhmoisissa nykytilassa toimivaltaisena viranomaisena Keski-Suomen ELY-keskus. Muut toimijatahot, joiden kanssa muodostetaan joukkoliikennejärjestelmä: Tampereen seudun joukkoliikenne (NYSSE) järjestää joukkoliikennettä Tampereen kaupunkiseudun kuntien alueella Isäntäkaupunkina Tampere, päätökset tekee joukkoliikennelautakunta NYSSE-brändi: kalustovaatimukset, yhtenäinen vyöhykepohjainen lippu- ja maksujärjestelmä Kilpailutetaan bruttomallilla, jossa lipputulot jäävät tilaajalle Kuntien tuki luokkaa 15 M /vuosi, lisäksi valtionapua noin 2 M /vuosi. Vuonna 2016 tehtiin noin 37 miljoonaa matkaa Kuntien järjestämää joukkoliikennettä, lähinnä koulukuljetuksia LVM:n tilaamaa junaliikennettä Tampere Pirkanmaan ELY Keski-Suomen ELY

45 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Tehtävät ja organisaatiot Pirkanmaan ELY-keskuksen järjestämä liikenne Pirkanmaan ELY-keskus myöntää markkinaehtoisen liikenteen reittiliikenneluvat sellaisille vuoroille, jotka kulkevat pisimmän matkaa Pirkanmaan toimivalta-alueella. Lisäksi alueella liikennöi EPO, KES, POS, UUD ja VAR ELY-keskusten reittiliikennettä. ELY-keskus vastaa siirtymäajan sopimuksista (viimeiset päättyvät vuonna 2019) ELY-keskus hankkii palvelusopimusasetuksen mukaista (PSA) ostoliikennettä, kun haluttu palvelutaso ei markkinaehtoisesti järjesty ELY-keskus vastaa myös pysäkki- ja muusta joukkoliikenteen infrasta maanteillä. Joukkoliikenteen kehittämiseen liittyy myös toimivien liityntä-, saatto- ja vaihtopysäkkien toteuttaminen. Asiakkaina avoimen joukkoliikenteen käyttäjät, keskeisinä yhteistyökumppaneina kunnat, Liikennevirasto ja liikennöitsijät

46 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Kehittämisehdotukset, miten toimitaan uudessa maakunnassa (alustava) Uusia malleja kehitettäessä on ajatuksena, että joukkoliikenne on säännöllisiin aikatauluihin perustuvaa bussi- tai junaliikennettä. Muiden henkilökuljetusten järjestäminen on enemmän tai vähemmän asiakkaan tilaukseen/analysoituun tarpeeseen perustuvaa henkilöiden kuljettamista eri tyyppisin liikennevälinein (voi olla myös aikataulutettua). Ajatuksena on myös, että liikennekaari tulee voimaan ja vähentää/poistaa bussien ja taksien välistä eroa. Ryhmä on tarkastellut alustavasti 4 erilaista perusmallia järjestää joukkoliikennettä Pirkanmaalla:

47 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Kehittämisehdotukset, miten toimitaan uudessa maakunnassa (alustava) Joka tapauksessa maakunnan rooli henkilökuljetusten järjestäjänä erittäin suuri -> joukkoliikennekokonaisuus näyttäytyy aivan uudella tavalla tässä viitekehyksessä Maakuntalaissa joukkoliikenteen järjestäminen on vapaaehtoinen tehtävä Päätöksentekojärjestelmä ja rahoitus ovat isoja kysymyksiä jotka tulee ratkoa kaikissa malleissa Vaatii yhteistyötä ja neuvotteluja yhdessä Tampereen toimivaltaisen viranomaisen (ja sen toimivalta-alueen kuntien) kanssa ellei valita nykytilamallia Tärkeitä kehitettäviä asioita joukkoliikenteessä ovat yhtenäiset lippu- ja maksujärjestelmät, jotka mahdollistavat myös sujuvat vaihdot Mahdollisuus saada aikaan isoja merkittäviä parannuksia, mutta vaatii vaikeita päätöksiä Hallinnollisten rajojen ei pidä näkyä lainkaan kuluttajalle

48 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.7 Tienpito Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus teemaryhmä sekä Alueen elinvoiman edistäminen -teemaryhmä Tienpito ja elinkeinoelämän kuljetukset alatyöryhmä Heikki Ikonen (Pirkanmaan ELY), Ruut Rissanen (Pirkanmaan liitto), Tommi Merta (ELY), Annukka Hakala (Destia), Kari Keinonen (Länsilinjat), Markku Kujanpää (Tampereen aluetaksi), Marko Sipura (Pirkanmaan LOGY ry), Heikki Liimatainen (TTY), Jyri Sarkkinen (Akaa)

49 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Yhteistyötahot Asiakkaat Ihmisten liikkumistarpeet Yritysten kuljetustarpeet Kuljetusyritykset Pirkanmaan ELY ja Varsinais-Suomen ELY Tienpito, suunnittelu, liikennejärjestelmätyö, luvat Liikennevirasto Tienpito, radanpito, suunnittelu, ohjeistus Tiekunnat / yksityishenkilöt Yksityisteiden tienpito Kunnat Kadunpito Pirkanmaan liitto Liikennejärjestelmäsuunnitelma Muut viranomaistahot kuten Trafi, LVM mm. ohjeistus, luvat Yhteistyökumppanit Järjestöt, yhdistykset, oppilaitokset, media... Palveluntuottajat

50 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Määritelmä ja tuotettavat palvelut Violetilla kattavan TEN-T-verkon tiet Maantielaki: Tienpito käsittää maantien suunnittelun, rakentamisen, kunnossapidon ja liikenteen hallinnan. Maantien rakentamisella tarkoitetaan uuden tien tekemistä ja tien parantamista. Pirkanmaan maantieverkon laajuus Valtatie 665 km Kantatie 313 km Seututie 768 km Yhdystie 3392 km Yhteensä 5138 km Sillat 1066 kpl Kuhmoinen: Valtatie 35 km Kantatie 13 km Seutu- ja yhdystiet 150 km

51 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Tuotokset ja resurssit Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (897/2009), 3 8) liikennejärjestelmän toimivuus, liikenneturvallisuus, tie- ja liikenneolot, maanteiden pito sekä julkisen liikenteen järjestäminen PIR-ELY 25 htv Rahoitus Ohjelmointi Esi- ja yleissuunnittelu (tilaajatehtävät) Tiesuunnitelmat (tilaajatehtävät) Maanhankinta Maankäytön yhteistyö Viranomaisyhteistyö Liikenneturvallisuus Ympäristöasiat Liikenteen hallinta Joukkoliikenne Yksityistiet Tienpidon lupia Hankinta-alue (VAR-ELY), Pirkanmaalle kohdistuvat 8 htv Rakennussuunnittelu Urakoiden kilpailuttaminen Urakan aikainen toiminta Pienet investoinnit Päällysteet Tiemerkinnät Tiestön hoito (6 alueurakkaa) Tampereen Rantatunneli Varusteet ja laitteet Liikennevalot Tievalaistus Pumppaamot Asiantuntijapalkkioita (ELYn viranomais- tai tilaajatehtävien ostaminen ulkopuolelta): vuonna 2016 noin 0,5 milj. (eli n. 9 htv). Lisäksi esimerkiksi hoidon alueurakoissa toteutetaan viranomaisia avustavia tehtäviä osana kokonaisuutta, arviolta noin vuodessa (noin 2 htv)

52 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Tuotokset ja resurssit Tienpitoon liittyviä keskitettyjä toimintoja (ELY-asetus) Tienpidon luvat PIRELY (38 htv) Liikenteen asiakaspalvelu PIRELY (12 htv) Tieperinneasiat PIRELY (1 htv) Liikenteen luvat (taksi ja tavara) EPOELY Vahingonkorvaukset LAPELY Ajoneuvojen siirrot LAPELY Liikennetelematiikka KASELY + LIVI Pientieasiat KESELY Lauttaliikenne VARELY Hoidon kilpailuttaminen VARELY Oikeudellinen apu LIVI Tutkimus ja kehittäminen LIVI Näistä ei voida suoraan sanoa, kuinka suuri määrä työtä kohdistuu juuri Pirkanmaalle. Hankinta-alue Etelä UUDELY ja KASELY Länsi PIRELY, EPOELY ja VARELY Itä POSELY ja KESELY Pohjoinen POPELY ja LAPELY

53 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Hyvät käytännöt: Nykytilassa toimivaa ja kehitettävää Keskitetyt asiakaspalvelutoiminnot (toiminnan tehokkuus, yhdenmukaisuus ja yhdenvertaisuus päätöksissä, ennakoitavuus) Hankintayhteistyö (yhteiset hankinta-asiakirjapohjat) Toimivia yhteistyömuotoja mm.: Liikenneturvallisuusfoorumi (laaja joukko liikenneturvallisuustoimijoita) ja liikenneturvallisuuden yhteistyöryhmä (ELY, Liikenneturva, poliisi, pela) Puutavarakuljetusten yhteistyöryhmä (ELY, metsäyhtiöitä, MTK, kuljetusyrityksiä, Metsäkeskus ) Liikenteen hallinnan johtoryhmä (ELY, Tampere ja ympäristökunnat, poliisi, pela) Kehittämisehdotukset, miten toimitaan uudessa maakunnassa Valtion suunnalta tulee tehtävänjaosta tietoa kun valmistelu etenee. Vastuujaot ovat vielä niin avoinna, ettei kannata alueellisesti spekuloida tai suunnitella

54 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.8 Kulttuuriympäristöjen hoito-alatyöryhmä Jäsenet Elina Viitanen, ELY (pj.) Lasse Majuri, Pirkanmaan liitto (siht.) Pekka Kinanen, ELY, Y-vastuualue Tiina Schultz, ELY, Y-vastuualue Jaakko Lemmetyinen, ELY E-vastuualue Tuija-Liisa Soininen, Pirkanmaan maakuntamuseo Hannele Kuitunen, Pirkanmaan maakuntamuseo Ranja Hautamäki, Tampere Ilari Rasimus, Lempäälä Leena Lahtinen, Vesilahti

55 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Määrittely Kulttuuriympäristö: Kulttuuriympäristössä näkyy ihmisen toiminta ja suhde ympäristöönsä ennen ja nyt. Se muodostuu muinaisjäännöksistä, rakennetusta ympäristöstä, maisemasta ja perinnebiotoopeista. Kulttuuriympäristöä suojellaan lainsäädännön, ympäristö- ja kulttuurihallinnon yhteistyön ja kansalaisten toiminnan avulla. (nba.fi) Kulttuuriympäristöjen hoito: Laaja merkitys: kaikki yksityinen ja yhteinen toiminta, jolla edistetään rakennusten, ympäristön, maiseman ja muinaismuistojen säilymistä. Hoito on säilyttämistä, suojelua, ja kestävää kehitystä. (kulttuuriymparistomme.fi) Konkreettisia toimenpiteitä ovat mm. korjaaminen ja ennallistaminen perinteisin materiaalien ja menetelmin, edellisten suunnittelu, informaation tuottaminen ja jakaminen (kasvatus, opetus) sekä asiantuntijatahojen hallinnolliset toimet (alla). Suppea merkitys: hallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä kulttuuriympäristöjen säilymisen ja kehittämisen edistämiseksi (Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista) Maankäytön suunnittelu, ohjaus ja valvonta Muu lupaharkinta, mm. rakentamisen ja rakennusten purkamisen valvonta Julkisyhteisöjen kuntien - omistaman rakennusperinnön vaaliminen (ymparisto.fi) Ympäristön tilan seuranta Suojeluun liittyvät muut päätökset ja ohjelmat Hakemuksesta myönnettävät avustukset ja tuet

56 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Tehtävät ja organisaatiot ELY-keskukset Lakisääteiset: Kaavoituksen ohjaaminen valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja kulttuuriympäristön arvot huomioiden Rakentamisen valvonta purkamis- ja poikkeamismenettelyissä rakennussuojelun kannalta merkittävissä kohteissa tai alueilla Rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain soveltaminen Muinaismuistolain mukaiset kajoamisluvat Avustukset ja ohjaus rakennusperinnön, perinnebiotooppien ja maiseman hoitoon sekä ympäristökasvatushankkeille Julkiset tuet maaseudun rakentamiseen - maaseuturahasto, avustukset ympäristösopimusten kautta Väylähankkeet kulttuuriympäristön arvot huomioiden, tiestöön liittyvät perinneasiat (museotiet ja -sillat) Kulttuuri- ja luonnonympäristön tilan ja kehityksen seuranta Vapaaehtoiset: Kulttuuriympäristön yhteistyöryhmä Koulutuspäivien järjestäminen Euroopan kulttuuriympäristöpäivien järjestelyihin osallistuminen Maakuntien liitot Lakisääteiset: Maakuntakaavoitus ja alueiden kehittäminen valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja kulttuuriympäristön arvot huomioiden ja riittäviin kulttuuriympäristöä koskeviin selvityksiin perustuen Kulttuuri- ja luonnonympäristön tilan ja kehityksen seuranta Vapaaehtoiset: Kulttuuriympäristön yhteistyöryhmään osallistuminen

57 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Tuotettavat palvelut ja asiakkaat Maakunnan asukkaat ja yhteisöt Kulttuuriympäristön, maisema-arvojen ja rakennusperinnön säilymisen edistäminen (PL, ELY) Elinympäristön kerroksellisuuden edistäminen (PL, ELY) Kulttuuriympäristötieto (PL) Koulutus sidosryhmille (ELY) Rakennusperintöavustukset, rahoitus ja neuvonta (ELY) Maatalouden ympäristösopimustuki ja ei-tuotannolliset investoinnit, rahoitus ja neuvonta (ELY) Rakennussuojelupäätökset (ELY) Kunnat Alueiden käytön prosessien ohjaaminen ja edistäminen (PL, ELY) Rakentamisen prosessien ohjaaminen ja edistäminen (ELY) Paikallistasoa laajempien alueiden selvitysten hyödyntäminen (PL) Maakunnan yritykset ja matkailu Kulttuuriympäristötieto (PL) Kulttuuriympäristön, maisema-arvojen ja rakennusperinnön säilymisen edistäminen (PL, ELY) Valtio Valtakunnallisten kulttuuriympäristötavoitteiden toimeenpano alueilla (PL, ELY)

58 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Tuotokset Selvitykset PL: Riippuen maakuntakaavan laadinnasta, 5 kpl / 10 vuotta Kaavalausunnot ja neuvottelut: Kulttuuriympäristön ja maiseman arvojen huomioon ottaminen sisältyy pääsääntöisesti kaikkien kaavojen lausunto- ja neuvottelumenettelyihin, ainoastaan jotkin asemakaavahankkeet eivät koske kulttuuriympäristöä. PL n. 60 lausuntoa / vuosi Kehittäminen: kokouksiin osallistuminen valtakunnallisissa ohjelmissa, viranomaisyhteistyössä ym. PL n. 10 kpl / vuosi ELY-keskuksen rakennusperinnön korjausavustuksiin sekä lakisääteisiin suojelun tehtäviin liittyvät tuotokset on esitetty Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen -alatyöryhmän nykytilakuvauksen yhteydessä. Kulttuuriympäristön ja maiseman arvojen huomioon ottaminen sisältyy pääsääntöisesti kaikkien kaavojen lausunto- ja neuvottelumenettelyihin. Esim. taajamayleiskaavojen lausunnoissa n. 50 %:ssa on otettu kantaa maisema- ja kulttuuriarvoihin (Ohjauksen kehittämisraportti-luonnos 2017.)

59 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Hyvät käytännöt: Nykytilassa toimivaa ja kehitettävää Täydennetään Kehittämisehdotukset, miten toimitaan uudessa maakunnassa Täydennetään

60 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.9 Rakennusvalvonta Ulla-Kirsikka Vainio, Nokia, pj. Raisa Karinsalo-Manninen, Parkano Elina Viitanen, ELY-keskus siht. Sirpa Jokela, Valkeakoski Mika Wallin, Ikaalinen Eija Muttonen-Mattila, Tampere

61 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Tehtävät ja organisaatiot Tiedot täydennetään Rakennusvalvonnan tehtävät Kaavojen noudattamisen valvonta Rakentamista koskevien lupien käsittely Rakennustyön aikainen valvonta Rakennetun ympäristön ja rakennusten kunnossapidon ja hoidon valvonta Yleisen edun valvonta Muussa lainsäädännössä määrätyt tehtävät Kunnan määräämät muut tehtävät Rakennusvalvonnasta vastaavat kunnat

62 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.10 Ympäristötieto Täydennetään

63 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 3. Muutokset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen 3.1 Arvio palvelutarpeesta ja sen vaikutuksista palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen (järjestäminen ja tuottaminen) 3.2 Lakiluonnosten vaikutukset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen (järjestäminen ja tuottaminen) 3.3 Tukipalveluiden muutostarpeet, mahdolliset organisointiehdotukset 3.4 Yhdyspintojen ja työnjaon arviointi

64 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 3.1 Arvio palvelutarpeesta ja sen vaikutuksista palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen (järjestäminen ja tuottaminen) Kaikkien teemojen osalta tulee huomioida väestön kasvu. Joukkoliikenteen ja palvelukuljetusten osalta maakunta voi itse vaikuttaa palvelutarpeeseen. Maakunnan eri palvelusektoreilla on vaikutusta toisiinsa, esimerkiksi palveluverkon suunnittelu heijastuu liikennetarpeeseen. Näitä ketjuja tulee pyrkiä tunnistamaan valmistelutyössä. Tienpidon puolella palvelutaso on iso kysymys. Saako maakunta määrittää sen vai määrittääkö valtio sen omistamillaan teillä? Aluiden käytössä maakunnalla on valtakunnallisiin ja maakunnallisiin asioihin liittyviä tehtäviä. Haasteena, miten rajapinta määritellään

65 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 3.3 Lakiluonnosten vaikutukset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen (järjestäminen ja tuottaminen) Maakuntakaava Ei lakimuutosta tiedossa suunnittelujärjestelmään. Miten vaikuttaa, jos edistämisvelvoitteesta luovutaan. Sitoutuuko valtio toteutukseen? Siirtyy kuntayhtymältä itsehallinnolliselle maakunnalle. Miten järjestetään yhteistyö. Liikennejärjestelmä Maakunta huolehtii liikennejärjestelmä toimivuudesta. Liikennejärjestelmäsuunnitelman ei tarvitse olla nykylainsäädännön kaltainen. Siirtyminen jatkuvaan ljs-työhon. Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen ELY:n tehtävät muuttuvat jo ennen maakuntauudistusta. Painopiste edistämisessä sekä valtakunnallisissa ja maakunnallisissa asioissa. Vesihuolto Ei tiedossa merkittäviä säädösmuutoksia MRL:n muutokset hajarakentamisen osalta Tehtävien jakautuminen maakunnan ja LUOVA:n välillä on vielä avoinna. Teemaryhmän aihealueiden ja niistä erityisesti liikenteen osalta erityislainsäädäntö on kokonaan auki. Vaikutukset saattavat olla merkittäviä. Tässä vaiheessa näihin ei voi ottaa kantaa

66 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 3.3 Tukipalveluiden muutostarpeet, mahdolliset organisointiehdotukset Maakuntaa tulee hankkia teemaryhmän aihealueiden juridista osaamista (nykyisin vähäisesti saatavissa Liikennevirastosta, Kuntaliitosta, MMM:stä, YM:stä ja ELY:ista) Ympäristötieto tulee koordinoida yhteen teemaryhmien välillä. Aluetietopalvelun rajapintoja tulee edistää ja laajentaa

67 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 3.4 Yhdyspintojen ja työnjaon arviointi: kunta/maakunta Toimija Joukkoliikenneviranomainen (Tampereen kaupunki) Työnjakoa suunniteltava Ks. Arvioitavat vaihtoehdot edellä Kunnat Maankäytön suunnittelu ja LJS Vesihuollon suunnittelu Tiedontuotanto ja -siirto. Kuntien rooli tiedontuottajina Erilaiset maakunnalle tulevat edistämistehtävät Maakuntamuseo Tredea Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Kulttuuriympäristön hoito Logistiikka MAL, LJS-ryhmä, maankäytön suunnittelu

68 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 3.4 Yhdyspintojen ja työnjaon arviointi: valtio/maakunta Teemaryhmän tehtävien kannalta tärkeää suunnitella työnjako myös valtion kanssa Haasteena nykyisin ELY:ssä olevan asiantuntemuksen hajautuminen maakuntaan ja Luovaan: tarvittavan asiantuntemuksen turvaaminen maakunnassa Toimija Ympäristöministeriö Liikennevirasto Liikenne- ja viestintäministeriö Työnjakoa suunniteltava VAT, MAL LJS, Tiedontuotanto, MAL Maakuntakaava, LJS, MAL Suomen ympäristökeskus SYKE Perustettava valtion lupa-, ohjaus- ja valvontavirasto LUOVA Tiedonkeruu ja -saanti Valvonta-, ohjaus- ja suunnittelutehtävien toimiva yhteensovitus, tiedonsaanti? ELY:n valtakunnallisesti keskitettyjen tehtävien järjestäminen

69 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 3.4 Yhdyspintojen ja työnjaon arviointi: muut Liikenteen palveluntuottajat Maakunnan sisällä: hankintayhteistyö, ostopalveluja ohjaava taho Maakuntien välillä: Asiantuntijatehtävien keskittäminen Asiakasrajapinta: yleisen edun turvaaminen ja osallisuus

70 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Maakuntakaavoituksen nykytilakuvaus Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus -teemaryhmän väliraportti Liite 1 Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus -teemaryhmä

71 Sisällys ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 1 Määrittely 2 Tehtävät ja organisaatiot 3 Tuotettavat palvelut ja asiakkaat 4 Resurssit 5 Tuotokset 6 Lainsäädäntö 7 Ympäristötieto 8 Yhteistyötahot

72 1 Määrittely Maakuntakaava - strategisen maakuntasuunnittelun väline Strateginen maakuntasuunnittelu ja siihen liittyvät asiakirjat ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS MRL 32 Maakuntakaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun, mm. - Ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa - Viranomaisten on pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista

73 1 Määrittely Maakuntakaava ja maankäytön suunnittelujärjestelmä ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Siinä esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavan tehtävänä on ratkaista valtakunnalliset, maakunnalliset ja seudulliset alueiden käytön kysymykset. Maakuntakaava voidaan laatia myös vaiheittain, jotakin tiettyä aihekokonaisuutta käsittelevänä kaavana. Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta ja viranomaisten muuta alueiden käyttöä koskevaa suunnittelua. Kaava esitetään kartalla kaavamerkintöjen ja -määräysten avulla. Maakuntakaavaan liittyy myös selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteet, vaikutukset ja muut, muun muassa kaavan tulkinnan ja toteuttamisen kannalta tarpeelliset tiedot

74 2 Tehtävät ja organisaatiot Maakuntien liitot ELY-keskukset ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Lakisääteiset Maakuntakaavojen laatiminen: Kaavaasiakirjojen valmistelu, taustaselvitysten laadinta, vaikutusten arviointi, vuorovaikutus Maakuntakaavojen toteuttaminen yhteistyössä kuntien kanssa: neuvottelut, suunnittelu- ja edunvalvontahankkeet, lausunnot kuntien kaavoista, YVAhankkeista, suunnitelmista Maakuntakaavan seuranta Vapaaehtoiset Kehittämishankkeet Toteuttamisen edistäminen Raportoitu Alueidenkäytön suunnittelun edistämisen alatyöryhmän nykytilakuvauksessa

75 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 3 Tuotettavat palvelut ja asiakkaat Palvelu Maakuntakaava Pidetään ajan tasalla valtuustokausittain (joka 2. kausi kokonaiskaava, joka 2. kausi täydentävät vaihekaavat) Lausunnot, neuvottelut, edistäminen, edunvalvonta, osallistuminen hankkeisiin Paikkatieto Kehitetään ja pidetään yllä aluetietopalvelua. Tuotetaan ympäristö- ja palveluverkkotietoa. Selvitykset Laaditaan inventointeja, kehittämissuunnitelmia ja arviointeja, jotka palvelevat maakunta- ja kuntakaavoitusta, lupaharkintaa ja toetutusta. Esim. POSKI-hanke, Tampereen läntiset väylähankkeet, Pirkanmaan palveluverkkoselvitys, Liityntäpysäköinnin kehittämissuunnitelma, Maakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointi. Yhteistyö ja kansalaisosallistuminen Ylläpidetään jatkuvaa sektorirajat ylittävää yhteistyötä mm. ohjaus- ja hankeryhmämuodossa Järjestetään asukasosallistumista koko maakunnassa Asiakas Kunnat, elinkeinoelämä, asukkaat, valtio Kunnat, elinkeinoelämä, asukkaat, valtio Kunnat, elinkeinoelämä, asukkaat, valtio Kunnat, elinkeinoelämä, asukkaat, valtio Kunnat, elinkeinoelämä, asukkaat, valtio

76 4 Resurssit, Pirkanmaan liitto 2015 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Pirkanmaan liiton henkilöstö Maakuntakaavan laatiminen 8 Maakuntakaavan toteuttaminen (mm. lausunnot) 0,5 Maankäytön kehittämishankkeet ja paikkatietopalvelut 1,5 Yhteensä 10,5 Asiantuntijapalvelut Maankäytön suunnittelun asiantuntijapalvelut Kaavan selvitykset (arkeologian selvitykset, läntiset hankkeet) ja vaikutusten : arvioinnit, kaavaluonnoksen nähtäville asettaminen yleisötilaisuuksineen, Urban Zone 3 -hanke, ekosysteemipalvelut-hanke e htv Asiantuntijapalveluihin käytettävä summa vaihtelee huomattavasti vuosittain maakuntakaavoituksen vaiheen mukaan. Vuonna 2015 summa on ollut keskimääräistä suurempi.

77 5 Tuotokset ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Ajantasainen maakuntakaava Maankäytön muut suunnitelmat ja selvitykset Toteuttamisen edistäminen Maakuntakaavan tulkinta Kehittämishankkeet, omat&osallistuminen Paikkatieto, aluetietopalvelu Vuorovaikutus, yhteistyön edistäminen, maakunnalliset digitaaliset alustat, hanke- ja työryhmät, kansalaisosallistuminen

78 5 Tuotokset Maakuntakaava 2040 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Maakuntakaavan selvitykset 71 kpl Luonnosvaiheessa 51 selvitystä Ehdotusvaiheessa 20 selvitystä (sis. vaikutusten arvioinnit)

79 5 Tuotokset Maakuntakaava 2040 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Osallistuminen Maakuntakaavan ohjausryhmä (kokouksia 24) Hanke- ja työryhmiä 25 kpl (kokouksia n. 140) Kuntaneuvotteluja ( kokouksia n. 120) Kaavamateriaalien nähtävilläolo- ja lausuntokierrokset (4 kpl) Kaavan yleisötilaisuuksia (13 kpl) Selvitysten nähtävilläolo (4 kpl) Selvitysesittelyjä, seminaareja, tapahtumia (18 kpl)

80 5 Tuotokset Voimassa olevien maakuntakaavojen tulkinta ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Voimassa olevia maakuntakaavoja toteutetaan ja tulkitaan antamalla maankäyttö- ja rakennuslain, ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain, viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain, luonnonsuojelulain, maa-aineslain, rata- ja maantielain mukaisia lausuntoja kuntien yleiskaavoista ja merkittävimmistä asemakaavoista, ympäristövaikutusten arviointiohjelmista ja -suunnitelmista, tie- ja kunnallisteknisistä suunnitelmista, virkistysalue- ja suojelukysymyksistä sekä maa-ainesten ottosuunnitelmista. Vuonna 2015 vastaanotettiin 133 lausuntopyyntöä ja lausuntotarpeen arvioinnin jälkeen lausuntoja annettiin 83. Vuonna 2016 vastaanotettiin 142 lausuntopyyntöä ja lausuntotarpeen arvioinnin jälkeen lausuntoja annettiin 75. (Näistä maakuntahallitus käsitteli 19. Liiton asiantuntijat osallistuvat myös yleiskaavoja ja merkittäviä asema- ja ranta-asemakaavoja koskeviin maankäyttö- ja rakennuslain mukaisiin viranomaisneuvotteluihin sekä muihin maankäytön suunnitteluun liittyvien hanke- ja ohjausryhmien toimintaan

81 6 Maakuntakaavoitusta säätelevä lainsäädäntö ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Tehtävät määritelty Maankäyttö- ja rakennuslaki Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista Työssä sovellettavat Suomen perustuslaki Luonnonsuojelulaki Muinaismuistolaki Laki rakennusperinnön suojelemisesta Kirkkolaki Laki ortodoksisesta kirkosta Luonnonsuojelulaki Maa-aineslaki Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä Maantielaki ja ratalaki Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta Maa-aineslaki Metsälaki Jne

82 6. Lainsäädäntö, MRL, MRA ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS MRL 18 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtävät Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on erityisesti valvottava, että kaavoituksessa, rakentamisessa ja muussa alueiden käytössä otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, muut alueiden käyttöä ja rakentamista koskevat tavoitteet sekä kaavoitusasioiden ja rakennustoimen hoitoa koskevat säännökset siten kuin tässä laissa säädetään. MRL 25 Maakunnan suunnittelun tehtävät Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maakuntasuunnitelma, muuta alueiden käytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava ja alueellinen kehittämisohjelma. Alueellisesta kehittämisohjelmasta säädetään erikseen. Maakunnan suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset tavoitteet sovittaen ne yhteen alueiden käyttöön liittyvien maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. MRL 26 Maakunnan liitto Maakuntakaavan laatimisesta ja muusta maakunnan suunnittelusta huolehtii kuntayhtymä (maakunnan liitto), jossa alueen kuntien on oltava jäseninä MRL 66 Viranomaisneuvottelu Maakuntakaavaa valmisteltaessa on oltava yhteydessä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen ja niihin ministeriöihin, joiden toimialaan kuuluvia valtakunnallisesti merkittäviä asioita kaavassa käsitellään. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, kyseisten ministeriöiden sekä maakunnan liiton kesken on järjestettävä neuvottelu kaavan laadintaan liittyvien valtakunnallisten ja muiden keskeisten tavoitteiden toteamiseksi. MRA 8 Yhteistyö maakuntakaavaa laadittaessa Maakunnan liiton on maakuntakaavaa laadittaessa oltava tarpeellisessa määrin yhteistyössä asianomaisten kuntien, valtion viranomaisten ja muiden maakuntakaavoituksen kannalta keskeisten tahojen kanssa. MRA 13 Lausunnot kaavaehdotuksesta Maakuntakaavaehdotuksesta on ennen nähtäville asettamista pyydettävä lausunto: 1) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta

83 6 Lainsäädäntö Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista 1/2 17 Maakunnan liiton tehtävät ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Maakunnan liitto vastaa aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta ja siinä tehtävässä: 1) vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä ja toimii tällöin yhteistyössä valtion viranomaisten, alueen keskuskaupunkien ja muiden kuntien, yliopistojen ja korkeakoulujen sekä muiden alueiden kehittämiseen osallistuvien tahojen kanssa sekä Lapin maakunnassa saamelaiskäräjien kanssa; yhteistyöstä voidaan laatia yhteistyösopimuksia; 2) kehittää alueensa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ottaen huomioon kuntien erilaisista lähtökohdista johtuvat tarpeet ja vahvuudet; 3) osallistuu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä tarvittavin osin aluehallintovirastojen strategisten ohjausasiakirjojen laatimiseen sekä osallistuu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tulossopimuksia koskeviin neuvotteluihin alueen kehittämistavoitteiden huomioon ottamiseksi; 4) vastaa alueellisen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin yhteensovittamisesta ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelusta osana koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnittelua; 5) vastaa kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittamisesta osana maakuntaohjelman toteuttamista;

84 6 Lainsäädäntö Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista 2/2 6) vastaa maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa muualla kuin Helsingin seudulla; ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 7) vastaa alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien osalta suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa; 8) laatii kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien hanke-esitysten kiireellisyysjärjestyksen seuraavaa neljää vuotta koskevaan rahoitussuunnitelmaan, lukuun ottamatta liikunnan koulutuskeskusten hankkeita; 9) asettaa alueelliset liikuntaneuvostot; 10) edistää julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetussa laissa (223/2007) tarkoitettua yhteispalvelua alueellaan; 11) vastaa ennakoinnin yhteensovittamisesta maakunnassa, arvioi ja seuraa maakunnan ja sen osien kehitystä sekä kehittämistoiminnan vaikuttavuutta; 12) edistää kuntien ja maakuntien välistä yhteistyötä, hoitaa tehtäviinsä liittyviä kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä; sekä 13) hoitaa muut tässä laissa säädetyt tehtävänsä. Maakunnan liitto voi hoitaa myös muita jäsenkuntiensa sille osoittamia tehtäviä

85 6 Lainsäädäntö Maakunnan liiton muita maankäyttöön kytkeytyviä tehtäviä ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Ampumaratalaki 12 Ampumarataverkoston kehittämisen suunnittelu Maakunnan liiton tulee laatia ja pitää ajan tasalla kehittämissuunnitelmaa, jossa esitetään arvio maakunnallisten ampumaurheilukeskusten sekä muiden ampumaratojen riittävästä määrästä ja niiden sijoitustarpeesta maakunnassa. Suunnitelmaa tulee hyödyntää selvitysaineistona alueiden käytön suunnittelussa, ja sitä laadittaessa tulee kuulla keskeisiä metsästys- ja ampumaurheiluorganisaatioita

86 7 Ympäristötieto ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Pirkanmaan liitto tuottaa maakuntakaavakartan ja kaiken maakuntakaavoitukseen liittyvän paikkatiedon. Palveluverkkoa koskeva paikkatieto Ekosysteemipalvelut & luonnonvaratiedot Kehittämissuunnitelmien tietokannat (mm. ampuma&moottoriradat, LIIPY) Yleiskaavayhdistelmä ja vastaavat

87 8 Yhteistyötahot Kuntien maankäytön suunnittelu 22 kuntaa, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Kuntien osallistuminen maakuntakaavan laadintaan, maankäytön yhteishankkeet kuntien kanssa, osallistuminen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman laadintaan. ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Liikenneverkon ja -järjestelmän suunnittelu Valtakunnallisten suojeluintressien toteutus Luonnonvarasektori ELY-L, Liikennevirasto, joukkoliikenneviranomaiset, Puolustusvoimat, Finavia, LVM ELY, Metsähallitus, ympäristöministeriö, Museovirasto, maakuntamuseo jne. Metsäkeskus, Metsähallitus, yritykset, edunvalvontaorganisaatiot LJS, liikenteen ja logistiikan hankeryhmät, valtion osallistuminen maakuntakaavan laadintaan, liiton osallistuminen valtion suunnitelmiin, lainsäädäntömuutoksiin jne. MRL perustuva suojelu, maakunnalliset maisemat ja rakennetut kulttuuriympäristöt, osallistuminen kulttuuriympäristötyöhön. Puuterminaaliyhteistyö, maa-aineislain lausunnot, osallistuminen maakuntakaavan laadintaan Vesihuoltoyhteistyö ELY-Y, kunnat, yhtiöt Osallistuminen vesihuollon kehittämissuunitelman laadintaan Elinympäristön terveellisyys ja turvallisuus AVI, Puolustusvoimat, Pelastuslaitos, TUKES, TRAFI Energia Gasum, Fingrid, voimayhtiöt Osallistuminen maakuntakaavan laadintaan.

88 8 Yhteistyötahot ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Muita yhteistyötahoja: Ministeriöt, joiden toimialaa maakuntakaava koskee Maakuntien liitot Kuntien elinkeino- ja kehitysyhtiöt Yhdistykset, yhteisöt, yritykset, asukkaat

89 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Liikennejärjestelmän nykytilakuvaus Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus -teemaryhmän väliraportti Liite

90 Sisällys ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 1 Määrittely 2 Tehtävät ja organisaatiot 3 Tuotettavat palvelut ja asiakkaat 4 Resurssit 5 Tuotokset 6 Lainsäädäntö 7 Ympäristötieto 8 Yhteistyötahot

91 1. Määrittely Liikennejärjestelmä ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Liikenneviraston määritelmän mukaan liikennejärjestelmä muodostuu liikenneväylistä, henkilö- ja tavaraliikenteestä sekä liikennettä ohjaavista järjestelmistä. Maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelussa huomioidaan ihmisten ja elinkeinoelämän tarpeet. Lisäksi osana liikennejärjestelmää ovat enenevässä määrin erilaiset liikennepalvelut. Keskustelussa on tärkeää tehdä aina selväksi, mitä tarkoitetaan liikennejärjestelmällä. Mikäli keskustelu rajataan liikennejärjestelmäsuunnitelmaan, on se täysin eri asia kuin yleisesti koko liikennejärjestelmästä puhuminen

92 Liikennejärjestelmäsuunnitelma ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatiminen on tärkeä osa liikennejärjestelmätyötä. Maakuntien liitoilla on vastuu liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatimisesta ja niiden seurannasta (pl. Helsingin seutu). Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitetään, mihin suuntaan liikennejärjestelmää halutaan kehittää ja miten liikennejärjestelmän tulevaisuuden haasteet ja ongelmat ratkaistaan. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa selvitetään liikennejärjestelmän nykytila sekä määritetään tulevaisuuden liikennejärjestelmä ja sen kehittämistoimenpiteet valtakunnallisten ja seudullisten tavoitteiden pohjalta. Pirkanmaan ensimmäinen koko maakuntaa koskeva liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna Pirkanmaan liiton koordinoima suunnitelma koostuu vuoteen 2040 tähtäävästä liikennejärjestelmävisiosta, kehittämisen pääteemoista ja konkreettisista toimenpiteistä. Pääteemoja on kaksi: Pirkanmaan ulkoista kilpailukykyä edistävät toimenpiteet sekä maakunnan asukkaiden arjen sujuvuutta ja turvallisuutta palvelevat toimenpiteet. Kehittämistoimenpiteiden edistämisestä vuosina on tehty aiesopimus. Liikennejärjestelmäsuunnitelman ja aiesopimuksen toteutumista seuraamaan on perustettu seurantaryhmä. Keskeisiä yhteistyötahoja liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinnassa ja toteutuksessa ovat Pirkanmaan liiton ja ELY-keskuksen lisäksi Pirkanmaan kunnat, Liikennevirasto, Pirkanmaan poliisilaitos sekä Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä

93 Liikennejärjestelmätyön muut toimintatavat ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Kaupunkiseudulle on laadittu oma liikennejärjestelmäsuunnitelma TASE 2025, joka on päivitetty vuonna Tampereen kaupunkiseudulla toimii Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän vetämänä seutuyhteistyö, jonka liikennejärjestelmätyöryhmään myös ELY ja Pirkanmaan liitto kuuluvat. Tampereen kaupunkiseudulla on vahva liikennejärjestelmän ja maankäytön suunnittelun yhteenkytkentä. Seudulle on tehty kuntien ja valtion toimijoiden välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen toimenpiteiden edistämistä koskeva MAL-aiesopimus vuosille Sopimus perustuu kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja rakennesuunnitelmaan. Liikkumisen ohjauksella pyritään vaikuttamaan kansalaisten liikkumistottumuksiin kestäviä kulkumuotoja suosivaksi. Edellytyksinä liikkumistottumusten muuttamiselle ovat kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteiden parantaminen. Keskeisin palvelutasotekijä kaupunkiseudun liikenteessä on myös saavutettavuus, mutta kaupunkiseuduilla sillä tarkoitetaan matka-ajan sijasta saavutettavuutta mahdollisimman usealla eri kulkumuodolla

94 2. Tehtävät ja organisaatiot ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista 17 Maakunnan liiton tehtävät 6) vastaa maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista 3 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimiala ja tehtävät 9) liikennejärjestelmän toimivuus, liikenneturvallisuus, tie- ja liikenneolot, maanteiden pito sekä julkisen liikenteen järjestäminen; Laki Liikennevirastosta 2 Tehtävät 1) ylläpitää ja kehittää liikennejärjestelmää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa; Vapaaehtoisena toimintatapana on liikennejärjestelmäsuunnitelmasta laadittu toteuttamisen aiesopimus

95 3. Tuotettavat palvelut ja asiakkaat ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Tuotettavia palveluja ovat muun muassa: Alueen liikennejärjestelmäsuunnitelma ELY-alueen joukkoliikenne Liikenneturvallisuustoiminta ja -toimenpiteet Maankäyttö- ja ympäristövaikutusten arviointihankkeiden asiantuntijatehtävät TALLI-liikennemalli yhdessä Tampereen kaupungin kanssa Liikennetutkimukset Asiakkaina ovat sekä asukkaat / liikenteen käyttäjät, yritykset, kuljetusyritykset, liikenteen operaattorit ja palveluntarjoajat, kunnat, yhteistyökumppanit

96 4. Resurssit ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Pirkanmaan liitossa liikennejärjestelmätyöhön käytetään noin 1 htv. Tähän ei ole laskettu mukaan liikenteen edunvalvontaa, vaan ainoastaan liikennejärjestelmäsuunnitelman tai siihen liittyvien tehtävien hoitaminen. Pirkanmaan ELY-keskuksessa liikennejärjestelmätyöhön käytetään noin 5 htv. Siihen kuuluu varsinaisen liikennejärjestelmäsuunnittelun lisäksi mm: osallistuminen maankäytön suunnitteluun liikenneturvallisuusyhteistyö joukkoliikenteen suunnittelu ja toimiminen toimivaltaisena viranomaisena osallistuminen liikenteeseen liittyviin ympäristövaikutusten arviointiprosesseihin kuntien ja muiden tahojen kanssa laadittavat yhteiset selvitykset liikennejärjestelmän suunnittelua palvelevien tietojen kokoaminen Asiakastarpeiden selvittäminen mm. sidosryhmätyöskentelyn ja saatujen palautteiden kautta Lisäksi tarvittaessa teetetään konsulttiselvityksiä yksittäisistä aiheista: ELYkeskus vuosittain noin , Pirkanmaan liitto vuosittain noin Suurin osa Pirkanmaan ELY-keskuksen L-vastuualueen resursseista käytetään tienpitoon (noin 20 htv). Näitä tehtäviä ei ole esitetty tässä yhteydessä

97 5. Tuotokset Toimiva liikennejärjestelmä ja sen tavoitteellinen kehittäminen ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS

98 6. Lainsäädäntö ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (Laki Liikennevirastosta) Maakuntalakiluonnos Maakunnan tehtäväalat 14) liikennejärjestelmän toimivuus, liikenneturvallisuus, tie- ja liikenneolot, alueellinen tienpito, maankäytön yhteistyö sekä toimintaympäristöä koskevien tietojen tuottaminen valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun;

99 7. Ympäristötieto ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Tuotetaan tietoa lukuisiin eri tietolähteisiin ja käytetään lukuisia eri tietojärjestelmiä. Ei yhtä järjestelmää vaan tuotettava tieto menee moniin eri lähteisiin

100 8. Yhteistyötahot ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Lukuisia yhteistyöryhmiä, joista merkittävimpinä mainittakoon puuhuollon yhteistyöryhmä, liikenneturvallisuusfoorumi, Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman seurantaryhmä sekä Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmäryhmä. Keskeisiä yhteistyötahoja ovat Pirkanmaan liiton ja ELY-keskuksen lisäksi Pirkanmaan kunnat, Liikennevirasto, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, LVM, Trafi, poliisi, pelastuslaitos, Finavia, VR, Liikenneturva sekä liikenne- ja logistiikka-alan yksityiset toimijat ja yhdistykset

101 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen, nykytilakuvaus Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus -teemaryhmän väliraportti Liite 3 Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen -alatyöryhmä Soili Ingelin, PIRELY, pj. Samuli Alppi, PIRELY, siht. Elina Viitanen, PIRELY Hanna Djupsjöbacka, PL Pia Hastio, Tampere Sirkka Sortti, Mänttä-Vilppula Markku Lahtinen, Kangasala Timo Rysä, Ylöjärvi

102 Sisällys ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 1 Määrittely 2 Tehtävät ja organisaatiot 3 Tuotettavat palvelut 4 Resurssit 5 Tuotokset 6 Lainsäädäntö 7 Ympäristötieto 8 Yhteistyötahot 9 Hyvät käytännöt Nykytilassa toimivaa ja kehitettävää 10 Kehittämisehdotukset

103 1. Määrittely Alueidenkäytön suunnittelulla luodaan edellytykset toimivalle, taloudelliselle ja kestävälle yhdyskuntarakenteelle sekä hyvälle asuin- ja elinympäristölle. ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen on maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL) perustuva ELY:n tehtäväkokonaisuus. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat suunnittelua maakunnissa ja kunnissa. Valtakunnallisten tavoitteiden lisäksi maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus edistää kunnan alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä sekä valvoo että kaavoituksessa, rakentamisessa ja muussa alueiden käytössä otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, muut alueiden käyttöä ja rakentamista koskevat tavoitteet sekä kaavoitusasioiden ja rakennustoimen hoitoa koskevat säännökset (MRL 18 ). Maankäyttö- ja rakennuslain muutos on eduskunnan käsiteltävänä (tavoitteena voimaan tulo ) Lakimuutoksen myötä ELY-keskusten tehtävät painottuvat nykyistä vahvemmin kuntien maankäytön suunnittelun ja rakennustoimen edistämistehtäviin ja vaikutuksiltaan merkittäviin kysymyksiin (valtakunnalliset ja merkittävät maakunnalliset asiat, valtion toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeät asiat) Muutokset on otettu huomioon tässä esityksessä ja siihen liittyvässä tekstiosiossa

104 1.2. Määrittely Keskeisiä, ELY-keskuksille hallitusohjelman pohjalta asetettuja tulostavoitteita alueidenkäytön toimialalla v ovat mm. ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS o Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumisen edistäminen o Kuntien strategisen maankäytön suunnittelun ja yleiskaavoituksen tukeminen o Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen kestävän kasvun, maapolitiikan ja monipuolisen asuntotuotannon edistäminen sekä liikennejärjestelmän ja maankäytön suunnittelun yhteensovittaminen o Hyvän elinympäristön edistäminen kaavoituksessa o Hyvin hoidetun ja monimuotoisen kulttuuriympäristön kehittäminen ja hyödyntäminen alueellisena voimavarana. o Hallituksen ilmastotavoitteet: Hiilineutraalin yhteiskunnan saavuttamisessa kestävällä yhdyskuntarakenteella on olennainen rooli (Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030)

105 1.3. Määrittely Kuntakaavoitukseen osallistumalla ELY-keskus edistää valtakunnallisten ja maakunnallisten tavoitteiden toteuttamista ja hyvää elinympäristöä. ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän tavoitteet määritellään MRL 5 :ssä seuraavasti: Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: 1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista; 2) yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta; 2 a) riittävän asuntotuotannon edellytyksiä, ( /1441) 3) rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista; 4) luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä; 5) ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä; 6) luonnonvarojen säästeliästä käyttöä; 7) yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista; 8) yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta; 9) elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja toimivan kilpailun kehittymistä; ( /204) 10) palvelujen saatavuutta; sekä 11) liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä

106 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2. Tehtävät ja organisaatiot Lakisääteisiä tehtäviään ELY-keskus hoitaa: Osallistumalla kunta- ja maakuntakaavoitukseen Järjestämällä kunnan kanssa yhteistyössä valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävistä yleis- ja asemakaavoista viranomaisneuvottelut, joihin kutsutaan ne viranomaiset, joiden toimialaa kaavoissa käsitellään. Käymällä alueensa kuntien kanssa vuosittaiset kehittämiskeskustelut, joissa käsitellään mm. ajankohtaisia valtakunnallisia maankäyttöön ja rakentamiseen liittyviä ohjelmia ja tavoitteita, kunnan toimintaan vaikuttavia lakimuutoksia, kunnan yleispiirteisen suunnittelun vaihetta sekä muita, kunnan kehityksen kannalta keskeisiä suunnitelmia ja valtion tukimahdollisuuksia Antamalla lausuntoja kunnan pyynnöstä merkittävistä yleis- ja asemakaavoista, rakennusjärjestyksistä sekä laissa erikseen mainituissa tapauksissa poikkeamispäätöksistä ja suunnittelutarveratkaisuista Tekemällä erillislakien mukaisia päätöksiä (mm. laki rakennusperinnön suojelusta, muinaismuistolaki) Tuottamalla valtakunnalliseen seurantajärjestelmään tiedot hyväksytyistä yleis- ja asemakaavoista sekä kuntien poikkeamispäätöksistä ja suunnittelutarveratkaisuista, ylläpitämällä mm. rakennussuojelua koskevia tiedostoja Seuraamalla kuntien päätöksenteon lainmukaisuutta

107 2.1. Tehtävät ja organisaatiot Suoraan laista tulevien tehtävien lisäksi ELY-keskus ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Toimii alueidenkäytön asiantuntijana erilaisten menettelyjen yhteydessä (liittyen esim. YVA:aan, vesihuoltoon, pohjavesiin, liikenteeseen, luonnonsuojeluun, ympäristönsuojeluun, vesistöihin) Järjestää koulutustilaisuuksia kuntien viranhaltijoille ja luottamushenkilöille mm. maankäyttö- ja rakennuslain soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä. Osallistuu valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin alueellisena asiantuntijatahona (Pirkanmaa 2016: valtakunnallisen yhdyskuntarakenteen seurantabarometrin kehittäminen, Urban Zone 3 hanke, Liito-oravan huomioiminen kaavoituksessa ohjeen uudistaminen, erilaiset ohjauksen kehittämishankkeet). Osallistuu tutkimushankkeiden käynnistämiseen ja toteutukseen Laatii alueellisia analyysejä yhdyskuntarakenteen ja maankäytön valtakunnallisesta seurantatietojärjestelmästä. Osallistuu aluekehittämiseen liittyviin edistämistehtäviin, mm. rakennerahastojen hankearviointiin, ympäristöohjelman laadintaan ja seurantaan

108 3. Tuotettavat palvelut ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Palvelukuvaukset on valtakunnallisesti määritelty seuraavista ELYn alueidenkäytön ohjauksen palveluista: Kehittämiskeskustelu Viranomaisneuvottelu Lausunto Päätösten seuranta ja valvonta Rakennusperintöavustus Rakennussuojelupäätös Muita merkittäviä ELYn palveluja ovat: Kaavajärjestelmää ja lain soveltamista koskeva neuvonta Suunnitteluyhteistyö Ennakoiva neuvonta kaava- ja lupakysymyksissä Kaavoitukseen liittyvä asiakaspalvelu esim. paikkatiedot Koulutus sidosryhmille Ohjelmien ja strategioiden laatiminen Rakennetun ympäristön seuranta: tiedon tuottaminen valtakunnallisiin seurantajärjestelmiin yhdyskuntarakenne kaavoitustilanne Lupaseuranta Osallistuminen erilaisiin kehityshankkeisiin ja ohjelmiin

109 3.1. Tuotettavat palvelut Ympäristöpalvelujen kokonaisuus ELY-keskusten yleiskaavalausuntojen sisällöt v Lähde: Ohjauksen kehittämisraportti - luonnos (Rabinowitsch-Jokinen & Strandén 2017) ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS

110 4. Resurssit ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Tehty valtakunnantason päätös, että valtion htv-tietoja ei luovuteta tässä vaiheessa maakuntavalmisteluun. Tiedot annetaan myöhemmin lainsäädännön selkiinnyttyä ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA) kautta. Alueidenkäytön tehtävien resursointia tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon se, että nykyisenkaltainen, kattavasti ympäristölainsäädännöt sekä liikennesektorin käsittävä asiantuntija-apu edellyttää myös muuta kuin alueidenkäytön resurssia (esim. vesihuolto-, pima-, ja luonnonsuojelukysymykset). Resurssitarve tulee jatkossa pysymään entisenkaltaisena Alueiden käytön tietoaineistojen tuottamisessa, hankinnassa ja ylläpidossa hyödynnetään SYKEn ja ELY-keskusten keskitettyjä palveluja. Lisäksi PIRELY tuottaa itse paikkatietoaineistoja ja palveluja

111 5. Tuotokset ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Viranomaisneuvotteluja järjestetty kuntien kanssa yleiskaavoista ja merkittävistä asemakaavoista (mm. RKY-alueet) vuosittain kpl. Lausuntoja kuntien kaavaluonnoksista ja ehdotuksista on annettu vuosittain noin kpl. Kuntakaavoitusta on tuettu asiantuntijaohjauksella ja työneuvotteluja kuntakaavoista on pidetty vuosittain noin kpl. Kehittämiskeskustelut on käyty vuosittain kunnittain. Teemoina mm. kunnan yhdyskuntarakenteen kehitys, yleiskaavoitustilanne ja MRL:n muutokset. MAL-sopimus vuosille on allekirjoitettu ELY-keskus osallistuu sopimuksen toteuttamiseen ja seurantaan valtion viranomaisena. ELY-keskus osallistuu Tampereen kaupunkiseudun kanssa yhteistyössä valtakunnalliseen Life Climate - hankkeeseen ja tukee kuntien liittymistä HINKUverkostoon. Vähähiilisyyden tavoittelu on tunnistettu alueidenkäytössä tärkeäksi teemaksi ja ELY-keskus on nimennyt koordinaattorin edistämään asiaa. Laajojen yritysalueiden suunnittelun edistämiseksi on järjestetty ennakkoneuvotteluja sekä nimetty hankekohtaiset koordinaattorit. (Kolmenkulman ja Hiedanrannan alueet). Pirkanmaan taajamien yleiskaavoitustilanne on hyvä. Strategiset yleiskaavat on otettu käyttöön: Hämeenkyrö valmistunut, käynnissä Kangasala ja Tampere. Hyväksyttyjen rantaosayleiskaavojen piirissä on 48% Pirkanmaan rantaalueista. Käynnissä ovat Orivesi, Ikaalinen ja Kangasala. Rakennussuojelua koskevia päätöksiä on tehty v kaksi, avustuksia rakennusperinnön hoitoon myönnettiin euroa. Pirkanmaata koskevat tiedot löytyvät valtakunnallisesta paikkatietojärjestelmästä: kuntien hyväksymät yleis- ja asemakaavat, poikkeamispäätökset ja suunnittelutarveratkaisut Kuntien päätöksiä seurataan: oikaisukehotuksia ja valituksia ELY-keskus on joutunut tekemään vuosittain 1-2 kpl

112 6. Lainsäädäntö Ensisijainen lainsäädäntö ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Maankäyttö- ja rakennuslaki Laki rakennusperinnön suojelemisesta Ympäristönsuojelulaki Luonnonsuojelulaki Vesihuoltolaki Yleinen ohjaava lainsäädäntö Hallintolaki Kuntalaki Erityistehtävien lainsäädäntö Muinaismuistolaki Kiinteistönmuodostamislaki Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta

113 7. Ympäristötieto ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Lähes kaikki ympäristöön liittyvä tieto on paikkatietoa, eli tieto liittyy johonkin maantieteelliseen sijaintiin. Alueidenkäytössä käytetään monia eri toimijoiden tuottamia, hallinnoimia ja erilaisten käyttöliittymien kautta jakamia aineistoja. Osaa paikkatiedosta käytetään suoraan itse, osa kanavoituu erilaisten asiantuntijakommenttien kautta, joissa hyödynnetään paikkatietoa. Alueidenkäyttöön liittyviä paikkatietoaineistoja Suomen ympäristökeskuksen ympäristötieto: Pintavedet, pohjavedet, eliölajit, kaavoituksen seuranta (GISALU), yhteiskuntarakenne YKR. Tietoa tuottavat ELY-keskukset ja konsultit. Tietoa hallinnoi ja jakaa SYKE. Käyttöliittymiä: Hertta, Karpalo ArcGIS GEOkäyttöliittymä (viranomaiset), Liiteri (viranomaiset ja muut), SYKE avoin tieto (muut), avoimet rajapinnat (kaikki). Maanmittauslaitos: Kiinteistötietojärjestelmä KTJ, kiinteistöraja-aineisto, kiinteistöalue-aineisto, ilmakuvat, peruskartat, taustakartat. Tietojen pääasiallinen tuottaja on Maanmittauslaitos. Tietoja hallinnoi ja jakaa Maanmittauslaitos. Käyttöliittymänä maanmittauslaitoksen KTJ-palvelu, Karpalo, ArcGIS GEO-käyttöliittymä, MML:n lataus ja katselupalvelu, paikkatietoikkuna, rajapinnat

114 7.1. Ympäristötieto ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Tiestötieto: Tieverkkoon liittyvä tieto Tierekisteristä ja Digiroadista. Tietoa tuottavat ELY-keskukset, muut viranomaiset ja konsultit. Tietoa hallinnoi ja jakaa Liikennevirasto. Käyttöliittymiä: Livin extranet (viranomaiset ja konsultit), Livin lataus ja katselupalvelu (muut), avoimet rajapinnat (kaikki). Geologia tutkimuskeskus: Maaperä- ja kallioperäaineistot. Käyttöliittymiä: ArcGIS GEO-käyttöliittymä, Hakku katselu- ja latauspalvelu, rajapinnat. Metsähallitus: Metsätalouskuviot tai luontotyyppikuviot, metsähallituksen tiet sekä osuustiet ja teihin liittyvät sillat, metsähallituksen rakennelmat, reitit ja rakennukset. Uljas käyttöliittymä & Laji-GIS. Pirkanmaan liitto: Maakuntakaava. Käyttöliittymiä ArcGIS GEO-käyttöliittymä, Karpalo (viranomaiset), Liiteri (viranomaiset ja muut). Kunnat & Maistraatti: Rakennus- ja huoneistorekisteri RHR. Ylläpitäjinä maistraatti ja kunnat. Hertta, Karpalo ArcGIS GEO-käyttöliittymä (viranomaiset), Liiteri (viranomaiset ja muut), avoimet rajapinnat (kaikki)

115 8. Yhteistyötahot ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS YM, MMM, TEM, LVM SYKE Pirkanmaan kunnat, Kuntaliitto Pirkanmaan liitto Tampereen seudun kuntayhtymä Museovirasto Pirkanmaan maakuntamuseo Muut ELY-keskukset Metsähallitus, Liikennevirasto, Puolustusvoimat, Pirkanmaan pelastuslaitos, TUKES, Finavia, Trafi, Pro Agria ELY-keskuksen sisäiset (muidenkin vastuualueiden) yhteistyötahot

116 9. Hyvät käytännöt: Nykytilassa toimivaa ja kehitettävää ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS ELY on kehittynyt MRL:n aikana kuntien merkittäväksi asiantuntijakumppaniksi. ELY tarjoaa monialaista asiantuntemusta (mm. luonto ja PIMA), johon kaikilla kunnilla ei ole resursseja. Koulutustuki on arvokasta, erityisesti suoraan päättäjille tuotava koulutus. Epäviralliset joustavat käytännöt ja lausuntomenettely ovat nyt hyvässä tasapainossa Matala kynnys toimii molempiin suuntiin ja auttaa keskittymään merkittäviin kysymyksiin. Edistäminen toimii kun päämäärä yhteinen, ELYn kanta on selkeä kun eriäviä tahtotiloja Pientien kuntien näkökulmasta neuvottelut (kaavaneuvottelut - sekä viralliset että työneuvottelut) ovat erityisen tärkeitä. Y:n ja L:n yhteistyö on vakiintunutta

117 10. Kehittämisehdotukset (kesken) ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Alueidenkäytön kokonaisvaltainen ympäristöpalvelu on koettu hyväksi. Mikä on tilanne maakunnan ja Luovan syntyessä? Uusia lausuntopohjaisia rajapintoja ei saisi syntyä vaan tulisi säilyttää sujuva, ennakoiva yhteistyö. Maakuntaan tulee mukaan aluekehitystoimijoita, jolloin tulevan maakunnan toiminta yhdistyy luontevammin elinvoiman edistämiseen. Yhteys aluekehitys, alueidenkäyttö ja elinvoima tulisi huomioida organisaatiovalmistelussa. Tiedon tuottamisen tulisi tapahtua entistä kokonaisvaltaisemmin. Kuntakohtaista tietoa on saatavilla ja sitä tulisi ottaa paremmin käyttöön, jalostettuna ja kohdennettuna päätöksenteon tueksi. Pirkanmaan aluetietopalvelu mahdollinen yhteinen alusta --> rajapinnat. Kehittämiskeskustelujen teemoitus ja informatiivisuus koettu hyväksi. Jatkossa voisi korostua ylikunnallisuus ja johtavien luottamushenkilöiden rooli

118 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Vesihuolto- ja pohjavesitehtävät, nykytilannekuvaus Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus -teemaryhmän väliraportti Liite 4a Pirkanmaan ELY-keskus ja Pirkanmaan liitto Kuvaukset tarkemmin liitteessä Vesihuoltoon, vedenhankintaan ja pohjavesiin liittyvät valvonta-ja edistämistehtävät (Liite 5b) Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus -teemaryhmä Vesihuolto-alatyöryhmä Kaija Joensuu PIRELY Samuli Alppi PIRELY Pekka Virtaniemi Ylöjärven kaupunki Teemu Lepistö Ikaalisten Vesi Satu Appelqvist Pirkanmaan liitto

119 Sisällys ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 1 Määrittely 2 Tehtävät ja organisaatiot 3 Tuotettavat palvelut ja asiakkaat 4 Resurssit 5 Tuotokset 6 Lainsäädäntö 7 Ympäristötieto 8 Yhteistyötahot

120 1. Määrittely ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Vesihuollon tavoitteena on taata korkealaatuisen talousveden saatavuus, asianmukainen viemäröinti ja jätevesien puhdistus. Vesihuollon järjestämisestä, ylläpidosta ja edistämisestä vastaavat useat toimijat, kuten kunnat, vesilaitokset ja ELY-keskus. Pohjavesien suojelun tavoitteena on säilyttää luonnontilaiset pohjavedet entisellään ja estää ihmistoimintaa heikentämästä pohjaveden laatua. Pohjavesitehtäviin kuuluvat myös vedenhankintaa palvelevat pohjavesiselvitykset ja vedenhankinnan edistäminen

121 ej1c1ssh EF6AD63 qh7gk7jc HaeH asivus e ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2. Tehtävät ja organisaatiot 1/2 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) vastaavat vesihuollon kehittämisestä, suunnittelun ohjauksesta, rahoitustuen suuntaamisesta ja osaltaan vesihuoltolain sekä muun vesihuollon kannalta keskeisen lainsäädännön kuten mm. vesilain ja ympäristönsuojelulain valvonnasta. ELY-keskukset ohjaavat alueellisten vesihuollon yleissuunnitelmien sekä kuntien vesihuollon kehittämistä ja voivat myöntää tukea vesihuoltoinvestointeihin, pohjavesitutkimuksiin sekä muihin vesihuoltoa palveleviin selvityksiin. Maakunnan liitolla ei ole erillisiä, vesihuoltoon tai pohjavesiin liittyviä tehtäviä, vaan näihin liittyvät tehtävät ovat osa laajempaa maakunnan kehittämisen kokonaisuutta. Lakisääteisistä tehtävistä erityisesti aluekehitys- ja maakuntakaavoitustyöllä on tärkeitä yhtymäkohtia vesihuollon maakunnalliseen ja seudulliseen kehittämiseen ja suunnitteluun sekä pohjavesien suojeluun. Lakisääteisten tehtäviensä ohella liitto tekee edunvalvontaa, jolla pyritään vaikuttamaan mm. valtion talousarvioon. Osana em. tehtäviä maakunnan liitto osallistuu maakunnalliseen ja seudulliseen vesihuollon suunnitteluun. Suomen ympäristökeskus (SYKE) tekee alan soveltavaa tutkimusta sekä tuottaa käytännönläheisiä julkaisuja, oppaita, esitteitä ja muita tietopalveluja sekä ylläpitää useita vesihuoltoa palvelevia tietojärjestelmiä. Lisäksi SYKE ylläpitää jäteveden käsittelyjärjestelmien tietopakettia eli ns. puhdistamotiedostoa sekä tarjoaa käsittelyjärjestelmien testauspalveluita. Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö vastaavat mm. toiminnan strategisesta suunnittelusta, lainsäädännön valmistelusta sekä ELY-keskusten ja SYKEn ohjauksesta. Valtakunnalliset vesihuoltotavoitteet löytyvät vesitalousstrategiasta. Sosiaali- ja terveysministeriö määrää talousveden laadusta. Se on antanut asetukset talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. Kilpailu- ja kuluttajaviranomaiset valvovat mm. vesihuollon maksuja ja sopimusasioita. Kiinteistön omistajat tai haltijat vastaavat kiinteistöjensä vesihuollosta. Vesihuoltolaitokset vastaavat toiminta-alueensa vesihuollon järjestämisestä. Kunnat vastaavat vesihuollon yleisestä kehittämisestä ja järjestämisestä koko kunnan alueella. Kuntien terveydensuojeluviranomaiset valvovat talousveden laatua. Kunnat ja vesihuoltolaitokset vastaavat vesihuollon varautumisesta yhteistyössä valvontaviranomaisten sekä pelastusviranomaisen kanssa. Kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset valvovat jätevesien käsittelyä ja ympäristön tilaa

122 2. Tehtävät ja organisaatiot 2/2 Pohjavesi ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskus) vastaavat pohjavesien suojelusta, pohjavesien hoidosta (mm. pohjavesialueiden kartoituksesta ja suojelusuunnitelmista), seurannasta sekä edistävät vedenhankintaa. Kunnat vastaavat pohjaveden suojelun valvonnasta yhdessä ELY-keskusten kanssa ja osallistuvat pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laadintaan. Vesihuoltolaitosten tehtävänä on toimittaa kuluttajille mahdollisimman häiriöttömästi talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset täyttävää talousvettä. Vesihuoltolaitokset ovat yhteistyössä kuntien ja ELY-keskusten kanssa suojelusuunnitelmien laadinnassa. Toiminnanharjoittajat vastaavat, ettei heidän toiminnastaan aiheudu pohjaveden pilaantumista ja hakevat toimintaan tarvittavat luvat

123 3. Tuotettavat palvelut ja asiakkaat 1/2 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS

124 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 3. Tuotettavat palvelut ja asiakkaat 2/2 VESIHUOLTOLAKI, LAKI VESIEN- JA MERENHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ Asiantuntijapalvelut Vesihuolto ja pohjavedet Vesihuollon riskit ja toimintavarmuus Vesihuollon järjestäminen Vesihuollon kehittäminen Pohjavesialueet- ja selvitykset Pinta- ja pohjavesien kestävä käyttö Tulva- ja kuivuusriskit Biotalous Koulutus, opastus, tiedotus, tiedon tuottaminen Vesihuoltoyhteistyön edistäminen Kaavoituksen ja maankäytön suunnittelun yhteensovittaminen vesihuollossa Viranomaisyhteistyö Valvontapalvelut Yleisen edun valvonta Lausunnot, päätökset, hallintopakkokäsittely Kuntien ja vesihuoltolaitosten valvonta Pohjavesialueiden rajaukset Rahoituspalvelut Vesihuollon kehittämishankkeet Pohjavesiselvitykset, pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat Vesihuoltohankkeet (asetus vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien hankkeiden avustamisesta (686/2015) YMPÄRISTÖNSUOJELULAKI, VESILAKI JA MAA- AINESLAKI Asiantuntijapalvelut Koulutus, opastus, tiedotus, tiedon tuottaminen Viranomaisyhteistyö Valvontapalvelut Yleisen edun valvonta Lupatarpeen harkinta Lupien valvonta Lausunnot Päätökset Hallintopakkokäsittely Ilmoitusten käsittely Rikosasioissa asianomistajana toimiminen MAAKUNTAKAAVOITUS Vesihuollon maakunnallisen ja seudullisen kehittämisen kannalta merkittävien vesihuoltoratkaisujen osoittaminen oikeusvaikutteisesti ASIAKKAAT Maakunnan asukkaat Toiminnanharjoittajat Kunnat Vesihuoltolaitokset Sidosryhmät ja yhteistyökumppanit

125 4. Resurssit henkilötyövuodet, asiantuntijapalkkiot, muu ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Asiantuntija ym. palkkiot /ELY-keskus Vesihuollon kehittäminen noin Pohjavesiselvitykset ja rakenneselvitykset noin Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat ym. Noin Pohjavesien seurantatiedot noin Henkilötyövuodet ELY-keskus: valtiolta maakuntiin siirtyvän htv-määrän osalta odotetaan lainsäädännön ja valtakunnallisten linjausten valmistumista. Maakunnan liiton resurssit kuvataan toisaalla yhtenä kokonaisuutena

126 5. Tuotokset Jos mitattavissa, määrällinen arviointi ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS ELY-keskus Vesihuoltolain mukaiset: lausunnot, kehittämissuunnitelmat sekä muut vesihuoltoon liittyvät selvitykset (ml biotalous), seurannan suunnittelu, asiakaspalvelu, neuvonta, edistäminen ja ohjaus, koulutus Vesienhoitolain mukaiset: pohjavesialueiden rajaukset ja kartat, toimenpideohjelma, vesienhoitosuunnitelma Asiantuntijalausunnot, asiakaspalvelu, neuvonta Pohjavesitiedon ylläpito (POVET-rekisteri) Vedenhankinnan edistäminen, neuvonta ja ohjaus Ympäristönsuojelulain, vesilain ja maaaineslakien mukaiset lausunnot, päätökset, hallintopakkokäsittelyt, neuvonta ja ohjaus. Pirkanmaan liitto Vesihuollon kehittämistoimien osoittaminen maakuntakaavassa

127 6. Lainsäädäntö ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Vesihuoltoon, vedenhankintaan ja pohjavesiin liittyvien valvonta- ja ohjaustehtävien kannalta keskeinen lainsäädäntö on: Vesihuoltolaki (119/2001) Vesilaki (587/2011) ja asetus vesitalousasioista (1560/2011) Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ( ) Laki vesihuollon tukemisesta (686/2004) Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006) Ympäristönsuojelulaki (527/2014) ja asetus (713/2014) asetus talousvesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla, (lausuntovaiheessa) Maa-aineslaki (555/1981) ja asetus (926/2005) Terveydensuojelulaki (763/1994) ja asetus (1280/1994) Talousvesiasetukset (1352/2015, 442/2014 ja 461/2000) Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (897/2009) ja asetus (1144/2013) Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta (64/1986) Maakuntalaki luonnos Lisäksi Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista(7/2014)

128 6. Lainsäädäntö Vesihuollon riskienhallintaan liittyvä lainsäädäntö ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS vesihuoltolaki (119/2001) 9, 15, 15 a ympäristönsuojelulaki (527/2014) 15 terveydensuojelulaki (763/1994) valmiuslaki (1552/2011) 12, 44 sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 11, 13 kuntalaki (410/2015) 47,

129 7. Ympäristötieto SYKE vastaa osana ympäristötiedon hallintaa vesihuoltoon liittyvästä tiedonhallinnasta. VEETI, vesihuollon tietojärjestelmä (SYKE, MMM) Vesihuoltolaitokset tuottavat tietoa järjestelmään sisältää keskeisimmät tiedot ja tunnusluvut Suomen vesihuoltolaitoksista YKR, yhdyskuntarakenteen tietojärjestelmä (SYKE, kunnat) ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Muut VAHTI- tietojärjestelmä (SYKE, YM) ympäristöluvanvaraiset jätevedenpuhdistamot tuottavat tietoja järjestelmään POVET, pohjavesitietojärjestelmä (SYKE järjestelmän ylläpito, YM, MMM, ELY-keskukset vastaavat tiedon viennistä ja oikeellisuudesta) VESLA, pintavesitietojärjestelmä (SYKE) YHTI, ympäristöterveydenhuollon tietojärjestelmä (Valvira, STM) VENLA, vesihuoltolaitosyhdistyksen tunnuslukujärjestelmä (VVY) Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma, SEURANTASUUNNITELMA (ELY-keskus), Pirkanmaan ympäristöohjelma Maakunnallinen aluetietopalvelu (valmistelu käynnissä)

130 8. Yhteistyötahot ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Kunnat Kunnallinen ympäristönsuojeluviranomaine n ja terveydensuojeluviranomainen Pelastusviranomaiset Vesihuoltolaitokset Jätehuoltoyhtiöt Suomen ympäristökeskus Aluehallintovirasto Valvira, Evira, THL GTK MMM, YM, STM Kuntaliitto Vesilaitosyhdistys Yliopistot ja oppilaitokset Konsultit Vesiosuuskuntien kattojärjestöt Toiminnanharjoittajat ELY-keskuksen sisäiset asiantuntijat

131 Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus -teemaryhmän väliraportti Liite 4b 1 Vesihuoltoon, vedenhankintaan ja pohjavesiin liittyvät valvonta- ja edistämistehtävät NYKYTILANNEKUVA LAINSÄÄDÄNTÖKOOSTE Sote- ja maakuntauudistus Pirkanmaalla Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus teemaryhmä Vesihuollon alatyöryhmä Kaija Joensuu Pirkanmaan ELY-keskus Samuli Alppi Pirkanmaan ELY-keskus Satu Appelqvist Pirkanmaan liitto Teemu Lepistö Ikaalisten Vesi Oy Pekka Virtaniemi Ylöjärven kaupunki

132 2 Nykytilannekuvaus, vesihuolto ELY-keskuksilla on keskeinen rooli puolueettomana asiantuntijatahona vesihuollon alueellisessa ja siihen liittyvässä strategisessa edistämisessä sekä vesihuoltolain mukaisena valvontaviranomaisena mm. yleisen edun valvojana. Toimintaympäristön muutosten myötä ELY-keskusten asiantuntijarooli tulee korostumaan entisestään. Keskeisiä toimintaympäristöön vaikuttavia rakenteellisia muutostekijöitä ovat mm. lainsäädännölliset muutokset, luopuminen valtion vesihuoltotoimenpiteisiin kohdentamasta tuesta sekä valtion aluehallinnon uudistus. Vesihuoltotehtävät ELY-keskuksissa Vesihuollon yleinen ohjaus, seuranta, kehittäminen ja edistäminen kuuluvat maa- ja metsätalousministeriön (MMM) vastuulle. MMM vastaa vesihuoltolainsäädännön valmistelusta ja ohjaa ELY-keskuksia, jotka valvovat vesihuoltolain noudattamista kunnissa ja vesihuoltolaitoksissa sekä tukevat vesihuollon kehittämistä MMM:n ohjauksessa. Tehtävät koostuvat seuraavista kokonaisuuksista. Liitteissä 1-6 on esitetty tehtävät ja lainsäädäntö tarkemmalla tasolla. 1. Edistämis- ja kehittämistehtävät vesihuollossa 1.1. Alueellinen kehittäminen ja yleissuunnittelu 1.2. Maankäyttö ja kaavoitus 1.3. Yhdyskuntien vedenhankinnan ja -jakelun toimintavarmuus 1.4. Sidosryhmäyhteistyö 1.5. Asiantuntijatehtävät 1.6. Koulutus 2. Vesihuoltolain (119/2001) mukainen valvonta 2.1 Yleisen edun valvonta 2.2 Kunnan järjestämisvelvollisuuden valvonta ja edistäminen 2.3 Toiminta-alueita koskeva valvonta 2.4 Kunnan vesihuollon kehittämisen valvonta 3. Tiedonhallinta, ympäristötieto (vesihuolto) 4. Pohjavesiin liittyvät tehtävät ja niiden hoito ELY-keskuksissa 5. Tiedonhallinta ja ympäristötieto pohjavesitehtävissä 6. Lainsäädäntökooste 7. Vesihuoltoon kytkeytyvät tehtävät maakunnan liitossa Liitteet 1-2 Keskeinen lainsäädäntö ja tehtävät Liitteet 3-4 Muu vesihuoltoon kytkeytyvä keskeinen lainsäädäntö

133 3 Vesihuoltoon liittyvät tehtäväkokonaisuudet ELY-keskuksessa ja maakunnan liitossa 1. Edistämis- ja kehittämistehtävät vesihuollossa Vesihuolto on välttämättömyyspalvelu ja keskeinen osa yhteiskunnan toimivuutta ja kehittymisedellytyksiä niin asutuksen kuin elinkeinoelämänkin näkökulmasta. Vesihuolto vaikuttaa yhdyskuntien vesistökuormitukseen ja turvaa pohjavesien laadullista ja määrällistä tilaa. Vesihuollon kehittämisen tavoitteena on varmistaa laadultaan moitteettoman talousveden saatavuus sekä asianmukainen viemäröinti ja jätevesien puhdistus. Puhtaan veden saatavuus on elinehto myös alueelliselle elinvoimaisuudelle. Laadukas käyttövesi sekä asianmukainen jätevesien käsittely luovat keskeisen alueellisen kilpailukykytekijän vesi-intensiiviselle elinkeinotoiminnalle sekä mm. matkailulle. Vesihuollon turvaaminen on keskeistä myös terveydenhuollon ja ruokahuollon toimivuudelle. Valtakunnallisesti väestönkasvu kohdistuu kaupunkiseuduille ja niiden reunoille. Vastaavasti etäällä kaupunkiseuduista sijaitsevat alueet ovat menettäneet väestöään. Kyseiset kehityssuunnat asettavat vesihuollon suunnittelulle ja ylläpidolle merkittäviä haasteita ja vaativat monilla alueilla toiminnan uudelleen arvioimista. ELY-keskusten asiantuntijatietoa tarvitaan erityisesti kasvavilla alueilla. Tietoa kaivataan erityisesti väestörakenteen ja yhdyskuntarakenteen muutoksista, vesihuoltolaitosten toiminta-alueista, pohjavesi- ja maaperäolosuhteista sekä ympäristön laatuun vaikuttavista ja muista vesihuollon kannalta oleellisista tekijöistä.