to ki zrenija obu enija studentov-inostrancev vidam glagola russkogo jazyka (Imperfektiivisen aspektin yleisesti nimeävä ja resultatiivis-faktinen

Transkriptio

1 - Obobš enno-fakti eskoe i edini nofakti eskoe zna enie nesoveršennogo vida s to ki zrenija obu enija studentov-inostrancev vidam glagola russkogo jazyka (Imperfektiivisen aspektin yleisesti nimeävä ja resultatiivis-faktinen merkitys aspektien opettamisen näkökulmasta) Outi Ohtonen Pro gradu -tutkielma Venäjän kieli ja kirjallisuus Nykykielten laitos Helsingin yliopisto Huhtikuu 2012

2 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Humanistinen tiedekunta Laitos/Institution Department Nykykielten laitos Tekijä/Författare Author Outi Elina Ohtonen Työn nimi / Arbetets titel Title Obobš enno-fakti eskoe i edini no- fakti eskoe zna enie nesoveršennogo vida s to ki zrenija obu enija studentovinostrancev vidam glagola russkogo jazyka Oppiaine /Läroämne Subject Venäjän kieli ja kirjallisuus (vieraan kielen linja) Työn laji/arbetets art Level Aika/Datum Month and year Huhtikuu 2012 Sivumäärä/ Sidoantal Number of pages (suom. lyh.) Pro gradu -tutkielma Tiivistelmä/Referat Abstract Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani imperfektiivisen aspektin yleisesti nimeävää ja resultatiivis-faktista merkitystä. Yleisesti nimeävä ja resultatiivis-faktinen merkitys kuuluvat aspektuaalisesti neutralisoituneisiin erityismerkityksiin. Aspektuaalisesti neutralisoituneet erityismerkitykset ilmaisevat vain toiminnan ja subjektin suhteen. Lausuman kommunikatiivisen suuntautumisen kannalta keskeisintä on itse toiminnan toteaminen, sen toteutumisen tai toteutumatta jäämisen, ei toiminnan aspektuaalisten erityispiirteiden ilmaiseminen. Yleisesti nimeävässä merkityksessä ei viitata toiminnan kertaluonteisuuteen/toistuvuuteen tai totaalisuuteen/eitotaalisuuteen, kun taas resultatiivis-faktisessa merkityksessä toiminnan kertaluonteisuus ja totaalisuus käyvät aina ilmi kontekstista. Yleisesti nimeävässä merkityksessä imperfektiivistä aspektia ei voida korvata perfektiivisellä lausuman merkityksen muuttumatta. Resultatiivis-faktisessa merkityksessä puolestaan aspekteja voidaan käyttää synonyymisesti. Tutkielmani näkökulmana on vieraan kieleen opetus. Empiirisessä tutkimusosassa tarkastellaan yleisesti nimeävän ja resultatiivis-faktisen merkityksen esiintymistä ja kuvaamista viidessä suomalaisessa venäjän kielen alkeisopetukseen suunnatussa oppikirjasarjassa. Aineistoni koostuu yhteensä kuudestatoista teksti- ja harjoituskirjasta, joista kaikista olen käynyt läpi (muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta) menneen ajan myönteiset lauseet. Olen analysoinut ne sekä taulukoinut tapaukset, joissa imperfektiivinen aspekti esiintyy joko yleisesti nimeävässä tai resultatiivis-faktisessa merkityksessä, "konteksteihin" ja "lausumatyyppeihin". Empiirinen tutkimus osoitti lähtöoletukseni oikeaksi: imperfektiivinen aspekti esiintyy sekä yleisesti nimeävässä että resultatiivis-faktisessa merkityksessä jo kielenopetuksen alkeistasolla. Molemmat merkitykset realisoituvat viiden tarkastelemani sarjan kirjoissa yhteensä 380 kertaa. Niistä 54 prosentissa on kyse yleisesti nimeävästä ja 46 prosentissa resultatiivis-faktisesta merkityksestä. Eniten tapauksia (32 prosenttia kaikista) esiintyy sarjan Saša kirjoissa ja vähiten (8 prosenttia) sarjassa Možno!. Suomalaisissa alkeisoppikirjoissa ei puhuta aspektien erityismerkityksestä. Niissä aspektin valinta esitetään eri aspektien käytölle tyypillisten kontekstien (tietyn tyyppisten lausumien tai puhetilanteiden) avulla. Yleisesti nimeävä merkitys esitellään aspektien preteritikäytön esittelyn yhteydessä muiden paitsi sarjojen Saljut! ja Kapusta master kirjoissa. Toisin kuin yleisesti nimeävää resultatiivis-faktista merkitystä ei esitellä eksplisiittisesti (sanallisesti aspektien esittelyn yhteydessä) yhdessäkään kirjassa. Olen pyrkinyt kiinnittämään tutkimuksessani erityistä huomiota yleisesti nimeävän ja resultatiivis-faktisen merkityksen kuvaamisen ongelmakohtiin ja tämän myötä pohtimaan, miten mainitut tai aspektien erityismerkitykset ylipäänsä voitaisiin esittää paremmin vieraan kieleen opetukseen suunnatussa teoksissa. Sekä kielitieteellisten teosten että suomalaisten oppikirjojen suurin ongelma on se, että erityismerkityksiä havainnollistetaan nk. minimaalisessa kontekstissa esitetyin esimerkein (kontekstista irrotetuin yksittäisin lausein). Jotta lukija voisi ymmärtää, miksi esimerkeissä on käytetty tiettyä aspektia, tämän on usein kuviteltava niiden taustaksi tietynlainen puhetilanne. Esimerkkien perusteella on vaikea ymmärtää eroa yleisesti nimeävän ja resultatiivis-faktisen merkityksen välillä: usein niissä voi olla kyse sekä yleisesti nimeävästä että resultatiivis-faktisesta merkityksestä laajemmasta kontekstista riippuen. Lisäksi oppikirjoja laadittaessa tulisi kiinnittää enemmän huomiota aspektien käytön (erityismerkitysten) sanallisiin kuvauksiin, tiettyjen verbiryhmien semanttisiin erityispiirteisiin, verbien leksikaaliseen merkitykseen, esimerkkilauseiden valintaan ja niiden käännöksiin. Aspektien erityismerkityksiä on mahdollista kuvata suomennoksien ja esimerkkien taustalle kuviteltujen tilanteiden luonnehdintojen avulla alkeisopetuksen näkökulmasta tarpeeksi yksinkertaisella mutta hyvin havainnollistavalla tavalla. Avainsanat Nyckelord Keywords Venäjän kieli, aspektit, aspektien erityismerkitykset, imperfektiivinen aspekti, kielenopetus, oppikirjat Säilytyspaikka Förvaringställe Where deposited Keskustakampuksen kirjasto (Metsätalo) Muita tietoja Övriga uppgifter Additional information Työn nimi suomeksi: Imperfektiivisen aspektin yleisesti nimeävä ja resultatiivis-faktinen merkitys aspektien opettamisen näkökulmasta

3 O , , ,,

4 «!» «!»

5 , (.,., Nikunlassi 2002: 178)..,. ( 2008: 82.).. (2008: 82),, ( ).. «,». ( 2008: 82.) (2008: 82),,. :,, -,.

6 5. -., : (1)? ( 1983: 69),, : (2)? ( 2008: 88),, ,,,,. 7-,,,., ( ), ( ).

7 6.,.. (.,., Dickey 1995.) «The Mystery of the Imperfective-completive» (Swan 1977).,. (Swan 1977: 518),,,»,,, (3) (5) : (3). (Swan 1977: 518) (4). (Swan 1977: 518) (5)? (Swan 1977: 518), (.. - ),,.,,, ( ),,

8 7,, : (6)? (Nikunlassi 2002: 183) (7). ( 2008: 85) (Swan 1977: 519),,. :,.,,,, (.. 5),,., : (8) /? (Nikunlassi 2002: 185) (9) /? ( 2008: 90) 1.1,.,,,. 3..» (2008) -..

9 8,,., ( )., ( ),, (1977: 517),,. (Swan 1977: 518),,, (3) (5) 1,.,,, (Swan 1977: 518).,.., -.,,. -,. -,,., 1 (3) (5) «Introductory Russian Grammar» (Harkins W E., Stilman, G. Stilman L., 1972).

10 9 -.,,,,, 2,.. (1986: ),..,,.,,, (.,., Leinonen 1984: 247).,,.,.,.,,, -.,,., 2.,., 2011 Swan 1977.

11 10, ,.., ,. «! 1» (1999), «! 2», (1999), «! 1» (2005), «! 2» (2006) «! 3» (2007).,.,, : «,!» (1994), «,?» (1996), «1» (1997), 2» (1998), «1» (2010), «2» (2010) 3» (2009) ,.,,,,,,.,,

12 11,,.,,,.,,,,,.,, ( ). «The Semantics and Pragmatics of Russian Factual Imperfective» (2004)...,. -.,, (1982)..,» (1982)....,» (1996) (. Grønn 2004: 92 93)., (.,.,..,..,.. ). (.,.,. ) (.,.,.,.,. ).,. (Grønn 2004: 92),

13 12,.. (1984),.,. (Grønn 2004: 92.),.. (Grønn 2004: 92),., «" "?». (Grønn 2004: 92.) , (4 ) (6 ). 5,.,

14 13,. 2.,. 3 -,. 2.1,.,,. (.,., Nikunlassi 2002: 175.).,,. :,,..., 3 1.

15 14,. (Nikunlassi 2002: ) 2.2,., (. ),,. (Nikunlassi 2002: 178.), : (10), ( ). ( 1982: 604) (11) ( ). ( 1982: 604) (12)? ( ). ( 1982: 604) 4,, 1982: 604).., ( 1982: ) : -,,., 4 ( 1982: 605), «,».,,,,.

16 15, ( 1982: 606). ( 1982) 5, ( 1982: 604)., «Johdatus venäjän kieleen ja sen tutkimukseen» (Nikunlassi 2002): 1) : (,, ),,,. ) :,, ;,,,,. ) :, «,,»,,. ) :, :,,,,. 2) :,,,. ) :,, 5 ( 1982: 604) : 1) ( ) (, ); 2) (,, ) (, ); 3) 4).. ( 1982: 604.)

17 16,,,. ) : «(. ), (" ")» 6,,,,. ) : «(. )» 7,,?,. 3) : «,,» 8,,,, «(,,, ),»,,. 4) 9 :,,,,? ) :,,,?. ) : «, 6 ( 1982: 609),,,,, 3,,,.,,. 7. ( 1982: 610), «[,,,».,,,,,..,.,, : ( 1982: 610). ( ) ( ),, (.,., Nikunlassi 2002: 182)., (Nikunlassi 2002: 182),,,,,,. 8, ( 1982: 610). 9 (.,., T 1986: 86).

18 17»;,,,. ) :,,,,,, ;. ) :,,,?,. ( 1982: , Nikunlassi 2002: ).. (2008) ( ). -, ,,. (. 2.2), ( ). ( 2008: 82.) M. A. (2008: 82) :,, 10 ( 2008: 82).

19 18,,,. ). ( ):, ( ) 11.,, (. 2.2).,». ( ). ( 2008: 82.) 3 - -,.. (2008). 3.1, (.,., 2008: 86).

20 (2008: 84) :, ( ),, [---].... (1984: 49):. OO],, ( ), ( ):? (, )? (, );? (,.., )?,,..,,,,..) [---]. (2008: 85 86) -, : 1) ; 2), ; 3) ; 4) ; 5), ); 6),.. ); 7),.,.

21 20,,,.,.,., ( 2008: 86). 3.2 (2008: 86) :,,,,.,,, :, «, -»., - ( ). ( 2008: 86.) 1) 2), (..,

22 21 ) ( 2008: 86 87).,.,, ) ). (1983: 81, 2008: 88 91) : 1), :?; 2), :,.?; 3), ( ) 12 :. 4), :?; 5), :.,, (2008: 87), (2008: 89), «,,».,,, ( 2008: 89 90).,,,,, (Nikunlassi 2002: 186)., :, ). (2008: 90), «[,,». (. 2008: 90).

23 22 13 (. 6.3). (2008: 87 88, 1983: 81), : 1), :, ; 2) 14 :.,,,, ; 3) : ;. :. 3.3,, : -,,, (, ), (.,., 1971: 174). 14.,,., ( ).,,, ( ). ( 2008: ) 15.. «(» ( 1965: 70).

24 23..,, ), ( 15 16) ( 2011): (13)? ( 2: 44) (14)?,.. ( 2011: 289) (15).,.. ( 2: 169) (16),,?? ( 2011: 289). (2011) 8.1, (.. 5)., - ( ).,.

25 24 4 -, ,,, (1983: 69), «" "» ,, 4.3,. 4.1.,,, ( ) ( 2008: 85). - ( 2004: 368)... (2004: 368), «,»,., - «,

26 25»., «,»,. 2004: 368,.,., 2011: ) ( ),.,. ( 2008: 85, Hellström 2001: 30.),,,,,,.,,,, : (17)?. ( 2008: 85),, : (18). ( 2008: 85) (Nikunlassi 2002: 183),, : (19),. (Nikunlassi 2002: 183).,,. -,. (Hellström 2001: 30.),

27 26, ( ): (20)? (Hellström 2001: 30) (21)?,?? (Hellström 2001: 77),, ». ( 2011: , 2004: 368, 2008: 85, Hellström 2001: 77.), ( ), - ( 1983: 69, 2008: 84). : (22)? ( 2008: 84) (23)? ( 2008: 84) (24)? ( 2008: 84) 4.1.1, 1983: 69, 2008: 85).,.,. (Nikunlassi 2002: 184.) -,

28 27, : 69 70, 2008: 85).,, : (25), (.. ). ( 2008: 85) (26), (.. ). ( 2008: 85) A. (Nikunlassi 2002: 184),,.,,, (, ),. : (27)? ( 1983: 70) (28)? ( 1983: 70) (27), ).,, -, ( ). ( 1983: 70, 2008: 85.), (1983: 70), «" ", 16, 1983: 69).

29 28,». (28),,,,., ). ( 1983: 70.) 4.1.2,,.,. ( 2005: 89 90, 1968: 27, Forsyth 1970: 78.),, : (29). ( 1968: 27). (1996: 22), 17.,, ( 2005: 90, 1968: 27, Forsyth 1970: 80)., ( 1968: 28). (Hellström 2001: 32, 79), : 17,,. (1996: 22), «) ; ),,, ; ),».

30 29.,. (Forsyth 1970: 78 80, Hellström 2001: 32.).. (1968: 27), «[»., 18 : (30) (.. ). ( 1968: 27) (31) (.. ). ( 1968: 27),,,,. ( 1968: 27 28, Forsyth 1970: 78 80, Hellström 2001: 32.),, ( 1968: 27). : (32) (.. ). ( 1968: 27) 18,».,,,., ( ):, ;.. ( 1968: 29, 38, & 1983: 79.)

31 30 (1968: 28),,,. (1968: 28),,, 19 (. Forsyth 1970: 79 80). (1968: 28), «[,,»,,,,,..,,,,,,,,.,,, 20,,. 1968: 28.),,,,, 1968: 28). : (33)?! ( ). ( 1968: 28) 19,,. ( 1968: 28).,. (1996: 22),.,, ( 1996: 22) (1968: 27),,,,. (1968: 27),.,, :, ; *.

32 ,,,, : (34) :. (Hellström 2001: 82),,.. (Hellström 2001: ) (.,,, Nikunlassi 2002: )., ( ): (35)?,! 21 (Hellström 2001: 83). ( 1983: 70, ),,,.,. ( ),.,,, ( ): (36). (Hellström 2001: 82) 21 :?, (Nikunlassi 2002: 185). : 1983: 69).

33 32,.,,. ( 1983: 70, 90 92, Hellström 2001: 82.) : (37),. (.,.) ( 1983: 70),,, (. 2.2) (Hellström 2001: 82). 4.3,,. 3.1,. (.. ) ( : 70 71). : (38),,.? ( 2008: 86),,,,,, ( 1983: 71). : (39). ( 1983: 71) 22..,, 1975.

34 33, ( 1983: 69 71, 2008: 86). : (40)? ( 2008: 86) (41)! ( 2008: 86) ( 1982: 116).,,.. (1982: 117),. 5 O.. (1983: 3), «[ ]»., (1983: 3),. (1983: 3),. (1984),.,,, -, -,,,. 6-,

35 34,. 5.1 (,,, ) ( 1984: 7)... (1984: 7 8), 1) 2).,,, : (42),. ( 1984: 7) (43),. ( 1984: 7),,. (42) (43),, 23.,. ( 1984: 7 8.),,.. : (44). ( 1984: 8) 23.

36 35 (45). ( 1984: 8)., (45). (45), (44).. ( 1984: 8.) (44) «,» : (46),. ( 1984: 8) (47),. ( 1984: 8) (44) (45), (47),, (44) (45). (44), (45). : ( 42 43), ( 44 45). ( 1984: 8 9.) ( 42 43), 44 45),.,

37 36.,. ( 1984: 7 9.).. (1984: 9), «,, ( )». : (48)? ). ). 24 ( 1984: 9),. (48 ).,,., (48 ),.,. (44) (45) (48) ) ),. ( 1984: 9 10.) (1984: 10), «,». (44) (45) 24, (. 1984: 9 10). (48), (.,., , ).

38 37, (48). (48),. (1984: 10),.., (48), ( )" 25. ),.,.,,..,,,.,. ( 1984: 10.),. (44) (45)., (44),.,. ( 1984: ) 48),,, : 70,.,., 1971: 36.

39 38.,.,. ( 1984: 11.) (1984: 11 12), «,».,,,, : (49)?.. ( 1984: 12) (50)!!. -. ( 1984: 13) (1984: 13, 21),, ( ). ( ).. ( 1984: 13.) (1984: 13),., 2.2,

40 39,, 1984: 12 13) ,, 26, ( 1984: 13).. (1962: 197), «[».,,... (1984: 13 14),,,. ( 1984: 14). (1984: 14),. (1984: 14), (. 1984: 14), «, 26.,,.,, ,, 1969.

41 40».,. 5.1)..,. (48): (51)?.?.,. ( 1984: 15) (52)?.. ( 1984: 15), (48). (48). (51) (52),,. ( 1984: ) : ( 48), 51) ( 48).,. (51) ), (48). (48) ( 1984: 15). (1984:

42 41 16), «" ",». «,,» ( 1984: 16). (1984: 16), «, 28,,».,,.,. ( 1984: 16.). 5.3,.. (1984: 16),,.,,. ( 1984: 16.) (1984: 18), «",».,,, 28.,., 1986:

43 42,. (1984: 18), «[, " ",», «[,,,». ( 1984: 18) , :,.,,.,,. ( 1984: 21, 24.).,.. 29 : 1), 2) 3). ( 1984: 21.) (1984: 22) :. ],,. 29..,, 1959.

44 43 «,,,», : 22) «, 31».,,,.. (. 1984: 22):..,,., 1984: 23).,, (1984: 23),,.,,,. ( 1984: 23.) (1984: 24), -,, -. (1984: 24),,, 30..,, (1984: 22),,,, ( ).

45 44,. : (53),,,,. ( 1984: 25) (54).!».,,,,. 1984: 25),,,. (53),,,.,.,,. ( 1984: 25.) (54),.,,,. ( 1984: 25.). (53), (54)..,,. ( 1984: 25.)

46 45 (53), (54)., :..,,,,. ( 1984: ) , -.. (1984) -.,. ( 1984: 31.) : (55) ( 1984: 27) (55),. :,. (55)., :

47 46.,. 1984: 27.) (55).,.,,,,,. ( 1984: ) : (56).. ( 1984: 28) (57),,. ( 1984: 28). (56), (57),.,,,. 1987: 28.)? (1984: 28),

48 47 32,.,,,,... ( 1984: ), -,. : (58),,.,!,! ( 1984: 29) (59),.,.,. ( 1984: 29) (58) (59).,.,.,,.,. 1984: )?, 32 (1984: 28), (56) (57) 82 66, ( 1984: 28.)

49 48» 33.,. ( 1984: ),. (1983: 31),,,.,, ( 1984: 31) ,,,,. ( ). 6 - ( 2008: 86). -,., 33 (59) , 12. ( 1984: 31.)

50 49,,. (. 3.2)., ,.,,,,., 1) 2) ,, 1968: 41)., ( ),, ( ) ( 1968: 37 42, 2008: 88)..

51 50 (1962: 197),,,,, ) : (60)? ( 2008: 88) (1962: 198),,, ( ), (61) (62): (61)? ( 1968: 41) (62)? ( 1962: 198), ( 2008: 88).,, : (63)?,? 1968: 40) (64),?, ( 1968: 40),,

52 51 34 ( ). 35,,. ( 2008: 89, 1968: ) : (65).? (.?) 1968: 42) (66).? ( 2008: 89) ( 1968: 39, 42)... (1968: 39),,,, «, [ ],»., ( ),, (1968: 39),., 36 : (67)? ( 1968: 40) 34. :,,., ;,.?;? ;?... (1983: 83), ( ),. 35 ( 60 64). 36, (. 8.1).. (2011),,.

53 52 (68)? 37 ( 1968: 40) (69),, (. 64): (69),?, -., ( 1968: 38),. (70) (70),? ( 1968: 38). (2011: 292),... (1968: 39).. (1984: 78),,, : (71)? ( 1984: 78) (72)? ( 1984: 78) (1968: 39),,,, «,,,»., 37,.,. ( 1968: ). :,, :?,., :? 1968: 43.)

54 53,,,,.. ( 1968: 42).,. (, ),,, 38. ( 1968: 41 42) , ( ),,» ( ),. ( ) 1983: 84, 2008: 90). : (73),? 1983: 84) (74)?,, (Nikunlassi 2002: 185) «?» 38 :, (., ).,, (70), :?, ;?,. ( 1968: 39, 41.)

55 : 84 85).,, ( ), ( 1968: 20)., (75),,,, : (75),? ( 1968: 20) (76),,,,,, : (76)? 1968: 20),, ( 1983: 84 85, 2008: 90).»,, ( ) ( 1983: 81 82, 2008: 90). : (77) /? ( 1983: 82) (78)? ( 1983: 82) (79)? : 81) (80)? ( 2008: 90) 39,.,., 2011:

56 55,,, : (81)? ( 1983: 82) (82) / :? 40 ( 1983: 82) (83)? ( 2008: 90) (84)? ( 2008: 90) (85),,.,.. 41 ( 1983: 83). (1962: 122), «,,,,» ( ),..,, : (86)....,,? ( 1983: 86) 40,,,., :? ( 1983: 88.) 41.. (1968: 106),»,., ( 1968: 106), «,». «,» ( 1968: 106).

57 56 (87), ( 1983: 86),, ( ): (88).? ( 1983: 87) (89).,. 43 ( 1983: 87),. ( 1983: 86 87, 2008: ).,,,. ( 1983: 87.).. (1983: 87),,,. 6.3,. 42. :,,? 1983: 87) (1968: 21),,, (, ),.,,.,, :,! 1968: 42 43, & 1983: 61).

58 57 (. 3.2),, : 1) 44 :?; 2) :. 2008: 91.) 1 2, : 3) :,,,,,, 45 ; 4) :,, ; 5) : ( ) ( ) 46 ; 6) 47 :,,? 2008: ) 44,... ( 1983: ) 45 (, )., 4. (. 1,.) ( 2008: 87 88, 91.) 46 (. 2008: 91). 47.,,,, :! ( 2008: 92.)

59 58, ( 2008: 87)., : 1) : / ; 2) 48 :,... ; 3) 49 :. ( 2008: 87.) 7 - (. 1.2),,,.,,., ( ), ( ) (1971: 227),, «,,».,, (. 14) ( 1971: 227). 49 ( 2008: 87).

60 59,,.,. ( 7.1), 7.2) ( 7.3). 7.1.,,,,. «!», 90-. «!» XXI,., 20 (peruskurssi) (lyhyt oppimäärä).,. «! 1» (1999)! 2» (1999), «! 1» (2005), «! 2» (2006) «! 3» (2007).,.,, (,, ) : «1» (2010), «2» (2010), «3» (2009), «1»

61 60 (1997), «2» (1998), «,!» (1994) «,?» (1996).,, 1. 1: Saljut! Venäjän alkeiskurssi 1 Saljut! Venäjän alkeiskurssi 1, Lisäharjoituksia Saljut! Venäjän alkeiskurssi 2 Saljut! Venäjän alkeiskurssi 2, Lisäharjoituksia Možno! 1 Venäjän alkeiskurssi, Tekstikirja Možno! 1 Venäjän alkeiskurssi, Harjoituskirja Možno! 2 Venäjän alkeiskurssi, Tekstikirja Moz no! 2 Venäjän alkeiskurssi, Harjoituskirja Moz no! 3 Tekstit ja harjoitukset, V. Alikov, R. Keränen, M. Nikiforow M. Nikiforow R. Keränen, M. Nikiforow, N. Patrikainen M. Nikiforow M. Jegorenko, S. Piispanen, T. Väisänen M. Jegorenkov, S. Piispanen, T. Väisänen M. Jegorenkov, S. Piispanen M. Jegorenkov, S. Piispanen, T. Väisänen T. Huttunen, M. Jegorenkov, S. Piispanen Kafe Piter 1 M. Alestalo 2009 Kafe Piter 2 Kafe Piter 3 M. Alestalo, I. Malmberg 2010 M. Alestalo Helsinki: Otava Helsinki: Otava Helsinki: Otava Helsinki: Otava Helsinki: Otava Helsinki: Otava Helsinki: Otava Helsinki: Otava Helsinki: Otava Helsinki: Finn Lectura Helsinki: Finn Lectura Helsinki: Finn ( ),, -,, -,, -,, -,,,,, 234

62 61 Kapusta master 1 Kapusta master 2 Terve, Saša! Venäjää aikuisille Mitä uutta, Saša? Venäjää aikuisille M. Aalto, M. Alestalo- Shepelenko, N. Altounian- Rinne, A. Mustajoki, M. Aalto, M. Alestalo- Shepelenko, N. Altounian- Rinne, A. Mustajoki, E. Hämäläinen M. Alestalo- Shepelenko, E. Hämäläinen Lectura Helsinki: Yleopetuspalve lut Helsinki: Yleopetuspalve lut Helsinki: Finn Lectura Helsinki: Finn Lectura ,,,,, -, -,. «! 3»,.,,.,..,,,.,.,, ( )..,,,..,.

63 62 ( )..,.», -..,,,.,, (,,.,, )., «!» «!»,,,.».

64 63! 1» (2005), «! 2» (2006) «! 3» (2007), «! 1.» (2004) «! 2.» (2006)., «! Venäjän kielioppi» (2008) «! Venäjän kieliopin harjoitukset» (2008) 50,.., «!».,.,,,. «! 3»,. «! 3»,. «! 1» «! 2» (. «!», «,!»).,. «! 3»,., «!»,,.. (. «!»).,,.! 3»,. (! 1. : ,! 2. : ),. 50 Jegorenkov M. Salomaa T., «! Venäjän kielioppi», 2008, Jegorenkov M. Salomaa T., «! Venäjän kieliopin harjoitukset», 2008.

65 64»,, «! 2» (2006: ) «! 3». («! 1.», 14,. 160) «!» «!».! 1» (1999), «! 2», (1999) «! 1.» (2003)! 2.» (2003). «!». «!»,,., «!»,.,,.,,,,,. «! 1».. «!»,,, (! 1: 126) (! 1: 129, ): Genetiiviä käytetään usein samankaltaisesti sekä venäjässä että suomessa esim. seuraavasti:. Tämä on veljen koira ja siskon kissa.. Maria ja Andrei olivat isoäidin luona.. Elokuvan jälkeen menen saunaan.

66 65 Venäjä jatkaa kuitenkin genetiivillä, kun suomi turvautuu jo muihin sijoihin esim. seuraavasti:. Sergeillä ei ole lippua.. Tämä on minun työpaikkani.. Nataša tuli Moskovasta Pietariin. Suomen kielessä postpositio (=pääsanan jäljessä) on yleisempi kuin prepositio Esim.? Kenen luona te olitte teatterin jälkeen?. Me olimme Annan ja Antonin luona. («! 1», 6, ) «1» (2010), 2» (2010) «3» (2009).. «!»,.,,,,.,.. (.»). «!»,. (. ),,.

67 66,,,.,,. («2», 3,. 44) , «1» 2» 51., «1» «2». (Aalto ja Alestalo-Shepelenko 1994, Aalto ja Alestalo- Shepelenko 1999),,.,,.,.,,..,. («2», 4, ).., -. : - «51, (Mustajoki A., 1995),.,, «Venäjänpähkinöitä» (Mustajoki A., 1995)..

68 67»» ( ) , «,!» (1994) «,?» (1996). (,!: 7),,.,,. «,!» «,?», (kielikeskus)..,, 90-., «,!»,, (,?: 9),.,,,. (,?: 9),.,!» «,!», ( ). («,!», 14, ). -,, ( ).

69 68 7.2,,.,.,.,..,,,,, :,?? (,?: 29),,., -, , 7.3.1, ,,,,,.,,.,... (1996: 161), ,

70 69,,.., ( 90 91), ( 92 93): (90). (! 1: 134) (91). (! 1. : 62) (92),. ( 3: 131) (93),... (! 3: 56),,,. (92) (93),,.,,....,,,. 52,,.., 52 «! 1» «! 2»,. «!».

71 70,. 7.3., - ( 7.3.1). -, 7.3.2) ) , -,. :. 53 2,. 3 4 ( ). 53 «!»,,. 2,, «!».

72 71 2: - -! ! , 380, ( ) ( ) «!» 32, 8.,,,, : 15 % «!» 8 % «!», 32 %, 24 % 20 %».,,,. 3,,».,, ».,,.

73 72»,, ( ).,.»,,. 3:, ,, ( 29 %, 45 %) 29 %, 41 %). 42 % 13 %.,,,. «!» 54 «" "?» ( , )., 54 «2» (1998),,.. ( ).

74 73 4:,, -. 4,,» , ( 63 %, 74 %), ( 37 %, 26 %).,. 19 %,,,.,,,,, : (94)?,. 2:98) (95)?.,. (! 2: 208)

75 74,, 10 %. : (96)?. (! 1: 93) (97)?. (! 2. : 33) (98)? »,,». ( 2: 95) ,,,...

76 75,,.,,.,,.,,, (.,.,! 1: ,. 5 6).,, ( ), ( ), «!» (! 1: 114) 2: 90).. (Swan 1977: 518),, -,,,, (.,.,! 2 : 48).,,,.,,,,., ( ), 5.

77 76 5:!! 1: 114,! 2: 124)!! 2: 102,! 2. : 49) 2: 44, 292) 2: 91 92) (,!: 208) (imperfektiivinen aspekti korostaa, osoittaa ) toiminta; toiminnan kesto päättymätön, jatkuva, kestävä toiminta; toiminta ja sen kesto yleensä; samanaikaiset toiminnat itse tekeminen; toiminnan ajallinen pituus tapahtuman/toiminnan toteaminen; toiminnan kesto tapahtuman toteaminen kiinnittämättä huomiota sen lopputulokseen; pitkäaikainen tai jatkuva toiminta, ) ;,,, ; ; ;, ; ;. ;? ;? ;,. ;. ;.? ;. -,,. «!»,,. «2» (2010: 44),,, : Imperfektiivistä aspektia käytetään, kun tiedustellaan tai todetaan, onko toiminta ylipäänsä tapahtunut:?

78 77 («,,»),!» (1994: 208): Imperfektiivinen aspekti osoittaa toiminnan tapahtuneeksi (tapahtuman toteaminen kiinnittämättä huomiota sen lopputulokseen):?,.?.?.,?,,, «,!»,.. «! 2» (2006), «2» (2010) «2» (1998). «! 2» (2006: 102,.! 2. : 49),,,, : Kyse on toiminnasta yleensä, siitä, mitä tehtiin.?. «2».,, ( 2: 44): Imperfektiivistä aspektia käytetään, kun päähuomio kiinnittyy itse tekemiseen:., «2» (2010: 292),,

79 78, : Imperfektiivinen aspekti Preteriti ilmaisee toimintaa, joka vain nimetään tai joka on ollut toistuvaa, jatkuvaa tai pitkäaikaista:... «2» (1998: 91),,,,, ): Imperfektiivistä aspektia tarvitset, kun toteat mitä tapahtui:. «2», : 1 2: 93 :????,,. «! 2», «2» «2»,

80 «! 2»,,. «2»,. «2»,,».,, -,,,., 2» (.,., ), «" "?».,,,.,.,,.,,,,,,,,,??.,,. :,.,,, «! 2» (2006: 102) («,»): 55 ; ( 2008: 84 85).

81 80 Toiminta on jo ohi puhehetkellä, tulosta ei ole näkyvissä?. ("Ikkuna on avattu ja suljettu.") «! 2» (2006: 102), (): Toiminnan tulos on nähtävissä puhehetkellä? ("Ikkuna on vielä auki.").,, ( )., -. 6.

82 81 6:!! 1: 114,! 2: 124)!! 2: 102,! 2. : 49) (imperfektiivinen aspekti korostaa, osoittaa ) tulos; tietyn kerran loppuun suoritettu toiminta loppuun suoritettu toiminta; tulos; peräkkäiset toiminnot; toiminnan tulos on nähtävissä puhehetkellä, ) ; ; ; ; ; ;. ;?, ;, ;? 2: 45) : 92),!: 209) toiminnan loppuun saattaminen ja/tai sen tulos; peräkkäiset loppuun saatetut toiminnot loppuun suoritettu tekeminen; toiminnan lopputulos; peräkkäiset loppuun suoritetut toiminnot kerran tapahtunut toiminta, joka käsitetään yhdeksi kokonaisuudeksi; toiminnan lopputulos ;, ; ;,, ; ;,. ;,.,»?, ;, ;?,..,,, ( ),,,.,,. -.

83 82,,,. 5 6,..,,.,,,,, «,!» (1994: 209): Perfektiivinen aspekti osoittaa kerran tapahtunutta toimintaa, kun se käsitetään yhdeksi kokonaisuudeksi ja huomio kiinnitetään toiminnan lopputulokseen:,? No miten on, luitko Idiootin? (Kuten aioit.),. Kyllä luin.,. Olen jo lukenut (saanut luetuksi) lehden, voit ottaa sen.? Onko meillä tänään lounasta?,.. On. Minä olen valmistanut. (Tässä se on.)? Teittekö onnistuneen matkan Pietariin? (Tiedän teidän käyneen siellä).,. Kyllä vain.,,,.,,,?, «!» (.,.,! 2: 102), Oletko lukenut kirjan?,, Luitko kirjan? [sen, jonka aioit] ,.

84 83,, , 8 ( ). 7:,! 1 2 2! 1 1 1! ! 2 4 4! 1! 1! ! 2! ,! ,?

85 84 8:,! 1 2 2! 1 1 1! ! ! 1! 1! ! 2! ,! ,? , «!», ». «!» «2»,,., 56.,,,,,,..,,,,, ,.

86 85..,,, )., «,!» (1994: ),, «" "?»., -.,,,.,,,,,. : (99)?,. (! 3: 59) (100) «,»? ( 2: 27) (101)?,,. ( 2: 84) (102)? ( 2: 127) (103),? (! 2: 262) «,!» (1994: ),,,?: (104) :? :,.., 2,. (104)

87 86 : (105) :..,,, - : (106) :.,,.,,. (106),,,,, : (107) ) :,,? ) :,.. : (108) :?. :.,,,., (107 ) (107 ) (108),.. (107), (108).

88 87, (108). «" "?»,,,.,,,. «"?»», (. 2),,,., -. «,!» (1994: 161),,. 2, «"?»: 2,!: 161 b),,.... (109) (110) :

89 88 (109)». (110). (111) (113),, : (111). (112). (113)., «,!» (1994: 136), : 3,!: ,,. (,,,.) «2» (2010: 153):

90 89 4 2: )?,.,,,, 57 : (114)? (,?: 189) (115)? ( 2: 154) (116)?,,. ( 2: 289) (117)? ( 2: 147) (118)? 2: 184),,,. «,?» (1996),,,, 57, ( ): ( 2: 147);, 2: 185);,, 2: 184).,, (. 19). (.,., 125).

91 90,, : 5,!: a),,,.? b)?., (, )., ( , ): (119),. (120),..

92 91 58 : (121).. (122)».. (, ): (123).. (124)... ( ), -, -.,., 59, : (125). ( 2: 185) (126).. ( 2: 45) (127),. [---]. :,.. (! 1: 161) 58,,.. (2008: 86), «, ( )».,,,,,.. 59 ( ).

93 92 (128)!..,. (,?: 12) (129),.,!.,,. ( 2: 218),,,., (, ). «! 2» (1999: 116), :

94 93 6! 2: ,,.,, : /-, /-, /-,, : /-, /-, /-,,,., ( ).,, 60 : (130)?. [---]. (! 2: 192) (131),,,. ( 3: 111) ,..

95 94 «,?» (1996: 75).. 7,!: ,?,.,. 7 «,?» (1996: 76, 140, 179) :

96 95 8,!: a). b) * -*,. 16. a). b),.

97 96 9,!: ? 10,!: a),,,.,? b),.,,. «,?»,

98 97 «3» (2009: 196), : 11 3: , «,?» «3»,,

99 «,?», :,,.,,, (. 12): (132)?.. (133) (. 10) (133)?.. (134)?,.. (135) (. 10) (135)??. 12,!: 179 d), ( )..., «!» 61,, «,!» (1994) (.,., ).

100 99, «!». ( ) : (136)?,..?.. (,?: 182) (137)?. (! 2: 102) , -. «" "?»».,,., «,!» (1994) (. 2),,., (. 13)., «

101 100», 10 ( )., -,. 9:,! ! 1 6 6! ! ! 1 4 4! 1 4 4! ! ! ,! ,?

102 101 10:,! ! ! ! ! 1 4 4! ! ! ! ,! ,? ,,.. (2008: 86),,, : (138),?,.. (! 2: 53) (139).,. (! 2: 121) (140).,,.? ( 1: 137) (141),,.. ( 2: 215) (142),. (! 2: 53)

103 102 (143)!...,. (,!: 21) (144),. (! 3: 133) (145),.. ( 2:41) (146),.? (,!: 144) (147)..,. ( 2: 101) (148),. ( 3: 111) (149),.,,. (,?: 172) (150)?.,.. (! 1: 81) 3.2,,,,.,. (Nikunlassi 2002: 186.).,,,,,,.,,

104 103,.,,,,. (138) (150),,, (. 6.2), : (151),,,. 3: 106) (152)!!. ( 2: 62) (153),. :! ( 2: 131) (151) (153),. 6.2,.. «,?» (1996: 168),,, ( ):

105 104 13,!: 168 c),?, «,!» (1994),, : 14,!: a),. b),.,.,,, ( )., 13

106 105 5,,,,,.,.,.,, : (154),,. (! 2: 146) (155).. ( 3: 262) (156)! (! 1: 108) (157)././. ( 2: 64, 66, 71) (158).. 62 ( 2: 112) (159).?. (,!: 15) (160). ( 1: 184) (161). (! 1. : 108) (162)!. ( 2: 175) (163),.,,. ( 2: 46) 62,,.,, ( ).,., 2: 112).

107 106,,, (. )... (1983: 84 85, 2008: 90),. (154) (163),., -.,,.,,., : (164)? (! 1: 154) (165)? (! 1. : 36) (166)? (! 1. : 50) (167)? (! 2. : 147),,,,, ( ): (168)? ( 3: 155) (169),? ( 2: 26),.,.

108 107, ( ).,,,. (1983: 84) (). -,,, : (170)? (! 1. : 109) (171),!?!!?..!?,.. (! 1: 141) (172)? (! 2: 71) (173)? ( 1: 177) (174)? [---]? ( 2: 78),. 8,.,,,..

109 108, ,.,. (2011), (. ),,,.. (Dickey 1995: ),,,,, , -...,., - ( ),,»,,., -.,.. (2008: 86), «

110 109»,,.,. -,.,,,.,,,.,, (.., ),,.. (1984: 24),.,,.,,,. (2011: ), (175). (175) 63, 63 (2011: 289), -, (, ).,, ;,. ( 2011: 289, 293.)

111 110 64,,, : (175)? ( 2011: 293),,.,,. (2011: 293), (175), : (176),? ( 2011: 293) (177),? ( 2011: 293) (178),?? ( 2011: 293)., (176) :,,. (177),,. (2011: 291, 293),,,, «,»., (178), (177),,,.,,,,. ( 2011: 293.) (2011: 293), 64 (, ),, (2011: 289),., «,,,».,. ( 2011: 293.)

112 111 (178) (177), «,»., 65,, ( 2011: ). (2011: 293), (178) «,» ,,,., 66.,.,,?, : (179) [ ] [ ]?,.? (180)?] [ ]? (181) [ ]? [?] (2011: 291),,,,. 66 (2011: 292), «,»., ( ). 67 (179) (181) (2011: ).

113 112 (179).. (180) (181), :,,., (181)?,. ( 2011: ),, (2011: 292), «,»,,. «,».. 68 (. 2011: 291, 293),,,,.,,,, : (182),? 69,. ( 2011: 291) (2011: 291),,? «: «??»., (183) : (183),?,.? 70 ( 2011: ) 68 Israeli A., Speaker s Attitudes, Goals and Aspectual Choices in WH-Questions, Le Langage et L Homme (33) 1998, 1, ? ( 2011: 293). 70 (183) (2011: ).

114 113,,,.,.. (1984: 24),,,,..,.,.,,, : (184)? ( 2008: 91) (185) /? ( 2008: 90) (186)? ( 1968: 21) (187)? ( 1968: 20),,,,,... (1968: 3),, «,,». -.

115 ,,,,.,,..,,., -.,, (188),, (189), (190): (188)?.,?.? (! 3: 50) (189)..,.. (,?: 78) (190)?. (! 2: 252),,

116 115 (191) (192): (191),,. ( 2: 184) (192)?,. ( 3: 196). -. (193), 71 (194) (195),,,,, (196): (193),.,. (! 1: 59) (194)?,.. (,!: 184) (195),.. ( 2: 42) (196)? ( 2: 198) 380, ) ( ). 54, 46., «" "?». 71.., (. 8.1).

117 «!» 32, 8.,,,,., ( 63 %, 74 %), ( 37 %, 26 %).,. 19.,,, 10..,,.,,.,,,,.,, -., «!», ( ),.,

118 117,.,,.,,,, «,» (! 2. : 49),, «,» ( 2: 91): Imperfektiivistä aspektia käytetään: kun puhutaan yleensä toiminnasta ja/tai siitä mitä tehtiin?. Imperfektiivistä aspektia tarvitset, kun toteat mitä tapahtui:..,,,.,.,,, ( 2: 90): Imperfektiivistä aspektia tarvitset, kun kerrot, kuinka kauan tekeminen kesti:.

119 118 «! 2» (1999: 124) «,!» (1994: 208)? 72, : Lopuksi hienosäätöä oikean verbin valinnassa: Toimintaverbi Toiminnan kesto (?). (! 2: 124),,, -.,,,,.,,,.»,,», (. 5)..., (. 2.2) 72 «!» (1999: 124), «! 2» (2006: 102) «,!» (1994: 209),,,? «,!» (1994: 209):. P. luki Dostojevskin romaanit kolmessa päivässä (Missä ajassa?)., «+» : 200? 2011: 284).,,, «" "».,,,,,,., ( ) ( 1984: 24).

120 119,,,.,,..,..,,.., -.,,,,.,, (. 6)..,,,.,,,,,.

121 ,,,,..,,,,.,,,.,,,, «,?» (1996: 209) :,? No miten on, luitko Idiootin? (Kuten aioit.),. Kyllä vain... Olen jo lukenut (saanut luetuksi) lehden, voit ottaa sen... (1996: 32), «[,»...

122 121 1 : 1) :, 73,,. ) :,, 74,,.. ) :, ;,, 75,,. ) :,, 76,,. ) :,, «( ),» 77,,. 2) :, 73 ( 1982: 605), «,».,,,!;? 1982: 605.) 74.,,..,. ( 1982: 606.) 75, ( 1982: 606). 76 ( ) ( 1982: 608). 77, ( 1982: 608).

123 122,,»; «,,,,,,» 78,,, :,. ) :, «[ ( )»,, ;,. ) :,,,»;,,,,,,,,,. ( 1982: , Nikunlassi: ) 78, ( 1982: 609).

124 ,!:

125 124

126 125 1: Aalto, M., Alestalo-Shepelenko, M., Altounian-Rinne, N., ja Mustajoki, A.: Kapusta Master 1. Helsinki: Yle-opetuspalvelut, : Aalto, M., Alestalo-Shepelenko, M., Altounian-Rinne, N. ja Mustajoki, A.: Kapusta Master 2. Helsinki: Yle-opetuspalvelut, : Alestalo, M. Kafe Piter 1. Toinen korjattu painos. Helsinki: Finn Lectura, : Alestalo, M. ja Malmberg, I. Kafe Piter 2. Helsinki: Finn Lectura, : Alestalo, M. Kafe Piter 3. Helsinki: Finn Lectura, 2009.! 1: Jegorenkov, M., Piispanen, S. ja Väisänen, T. Možno! 1. Tekstikirja. Venäjän alkeiskurssi. 1. ja 2. painos. Helsinki: Otava, 2005[2004].! 1. : Jegorenkov, M., Piispanen, S. ja Väisänen, T. Možno! 1. Harjoituskirja. Venäjän alkeiskurssi. Helsinki: Otava, 2004.! 2.: Jegorenkov, M. ja Piispanen, S. Možno! 2. Tekstikirja. Venäjän alkeiskurssi. Helsinki: Otava, 2006.! 2. : Jegorenkov, M. ja Piispanen, S. Možno! 2. Harjoituskirja. Venäjän alkeiskurssi. Helsinki: Otava, 2006.! 3: Huttunen, T., Jegorenkov, M. ja Piispanen, S. Možno! 3. Tekstit ja harjoitukset. Helsinki: Otava, 2007.,!: Hämäläinen, E. Terve, Saša! Venäjää aikuisille. Helsinki: Finn Lectura, 1994.! 1: Keränen, R., Nikiforow, M. ja Alikov, V. Saljut! Venäjän alkeiskurssi painos. Helsinki: Otava, 1999[1997].! 1. Nikiforow, M. Saljut! Venäjän alkeiskurssi 1. Lisäharjoituksia painos. Helsinki: Otava, 2003[1998].! 2: Keränen R., Nikiforow, M. ja Patrikainen, N. Saljut! Venäjän alkeiskurssi 2. Helsinki: Otava, 1999.! 2. Nikiforow, M. Saljut! Venäjän alkeiskurssi 2. Lisäharjoituksia painos. Helsinki: Otava, 2003[2001].,?: Alestalo-Shepelenko, M. ja Hämäläinen, E. Mitä uutta, Saša? Venäjää aikuisille. Helsinki: Finn Lectura, 1996 AALTO & ALESTALO-SHEPELENKO 1994: Aalto, M. ja Alestalo-Shepelenko, M. Kapusta master 1. Opettajan opas. Helsinki: Yle-opetuspalvelut. AALTO & ALESTALO-SHEPELENKO 1999: Aalto, M. ja Alestalo-Shepelenko, M. Kapusta master 2. Opettajan opas. Helsinki: Yle-opetuspalvelut. JEGORENKOV & PIISPANEN 2009[2004]: Jegorenkov, M. ja Piispanen S. Možno! 1. Ratkaisut ja äänitetekstit. Venäjän alkeiskurssi. 4. tarkistettu painos. Helsinki: Otava. JEGORENKOV & PIISPANEN 2009[2006]: Jegorenkov, M. ja Piispanen S. Možno! 2. Ratkaisut ja äänitetekstit. Venäjän alkeiskurssi painos. Helsinki: Otava.

127 [1980] = I :. 1971:,... :. 1982:,... :. 2005:,.. :.,. 3-. : :,. [ ] :, 1962, :, :, 1962, :, :, 1965, :,... :. 2011:, ,.... :. 1996:,..... :». 1968:,... :. 1986:,.. Neuvostoliittoinstituutin vuosikirja 28. Helsinki: Hakapaino Oy. 2004:,.. :. : :, 2004, :,... :. & 1983:,..,... :. 1983:,... :. 2008:,... :.

128 127 DICKEY 1995: Dickey, S. A comparative analysis of the Slavic imperfective general-factual. Journal of Slavic Linguistics, (2) 1995, 3, GRØNN 2004: Grønn, A. The Semantics and Pragmatics of Russian Factual Imperfective. Oslo: University of Oslo. HELLSTRÖM 2001: Hellström, A. Aspektboken. Ett lärömedel om de ryska verbens aspekter. Stockholm: Laterna. LEINONEN 1984: Leinonen, M. Narrative implications of aspect in Russian and in Finnish. Aspect bound. A voyage into the realm of Germanic, Slavonic and Finno-Ugrian aspectology. Eds. C. de Groot and H. Tommola. Dordrecht: Foris, 1984, NIKUNLASSI 2002: Nikunlassi, A. Johdatus venäjän kieleen ja sen tutkimukseen. Helsinki: Hakapaino Oy. SWAN 1977: Swan, O. The Mystery of the Imperfective-completive. Slavic and East European Journal (21) 1977, 4,

129 Imperfektiivisen aspektin yleisesti nimeävä ja resultatiivis-faktinen merkitys aspektien opettamisen näkökulmasta Outi Ohtonen Pro gradu -tutkielman suomenkielinen lyhennelmä Venäjän kieli ja kirjallisuus Nykykielten laitos Helsingin yliopisto Huhtikuu 2012

130 1. Johdanto Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani imperfektiivisen aspektin yleisesti nimeävää ja resultatiivis-faktista merkitystä. Yleisesti nimeävä ja resultatiivisfaktinen merkitys ovat erityismerkityksiä, jotka syntyvät imperfektiivisen aspektin invariantin merkityksen neutralisoituessa. Neutralisoituminen tapahtuu, kun kontekstissa ei ole tekijöitä, jotka vahvistavat tai saavat aikaan muiden erityismerkitysten ilmenemisen. Aspektuaalisesti neutralisoituneet erityismerkitykset ilmaisevat vain toiminnan ja subjektin suhteen. Keskeisintä on itse toiminnan toteaminen, sen toteutumisen tai toteutumatta jäämisen, ei toiminnan aspektuaalisten erityispiirteiden ilmaiseminen. (Šeljakin 2008: 82.) Yleisesti nimeävää ja resultatiivis-faktista merkitystä yhdistää niiden samankaltainen kommunikatiivinen funktio. Merkitykset eroavat toisistaan kuitenkin huomattavasti. Yleisesti nimeävässä merkityksessä imperfektiivistä aspektia ei voida korvata perfektiivisellä aspektilla lausuman merkityksen muuttumatta, kun taas resultatiivis-faktisessa merkityksessä aspekteja voidaan käyttää synonyymisesti. Toinen keskeinen ero yleisesti nimeävän ja resultatiivis-faktisen merkityksen välillä liittyy toiminnan kertaluonteisuuden /toistuvuuden ja totaalisuuden/ei-totaalisuuden ilmaisemiseen. Yleisesti nimeävä merkitys esiintyy konteksteissa, joissa ei ilmaista toiminnan kertaluonteisuutta/toistuvuutta tai totaalisuutta/ei-totaalisuutta. Resultatiivisfaktisessa merkityksessä puolestaan on aina kyse kertaluonteisesta ja totaalisesta toiminnasta. Yleisesti nimeävässä merkityksessä imperfektiivinen aspekti viittaa tietyn tyyppiseen tilanteeseen tai toimintaan "ylipäänsä" (Meling 2011):? (Šeljakin 1983: 69). Resultatiivisfaktisessa merkityksessä puolestaan viittauksen kohteena on konkreettinen tilanne (Meling 2011):? (Šeljakin 2008: 88). Sekä yleisesti nimeävä että resultatiivis-faktinen merkitys realisoituvat pääasiassa menneen ajan verbimuodoissa, jotka esiintyvät tyypillisesti kysymyksissä tai

131 2 kysymyksistä ja vastauksista muodostuvissa dialogeissa (Hellström 2001: 30). Työssäni keskitytään myönteisten preteritilauseiden tarkastelemiseen. Yhtenä tutkielmani tärkeimmistä lähtökohdista on toiminut yhdysvaltalaisen kielitieteilijän Oscar Swanin kirjoittama artikkeli The Mystery of the Imperfective-completive (1977). Artikkelissa käsitellään ongelmia, jotka liittyvät venäjän kielen aspektien opettamiseen äidinkielenään englantia puhuville opiskelijoille. Opittuaan nyrkkisäännön, jonka mukaan loppuun suoritettuun toimintaan viitattaessa käytetään perfektiivisen aspektin verbejä, opiskelijoiden on vaikea ymmärtää, miksi perfektiivistä aspektia ei kuitenkaan käytetä esimerkiksi seuraavissa lauseissa: * ; * ; *? (Swan 1977: 518.) Tästä näkökulmasta katsottuna tapausten, joissa imperfektiivinen aspekti esiintyy yleisesti nimeävässä tai resultatiivis-faktisessa merkityksessä, ymmärtäminen on merkittävää koko venäjän verbijärjestelmän omaksumisen kannalta. Opittuaan muutaman kielioppisäännön lisää eiäidinkieliset kielenpuhujat tietävät, että toiminnan kulkua, prosessia ilmaistaan venäjän kielessä imperfektiivisen aspektin verbiä käyttäen, mutta heidän on edelleen vaikea ymmärtää, miksi sitä käytetään myös seuraavantyyppisissä lauseissa:? (Nikunlassi 2002: 183); (Šeljakin 2008: 85). Swan (1977: 519) viittaa artikkelissaan siihen, että venäjän verbijärjestelmän monimutkaisuuden lisäksi aspektien opettamista vaikeuttaa se, että vieraan kielen opetukseen suunnatut kirjat ovat lähes poikkeuksetta tavalla tai toisella puutteellisia. Oppikirjojen aspektikuvauksissa ei tavallisesti hyödynnetä opiskelijoiden äidinkieltä, ja niiden perusteella syntyy helposti vaikutelma, jonka mukaan venäjän verbiaspekti on mystinen, osin järjen ulottumattomissa oleva venäjän kielen erityispiirre (Swan 1977: ). Oppikirjoissa monia kaikkein vaikeimmista ja ymmärtämisen kannalta ratkaisevan tärkeistä kysymyksistä ei käsitellä tarpeeksi johdonmukaisesti tai perusteellisesti. Tilannetta pahentavat entisestään tapaukset, joissa ilmenee nk. aspektien konkurenssia, eli tapaukset, joissa imperfektiivisen ja perfektiivisen

132 3 aspektin verbejä voidaan käyttää synonyymisesti (lausuman merkityksen muuttumatta):? (Nikunlassi 2002: 185);? (Šeljakin 2008: 90). Näissä tapauksissa imperfektiivinen aspekti esiintyy resultatiivis-faktisessa merkityksessä, jota tutkijoiden enemmistö ei erota omaksi erityismerkityksekseen, vaan katsoo kuuluvan yleisesti nimeävään merkitykseen. Tutkielmani tavoitteena on luoda kattava yleisesitys yleisesti nimeävästä ja resultatiivis-faktisesta merkityksestä venäjä vieraana kielenä -opetuksen näkökulmasta. Empiirisessä tutkimusosassa tarkastellaan mainittujen merkitysten esiintymistä ja esittämistä suomalaisissa venäjän alkeisoppikirjoissa. Erityisenä huomionkohteena ovat kuvausten ongelmakohdat, ja tähän liittyen yksi tutkielmani tärkeimmistä tehtävistä on pohtia, miten yleisesti nimeävä ja resultatiivis-faktinen merkitys tai aspektien erityismerkitykset ylipäätään voitaisiin esittää paremmin vieraan kieleen opetukseen suunnatuissa teoksissa. 2. Imperfektiivisen aspektin merkityksistä Nykyisin vallalla olevan aspektien invariantteja merkityksiä koskevan näkemyksen mukaan imperfektiivinen ja perfektiivinen aspekti ovat privatiivissa oppositiossa ( ) keskenään. Perfektiivinen aspekti ilmaisee rajattua totaalista toimintaa ( ), kun taas imperfektiivinen aspekti on näiden merkityspiirteiden suhteen tunnusmerkitön eikä osoita, onko toiminta rajattua ja totaalista vai ei. (ks. esim. Nikunlassi 2002: 175.) Aspektien erityismerkitykset syntyvät invarianttien merkitysten pohjalta erilaisten kontekstista ilmenevien merkitysten liittyessä niihin. Kontekstilla tarkoitetaan verbivartaloa ja sen leksikaalista merkitystä, verbin taivutuspäätteiden ilmaisemia merkityksiä (esimerkiksi aika), verbin syntaktista kontekstia ja toisinaan jopa konkreettista puhetilannetta. (Nikunlassi 2002: 178.)

133 4 Aspektien erityismerkityksiä luokitellaan ja luokituksia jäsennetään eri tavoin. Esimerkiksi Venäjän tiedeakatemian kieliopin (1982) luokituksessa erotetaan neljä imperfektiivisen aspektin erityismerkitystä ( ), jotka ovat konkreettis-prosessuaalinen merkitys, rajoittamattoman toistuvuuden merkitys, pysyvän suhteen merkitys ja yleisesti nimeävä merkitys. Näistä kolme sisältävät "alalajeja", varsinaisen päämerkityksen variantteja ( ). (AG 1982: ). Šeljakin jakaa teoksessaan Kategorija aspektual nosti russkogo glagola (2008) imperfektiivisen aspektin erityismerkitykset edelleen aspektuaalisiin ( ) ja aspektuaalisesti neutralisoituneisiin merkityksiin ( ). Tutkielmassani tarkastellaan nimenomaan aspektuaalisesti neutralisoituneita merkityksiä. Perfektiivisestä aspektista poiketen imperfektiivisen aspektin invariantti merkitys voi neutralisoitua tietynlaisissa konteksteissa tai puhetilanteissa. Neutralisoituminen on mahdollista siksi, että imperfektiivisen aspektin invariantti merkitys on sisällöltään perfektiivisen aspektin invarianttia merkitystä yksinkertaisempi. Imperfektiivisen aspektin invariantin merkityksen neutralisoituminen tapahtuu, kun kontekstissa ei ole tekijöitä, jotka vahvistavat tai saavat aikaan muiden erityismerkitysten ilmenemisen. Aspektuaalisesti neutralisoituneet erityismerkitykset ilmaisevat vain toiminnan ja subjektin suhteen. Lausuman kommunikatiivisen funktion näkökulmasta keskeisintä on itse toiminnan toteaminen, sen toteutumisen tai toteutumatta jäämisen, ei toiminnan aspektuaalisten erityispiirteiden ilmaiseminen. (Šeljakin 2008: 82.) Yleisesti nimeävä merkitys ymmärretään aspektologisessa kirjallisuudessa eri tavoin. Tutkielmassani sitä ja resultatiivis-faktista merkitystä tarkastellaan Šeljakinin (2008: 83 92) esittämiä määritelmiä seuraten, jolloin yleisesti nimeävä ja resultatiivis-faktinen merkitys ymmärretään imperfektiivisen aspektin kahdeksi eri erityismerkitykseksi.

134 5 3. Imperfektiivisen aspektin käyttö yleisesti nimeävässä merkityksessä Imperfektiivinen aspekti esiintyy yleisesti nimeävässä merkityksessä viitattaessa toimintaan toteutuneena tosiasiana siten, että toiminnan ilmenemistä ei sijoiteta konkreettisesti tiettyyn ajankohtaan eikä ilmaista, onko toiminta ollut kertaluonteista, rajattua ja totaalista vai ei. Viimeksi mainittujen erityispiirteiden ilmaiseminen ei ole merkityksellistä, sillä kommunikatiivisena tehtävänä on vain nimetä kyseessä ollut toiminta. (Šeljakin 2008: 85.) Niin kuin Nikunlassi (2002: 183) huomauttaa, aina puhuja ei voi olla edes varma, onko toiminta ollut toistuvaa vai ei:,. Imperfektiivinen aspekti esiintyy yleisesti nimeävässä merkityksessä tyypillisesti kysymyslauseissa, ja yleisesti nimeävä merkitys ilmenee siten pääasiassa puhekielessä, etenkin kysymyksestä ja vastauksesta muodostuvissa dialogeissa (Hellström 2001: 30). Yleisesti nimeävässä merkityksessä imperfektiivinen aspekti ei osoita, suoritettiinko kyseessä oleva toiminta loppuun tai saiko se lopputuloksen. Tavallisesti kyse on totaalisesta, loppuun suoritetusta toiminnasta, mutta toiminnan seurausten tai tuloksen esiin tuominen ei ole olennaista lausuman kommunikatiivisen funktion näkökulmasta. Yleisesti nimeävässä merkityksessä huomio suuntautuu itse toiminnan toteamiseen, sen toteutumisen tai toteutumatta jäämisen ilmaisemiseen. (Hellström 2001: 30, Šeljakin 2008: 85.) Yleisesti nimeävän merkityksen luonne käy selvästi ilmi kysymyslauseista, joissa puhuja tiedustelee, onko kyseessä olevaa toimintaa ylipäänsä esiintynyt vai ei:? (Hellström 2001: 30);?,?? (Hellström 2001: 77). Usein tällaisiin kysymyksiin pyritään saamaan vain vastaus "kyllä" tai "ei" (Hellström 2001: 77, Šeljakin 2008: 85). Osa verbeistä voi yleisesti nimeävässä merkityksessä esiintyessään saada erityisen resultatiivisen perfektin merkityksen (Šeljakin 1983: 69, Šeljakin 2008: 85). Tällöin imperfektiivinen aspekti viittaa menneeseen toimintaan,

135 6 jonka tulos määrittää toiminnan suorittajan ominaisuuksia tai tilaa tarkasteluhetkellä (Nikunlassi 2002: 184). Perfektin merkityksessä voivat esiintyä vain teelis-resultatiiviset verbit, sillä perfektin merkityksen ilmeneminen ei ole sidoksissa itse yleisesti nimeävään merkitykseen, vaan teelis-resultatiivisten verbien semanttisiin erityispiirteisiin (Šeljakin 1983: 69 70, Šeljakin 2008: 85). Imperfektiivisen aspektin preteritimuotoon liittyy perfektin merkityksessä usein adverbiaali, jota käytetään perfektin merkityksen alleviivaamiseksi:, ;,. (Šeljakin 2008: 85.) Kuten Nikunlassi (2002: 184) huomauttaa, perfektin merkityksestä voidaan selkeimmin puhua silloin, kun vastaavassa suomenkielisessä lauseessa käytetään liittoaikamuotoja. Osa verbeistä voi yleisesti nimeävässä merkityksessä esiintyessään saada erityisen toiminnan tuloksen mitätöitymistä ilmaisevan merkityksen. Tällöin imperfektiivistä aspektia oleva predikaatti viittaa menneeseen kertaluonteiseen toimintaan, jonka tulos on tarkasteluhetkeen mennessä kumoutunut vastakkaisen toiminnan tuloksen seurauksena. (ks. esim. Rassudova 1968: 27.) Esimerkiksi seuraava lause antaa ymmärtää, että puhehetkellä isä on jo matkustanut pois: (Rassudova 1968: 27). Toiminnan tuloksen mitätöitymisen merkityksessä voivat esiintyvät vain tietyt verbit. Ryhmään kuuluvat monet fyysistä toimintaa, erityisesti liikettä ja muutosta tilasta toiseen ilmaisevat verbit kuten,, ja (Rassudova 1968: 27 28). Toiminnan tuloksen mitätöitymisen merkityksessä toimintaa voidaan luonnehtia "edestakaiseksi" tai "kaksisuuntaiseksi". Itse asiassa toiminta muodostuu kahdesta eri toiminnosta, joista jälkimmäinen kumoaa ensimmäisen tuloksen. (Hellström 2001: 32.) Verbin leksikaalinen merkitys mahdollistaa mielikuvan subjektin tai objektin liikkeestä takaisin (Rassudova 1968: 27). Tällöin ajatuksena on, että jokin palaa alkuperäiseen asemaan tai tilaan: kirja on lainattu ja palautettu (Rassudova 1968: 27 28). Vastaavia perfektiivisen aspektin verbejä käytettäessä puolestaan

136 7 ilmaistaan toiminnan tuloksen olevan voimassa tarkasteluhetkellä: kaksisuuntaista toimintaa on esiintynyt vain yhteen suuntaan, ja verbin merkitys on perfektiivinen: ikkuna on tarkasteluhetkellä auki. (Rassudova 1968: 27.) Yleisesti nimeävän merkityksen katsotaan esiintyvän myös muissa aika- ja tapamuodoissa kuin preteritissä. Imperfektiivinen aspekti esiintyy yleisesti nimeävässä merkityksessä usein infinitiivissä kuten seuraavassa esimerkissä, jossa imperfektiivisen aspektin infinitiivi ilmaisee puhujan kielteistä suhtautumista toiminnan suorittamiseen (Šeljakin 1983: 70 71[Ušakova ]):,.? (Šeljakin 2008: 86.) Infinitiiviä harvemmin yleisesti nimeävä merkitys realisoituu esimerkiksi futuurissa ja imperatiivissa (Šeljakin 1983: 69 71, Šeljakin 2008: 86):?;! (Šeljakin 2008: 86.) 4. Aspektien konkurenssi Aspektiparin verbit voivat olla erilaisessa suhteessa kielenulkoisen todellisuuden tilanteeseen, johon ne viittaavat. L. Švedova sitoo teoksessaan Trudnye slu ai funkcionirovanija vidov russkogo glagola (1984) aspektiparin ja kielenulkoisen todellisuuden suhteen kahteen eri tehtävään, jotka ovat 1) kuvaava ja 2) tulkitseva tehtävä. Todellisuutta kuvaavassa tai heijastavassa tehtävässä aspektiparin verbit viittaavat kahteen eri tilanteeseen kielenulkoisessa todellisuudessa kuten seuraavissa esimerkeissä:, ;,. Kuten esimerkit osoittavat, verbin semantiikkaan sisältyy piirteitä, jotka kuvaavat todellisten toimintojen ominaisuuksia. Kuvaavassa tehtävässä aspektiparin verbit esiintyvät eri merkityksissä. (Švedova 1984: 7 8.) Aspektiparin verbit voivat viitata myös samaan kielenulkoisen todellisuuden tilanteeseen, jolloin ne tulkitsevat tilanteen eri tavalla lausuman kommunikatiivisesta funktiosta riippuen: ; 1 Ušakova L., Upotreblenie vidov glagola v nezavisimom predikativnom infinitive, 1975.

137 8. Tällöin aspektipari esiintyy tulkitsevassa tehtävässä. Jopa kontekstistaan irrotettuna jälkimmäisessä esimerkkilauseessa käytetty perfektiivinen aspekti riittää osoittamaan, että esimerkissä on kyse rajatusta totaalisesta toiminnasta. Koska imperfektiivisen aspektin invariantti merkitys on näiden merkityspiirteiden suhteen tunnusmerkitön eikä osoita, onko toiminta rajattua ja totaalista vai ei, ensimmäinen esimerkki puolestaan on mahdollista tulkita kahdella eri tavalla:, ;,. (Švedova 1984: 8.) Kuten kaksi viimeksi esitettyä esimerkkiä osoittavat, aspektipari voi tulkitsevassa tehtävässä esiintyessään viitata yhteen ja samaan tilanteeseen objektiivisessa todellisuudessa. Kuitenkin lauseet ja eroavat toisistaan merkitykseltään. Aspektiparin verbit esiintyvät eri merkityksessä paitsi kuvaavassa myös tulkitsevassa tehtävässä. Kuvaavaa ja tulkitsevaa tehtävää erottaa kuitenkin se, että kuvaavassa tehtävässä lausumien yksiselitteiseksi tulkitsemiseksi riittää, että niissä on käytetty tiettyä aspektia. Kuten jo todettiin, tulkitsevassa tehtävässä lausuma, jossa on käytetty imperfektiivistä aspektia, puolestaan on mahdollista tulkita kontekstista irrotettuna eri tavoin. Yksi ja sama kielenulkoisen todellisuuden tilanne voidaan esittää usealla tavalla kommunikatiivisesta funktiosta riippuen. (Švedova 1984: 7 9.) Tulkitsevassa tehtävä aspektiparin verbien välinen merkitysero heikentyy. Kontekstista ja puhujan kommunikatiivisesta päämäärästä riippuen aspektiparin verbien tulkitsevassa tehtävässä ilmaisemat merkityspiirteet voivat olla enemmän tai vähemmän merkityksellisiä lausuman merkityksen kannalta. Švedova erottaa toisistaan merkityseron ensimmäisen ja toisen asteen heikkenemisen. (Švedova 1984: 9 10.) Kuten yllä todettiin, esimerkeissä ja aspektiparin verbit voivat viitata yhteen ja samaan kielenulkoisen todellisuuden tilanteeseen. Esimerkkilauseet eroavat

138 9 kuitenkin merkitykseltään: imperfektiivistä aspektia ei voida korvata perfektiivisellä tai toisin päin lausuman merkityksen muuttumatta. Imperfektiivisen aspektin osoittaman toiminnan merkityspiirteiden selvittämiseksi on välttämätöntä sijoittaa lause laajempaan kontekstiin. Aspektipari esiintyy tulkitsevassa tehtävässä, ja parin verbien merkitysero heikkenee ensimmäisen asteen verran. (Švedova 1984: ) Seuraavan esimerkin kahdessa vaihtoehtoisessa vastauksessa sekä imperfektiivisen että perfektiivisen aspektin verbi viittaa rajattuun totaaliseen toimintaan:? ). ). Imperfektiivinen aspekti itsessään ei kuitenkaan osoita toiminnan rajattuutta ja totaalisuutta, vaan nämä merkityspiirteet käyvät ilmi kontekstista. Kuten edellisessä esimerkissäkin imperfektiivisen aspektin ilmaiseman toiminnan merkityspiirteiden selvittämiseksi vastausvarianttia a) täytyy tarkastella laajemmassa kontekstissa. Vastausvariantissa b) toiminnan rajattuus ja totaalisuus puolestaan on ilmaistu ikään kuin kahdesti: sekä perfektiivistä aspektia käyttäen että kontekstuaalisesti. Se, ilmaiseeko rajattuuden ja totaalisuuden vain konteksti vai sekä konteksti että verbiaspekti, ei kuitenkaan ole oleellista lausuman merkityksen kannalta. Esimerkit eroavat kahdesta aiemmin esitetystä esimerkistä, joissa aspektipari esiintyy niin ikään tulkitsevassa tehtävässä, siten, että aspektiparin verbien vastausvaihtoehdoissa ilmaisemat merkityspiirteet eivät muuta lausuman merkitystä, siis eivät ole relevantteja sen näkökulmasta. Aspektiparin merkitysero heikkenee toisen asteen verran. (Švedova 1984: 9 11.) Kuten esimerkit osoittavat, aspektipari voi esiintyä tulkitsevassa tehtävässä sekä lausumissa, joiden merkitykset eroavat toistaan, että lausumissa, jotka eivät eroa merkitykseltään. Merkitykseltään eroavissa lausumissa aspektiparin verbit toteuttavat erilaisen kommunikatiivisen tehtävän. Lausumissa, jotka eivät eroa merkitykseltään, molemmat aspektit esiintyvät samassa kommunikatiivisessa tehtävässä. Toisin kuin esimerkkiparissa ja kahdessa vaihtoehtoisessa vastauksessa ja