Hiilivapaa Loimaa. Kohti uusiutuvaa energiaa. Jari Rantala, kaupunginjohtaja Loimaa

Transkriptio

1 Hiilivapaa Loimaa Kohti uusiutuvaa energiaa

2 Kaukolämpöputki Nahinlahdelle Kaukolämpöverkko laajeni Loimaan uudelle asuinalueelle Nahinlahdelle. Kiinteistön liittyminen kaukolämpöverkkoon on mahdollista heti.

3 Loimaan kaukolämpö Oy:n verkko kattaa kantakaupungin sekä Hirvikosken ja Alastaron taajamien ydinalueet. Merkittävin osa asuntokannasta sekä kaupungin omista kiinteistöistä on kaukolämmön piirissä. Yhtiön lämmöntuotanto perustuu joko sahalta hankittavan sivutuotteen tai metsähankkeen polttoon. Tällä hetkellä öljylaitokset ovat vain poikkeustilanteita varten varalaitoksina. Vuonna 2013 vain 1 % energiasta jouduttiin tuottamaan öljyllä.

4

5 Fortumin ja Loimaan Kaukolämmön lehdistötiedote Fortum ja Loimaan Kaukolämpö Oy kokeilevat hevosen kuivikelannan käyttöä energiatuotannossa "Polttoainevalikoiman monipuolistaminen tuo uusia mahdollisuuksia tehostaa toimintaamme. Hevosen kuivikelanta on meille kokeilun arvoinen polttoaine, etenkin kun sitä saadaan läheltä. Odotamme mielenkiinnolla koejakson tuloksia, ja selvitämme lisäksi muita mahdollisuuksia energialähteiden monipuolistamiseksi", sanoo Loimaan Kaukolämpö Oy:n Harri Ijäs. "Yhteistyö Loimaan Kaukolämmön kanssa mahdollistaa HorsePower-palvelun laajentumisen myös Varsinais-Suomen seudun hevostalleille", iloitsee Anssi Paalanen Fortum HorsePowerista.

6 Loimaan kaupungin toimintojen kokonaisenergiankulutus (lämpö+sähkö) oli vuonna 2016 yhteensä n MWh Loimaan kaupungin kiinteistöistä kaukolämmön piirissä on kaikki kiinteistöt paitsi Kirkonkylän koulu Alastarolla sekä haja-asutusalueiden kiinteistöt.

7 Energiankulutus MWh Lämmönkulutus, rakennukset Sähkönkulutus, rakennukset Sähkönkulutus, katuvalot / kaavatiet Sähkönkulutus, katuvalot / valtion tiet

8 Katuvalojen ohjauskeskukset on uusittu ja liitetty automaatio-ohjauksen piiriin. Katuvalaistuksen kustannussäästöjä pyritään edelleen tehostamaan ohjelmoimalla kello-ohjauksen asetuksia sekä muita mahdollisia asetuksia (hämäräkytkimet). Katuvalolamppuja vaihdetaan led-lampuiksi alueittain saneerausten yhteydessä. Kiinteistöissä siirrytään led-valaistukseen vaiheittain.

9 kt CO 2 -ekv Rakennusten lämmityksen päästöt Loimaalla vuosina Kaukolämplämmitylämmitys Sähkö- Erillis- Maalämpö ,7 6,7 0,2 29, ,6 5,4 0,1 27,9 2016* 0,7 6,2 0,2 31,2

10 kt CO 2 -ekv Tieliikenteen päästöjen kehitys Loimaalla vuosina Vuoden 2016 tieto on ennakkotieto, joka perustuu liikennemäärien muutoksiin kunnan alueella * Yhteensä 49,5 46,5 45,7 Moottoripyörät ja mopot 0,5 0,5 Päätiet 37,4 35,2 Kunnan kadut ja tiet 11,7 10,9

11 kt CO 2 -ekv Maatalouden päästöjen kehitys Loimaalla vuosina (Vuoden 2016 tieto on ennakkotieto) 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Eläinten ruuansulatus Lannankäsittely Peltoviljely ,6 19,7 51, ,8 20,7 53,5 2016* 7,8 18,5 52,8

12 UUSIUTUVAA ENERGIAA LOIMAAN SAVESTA Esiselvitys paikallisten biomassojen käsittelystä, alueen tarpeet huomioiden ( , Markku Riihimäki) Selvityksen tarkoituksena on tuoda esille ne mahdollisuudet, joita alueellinen biomassa tarjoaa paikallisille toimijoille. Biomassa voi tarjota työtä sekä toimeentuloa biokaasulaitosinvestoinnin tekijän lisäksi peltobiomassan korjuussa, lannoitteen kuljetuksessa sekä levityksessä, ajoneuvokaasun jakeluverkossa, lämpöyrityksessä ja tietenkin energiaa käyttävien yritysten imagohyötynä puhtaan energian käytöstä.

13 Esiselvitys paikallisten biomassojen käsittelystä, alueen tarpeet huomioiden ( , Markku Riihimäki) Vesistökasvit: Vesistöissä kasvavilla kasveilla on ominaisuutena sitoa vedessä olevia ravinteita, jolloin niiton yhteydessä myös niissä olevat ravinteet palaavat kiertoon. Vesistökasvit ovat hyvin reheväkasvustoisia, mutta niiden korjuu on vaikeaa. Niiden käyttäminen energiakasvina perustuu yleensä korjuun myönteisiin ympäristövaikutuksiin (Loimijoen isosorsimo).

14

15

16 Hinku-kuntien asukaskohtainen päästökehitys ilman teollisuutta vuosina (Vuoden 2016 tieto on ennakkotieto)