Vihreä rahoitus ja Kuntien energiatehokkuuden rahoittaminen Kristiina Seppälä ja Daniel Eriksson

Transkriptio

1 Vihreä rahoitus ja Kuntien energiatehokkuuden rahoittaminen Kristiina Seppälä ja Daniel Eriksson

2 Kuntarahoitus hyvinvoinnin mahdollistaja Palvelumme lyhyesti Mistä ja miten teemme varainhankinnan markkinoilta? Mikä vihreä rahoitus? Kuntarahoituksen ensimmäinen vihreä bond Vihreä viitekehys ja kriteerit Referenssikohteet Kehitteillä Vihreä yhteistyösopimus 2

3 Suomalaisen hyvinvoinnin mahdollistaja Asiakkaat Kunnat, kuntayhtymät ja niiden määräysvallassa olevat yhtiöt Yleishyödylliset asuntotuotannon toimijat = Emme rahoita yksityisen sektorin yrityksiä Palvelut Lainarahoitus Leasingrahoitus Korkoriskin hallinta Neuvonantopalvelut Missiona asiakkaiden rahoituksen turvaaminen kaikissa markkinaolosuhteissa Omistajat 16 % Kunnat 53 % 31 % Keva Suomen valtio 3

4 Maan toiseksi suurin rahoituslaitos Lainakanta 20,9 miljardia euroa Suomen 2. suurin rahoituslaitos Liikevoitto 174,2 miljoonaa euroa Omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin 66,89% Taseen loppusumma 34,1 Vähimmäisomavaraisuusaste 3,54% miljardia euroa Luvut perustuvat tilanteeseen. 4

5 Ratkaisuja kaikkiin rahoitustarpeisiin 1. Suunnittelu Investoinnin suunnittelu Investointien kannattavuuslaskenta Toteutusvaihtoehtojen kustannukset Vaikutukset kunnan talouteen Rahoituksen suunnittelu Tarvittava rahoituksen määrä Rahoitusmuoto Rahoitusprosessin suunnittelu 2. Rahoitus Rahoitusvaihtoehdot Laina (vihreä) Kiinteistöleasing (vihreä) Irtaimistoleasing Velkaemissio Korkosuojaus lainaan tai leasingrahoitukseen Joustavat rahoitusratkaisut Räätälöidään asiakkaan tarpeen mukaan 3. Elinkaaren hallinta Rahoitussalkun hallinta Apollo-palvelu Salkun uudelleenjärjestelyt Neuvonanto omaisuusjärjestelyissä Yhtiöittämiset, liikelaitostamiset, omistusrakenteen järjestelyt Taloudellinen neuvonanto toiminnan uudistamisessa 5

6 Kuntien yhteinen varainhankintajärjestelmä Asiakkuus Varainhankinta AA+, Aa1 Osakkuus Jäsenyys AA+, Aa1 Takaus 6

7 Varainhankinnan hajautuminen (2016) Funding by Region 2016 Funding by Investor Type 2016 Americas 10 % Nordics 7 % Asset manager 11 % Asia Pacific 40 % Insurance and pension 12 % Retail 32 % Africa and the Middle East 13 % Europe 30 % Bank 16 % Central Bank/Official Institution 29 % 7Municipality Finance plc

8 Vihreän rahoituksen kehitys maailmalla Transport 67% Multi-sector 8% Energy 19% Waste & Pollution control 1% Water 2% Agriculture & Forestry1% Buildings & Industry 2% source: 8

9 Green bond -markkinan kehitys Lähde: Credit Agricole CIB 9

10 Vihreä rahoitus näkyvyyttä ympäristöystävällisille hankkeille Uusi rahoitusmuoto vihreille hankkeille Vihreä rahoitus on osoitus panostuksista ympäristön hyvinvointiin. Vihreän rahoituksen hankkeet saavat näkyvyyttä ja oikeuden käyttää vihreän rahoituksen tunnusta osoituksena ympäristöystävällisyydestä. Kuntarahoitus julkistaa tiedot kaikista vihreää rahoitusta saaneista hankkeista. Hankkeiden tuloksista raportoidaan kansainvälisille sijoittajille ja muille keskeisille sidosryhmille. Vihreän rahoituksen ehdot ovat muutoin samat kuin Kuntarahoituksen muussakin rahoituksessa, mutta se on asiakkaalle tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa ja tuo näkyvyyttä rahoitetuille hankkeille. 10

11 Vihreän rahoituksen matka globaaleilta markkinoilta Suomeen Ymmärrys Toiminta Suomen ensimmäinen Green Bond Vihreä viitekehys ja arviointiryhmä Maailmanlaajuinen trendi alkaa Kuntarahoitus lanseeraa vihreän rahoituksen

12 Suomen ensimmäinen vihreä bondi Liikkeeseenlasku USD 500m, 5 vuotta Kuponki % Järjestäjäpankit: Bank of America Merrill Lynch, Credit Agricole CIB, HSBC and SEB Kirjan koko n. USD 620 miljoonaa ja 49 sijoittajaa, uusia 20 Määrästä n. puolet vihreiltä sijoittajilta Pension funds/insurance 11 % Asset managers 21 % Central Banks / Official Institutions 32 % Bank Treasuries 36 % Nordics 22 % Asia Pacific 7 % Americas 29 % EMEA excl. Nordics 42 % 12 Municipality Finance plc

13 Suomen ensimmäinen vihreä bondi Kuntarahoitus laski liikkeeseen Suomen ensimmäisen vihreän joukkovelkakirjalainan syyskuussa 2016 Ensimmäinen liikkeeseenlasku oli kooltaan 500 miljoonaa dollaria ja ylimerkittiin nopeasti Vihreän bondin viitekehys on määritelty kansainvälisten vihreiden joukkovelkakirjalainojen periaatteiden mukaan (Green Bond Principles) Viitekehyksen on arvioinut norjalainen tutkimuslaitos Cicero Viitekehys sisältää määrittelyt rahoitettavien hankkeiden valintakriteereistä seurannasta raportoinnista Hankkeet hyväksyy ulkopuolinen, riippumaton arviointiryhmä Viitekehyksen vaatimukset noudattavat Green Bond Principles -linjauksia 13

14 Vihreän rahoituksen kehitys Vihreä salkku (EUR) jakauma % % % public transportation waste water management sustainable buildings energy efficiency 14

15 Vihreiden hankkeiden valintaprosessi Mahdollisia vihreitä hankkeita Viitekehykseen soveltumisen alustava arviointi Kuntarahoituksessa Vihreä arviointiryhmä Rahoitetut vihreät hankkeet Kuntarahoituksen asiakasrahoitus tekee alustavan arvion rahoituspäätöksestä ja valmistelee sen vihreän arviointiryhmän kokoukseen. Riippumaton, ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva vihreä arviointiryhmä arvioi hankkeen soveltuvuuden sekä pitkän tähtäimen vaikutukset ja tekee myönteisen tai kielteisen päätöksen Arviointiryhmä: Saara Vauramo, Lahden kaupunki Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Kalevi Luoma, Kuntaliitto Hyväksytyt hankkeet saavat rahoituksesta marginaalialennuksen. Alennuksen suuruus perustuu arviointiryhmän arvioon ympäristöhyötyjen mittavuudesta. Hakulomake: 15

16 Soveltuvuus vihreiden hankkeiden joukkoon Vihreään rahoitussalkkuun voidaan hyväksyä ympäristöhankkeita, joissa syntyy selkeitä, mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Hankkeiden on kuuluttava johonkin vihreän rahoituksen viitekehyksen seitsemästä osa-alueesta. Uusiutuva energia Tuuli- ja aurinkoenergia Pienvesivoima Geoterminen energia Bioenergia Biokaasu jätteistä Kestävä joukkoliikenne Kestävä rakentaminen Uudet rakennukset, joiden energialuokka on vähintään B ja joilla on mielellään LEEDtai BREEAM-sertifiointi tmv. Laajamittaiset korjaukset, joilla saavutetaan vähintään 25% energiasäästöt Vesienpuhdistus ja jätevesien käsittely Energiatehokkuus Kaukolämpö ja -jäähdytys Energian talteenotto Älykkäät verkot Jätehuolto Kierrätys ja uudelleenkäyttö Saastuneiden maa-alueiden kunnostus Luonnonsuojelu ja ympäristönhallinta Luonnon ennallistaminen 16

17 Vihreän rahoituksen kriteerit Vihreän rahoituksen kategoria Ensisijaiset kriteerit Tarvittava materiaali Uusiutuva energia Hiilidioksidipäästöjen vähennys (tco 2 ) Hankekuvaus ja arvio ympäristövaikutuksista Kestävä rakentaminen Uudet rakennukset: energialuokka A tai B sekä muita kohteeseen liittyviä ominaisuuksia kuten uusiutuvaa energiaa, energian talteenottoa jne. Peruskorjauskohteet: vähintään 25 % energiansäästö (E-luvussa) suhteessa tilanteeseen ennen peruskorjausta Julkinen liikenne Hiilidioksidipäästöjen vähennys (tco 2 ) Muut epäsuorat ympäristövaikutukset ja mahdolliset sosiaaliset vaikutukset Energiatehokkuus Energiankulutuksen vähennys (mwh) Hiilidioksidipäästöjen vähennys (tco 2 ) Jätehuolto Energiankulutuksen vähennys (mwh) Hiilidioksidipäästöjen vähennys (tco 2 ) Vedenpuhdistus ja jätevesien käsittely typpireduktio fosforivähennys Ympäristönhoito Pitkäaikainen positiivinen ympäristövaikutus Rakennuksen energiatodistus Rakennussuunnitelma Mahdollisen elinkaarihankkeen suunnitelma Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) tai muu suunnitelma kohteesta sekä arvioiduista ympäristöhyödyistä Hankekuvaus ja arvio ympäristövaikutuksista Hankekuvaus ja arvio ympäristövaikutuksista Hankekuvaus ympäristölupa Hankekuvaus ja arvio ympäristövaikutuksista 17

18 Esimerkkejä rahoitetuista vihreistä hankkeista Hanke / Asiakas Vihreän rahoituksen kategoria Lyhyt kuvaus hankkeesta Länsimetro / Länsimetro Oy Julkinen liikenne Pääkaupunkiseudun uusi metrolinja vähentää merkittävästi yksityisautoilua ja bussiliikennettä. Tyrnävän kunta / Rantaroustin koulu Kestävä rakentaminen oppilaan alakoulu edustaa energiatehokkuudeltaan hyvää modernia rakentamista ja on esimerkki uusiutuvan energian hyödyntämisestä paikallisessa tuotannossa. Turun sähkölinja-autot Julkinen liikenne Hankkeessa rakennetaan sähköisen joukkoliikenteen pilottilinja ja sähkölinja-autojen latausinfrastruktuuri. Hanke säästää energiaa, lisää uusiutuvan energian käyttöä ja vähentää energiankäytön ympäristöhaittoja. Kuhmon kaupunki / Kuhmon vihreä puukoulu Kestävä rakentaminen Kuhmon vihreä puukoulu on energiatehokas rakennus ja valtakunnallinen pilottihanke biotalouden käytännön sovelluksesta suuren kokoluokan julkisessa puurakentamisessa. Hanke lisää paikallisten uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämistä. Hämeenlinnan kaupunki / Nummikeskus Kestävä rakentaminen Rakennus on toiminnoiltaan muunneltava, erittäin energiatehokas ja sen energianhallintasuunnitelmaan kuuluu tarkka energiankulutuksen seuraaminen ja energiatehokkuuden jatkuva kehittäminen. Mikkelin kaupunki / Metsä-Sairilan jätevedenpuhdistamo Vedenpuhdistus ja jätevesien käsittely Jätevedenpuhdistamossa hyödynnetään uusinta tekniikkaa, minkä vuoksi jäteveden puhdistamistulos paranee huomattavasti tämän hetken ohjearvoista. Joensuun kaupunki, Tilakeskus / Karhumäen koulu Kestävä rakentaminen Erittäin energiatehokas koulurakennus tarjoaa uudenlaisen, muunneltavan oppimisympäristön. Rakentamisessa suositaan puun käyttöä sekä haetaan kestäviä ja energiatehokkaita teknisiä ratkaisuja. Tampereen raitiotie Julkinen liikenne Kaupunkiraitiotie täydentää Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmää ja osaltaan keskittää ja tiivistää asumisrakennetta. Hollolan kunta / Heinsuon ja Kalliolan koulut Kestävä rakentaminen Energiatehokkaiden koulurakennusten elinkaaressa, rakentamisessa ja ylläpidossa on pitkäjänteisesti huomioitu ympäristönäkökohdat. 18

19 Vihreä yhteistyösopimus 19

20 Vihreiden hankkeiden yhteistyösopimus Mikä Yhteistyösopimus jossa kartoitetaan tehokkaasti vihreät hankkeet Annamme asiakkaalle indikaation vihreän investoinnin hinnasta ja vihreästä alennuksesta per viitekehyksen osa. Vihreä viitekehitys määrittelee asiakkaan kohteet ja hankkeet (salkutus) Mihin tarkoitukseen? Konkretisoi asiakkaan vihreän rahoituksen kokonaisuuden Asiakas saa viitekehyksen omaan päätösprosessiinsa Asiakas voi markkinoinnissaan hyödyntää vihreän rahoituksen tunnusta osoituksena ympäristöystävällisyydestä Elinkaari Kartoitetaan viitekehyksen kohteet yhdessä Vuositapaaminen vihreistä kohteista. 20

21 Vihreän yhteistyösopimus -toimintaperiaate Viitekehys - Kategoriat - Prosessi - Hinnoittelu - Maturiteetit - Kohteet - Rahoitusratkaisut Kategoria 1 - Energiatehokkuus Kategoria 2 Kestävä rakentaminen Kategoria 3 Uusiutuva energia Kategoria 4 Ympäristönhallinta ESCO hanke, Leasingsopimus, 7 vuotta, 0-10 bps Katuvalaistus, Leasingsopimus, 5 vuotta, 0-10 bps Nollaenergiarakennus, Laina, 15 vuotta, 0-10 bps Aurinkovoimala, Laina, 7 vuotta, 0-10 bps Maalämpöratkaisu, Laina, 7 vuotta, 0-10 bps PIMA, Laina, 10 vuotta, 0-10 bps Kategoria 5 tarvittaessa Määräytyy vuosisuunnittelun yhteydessä Kategoria 6 tarvittaessa Määräytyy vuosisuunnittelun yhteydessä Arviointiryhmän hyväksyntä ja sitova hinnoittelu 21

22 Miksi leasingrahoitus? Ei sido pääomia omistamiseen Helpottaa budjetointia ja rahoituksen suunnittelua Taseen ulkopuolinen erä Maksut kohdentuvat yksiköille oikein Lisäarvopalvelut Leasing laina Rahoitusrakenne saadaan vastaamaan käyttöomaisuuden elinkaarta Jäännösarvon merkitys? 22

23 Rahoitettuja kohteita Energiansäästöhankkeet: -katuvalaistus -kiinteistötekniikka -aurinkovoimalat etc. Kiinteistöt (koulut, terveyskeskukset, keskuskeittiöt,päiväkodit ym) Siirtokelpoiset tilaelementtiratkaisut -väistötilat -päiväkodit -koulut Autot, Työkoneet ym. ICT ja muut konttori- ja pienlaitteet Täyssähköautot 0% rahoitusmarginaalilla Muu irtain omaisuus Puitesopimus kaikelle irtaimelle 23

24 Energiansäästöhanke rahoitusleasingsopimuksella Hankkeeseen räätälöity puitesopimus (koituva säästö suhteessa investointiin) Investointi (ja siihen liittyvät kustannukset) voidaan liittää rahoituksen limiittiin Investointi voidaan usein rahoittaa uuden tekniikan myötä saatavalla euromääräisellä energiansäästöllä Sopimusaikana leasingvuokra pyritään mitoittamaan siten että se vastaa syntynyttä energian säästöä. Kokonaiskustannukset eivät kasva, eikä lisäinvestointeja tarvita Sopimusajan jälkeen kunnalle selvää säästöä kokonaiskustannuksissa Investointi voi olla investointiohjelman ulkopuolinen Sopimusjakson jälkeinen hyöty jää asiakkaalle Yhdistettävissä 24 palvelumalleihin

25 Investointi 1 milj. Esimerkki aurinkopaneelin rahoituksesta Rahoitusleasing Investointi 1 milj. Investoinnin tuoma säästö /vuosi Investointi maksaa itsensä 7 vuoden aikana (rahoituskustannus mukana laskelmassa) Sähkön kulutuksen pienentymisestä koituneet euromääräiset säästöt ohjataan leasing-vuokraan Sopimuskauden päättyessä lunastusoptio 10t Sopimusaika 7v JA Jäännösarvo 1% 25

26 Leasingesimerkki Summa alv 0% Leasingkausi vuosi Jäännösarvo % Jäännösarvo Viitekorko Vuokra/kk Vuokra/vuosi Energiansäästöhanke ,00 5 1,0 % v kiinteä , ,48 Energiansäästöhanke ,00 6 1,0 % v kiinteä , ,02 Energiansäästöhanke ,00 7 1,0 % v kiinteä , ,01 Energiansäästöhanke ,00 8 1,0 % v kiinteä , ,53 Energiansäästöhanke ,00 9 1,0 % v kiinteä 9 530, ,40 Energiansäästöhanke , ,0 % v kiinteä 8 614, ,31 Energiansäästöhanke , ,0 % v kiinteä 7 864, ,07 Energiansäästöhanke , ,0 % v kiinteä 7 240, ,22

27 Lisätiedot Hae vihreää rahoitusta verkossa: 27

28 Kouluja Päiväkoteja Hoivapalveluita Sairaaloita Vuokraasuntoja Infrainvestointeja Huomisen tekijä. Kuntarahoituksen tehtävä on varmistaa kaikissa markkinaolosuhteissa edullinen rahoitus kuntalaisten tarvitsemiin investointeihin. Rahoituksemme avulla rakennetaan tälläkin hetkellä eri puolilla Suomea asuintaloja, sairaaloita, kouluja, päiväkoteja, siltoja ja teitä. 28

29 Tämän esityksen käyttöehdot Kuntarahoitus on laatinut tämän esityksen ainoastaan yleisiin esitystarkoituksiin. Sitä ei ole laadittu erityisesti kenellekään henkilölle tai yhteisölle. Mitään tässä esityksessä olevaa ei voi tulkita sijoitusneuvoksi tai tarjoukseksi ostaa tai myydä arvopapereita. Esitystä päivitetään ja täydennetään aika ajoin, eikä sitä ole tarkoitettu käytettäväksi esim. sijoituspäätöksen taustamateriaalina. 29