HÄMEEN UUSYRITYSKESKUS RY MINUSTAKO YRITTÄJÄ?

Transkriptio

1

2 HÄMEEN UUSYRITYSKESKUS RY MINUSTAKO YRITTÄJÄ? SISÄLLYSLUETTELO 4 LUKIJALLE 5 YRITTÄJYYDEN SYNTYTARINA 6 KÄSITYS YRITTÄJYYDESTÄ 7 AJATTELEMISEN AIHETTA 7 Minustako yrittäjä? 7 Yrittäjyyden asema tänään 7 Yrittäjän ammatti 8 Ammattitaito 8 Yrittäjätaidot 8 Yrittäjäksi kasvaminen 8 Muutosvalmius 9 YRITYKSEN PERUSTAJAN POLKU 10 Lähtökohta/minustako yrittäjä? 10 Yritystoiminnan luvanvaraisuuden selvittäminen 10 Liiketoimintasuunnitelma 13 Rahoituksen järjestäminen 15 MINUSTAKO YRITTÄJÄ? 22 LIIKETOIMINTASUUNNITELMA 31 MALLIESIMERKKI 31 Mikropöydät Oy LIITTEET 39 Liite 1: Liikeideapohja 40 Liite 2: Liikeideamatriisipohja 41 Liite 3: Markkinatutkimuspohja 42 Liite 4: Swot-analyysi 43 Liite 5: Tuloslaskelma 44 Liite 6: Investoinnit ja käyttöpääoman tarve 45 Liite 7: Rahoituksen järjestäminen 46 Liite 8: Markkinointibudjetti 47 Liite 9: Myyntibudjetti 48 Liite 10: Kassabudjetti 3

3 LUKIJALLE Tämä kirjanen on tarkoitettu kaikille niille, joiden mielessä pyörii ajatus oman yrityksen perustamisesta. Sen tarkoituksena on palvella yrittäjäksi aikovaa mahdollisimman helpolla tavalla. Tarkoituksemme on käsitellä niitä asioita, joita on syytä pohtia ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Tarkoituksena on helpottaa alkavaa yrittäjää ottamaan yhteyttä heti oikeaan paikkaan ja henkilöön. Tämä opas on suppea ja sen antamia tietoa on syytä täydentää lukemalla jokin monista yrityksen perustamisoppaista. Liikkeelle kannattaa lähteä perusneuvonnasta, jossa saat pohjatiedot kaikesta yritystoimintaan liittyvästä ja apua oikeiden yhteyksien löytämisessä. Yritysideastasi voit käydä keskustelemassa Hämeen uusyrityskeskuksessa, Linnankatu 6, Hämeenlinna. Hämeen uusyrityskeskus auttaa sinua liikeideasi toimivuuden arvioinnissa, neuvoo yrityksen perustamiseen liittyvissä asioissa sekä antaa apua yrityksen alkutaipaleella. Palvelu on henkilökoh- taista, maksutonta ja ehdottoman luottamuksellista. Tämä opas on syntynyt Hämeen uusyrityskeskus ry:n toimesta. Tätä opasta käytetään Hämeen uusyrityskeskus ry:n neuvonnan tukiaineistona. Siksi oppaaseen on liitetty myös täydennettäviä työkirjasivuja. Sinulla on varmasti oma käsityksesi yrittäjyydestä. Ehkä sekin on muuntunut ja kehittynyt ajan kuluessa. Kun koet jonkin asian tärkeäksi, se alkaa elää mielessäsi ja löydät siitä aina uusia ulottuvuuksia ja merkityksiä. Tämän oppaan tavoitteena on herättää mielessäsi myös kysymyksiä ja kiinnostusta yrittäjyyteen, jotta se alkaisi elää ajatuksissasi ja hakisi Sinulle merkityksellistä muotoa ja sisältöä. Toivomme, että tämä opas auttaa mahdollisimman monia yrittäjäksi aikovia eteenpäin tiellä oman yrityksen perustamiseen. Tekstin laadinnassa on hyödynnetty yritysneuvojien kokemuksia heidän ohjatessaan yrittäjäksi aikovien ensiaskeleita yrittäjyyden poluilla. Hämeenlinnassa Olli Kari toimitusjohtaja Hämeen uusyrityskeskus ry 4

4 YRITTÄJYYDEN SYNTYTARINA Kun olet tutustunut erilaisiin tapoihin lähestyä yrittäjyyttä, huomaat, että kukaan ei yksiselitteisen varmasti voi sanoa, mitä yrittäjyys on. Sen sijaan on useita eri lähestymistapoja, joilla sitä voi tarkastella. Yksi tapa, jolla voimme muodostaa käsityksen siitä, miksi yrittäjyys ylipäätään on merkityksellinen, missä olosuhteissa se on tullut tärkeäksi ja millaisia asioita sillä on haluttu kuvata, on tarkastella sen historiaa ja syntyä. Historiallisesta tarinasta nouseekin yrittäjyyden seikkailu eri aikakausina, sen muuntuminen niiden olosuhteiden muovaamana, jotka kulloinkin ovat ympärillämme vallinneet ja vaikuttaneet. Erilaiset ihmiset ovat eri olosuhteissa kokeneet yrittäjyyden niin merkitykselliseksi, että ovat halunneet pohtia ja kuvata sitä. Yrittäjyyden tarina sai alkunsa sanan tai käsitteen ympärille rakentuneista merkityksistä. Ensimmäiset käsitykset yrittäjyydestä alkoivat muotoutua 1100-luvulta eteenpäin. Käsitteen syntyä sanotaan semanttiseksi kehitykseksi. Yrittäjyyttä alettiin vähitellen 1700-luvulla pohtia semantiikan seikkailijaa jäsentyneemmin. Olosuhteet muuttuivat; feodaaliyhteiskunta murtui ja keskiaikainen ammattikuntalaitos menetti asemansa, liberalismin aatteet levisivät ja tekniikka kehittyi. Uusille työnteon ja omistamisen muodoille annettiin yrittäjyyden nimike. Yrittäjyydellä kuvattiin niin yksilöä kuin yleisiä kansantalouden uudenlaisia prosesseja. Kun feodaaliyhteiskunta oli perustunut syntyperäiseen omistukseen ja ammattikunnan ennustettavaan elämänkulkuun, niin yrittäjyys sai näille vastakkaisen merkityksen. Ensimmäisiä henkilöitä, jotka halusivat yrittäjyyttä kuvata ja mallittaa oli ranskalainen pörssiseikkailija Richard Cantillon. Seuraavaksi yrittäjyys purjehti Ranskasta Britanniaan. Kun siellä olosuhteet muuttuivat riittävästi ja elinkeinovapautta alettiin arvostaa, myös yrittäjyys haluttiin uusien ajatusten kuvaajaksi. Siellä Adam Smith yritti soveltaa yrittäjyyttä teollistumiseen, suurten tuotantosarjojen valmistamiseen ja kaupankäyntiin suurilla mertentakaisilla markkinoilla. Se oli kuitenkin liian vaikeaa. Helpompaa oli kuvata rajattomalta tuntuvia markkinoita ja tekniikan sovellutuksia suurtuotantoon. Tästä tarinasta yrittäjyys sai pian hävitä. Se lähti matkustamaan kohti Amerikkaa ja otti laivalleen itävaltalaisen matkustajan Joseph Schumpeterin. Amerikan olosuhteissa Schumpeterin innovatiivinen, uutta luova yrittäjä sai rauhassa jonkun hetken taistella tuulimyllyjä vastaan, kunnes taas jouduttiin suurta vasten. Amerikassa yrittäjyys löysi asuinsijakseen yrityksen. Kun teollistumisen myötä osakeyhtiöt alkoivat yleistyä suuremman teollisen toiminnan muotoina, yrittäjyyskin keksi itselleen oman vastinparinsa, pienen yrityksen. Tätä taivalta kuvaa esim. Hawley. Pienyrityksessä yrittäjyys sinnitteli ja taisteli olemassaolostaan suurten yritysten rinnalla lähes koko 1900-luvun aina 1970-luvulle asti. Euroopassa sitä kuvasi mm. Max Weber. Se ei ollut erityisen merkityksellinen yhteiskunnan menestymisessä, eikä näin ollen ollut erityisen kiintoisa kuvauskohde. Vasta meidän aikanamme luvun jälkeisenä aikana, yrittäjyyttä on taas alettu tarkastella merkittävänä ja tärkeänä asiana. Huomattiin, että markkinat ovat rajalliset. Toisaalta nähtiin, etteivät suuryritykset eivätkä julkiset palvelut työllistä riittävästi ihmisiä. Tässä tilanteessa katse kohdistui pienyrityksiin ja toisaalta yrittäjämäiseen toimintatapaan. Todettiin, että pienet yrityksethän ne työllistävät. Yrittäjyys sai taas kerran tuoda viestiä inhimillisestä kokonaisvaltaisesta toiminnasta, riskinotosta, päätöksenteosta, koordinoinnista ja uutta luovasta toimintatavasta. Enää sillä ei kuvattu ainoastaan yksilön toimintatapaa ja pienyritystä, vaan myös itse organisaation haluttiin toimivan yrittäjämäisesti. Näin yrittäjyys ajan saatossa oli saanut kolme erilaista muotoa; omaehtoisen yrittäjyyden (yksilön yrittäjämäinen toimintatapa), sisäisen yrittäjyyden (organisaation yrittäjämäinen toimintatapa) ja ulkoisen yrittäjyyden (omistamisen ja johtamisen yhdentyminen pienyrityksessä). 5

5 KÄSITYS YRITTÄJYYDESTÄ Yrittäjyyden merkitystä ja luonnetta on tutkittu monelta kannalta. Professori Matti Koiranen on kerännyt eri maista merkityksiä, joita ihmiset yleisimmin yrittäjyyteen liittävät. Hänen tutkimuksissaan 10 yleisintä ja 10 vähiten yleistä merkitystä on lueteltu alla olevassa listassa. ENITEN YRITTÄJYYTTÄ KUVAAVAT TERMIT: 1. Aloitekyky 2. Myönteinen työasenne 3. Työhalu 4. Määrätietoisuus 5. Menestymishalu 6. Vastuun kantaminen 7. Halu ottaa riskejä 8. Luovuus 9. Kekseliäisyys 10. Aktiivisuus VÄHITEN YRITTÄJYYTTÄ KUVAAVAT TERMIT: 1. Häikäilemättömyys 2. Itsekkyys 3. Kovuus 4. Järjestelmällisyys 5. Kunnostautuminen 6. Reippaus 7. Taloudellisuus 8. Rahan tavoittelu 9. Palveluhalu 10. Vaikutushalu Pohdi ja kirjaa niitä ajatuksia, joita itse liität yrittäjyyteen. Mitä sillä tarkoitat, mitä se sinulle itsellesi merkitsee, missä yhteyksissä sitä mielestäsi ilmenee? Jatkaessasi oppaan lukemista voit verrata niitä siihen, mitä muut yrittäjyydestä ovat ajatelleet ja ajattelevat. Yrittäjä on yrityksen sielu Yrittänyttä ei laiteta? Yritä edes? Yritin ja onnistuin? 6

6 1. AJATTELEMISEN AIHETTA MINUSTAKO YRITTÄJÄ? Kyteekö mielessäsi ajatus yrittäjäksi ryhtymisestä? Onko Sinulla yritysidea tai ammattitaitoa, jota voisit hyödyntää itsenäisenä yrittäjänä? Oletko miettinyt, kuinka sen tekisit; mitä myisit, mitä valmistaisit, mitä palveluja tarjoaisit? Tulevaisuudessa yhä useampi ryhtyy yrittäjäksi. Rakenteet muuttuvat ja itsensä työllistäminen yleistyy. Yrittämisessä kiehtoo tietty yrittämisen vapaus, oman itsensä herrana oleminen. Yrittäjyyden arvostus on noussut, kun yleisesti on huomattu, mikä voima siinä piilee. Onko minusta yrittäjäksi? Kysymys askarruttaa monen työttömän ja opiskelunsa päättävän mieltä. Myös moni toisen palveluksessa oleva pohtii oman yritystoiminnan aloittamista. Onko yritysideani kannattava ja mitä kaikkea yrityksen perustaminen vaatii? Tämä kirjanen pyrkii antamaan vastauksia näihin ja moniin muihin yrityksen perustajan mieltä painaviin kysymyksiin sekä ennen kaikkea ohjaamaan oikean tiedon lähteille - tarvittavien neuvojien ja asiantuntijoiden luo. Sanotaan että, jos keksii hyvän idean, yrittäjänä kyllä pärjää. Joidenkin mielestä, yrityksen toimialasta riippumatta, on tärkeintä, että yrittäjäksi ryhtyvä on oikeanlaista yrittäjätyyppiä. Parasta on silloin, jos omat yrittäjävalmiudet sopivat yhteen aiotun yritysidean kanssa. Hyvä yritysidea ja sen pohjalta rakennettu toimiva liikeidea yhdistettynä osaavaan yrittäjään johtavat yleensä onnistumiseen. Niiden lisäksi onnistuminen vaatii usein suotuisia olosuhteita; yrittäjämyönteistä ympäristöä, muuttunutta kysyntää tai kilpailutilannetta - ja joskus hieman onneakin. YRITTÄJYYDEN ASEMA TÄNÄÄN Yrittäjän asemaan vaikuttavat osaltaan yleinen asennoituminen yrittäjyyteen sekä taloudellinen tilanne eli nousu- ja laskusuhdanteet. Asenteet ovat vaihdelleet hyvin kielteisistä ( riistäjä ) hyvin myönteisiin ( yhteiskunnan tukipylväs ) ja olleet kaikkea siltä väliltä. Pahimmillaan suhtautuminen oli parikymmentä vuotta sitten. Noina vuosina säädettiin toistatuhatta yrittämisen vapautta rajoittavaa lakia ja asetusta. Tänä päivänä yrittäjyyden puolestapuhujia riittää ja yrittäjyys nähdään lähes ainoana keinona työttömyyden poistamiseen. Yleiset taloudelliset suhdanteet ja suhtautuminen yrittäjyyteen heijastuvat välittömästi yrittäjien elämään; hyvinä aikoina on mahdollisuus hyvään tulokseen yrityksessä ja myös hyviin henkilökohtaisiin tuloihin, lama-aikana yrittäjä taas joutuu tinkimään ensimmäiseksi omista ansioistaan ja vastaamaan yrityksensä sitoumuksista pahimmassa tapauksessa koko omaisuudellaan, jos yritys kaatuu. YRITTÄJÄN AMMATTI Muista ammateista yrittäminen eroaa siinä, että se merkitsee poikkeuksetta paljon työtä, joustamista ja usein tinkimistä vapaa-ajasta, lomista ja harrastuksista. Yrittäjällä on valtaa ja vapauksia päättää yrityksensä asioista, mutta tämä tuo mukanaan sellaisia taloudellisia, juridisia ja moraalisia vastuita ja riskejä, joita toisen palveluksessa olevalla ei ole. On huolehdittava siitä, että yrittäjällä itsellään sekä yrityksen työntekijöillä on töitä, yrityksen varustetaso on sellainen, että työt saadaan kunnolla tehtyä, toiminta on laillista ja rahat riittävät menoihin. Asiakkaat on pidettävä tyytyväisinä. Lisäksi on pystyttävä ajattelemaan tulevaisuutta, kehittämään yritystä niin, että se menestyy jatkossakin. Yrittäjäksi ryhtyminen on aina perustavaa laatua oleva elämänmuutos. Sillä on vaikutusta tulevaisuuteen, oman elämän muotoutumiseen, perhesuhteisiin, sukulais- ja ystäväsuhteisiin, arvomaailmaan ja elämäntapaan. Nuorella ihmisellä tämä muutos on usein laadultaan erilainen ja ehkä helpompi kuin vanhemmalla, jonka elämä on jo vakiintunut uomiinsa. Yrittäjyys on hyvä ammatinvalinnan vaihtoehto - niille, joille se sopii. Eikä se sovi kaikille. Vaikka yrittäminen on kolmella sanalla määriteltynä työtä, työtä ja työtä, yrityksen perustamisen syyksi ei riitä työttömyys, työn ja toimeentulon hankkiminen ryhtymällä yrittäjäksi. Tuskin löytyy riittävästi ihmisiä, jotka tulisivat asiakkaiksesi vain työllistääkseen sinut. Yrityksesi ja sen tarjoamien tuotteiden tai palvelujen täytyy olla tarpeellisia riittävän suurelle määrälle asiakkaita. Ja heidän täytyy olla valmiita maksamaan niistä - riittävästi. Mieti siis ensimmäiseksi seuraavassa esitettyjä keskeisiä kysymyksiä? - Mikä on oma elämäntilanteeni? - Onko minussa yrittäjäainesta? - Onko yritysideani tarpeeksi hyvä? - Mistä löydän asiakkaani? - Olenko henkisesti kestävä? - Olenko voimakastahtoinen, riskinottoon kykenevä ja haluava? - Olenko luova, uusien näkökulmien löytäjä? - Olenko kunnianhimoinen, ennakkoluuloton ja itsevarma? 7

7 AMMATTITAITO Yrittäjäksi ryhtyvällä on yleensä jokin ammattitaito tai osaaminen, johon yritysidean voi onnistuneesti yhdistää. Osaaminen on voitu hankkia koulutuksen, työkokemuksen, hyvien yhteyksien ja suhteiden tai vaikkapa harrastusten kautta. Ammattitaitoa voi myös ostaa, jos yrittäjällä itsellään ei ole kaikkea yritysidean vaatimaa osaamista. Yrittäjä voi itse esimerkiksi keskittyä yrityksen johtamiseen tai vaikkapa markkinointiin ja teettää varsinaisen työn muilla. Pienyrittäjyys perustuu kuitenkin useimmiten yrittäjän ammattitaitoon ja erikoisosaamiseen. Osaamisesta on oltava hyötyä jollekulle, joka on valmis siitä maksamaan. Tyypillisimmillään osaaminen voi olla kädentaitoja, mutta myös jonkin alan erikoistumista ja tietoa. Yrittäjäksi aikovan kannattaa miettiä omaa osaamistaan ja sitä, onko osaaminen riittävää vai pitääkö sitä kehittää. YRITTÄJÄTAIDOT Yrittäjätaidoilla tarkoitetaan kaikkia yrityksen pyörittämiseen liittyviä taitoja. Näitä ovat yrityksen johtaminen, taloushallinnon taidot, markkinointi ja varsinaisen tuotannon tai palvelun hoitaminen. Yrittäjätaitoja voi tietenkin ostaa ulkopuolelta toiselta yrittäjältä. Näin moni tekeekin ostaessaan esim. kirjanpitopalveluita tilitoimistolta sekä markkinointiapua mainostoimistolta. Kaikkea ei yrittäjäksi aikovan tarvitse tietenkään itse osata, mutta on eduksi, jos yrittäjä tietää mitä vaatii, kun ulkopuolisia palveluja ostaa ja käyttää. Pelkillä yrittäjätaidoilla ei pärjää kuin ammattijohtajana ja pienyrityksissä ei ammattijohtajia ole varaa palkata. Yrittäjätaitojaan voi kehittää ja yrittäjäkurssit tarjoavat taidoille hyvän ponnahduslaudan. Käytännön työ on myös hyvä opettaja. Apua pitää kuitenkin osata kysyä ennen kuin tulee vahinkoja. Yrittäjän on tiedettävä kaikesta sen verran, että osaa riittävän ajoissa kääntyä asiantuntijoiden puoleen. YRITTÄJÄKSI KASVAMINEN Yrityksen menestyminen riippuu usein ratkaisevasti yrittäjästä itsestään ja hänen persoonastaan. Yrittäjiä on varsin monenlaisia. Vaikka yrittäjäominaisuuksia on tutkittu paljon, ei ole pystytty juurikaan osoittamaan sellaisia ominaisuuksia, joita olisi kaikilla yrittäjillä. Yksi yhteinen asia kuitenkin löytyy. Sitä kutsutaan suoritusmotiiviksi tai suoriutumisen tarpeeksi. Suoritusmotiivi voi olla joko myönteisten asenteiden kautta syntyvä halu saavuttaa menestystä (halu pärjätä) tai pyrkimys välttää epäonnistumista. Suoritusmotiiviin liittyy tarve saada palautetta, nähdä onko onnistunut vai epäonnistunut pyrkimyksissään. Tärkeintä on yrittämisen halu. Väkisin ei pidä yrittäjäksi ryhtyä - ei yhteiskunnan tuella eikä muutenkaan. Muita yrittäjille tyypillisiä ominaisuuksia ovat esimerkiksi itsenäisyys, ulospäin suuntautuneisuus, määrätietoisuus, sinnikkyys, ahkeruus, kyky kantaa vastuuta, kyky ottaa riskejä sekä halu olla vapaa ja riippumaton. Monet yrittäjät ovat myös työnarkomaaneja, mikä ei välttämättä ole positiivinen asia. Taloudelliset motiivit eli halu ansaita rahaa on välttämätön, jos yrittäjä aikoo elättää itsensä ja työllistää mahdollisesti myös muita. Näyttää kuitenkin siltä, että motiivien painoarvo vaihtelee hyvinkin paljon eri yrittäjillä. MUUTOSVALMIUS Yrittäjällä pitää olla muutosvalmiutta. Positiivinen suhtautuminen muutoksiin tarkoittaa sitä, että muutosta pidetään mahdollisuutena, ei uhkana. Muutoshakuisuus on yksi kehityksen edellytyksistä, muutosvastarinta jarruttaa toimintaa. On pystyttävä omaksumaan ja etsimään aktiivisesti uutta tietoa ja uusia mahdollisuuksia. Yrittäjäksi aikovan on kyettävä näkemään tulevaisuuteen ja kehittämään yritystään. Pitkän tähtäyksen suunnittelu ja tulevaisuuden ennakointi on vaikeaa - siinä ovat monet yritykset, niin isot kuin pienetkin, epäonnistuneet viime vuosina. Alkavan yrittäjän on oltava valmis muuntumaan tarvittaessa nopeasti olosuhteiden ja tilanteiden mukaan. Siinä on pienyrittäjyyden voima. 8

8 YRITYKSEN PERUSTAJAN POLKU Lähtökohta/Minustako yrittäjä? Yritystoiminnan luvanvaraisuuden selvittäminen, kunnat, lääninhallitus, ministeriöt, terveystarkastajan lausunnot LIIKETOIMINTASUUNNITELMA, laskelmat, analyysit Rahoituksen järjestäminen, sekä kaikki muut pankit, vakuutusyhtiöt ja erityisrahoituslaitokset Vakuutusasiat kuntoon, sekä kaikki muut pankit ja vakuutusyhtiöt. Yritysmuodon valinta Toiminimi Avoin yhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta Kommandiittiyhtiö Perustamisilmoitus TE-keskuksen yrityspalvelupisteeseen, Yksi ilmoitus (Prh + verohallinto) Y-tunnus odottaessa, Kirjanpidon, pankki- ja tiliasioiden järjestäminen YRITTÄJÄN ARKEA! 9

9 YRITYKSEN PERUSTAJAN POLKU LÄHTÖKOHTA/MINUSTAKO YRITTÄJÄ? Lähtökohtatilanteessa olet yksin itsesi kanssa. Laitat itsesi peliin ja tuot omat mielipiteesi julki päämääränä oman yrityksen perustaminen. Henkilötietojen ja työkokemuksesi jälkeen ryhdyt arvioimaan omaa tieto ja taito tasoasi. Tämä antaa meille molemmille hyvä tiedon sinun omasta osaamisestasi yrittäjyyden tiellä. Neuvonnan tarve kertoo meille sinun oman mielipiteesi neuvonnan ja opastuksen tiellä. Näin voimme paremmin huomioida uusyrityskeskuksen yli 100 neuvonantajaa. Yrittäjävalmius kertoo sinun valmiuksistasi ryhtyä yrittäjäksi. Tarvitseeko sinun mahdollisesti käydä yrittäjävalmennuksessa? Yrittäjäpersoona kuvaa sinua ihmisenä ja yrittäjänä. Miten hyvin tunnistat pienen yrittäjän itsessäsi? YRITYSTOIMINNAN LUVANVARAISUUDEN SELVITTÄMINEN Vaikka EU:ssa pääsääntöisesti vallitsee elinkeinovapaus, ovat muutamat elinkeinot luvanvaraisia. Näitä ovat esim. henkilö- ja tavarakuljetukset, kuljettajaopetus, asunnonvälitys, lääkeaineiden myynti, alkoholin anniskelu, tuonti ja kauppa, polttoaineiden, ampuma-aseiden ja räjähdysaineiden tuonti ja kauppa, vartiointiliike, osto- ja myyntiliikkeen harjoittaminen sekä liikkuva kauppa. Elinkeinolupa haetaan pääsääntöisesti Etelä-Suomen lääninhallitukselta. Joillakin aloilla tarvitaan alan viranomaisten rekisteröinti tai hyväksyntä. Tällaisia ovat mm. sähköliikkeet ja muut teknisen alan yritykset, matkatoimistot sekä lääkärit, sairaanhoitajat jne. Kansalaisvaatimuksesta on luovuttu. Lupaa eivät tarvitse ne henkilöt, joilla on asuinpaikka Euroopan talousalueella. Sama koskee yrityksiä ja yhteisöjä, joiden kotipaikka on EU:n alueella. Lisäksi on huomattava, että joidenkin elinkeinojen harjoittaminen edellyttää ympäristövalvonnalle tehtyä ilmoitusta. Tällaisia toimialoja ovat mm. elintarvikkeiden käsittelyyn liittyviä palveluja tarjoavat yritykset. LIIKETOIMINTASUUNNITELMA Liiketoimintasuunnitelma jäsentää ja selventää sinun liikeideasi kannattavuutta ja menestyksen mahdollisuuksia. Siksi sinun on erittäin tärkeää miettiä jokaista kohtaa huolellisesti. Voit tehdä muistiinpanojasi jokaisen erillisen otsikon alla. Tämä on sinun henkilökohtainen työkirjasi. Huomioi, että tämän oppaan lopussa on myös malliesimerkki liiketoimintasuunnitelmasta, jota sinun kannattaa hyödyntää omaa suunnitelmaasi tehdessäsi. Liiketoimintasuunnitelmaa tehdessäsi kohtaat usein viittauksen erilliseen liitteeseen. Näiden erilaisten pohjien tarkoituksena on helpottaa sinua analysoimaan omaa liiketoimintasuunnitelmaasi, jotta saisit mahdollisimman realistisen kuvan itsellesi menestymisen mahdollisuuksista. Neuvoja saat toki uusyrityskeskuksesta, älä epäröi kääntyä meidän puoleemme. Kaiken tämän lisäksi keskityn nyt tuloslaskelmaan ja eri kululajeihin, jotta pystyisit huomioimaan kaikki mahdolliset asiat. Nettotulostavoite Määritä itsellesi tavoite eli nettopalkka, johon pyrit liiketoiminnassasi. Varmasti sinulla on joku toive tulotasostasi. Lainat Tässä kirjataan yritystoimintaa varten otettujen lainojen korot ja lyhennykset ( ei omien henkilökohtaisten lainojen, koska ne maksetaan omasta palkasta ). Yleensä kysymykseen tulee pankkilaina tai Finnveran laina. Yleensä yrityslainojen laskennallinen korko on 5 6 % ja laina-aika 5 vuotta. Yrityslainoja miettiessäsi huomioi: lainan määrä, toimitusmaksut, laina-aika, korko % sekä lyhennysväli. Useiden eri pankkien kotisivuilla on erilliset lainalaskurit, joiden avulla pystyt laskemaan arvion omaan tuloslaskelmaasi. Kokemus on opettanut, että lainanotosta on paikallaan sanoa muutama varoittava sana: Jos otat lainaa, niin ota sitä vain yritystoimintasi investointeja tai yrityksesi todellista käyttöpääomatarvetta varten. Älä ota lainaa omaa kulutustasi varten. Muista, että laina on maksettava aina takaisin yrityksesi tuloksesta verojen jälkeen. Mitä suurempi laina ja mitä lyhyempi lyhennysaika, sitä suurempi pitää yrityksesi tuloksen olla ja mitä suurempi tulos, sitä kovemmat verot. Poistot Liiketoimintaan liittyvät laite- ja kalustohankinnat voidaan jakaa: pienhankintoihin, joihin kuuluu kalusto, jonka hankintahinta (alv 0 %) on alle 841 e ja joka kestää yli 3 vuotta. Pienhankinnat voidaan kirjata kirjanpidossa hankintavuonna suoraan kuluiksi rajoituksella, että vuoden aikana ei tule pienhankintoja enempää kuin 2523 e edestä. kalustoinvestoinnit, joihin kuuluvat kaikki yli 841 e (alv 0 %) maksavat hankinnat. Näitä ei voida kirjata kirjanpidossa suoraan kuluiksi, vaan niiden hankintakustannukset poistetaan kirjanpidossa poistojen kautta. Poistotarve vuodessa on 25 %. 10

10 Kiinteät kulut Työntekijöiden bruttopalkat + sivukulut Mikäli yrityksellä olisi henkilökuntaa, budjetoisit henkilökunnan palkat seuraavasti: Bruttopalkka kuukausittain, huomioi lomaraha Lakisääteiset sos.kulut, noin 30 % kuukausittain, huomioi lomaraha TEL-maksut, noin 21 %, 2 kertaa vuodessa, huomioi loma Muut sotu-maksut, noin 3 %, kuukausittain Vuokrakulut Tähän merkitään ulkopuoliselle taholle maksettavat vuokrat. Yleinen vuokratakuu on kahden kuukauden vuokra. Budjetoi ensimmäiselle kuukaudelle vuokratakuun mukainen vuokra sekä ensimmäisen kuukauden vuokra. Muille kuukausille normaali kuukausivuokra. Tai lasket kaikki yhteen ja tasoitat summan jokaiselle kuukaudelle yhtä suureksi. Energiakulut Sähkö- ja vesimaksut voit hyvin tarkistaa oman kuntasi energialaitokselta ja vesilaitokselta. Kun kerrot liikeideasi, toimitilan suuruuden ja sijainnin, saat aika hyvän arvion todellisista energiakuluista. Puhelin Puhelinkuluihin kuuluvat sekä lanka- että matkapuhelinlaskut. Matkapuhelimesta tulee lasku joka kuukausi, lankapuhelimesta joka pariton kuukausi. Puhelin on usein yrittäjän tärkeimpiä työkaluja ja eräs suurimmista kulueristä. Ole tarkka ja realistinen. Lanka- sekä matkapuhelimen yksityiskäyttöarvo, eli arvo, jonka verottaja hyväksyy omakäyttöosuudeksi verotuksessa on kuukaudessa 20,20 e/puhelin. Puhelinkuluissa voit myös huomioida mahdollisen telefaxin kulut. Toimisto- ja konttorikulut Tämä on sekalaisten kulujen kerho. Tänne merkitään mm. postikulut, kirjeet, sähkeet, yrityksen laatujärjestelmäkulut, kaikki kirjakauppaostot (kynät, paperit, kansiot, ajopäiväkirjat, jne.), yrityksen työterveyshuolto, kopiointikulut, puhelinluettelotiedot, jäsenmaksut, nimikyltit, pankkikulut ja muut pienet ja etupäässä satunnaisluonteiset kulut. Kokemusperäisesti voit budjetoida vuosikuluiksi noin 2 % arvioimastasi liikevaihdosta. Autokulut Voit ajaa työajosi omalla autolla. Voit veloittaa ajopäiväkirjan mukaisista työajokilometreistä 0,38 e per kilometri. Mikäli autosi on toiminimiyrityksesi nimissä, kirjataan kaikki autokulut kirjanpitoon ja sinä maksat ajopäiväkirjan mukaisista yksityisajoista. Tarkemmat ohjeet saat kirjanpitäjältäsi tai verottajalta. Mikäli yrityksesi on osakeyhtiö, niin autosi voi olla yrityksesi nimissä, jolloin kaikki kulut menevät yrityksesi kirjanpitoon ja sinä maksat autoetua. Autoetumuotoja on erityyppisiä. Pääsääntöisesti aloittavan yrittäjän kannattaa ajaa ainakin aluksi omalla autollaan ja veloittaa työajot kilometrikorvauksina. Mikäli päädyt autoetuun, niin autoedun verotusarvo lasketaan ja vero peritään verotuksen yhteydessä. Pidä aina toiminimi- tai henkilöyhtiöyrittäjänä luotettavaa ajopäiväkirjaa. Se on varmin keino varmistaa autokulujesi oikea verotuskäytäntö. Työajoiksi ei hyväksytä kodin ja toimistosi välistä matkaa. Työajoksi hyväksytään kotoa asiakkaan luokse tapahtuvat matkat sekä muut työhösi selkeästi liittyvät asiointi- yms. matkat. Autokuluissa sinun tulee huomioida polttoainekulut, huolto, renkaat, vesi ja muut nesteet sekä auton vakuutukset. Matkakulut Voit budjetoida työmatkoihisi liittyvät päivärahat ja muut matkakulut, kuten hotellimajoitukset, matkaliput, taksimatkat ja muut matkakulut. Mikäli työn tekemispaikkasi on yli 15 km etäisyydellä varsinaisesta työpaikastasi tai asunnostasi, voit veloittaa myös päivärahoja. Tarkemmat tiedot saat kirjanpitäjältäsi tai verottajalta. ATK-kulut ATK-kuluissa kannattaa olla huolellinen. Sinun täytyy tarkkaan miettiä kannattaako ostaa vai vuokrata koneet ja laitteet. Alan ammattilaisilta saat tietoa molemmista vaihtoehdoista. ATK-kuluissa sinun tulee huomioida mm. koneet, printterit, skannerit, verkkomaksut, kotisivut, tulostimen patruunat ja kaikki ohjelmat. Lehdet, ammattikirjallisuus Sinun kannattaa tarkkaan miettiä, mitä kirjallisuutta työssäsi tarvitset, sillä turhaan ei kannata hankkia lehtiä ja kirjoja nurkkiin pölyttymään. Voit selvittää hinnat kirjakaupasta tai lehtimyyjiltä. Koneiden korjaukset ja huollot Selvitä oman työsi kannalta tärkeimpien koneiden ja laitteiden säännölliset korjaus- ja huoltomaksut. Siivous, puhtaanapito, jätehuolto Useimmiten alkava yrittäjä pyrkii hoitamaan siivouksen itse, mutta silloinkin tarvitaan välineitä ja aineita, joten muista budjetoida kaikki kulut. Mikäli sinulla on oma liikepaikka, sinun tulee huomioida myös tarkkaan kunnallinen jätehuolto. Jätehuoltomaksuista sinulle kertovat kaikki tätä palvelua tarjoavat yritykset. 11

11 Kirjanpito Tässä huomioidaan vain kirjanpitokulut. Kirjanpito tai ainakin tilinpäätös kannattaisi antaa ulkopuolisen asiantuntijan tehtäväksi ja sinun tulisi itse keskittyä siihen, mitä itse parhaiten osaat. Kirjanpitolain mukaan kirjanpidon tulee olla jatkuvasti ajan tasalla. Pienyrittäjälle paras käytäntö on mapittaa tulo- ja menotositteet aikajärjestyksessä mappiin ja viedä mappi noin kuukauden välein ulkopuoliselle asiantuntijalle, joka tekee kirjanpidon ja halutessa välitilinpäätöksen, jonka perusteella on syytä tarkistaa ovatko ennakkoverojen maksuerät ajan tasalla. Näin toimien kirjanpidon vuosiveloituksen laskentaperusteena voidaan käyttää 1 % liikevaihdosta. Painotuotteet Painotuotteissa sinun tulee huomioida kaikki sellaiset toimenpiteet, joilla pyrit osaltasi vaikuttamaan myyntiin markkinoinnillisin keinoin. Tällaisia kuluja ovat mm: näyttely- ja messutarvikkeet, esitepainatukset, käyntikortit, tarrat, mainoskyltit, kirjelomakkeet ja laskulomakkeet. Markkinointi Aloittavan yrittäjän on yleensä syytä tiedottaa toimintansa käynnistämisestä potentiaalisille asiakkaille tai asiakasryhmille. Tiedottaminen edellyttää markkinointia. Markkinointi ja erityisesti mainonta on kallista ja siksi se tulisi suunnitella harkitusti. Markkinointi- ja myyntikulut ovat usein välttämättömiä kulueriä terveen myynnin aikaansaamiseksi. On hyvä muistaa, että moni aloittava yrittäjä on säästänyt yritystoimintansa epäonnistumaan. Älä pihistä väärässä paikassa, mutta harkitse tarkoin ja kohdista oikein. Älä sorru ylimainontaan. Kaikista mainontaan ja markkinointiin liittyvistä asioista saat erinomaisia neuvoja uusyrityskeskuksen neuvonantajilta. Ota yhteyttä meihin. Markkinointikuluissa sinun tulee huomioida mm: ilmoituskulut, lehti, radio, tv, valomainokset, omat esitteet suoramarkkinoinnilla, osallistumismaksut messuille, merkkipäivämuistamiset, joululahjat jne. Edustuskulut Älä sorru liialliseen edustamiseen, mutta budjetoi kuitenkin jotain pientä kuluihisi. On hyvä joskus tarjota vaikkapa kahvit asiakkaallesi tai sopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä ns. työlounas. Koulutus Koulutus- ja kurssikulut ovat vaikeasti arvioitavissa. On kuitenkin hyvä muistaa, että niin sinä itse yrittäjänä kuin henkilökuntasi tarvitsette jatkuvaa koulutusta ja kurssittamista, jotta osaamisenne pysyy ajan tasalla. Voit selvittää koulutushintoja koulutusta tarjoavilta oppilaitoksilta. YEL Pidä huoli, että YEL-vakuutuksesi työtulo on ajan tasalla ja vastaa työpanostasi. YEL-eläkkeeseen vaikuttavat kaikki YELtyötulot koko yrittäjätoiminnan ajalta. YEL-työtulo vaikuttaa paitsi eläkkeeseen myös muuhun yrittäjän sosiaaliturvaan, kuten Kansaneläkelaitoksen maksamaan päivärahaan ja työttömyysturvaan. Työtuloa ei siis kannata alimitoittaa. Yrittäjän pitää ottaa YEL-vakuutus, jos hän täyttää seuraavat edellytykset: hän on vuotias yrittäjätoiminta on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään 4 kuukautta yrittäjän täytettyä 18 vuotta. YEL-vakuutus alkaa kuitenkin toiminnan alusta lähtien työtuloksi voidaan arvioida keskimäärin vähintään 5800 euroa vuodessa. hänen ansiotyönsä ei kuulu muun eläkelain, esimerkiksi maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) piiriin. MYEL:n mukaan vakuutetaan mm. maatalousyrittäjän eläketurva. YEL koskee myös työ- tai virkasuhteessa olevaa henkilöä, jos hän työskentelee sivutoimisesti yrittäjänä. Työeläkettä voi kertyä rinnakkaisista töistä samanaikaisesti usean eri eläkelain mukaan. Vuonna 2003 YEL-maksu on 21,4 % työtulosta. Maksuprosentti on kaikissa YEL-eläketurvaa hoitavissa yhtiöissä sama. Ensimmäistä kertaa yrittäjäksi ryhtyvä, joka aloittaa yrittäjätoimintansa tai sen jälkeen, saa 25 % maksunalennuksen 48 ensimmäiseltä kuukaudelta. Alennuksen saa yrittäjän iästä riippumatta. Yrittäjä voi saada alennuksen vielä toiseen yrittäjäjaksoon, jos alennusaikaa on jäljellä. Alennusta toiseen jaksoon yrittäjän pitää itse hakea. Lisätietoja saat omasta vakuutusyhtiöstäsi. Yritysvakuutukset Yritysvakuutuksiin budjetoidaan yritystoimintaan liittyvät vakuutukset. Pienyritystoimintaan liittyviä vakuutuksia ovat mm: palo-, varkaus-, yritys-, vastuu- ja vahinkovakuutukset. Vakuutusten kustannukset riippuvat yhtiömuodosta, toimialasta sekä omistussuhteista ja siksi sinun on syytä kääntyä oman vakuutusyhtiösi puoleen. Sairaus- ja tapaturmavakuutukset Yrittäjänä sinun on syytä selvittää myös omat sairaus- ja tapaturmavakuutuksesi ajan tasalle. Lisätietoja saat omasta vakuutusyhtiöstäsi. 12