KANSAINVÄLISYYSKASVATUSAIHEISIA DRAAMATUOKIOITA 4 5-VUOTIAILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KANSAINVÄLISYYSKASVATUSAIHEISIA DRAAMATUOKIOITA 4 5-VUOTIAILLE"

Transkriptio

1 KANSAINVÄLISYYSKASVATUSAIHEISIA DRAAMATUOKIOITA 4 5-VUOTIAILLE Soile Kristola C9824 Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsinki Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Kristola, Soile. Kansainvälisyyskasvatusaiheisia draamatuokioita 4-5-vuotiaille. Helsinki, kevät 2009, 64 s., 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Etelä, Helsinki, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Opinnäytetyö sisältää kansainvälisyyskasvatusaiheisia draamatuokioita. Draamatuokiot on tarkoitettu kansainvälisyyskasvatuksen opettamiseen ja draamatuokioiden kohderyhmäksi valittiin 4-5-vuotiaat lapset. Opinnäytetyössä on 6 draamatuokiota joiden aiheina on ihmiset ja erilaisuus, asuminen, koulu, vesi, eläimet ja rauha. Opinnäytetyö on tuotettu Kirkon Ulkomaanavulle. Draamatuokiot on testattu kahdessa eri päiväkodissa ja kolmella eri lapsiryhmällä. Draamatuokioiden testaamiseen osallistui myös molempien päiväkotien henkilökuntaa ja heiltä myös kerättiin palautetta draamatuokioiden onnistumisesta. Myös lapsilta kerättiin palautetta draamatuokioista. Sekä aikuisten, että lasten palautteista koottiin yhteenveto. Opinnäytetyössä kansainvälisyyskasvatusta käsitellään draaman keinoin ja siinä olevat draamatuokiot sisältävät keskustelutuokioita, draamaleikkejä ja pantomiimeja. Draamatuokioissa olevat leikit keksin osittain itse ja osittain otin valmiita leikkejä. Draamatuokiossa voi hyödyntää myös Kuuma tuoli- ja Opettaja roolissa draamatekniikoita. Draamatuokiot koettiin melko toimiviksi kokonaisuuksiksi joita on myös helppo muokata muihin käyttötarkoituksiin. Draamatuokiot koettiin myös hyödyllisiksi ja niiden avulla oli helppo opettaa rauhankasvatusta ja ihmisen erilaisuuteen liittyviä kysymyksiä sekä ympäristökasvatukseen ja kestävään kehitykseen asioita. Kansainvälisyyskasvatuksen avulla on helppo opettaa lapsille yhteisvastuullisuutta, suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden hyväksymistä ja kansainvälisyyskasvatus on myös osa päiväkotien varhaiskasvatussuunnitelmaa. Draamakasvatus taas on hyvä keino kansainvälisyyskasvatuksen opettamiseen ja lasten itseilmaisun kehittymiseen. Asiasanat: kansainvälisyyskasvatus, draamatuokiot, lapset

3 ABSTRACT Kristola, Soile. Global education using drama techniques for 4- to 5-year-old children. 64 p., 1 appendix. Language: Finnish. Helsinki, Spring Diaconia University of Applied Scienses. Degree programme in Social Services. Degree: Bachelor of Social Services The objective of this study was to teach global education through drama techniques. The study was a product in which six drama sessions were planned for 4- to 5- year old children in a day-care centre. The subjects of the drama sessions were differences in people, living conditions, school, water, animals and peace. I tested these drama sessions with children in two day-care centres. My study was produced for Finn Church Aid The drama sessions contained plays, short discussions and pantomimes. I got feedback from the children and the staff at the day-care centres. A summary of the feedback is included in the thesis. By using drama sessions one can teach for example global education, tolerance, solidarity, diversity, environmental education as well as peace education. Keywords: product, global education, drama techniques, children

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO MITÄ ON KANSAINVÄLSIYYSKASVATUS Kirkon Ulkomaanapu opinnäytetyön työelämätahona Kansainvälisyyskasvatusta varhaiskasvatuksessa Keinoja ja menetelmiä kansainvälisyyskasvatuksen opettamiseen Draamakasvatus kansainvälisyyskasvatuksen menetelmänä Huomioitavaa draaman opettamisessa LAPSI 4 5-VUOTIAANA PROSESSIN KUVAUS Produktin toteutus Draamatuokioiden kokeilu Draamatuokioiden toteutuksesta saatu palaute Oma arvio draamatuokioiden onnistumisesta POHDINTA LÄHTEET LIITEET 1 KPL: MATERIAALIPAKETTI

5 1 JOHDANTO Opinnäytetyöni käsittelee kansainvälisyyskasvatusta yhteisöllisyyden, suvaitsevaisuuden ja erilaisuuden hyväksymisen kautta. Olen koonnut materiaalipaketin (liite 1), joka sisältää kansainvälisyyskasvatusaiheisia draamatuokioita päiväkoteihin ja -kerhoihin. Draamatuokiot on tarkoitettu 4-5-vuotiaille lapsille. Materiaalipaketissa on 6 draamatuokiota, jotka on kaikki kokeiltu käytännössä kahdessa eri päiväkodissa. Opinnäytetyön työelämätahona on Kirkon Ulkomaanapu, jolle opinnäytetyö on tuotettu 4 5-vuotiaiden lasten kansainvälisyyskasvatus aineistoksi, jota he voivat hyödyntää erilaisissa kerhoissa. Heidän tarkoituksenaan on tehdä opinnäytetyöstä opas, jota myös muut kerhot sekä päiväkodit voivat hyödyntää kansainvälisyyskasvatuksessa. Draamakasvatusaiheisia tutkimuksia, joissa kohde ryhmänä on päiväkoti-ikäiset lapset, on tehty melko paljon, mutta päiväkoti-ikäisille suunnattua kansainvälisyyskasvatus aineistoa on vastaavasti melko vähän saatavilla. Tunnetuin lapsille suunnattu kansainvälisyyskasvatus aineisto on Kemppainen- Koiviston ja Salmion matkalla suvaitsevaisuuteen. Itse en ole löytänyt kansainvälisyyskasvatus aiheista tutkimusta joka olisi suunnattu 4-5-vuotiaille lapsille ja jossa kansainvälisyyskasvatusta tarkasteltaisiin draamapedagogiikan avulla. Opinnäytetyön tavoitteena on palvella ensisijaisesti lasten kanssa työskenteleviä aikuisia kansainvälisyyskasvatuksen opettamisessa, sillä kansainvälisyyskasvatuksen opettamiselle on tarvetta päiväkodeissa. Päiväkodeissa on nykyisin yhä enemmän monikulttuurisia lapsia ja etenkin suvaitsevaisuus ja erilaisuuden hyväksyminen vaativat niin aikuisilta kuin lapsiltakin opettelua. Draama taas on hyvä keino opettaa näitä asioita leikin ja keskustelun kautta.

6 6 2 MITÄ ON KANSAINVÄLISYYSKASVATUS Kansainvälisyyskasvatus edistää kulttuurienvälistä vuoropuhelua ja toinen toisilta oppimista. Se on prosessi, joka auttaa meitä ymmärtämään ja arvostamaan erilaisuutta ja erilaisia kulttuureja sekä tekemään kehitystä edistäviä valintoja (Opetusministeriö 2007, 13.) Kansainvälisyyskasvatuksen tavoitteena on ihminen, joka näkee maailman laajasti ja ihmisten erilaisuuden rikkautena. Se luo pohjan lasten erilaisuudensietokyvyn kehittymiselle. Hyvä kansainvälisyyskasvatus on havainnollista ja elämyksellistä toimintaa, joka kehittää lapsessa vastuuta muita ihmisiä ja luontoa kohtaan (Frondelius 2004, 8-9.) Kansainvälisyyskasvatuksessa on siis kysymys useampia elämänalueita koskevien asenteiden ja arvojen välittämisestä. Siten se tulisi sisällyttää kiinteäksi osaksi kaikkea koulun ja päiväkodin toimintaa (Myllymäki 2004, 35.) Kansainvälisyyskasvatus-käsitteelle ei ole olemassa yhtä selkeää ja yleisesti hyväksyttävää määritelmää. Se on kuitenkin toimintaa, joka ohjaa lapsia, nuoria ja aikuisia kohti globaalia yhteisvastuuta. Ennen kaikkea kansainvälisyyskasvatus on kuitenkin asennekasvatusta. Käsite on laaja ja sen alle mahtuu monia erilaisia teemoja, kuten: ihmisoikeus- ja tasa-arvokasvatus, jonka tavoitteena on lisätä tietoa ihmisoikeuksista ja edistää niiden toteutumista. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ja niiden mukaan ihmisillä on oikeus elää vapaata ja tasa-arvoista elämää. Ihmisoikeus- ja tasa-arvokasvatuksen kautta opitaan arvostamaan ja kunnioittamaan toisia. Kehityskasvatuksen tavoitteena on Unicefin 1995 esittämän määritelmän mukaan kasvattaa lapsia ja nuoria omaksumaan tietyt tiedot, taidot, asenteet ja arvot, joiden avulla muutoksen ja kehityksen hallinta ja ymmärtäminen olisi mahdollista (Myllymäki 2004, 17). Kehityskasvatus on siis lähestymistapa jonka avulla tutkitaan kansainvälisiä suhteita ja niiden muutostarvetta, sekä mahdollisuuksia globaalin epätasa-arvoisuuden poistamiseksi (Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa 2008).

7 7 Kulttuurikasvatusta voi pitää melko luonnollisena osana kansainvälisyyskasvatusta. Kulttuurikasvatus -termin rinnalla on alettu puhua monikulttuurisuuskasvatuksesta ja kulttuurien välisestä kasvatuksesta. Kulttuurikasvatuksen aihepiirit sivuavat monia kansainvälisyyskasvatukseen osa-alueita ja siinä käsitellään syrjinnän, oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon ja kulttuurierojen herättämiä kysymyksiä. (Myllymäki 2004, 16.) Rauhankasvatus on yleiskäsite, jota käytetään kansainvälisyyskasvatuksen alla. Rauhankasvatuksen periaatteita ovat maailmanrauhan vahvistaminen, ristiriitojen väkivallaton ratkaiseminen ja konfliktien ehkäiseminen. Turvallisuuskasvatus on pitkälti samansisältöistä kuin rauhankasvatus, ja siksi niitä tarkastellaan usein yhdessä. Yleisesti turvallisuuskasvatuksella tarkoitetaan sitä, että ihmiset ja yhteisöt elävät vapaina, rauhassa ja turvallisesti. He voivat osallistua omaan hallintoonsa ja nauttivat perusoikeuksistaan (Myllymäki 2004, 21). Rauhan- ja turvallisuuskasvatuksella pyritään siis siihen, että jokainen yksilö oivaltaisi yhteismaailmalliset arvot ja toimintatavat, joilla rauhaa voitaisiin rakentaa (Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa 2008). Viestintäkasvatuksessa ohjataan ihmisiä ymmärtämään viestinnän lainalaisuuksia. Kansainvälisyyskasvatuksen kannalta on olennaista kasvattaa toisaalta aktiivisia, tiedostavia ja kriittisiä informaation vastaanottajia, ja toisaalta aktiivisia ja osaavia viestijöitä. Mediakasvatus voidaan katsoa osaksi viestintäkasvatusta. Siinä media ymmärretään vaikuttamisen välineenä johon liittyy myös arvovalintoja. Mediakasvatuksessa opetellaan tarkkailemaan millaista maailmankuvaa media tuottaa (Myllymäki 2004, 18.) Viestintä- ja mediakasvatuksen tavoitteena on auttaa ihmisiä kehittymään kriittisiksi viestinnän käyttäjiksi, jotka ymmärtävät viestintää yhteiskunnallisena ilmiönä ja osana teknologista kehitystä. Lisäksi tavoitteena on opettaa viestinnän kulttuuristen, esteettisten ja eettisten arvojen pohtimista ja tunnistamista (Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa 2008.) Ympäristökasvatuksen tavoitteena on lisätä ihmisten tietoisuutta ympäristöstä ja siihen liittyvistä kysymyksistä sekä siitä, millä tavoin me itse vai-

8 8 kutamme omalla toiminnallamme ympäristöön. Ympäristökasvatuksella edistetään sellaisten asenteiden ja arvojen omaksumista, jotka auttavat ympäristön kannalta eettisesti vastuulliseen toimintaan. Ympäristökasvatuksella on merkittävä rooli kestävän kehityksen ja vuosituhattavoitteiden saavuttamisessa (Kehitys yhteistyön palvelukeskus Kepa 2008.) 2.1 Kirkon Ulkomaanapu opinnäytetyön työelämätahona Kirkon Ulkomaanapu on opinnäytetyöni työelämätaho, jolle kansainvälisyyskasvatusaiheinen draamatuokio-kirjanen on tarkoitus tuottaa. He voivat käyttää draamatuokioita sellaisenaan tai osia niistä omiin tarkoituksiinsa. Kirkon Ulkomaanapu on Suomen suurin kehitysyhteistyö järjestö sekä toiseksi suurin katastrofiavun antaja. Se on osa kirkkojen kansainvälistä avustus verkostoa ja se tekee laaja-alaista avustustyötä yli 50 maassa. Kirkon Ulkomaanapu tekee työtä etnisestä, poliittisesta tai uskonnollisesta taustasta riippumatta (Kirkon Ulkomaanapu 2008.) Kirkon Ulkomaanapu tekee työtä pääasiassa paikallisten järjestöjen ja ihmisten kanssa ja on läsnä paikanpäällä, kunnes yhteisöllä on edellytykset tulla toimeen omillaan. Kirkon Ulkomaanavun toimintaan kuuluvat, pitkäjänteinen kehitysyhteistyö, humanitäärinen katastrofiapu sekä ihmisoikeus- ja rauhantyö. Kirkon Ulkomaanapu myös tukee köyhien kirkkojen diakoniatyötä. (Kirkon Ulkomaanapu 2008.) Kansainvälisen auttamisen lisäksi Kirkon Ulkomaanapu toteuttaa Suomessa erilaisia vaikuttamiskampanjoita sekä kehittää kanavia kehitysyhteistyöhön osallistumiseen. Kirkon Ulkomaanapu tukee myös monin tavoin seurakuntien kansainvälisyyskasvatusta sekä kehittää toimintaa ja tukimuotoja seurakuntayöhön (Grönlund 2008, 56.) Yhteisvastuukeräyksen joka on Suomen suurin kansalaiskeräys tuotosta menee 60 prosenttia Kirkon Ulkomaanavun työhön. Yhteisvastuukeräyksen varoilla rahoitetaan mm. Kirkon Ulkomaanavun perinteistä

9 9 hanketyötä. Myös seurakunnat rahoittavat Kirkon Ulkomaan avun toimintaa (Pentikäinen (toim.) 2008, 13.) 2.2 Kansainvälisyyskasvatusta varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksessa lapsen omaan kulttuuriin, elämäntapoihin ja historiaan perehdytään, niitä arvostetaan ja ne näkyvät varhaiskasvatuksen arkipäivässä (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2006, 39). Varhaiskasvatuksessa lapsen taiteelliset oppimiskokemukset syntyvät musiikillista, kuvallista ja draamallista yms. toimintaa vaalivassa kasvuympäristössä (Stakes 2005, 23). Kansainvälisyyskasvatus on siis yksi päivähoidon sisältöalueista. Päivähoidossa kansainvälisyyskasvatukseen sisältyvät yhteisvastuullisuus, suvaitsevaisuus sekä yksilöllisyyden ja erilaisuuden kunnioittaminen (Myllymäki 2004, 55.) Tavoitteena on tasapainoinen ihminen, joka näkee erilaisuuden rikkautena sekä sen, että erilaisuuden ja toisten kunnioittamisen kautta löytyy myös ihmisten samankaltaisuus (Frondelius 2004, 8). Hyvä kansainvälisyyskasvatus on havainnollista ja elämyksellistä toimintaa, joka kannustaa lapsia yhteistyöhön ja opettaa heille vastuunottamista ja toisten huomioonottamista. Samalla se auttaa heitä huomaamaan, että yhteisvoimin saavutetaan hyviä tuloksia ja että ryhmässä toimiminen on mukavaa (Frondelius 2004, 10.) Kansainvälisyyskasvatuksen avulla lapsille kehittyy halu, rohkeus ja taito ilmaista itseään ja oppia havainnoimaan maailmaansa ja elämää vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa (Liukko 1999, 11). Kansainvälisyyskasvatuksen tavoitteena on antaa välineitä oman maailmankuvan rakentamiseen ja maailman hahmottamiseen. Samalla sen tarkoitus on herätellä lapsia oivaltamaan, miksi oikeudenmukaisuus ja reiluus ovat tärkeitä asioita (Kivistö 2008, 38). Tarkastelen opinnäytetyössäni kansainvälisyyskasvatusta pääasiassa kulttuurikasvatuksen, ympäristökasvatuksen sekä rauhankasvatuksen kautta. Kulttuurikasvatus, johon kuuluu myös monikulttuurisuuskasvatus, ympäristökasvatus sekä rauhankasvatus ovat kansainvälisyyskasvatuksen sisältöalueita. Tavoit-

10 10 teeni on tuottaa materiaalia, jolla päiväkoti-ikäisille pystyttäisiin helposti opettamaan suvaitsevaisuutta, erilaisuuden hyväksymistä ja yhteisvastuullisuutta. 2.3 Keinoja ja menetelmiä kansainvälisyyskasvatuksen opettamiseen Kansainvälisyyskasvatuksen tulee muodostaa jatkumo päiväkodeista korkeakouluihin; sitä tulee kehittää sekä elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaisesti. Kansainvälisyyskasvatus voi olla siis sekä opetuksen/oppimisen kohteena että opetuksen/oppimisen keinona (Opetusministeriö 2007, 16.) Kansainvälisyyskasvatusta voi opettaa muun muassa tanssin keinoin, jolloin ryhmälle voi opettaa vaikka jonkin maan perinnetanssin tai eri kulttuureihin kuuluvia tansseja. Tanssin sijaan tai tanssin lomassa voi opettaa myös eri maiden ja kulttuurien lauluja, runoja, kädentaitoja, ruokaperinteitä tai tapoja (Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa 2008.) Sadut ja tarinat ovat myös hyviä menetelmiä kansainvälisyyskasvatuksen opettamisessa. Ne sisältävät elementtejä, jotka voivat tukea lapsen kehitystä. Lisäksi ne rikastuttavat mielikuvitusta. Mielikuvituksen avulla lapsi käsittelee tunteitaan ja kehityskriisejään. Lapsi myös rakentaa minäkuvaansa mielikuvituksen avulla. Sadut ja etenkin kansansadut sisältävät piilotajuista symboliikkaa, joka ilmentää ihmisen kasvuun liittyviä kriisejä. Parhaimmillaan satu vastaa lapsen pelkoihin, kehittää hänen älyään ja auttaa häntä selviämään tuteistaan. Käsitellessään yleisinhimillisiä ongelmia sadut lievittävät lapsen paineita ja tukevat minäkuvaa. Sadut myös voivat tutustuttaa lapset toiseen kulttuuriin ja niiden tapoihin (Välivaara 1996, 144.) Sadutus käy myös menetelmäksi kansainvälisyyskasvatuksen opettamiseen. Erityisesti sadutuksen eräs muoto, satukirjeenvaihto, on mielenkiintoinen menetelmä tutustua eri kulttuureihin. Kertomuksia voi vaihtaa erimaalaisten lasten välillä. Tällöin lasten omien kertomusten välityksellä eri kulttuurit lähentyvät ja tulevat konkreettisemmiksi. Lapsista on mielenkiintoista tutustua maailmaan ja toisten kansojen tapoihin elää ja olla. Lapset myös pohtivat samanlaisia asioita eri puolilla maapalloa (Karlsson 2005, 77.) Erimaiden väliset sadutusprojektit ovat osoittaneet, ettei kansainvälisyyskasvatus olekaan mitään erityistä, vaike-

11 11 aa ja monimutkaista, kun siihen soveltaa lasten omaa ajattelua ja heidän ehtojaan (Karlsson 2005, 178). Opinnäytetyössäni perehdyn kansainvälisyyskasvatuksen eri teemoihin draamakasvatuksen avulla Draamapedagogiikka kansainvälisyyskasvatuksen menetelmänä Draamapedagogiikka tai draamakasvatus, jolla nimellä sitä myös kutsutaan, on kasvatuksellista ja opetuksellista toimintaa, jossa käytetään luovia, teatterinomaisia keinoja. Siinä yhdistyvät kaikki ilmaisun osa-alueet; sana, ääni, kuva, liike ja musiikki (Helenius, Jäälinoja & Sormunen 2000, 23.) Draamassa on kysymys yhteisöllisestä oppimisprosessista, joka mahdollistaa erilaiset ryhmä- ja yksilöprojektit. Ajatuksena on, että ihminen on toiminnan lähtökohta ja päämäärä. Draamapedagogiikassa ei ole mallia, johon tulee pyrkiä, vaan lähtökohta on olemassa olevat tiedot, kokemukset ja persoonallisuus (Korhonen & Östern 2001, 83.) Niinpä draamapedagogiikan tärkeimpiä tehtäviä on ylläpitää lapsissa kykyä leikkiä, kykyä asettua leikisti johonkin tilanteeseen, kykyä antautua täysillä tilanteen ehdoille, eläytyen kokemaan tässä ja nyt kaikilla aisteilla ja tunteilla. (Helenius ym. 2000, 27.) Draamapedagogiikan lähtökohtana pitäisi olla ryhmän omat ajatukset, tunteet, mielikuvat, tarpeet, toiveet ja edellytykset. Draamapedagogiikalla pyritään kokonaisilmaisun kehittämiseen sekä erilaisten ilmaisukeinojen ohjaamiseen. Se on myös sosiaalisten taitojen oppimista, sekä ryhmänä toimimista yhteisten päämäärien eteen. Se on myös oman itsen tarkastelua, ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta, sekä oman henkilökohtaisen kehityksen tarkkailua (Korhonen & Östern 2001, 91.) Draama rohkaisee lasta persoonallisiin ratkaisuihin ja mielikuvituksen käyttöön. Draamassa siirrytään mielikuvituksen ja eläytymisen kautta leikkimään ja olemaan joku toinen ja jossain toisessa paikassa. (Helenius ym. 2000, 23.) Draamapedagogiikassa käsitellään ongelmia draaman keinoin. Se on myös oman

12 12 itsen tarkastelua, ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta, sekä oman henkilökohtaisen kehityksen tarkkailua (Korhonen & Östern 2001, 91.) Myös yhteiskunnan ja kulttuurin tarkastelu eri näkökulmista auttaa oppimaan draamapedagogiikkaa. Tietysti draamapedagogiikkaa opitaan myös kirjoittamalla, esittämällä ja osallistumalla draamaan. Mielestäni kuitenkin tärkein tapa oppia draamapedagogiikasta on oppiminen yhdessä tekemällä. Draamapedagogiikka on myös subjektiivisen maailmankuvan rikastamiseen ja syventämiseen tähtäävää toimintaa. Varhaiskasvatuksessa draaman tekeminen on prosessinomaista työskentelyä, jossa prosessi jaetaan osanottajien kesken. Varhaiskasvatuksessa draama on olemukseltaan lähellä leikkiä, johon voidaan tietoisesti yhdistää virittäviä ja ilmaisua avaavia harjoituksia. Tällaisiin alkuharjoituksiin aikuisen on helppo houkutella lapset mukaan omalla eläytymisellään. Draama voi olla myös laaja elämyksellinen projekti jota työstetään näytelmälliseksi esitykseksi asti. Näin ollen draamatuokioiden tulisi olla hauskoja, jännittäviä, elämyksellisiä ja haastavia lasten ja aikuisten kohtaamistilanteita (Helenius ym. 2000, 28.) Päivähoidossa draamaopetuksen tavoitteena on tukea lapsen kokonaispersoonallisuuden kehitystä ja tasoittaa lasten kehityksellisiä eroja. Tavoitteena on myös tutustuttaa lapsi taiteen maailmaan laajasti ja kokonaisvaltaisesti yhdistellen taiteen eri aloja. Tärkeä tavoite on myös erilaisten ryhmätyötaitojen, keskittymiskyvyn ja pitkäjänteisyyden kehittäminen, sekä lapsen itsetunnon vahvistaminen ja liiallisen itsekritiikin estäminen. Draamallisen toiminnan lähtökohtana ovat lasten vapaa leikki ja draamalliset tilanteet (Sinivuori & Sinivuori 2000, 14.) Draama on globaalien kehityskysymysten tarkasteluun oiva työkalu, sillä sen avulla voi tuoda kaukana olevan todellisuuden lähelle esimerkiksi omaan luokkaan tai päiväkotiryhmään. Toisaalta draaman avulla voi ottaa välimatkaa vaikeisiin ja kipeisiinkin asioihin. (Hautaniemi 2008, 46.)

13 Huomioitavaa draaman opettamisessa Ohjaajalla täytyy olla sekä tietoa että ymmärrystä siitä, miten draamaopetus rakennetaan niin, että taiteellinen oppiminen on mahdollista. Ohjaajan täytyy tuntea ryhmä hyvin, jotta hän pystyy suunnittelemaan tunnit ja harjoitukset niin, että ne palvelevat kaikkia osallistujia taidoista riippumatta. Ohjaajan tulee myös huomioida missä ja milloin toiminta tapahtuu. Tehtävien haasteellisuuden ja oppijan suoritusvalmiuksien täytyy siis vastata toisiaan, jotta tehtävien avulla syntyy menestymisen odotuksia ja mahdollisuuksia onnistua. (Toivanen 2002, 197.) Opetusta suunniteltaessa on otettava huomioon opetuksen tavoitteet, ryhmän koko, ryhmän motivaatio ja innostus, teema sekä ajankäyttö. Aluksi voi aloittaa lyhyillä draamatuokioilla ja ryhmän tarpeiden, tason ja innostuksen myötä voi siirtyä aina vaan suurempiin ja pitkäkestoisempiin draamaprosesseihin. (Hautaniemi 2008, 48.) Ohjaajan tehtävänä on luoda ilmapiiri, jossa osallistujat voivat tuntea olonsa vapaaksi kokeilemaan, luomaan, etsimään ja epäonnistumaan sekä pohtimaan tehtyä (Heikkinen 2004, 118). Tärkeää on se että lapsi saa mahdollisuuden tutustua draaman eri työtapoihin ja mahdollisesti löytää ohjaajan opastuksella oman tapansa ilmaista itseään. Ohjaaja voi ohjata ja antaa tilaisuuksia taiteellisiin elämyksiin ja kokemuksiin, mutta valmiita malleja ohjaajan ei tule antaa (Pätäri-Rannila, Varjus, Rinneaho & Sinivuori 2005, 11.) Ohjaajan tärkein työkalu on hän itse yhdessä ryhmän kanssa. Ohjaaja ei ole ryhmän ulkopuolinen jäsen vaan osallistuu aktiivisesti mukaan draamalliseen toimintaan. Draamaprosessien aikana saattaa tulla yllättäviä tilanteita ja ohjaajan tulisikin nähdä asiat monelta eri näkökannalta. Ohjaajan on oltava valmis joustamaan ja elämään tilanteessa. Ohjaajan tärkein tehtävä on kuitenkin olla lapselle oppaana kohti ilmaisun maailmaa (Pätäri-Rannila, Varjus, Rinneaho & Sinivuori 2005, 11.) Ohjaaja valitsee prosessin suunnan, kuljettaa sitä ja saattaa loppuun. Prosessi ei kuitenkaan aina etene niin kuin ohjaaja on alun perin suunnitellut vaan hänen tulisi pysytä joustamaan tilanteiden mukaan. Ohjaajan tehtävänä on siis viedä

14 14 prosessia eteenpäin ja tarvittaessa keskeyttää se mikäli se ei etene lainkaan tai muuttuu esim. liian meluisaksi. Ohjaajan epävarmuus heijastuu lapsiin ja siksi jokainen prosessi ja kokonaisuus tulee miettiä tarkkaan etukäteen eri vaihtoehtoineen (Pätäri-Rannila, Varjus, Rinneaho & Sinivuori 2005, 12.) Draamatuokioiden ja draamaprosessien aikana ohjaaja saa arvokasta tietoa luovasta prosessista, ryhmän käyttäytymisestä ja lapsen toiminnasta ryhmän jäsenenä. Draamakasvatuksen päätavoitteena onkin kehittää lapsen vuorovaikutustaitoja mahdollisimman monipuolisesti (Liukko 1999, 11.) Draamatuokioiden sisältö ja eteneminen on aina ratkaistava kunkin opetusryhmän tarpeiden, taitojen ja kehittymisen mukaan. Ihanteellisinta olisi jos hyvinkin eritasoiset oppilaat voisivat työskennellä sujuvasti yhdessä. Tällöin tehtäviin tai leikkeihin ei aseteta mitään erityisiä vaatimuksia tai päämääriä vaan pelkkä harjoitteiden tekeminen riittää (Korhonen & Östern 2001, 172.) 3 LAPSI 4 5-VUOTIAANA Kehittyäkseen lapsi tarvitsee säännöllistä ja pitkäkestoista toimintaa, joka ajan myötä muuttuu aina haasteellisemmaksi. Lapsen kehitystä eteenpäin vievät tapahtumat eivät rajoitu vain henkilöiden väliseen vuorovaikutukseen vaan sisältävät myös tutkimisen, kokeilun ja kuvitteellisen toiminnan. Lapsi oppii havainnoiden, tarkkaillen, jäljitellen ja toistaen. Lapsi sulauttaa uuden toiminnon ja siihen tarvittavan tiedon aiemmin opittuun (Havainnointi ja pedagoginen tuki 2008, 1.) 4-vuotias lapsi on utelias, innostuva, luova ja omatoiminen. Hän uskoo itseensä ja kykyihinsä vahvasti. 4-vuotias lapsi on mielikuvitukseltaan rikas ja hän uppoutuu leikin ja sadun maailmoihin, kertoo tarinoita ja usein liioittelee jutuissaan. Hän ei kuitenkaan aina ymmärrä toden ja kuvitellun rajaa. 4-vuotias osaa myös noudattaa sääntöjä ja leikkii mielellään vuorovaikutuksessa toisten lasten kanssa. (Havainnointi ja pedagoginen tuki 2008, 11.) 4-5-vuotiaana lapsen ystävyyssiteet voimistuvat ja pojat alkavat leikkiä suuremmissa ryhmissä kuin tytöt. Täs-

15 15 sä ikävaiheessa lapsi on itsenäisempi ja alkaa selittää leikkejä toisille lapsille. (Einon 1999.) 5-vuotias lapsi on kehityksessään suvantovaiheessa, hän on omatoiminen, tasapainoinen ja sopeutuva. 5-vuotias lapsi haluaa osallistua ja auttaa esim. kotitöissä ja ymmärtää mikä on totta ja mikä satua. Hän myös hyväksyy pelien ja leikkien säännöt ja noudattaa niitä. 5-vuotias alkaa myös ymmärtää minkälaista käytöstä ympäristö häneltä odottaa erilaisissa tilanteissa. 5-vuotias lapsi kykenee jo tunnistamaan ja nimeämään tunteita, kuten pelon, ilon, surun, vihan ja ujouden. Hän saattaa usein kuitenkin pelätä kuviteltuja asioita, kuten kummituksia, peikkoja tai jättiläisiä. Hän osaa kuitenkin ilmaista pelkojaan kielellisesti. 5- vuotias tarvitsee myös yhä enemmän tilaisuuksia tuntea itsensä vapaaksi ja itsenäiseksi (Havainnointi ja pedagoginen tuki 2008, 12.) 4 5-vuotias lapsi on jo varsin taitava monissa asioissa ja innokas sekä utelias oppimaan uusia asioita. 4 5-vuotiaan elämää leimaa voimakas mielikuvitus, hän myös usein kertoo villejä tarinoita ja nauttii samanikäisten lasten seurasta. Erityisesti 4 5-vuotiaat nauttivat roolileikeistä ja varsinkin pukeutumisleikit ovat kiehtovia. Mielikuvitus auttaa luomaan uusia leikkejä ja lapsi uppoutuu helposti leikin ja sadun maailmaan (Mannerheimin lastensuojeluliitto 2008.) Lapsen motorisen kehityksen lähtökohtana on oma keho ja sen kautta koetut aistimukset. 4-vuotiaana lapsi osaa kävellä vakaasti ja hallitsee tasapainonsa, sekä tietää kehonsa osat. Hän myös osaa seisoa muutaman sekunnin yhdellä jalalla, sekä hyppiä yhdellä jalalla paikallaan ja eteenpäin. 5-vuotias lapsi vastaavasti liikkuu jo sujuvasti, omaa hyvän liikkeiden koordinaatiokyvyn ja hyppelee molemmilla jaloilla. Hän myös hahmottaa kehonsa osat ja osaa nimetä ne. Osaa seisoa yhdellä jalalla, kävellä viivaa pitkin ja liikkua ketterästi, pystyen liikkumaan erilaissa olosuhteissa (Havainnointi ja pedagoginen tuki 2008, 28.) 4-5-vuotias osaa muun muassa kantaa isoja leluja, väistellä kun häntä ajetaan takaa, ajaa pyörällä, oppii luistelemaan, uimaan ja hyppimään trampoliinilla. Hänen liikkumisensa on jo aikuismaisempaa, vaikka häneltä puuttuukin aikuisen kestävyys ja kyky ennakoida. 4-5-vuotias lapsi on myös vielä hieman kömpelö

16 16 eikä tajua tekojensa seurauksia (lapsi voi esimerkiksi heilutella reppua niin, että se osuu pöydällä olevaan lasiin) (Einon 1999, 30.) 4 5-vuotiaat lapset nauttivat sanoilla leikkimisestä, loruista, runoista ja saduista. He jaksavat kuunnella pitkiäkin tarinoita. He ovat kiinnostuneita erilaisista asioista ja pohtivat niiden syytä ja tarkoitusta sekä kyselevät paljon ja kaipaavat perusteellisia vastauksia kysymyksiinsä. Lapsista on erityisen mukava keskustella aikuisten kanssa. (Mannerheimin lastensuojeluliitto 2008.) 4-vuotiaana lapsi osaa järkeillä ja ratkoa ongelmia, ymmärtää sääntöjä ja alkaa kertoa mitä ajattelee. 4-vuotias myös ymmärtää, että toisilla on ajatuksia, kokemuksia ja tunteita, jotka poikkeavat hänen omistaan, hän myös alkaa ottaa ne huomioon ollessaan vuorovaikutuksessa toisten kanssa. (Einon 1999.) 4 5-vuotias lapsi alkaa arvioida omia kykyjään ja taitojaan vertaamalla itseään kavereihin. Lapsi alkaa kokea huonommuuden tunnetta siitä, jos hän on erilainen kuin toiset. Lapsi tarvitsee rohkaisua, itsetunnon vahvistamista ja kykyjen ja taitojen esille tuomista. Jokainen on hyvä jossain ja uusia asioita voi opetella ja oppia. (Mannerheimin lastensuojeluliitto 2008.) 4 PROSESSIN KUVAUS 4.1 Produktin toteutus Toteutin opinnäytetyönäni materiaalipaketin, joka sisältää kansainvälisyyskasvatusaiheisia draamatuokioita päiväkodeissa ja -kerhoissa käytettäväksi. Draamatuokiot on suunniteltu 4-5-vuotiaille lapsille. Draamatuokioita on 6 ja ne sisältävät draamallisia leikkejä ja keskustelutuokioita kansainvälisyyskasvatukseen liittyvistä aiheista ja teemoista, kuten erilaisuuden hyväksyminen, rauhankasvatus ja ympäristökasvatus, joita tarkastellaan suvaitsevaisuuden, erilaisuuden hyväksymisen ja yhteisvastuullisuuden kautta.

17 17 Draamatuokioiden aiheet ovat siis lyhyesti ihminen ja erilaisuus, vesi, eläimet, asuminen, koulu ja rauha. Opinnäytetyöni käsittelee kansainvälisyyskasvatuksen osa-alueista monikulttuurisuuskasvatusta, ihmisoikeus- ja tasaarvokasvatusta, ympäristökasvatusta sekä rauhan- ja turvallisuuskasvatusta. Aiheet draamatuokioihin olen valinnut sillä perusteella, että ne ovat aina ajankohtaisia ja usein ne myös puhuttelevat tavalla tai toisella niin lapsia kuin aikuisiakin. Myös oma kiinnostukseni tarkastella näitä aihealueita juuri draamakasvatuksen kautta vaikutti aiheiden valintaan. Jonkin verran aihevalintaa ohjasi myös Kirkon ulkomaanavun toiveet materiaalin suhteen. Koulu- ja vesiaiheiset draamatuokiot liittyvät myös YK:n vuosituhat tavoitteisiin. YK:n vuosituhat tavoitteet on laadittu vuonna Kaikki YK:n 189 jäsenmaata allekirjoittivat vuosituhatjulistuksen, jossa sovittiin selkeistä ja mittavista tavoitteista jotka tähtäävät köyhyyden vähentämiseen ja muiden suurten kehitysongelmien ratkaisemiseen. Julistuksen lähtökohtana on, että maailman yhteisön jäsenillä on vastuu toistensa hyvinvoinnista. Aikarajaksi vuosituhat -tavoitteiden toteutumiselle asetettiin vuosi Myös Suomi on sitoutunut vuosituhat julistuksen arvoihin ja päämääriin ja ne muodostavat Suomen kehitysyhteistyön perustan (Rokka & Toivanen ) YK:n vuosituhattavoitteita on 8 ja niiden päämääränä on 1. äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistaminen, 2. peruskoulutuksen ulottaminen kaikille, 3. sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja naisten aseman parantaminen, 4. lapsikuolleisuuden vähentäminen, 5. odottavien äitien terveyden parantaminen, 6. HIV:n ja aidsin, malarian sekä muiden tautien vastainen taistelu, 7. ympäristön kestävän kehityksen takaaminen sekä 8. globaalikumppanuus kehityspyrkimyksissä (Cantell 2004, 22.) Ihmisen erilaisuuden, joka on osa monikulttuurisuuskasvatusta, valitsin yhdeksi draamatuokioksi siksi, että erilaisuuden hyväksyminen kuuluu jo ihmisoikeuksiinkin ja se voi olla päiväkodeissa hyvin paljon pinnalla erityistä tukea tarvitsevien ja maahanmuuttajataustaisten lasten kautta. Ihmisen erilaisuutta käsittelevän draamatuokion tavoitteina on tutustuttaa lapset eri maihin ja/tai maanosiin

18 18 kartan avulla, ja sitä kautta tutustua myös eri kansoihin ja kulttuureihin, sekä lisätä suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden hyväksymistä. Asumisaiheisen draamatuokion tavoitteena on tutustuttaa lapset erilaisiin asumuksiin ja perheisiin kuvien ja majojen rakentamisen kautta, sekä tutustuttaa lapset erilaisiin perheisiin ja näin lisätä suvaitsevaisuutta. Tässä draamatuokiossa myös yhdessä toimiminen korostuu erityisesti, kun lapset rakentavat majansa ryhmissä. Valitsin tämän aiheen siksi, että aiheen kautta voi käsitellä myös erilaisia perhemalleja, kuten esimerkiksi pien- ja suurperheitä, sateenkaariperheitä ja perheitä johon kuuluu ydinperheen lisäksi sedät, tädit, serkut jne Myös sitä, miten ihmiset asuvat (savimajat, kerrostalot, huonokuntoiset talot, joissa ei ole sähköä) voidaan käydä läpi tämän draamatuokion kautta. Kouluaiheen valitsin, koska se on osa ihmisoikeus ja tasa-arvokasvatusta ja sen tavoitteena on kertoa lapsille, että kaikille lapsille kouluun pääsy ei ole itsestään selvyys. Tavoitteena on myös rohkaista lapsia ottamaan kontaktia eri keiltä puhuviin lapsiin ja ottaa heidät mukaan leikkeihin. Tähän draamatuokioon valitsin aiheeksi koulun myös siksi, että sitä on helpompi soveltaa myös hieman vanhemmille lapsille. Koulu ja etenkin kaikkien lasten oikeus koulunkäyntiin on myös yksi YK:n vuosituhat tavoitteista. Kouluaiheisessa draamatuokiossa voidaan käyttää kuuma tuoli ja opettaja roolissa -draamatekniikoita, joiden avulla aihetta voi olla helpompi käsitellä. Vesiaiheinen draamatuokio syntyi alun perin siitä, että eräässä päiväkodissa oli teemana vesi, ja he halusivat vesi teemaan liittyen draamatuokion. Valitsin vesi aiheen teemaksi Maapallolla ei olisi elämää ilman vettä ja draamatuokion tavoitteena on kertoa lapsille, että puhdas vesi ei ole itsestään selvyys, vaan monissa maissa puhdasvesi aiheuttaa paljon ongelmia. Samoin veden tuhlaaminen ei ole järkevää. Tavoitteena on opettaa lapsia yhteisvastuullisuuteen vesistöjen puhtaana pitämisessä. Puhdas vesi kuuluu osana kestävän kehityksen takaamista YK:n vuosituhattavoitteisiin. Eläimiä käsittelevän draamatuokion tavoitteena on tutustuttaa lapset eri maiden eläimiin sekä selvittää lapsille mikä merkitys eläimillä on esimerkiksi elannon

19 19 hankkimisessa ja/tai paikasta toiseen siirtymisessä esim. Afrikan maissa. Eläimiä voi käydä läpi esimerkiksi eläinkirjan tai eläinten kuvien avulla. Tämän aiheen valinta ei ollut itsestään selvyys vaan valitsin sen pitkän harkinnan jälkeen. Aluksi valitsin kokonaan toisen näkökulman eläinaiheeseen, mutta Kirkon Ulkomaan avun yhdyshenkilön kanssa keskusteltuani ja heidän toiveistaan lähteneen ehdotuksen pohjalta vaihdoin eläinaiheen käsittelemään eläinten hyötykäyttöä. Viimeiseksi draamatuokioksi valitsin rauhan ja turvallisuuskasvatusaiheisen draamatuokion. Rauhankasvatuksen tavoitteena on kasvattaa rauhantahtoisia ihmisiä. Se luo ihmiselle elämäntavan tai -asenteen, jossa ristiriidat ratkaistaan rauhanomaisesti (Vienola 1986, 67.) Tämän tuokion tavoitteena on opettaa lapsille, että rauha ja rauhallinen toiminta on parempi vaihtoehto kuin sota, tappelu ja riehuminen.. Samoin tavoitteena on opettaa lapsille, että asiat voi selvittää muutenkin kuin riehumalla tai tappelemalla. Lopuksi on rentoutus jonka tavoitteena on saada lapset rentoutumaan ja olemaan hetken rauhassa, kuunnellen omaa kehoaan ennen kuin lapsi lähtee jatkamaan leikkejään. Maahanmuuttaja lasten esiluokanopettajana toimiva Sini Alen (2008) on sitä mieltä, että rauhankasvatuksen avulla voi opettaa suomalaistaustaisille lapsille myös niitä asioita, mitä pakolaislapset ovat saaneet kokea pakolaisleireillä ja sodan keskellä eläessään. Kun lapsille puhuu sodasta niin, että lapsi ymmärtää ja lapsen kysymyksiin vastataan rehellisesti sekä annetaan lapsille aikaa pohtia asiaa, niin asia ei tunnu lapsesta enää niin pelottavalta. Samalla rohkaistaan lasta ottamaan puheeksi vaikeatkin asiat (Alen 2009.) Vesiaiheisen draamatuokion suunnittelin keväällä 2007, suorittaessani lapsuus ja nuoruus opintokokonaisuuden harjoittelua yhdessä vantaalaisessa päiväkodissa. Samassa päiväkodissa toteutin myös ihmisen erilaisuutta käsittelevän draamatuokion. Harjoittelun aikana keksin myös rauha-aiheiseen tuokioon äänimaiseman sekä riehutaan ja seis leikin. Kesällä 2007 jatkoin leikkien etsimistä ja löysin jonkin verran leikkejä eri draamatuokioihin. Syksyllä 2007 kirjoitin pääasiassa teoriaa ja hahmottelin draamatuokioita. Keväällä 2008 etsin lisää leikkejä ja kokosin teoriaa, myös draamatuokiot alkoivat hahmottua. Kesällä 2008 etsin viimeisiä leikkejä ja sain viimeiset draamatuokiot valmiiksi. Syksyllä

20 testasin loput draamatuokiot helsinkiläisessä päiväkodissa, jossa olin silloin töissä. Syksyllä 2008 kirjoitin myös teoriaa opinnäytetyöhön ja teoria osuuden kirjoittaminen jatkui kevääseen 2009 asti. Lisäsin jokaisen draamatuokion loppuun muutamia lasten kommentteja draamatuokioista. 4.2 Draamatuokioiden kokeilu Olen kokeillut draamatuokioiden toimivuutta kahdessa eri päiväkodissa. Yhdessä yksityisessä vantaalaisessa päiväkodissa toteutin vesiteemaan liittyvän draamatuokion, sekä ihmisen erilaisuuteen liittyvän draamatuokion keväällä Aihe vesiteemaan lähti siis alun perin päiväkodista ja loin draamatuokion sen pohjalta. Ihmisen erilaisuuteen liittyvä draamatuokio taas syntyi siitä, että päiväkodin 3-4-vuotiaiden ryhmään tuli lyhyen ajan sisällä 2 maahanmuuttajataustaista lasta, joista kumpikaan ei osannut päiväkotiin tullessaan suomea ja heidän sopeutumisensa päiväkoti ryhmiin oli vaikeaa. Keräsin vantaalaisessa päiväkodissa palautetta sekä lapsilta, esikouluryhmän lastentarhanopettajalta, että 3-4-vuotiaiden ryhmän lastentarhanopettajalta ja lastenhoitajalta. Vanhemmille kerrottiin lasten osallistumisesta vesiteemaan ja siihen liittyvään draamatuokio-osioon sekä ihmisen erilaisuutta käsittelevien draamatuokioiden testaamiseen. Asumis-, koulu-, eläin- ja rauha-aiheisia -draamatuokioita olen kokeillut yhdessä Helsingin kaupungin päiväkodissa, joka on pienryhmätoimintaan painottunut päiväkoti. Draamatuokioita on kokeiltu kahden pienryhmän lapsilla, eli noin 12 lapsen ryhmässä. Päiväkodissa toimi viisi pienryhmää, joista valitsin kaksi ryhmää, joille draamatuokiot toteutin. Ensin kokeilin draamatuokioita järjestyksessä pienryhmille ja myöhemmin pienryhmien ohjaajat tekivät draamatuokioita lasten kanssa mielivaltaisessa järjestyksessä. Tuokioita seurasivat molempien pienryhmien ohjaajat, jotka olivat lastenhoitajia. Pienryhmien ohjaajat antoivat tuokioista palautetta paperille koottuna sekä suullisesti heti tuokioiden jälkeen ja toisen kerran kun olivat itse kokeilleet draamatuokioita pienryhmien kanssa. Tein

21 21 yhteenvedon ohjaajilta saadusta palautteesta jokaisen draamatuokion kohdalta erikseen. Keräsin myös lapsilta palautetta draamatuokiosta, mutta lasten palautteet nauhoitin ja tein niistä yhteenvedon jokaisen draamatuokion kohdalta. Draamatuokioihin osallistuneiden lasten vanhemmille kerrottiin, että pienryhmät kokeilevat kansainvälisyyskasvatusaiheisia draamatuokioita. Myös draamatuokioiden aiheet kerrottiin vanhemmille etukäteen. Vanhemmat ottivat tiedon innoissaan vastaan ja kaikki kahden pienryhmän lapset saivat osallistua. 4.3 Draamatuokioiden toteutuksesta saatu palaute Vedin vesiaiheisen tuokion noin kymmenelle 3-6-vuotiaalle lapselle. Lapsia ryhmässä oli kuitenkin melko paljon ja ikäjakauma oli liian suuri, mutta kaikki lapset olivat innolla mukana. Draamatuokion onnistumista hankaloitti juuri se, että lasten ikäjakauma oli liian suuri. Esimerkiksi puhdas vesi -pantomiimi oli hiukan liian vaikea 3-vuotiaille. Päiväkodin esikouluryhmän lastentarhanopettaja oli seuraamassa draamatuokiota ja hän koki, että vesiaiheinen draamatuokio oli ihan onnistunut ja palveli tarkoitustaan. Heillä oli koko päiväkodissa sinä keväänä teemana vesi. Erityisenä onnistumisen kokemuksena lastentarhanopettaja piti sitä, että eräs hyvin hiljainen poika innostui kovasti kertomaan vedestä ja esittämään vesipantomiimia. Lapsilta kerätyn palautteen mukaan he pitivät erityisesti Vesihiidelle vettä -leikistä, sekä veden eri olomuotojen tarkastelusta. He olivat sitä mieltä, että koko draamatuokio oli ihan mukava. Ihmisen erilaisuuteen liittyvä draamatuokio toteutettiin alunperin 3-4-vuotiaiden ryhmälle ja erityisesti Monenlaiset ihmiset leikki oli toimiva ja sitä on käytetty jälkeenpäin myös päiväkodin muiden ryhmien kanssa. Lapset ja myös aikuiset pitivät juuri tästä leikistä eniten. Päiväkodin aikuisten ja lasten mielestä draamatuokio oli kokonaisuudessaan melko onnistunut ja toimiva kokonaisuus. Ainoa leikki, jonka päiväkodin henkilökunta ja lapset kokivat hieman vaikeana, oli Kuvasta tarina-leikki, jossa täytyi keksiä tarina kuvasta, jossa oli useita henkilöitä. Leikki toteutettiin alun perin pienissä ryhmissä, ja he kokivat, että leikissä oli vaikea päästä alkuun. Heidän mielestään leikki olisi kenties toiminut paremmin jos se olisi tehty yhtenä ryhmänä ja aikuinen olisi esimerkiksi aloittanut tarinan,

22 22 jolloin lasten olisi ollut helpompi jatkaa sitä. Jälkeenpäin olen kokeillut kyseistä draamatuokiota myös muutamien muiden lapsiryhmien kanssa niin, että tarina on tehty yhtenä ryhmänä, ja aikuinen tai joku lapsista on aloittanut tarinan ja se on mielestäni toiminut melko hyvin. Olen laittanut sen tässä muodossa myös produktiini. Asumisaiheisesta draamatuokiosta pienryhmien ohjaajat ovat antaneet melko hyvää palautetta. Heidän mielestään harjoitukset ovat ihan toimivia ja käyttökelpoisia. He kokokivat, että draamatuokio palvelee myös omaan asuinalueeseen tutustumisessa jonkin verran. Heidän mielestään draamatuokio olisi kuitenkin kaivannut Muuttopäivä -leikin ja kotitöistä keskustelun väliin jotain leikkiä. He ehdottivat, että muuttopäiväleikin jälkeen lapset vaihtaisivat asumuksia toisten ryhmien kanssa ja sitten siirryttäisiin keskustelemaan kotitöistä ja kotityöt - pantomiimiin, jotka voisivat tapahtua lasten rakentamissa taloissa. Näin lapset saisivat käyttää rakentamiaan taloja kotileikissä jo draamatuokion aikana ja vielä sen jälkeenkin. Pienryhmien ohjaajien mielestä tämä draamatuokio myös elävöitti majaleikkejä ja piti lasten (etenkin tyttöjen) mielenkiinnon majaleikkeihin yllä paljon pidempään. Myös lapset itse olivat sitä mieltä, että majaleikkejä olisi ollut mukava jatkaa vielä draamatuokioiden lopussa kotityöt -pantomiimin jälkeen. Majaleikkiä olis ollu kiva jatkaa vielä sen pantomiimi jutun jälkeen (Poika 5-vuotta) Se pantomiimi oli ihan kiva, mutta majan rakentaminen oli vielä kivempaa ja sitä maja leikkiä ois ollu kiva jatkaa pitempään. (poika 5-vuotta) Kouluaiheisesta tuokiosta pienryhmien ohjaajat olivat sitä mieltä, että se sopii paremmin 5-vuotiaille kuin 4-vuotiaille, sillä koulumaailma on aiheeltaan lähempänä 5-vuotiaan elämää kuin 4-vuotiaan. He olivat sitä mieltä, että kokonaisuutena tämä draamatuokio on kuitenkin toimiva, ja Opettaja roolissa -tekniikka ja Kuuma tuoli -tekniikka sekä roolivaatteet tekivät draamatuokiosta todenmukaisemman. Kuuma tuoli -tekniikka ja opettaja roolissa -tekniikka onnistuivat hyvin lasten kanssa ja lapsista oli hauskaa kun opettaja oli draamatuokiossa mukana

23 23 ollen roolissa. Eräs lapsista halusi olla se, joka istutetaan kuumaantuoliin ja muut lapset haastattelivat häntä mielellään. Erityisesti pienryhmien ohjaajat kokivat tärkeänä sen, että draamatuokiossa annettiin lapsille pohdittavaksi se, miltä lapsista tuntuu kun ei ymmärrä kieltä, jota muut puhuvat. Pienryhmien ohjaajat olivat sitä mieltä, että tämä draamatuokio palvelee erityisen hyvin sellaisissa tilanteissa, joissa päiväkotiryhmään on tulossa vieraskielinen lapsi. Lasten mielestä parhainta draamatuokiossa oli Koulussa vieraassa maassa -leikki sekä sen jälkeinen oppilaan haastattelu Kuuma tuoli -tekniikkaa käyttäen. Se miltä tuntuisi tulla vieraskielisenä uuteen ryhmään, eikä ymmärtäisi mitään mitä toiset puhuu, eikä kukaan ymmärtäisi mitä itse puhuu, herätti lapsissa keskustelua myös draamatuokion jälkeen. Se kuumatuoli oli aika jännä (tyttö 4-vuotta) Se leikki, missä oltiin koulussa jossain toisessa maassa, oli kiva (tyttö 5-vuotta) Oli aika hauska se kuumatuoli-juttu ja se koulussa vieraassa maassa leikki oli myös (Poika 5-vuotta) Eläinaiheisesta draamatuokiosta kahden pienryhmän ohjaajat olivat sitä mieltä, että draamatuokiosta puuttuu jotain, että se olisi valmis. He eivät osanneet sanoa mitä siihen kannattaisi lisätä. Olen myös itse sitä mieltä, että tämä draamatuokio kaipaisi vielä jotain, mutta en oikein ole keksinyt vielä, että mikä se jokin on. Näin ollen olen pitänyt draamatuokion tällaisena kokonaisuutena. Olen muuttanut ainoastaan muutamien leikkien paikkaa ja yhdistänyt kaksi keskustelutuokiota yhdeksi. Pienryhmien ohjaajat olivat sitä mieltä, että kokonaisuutena eläinaiheinen draamatuokio oli aivan kohtuullinen. Kaiken kaikkiaan tämä draamatuokio oli kuitenkin ehkä vähiten onnistunut siinä mielessä, että eläimiä käsitellään päiväkodissa jo muutenkin, esimerkiksi kirjojen kautta, joten lapsilla on tietoa niistä jo ennestään melko paljon, ja heidän kiinnostustaan oli siksi vaikea ylläpitää aiheessa. Lapsia kiinnosti draamatuokiossa eniten Afrikan eläimet ja niiden tarkastelu. Toisaalta kuvat aasista vetämässä kärryjä ja kameleista aavikolla herättivät lapsissa mielenkiintoa, ja myös keskustelua eri maiden

24 24 eläimistä ja siitä, mikä merkitys eläimillä on esimerkiksi ravinnon hankkimisen kannalta. Vaikka tämä draamatuokio ei ollutkaan aivan onnistunut, päätin kuitenkin jättää sen varsinaiseen opinnäytetyöhöni. Kuvat siitä aasista ja kamelista oli kivoja ja muut Afrikan eläimet (poika 4-vuotta) Toi eläin juttu oli välillä tylsä ja välillä kiva, ne kuvat oli kivoja (tyttö 4-vuotta) Rauhankasvatusaiheinen draamatuokio koettiin tärkeänä ja se oli ohjaajien mielestä toteutettu melko hyvin. Pienryhmien ohjaajat olivat sitä mieltä, että rauhankasvatusaiheisen draamatuokion avulla oli hyvä opettaa lapsille, että erimielisyydet voidaan ratkaista muillakin tavoin kuin riehumalla ja tappelemalla. Samoin rauhankasvatusaiheisen draamatuokion kautta voitiin lasten kanssa keskustella sodasta ja siihen liittyvistä kysymyksistä, jotka askarruttivat lapsia. Keskustelutuokioiden avuksi olen laatinut muutamia kysymyksiä, joiden kautta aihetta on helpompi lähteä tarkastelemaan. Pienryhmien ohjaajat olivat sitä mieltä, että rauhankasvatusaiheiseen draamatuokioon olisi voinut lisätä vielä jonkin riitatilanteen ennen Sota ja rauha -leikkiä, mikä olisi johtanut sotaan. Näin draamatuokiosta olisi tullut yhtenäisempi kokonaisuus. Draamatuokion lopussa olevan rentoutuksen pienryhmien ohjaajat kokivat hyväksi, heidän mielestään se oli hyvä lopetus draamatuokiolle. Rentoutus oli tarpeeksi lyhyt ja selkeä pienille lapsille, ja se oli helppo myös irrottaa draamatuokiosta ja käyttää sellaisenaan. Myös äänimaisema, jossa huudettiin ensin kovaa ja sitten oltiin ihan hiljaa, oli pienryhmäohjaajien mielestä helppo irrottaa erilliseksi leikiksi. Lapset pitivät eniten äänimaiseman tekemisestä ja Sota ja rauha -leikistä. Lapset kuitenkin kokivat, että Sota ja rauha -leikki oli aika vaikea aloittaa, kun alussa ei ollut riitatilannetta. Kun leikkiä leikittiin uudelleen niin, että sitä edelsi kuvitteellinen riitatilanne, se helpotti lasten mielestä leikin aloittamista ja he eläytyivät paremmin leikkiin. Niinpä päätin lisätä rauhankasvatusaiheiseen draamatuokioon pienen tarinan, joka käsittelee riitaa. Lapset voivat näytellä sen tai sen voi lukea lapsille ääneen. Myös lapset itse voivat keksiä riitatilanteen leikin alkuun, mutta se saattaa olla lapsista hankalaa, joten apuna voi käyttää esimerkiksi tätä valmista tarinaa. Etenkin pojat pitivät tästä draamatuokiosta.

25 25 se äänimaisema oli kiva (tyttö 4-vuotta) Se sota ja rauha leikki oli aluks aika vaikee (Poika 4-vuotta) Se rentoutus oli kivoin ja sitte se äänimaisema (tyttö 4-vuotta) Se rentoutus oli vähä tyhmä, mutta se sota juttu oli kaikista paras (poika 5-vuotta) 4.4 Oma arvio draamatuokioiden onnistumisesta Ihmisten erilaisuutta käsittelevä draamatuokio on suosikkini näistä kuudesta draamatuokiosta. Tämä on myös mielestäni melko toimiva kokonaisuus. Erityisesti Monenlaiset ihmiset -leikki on suosikkini, sitä on helppo vetää eri ikäisille ihmisille ja erikokoisille ryhmille. Tämän draamatuokion voi toteuttaa siis myös hieman vanhemmille lapsille ja sitä on helppo muokata; siitä voi irrottaa leikkejä ja keskusteluja toimiviksi itsenäisiksi kokonaisuuksiksi. Ainoa, joka osoittautui hiukan liian vaikeaksi, oli Kuvasta tarina -tehtävä. Kuva oli valittu ihan sattumanvaraisesti eräästä aikakauslehdestä. Koska kuvassa oli paljon henkilöitä, ajattelin, että siitä voisi olla helppo keksiä tarina. Lapset eivät tuntuneet aluksi keksivän mitä olisivat kuvasta kertoneet, joten aikuisen täytyi aloittaa. Kun lapset ymmärsivät mistä tehtävässä on kyse, he alkoivat kertoa kuvasta tarinaa. Vaikka kaikki lopulta osallistuivat tarinan kerrontaan, se tuntui silti hieman liian vaikealta muutamille 4-vuotiaille. Mietin, että Kuvasta tarina -leikin voi toteuttaa joko yhtenä ryhmänä, joka voi olla lapsille helpompi tapa, tai sitten muutamissa pienemmissä ryhmissä. Draamatuokion testauksen jälkeen mietin, olisiko karttapalloon tutustumisen ja Matkalla maailman ympäri -leikin voinut yhdistää. Se olisi ehkä tehnyt tuokiosta vieläkin toimivamman. Lisäsin vinkiksi kohtien 3 ja 4 yhdistämisen yhdeksi ja samaksi Matkalla maailman ympäri -leikiksi. Leikissä 4 voi myös tutustua tarkemmin johonkin tiettyyn maahan ja sen kieleen ja kulttuu-

26 26 riin. Keskusteluosioon lisäsin kysymyksiä helpottamaan keskustelun aloittamista ja ohjaamaan keskustelua seuraavaan toimintaan. Asumisaiheiseen draamatuokioon oli yllättävän helppo löytää leikkejä ja kokonaisuus hahmottuikin melko aikaisessa vaiheessa. Tämä draamatuokio ei omasta mielestäni kuitenkaan onnistunut aivan niin hyvin kuin aluksi ajattelin. Lapset kyllä tykkäsivät draamatuokion alusta. Heistä oli kiva keskustella erilaisista asumuksista ja rakentaa pienissä ryhmissä oma talo. Myös Muuttopäivä - leikki oli heistä ihan mukava. Kotityöt -pantomiimi ei toiminut ihan odotetulla tavalla, vaan se oli ehkä hieman liian vaikea joillekin 4-vuotiaille. Lasten oli vaikea keksiä kotitöitä; siivous ja ruoanlaitto olivat helppoja, mutta sen jälkeen lapset kokivat pantomiimin vaikeaksi, eivätkä jaksaneet oikein keskittyä. Niinpä laadin keskusteluhetkeen kysymyksiä, joita voi käyttää apuna kotityöt -aiheen käsittelyssä. Näin keskustelu johdattaa lapset kodin rakentamiseen ja sitä kautta Kotityöt -pantomiimiin. Muuttopäivä -leikki sujui kohtuullisesti, mutta lapsilla oli aluksi ehkä hieman vaikeuksia keskittyä siihen. Se olisikin toiminut ehkä paremmin ennen kodin rakentamista. Saamassani palautteessa ehdotettiin, että lisäisin Muuttopäivä -leikin ja kotitöistä keskustelun väliin jonkin leikin, mutta en lisännyt mitään, vaan vaihdoin sen sijaan leikkien ja keskustelujen paikkaa niin, että kodin rakentaminen on ennen Kotityöt -pantomiimia. Näin draamatuokiosta tuli mielestäni paremmin etenevä kokonaisuus ja lasten on nyt ehkä helpompi keskittyä muihin harjoituksiin, kun majanrakennus on vasta melkein lopussa. Kouluaiheinen draamatuokio tuntui aluksi melko vaikealta toteuttaa, leikkejä oli vaikea löytää ja soveltaa 4-5-vuotiaille. Toisaalta mietin, että 4-5-vuotiaille koulu voi olla vielä aika kaukainen asia, joten yritin soveltaa draamatuokiota mahdollisimman paljon niin, että tuokiossa voisi koulun sijasta käsitellä sen teemoja esimerkiksi esikoulun kautta. Näin se tulisi lähemmäksi 4-5-vuotiaiden maailmaa. En kuitenkaan halunnut luopua kokonaan kouluaiheesta, enkä toisaalta muuttaa sitä käsittelemään pelkästään esikoulua, sillä kouluaiheisena se on paremmin sovellettavissa myös hiukan vanhemmille lapsille. Lopulta päädyin kuitenkin siihen, että käsittelen draamatuokiossa pelkästään koulua, jolloin siitä tuli mielestäni selkeämpi kokonaisuus. Sitä voi kuitenkin soveltaa hyvin käsittelemään esikoulua, jos on tarpeen. Aluksi minua myös arvelutti Kuuma tuoli -

27 27 tekniikan ja Opettaja roolissa -tekniikan käyttö, mutta testatessani draamatuokiota huomasin, että lapsista oli hauskaa kun opettaja eläytyi ja osallistui roolissa aiheen käsittelyyn. Myös Kuuma tuoli -tekniikka onnistui melko hyvin. Aluksi ajattelin, että opettaja on se, joka istutetaan kuumaan tuoliin, mutta testatessani tätä draamatuokiota eräs lapsista halusi olla vieraskielinen lapsi, joka istutettiin kuumaan tuoliin. Lapset kyllä haastattelivat kuumassa tuolissa istujaa mielellään, mutta heidän oli hieman vaikea päästä alkuun, joten minä esitin pari ensimmäistä kysymystä. Lapset myös tykkäsivät pukeutua roolivaatteisiin draamatuokion ajaksi. Kaikkein huonoimmin tästä draamatuokiosta onnistui, Kaikki eivät pääse kouluun -leikki, joka oli omien kokemusteni mukaan ehkä liian vaikea 4-vuotiaille. Leikki olisi pitänyt toteuttaa jollain toisella tavalla tai jättää kokonaan pois. Oli mielenkiintoista huomata, että lapset keskustelivat tästä draamatuokiosta vielä jonkin aikaa sen jälkeenkin. Draamatuokio oli tietysti purettu yhdessä lasten kanssa. Eniten lapset keskustelivat ja leikkivät draamatuokiosta juuri Koulussa vieraassa maassa -leikkiä. Kaiken kaikkiaan tämä draamatuokio onnistui käytännössä kohtuullisen hyvin, ja siitä tuli melko toimiva kokonaisuus, joka on sovellettavissa hieman vanhemmillekin lapsille. Vesiaiheinen draamatuokio onnistui minusta kohtuullisen hyvin. Tein sen paljon ennen muita draamatuokioita, ja aluksi tein sen hieman toiseen tarkoitukseen kuin opinnäytetyöhön. Lapset pitivät erityisesti veden eri olomuotojen tarkastelusta ja Vesihiidelle vettä -leikistä. Itse pidän ehkä eniten tästä draamatuokiosta ihmisen erilaisuutta käsittelevän draamatuokion lisäksi. Vesiaiheisia draamaleikkejä löytyy aika hyvin ja siksikin tämän tuokion tekeminen oli melko helppoa Eläinaiheinen draamatuokio on minun mielestäni vähiten onnistunut. Siitä puuttuu jotain, mutta en tarkalleen osaa sanoa mitä. Sen tekeminen oli vaikeaa, ja tuntui, että materiaalia kyllä löytyi, mutta ei sellaista mitä itse ajattelin. Ehkä draamatuokion tekoa vaikeutti myös se, että olin aluksi lähtenyt tekemään tätä draamatuokiota hieman eri näkökulmasta kuin nykyisessä versiossa. Aluksi lähdin tekemään eläinaiheisesta draamatuokiosta eläimistä, joita ei ole Suomessa, kuten norsut, apinat, leijonat, tiikerit. Keskusteltuani Kirkon Ulkomaanavun yhteyshenkilön kanssa siitä, mitä he toivovat eläinaiheen sisältävän, muutin tuokion vastaamaan enemmän heidän toiveitaan. Tuokio onnistui ehkä

28 28 kaikista huonoimmin, sillä lapset eivät jaksaneet kovin hyvin keskittyä siihen. Osa lapsista koki, että he eivät oppineet mitään draamatuokiosta. Asiat olivat tuttuja jo entuudestaan, sillä niitä oli ennen draamatuokiota käyty paljon läpi eläinkirjoista. Valokuvat aasista vetämässä kärryjä ja kameleista aavikolla herättivät lapsissa kuitenkin kiinnostusta, ja he osallistuivat melko aktiivisesti keskusteluun Afrikan eläimistä ja siitä, mikä merkitys eläimillä on ravinnon hankkimisessa ja paikasta toiseen liikkuessa. Tuokion alussa on mielestäni vielä jonkin verran kehitettävää, mutta loppuosa toimii kokemukseni mukaan melko hyvin. Päivä maatilalla -leikki ja sitä edeltävä keskustelutuokio ovat mielestäni tämän draamatuokion onnistuneimmat kohdat. Rauhankasvatusaiheinen draamatuokio oli haasteellinen tehtävä, koska minun oli vaikea löytää 4-5-vuotiaille sopivia rauhankasvatukseen liittyviä leikkejä. Rauhankasvatuksesta on paljon materiaalia, mutta ne on hyvin pitkälti suunniteltu kouluikäisille tai rippikouluikäisille. Lopulta sain kokoon kohtuullisen draamatuokion rauhankasvatuksesta ja olen lopputulokseen melko tyytyväinen. Tuokiota testatessani mietin, aiheuttaako se lapsissa pelkoja tai alkavatko lapset leikkiä kovasti sotaleikkejä sen jälkeen, mutta pelko osoittautui turhaksi. Rauhankasvatusaiheinen draamatuokio purettiin lopuksi hyvin ja lasten kysymyksiin vastattiin rehellisesti. Tuokion jälkeen korostettiin sitä, että riitatilanteet on parempi selvittää puhumalla kuin tappelemalla, eikä myöskään huomiota kannata hakea tappelemalla ja riehumalla. Korostettiin myös, että rauhallisessa ympäristössä on mukavampi olla kuin levottomassa ympäristössä. Parhaat osiot tässä draamatuokiossa ovat mielestäni alun äänimaisema ja lopun rentoutus, samaa mieltä olivat myös pienryhmien ohjaajat, joilta sain tuokioista palautetta. Toisaalta tähän draamatuokioon olisi voinut vielä lisätä jotain niin, että se olisi syventänyt teemaa vielä entisestään. Sitten olisi saattanut kuitenkin käydä niin, että se olisi ollut liian rankka sille kohderyhmälle, jolle se on tarkoitettu. En halunnut ottaa sitä riskiä, että draamatuokiosta olisi lapsille enemmän haittaa kuin hyötyä, ja että draamatuokio aiheuttaisi heille pelkoja tai se olisi liian vaikea lapsille. Tällöin draamatuokio olisi muodostunut helposti lapsille vastenmieliseksi.

29 29 5 POHDINTA Kansainvälisyyskasvatus on todella laaja aihe ja olisi ollut järkevää keskittyä vain yhteen kansainvälisyyskasvatuksen osa-alueeseen. En kuitenkaan itse tajunnut rajata aihetta, eikä kukaan muukaan sanonut, että olisi ollut järkevä keskittyä vain yhteen aiheeseen. Koen kuitenkin, että opinnäytetyön tekeminen on ollut mielenkiintoinen prosessi, josta olen oppinut paljon. On ollut haasteellista löytää mielestäni sopivia leikkejä draamatuokioihin ja aiheiden lopullinen muotoutuminen on tapahtunut vähitellen. Välillä tuntuu, että draamatuokiot hakevat muotoaan vieläkin. Jossain määrin olen kenties tullut sokeaksi omalle opinnäytetyölleni, ja siten muutosten tekeminen on ollut vaikeaa, samoin kuin joidenkin osien ja/tai leikkien poistaminen draamatuokioista. Olen myös huomannut miten draamatuokiot ovat eläneet koko prosessin ajan ja niihin on tullut lisää leikkejä ja toimintaa. Toisista draamatuokioista pidän selvästi enemmän kuin toisista ja niihin on ollut erityisen vaikea tehdä muutoksia. Jonkin verran draamatuokioita ja niiden aiheita ohjaavat myös omat mieltymykseni, jotka olen halunnut laittaa näkyviin myös omaan opinnäytetyöhöni Draamatuokioiden testaaminen on ollut mielenkiintoinen ja antoisa osa opinnäytetyön tekemistä. On ollut tärkeää saada palautetta draamatuokioista ja niiden toteutuksesta ja toimivuudesta käytännössä. Myös lapsilta saatu palaute on ollut tärkeää. Palaute on auttanut minua kehittämään draamatuokioita toimivammiksi kokonaisuuksiksi ja koen, että niistä on sitä enemmän hyötyä, mitä toimivampia ne ovat. Oli myös mukava huomata, miten positiivisesti molemmissa päiväkodeissa suhtauduttiin kun kysyin, että voinko testata draamatuokioita lapsilla. Päiväkodit olivat kiinnostuneita niin draamapedagogiikasta kuin kansainvälisyyskasvatuksestakin, ja erityisesti kansainvälisyyskasvatuksen yhdistäminen draamapedagogiikkaan oli heistä kiinnostavaa. He kokivat saavansa uusia välineitä kansainvälisyyskasvatuksen käsittelyyn. Myös lapset ja heidän vanhempansa olivat kiinnostuneita draamatuokioista.

30 30 Olen käyttänyt muutamissa draamatuokioissa Kuuma tuoli- ja Opettaja roolissa -tekniikoita, joita käytetään melko paljon draamakasvatuksessa. Minua kuitenkin mietitytti aluksi se, ovatko tekniikat (etenkin Kuuma tuoli -tekniikka) liian vaikeita 4-5-vuotiaille lapsille. Draamatuokioita testatessani huomasin kuitenkin, että ne toimivat melko hyvin ja ovat sovellettavissa ikäryhmästä toiseen. Käytin eräässä draamatuokiossa keinona myös äänimaisemaa, jonka avulla harjoitus on helppo toteuttaa. Lisäsin jokaiseen draamatuokioon keskusteluosan ja kysymyksiä, jotka helpottavat keskustelun aloittamista, ja ohjaavat sekä tuokioiden vetäjää että lapsia kohti seuraavaa leikkiä tai toimintaa. Huomasin draamatuokioita testatessani, että lasten oli vaikea päästä keskustelun alkuun. Itse en ollut aluksi varautunut kysymyksillä, joihin lasten olisi ollut helppo vastata ja sitä kautta alkaa keskustella aiheesta. Koen, että draamatuokiot onnistuivat melko hyvin. Olen oppinut opinnäytetyöprosessin aikana paljon kansainvälisyyskasvatuksesta, siitä mitä se on, miksi sen opettaminen on tärkeää ja miten sitä voi opettaa. Olen myös saanut jonkin verran uutta tietoa varhaiskasvatuksesta ja 4-5-vuotiaista lapsista ja heidän kehityksestään. Tuokiot ovat myös tukeneet työtäni päiväkodissa, samoin kuin työ päiväkodissa on tukenut teoriatietoa jota olen varhaiskasvatuksesta ja 4-5- vuotiaden lasten kehityksestä oppinut. Olen tullut myös rohkeammaksi draamatuokioiden vetämisessä ja niiden suunnittelussa. Olen yrittänyt tehdä draamatuokioista sellaisia, että niitä olisi helppo soveltaa eri tarkoituksiin. Niistä voi irrottaa osia tai pelkästään yhden leikin omaksi kokonaisuudekseen, tai kenties yhdistää monta eri draamatuokion osaa yhdeksi draamatuokioksi. Mielestäni draamatuokiot ovat suurelta osin sovellettavissa. Draamatuokioiden työelämätahon (Kirkon Ulkomaanavun) toiveena oli myös, että he voisivat käyttää osia opinnäytetyöstäni ja kenties soveltaa niitä omiin tarpeisiinsa. Itse koen, että toteuttamastani materiaalipaketista on hyötyä myös minulle sosionomina. Voin hyödyntää draamatuokioita työskennellessäni päiväkodissa. Varmasti draamatuokioista on hyötyä myös muissa työpaikoissa lasten ja nuor-

31 31 ten parissa työskenneltäessä, niitä voi kuitenkin soveltaa myös hieman vanhemmillekin lapsille ja nuorille. Niistä voi myös irrottaa leikkejä ja osia omiksi erillisiksi kokonaisuuksiksi joita voin hyödyntää mahdollisiin muihin draamaprojekteihini tai sellaisenaan. Draamatuokioiden testauksen aluksi kerroin ensimmäisessä päiväkodissa kaikkien draamatuokioihin osallistuvien lasten vanhemmille miksi olen draamatuokiot tehnyt ja mitä draamatuokiot sisältävät. Kysyin myös suullisesti vanhempien mielipidettä siitä, saako heidän lapsensa osallistua draamatuokioiden testaamiseen. Päiväkoti, jossa kaksi ensimmäistä draamatuokiota testasin, oli Reggio Emilia -painotteinen päiväkoti, jossa käsitellään yhdessä lasten kanssa valittuja ja lapsia puhuttavia teemoja tässä tapauksessa vesiteemaa ja ihmisen erilaisuutta draaman, musiikin ja kuvataiteiden avulla. Toisessa päiväkodissa kokeilemiini draamatuokioihin kysyin kirjallisen luvan niiden kahden pienryhmän lapsilta, jotka osallistuivat draamatuokioiden testaamiseen. Kaikki vanhemmat antoivat lastensa osallistua draamatuokioiden testaamistilanteeseen. Lisäksi kerroin muiden pienryhmien lasten vanhemmille, että vain kaksi pienryhmää on valittu testaamaan draamatuokioita ja valinta on tehty pienryhmien ikäjakauman mukaan niin, että draamatuokioiden testaamiseen osallistuvat lapset ovat kaikki tai lähes kaikki 4-5-vuotiaita, koska draamatuokiot on suunnattu ensisijaisesti 4-5 vuotiaille. Pienryhmätoimintaan painottuvassa päiväkodissa on testattu opinnäytetyössäni olevia draamatuokioita myöhemmin myös muiden pienryhmien kanssa. Olen saanut ihan mukavasti ohjausta opinnäytetyöhöni niin opettajilta kuin Kirkon Ulkomaanavultakin. Kirkon Ulkomaanavulta saamani palaute on auttanut minua syventämään ja kehittämään draamatuokioita entistä parempaan suuntaan. Olen ollut yhteydessä Kirkon Ulkomaanapuun sähköpostitse ja muutaman kerran olen myös käynyt paikan päällä keskustelemassa opinnäytetyöstäni; siitä miten se on edennyt ja mitä he opinnäytetyöltäni odottavat. Olen siis saanut Kirkon Ulkomaanavusta hyviä vinkkejä draamatuokioiden kehittämiseen entistä toimivimmiksi kokonaisuuksiksi.

32 32 Päiväkotien nimiä en opinnäytetyössäni paljasta, koska kumpikaan päiväkoti ei sitä halunnut. En ole myöskään kuvannut draamatuokioita sen vuoksi, että molemmissa päiväkodeissa draamatuokioiden testaamiseen osallistui lapsia, joita ei saanut valokuvata. Koen, että ei olisi ollut eettisesti oikein ottaa valokuvia ja rajata siitä muutamia lapsia pois sen vuoksi, että heitä ei saa valokuvata. Valokuvat, jotka ovat opinnäytetyöni liitteenä, ovat minun ottamiani ja ne on otettu matkoilta eri maista. Muut kuvat, jotka ovat opinnäytetyössä tai sen liitteenä ovat clip art -kuvia. Olen saanut opinnäytetyötä tehdessäni myös vertaistukea, jonka koen erittäin merkittäväksi tekijäksi opinnäytetyön etenemisessä. Usein vaikeina hetkinä juuri vertaistuki on ollut se, jonka avulla olen jaksanut jatkaa opinnäytetyötä eteenpäin. Myös perheeltäni olen saanut tukea ja apua opinnäytetyötä tehdessäni. Etenkin silloin kun opinnäytetyöni katosi lähes kokonaan, perheen tuki oli korvaamatonta.

33 33 LÄHTEET Alen, Sini Puhelinkeskustelu Vantaa Cantell, Hannele (toim.) Ympäristökasvatuksen käsikirja. Jyväskylä: PSkustannus. Einon, Dorothy Kehittyvä ja onnellinen lapsi tietoa ja käytännön neuvoja vanhemmille 0-6-vuotiaan lapsen kehityksen tukemiseksi. WSOY Frondelius, Kristiina 2004 Kasvaminen kansainvälisyyteen. Teoksessa Leena Suominen (toim.) Tullaan tutuiksi Aineistoa lasten kansainvälisyyskasvatukseen. Kirkon ulkomaanapu. Grönlund, Henrietta Kirkon Ulkomaanapu: läheinen, luotettava ja asiantunteva entä hengellinen. Teoksessa Diakonian tutkimus 1/2008. Diakonian tutkimuksen seura ry. Hautaniemi, Olavi Elämyksiä ja kokemuksia draaman avulla. Teoksessa Jari Kivistö (toim.) Globaaliin vastuuseen kasvaminen näkökulmia maailman hahmottamisen pedagogiikkaan. Helsinki: Ulkoasianministeriö. Havainnointi ja pedagoginen tuki 3-5-vuotiaden lasten varhaiskasvatuksessa Lasten päivähoito. Oppaita ja työkirjoja 2008:3. Helsingin kaupunki: Sosiaalivirasto. Heikkinen, Hannu Vakava leikillisyys - draamakasvatusta opettajille. Kansanvalistusseura. Helenius, Aili, Jäälinoja, Päivi & Sormunen, Helena Sesam! - Avaimia esiopetuksen draamapedagogiikkaan. Jyväskylä: Atena kustannus. Karlsson, Liisa 2005 Sadutus Avain osallistavaan toimintakulttuuriin. Jyväskylä: PS-kustannus. Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry. Vinkkipankki. Tanssinopetus. viitattu Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa. Mitä on kansainvälisyyskasvatus? viitattu Kirkon ulkomaanapu. viitattu Kivistö, Jari (toim.) Globaaliin vastuuseen kasvaminen näkökulmia maailmanhahmottamisen pedagogiikkaan. Helsinki: Ulkoasiainmi-

34 34 nisteriö. Korhonen, Pekka & Östern, Anna-Lena. (toim.) 2001.Katarsis draama, teatteri ja kasvatus. Jyväskylä: Atena Liukko, Seija Ilmaisua ipanoille. Helsinki: Kirjayhtymä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Lapsi kasvaa ja kehittyy opas. 4-5-vuotias lapsi. Myllymäki, Tiina (toim.) Pallo haltuun kansainvälisyyskasvatus Suomessa. Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa. raportti sarja 76. Opetusministeriö Kansainvälisyyskasvatus Opetusministeriön julkaisuja 2. Kansainvälisten asian sihteeristö. Pentikäinen, Antti (toim.) Tekoja ihmisarvon puolesta vuosikirja Kirkon Ulkomaanapu. Pätäri-Rannila, Taru, Varjus, Pasi, Rinneaho, Arja & Sinivuori, Timo Draamakasvatuksen käsikirja koululaisten iltapäivätoimintaan. Hämeen ammattikorkeakoulu, ohjaustoiminnan koulutusohjelma. Hämeenlinna Rokka, Pekka & Toivanen, Milla Vuosituhat tavoitteet opettajan opas alakouluille. Opetusministeriö. Helsinki: Kehityspoliittinen viestintä. Sinivuori Päivi & Timo Esiripusta aplodeihin opas harrastajateatteriohjaajille ja ilmaisukasvattajille. Jyväskylä: Atena Toivanen Tapio Mä en ois kyllä ikinä uskonu itsestäni sellasta Peruskoulun viides ja kuudesluokkalaisten kokemuksia teatterityöstä. Teatterikorkeakoulu. Helsinki: Yliopistopaino Varhaiskasvatuksen perusteet Stakes Vienola, Vuokko Eettinen kasvatus päivähoidossa. Helsinki: Kirjayhtymä. viitattu Välivaara, Christine 1996 Sadut apuna esiopetuksessa ja kulttuurien kohtaamisessa. Teoksessa Timo Jantunen & Paula Rönnberg (toim.) Anna lapsen leikkiä. Jyväskylä: Atena.

35 35 KANSAINVÄLISYYSKASVATUSAIHEISIA DRAAMATUOKIOITA 4 5-VUOTIALLE

36 36 SISÄLLYS 1 JOHDANTO OHJEITA DRAAMATUOKIOIDEN OHJAAJALLE 37 3 DRAAMATUOKIOT Ihminen ja erilaisuus Asuminen Koulu Vesi Eläimet Rauha 52 4 KIRJALLISUUS 56 5 LIITTEET 2 KPL

37 37 1 JOHDANTO Olen valmistanut opinnäytetyönäni kuusi draamatuokiota käytettäviksi päiväkodeissa ja -kerhoissa kansainvälisyyskasvatusaineistona joko sellaisenaan, tai irrotettavaksi muuhun kansainvälisyyskasvatusaineistoon. Draamatuokiot on tarkoitettu noin 4 5-vuotiaille lapsille ja ne on testattu kahdessa eri päiväkodissa Helsingissä ja Vantaalla. Draamatuokioiden aiheina on ihmisen erilaisuus, asuminen, koulu, vesi, eläimet ja rauha. Opinnäytetyön työelämätahona on Kirkon Ulkomaanapu, jolle tämä kirjanen on toteutettu. Aiheet tähän kirjaseen on valittu osin sen pohjalta, että ne vastaisivat mahdollisimman hyvin Kirkon Ulkomaanavun tarpeita. Aiheiden valinnassa on käytetty lähteenä Kirkon Ulkomaanavun tuottamaa materiaalia. Osa aiheista taas on valittu kansainvälisyyskasvatuksen eri teemojen perusteella. Tarkoituksena on kuitenkin, että aiheet olisivat mahdollisimman erilaisia ja ne noudattaisivat kansainvälisyyskasvatuksen teemoja. Osa draamatuokioiden leikeistä on otettu valmiina, tai muokattu valmiista leikeistä aiheeseen sopiviksi, ja toiset taas olen keksinyt itse.

38 38 2. OHJEITA DRAAMATUOKIOIDEN OHJAAJALLE On tärkeää, että ohjaaja ei ole ryhmän ulkopuolinen jäsen, vaan osallistuu draamalliseen toimintaan yhdessä lasten kanssa. Draamatuokioiden aikana saattaa tulla yllättäviä muutoksia; tuokiot eivät aina etene niin kuin ohjaaja on suunnitellut, joten ohjaajan on oltava valmis joustamaan ja elämään tilanteessa. Ohjaajan tehtävä on viedä prosessia eteenpäin ja keskeyttää se, mikäli se ei etene lainkaan tai muuttuu esim. liian meluisaksi. Ohjaajan epävarmuus heijastuu lapsiin, ja siksi on tärkeää, että ohjaaja miettii jokaisen draamatuokion kokonaisuuden tarkkaan etukäteen eri vaihtoehtoineen (Pätäri-Rannila, Varjus, Rinneaho & Sinivuori 2005, 12.) Ennen draamatuokioiden alkua on hyvä miettiä mitä kaikkea tarpeistoa tuokioon tarvitaan; kankaita, kuvia, karttapallo jne. Tarpeisto voi olla hyvinkin viitteellistä, pääasia on, että lapset hahmottavat mistä draamatuokiossa tai leikissä on kyse ja pystyvät tarvittaessa rakentamaan rooliaan välineiden kautta. Draamatuokiot on hyvä päättää yhteiseen keskusteluun, sillä ne ovat usein hedelmällisiä, ja ohjaaja saa niiden kautta tietoa niistä oivalluksista ja ajatuksista, joita lapsen mielessä on draamatuokion aikana tapahtunut. Lopuksi lapsilta voi pyytää myös palautetta draamatuokioiden onnistumisesta, sillä lasten antama palaute auttaa ohjaajaa kehittämään taitojaan. Draamatuokiot voi päättä myös esimerkiksi piirtämällä. (Pätäri-Rannila ym. 2005, 13)

39 39 3 DRAAMATUOKIOT Olen suunnitellut 6 kansainvälisyyskasvatusaiheista draamatuokiota, jotka käsittelevät seuraavia teemoja: ihmisten erilaisuus, asuminen, koulu, vesi, eläimet ja rauha. Tuokiot on suunniteltu toteutettavaksi päiväkodeissa ja -kerhoissa ja niiden kohderyhmänä on 4 5-vuotiaat lapset. 3.1 IHMINEN JA ERILAISUUS TAVOITTEET: Tutustutaan muutamiin eri maihin. Lapsi tietää ja ymmärtää, että ihmiset ovat erilaisia mutta arvokkaita. TARVIKKEET: karttapallo huivi (ei välttämätön) kuvia ihmisistä erilaisissa tilanteissa (esim. lehdistä leikattuja) mahdolliset itse tehdyt naamiot (kaikilla suunnilleen samanlaiset) KESTO: n minuuttia riippuen lapsiryhmän koosta VINKKEJÄ: Leikissä 3 voidaan kaikille leikkijöille laittaa samanlaiset naamiot tai samanväriset ja -tyyliset vaatteet Leikin 6 voi toteuttaa yhtenä isona ryhmänä tai muutamina pieninä ryhminä. Lisäksi aikuinen voi aloittaa tarinan jos se tuntuu lapsista vaikealta.

40 40 Keskusteltaessa ihmisten erilaisuudesta voidaan käyttää myös Emma Damonin kirjaa Erilaiset ystäväni. Kirja on selkokielinen ja siinä on luukkuja, joiden alta paljastuu erilaisia piirteitä ihmisistä. Leikissä 4 voidaan vaihtoehtoisesti matkustaa muutamaan (3-4) ennalta valittuun maahan, jotka etsitään karttapallolta yhdessä ja tutustutaan näiden maiden kulttuuriin, tapoihin, kieleen jne. 1. Keskustellaan ihmisten erilaisuudesta (esimerkiksi ihonväri, sukupuoli, kieli, jokin vamma, silmälasit, hiljaisuus) Keskustelun apuna voi käyttää mm. seuraavia kysymyksiä: Minkälaisia eroja ihmisissä voi olla? Oletko nähnyt ulkomaalaisia? Ovatko he samanlaisia kuin sinä, vai eroavatko he jollain tavoin sinusta? Ovatko ulkonäöltään erilaiset ihmiset kaikin tavoin erilaisia kuin me? 2. Monenlaiset ihmiset leikki/ jumppa Ohjaaja kertoo ja näyttää esimerkkiä ja muut tekevät perässä. On olemassa monenlaisia ihmisiä. Toiset ovat hyvin pitkiä (seisotaan varpaillaan, kädet ylhäällä) tai erikoisen pitkiä (nostetaan käsiä vieläkin ylemmäs), monet kasvavat pituutta koko ajan lisää (venytetään sormet suoriksi ja kurotetaan ne niin ylös kuin saadaan). Toiset ihmiset ovat pikkuisia (rojahdetaan velttoina lattialle), niin pikkuisia, että he ovat aivan jyvän kokoisia (kyyristytään lattialle vielä pienemmäksi). Monet ovat lihavia (pullistetaan vatsaa ulospäin), niin lihavia, että vatsa aivan roikkuu (työnnetään vatsaa kaarelle eteenpäin). Jotkut urheilevat (hyppy haara-asentoon). Hyvässä kunnossa pysyminen edellyttää jatkuvaa liikkumista ja treenaamista (haara-perus hyppyjä, ainakin puoli minuuttia).

41 41 Myös lepo on ihmiselle hyväksi (lysähdetään lattialle makaamaan nukkuma- asentoon). Unen jälkeen monet haukottelevat (venyttelyä, haukottelua, silmien hieromista) Toisilla on koko ajan kiire (kävelyä ja juoksua paikallaan). Toiset taas ovat todella hitaita (liikutaan erittäin hitaasti eteenpäin). Sekä ohjaaja, että lapset voivat keksiä lisää esimerkkejä erilaisista ihmisistä ja ihmistyypeistä. (kerhonohjaajanetti) 3. Miltä tuntuisi, jos kaikki olisivat samanlaisia -leikki Yksi on vuorollaan leikin johtaja ja näyttää miten kävellään ja muut matkivat. Kaikki kävelevät samalla tavalla, jokainen saa olla johtaja ja näyttää uudenlaisen kävelytyylin. Lopuksi keskustellaan miltä tuntuisi jos kaikki kävelisivät samalla tavalla. Lopuksi voidaan keskustella miltä sitten tuntuisi jos kaikki näyttäisivät samalta. 4. Tutustutaan karttapalloon Tutustutaan lasten kanssa karttapalloon, etsitään karttapallosta Suomi ja tutustutaan etelä- ja pohjoisnapaan, maanosiin sekä suurimpiin valtioihin. Keskustellaan maista ja maanosista ja siitä onko jollain sukulaisia ulkomailla tai onko itse käynyt ulkomailla? Tutustutaan käsitteisiin kotimaa ja ulkomaat. Seuraavia kysymyksiä voi käyttää apuna: Tiedättekö mitä tarkoittaa kotimaa? Entä tiedättekö mitä tarkoittaa sana ulkomaat?

42 42 Onko kukaan teistä käynyt ulkomailla? Jos on niin missä, ja miten on sinne mennyt (laivalla, lentokoneella)? Keskustelutuokion jälkeen jatketaan matkaa maailman ympäri siten, että jokainen sulkee vuorollaan silmänsä (silmät voidaan myös peittää huivilla) ja toiset pyörittävät karttapalloa. Sitten leikkijä osoittaa sormella jotain kohtaa pallosta ja matkustaa siihen maahan tai maanosaan, jota osoittaa. Jos ohjaaja tietää jotain maalle tai maanosalle tyypillisiä tapoja tai jotain esimerkiksi maan kulttuurista, voidaan maahan tai maanosaan tutustua tarkemmin. Leikkiä jatketaan, kunnes kaikki leikkijät ovat saaneet matkustaa maailman ympäri. Lopuksi etsitään karttapallosta Suomi ja palataan Suomeen. 5. Kuvasta tarina Otetaan valokuvia tai kortteja erilaisista ihmisistä eri tilanteissa. Jokainen saa kertoa, mitä kuvassa näkyy, mitä henkilöt kuvassa tekevät, tuntevatko eri kuvien henkilöt toisensa ja luoda näin tarinan kuvien henkilöistä. Aikuinen voi aloittaa tarinan, jos se tuntuu lapsista liian vaikealta. Voidaan toteuttaa pienissä ryhmissä tai yhtenä isona ryhmänä.(yk-liitto) 6. Draamatuokion Purku Puretaan erilaisuutta käsittelevä tuokio keskustellen. Lapset saavat kertoa, miltä draamatuokio heistä tuntui. Keskustelussa voi käyttää apuna esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Mikä tässä draamatuokiossa oli mielestäsi vaikeaa? Miksi se oli vaikeaa? Mikä oli hauskinta tässä draamatuokiossa? Mikä siitä teki hauskaa? Mikä oli ikävintä ja miksi? Pyritään vastaamaan kaikkiin lapsia askarruttaviin kysymyksiin. Puretaan draamatuokio niin, että kaikille jää hyvä mieli ja kaikki uskaltavat osallistua draamatuokioon myös seuraavalla kerralla.

43 ASUMINEN TAVOITTEET: Tutustutaan erilaisiin asumuksiin ja perheisiin, sekä kotitöiden tekemiseen. Korostetaan suvaitsevaisuutta ja yhdessä tekemistä. TARVIKKEET: kankaita ja muita majan rakentamiseen soveltuvia tarvikkeita kuvia erilaisista asumuksista (ei välttämätön) kyniä ja paperia draamatuokion purkua varten KESTO: n minuuttia riippuen lapsiryhmän koosta VINKKEJÄ: Kotityöt -pantomiimin (5) voi toteuttaa niissä ryhmissä, joihin lapset on leikissä 2 jaettu/jakautuneet. Pantomiimin voi myös toteuttaa niiden asumusten kohdilla, mihin kukin ryhmä edellisen leikin jälkeen on asettunut. Lapset voivat esittää kotitöitä -pantomiimin kuin tekisivät kotitöitä rakentamissaan majoissa. Draamatuokion purun voi toteuttaa myös piirtämisen sijaan keskustelemalla draamatuokiosta esimerkiksi ihminen ja erilaisuusaiheisen draamatuokion purkuun tarkoitetuilla kysymyksillä tai muilla draamatuokion kokoavilla kysymyksillä. 1. Keskustellaan erilaisista asumuksista Keskustelussa voi käyttää apuna myös kuvia erilaisista asumuksista. (kerrostalo, rivitalo, savimaja, lautamaja, omakotitalo) Voidaan keskustella myös siitä, minkälaisessa talossa kukin lapsista asuu, tai minkälainen olisi lapsen unelmien talo. Keskustelussa voi käyttää apuna mm. seuraavia kysymyksiä: Minkälaisessa talossa sinä asut?

44 44 Onko siinä paljon huoneita? Minkälaisessa talossa haluaisit asua jos saisit itse päättää? 2. Muuttopäivä -leikki Jokaiselle lapselle piirretään oma pieni ympyrä tai osoitetaan jokin muu merkitty paikka. Lapset seisovat omalla alueellaan. Joku leikkijöistä huutaa: MUUTTO- PÄIVÄ. Silloin kaikkien leikkijöiden on vaihdettava paikkaa toistensa kanssa. Huutaja yrittää päästä tyhjälle paikalle. Ilman paikkaa jäänyt huutaa: MUUTTO- PÄIVÄ. ja leikki jatkuu (Koivula 2004, 87.) 3. Kodin rakentaminen Lapset jaetaan ryhmiin ja jokainen ryhmä rakentaa saatavilla olevasta materiaalista oman talon/majan. Rakentaessaan ja suunnitellessaan taloa ryhmä jakaa keskenään roolit, jotka liittyvät perheeseen (joku on äiti, joku isä ja joku lapsi). (Perheessä voi olla myös isovanhemmat, setiä, tätejä, serkkuja). Kun talot on rakennettu, kierretään yhdessä katsomassa niitä, ja ryhmät saavat kertoa taloistaan ja perheistään (Aulio 1985, 46.)

45 45 4. Keskustellaan kotitöistä Keskustellaan siitä, minkälaisia kotitöitä aikuiset tekevät ja missä kotitöissä lapset voivat auttaa vanhempiaan. Keskustelussa voi käyttää apuna muun muassa seuraavia kysymyksiä: Oletko sinä osallistunut siivoukseen kotona? Millaisissa muissa kotitöissä sinä voisit olla mukana? Onko sinun kotonasi töitä, joita koko perhe voisi tehdä yhdessä? 5. Kotitöitä -pantomiimi Lapset esittävät pienissä ryhmissä tai vuorotellen pantomiimina, jonkin kotityön tekemistä (silittäminen, ruoan valmistus, pyykinpesu, siivous). Muut yrittävät arvata minkä kotityön tekemistä muut esittävät. Ohjaaja voi auttaa lapsia keksimään kotiöitä. Kotitöitä -pantomiimin voi toteuttaa sen asumuksen luona, johon ryhmä on juuri muuttanut ja juuri sinä ryhmänä, joka on ollut koko tuokion ajan. (Mukailtu teoksesta Löyttyniemi 2003, 48) 6. Draamatuokion Purku Puretaan asumista käsittelevä draamatuokio piirtäen. Lapset voivat piirtää esimerkiksi rakentamansa majat tai ihmisiä tekemässä jotain kotitöitä. Jokainen lapsi saa kertoa mitä on piirtänyt ja esittää piirustuksensa muille. Piirustukset voidaan laittaa esille muiden lasten ja aikuisten nähtäväksi. Tämän asumisaiheisen draamatuokion purun voi tehdä myös seuraavana päivänä draamatuokion toteuttamisesta.

46 KOULU TAVOITTEET: Kerrotaan lapsille, että kaikilla lapsilla ei ole mahdollisuutta käydä koulua. (yksi YK:n vuosituhat-tavoitteista on ulottaa peruskoulutus kaikille) Rohkaistaan lapsia ottamaan kontaktia eri kieltä puhuviin lapsiin, ja ottamaan heidät mukaan leikkeihin. TARVIKKEET: kyniä vihkoja/paperia roolivaatteita KESTO: noin 45 minuuttia VINKKEJÄ: Leikeissä 2 ja 3 voidaan käyttää opettaja roolissa -tekniikkaa: Opettaja roolissa -tekniikassa opettaja tai ohjaaja johdattelee ryhmän draamatyöskentelyä toiminnan sisältä käsin. Roolissa ollessaan ohjaajalla voi olla viitteellinen puvustus merkkinä roolissa toimimisesta, ja erotuksena omasta ohjaajan roolista (Pätäri-Rannila ym. 2005, 18) Leikissä 2 voi käyttää roolivaatteita, jolloin leikistä tulee todenmukaisempi. Leikissä 4 voidaan käyttää kuuma tuoli -tekniikkaa: Kuuma tuoli -tekniikassa ryhmänä haastatellaan yhtä henkilöä, joka toimii roolissa. Myös ryhmällä voi olla rooli haastattelutilanteessa. Työtapa auttaa ymmärtämään roolihenkilön toimintatapoja ja ajatusmaailmaa Toiminta jatkuu ja etenee normaalisti, kun henkilö nousee tuolista (Pätäri- Rannila ym. 2005, 17.)

47 47 1. Keskustellaan koulunkäynnistä Keskustellaan lasten kanssa koulunkäynnistä ja siitä, miksi koulua käydään ja miksi koulunkäynti on tärkeää. Miltä tuntuisi jos ei voisi aloittaa koulunkäyntiä kuten muut lapset. (Kemppainen-Koivisto & Salmio 2006, 41.) Miksi lapset käyvät koulua? Miksi koulunkäynti on tärkeää? Miltä sinusta tuntuisi, jos et pääsisikään kouluun? 2. Koulussa vieraassa maassa Kaikki lapset ovat oppilaita koulussa ja puhuvat jotain kuvitteellista kieltä. ryhmään tulee vierasmaalainen oppilas (joku lapsista tai jos kukaan lapsista ei suostu/halua, niin opettaja oppilaan roolissa, muuten opettaja voi olla opettajan roolissa), joka ei osaa lasten puhumaa kieltä. Mitä tapahtuu? (Kemppainen- Koivisto & Salmio 2006, 57.) 3. Kuuma tuoli (tai opettaja roolissa) Uutena oppilaana luokkaan tullut lapsi istutetaan kuumaan tuoliin ja häneltä kysytään kysymyksiä siitä, miltä tuntui kun ei ymmärtänyt eikä osannut puhua toisten lasten kanssa samaa kieltä. Esimerkiksi Miltä tuntui kun ei ymmärtänyt ympärillä puhuttua kieltä? Miten vieraskielinen lapsi otettiin hänen omasta mielestään vastaan luokassa/ryhmässä? Miltä lapsesta tuntuu kun kukaan ei ymmärrä häntä eikä hänen kieltään? 4. Keskustellaan aiheesta yhdessä Keskustellaan yhdessä siitä, miksi on tärkeää ottaa uusi lapsi mukaan leikkeihin? Mitä asioita muut lapset voisivat oppia eri maasta tulevalta lapselta? Miltä muista lapsista tuntuu kun he eivät ymmärrä eri maasta tulleen lapsen kieltä? Keskustelussa voi käyttää apuna seuraavia kysymyksiä: Onko sinulle koskaan käynyt niin, että sinua ei ole huolittu mukaan leikkiin? Miltä sinusta silloin tuntui? Miksi on tärkeää ottaa toiset mukaan leikkiin?

48 48 Tunnetko ketään lasta (tai aikuista) joka on muuttanut ulkomailta Suomeen? Tunnetko ketään lasta (tai aikuista) joka puhuu vierasta kieltä? Miltä sinusta tuntuu kun et ymmärrä hänen puhumaansa kieltä? Voisitko oppia jotain lapselta joka puhuu vierasta kieltä? Voisitteko te leikkiä yhdessä? 5. Draamatuokion purku Puretaan koulua käsittelevä draamatuokio keskustellen. Apuna voi käyttää esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Mikä tässä draamatuokiossa oli mielestäsi vaikeaa? Miksi se oli vaikeaa? Mikä oli hauskinta tässä draamatuokiossa? Mikä siitä teki hauskaa? Mikä oli ikävintä ja miksi? Olisitko halunnut tähän draamatuokioon joitain muita leikkejä? Jos niin minkälaisia? Oliko draamatuokio mielestäsi liian pitkä tai liian lyhyt? Pyritään vastaamaan kaikkiin lapsia askarruttaviin kysymyksiin. Puretaan draamatuokio niin, että kaikille jää hyvä mieli ja kaikki uskaltavat osallistua draamatuokioon myös seuraavalla kerralla.

49 VESI teema: Maapallolla ei olisi elämää ilman vettä. TAVOITTEET: Kerrotaan lapsille, että puhdas vesi ei ole itsestäänselvyys. Opetetaan lapsille, ettei vettä kannata tuhlata suuria määriä. Opetetaan lapsille yhteisvastuullisuutta pitämällä vedet puhtaina. TARVIKKEET: Leikissä 3 tarvitaan jokaiselle lapselle muki, tai kaikille yhteiseksi iso saavi tai ämpäri. Maalarinteippiä draamatuokion purkua varten VINKKEJÄ: Liitteenä on kuva autiomaasta. Kuvaa voi käyttää kohdassa 4, siitä voi keskustella, tai sitä voi käyttää keskustelun herättäjänä. Draamatuokion voi purkaa kyllä-ei-janan sijaan myös keskustelemalla. Keskustelussa voi käyttää apuna aiempien draamatuokioiden (3.1 ja 3.3) puruissa käytettyjä kysymyksiä. KESTO: n. 30 minuuttia riippuen lapsiryhmän koosta 1. Tutkitaan vettä ja sen eri olomuotoja. Minkälaista vesi on, miltä se näyttää, mitkä ovat sen olomuodot? Vesi on yleisin ja tärkein aine luonnossa. Se on kirkasta, väritöntä, hajutonta ja mautonta. Vai onko? Vesi esiintyy luonnossa nesteenä, kiteenä (lumi ja jää) ja kaasuna (vesihöyry). Voidaan ottaa astiaan jäätä ja katoa mitä sille tapahtuu, voidaan katoa kun vesi kiehuu.

50 50 2. Jokainen saa kertoa mihin vettä käytetään? (Juomana, kahvinkeittoon, pyykinpesuun, uimiseen) Apuna voi käyttää muun muassa seuraavia kysymyksiä: Mihin sinä käytät vettä? Voiko vettä käyttää niin paljon kuin haluaa? 3. Vesihiidelle vettä -leikki Tarvikkeet: jokaiselle lapselle muki ja iso saavi tai ämpäri Lapset jaetaan pieniin ryhmiin, jokaiselle annetaan mukit käteen. Heidän tehtävänään on täyttää saavi, joka on vesihiiden koti. Lapset täyttävät mukinsa vedellä ja juoksuttavat veden mukissa saaviin. Vesihiisi tarvitsee paljon vettä elääkseen ja siksi ämpäri on täytettävä piripintaan. Se joukkue voittaa, joka on saanut saavin ensimmäisenä täyteen (Koivula 2004, 146.) 4. Keskustellaan myös vesistöistä, ja mietitään olisiko mahdollista elää ilman vettä? Entä jos vettä olisi, mutta se olisi tavattoman likaista? On olemassa järviä, jokia, meriä. Eläimet ja kasvit tarvitsevat vettä elääkseen. Ihmisen keho on suurimmaksi osaksi vettä. Vedestä (etenkin puhtaasta vedestä) on pulaa monissa osissa maailmaa. Tiedätkö mitä eläimille, kasveille tai ihmisille tapahtuisi jos ei olisi vettä? Tiedätkö miksi puhdas vesi on tärkeää?

51 51 5. Puhdas vesi pantomiimi Lapset esittävät vuorollaan pantomiimina, mitä kaikkea puhtaalla vedellä voi tehdä. Ohjaaja auttaa tarvittaessa. Esimerkiksi veden juominen, kasvojen pesu, ruoan laitto ja muut yrittävät arvata, mitä kukin esittää (Suominen 2004, 17.) 6. Draamatuokion purku Puretaan draamatuokio Kyllä- Ei- janan avulla. Laitetaan lattialle pitkä teippi. Teipin toinen pää tarkoittaa KYLLÄ ja toinen EI, merkitään päät niin, että lapset tunnistaa kumpi on kumpi (esimerkiksi merkein K ja E). Ohjaaja esittää kysymyksiä tai väittämiä liittyen draamatuokioon esimerkiksi Vesihiidelle vettä -leikki oli tylsä, veden olomuotojen tutkiminen oli hauskaa, puhdasvesi -pantomiimi oli vaikea ja lapset siirtyvät janalla sille puolelle mitä mieltä ovat KYLLÄ tai EI. (Mukailtu teoksesta Pätäri-Rannila ym 2005, 15)

52 ELÄIMET TAVOITTEET: Tutustuttaa lapset eri maiden eläimiin, sekä selvittää lapsille, mikä merkitys eläimillä on esimerkiksi elannon hankkimisessa tai/ja paikasta toiseen liikkumisessa. TARVIKKEET: eläinkirja tai kuvia eläimistä (ei pakollinen) KESTO: n minuuttia VINKKEJÄ: Leikkiä 3 voidaan leikkiä myös niin, että se, joka jää ilman tuolia, putoaa leikistä pois. Leikkiä 5 voidaan leikkiä myös päivä maatilalla leikkinä niin, että leikkijät saavat käyttää puhetta ja kaikki ovat leikissä mukana, leikkien olevansa töissä maatilalla. Tässä leikissä voidaan halutessa käyttää myös opettaja roolissa -tekniikkaa (ks. s. 10), jolloin ohjaaja osallistuu leikkiin. Draamatuokion voi vaihtoehtoisesti purkaa myös piirtämällä eläimiä ja/tai elämää maatilalla. Piirustukset voi laittaa esille ja niitä voidaan tarkastella yhdessä.

53 53 1. Maatila-leikki Laitetaan lattialle tuoleja rinkiin yksi vähemmän kuin on leikkijöitä. Ohjaaja nimeää mitä eläimiä lapset ovat, esim. lehmiä, kanoja, possuja, aaseja jne.. Yksi leikkijöistä menee isännäksi keskelle ja huutaa jonkin eläinryhmän nimen. Sen ryhmän jonka nimi on huudettu, tulee vaihtaa paikkaa. Isäntä yrittää päästä istumaan vapaalle tuolille. Jos isäntä huutaa maatila!, kaikki eläimet vaihtavat paikkaa. Se joka jää ilman tuolia on uusi isäntä (Pätäri-Rannila, Varjus, Rinneaho & Sinivuori 2005, 28.) 2. Eläinparit Ohjaaja sanoo jokaiselle lapselle jonkin eläimen nimen. Lapset liikkuvat tilassa liikkuen ja äännellen kuten ko. eläin ja yrittävät löytää itselleen samaa lajia olevan parin/lauman. Kun jokainen on löytänyt parin/lauman, jokainen pari/ lauma esittää muille eläinhahmonsa ja muut yrittävät arvata mistä eläimestä on kyse (Pätäri-Rannila, Varjus, Rinneaho & Sinivuori 2005, 31.) 3. Keskustellaan eläimistä. Minkälaisia eläimiä Suomessa on ja minkälaisia eläimiä on esim. Afrikassa. Miten ne eroavat toisistaan vai eroavatko ne? (Afrikan norsut, seeprat, leijonat, kirahvit, hyeenat, sarvikuonot, aasit, lehmät, possut, lampaat, kanat jne) Jatketaan keskustelua eläimistä. Mitä varten ihmiset pitävät eläimiä? Mihin eläimiä tarvitaan? (Lehmästä saa maitoa, lampaasta villaa, hevonen tai aasi on hyvä apu esimerkiksi painavien kuormien kuljettamisessa.) Voidaan käyttää apuna kuvia eläimistä tai eläinkirjaa. 4. Päivä maatilalla Esitetään pantomiimina yksin tai ryhmässä maatilan töihin liittyviä tehtäviä, kuten lehmän tai vuohen lypsäminen, kanojen ruokkiminen, peltotyöt jne. Muut voivat arvata mitä toiset esittävät, tai vaihtoehtoisesti kaikki voivat esittää pan-

54 54 tomiimia maatilan töistä (Mukailtu teoksesta Löyttyniemi 2003, 51.) 5. Draamatuokion purku Puretaan draamatuokio keskustellen. Apuna voi käyttää esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Mikä tässä draamatuokiossa oli mielestäsi vaikeaa? Miksi se oli vaikeaa? Mikä oli hauskinta tässä draamatuokiossa? Mikä siitä teki hauskaa? Mikä oli ikävintä ja miksi? Mistä pidit eniten tässä tuokiossa? Mitä pidit kuvista, joita tässä tuokiossa käytettiin? Mikä oli paras kuva ja miksi? Pyritään vastaamaan kaikkiin lapsia askarruttaviin kysymyksiin. Puretaan draamatuokio niin, että kaikille jää hyvä mieli ja kaikki uskaltavat osallistua draamatuokioon myös seuraavalla kerralla.

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Työjärjestys 6.12.2011

Työjärjestys 6.12.2011 Kirjoittamalla lukemaan - Trageton -työtapa, rehtori Meriusvan koulu 7.12.2011 Virtuaaliopetuksen päivät, Hki Messukeskus 1 Tietokone apuvälineenä lukemaan oppimisessa Arne Trageton, norjalainen pedagogi,

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013 Virpi Louhela Sari Koskenkari Miksi lisätä liikuntaa? Liikunta edistää koululaisten hyvinvointia ja viihtymistä lapsen hermoverkosto

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Esitys löytyy Mollan sivuilta: Molla.ejuttu.fi Molla- media, osallisuus, lapsi. Kurkistus pienten lasten

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Huoltajien lomake TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Tiedonsiirron tarkoituksena on helpottaa yhteistyötä kodin, päivähoidon ja koulun kanssa. Tiedonsiirtolomakkeeseen kootaan

Lisätiedot

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUS KULHON PÄIVÄKODISSA Kulhon päiväkoti Pönkäniementie 4a2 80910 Kulho p.040 140 8145 p. 040 707 3375 (päiväkodin johtaja/raija Pynnönen) Kulhon

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN - laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012. www.nuorisuomi.fi

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012. www.nuorisuomi.fi Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012 Verkoston tavoitteet Verkoston työn päämääränä on saada aikaan valtakunnallinen liikunta/hyvinvointiohjelman suunnitelma

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

Lapsi työskentelee ja oppii

Lapsi työskentelee ja oppii Lapsi työskentelee ja oppii Esiopetukseen ilmoittautuvien lasten vanhemmille suunnattu kysely keväällä 2015 Kyselyn aiheina: Lapsen työskentelytavat, lapsi oppii parhaiten, lastani kiinnostaa, toivoisin,

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma Maaselän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Leikkiminen 2.2 Liikkuminen 2.3 Tutkiminen 2.4 Taiteellinen kokeminen, ilmaiseminen ja

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä.

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä. 1 MÖYLYNLEHDON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1. Möylynlehdon päiväkoti Möylynlehdon päiväkoti on perustettu vuonna 1977. Sen pinta-ala on 294 m 2 ja tiloissa toimii tällä hetkellä kaksi lapsiryhmää;

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana Me, media ja maailma - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana 14.5.2008 Planin kansainvälisyyskasvatus kansainvälisyyskasvatus mahdollistaa ei vain perusymmärryksen lapsen oikeuksista ja kehitysyhteistyöstä

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Laaja-alaisten erityisopettajien syysseminaari. Siikaranta 13.9.2012

Laaja-alaisten erityisopettajien syysseminaari. Siikaranta 13.9.2012 Laaja-alaisten erityisopettajien syysseminaari Siikaranta Ketä kannattaa opettaa? Onko toivottomia tapauksia? Älä pienennä minua oikeasta koostani vertaamalla minua jättiläiseen. Juhani Siljo Mitä kannattaa

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N leikin lumoa ja hiljaisuutta Kerhorepussa on tossut. Minulla on kiva kerhoreppu. Minä olen ihme Lapsi on seurakunnan päiväkerhossa aikuisten silmäterä. Päiväkerho

Lisätiedot

Ritaharjun koulun globaalikasvatus-suunnitelma

Ritaharjun koulun globaalikasvatus-suunnitelma Ritaharjun koulun globaalikasvatus-suunnitelma 1. Globaalikasvatuksen tavoite Ritaharjun koulu on osa Ritaharjun monitoimitaloa. Tämä erityispiirre tekee koulumme kansainvälisestä toiminnasta paitsi moniammatillista

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 Nuppusten Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. NUPPUSTEN RYHMÄKUVAILU 2. NUPPUSTEN TOIMINTA-AJATUS 3. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 4. KIELELLINEN KEHITYS JA KIELEN MERKITYS VARHAISKASVATUKSESSA

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus...

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 1 2 SISÄLLYS Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 5 Kasvatuskumppanuus... 6 Yhteistyö... 7 Kiusaamisen ehkäisy... 8 Varhainen puuttuminen... 9

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Päiväkoti Lokki Joonatan on pieni kahden ryhmän idyllinen ja kodikas päiväkoti Lokalahden keskustassa, kirkkoa vastapäätä. Päiväkotimme toimii kahdessa rakennuksessa. Vanha puoli

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN Kuvataan lasten toimintaa Kamerat tutuiksi kaikille taideprojektissa Muissa päivän tilanteissa kuvattu connected day Annantalo-projektissa henkilökunta

Lisätiedot

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Isokallion päiväkoti Puistotie 15 05200 Rajamäki 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetussuunnitelma ajalle 16.8.2011 31.5.2012. Päivittäinen toiminta-aika klo 8.30 12.30.

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

Pienryhmä- ja työparitoiminta Huhtasuon päiväkodissa. Katri Manninen 2015

Pienryhmä- ja työparitoiminta Huhtasuon päiväkodissa. Katri Manninen 2015 Pienryhmä- ja työparitoiminta Huhtasuon päiväkodissa Katri Manninen 2015 Pienryhmätoiminnan alku Pienryhmätoiminnan juuret vuodelta 1998 Vuonna 2010 aloitettiin pienryhmätoimintaan perustuva työparitoiminta

Lisätiedot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot - Community Media Applications and Participation Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot Projektin partnerit: Freiburgin yliopisto, Saksa (projektin koordinaattori) Sunderlandin yliopisto,

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Ulla Sirviö-Hyttinen, Suomen Lions liitto ry./ Lions Quest-ohjelmat Sanna Jattu, Nuorten keskus ry Anna-Maija Lahtinen, Suomen lasten ja nuorten säätiö Elämäntaidot

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LIIMAA TÄHÄN OMA KUVASI LAPSEN VASU TAIKATAKIN ARKIPUHE IHMISEKSI KASVAMISESTA Kun kasvaa ihmiseksi täytyy kokeilla, onko peltisiivet kalalokeilla ja minkälaisin

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Dia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu

Dia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu Dia 1 Tarinat matematiikan opetuksessa merkityksiä ja maisemia matemaattiselle ajattelulle Dia 2 Olipa kerran pieni kyläkoulu koulu Dia 3 Koulun opettaja Laskehan kaikki luvut yhdestä sataan yhteen Dia

Lisätiedot

Arkipäivä kielen kehittäjänä

Arkipäivä kielen kehittäjänä Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Yhteisöteatteria Perhonjokilaaksossa

Yhteisöteatteria Perhonjokilaaksossa Yhteisöteatteria Perhonjokilaaksossa AIKATAULU VIRITÄ! -tapahtumista Perhonjokilaakson alueella Aikataulu päivittyy edelleen riippuen kunkin yhteisön toiveista ja tarpeista. Osa tilaisuuksista on avoimia,

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS 1 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi syntymäaika Kasvatuskumppanit: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA TERVETULOA MUKAAN POLSKIMAAN! LEIKKI-IKÄISEN LAPSEN UINTI Matkalla uimataitoon on monta eri vaihetta opittavana. Leikki-ikäisillä eli noin 3 5 vuotiailla

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

MOD mukana erilaisuuden kohtaamisessa? monimuotoisuus ja vuoropuhelu? moniarvoisuus ja dialogi? moninaisuus oivallus dialogi www.evl.

MOD mukana erilaisuuden kohtaamisessa? monimuotoisuus ja vuoropuhelu? moniarvoisuus ja dialogi? moninaisuus oivallus dialogi www.evl. MOD mukana erilaisuuden kohtaamisessa? monimuotoisuus ja vuoropuhelu? moniarvoisuus ja dialogi? moninaisuus oivallus dialogi www.evl.fi/mod Kenelle MOD on tarkoitettu? * kansalaisjärjestöjen työntekijät

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot