KIELITIETOISEKSI OPETTAJAKSI KASVAMINEN
|
|
- Tuomas Ketonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KIELITIETOISEKSI OPETTAJAKSI KASVAMINEN EIJA AALTO - JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON OPETTAJANKOULUTUSLAITOS KIELITIETOINEN OPETTAJA? Ymmärtää kielen välittäjäroolin sisältöjen opetuksessa Näkee kielten ja kielitaitojen merkityksen ihmisen identiteetille, osallisuudelle ja osallistumiselle Arvostaa erilaisia kielirepertuaareja ja luo mahdollisuuksia niiden hyödyntämiselle Tuntee oman tiedonalansa kielenkäytön piirteitä ja tekstilajeja ja osaa ohjata niiden tulkinnassa ja tuottamisessa Osaa eritellä kielen käyttöä eri tilanteissa ja tekstilajeissa Ymmärtää, miten kieltä opitaan, ja osaa tukea oppijaa niin sisältöjen kuin kielenkin oppimisessa Language diversity by Tobias Mikkelsen (CC BY-NC 2.0) Eija Aalto - 1
2 POHDINNASSA TÄNÄÄN Aineenopettajat valokeilassa: mitä tutkimukset kertovat aineenopettajien kielitietoisuudesta? Millaista kieliasiantuntijuutta aineenopettajilla olisi syytä olla? Ymmärrys oppijan taidosta Scaffolding: oppimisen tuki Miten kieliasiantuntijuutta kehitetään opettajankoulutuksessa ja työn ohessa? Toimintakulttuurin kehittäminen Oppiainerajat ylittävä yhteistyö ja NEUVOTTELU! TUTKIMUSTEN KERTOMAA AINEENOPETTAJIEN KIELITIETOISUUS Eija Aalto - 2
3 KUN KOKEMUS EI OPETA TUTKITTUA CREESE 2005, 2010; MAY & SMYTH 2007; VALDES YM. 2005; GLEESON 2010; LOVE 2009; COADY YM. 2011; DE JONG YM. 2013; AALTO & TARNANEN 2015, 2016 Kielen näkymätön rooli tiedon rakentelussa, merkitysneuvotteluissa ja oppimisessa Erityisesti puhuttu kieli (arkikieli) resurssina usein tiedostamaton (työtapa): opetella piirtämään; käydä läpi teoria; kokeelliset työt käydään suullisesti läpi Huomio tiedonalan kieleen satunnaista eikä ainakaan suunniteltua tai tavoitteellista Kirjoittamisen ja lukemisen välttely Selitysten kirjoittaminen (explanation) vaatii eksplisiittistä opettamista, mutta sitä ei hahmoteta kieleen sidoksissa olevana taitona vaan puhtaasti oppiainetaitona Kielikäsitys: sanasto- ja termikeskeisyys Kyky eritellä tiedonalan kieltä, tekstejä ja tekstuaalisia käytänteitä sekä niihin liittyviä haasteita Lukemisen ja kirjoittamisen tukeminen myös aineenopettajan tehtävänä Kielen oppimisen vaiheiden hahmottaminen Käsitys kielen opetuksesta: yksinkertaistava, tylsä ja irrallaan oppiaineen Oppilaiden monikielisyyden tukeminen ja kielirepertuaarit oppimisen resursseina: eri kielten rinnakkainen käyttö (translanguaging) HAASTEINA KIELIKÄSITYS TEKSTIKÄSITYS YMMÄRRYS KIELEN OPPIMISESTA JA OPPISEN TUKEMINEN TIEDONALAN KIELEN ERITTELYTAITO MONIKIELISYYS RESURSSINA Look up by David Ramalho (CC BY-NC 2.0) Eija Aalto - 3
4 AINEENOPETTAJAN KIELI- ASIANTUNTIJUUS MITÄ VOISI PITÄÄ SISÄLLÄÄN? Kieli merkityksellisessä toiminnassa haastaa, sitouttaa, tukee Vuorovaikutuksessa oppiminen oppimisen yhteisöllisyys, sosiaalistuminen Aiemmat tiedot ja kokemukset Rakentaa niiden varaan, laajentaa niitä Kielen ja sisältöjen oppiminen Oppimisen arviointi ja palaute tiedostuttaa kielestä ja oppimisen strategioista Tavoite: oppijan osallisuus ja itsenäisyys Chamot et al. 1996; Cummins 1996; Walqui & van Lier 2010; Schleppegrell & O Hallaron, 2011;Bunch et al Eija Aalto - 4
5 AJATTELUA ISOSTI Oppijan aiempien taitojen ja kokemusten varaan rakentaminen ja niiden laajentaminen Vuorovaikutuksessa oppiminen HUOM! Ei tarkoita vain ryhmätöitä vaan mahdollisimman monipuolisten vv-mahdollisuuksien rakentelua (opettaja oppilas, ohjattu oppilaiden keskinäinen vv ja myös koulun ulkopuolisten tahojen kanssa) Tiedonkäsitys : oppiminen yhteistä merkitysten rakentamista VAI tiettyjen tietosisältöjen mieleenpainamista? hyvä oppiminen vs. huono oppiminen (Vygotsky 1982) Students understanding of how knowledge is produced in the subject areas is more important than the knowledge itself (Moje 2008) Kognitiivinen haaste ja oppimisen tuki (scaffolding) TIEDONALAN KIELI Disciplinary literacy involves more than simply reading and writing the disciplines; knowledge construction, negotiation, and dissemination using a wide range of semiotic resources are included in the term (Kuteeva et al. 2014). Eija Aalto - 5
6 JÄSENNÄ TIETOA JA TAVOITTEITA: MIKÄ ON YDINAINESTA? lisätietoa (nice to know)? hyödyllistä tietoa (should know)? välttämätöntä ydinsisältöä kaikille (must know)? Eija Aalto OPPIJAN KIELITAIDON TUKEMINEN - MILLAISELLA TAIDOLLA LUOKASSA? S2-opettaja resurssina, mutta jotain omaakin näkemystä Ymmärrettävyys ja viestivyys edellä Virheet eivät vähene lineaarisesti vaan jopa lisääntyvät Oppimisen merkki ja edellytys Erottelutarkkuus: isot ja pienet virheet suhteessa kielenoppimisen vaiheeseen Virheiden korjaaminen ei ensisijaista A- ja B-tasoisessa tuotoksessa. Ennemmin panostusta ilmaisutapojen monipuolistamiseen ja tuottamisvarmuuden lisäämiseen! Kielitaidon kehittyminen ei vain virheiden vähenemistä vaan eritoten tuotoksen monipuolistumista, kohdekielistymistä ja laajenemista (Reiman & Mustonen 2010) Miten opettaja seuraa ja tukee kielenoppimista: millaista palautetta, mitä korjata teksteistä? Eija Aalto - 6
7 MONENLAISTA SANASTOA Perussanasto Abstrakti yleissanasto Oppiainespesifi erikoissanasto Tutuksi oletettu sanasto Perusverbit ja - adjektiivit Arjen koulusanasto Tutuksi oletettu sanasto Sanastoa, jota käytetään oppiainesanaston selittämisessä Opetettava sanasto Oppiaineen käsitteistöä Ei natiiveillekaan tuttua KUN UUSIA SANOJA ON LIIKAA 1. Mitkä sanat tärkeitä? 2. Miten oppilas voi tekstin avulla itse päätellä (likimääräisiä) merkityksiä? Eija Aalto - 7
8 ERILAISET MEANING MAKING KEINOT TUKEMAAN TOISIAAN Koulu on monikielinen yhteisö, jossa eri kieliä ja kielimuotoja käytetään rinnakkain (translanguaging) (Blackledge, Creese & Takhi 2013; Garcia & Kano, 2014). Pedagogiset käytänteet, jotka aktivoivat eri kielimuotojen ja kielten käyttöä ja tukevat monikielisen identiteetin rakentumista Kielelliset jatkumot (eri semioottiset järjestelmät) Saman sisältötiedon käsittely eri tavoilla Arkikielestä tiedonalan kieleen; puheesta kirjoitukseen; lukemisesta kirjoittamiseen Visuaalistamisesta sanallistamiseen ja toisin päin eksplisiittinen huomio kielenkäytön tapoihin ja niiden vertailu PUHUMINEN JA KIRJOITTAMINEN OPPIMISEN VÄLINEINÄ (LÄHDE: GIBBONS 2002) 3. Our experiment was to find out what a magnet attracted. We discovered that a magnet attracts some kinds of metal. It attracted the iron filings, but not the pin. It also did not attract things that were not metal. 4. A magnet is a piece of metal which is surrounded by an invisible field of force within it. It is able to pick up a piece of steel or iron because its magnetic field flows into the metal, turning it into a temporary magnet. 1. try this one..no it doesn t go..it doesn t move.try that..yes.. it does a bit.that won t work..it s not metal..these are the best..it s making them go really fast 2. We tried a pin, a pencil sharpener, some iron filings and a piece of plastic. The magnet didn t attract the pin, but it did attract the pencil sharpener and the iron filings. It didn t attract the plastic. Eija Aalto - 8
9 Arkikielestä tiedonalan kieleen Tarvitaan käytänteitä, jotka tutustuttavat tiedonalan kieleen siten, että oppilaat rakentavat kielellistä tietoisuuttaan tottuvat käyttämään tiedonalan kieltä haastavissa tehtävissä Tuki eri kielimuotojen välisten yhteyksien rakentamiseen (Lemke 1990) arkikielen ja tiedonalan kielen vertaaminen Arkikieli Tiedonalan kieli Molempia kielimuotoja tarvitaan ovat erilaisia työkaluja tutkia todellisuutta käytetään eri viestinnällisiin tarkoituksiin (Okhee et al. 2013) ovat dialogissa keskenään OPPITUNNIN PEDAGOGINEN RAKENNE Kibler, Walqui & Bunch 2014 Scaffolding leivottu sisään oppitunnin rakenteeseen QTEL Quality teaching for English language learners / Stanford University & WestEd Eija Aalto - 9
10 TEHTÄVÄTYYPPEJÄ - ORIENTOINTI Kysely oppilaiden ennakkokäsityksistä: Taulukko, jossa väitteitä oppitunnin aiheesta samaa / eri mieltä ennen ja jälkeen tunnin Kirjoitettava myös mahdollinen evidenssi Omien ennakkokäsitysten jakaminen pareittain. Apuna fraasit, esim. Opp. 1: Mä luen väitteen X. Siinä sanotaan, että Olen samaa / eri mieltä väitteen kanssa, koska Mitä mieltä sä olet? Opp. 2: Mä olen samaa / eri mieltä sun kanssa, koska Mä luen seuraavaksi väitteen Y Think Pair Share Omien aiheeseen liittyvien aiempien kokemusten aktivointi, esim. Muistele kokemusta lapsuudestasi, kun Kertominen parille Parin kokemuksen jakaminen muulle luokalle (mahdollisesti) Ennakkotietojen aivoriihi Oppilaat täyttävät taulukkoon: Mitä tiedän aiheesta ennestään / Mitä mietin tai haluaisin tietää / Mitä opin (tunnin lopuksi) TEHTÄVÄJATKUMO VUOROVAIKUTUS TEKSTIN KANSSA Lukeminen tavoitteen kera: Lyhyen tekstin lukeminen itsenäisesti apukysymysten avulla, esim. Mitä teksti sanoo sinulle? ja Mitkä kaksi kysymystä tulee mieleesi? (rohkaisu olla välittämättä siitä, että teksti tuntuu vaikealta eikä ymmärrä kaikkea) Lukeminen ääneen 4 hengen ryhmissä: teksti kirjoitettu neljällä tyylillä, esim. lihavoitu, kursiivi, alleviivattu ja normaali oppilaat lukevat vuorotellen, jokaisella oma tyyli. Esim. Anne Frank toukokuussa Pari viikkoa tämän jälkeen hän täytti 13 vuotta. Syntymäpäivälahjaksi Anne sai päiväkirjan. Hän alkoi heti kirjoittaa siihen. Ensimmäiselle sivulle hän kirjoitti: Toivon voivani uskoa sinulle kaiken, mitä en ole tähän asti kertonut vielä kenellekään, ja toivon sinun olevan minulle suurena tukena. teksti pätkitty ymmärtämistä helpottaviin merkityksellisiin jaksoihin (konstruktiot) luetaan mahdollisesti kaksi kertaa Round robin, jossa jokainen vastaa alussa annettuun kysymykseen. Säännöt: Ei saa keskeyttää tai kommentoida ja jokaisen sanottava jotain; jos oma vastaus sama kuin edellisellä, linkitettävä siihen, esim. Minulle tuli mieleen sama asia kuin X:lle. Myös minä ajattelen, että Kysymysten läpi käyminen samalla tavalla ja yhteinen vastaaminen niihin Eija Aalto - 10
11 TEHTÄVÄJATKUMO YMMÄRRYKSEN LAAJENTAMINEN Yhteisymmärryksen rakentaminen ryhmässä: neuvottelu esim. Anne Frankin tunteista tekstin tilanteessa ja ajatusten perustelu tekstin avulla Mielen peili -harjoitus (tekstin tulkintaa) 4 opp. ryhmissä: Oppilaat rakentavat tekstin henkilön mielen peilin (tilanne, ajatukset, huolet, ongelmat ), jossa esim. 2 tärkeää lainausta tekstistä 2 oppilaiden itse kirjoittamaa tulkintaa (fraasia) henkilöstä 2 henkilöön/tekstiin liittyvää symbolia ja piirrosta Arvioinnin kriteerit sekä oman työn että muiden työn arviointiin; ohjeet esittämiseen Ryhmän itsearviointi arviointikriteerien pohjalta ja evidenssi arvioinnille Galleriakävely ryhmissä: tarkennuskysymykset ja palaute Mahdollisesti: Mielen peilin selittäminen kirjoittamalla laajentaminen omaan tuottamiseen MITÄ ON SCAFFOLDING? Tukea, joka auttaa oppijaa ylittämään osaamisensa rajoja ja tehostaa hänen kykyään kehittää uutta osaamista ja taitoja, jotka ovat siirrettävissä uusiin käyttöyhteyksiin. Toimintaa ns. lähikehityksen vyöhykkeellä Sekä suunniteltua että vuorovaikutuksessa syntyvää Mahdollistaa kaikkien osallistumisen Tärkeää, että apu/tuki on väliaikaista ja auttaa oppilasta etenemään kohti uusien käsitteiden hallintaa, uutta ymmärryksen tasoa ja uutta kieltä. ohjaa oppilasta tietämään, miten tehdä jotakin (ei vain mitä tehdä, jotta he jatkossa osaavat paremmin tehdä vastaavia tehtäviä itsenäisesti. On tulevaisuusorientoitunutta: se, mitä oppilas pystyy tekemään tuetusti tänään, hän pystyy tekemään itsenäisesti huomenna. Lue lisää: Gibbons 2009; The ladder or life is full of splinters by Mykl Roventine (CC BY-NC 2.0) Eija Aalto - 11
12 Tekstien muuntaminen tekstilajista toiseen, esim. tekstin pääsisältö postikortiksi, mielen peiliksi, kuvaksi, sketsiksi, videoksi, tiedonalan kielestä kaveripuheeksi Strategioiden opettaminen, jotta oppilaat oppivat reflektoimaan ja tarkkailemaan omaa oppimistaan ja toimintaansa, esim. lukustrategiat, clarifying bookmarks, itsearviointilomakkeet Oppilaiden auttaminen aiemman tiedon ja kokemuksen sekä opittavan sisällön ja kielen kytkemisessä toisiinsa, esim. tekstin ja puheen ennakkojäsennykset: aikajanat, vertailumatriisit Skeeman rakentaminen Metakognitiivinen kehittäminen Scaffolding Mallintaminen Kontekstualisointi Tekstin muuntaminen Siltaaminen Tiedonalan kielen ja käsitteiden selventäminen tuomalla ne oppilaan maailmaan, esim. kuvat, videoklipit, esineet Kielenkäytön mallit, esim. fraasit tekstistä puhumiseen, argumentoimiseen, tietyn tekstilajin kirjoittamiseen, ryhmäkeskustelussa toimimiseen Aiempien tietojen ja kokemusten aktivointi ja uuden tiedon leipominen yhteen niiden kanssa, esim. väitteitä opittavasta asiasta > samaa/eri mieltä. Ennakkokäsitysten arviointi myöhemmin: mikä tekstissä tukee/ei tue niitä? Walqui 2006 SCAFFOLDING LUKEMISESSA 3 ERI TUEN TASOA Tehtävänä hankkia taustatietoa historiallisesta tapahtumasta lukemalla 3 lyhyttä tekstiä Kukin teksti tuo aiheeseen eri näkökulman Kuhunkin tekstiin annetaan 3 lukemista ohjaavaa kysymystä Esimerkit, miten lukemisen tuki voidaan järjestää kolmella eri tavalla (ks. seuraavat diat) Muokattu lähteestä: QTEL Quality teaching for English language learners / Stanford University & WestEd Eija Aalto - 12
13 SCAFFOLDING MINIMITUKI TEKSTIN LUKEMISESSA 3 oppilaan ryhmässä (ryhmä taidoiltaan heterogeeninen) Oppilaat lukevat tekstit ja vastaavat kysymyksiin itsenäisesti (n. 5 min) teksti seuraavalle, kunnes kaikki ovat lukeneet kaikki kolme tekstiä Oppilaat jakavat omat vastauksensa kysymyksiin asiantuntijaryhmässä ns. Round Robin -tekniikalla: yksi oppilas puhuu kerrallaan, ja toiset eivät saa keskeyttää tai kommentoida ennen kuin kaikki ryhmän oppilaat ovat kertoneet vastauksensa. Oppilaat täydentävät omia vastauksiaan toisiltaan oppimansa perusteella. SCAFFOLDING KOHTALAINEN TUKI TEKSTIN LUKEMISESSA Palapelitekniikka (kotiryhmät ja asiantuntijaryhmät taitotasoittain) Oppilaille kerrotaan, että he hankkivat asiantuntemusta yhdestä teemasta ja jakavat tiedon sitten omalle kotiryhmälleen Asiantuntijaryhmässä oppilaat työskentelevät ensin pareittain He lukevat yhden kolmesta tekstistä ja hyödyntävät kirjanmerkkiä selittämisessä (clarifying bookmark, ks. ohessa) seuraavan skeeman mukaan: Oppilas A lukee tekstin ensimmäisen kappaleen ääneen ja sen jälkeen ajattelee ääneen ja selittää ymmärryksensä tekstistä hyödyntäen Clarifying bookmarkia. Hänen lopetettuaan oppilas B voi kertoa omat ajatuksensa A:n lukemasta tekstistä. Tämän jälkeen B lukee samaan tapaan seuraavan kappaleen. Kun parit ovat valmiit, jokainen oppilas lukee hiljaa itsekseen tekstin loppuun (kolmas kappale edellisiä lyhyempi) ja vastaa kysymyspaperissa oleviin kolmeen kysymykseen. What I can do What I can say I am going to think about I m not sure what this is about, but I think it may what the selected text may mean mean. This part is tricky, but I think it means After rereading this part, I think it may mean I am going to summarize my understanding so far. What I understand about this reading so far is I can summarize this part by saying The main points of this section are Eija Aalto - 13
14 Sitten oppilaat jakavat omat vastauksensa kysymyksiin asiantuntijaryhmässä ns. Round Robin -tekniikalla: yksi oppilas puhuu kerrallaan, ja toiset eivät saa keskeyttää tai kommentoida ennen kuin kaikki ryhmän oppilaat ovat kertoneet vastauksensa. Jos oppilailla on samoja ajatuksia, heidät ohjeistetaan vastaamaan esim.: Olen samaa mieltä kuin NN siinä, että mutta huomasin myös, että Kirjoitin myös, että Jos oppilaiden mielestä toisten vastauksissa on hyviä aineksia, he voivat lisätä ne omaansa. Oppilaat palaavat kotiryhmiin ja jakavat tietonsa tekstistä muille ryhmän jäsenille sekä oppivat toisten ryhmien työstä. SCAFFOLDING MAKSIMITUKI TEKSTIN LUKEMISESSA Opettaja lukee kunkin tekstin ääneen käyttäen tekstiin liittyviä kysymyksiä. Hän pysähtyy avainkohdissa ja pyytää oppilaita keskustelemaan parin kanssa, mitä he pystyvät vastaamaan luetun perusteella kysymykseen. Opettaja kysyy oppilaiden näkökantoja ja ohjaa ryhmää vastaamisessa. Ryhmä muotoilee yhdessä vastaukset, ja opettaja mallintaa vastaamista. Eija Aalto - 14
15 CLARIFYING BOOKMARKS Otetaan käyttöön 1 2 kerrallaan What I can do I am going to think about what the selected text may mean. I am going to summarize my understanding so far. I am going to use my prior knowledge to help me understand. I am going to apply related concepts and/or readings. I am going to ask questions about ideas and phrases I don t understand. What I can say I m not sure what this is about, but I think it may mean This part is tricky, but I think it means After rereading this part, I think it may mean What I understand about this reading so far is I can summarize this part by saying The main points of this section are I know something about this from I have read or heard about this when I don t understand the section, but I do recognize One reading/idea I have encountered before that relates to this is.. We learned about this idea/concept when we studied This concept/idea is related to Two questions I have about this section are I understand this part, but I have a question about I have a question about I am going to use related text, pictures, tables, and graphs to help me understand unclear ideas. If we look at this graphic, it shows The table gives me more information about When I scanned the earlier part of the chapter, I found Aída Walqui/ WestEd Goldsmith & Tran (2013) Eija Aalto - 15
16 KIELIASIAN- TUNTIJUUDEN KEHITTÄMINEN PERUSKOULUTUKSESSA JA OPETTAJAN TYÖSSÄ KIELITIETOINEN TOIMINTAKULTTUURI KIELTEN ARVOSTAMINEN, NÄKYVYYDEN LUOMINEN TIEDONALOJEN KIELTEN TAVOITTEELLINEN OPETUS YHTEISTYÖ JA KEHITTÄMINEN YLI OPPIAINERAJOJEN (JATKUVUUS) KIELIASIANTUNTIJAT RESURSSEINA MUTTA: MONIALAISTA NEUVOTTELUA PEDAGOGY OF PROMISE : OPPILAAT MAHDOLLISUUKSIEN, EI PUUTTEIDEN NÄKÖKULMASTA (WALQUI & VAN LIER) Cooperation by Marina del Castell (CC BY-NC 2.0) Eija Aalto - 16
17 ASIANTUNTIJUUDEN KEHITTÄMINEN OPPIVASSA YHTEISÖSSÄ Creese (2005, 2010): Luotava joustavia ja jatkuvia rakenteita opettajien ainerajat ylittävälle yhteistyölle Tutkiva asenne työhön tutkiva opettaja kyseenalaistaa omaa toimintaansa havainnoi, pohtii, valikoi ongelmia kokoaa tietoja, soveltaa ratkaisuja, perustelee menettelytapoja ja ratkaisuja arvioi tehtyä, erittelee näkemyksiään, tekee synteesejä ja jakaa muiden kanssa havaintojaan, kokemuksiaan ja näkemyksiään Engeström (1999) Ekspansiivinen oppiminen käynnistyy, kun työpaikalla kyseenalaistetaan olemassa olevan käytänteen toimivuus ja syntyy tarve kehittää (=oppia) jotain uutta Oppiminen rajojen ylityksenä (boundary crossing,tsui & Law 2007) horisontaalinen oppiminen Generoidaan yhteistyössä uutta tietoa, jota ei ole olemassa : kollaboratiivinen kehittely- ja ajatteluprosessi (Wenger 1998) ei kierrätetä jo olemassa olevaa tietoa tai taitoa OPETTAJANKOULUTUKSEN HAASTE: TIEDOSTAMISESTA TAITOIHIN Opettajankoulutuksen haaste: usein tietoisuuden ja kiinnostuksen herääminen mutta miten kartuttaa myös taitoja Perinteen voima: opettajaopiskelijoilla uudet ajatukset puheessa mutta perinteet vievät helposti totuttuihin tekemisen ja jäsentämisen tapoihin Ollaan alkutaipaleella, mutta millaiset rakenteet tukevat kielitietoisuuden kehittymistä ei-kieliasiantuntijoiden keskuudessa? Ilmiölähtöisyys Integroidut kurssit Ainerajat ylittävä ohjattu yhteistyö ja neuvottelu Mallintaminen Tutkiva asenne, kun valmiita vastauksia ei ole tiedonalojen kielistä on aika vähän tutkittua kuvausta lingvistin käsitteet ja lähestymistavat usein aineenopettajalle liian monimutkaisia ja epäkiinnostavia helposti muunnu aineenopen asiantuntijuudeksi avain on aineiden välisessä neuvottelussa Oma tutkimusaineisto osoittaa, että aineenopettajalla saattaa monesti olla pragmaattisempi ja pedagogisempi tulokulma oppiaineen kielelliseen analyysiin kuin kieliasiantuntijalla, joka jää jumittamaan totuttuihin kielellisen kuvauksen tapoihin Language as action kieli toimintana eivät Eija Aalto - 17
18 KIELENKÄYTTÖÄ TUKEVIA OPPIAINEKÄYTÄNTEITÄ: POHTIVA PUHE (EXPLORATORY TALK) Thinking together program (Mercer & Sams 2006) Kaikki relevantti tieto on jaettua. Kaikki ryhmän jäsenet osallistuvat keskusteluun. Toisten mielipiteitä ja ideoita arvostetaan ja pohditaan. Jokaista pyydetään selittämään ja perustelemaan päättelyään ja ajatteluaan. Haasteet ja vaihtoehdot tehdään näkyviksi ja niistä neuvotellaan. Ryhmä pyrkii yhteisymmärrykseen ennen päätöksen tekoa tai toimintaa. KIELENKÄYTTÖÄ TUKEVIA OPPIAINEKÄYTÄNTEITÄ: OHJATTU TIEDON KONSTRUOINTI, DIALOGINEN OPETUS Kysymykset on rakennettu niin, että ne herättävät pohdiskelevia vastauksia (Alexander 2004; Mercer & Sams 2006) Vastaukset herättävät jatkokysymyksiä ja niitä käytetään dialogin rakennusosina (ei lopputuloksina) Yksittäiset sananvaihdot (ope opp ja opp opp) ketjutetaan tutkimuksellisiksi jatkumoiksi eikä jätetä irrallisiksi oppilaiden ajatukset vaikuttavat tunnin kulkuun oppilaiden osallistaminen ja sitouttaminen Ryhmäkeskusteluja ohjataan: tehokas kielenkäyttö ja kollaboratiivinen työskentely Miten tutkitaan, perustellaan, pohditaan tietoa, jaetaan ideoita ja neuvotellaan niistä ja tehdään yhteisiä päätöksiä Oppilaiden oma vastuu omien ja muiden ideoiden arvioimisesta ja yhteisestä oppimisesta Eija Aalto - 18
19 Pluriliteracies teaching for learning (PTL) TEKSTEILLÄ TOIMIMISESTA AJATTELUTAITOIHIN havaitseminen kuvailu kertominen TUTKIMUS- TAIDOT KÄSITTEEN- MUODOSTUS- TAIDOT MUUNTAMIS- TAIDOT määrittely luokittelu induktiivinen deduktiivinen analoginen Lipman 1996 (muunnellen) PÄÄTTELY- TAIDOT KRIITTINEN SUHTAUTU- MINEN käsitteellistäminen kuunteleminen kirjoittaminen ihmetteleminen perusteiden kyseleminen kriteereihin perustuva arviointi kyseenalaistaminen Eija Aalto - 19
20 HYÖDYLLISTÄ JA KÄYTÄNNÖLLISTÄ LUETTAVAA Stanford University: Understanding language - Language, Literacy, and Learning in the Content Areas Persuasion across time and space: Maths: Science: NYC Department of Education: Literacy Units and Lesson Plans on+plans.htm A pluriliteracies approach to teaching for learning Espoon kaupunki, Kieli- ja kulttuuritietoisuus: FI/Paivahoito_ja_koulutus/Perusopetus/Suomenkielinen_opetustoimi/Opetuksen_k ehittaminen/kieli_ja_kulttuuritietoisuus/materiaalit_kielitietoisuus(101778) SOPPI suomeksi oppimassa: Teaching the language of schooling in the context of diversity. Study materials for teacher development: Gibbons, P English learners academic literacy and thinking. Learning in the challenge zone. Heinemann. Kibler, A. K., Walqui, A. and Bunch, G. C Transformational Opportunities: Language and Literacy Instruction for English Language Learners in the Common Core Era in the United States. TESOL J, 6: Walqui, A Scaffolding Instruction for English Language Learners: A Conceptual Framework. The International Journal of Bilingual Education and Bilingualism 9(2). Eija Aalto - 20
Näkökulmia kielitietoisuuteen
POM1YSU Kielitietoinen opetus monikielisessä ja -kulttuurisessa ryhmässä Luento 2 Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos Näkökulmia kielitietoisuuteen Miten tunnistat oppilaiden kielelliset resurssit?
LisätiedotVertaispalaute. Vertaispalaute, /9
Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt
LisätiedotOsallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto
Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Havaintoja työtavan kehittämisen taustaksi yksin kirjoittamisen perinne
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotPOM1YSU Kielitietoinen opetus monikielisessä ja -kulttuurisessa ryhmässä. Luento 2 Auli Lehtinen Materiaalit: Eija Aalto 2015
POM1YSU Kielitietoinen opetus monikielisessä ja -kulttuurisessa ryhmässä Luento 2 Auli Lehtinen auli.m.lehtinen@jyu.fi Materiaalit: Eija Aalto 2015 Näkökulmia kielitietoisuuteen Miten tunnistat oppilaiden
LisätiedotOpiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio
Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella
LisätiedotMitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen
Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että
LisätiedotVAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto
VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,
LisätiedotPOM1YSU Suomen kielen taidoiltaan heterogeeninen ryhmä. Luento 2 Eija Aalto Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos
POM1YSU Suomen kielen taidoiltaan heterogeeninen ryhmä Luento 2 Eija Aalto eija.aalto@jyu.fi Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos Näkökulmiakielitietoisuuteen Miten tunnistat oppilaiden kielelliset
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotMonilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014
Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,
LisätiedotItse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi
Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Kurkistus oppimis- sekä taito- ja osaamiskäsityksiimme Millaisessa kontekstissa opetamme?
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotOman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus
Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus Tiedote 13/2015 www.oph.fi valtionavustusta enintään
LisätiedotMonilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center
Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaito ja kielitietoisuus - kysymyksiä Mitä on monilukutaito
LisätiedotECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana
ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä
LisätiedotPuhumaan oppii vain puhumalla.
Puhumaan oppii vain puhumalla. Maisa Martin Jyväskylän yliopisto suomenkielisanootervetuloa.fi Toisto-menetelmän periaatteet ja selkopuhe oppijoiden tukena Luetaan yhdessä -verkoston syysseminaari Paasitorni
LisätiedotKonstruktiivisesti linjakas opetus. Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila
Konstruktiivisesti linjakas opetus Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila 17.11.2014 Opetuksen linjakkuus (Biggs & Tang 2007) Seuraavat opetuksen osat tukevat toisiaan oppimistavoitteet sisällöt
LisätiedotKielitietoisuuden merkitys koulutuskeskustelussa. Jenni Alisaari & Heli Vigren OKL Turku
Kielitietoisuuden merkitys koulutuskeskustelussa Jenni Alisaari & Heli Vigren OKL Turku Mikä on DivEd? - kieli- ja kulttuuritietoisen opettajuuden ja opettajankoulutuksen kehittämishanke - opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotLAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen
LisätiedotKoko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon
Rinnakkaisohjelma Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon klo 15.15-16.15 Annamari Kajasto, opetusneuvos, Opetushallitus Tarja Aurell, apulaisrehtori, Helsingin Saksalainen koulu Paasitorni 15.5.2017
Lisätiedot7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet
7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle
LisätiedotKorkeakoulujen ruotsin opetus - lakia ja asetusta vai oppimisen paloa
Korkeakoulujen ruotsin opetus - lakia ja asetusta vai oppimisen paloa ROKK- seminaari Helsinki 20.05.2015 Peppi Taalas Kielikeskus Jyväskylän yliopisto peppi.taalas@jyu.fi Keskeisinä ajatuksina Fokus opedamisesta
LisätiedotSisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22
Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...
LisätiedotKIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ
KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa.
1 SAAMEN KIELI JA KIRJALLISUUS -OPPIMÄÄRÄ Saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Vuorovaikutustilanteissa
LisätiedotSuomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Laaja-alainen osaaminen 1 T1 Rohkaista oppilasta harjoittamaan vuorovaikutus- ja
LisätiedotArviointikäsitys Kielipuntarin taustalla
Arviointikäsitys Kielipuntarin taustalla SUOMI-KOULUJEN OPETTAJIEN KOULUTUSPÄIVÄT 9.8.2012 Nina Reiman nina.reiman@jyu.fi MIKSI KIELIPUNTARI? Oppilaiden kielitaidon tunnistaminen, edistymisen seuraaminen
LisätiedotOnnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa
Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö tietokoneavusteinen opetus etäopetus tietoverkkojen
LisätiedotEtusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen
Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta
LisätiedotKielikasvatus ja OPS2016
Tampere Vapriikki 1.9.2016 Kielikasvatus ja OPS2016 Terhi Seinä Opetushallitus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kielitietoisen opetuksen syvin olemus Kielikasvatuksella pelastetaan ihmiselämiä @PlaMattila
Lisätiedotanna minun kertoa let me tell you
anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta
LisätiedotInformation on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine Centre for Language and Communication Studies
Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine 4.1.2018 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve
LisätiedotKieli- ja kulttuuritietoisen opettajuuden ja opettajankoulutuksen edistäminen. Kiia Kuusento
Kieli- ja kulttuuritietoisen opettajuuden ja opettajankoulutuksen edistäminen Kiia Kuusento kiia.k.kuusento@utu.fi DivEd buokcal gillii ja kultuvrii sukella kieleen ja kulttuuriin dyk i diversitet 2 Mikä
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
LisätiedotUusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition)
Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition) Esko Jalkanen Click here if your download doesn"t start automatically Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition) Esko Jalkanen
LisätiedotKokemuksia varhaisesta kieltenopetuksesta Paula Keskinen Jyväskylän steinerkoulu
Kokemuksia varhaisesta kieltenopetuksesta Paula Keskinen Jyväskylän steinerkoulu 11.10.2019 Jyväskylän steinerkoulu Perustettu 1983 n. 170 oppilasta (esiopetus, 1-9) Yksityiskoulu, valtionavun piirissä
LisätiedotS2-kehittämispäivät Katriina Rapatti Äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori, S2-opettaja Hakunilan koulu, Vantaa
S2-kehittämispäivät 9.10.2012 Katriina Rapatti Äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori, S2-opettaja Hakunilan koulu, Vantaa Miksi? yhteiskunnan moninaistuminen koulutuksellinen tasa-arvo eriarvoistumisen
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotNetwork to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi
Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi
LisätiedotATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto
ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:
LisätiedotInformation on preparing Presentation
Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals
Lisätiedotkehittämässä: -oppimäärä Arvioinnin kielitaitoa suomen kieli ja kirjallisuus
Arvioinnin kielitaitoa kehittämässä: suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärä Minna Harmanen opetusneuvos, Opetushallitus Oppimisen arvioinnin kansallinen konfrenssi 11.4.2017, Ryhmä C4, https://urly.fi/la1
LisätiedotTyöelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari
Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotTavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä
Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja
Lisätiedot9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet
9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman
LisätiedotInformation on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku Centre for Language and Communication Studies
Information on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku 24.8.2017 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve terve!
LisätiedotSuomea toisena kielenä oppivat lapset, vuorovaikutus ja kielitaito
Suomea toisena kielenä oppivat lapset, vuorovaikutus ja kielitaito Lasten suomen kielen käyttö monietnisissä päiväkodeissa Suomessa Salla.Kurhila@helsinki.fi Vuorovaikutus, suomen kielen taito ja monikielinen
LisätiedotMEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS
Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.
LisätiedotVuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet
Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet Niina Sinkko/Suomalais-venäläinen koulu Suomi-Venäjä-Seura, pääsihteeri https://www.youtube.com/watch?v=f8rq_iugejc Yleisesti Paikalliset opsit
LisätiedotTutkiva Oppiminen Lasse Lipponen
Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen
LisätiedotInformation on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine
Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?
LisätiedotVanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:
Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen
LisätiedotJorma Joutsenlahti / 2008
Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan
LisätiedotOPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on
LisätiedotMONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus
MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!
LisätiedotMakroekologiaa pedagogisella mikrolusikalla
Makroekologiaa pedagogisella mikrolusikalla Jukka Forsman Biologian laitos Mentori: Seppo Rytkönen, Biologian laitos Species diversity and coexistence - Syventävä kurssi, 3 op. - 10 2 h - Loppusuorituksena
LisätiedotKielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:
Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
LisätiedotYleissivistävä koulutus uudistuu
Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö
LisätiedotSuomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa
Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä SUOMEN KIELI perusoletuksena on, että opiskelija
LisätiedotSuomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE
1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen
LisätiedotTyöskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen
Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi
LisätiedotYlöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan
LisätiedotSuomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH
Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH 2017-2018 Opettajankoulutuslaitoksen Sat@Oppi järjestää yhteistyössä opettajankoulutuslaitoksen Rauman ja Turun yksiköiden kanssa perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen
LisätiedotKieli- ja kulttuuritietoinen opetus 1-15 op OPH
Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus 1-15 op OPH 2017 2018 Opettajankoulutuslaitoksen Sat@Oppi järjestää yhteistyössä opettajankoulutuslaitoksen Rauman ja Turun yksiköiden kanssa ensisijassa perusopetuksen
Lisätiedotkieltenoppimiskertomukseni My Language Biography
kieltenoppimiskertomukseni My Language Biography Nimi / Name Kertoo edistymiseni kieltenopiskelussa Shows my development in learning languages 2 Kielenoppimiskertomus koostuu kolmesta osasta: My Language
LisätiedotArkistot ja kouluopetus
Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUKSEN JA ESIOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN VARHAISKASVATUKSEN SUUNNITELMA
Kasvatuksen ja opetuksen toimiala LAPSEN ESIOPETUKSEN JA ESIOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN VARHAISKASVATUKSEN SUUNNITELMA Lapsen esiopetuksen suunnitelma laaditaan yhdessä lapsen, huoltajan ja varhaiskasvatuksen
LisätiedotAJATTELE ITSE. Hanna Vilkka
AJATTELE ITSE Hanna Vilkka Kirjallisuus: Hurtig, Laitinen, Uljas-Rautio 2010. Ajattele itse! Hirsjärvi, Remes, Sajavaara 2007: Tutki ja kirjoita Viskari 2009: Tieteellisen kirjoittamisen perusteet TUTKIMUKSELLINEN
LisätiedotOpetuskokonaisuus Mikämikä-päivään
Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Tutkivan oppimisen ote u Artikkelien etsiminen ja lukeminen > ymmärryksen syventäminen Mikämikä-päivä Vaajakumpu 8.3.2016 u 3D (Johanna ja Jenni) u 4B (Pauliina ja Tiina)
LisätiedotSUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio
Schola Europaea Office of the Secretary-General Pedagogical Development Unit Ref.: 2017-01-D-38-fi-3 Orig.: EN SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio Language III attainment descriptors
LisätiedotKolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.
Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me
LisätiedotVerkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari
Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin Marleena Ahonen TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Virtuaaliyliopistohankkeen taustaa: - Tavoitteena koota verkko-oppimisen alueen ajankohtaista
LisätiedotKASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI
KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti
LisätiedotYLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN
YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN SARI LINDBLOM-YLÄNNE PROFESSOR I UNIVERSITETSPEDAGOGIK UNIVERSITETSPEDAGOGISTA FORSKINS- OCH UTVECKLINGSENHETEN (YTY) HELSINGFORS UNIVERSITET MUUTOKSEN VAIKEUS JA HITAUS
LisätiedotVertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta
Vertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila 3.3.2010 Saara Repo Tutkimusaineisto Avoimen yliopiston opiskelijat,
LisätiedotS2-opetus aikuisten perusopetuksessa - aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöönottoa tukeva koulutus 15.5.
S2-opetus aikuisten perusopetuksessa - aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöönottoa tukeva koulutus 15.5.2017 Katri Kuukka Tiina Muukka Satu Lahtonen Keskeistä lukutaitovaiheessa
LisätiedotHorisontti
Horisontti 19.11.2015 Vuosiluokkaistaminen. Mitä tehdään ennen sitä? Oppimiskäsitys Eriyttäminen ja oppimisen tuki Oppiaine Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arvioinnin periaatteet Oppimisympäristöt Tärkeää
LisätiedotAlueellinen yhteistoiminta
Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö
LisätiedotLUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4
LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 tuetusti / vaihtelevasti / hyvin / erinomaisesti vuosiluokka 1 2 3 4 käyttäytyminen Otat muut huomioon ja luot toiminnallasi myönteistä ilmapiiriä.
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotKUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä
KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden
LisätiedotKUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa
KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua
LisätiedotVIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ
VIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ VIERAAN KIELEN/SAAMEN KIELEN A1-OPPIMÄÄRÄN OPETUKSEN TAVOITTEET VUOSILUOKILLA 1-2 Oppiaineen tehtävä Vuosiluokilla 1 2 vieraan kielen ja saamen kielen opetuksen
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotOppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin
Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus
LisätiedotUusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki
Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki 13.4.2018 17/04/2018 Opetushallitus 2 17/04/2018 Opetushallitus 3 Kulttuurinen osaaminen,
LisätiedotMiksi ja miten kielen oppimista arvioidaan? Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivä Jenni Alisaari (TY) & Nina Reiman (JY)
Miksi ja miten kielen oppimista arvioidaan? Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivä 6.8.2014 Jenni Alisaari (TY) & Nina Reiman (JY) Miksi kielen oppimista pitää arvioida? Arviointi kielenoppimisen tukena
LisätiedotT3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä
A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä
LisätiedotOpetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet
VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös
LisätiedotMiten opettaja voi tukea?
Miten opettaja voi tukea? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet JEDU 12.12.2013 JAMK/AOKK Maija Hirvonen 2013 Tuen tarpeiden kartoittaminen HAASTATTELUT, KYSELYT, SEURANTA hakeutumisvaihe, orientaatiojakso TIEDON-
LisätiedotKiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.
Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja
LisätiedotMUSEOT KULTTUURIPALVELUINA
Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina
LisätiedotPerusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi
Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi
LisätiedotMaahanmuuttajaoppilaat perusopetuksessa
Maahanmuuttajaoppilaat perusopetuksessa Maahanmuuttajataustaisen oppilaan koulupolku Haasteita ja hyviä käytänteitä Kajaani 27.3.2017 Raimo Salo, KT Finland School of Education raimo.salo@fsoe.fi 044 375
LisätiedotSanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka
Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Kirsi Tarkka 12.11.2018 Rovaniemi Varhaiskasvatus otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta
LisätiedotMonilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen
Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
Lisätiedot