Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 902/2012 vp Sovitellun päivärahan ongelmat Eduskunnan puhemiehelle Työttömän arki on jatkuvaa kamppailua toimeentulon kanssa. Työtä ei joko ole tarjolla tai sitten sitä tarjotaan pätkittäin. Määräaikaiset työsuhteet ovat nykyisin arkipäivää ja maan tapa hoitaa työmarkkinoille väliaikaista työvoimaa työttömien reserveistä. Työtä tehdään täysin erilaisessa ympäristössä kuin vuotta aiemmin. Mukaan mahtuu monenlaista osa-aikatyötä, vuokratyötä, projektitöitä ja kasvava joukko itsensä työllistäviä yrittäjiä. Työmarkkinoiden muuttuneissa olosuhteissa myös yhteiskunnan ja erityisesti sen sosiaaliturvajärjestelmän tulee reagoida muuttuneeseen tilanteeseen. Työn ja perusturvan yhteensovittamisen vaikeudet osoittavat kuitenkin, että järjestelmämme ovat sirpaleisia, monimutkaisia ja tuottavat pätkätyötä tekeville työttömille arjen taloushuolia ja turhauttavaa paperisotaa. Esimerkiksi soviteltua päivärahaa saava työntekijä joutuu vaikeaan tilanteeseen kun lyhytkestoisesta työstä saatu palkka tulee maksuun pahimmillaan vasta kuukautta työsuoritusta myöhemmin. Työttömyyskassaan on kuitenkin toimitettava palkkatodistukset, jotta työttömyyspäiviltä saatava päiväraha saadaan maksuun ja tämä aiheuttaa päivärahojen maksatukseen usein kohtuuttoman pitkän viivästymisen. Kun elämä ja arki, vuokranmaksut ja ruokaostokset ovat täysin kiinni kuukausittain saatavasta kiinteästä tulosta, ei sosiaaliturvan ja sovitellun päivärahan maksatusjärjestelmät kannusta lyhytkestoisen työn hakemiseen tai vastaanottamiseen. Samankaltaisia ongelmia on myös monilla muilla ns. epätyypillisissä työsuhteissa työtä tekevillä kansalaisilla. Vaikka työttömyysturvan ja palkkatulojen yhteensovittaminen on periaatteessa oikeudenmukainen käytäntö, se kuitenkin käytännössä luo maksatuskatkoineen epävarmuutta, byrokratiaa ja kohtuuttomia ongelmia työttömän arkeen ja näin vähentää työnteon kannustavuutta. "Entinen työttömyysturvajärjestelmä", jossa työttömyyskorvauksen sai täysimääräisenä päivistä jolloin oli ilman työtä ja työssäolopäivistä saadun palkan sai pitää kokonaan itsellään, oli kokoaikaiseen työhön kannustava ja yksinkertainen. Sovitellun päivärahan poistaminen on kuitenkin haasteellista jatkuvasti lisääntyvien epätyypillisten työsuhteiden myötä. Jos nykyinen käytäntö poistettaisiin, niin ajauduttaisiin esimerkiksi palvelualoilla päivittäin muutaman tunnin pätkätyötä tekevien osalta epäoikeudenmukaiseen tilanteeseen, koska jo pienellä työnteolla menettäisi työttömyyspäivärahan kokonaan. Eräs sirpaleisen perusturvaviidakon uudistamiseksi esitetty ratkaisuvaihtoehto olisi asteittainen siirtyminen kohti perustulojärjestelmää. Poistamalla tuloloukkuja perustulo parantaisi työllisyyttä ja lisäisi työn kannustavuutta. Lisäksi perustulo voisi parantaa määrä- ja osa-aikaisissa työsuhteissa työskentelevien sekä itsensä työllistäjien toimeentuloturvaa ja purkaa byrokratiaa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Kuinka sovitellun päivärahan hakemista ja maksamista saadaan nopeutettua Versio 2.0

2 ja työttömälle koituvaa paperityötä karsittua, voisiko järjestelmää yksinkertaistaa palaamalla ns. vanhaan työttömyysturvajärjestelmään vai estääkö yhteiskunnassa lisääntynyt epätyypillisten työsuhteiden ja osa-aikatyön määrä tämän ja onko hallituksella aikomusta selvittää perustulomalliin perustuvan järjestelmän etuja, haasteita ja taloudellisia vaikutuksia? Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 2012 Risto Kalliorinne /vas 2

3 Ministerin vastaus KK 902/2012 vp Risto Kalliorinne /vas Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Risto Kalliorinteen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 902/2012 vp: Kuinka sovitellun päivärahan hakemista ja maksamista saadaan nopeutettua ja työttömälle koituvaa paperityötä karsittua, voisiko järjestelmää yksinkertaistaa palaamalla ns. vanhaan työttömyysturvajärjestelmään vai estääkö yhteiskunnassa lisääntynyt epätyypillisten työsuhteiden ja osa-aikatyön määrä tämän ja onko hallituksella aikomusta selvittää perustulomalliin perustuvan järjestelmän etuja, haasteita ja taloudellisia vaikutuksia? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Soviteltua päivärahaa maksetaan niissä tilanteissa, joissa työttömällä on työttömyysaikana ansiotuloja. Työttömyysturvalain mukaan soviteltuun työttömyyspäivärahaan on oikeus työnhakijalla, joka on vastaanottanut enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön. Tämän lisäksi soviteltua päivärahaa voidaan maksaa työnhakijalle, joka tekee osa-aikaista työtä taikka jonka päivittäistä työaikaa on lyhennetty lomautuksen johdosta taikka jolla on tuloa sivutoimiseksi katsottavasta yritystoiminnasta tai omasta työstä. Sovitellussa työttömyyspäivärahassa työttömyyspäivärahan maksaminen ei tapahdu yhtä nopeasti kuin täysin työttömien työnhakijoiden kohdalla. Sovitellun työttömyyspäivärahan myöntämisen edellytyksenä on, että maksajalla on käytössään etuuden myöntämistä varten tarpeelliset tiedot. Tällaisia tietoja ovat muun muassa hakujaksolla toteutuneita työtunteja ja siltä ansaittua palkkaa koskevat tiedot. Palkkatulot osoitetaan ensisijaisesti työnantajan antamalla palkkatodistuksella. Kun kokonaan työttömien päivärahahakemukset pyritään maksamaan mahdollisimman nopeasti ja käsittely on pitkälle automatisoitu, soviteltuun päivärahaan liittyvä palkkatodistusten käsittely voi aiheuttaa maksatukseen viiveitä. Pienellä osalla työttömiä palkkatodistusten saaminen ajoissa on ollut ongelma. Täyden ja sovitellun työttömyyspäivärahan käsittelyajat eivät kuitenkaan ole merkittävästi eronneet toisistaan. Finanssivalvonnasta saatujen käsittelyaikaa koskevien tietojen mukaan työttömyysajalta annettujen työttömyyskassojen ansiopäivärahapäätösten keskimääräinen käsittelyaika oli vuoden 2012 kolmannella vuosineljänneksellä kaiken kaikkiaan alle 15 päivää, ja näistä päätöksistä täyttä etuutta koskevien päätösten keskimääräiset käsittelyajat olivat alle 12 päivää ja soviteltua etuutta koskevien myönteisten päätösten keskimääräiset käsittelyajat alle 13 päivää. Työttömyysturvajärjestelmään on jo tehty osaaikatyötä tekevien asemaa parantavia ja työttömyysetuushakemusten käsittelyä yksinkertaistavia muutoksia. Työttömän taloudellisen tilanteen helpottamiseksi on helpotettu sovitellun päivärahan maksamista ennakkoon hakijan itsensä ilmoittamien palkkatietojen perusteella, jos palkkatietojen odottaminen johtaisi maksatuksen viivästymiseen. Vuoden 2012 alusta vakinaistettiin määräaikaisesti voimassa ollut etuuden maksamista nopeuttava menettely, jossa lyhennetyt työviikot eivät ole enää mukana työttömyyspäivärahan sovittelussa. 3

4 Ministerin vastaus Työttömyyspäivärahan sovittelu tarkoittaa sitä, että 50 prosenttia työstä saadusta palkasta vähennetään muutoin maksettavasta työttömyyspäivärahasta. Jos työtön on neljän viikon hakemusjakson aikana viikon työssä, hänelle maksetaan soviteltu työttömyyspäiväraha koko tältä ajalta, eli 20 päivältä. Sovittelusta luopuminen ei parantaisi työttömän taloudellista asemaa, koska silloin ei vastaavasti maksettaisi työssäoloajalta työttömyyspäivärahaa, kuten nykyisin maksetaan. Työtön menettäisi työssäoloajalta työttömyyspäivärahan, joka on ansioturvassa keskimäärin noin 60 prosenttia palkasta ja pienituloisilla huoltovelvollisilla tätä selvästi korkeampi. Tämä tarkoittaisi sitä, että työttömän saamat ansiot laskisivat nykyisestä tasosta. Nykyisessä työttömyyspäivärahan sovittelussa työn vastaanottaminen on aina taloudellisesti kannattavaa. Se kannustaa myös ottamaan vastaan töitä, joista maksettava palkka on selvästi päivärahan perusteena olevaa palkkaa pienempi, koska työtön ei menetä työssäoloajalta työttömyyspäivärahaansa, vaan siitä vähennetään 50 prosenttia työstä saaduista ansioista. Hallitus etsii hallitusohjelman mukaisesti työn vastaanottamisen kannusteiden parantamiseksi keinoja parantaa työtulojen ja sosiaaliturvan yhteensovitusta päämääränä työllisyysasteen nosto. Hallitus on käynnistänyt hallitusohjelman mukaisesti kolmikantaisen työttömyysturvajärjestelmän uudistustyön, jossa tavoitteena on järjestelmän yksinkertaistaminen ja selkiyttäminen nykyjärjestelmän pohjalta. Tässä yhteydessä otetaan tarkasteltaviksi myös soviteltua työttömyysetuusjärjestelmää koskevat säännökset ja niihin liittyvät ongelmat. Koska hallitusohjelmassa on sovittu työttömyysturvajärjestelmän uudistamisesta nykyisen järjestelmän pohjalta, hallitus ei pidä tarkoituksenmukaisena selvittää uudistamista perustulomallin pohjalta. Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 2012 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko 4

5 Ministerns svar KK 902/2012 vp Risto Kalliorinne /vas Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 902/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Risto Kalliorinne /vänst: Hur kan man påskynda ansöknings- och utbetalningsförfarandet för jämkad dagpenning och minska på det pappersarbete som det leder till för den arbetslösa, skulle man kunna förenkla systemet genom att återgå till det s.k. gamla systemet med utkomstskydd för arbetslösa eller förhindrar den ökade mängden atypiska arbetsförhållanden och deltidsarbeten i samhället detta och har regeringen för avsikt att utreda vilka fördelar, utmaningar och ekonomiska svårigheter det finns med ett system baserat på grundinkomstmodellen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Jämkad dagpenning betalas i de fall då den arbetslösa har förvärvsinkomster under arbetslöshetstiden. Enligt lagen om utkomstskydd för arbetslösa har en arbetssökande som har tagit emot heltidsarbete för högst två veckor rätt till jämkade arbetslöshetsförmåner. Dessutom kan jämkad dagpenning betalas till en arbetssökande som utför deltidsarbete eller vars arbetstid per dag har förkortats på grund av permittering eller som har inkomst av företagsverksamhet eller eget arbete som anses utgöra bisyssla. Utbetalningen av arbetslöshetsdagpenning sker inte lika snabbt vid jämkad arbetslöshetsdagpenning som för de arbetssökande som är helt arbetslösa. En förutsättning för beviljande av jämkad dagpenning är att utbetalaren har tillgång till de uppgifter som behövs för beviljande av förmånen. Sådana uppgifter är bl.a. antalet utförda arbetstimmar under ansökningsperioden samt uppgifter om den lön som intjänats för dessa. Löneinkomsterna påvisas i första hand med ett löneintyg som ges av arbetsgivaren. Emedan man försöker betala dagpenningsansökningarna för de helt arbetslösa så fort som möjligt och behandlingen är långt automatiserad, så kan behandlingen av löneintygen i samband med jämkad dagpenning orsaka förseningar i utbetalningen. För en liten del av de arbetslösa har det varit svårt att få löneintyg i tid. Behandlingstiderna för full och jämkad dagpenning har dock inte skilt sig märkbart från varandra. Enligt uppgifter från Finansinspektionen om behandlingstiderna var den genomsnittliga behandlingstiden för beslut som arbetslöshetskassorna gett om inkomstrelaterad dagpenning för arbetslöshetstid under det tredje kvartalet år 2012 allt som allt kortare än 15 dagar. Av dessa beslut var de genomsnittliga behandlingstiderna för positiva beslut om full förmån kortare än 12 dagar och de genomsnittliga behandlingstiderna för positiva beslut om jämkad förmån kortare än 13 dagar. Man har redan gjort förändringar i systemet med utkomstskydd för arbetslösa för att förbättra de deltidsarbetandes ställning och förenkla behandlingen av ansökningarna om arbetslöshetsförmåner. För att underlätta den arbetslösas ekonomiska situation är det möjligt att betala ut jämkad dagpenning i förskott med de uppgifter som den sökande själv gett som grund, om väntan på löneintyg skulle leda till fördröjd utbetalning. I början av år 2012 blev det tidigare tidsbestämda, snabbare förfaringssättet för utbetalning av för- 5

6 Ministerns svar måner etablerat, vilket innebär att förkortade arbetsveckor inte längre tas med i jämkningen av arbetslöshetsdagpenning. Jämkning av arbetslöshetsdagpenningen innebär att 50 procent av lönen för arbete dras av från den arbetslöshetsdagpenning som annars skulle betalas ut. Om den arbetslösa arbetar en vecka under den fyra veckor långa ansökningsperioden, utbetalas arbetslöshetsdagpenning under hela den tiden, dvs. för 20 dagar. Att avstå från jämkningen skulle inte förbättra den arbetslösas ekonomiska ställning, eftersom man då inte skulle betala ut arbetslöshetsdagpenning för tiden i arbete, såsom man gör nu. Den arbetslösa skulle under tiden i arbete gå miste om arbetslöshetsdagpenningen som i medeltal vid förtjänstskydd är ca 60 procent av lönen och betydligt högre för försörjningspliktiga låginkomsttagare. Detta skulle innebära att den arbetslösas inkomster skulle sjunka från den nuvarande nivån. Vid den nuvarande jämkningen av arbetslöshetsdagpenningen är det alltid ekonomiskt lönsamt att ta emot arbete. Det sporrar också till att ta emot sådant arbete för vilket lönen som betalas ut är klart lägre än den lön som legat till grund för dagpenningen. Detta eftersom den arbetslösa inte förlorar sin arbetslöshetsdagpenning under tiden i arbete, utan den minskas med 50 procent av de förvärvade inkomsterna. För att förbättra incitamenten för att ta emot arbete söker regeringen i enlighet med regeringsprogrammet efter nya sätt att förbättra samordningen mellan arbetsinkomster och socialskydd med en höjning av sysselsättningsgraden som mål. Regeringen har i enlighet med regeringsprogrammet inlett en revidering av systemet med utkomstskydd för arbetslösa på trepartsbasis i syfte att förenkla och förtydliga systemet med det nuvarande systemet som grund. I samband med detta kommer man också att granska bestämmelserna och de problem som finns i anslutning till dem då det gäller systemet med jämkade arbetslöshetsförmåner. Eftersom man i regeringsprogrammet kommit överens om att revidera systemet med utkomstskydd för arbetslösa med det nuvarande systemet som grund, anser regeringen att det inte är ändamålsenligt att utreda en revidering av systemet på basis av grundinkomstmodellen. Helsingfors den 12 december 2012 Social- och hälsovårdsminister Paula Risikko 6