2 Yhteentoimivuustyön jäsennys
|
|
- Kaisa Hakola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 2 Yhteentoimivuustyön jäsennys SYTKE: 1
2 Sisältö Yhteentoimivuustyön liiketoimintamallijäsennys Yhteentoimivuustyön kohde- ja sisältöalueet Avaintoimijat, toimijoiden tarpeet ja palvelukanavat Yhteentoimivuustyön toiminnot ja niiden suhteet Toimintojen edellyttämät kyvykkyydet ja resurssit Koonti kehittämiskohteista ja tavoitetilan painotuksista 2
3 Jäsentämisen tavoite Yhteentoimivuustyön nykytilan, tavoitetilan ja toimenpideehdotusten käsittely edellyttää kokonaisuuden jäsentämistä Pystyttävä kohdistamaan kehittämiskohteet sekä tavoitetila- ja toimenpidekuvaukset oikeisiin seikkoihin Tehtävien ehdotusten pohjalta luotava malli on oltava kestävä Verkostomaisessa toiminnassa kunkin osallistujan löydettävä omat hyötynsä ja roolinsa: Yhteentoimivuuteen liittyvän työn toimintalähtöinen jäsentäminen mahdollistaa eri toimintojen tarkoituksenmukaisen suunnittelun ja vastuutuksen Alustavaa jäsennystä on tarkennettu Sytke-projektin tapahtumien ja haastattelujen kansainvälisen katsauksen tulosten pohjalta 3
4 Yhteentoimivuustyön liiketoimintamallijäsennys 4
5 Organisointimuodosta riippumatta ratkaistavat liiketoimintamallin elementit Arvolupaus (tavoiteltavat asiakashyödyt) eri osa-alueilla Asiakassegmentit, asiakassuhteet, palvelukanavat Palvelut: avaintoiminnot ja -prosessit Resurssit ja kyvykkyydet Avainkumppanuudet Ansainta- tai rahoitusmallit Kustannusrakenteet Seuraavissa osioissa tarkennuksia liiketoimintamallin osioihin Sytkehankkeessa käytetyn jäsennyksen kautta [Osterwalder] 5
6 Business Model Canvas / Sytke-soveltaminen Key Partners KUMPPANIT ks. SYTKE: Avaintoimijat ks. SYTKE: Standardointikentän kartoitus Toimenpide-ehdotukset Key Activities TOIMINNOT ks. SYTKE- Yhteentoimivuustyön toiminnot vrt.sytke-kysely osa 1: eri toimintojen tavoitteet ja tärkeys Toimenpide-ehdotukset Value Propositions HYÖDYT/TUOTTEET ks. SYTKE: yhteentoimivuustyöllä tavoitellut hyödyt ks. SYTKE: Yhteentoimivuustyön kohde- ja sisältöalueet SYTKE-kysely osa 2 tulokset Työpaja- ja haastattelutulokset Toimenpide-ehdotukset Customer Relationships ASIAKASSUHTEET Toiminto- ja kohderyhmäkohtaisesti tarkennettavat osallistumistavat ja -tasot eri toiminnoissa Toimenpide-ehdotukset Customer Segments ASIAKASRYHMÄT/ HYÖDYNSAAJAT kts. SYTKE: Avaintoimijat Ks. Kysely- ja työpajatulokset Key Resources Channels TOIMINNALLE TÄRKEIMMÄT RESURSSIT Ks. SYTKE: Toimintojen resurssitarpeet Toimintokohtaisesti ja volyymin ja toiminnan laajuuden perusteella tehtävät tarkennukset Toimenpide-ehdotukset Cost Structure KUSTANNUSRAKENNE ks. SYTKE: Toiminnan kustannustekijät Toimintokohtaisesti ja volyymin ja toiminnan laajuuden perusteella tehtävät tarkennukset TUOTOSTEN /HYÖTYJEN JAKELUKANAVAT Toimintokohtaisesti tarkennettavat yhteydenpito- ja palvelukanavat Eri kanavat tunnistettu osana toimintoja Toimenpide-ehdotukset Revenue Streams RAHOITUSMALLI Ks. SYTKE: Toiminnan rahoituselementit Toimintokohtaisesti ja organisointimallikohtaisesti tehtävät tarkennukset Toimenpide-ehdotukset 6
7 Yhteentoimivuustyön kohde- ja sisältöalueet 7
8 Sisältöjäsennyksen lähtökohta: standardoinnin kohteita tietosisällöt (järjestelmien, asiakirjojen, rajapintojen...) tiedon siirto/esitysmuodot (viestit, asiakirjamuodot, rakenteisuus, tietotyypit jne.) järjestelmien toiminnalliset ominaisuudet arkkitehtuuri (osat, niiden suhteet + kehittämisperiaatteet) rajapintatekniikat turvallisuusratkaisut tietoliikenne, viestit, sanomat palvelurajapinnat jne. medicine and healthcare processes, pathways quality of care information models and elements terminologies, classifications, codes guidelines, knowledge standardization relevant to ehealth and HIS healthcare IT and IS electronic health records security and confidentiality support for processes service and API interfaces archiving and long term storage message interfaces electronic clinical documents data types and formats architecture IT, domain-neutral and cross-domain software production / development security process description and definition interface technologies messaging and enveloping electronic documents egovernmenance and architecture identification data communications Eri sisältöalueilla erilaisia tavoitteita, lähtökohtia, toimijoita ja organisointitapoja TOIMIALAKOHTAISET, (YHDISTELMÄ), YLEISET JA TEKNISET Yhteentoimivuustyön tarpeita ja arvolupauksia käsitellään sekä tässä osiossa että osiossa toimijoiden tarpeet 8
9 Yhteentoimivuustyön kohde- ja sisältöalueet -yhteenveto Eri sisältöalueilla tuotteita ja palveluita mm. määrittelyt, ohjeistus, koulutus, tuki, asiantuntemus jne. 1) Yleinen pohja 1.1 Tietotyypit, tietojen viitemallit 1.2 Rajapinta- ja tiedonsiirtotekniikat 1.3 Arkkitehtuuri- ja kokonaisarkkitehtuurimallit 1.4 Tietomallit ja tietosisällöt 1.5 Sosiaali- ja terveyspalvelujen terminologiat, koodistot ja luokitukset 1.6 Tietoturvallisuuden menettelytavat organisaatioissa 1.7 Tietoturvallisuuden tekniset ja sovellustason ratkaisut 2) Sote-palvelutuotanto ja sen ohjaus 2.1 Potilashallinto, toiminnanohjaus, lähete/hoitopalauteratkaisut, asianhallinta 2.2 Laskutus, kustannusten kohdistaminen ja raportointi, palvelujen tuotteistus 3) Tilastointi ja johtaminen 3.1 Sote-palveluorganisaatioiden johtaminen, laaduntarkkailu ja palvelujen ohjaus 3.2 Väestötason yhteenvetotietojen kokoaminen päätöksentekoa ja palvelujen ohjausta varten 4) Terveydenhuollon kliiniset tiedot ja erikoisalat 4.1 Terveydenhuollon palveluissa laajasti tarvittavat tiedot ja mallit esim. potilaskertomuksen ydin- ja yhteenvetotiedot, lääkehoito, riskitiedot, diagnoosit jne. 4.2 Kliiniset tukipalvelut kuten kuvantaminen, laboratorio jne. 4.3 Kliiniset erikoisalat kuten esim. sydäntaudit, patologia, kirurgian erikoisalat, psykiatria jne. 4.4 Lääketieteellisen päätöksenteon tuki 5) Sosiaalihuollon määrittelyt 5.1 Sosiaalihuollon määrittelyt kuten sisältörakenteet, asiakirjat ja tietokomponenttimäärittelyt Value Propositions HYÖDYT/TUOTTEET 6) Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset ratkaisut 6.1 Sote-integroidut palvelut mm. asiakkaan kokonaissuunnitelmat, monialaiset asiakaspolut jne. 7) Omahoidon, sähköisen asioinnin ja etähoidon ratkaisut 7.1 Etähoitoratkaisut kuten potilaiden etämonitorointi 7.2 Sähköiset asiointipalvelut kuten ajanvaraus, palveluhakemistot ja asiakkaiden yhteydet ammattilaisiin 7.3 Asiakkaiden omien hyvinvointi- ja terveystietojen hallinta, kuten terveystaltio- tai terveyskansioratkaisut, riskitestit, oman hyvinvoinnin ylläpitoratkaisut 7.4 Sote-ja hyvinvointitietojen yhdistäminen, asiakkaan tietojen hyödyntäminen hoidon ja palvelujen tuottamisessa 8) Lääketieteellinen, biolääketieteellinen ja väestötason tai kansanterveydellinen tutkimus 8.1 Tietovarantojen hyödyntäminen tutkimuksessa, hoidon ja palvelujen yhteydessä kootun tiedon jatkojalostaminen 8.2 Väestöstä valittuihin populaatioihin kohdistuvat lääke- ja interventiotutkimushankkeet 8.3 Biopankkien ja genomitietojen hyödyntämiseen liittyvä tutkimus 9) Avoin data sote-palveluihin, terveyteen ja hyvinvointiin liittyen 9.1 Palveluihin liittyvät saatavuus-, laatu- ja tilastotiedot jne. 9.2 Väestötason yhteenvetotiedot palveluista, terveysindikaattoreista ja hyvinvoinnista jne. 9
10 Kohde- ja sisältöalueet Yleinen pohja Yleinen pohja Tietotyypit, viitemallit, yleiskäyttöiset pohjastandardit, rajapinta- ja tiedonsiirtotekniikat, arkkitehtuurimallit (KA + viite- ja kohdearkkitehtuurit) Terminologiat, koodistot, luokitukset Tunnistestandardit (esim. GS1, OID) Tietoturvallisuuden osa-alueiden standardit ja määrittelyt Menettelytavat (esim ) Tekniset ratkaisut (esim. X.509) Sovellustason standardit (esim. ATNA, PASS ) Mm. HL7 CDA, FHIR, v2/v3, ISO ja CEN viitemallit / SFS, IHE XD*- profiilit, GS1, toimialariippumattomat tekniset standardit Value Propositions HYÖDYT/TUOTTEET 10
11 Kohde- ja sisältöalueet Sote-palvelutuotanto ja sen ohjaus sekä tilastointi, johtaminen ja laaduntarkkailu Value Propositions HYÖDYT/TUOTTEET Sote-palvelutuotanto ja sen ohjaus Mm. potilashallinto, lähete/hoitopalauteratkaisut, asianhallinta, tuotannonohjaus Laskutus, kustannusten kohdistaminen ja raportointi, (palvelupaketit) Esim. HL7 Patient Administration, IHE Tilastointi ja johtaminen, laaduntarkkailu Kansallinen seuranta ja tilastointi, sairaalat, rekisterit jne. BI, ennustettavuus, big data Hyvinvointikertomus jne. 11
12 Kohde- ja sisältöalueet Terveydenhuollon kliiniset tiedot ja erikoisalat sekä sosiaalihuolto Terveydenhuollon kliiniset tiedot ja erikoisalat Terveydenhuollon palveluissa laajasti tarvittavat tiedot ja mallit esim. potilaskertomuksen ydin- ja yhteenvetotiedot, lääkehoito, riskitiedot, diagnoosit jne. Mm. laboratorio, kuvantaminen, sydäntaudit, lääkehoito, genomitiedot DICOM, IHE Radiology, HL7 Domain Committees, IHE Laboratory / Pathology / Eye care Lääketieteellisen päätöksenteon tuki Sosiaalihuolto Sisältörakenteet, prosessit, asiakirja- ja tietokomponenttimäärittelyt Value Propositions HYÖDYT/TUOTTEET 12
13 Kohde- ja sisältöalueet Sähköinen asiointi ja etähoito sekä Omahoito ja itsehoito Sähköinen asiointi ja etähoito Mm. sähköiset ajanvaraukset, asiakas / ammattilaisviestintä, etämonitorointi IHE Patient Care Devices, Continua, FHIR Omahoito ja itsehoito mm. PHR (Terveyskansio, terveystaltio), omamittaukset, riskitestit Continua, FHIR, HL7 Mobile Health Value Propositions HYÖDYT/TUOTTEET 13
14 Kohde- ja sisältöalueet Tutkimus, sote-integraatio, toimialojen välinen integraatio ja avoin data Biolääketieteellinen, lääketieteellinen (ml. lääke-), väestötason tutkimus mm. lääketutkimukset, väestötason tutkimusasetelmat, palvelujen vaikuttavuuden tutkimus CDISC, HL7 BRIDGE EHR4CR institute Sote-integroidut palvelut Mm. integroidut toimintamallit, asiakaskohtaiset kokonaissuunnitelmat, kotihoidon ja kotipalvelujen kokonaisuus, jne. Sote- ja hyvinvointitietojen yhdistäminen Sote- ja muiden toimialojen tietojen integrointi Sote-avoin data Mm. Sote-tietostrategiassa: palvelutiedot, väestötason yhteenvedot Esim. SotkaNet.fi, Sitra-palveluoperaattori Value Propositions HYÖDYT/TUOTTEET 14
15 Kuinka paikallisesti vakiointi tehdään yrityksen tuotteet kullakin sisältöalueella? A kansainvälinen tuote B Euroopan markkinoille C kotimaan markkinoille D tuoteräätälöinti E asiakasräätälöinti F pilotointi standardoinnin taso laitos alue / tuote FI CEN ISO [Antero Ensio] 15
16 Avaintoimijat, toimijoiden tarpeet ja palvelukanavat 16
17 Customer Segments Yhteentoimivuustyön ASIAKASRYHMÄT/ HYÖDYNSAAJAT Avaintoimijat Kansalaiset ja kansalaisjärjestöt (rooleissa: kuluttaja, kansalainen, potilas, asiakas, omainen) hyötyvät parantuneiden tai uusien palvelujen kautta Palvelujen järjestäjät ja tuottajat (+ niiden yhteenliittymät) Julkiset sote-palvelutuottajat, Kunnat ja kuntayhtymät, itsehallintoalueet Yksityiset sote-palvelutuottajat Työantajat, ammattilaiset, ammattijärjestöt, yhdistykset Järjestelmien ja ratkaisujen valmistajat ja kehittäjät (+ niiden yhteenliittymät) Tuotteiden ja palvelujen kehittäjät Järjestäjien ja tuottajien omistamat tietohallintoyhtiöt Osaamis ja konsultointiyritykset Viranomaiset ministeriöt: STM, VM, TEM, OKM laitokset: THL (Oper, Tira), Kela, Valvira, VRK, AVIt, Valtori, Juhta 17
18 Avaintoimijat ja heidän tarpeensa 1 Palvelujen järjestäjät ja tuottajat Korostetut tarpeet: Substanssitoiminnan tehostaminen, asiakkaiden palvelujen parantaminen, itsepalvelu jne. Säästöt: valmiin hyödyntäminen, päällekkäisen kehittämisen välttäminen, manuaalisen ja päällekkäisen työn vähentäminen Turvallisuus, tietoturva, riskien välttäminen, virheiden välttäminen Hankinnat, hankintojen ja käyttöönottojen tuki Vähittäinen kehitys, yhteiskehittäminen, esikaupalliset hankinnat Yhteensopivuus aiempien järjestelmien kanssa Kytkennät viitearkkitehtuurityöhön Pelisääntöjen selkeyttäminen? Takeet järjestelmien yhteentoimivuudesta: mitkä järjestelmät tuottavat mitkäkin toiminnallisuudet ja tiedot yhteentoimivasti Hiekkalaatikot, kehitysympäristöt Yhteiskehittämisestä kokeiluihin, käyttöönottoihin ja hyötyjen arviointiin innovaatioalusta Myös tuottajien / käyttäjien yhteenliittymät: Kuntaliitto Ammattilaisten järjestöt? Osaamisen kehittäminen Käyttäjien yhteenliittymät: yhteisö, jolla ostajana ja kehittäjänä voimaa ERVA- ja muut tietohallintoyhteistyöryhmittymät, asiakkuuksien (järjestelmät, alustat, tuotteet, teknologiat) kautta muodostuvat Rooli toiminnassa: Tarpeet ja vaatimukset, määrittelyjen hyödyntäminen, palvelujen hyödyntäminen, rahoitus, ohjaus 18
19 Avaintoimijat ja heidän tarpeensa 2 Järjestelmien ja ratkaisujen valmistajat ja kehittäjät Korostetut tarpeet (yrityskohtaisesti suuria eroja painotuksissa): Erilaisten liiketoimintamallien ja liiketoimintamahdollisuuksien huomiointi Implementoinnin nopeus, time-to-market Verkostoituminen ja kumppanuudet Asiakkaiden tarpeiden selvittäminen, laadukkaiden mallien löytäminen Markkinoiden pakolliset vaatimukset Case-esimerkkien ja evidenssin luonti ratkaisujen toimivuudesta Kokeiluympäristöt, innovaatioympäristö, hiekkalaatikot Kotimaan markkinat: verkostoituminen, riittävä avoimuus Kansainväliset markkinat: yhteensopivuus, edelläkävijyysmahdollisuuksien hyödyntäminen Osaamisen kehittäminen Säästöt: valmiin hyödyntäminen, päällekkäisen kehittämisen välttäminen, manuaalisen ja päällekkäisen työn vähentäminen Rooli toiminnassa: Määrittelyjen hyödyntäminen, palvelujen hyödyntäminen, ratkaisumallit, tarpeet ja vaatimukset, kehittämisprojektit, asiantuntemus, rahoitus?, ohjaus? 19
20 Avaintoimijat ja heidän tarpeensa 3 Kansalaiset ja kansalaisjärjestöt: toimivat ja omaa hyvinvointia ja terveyttä tukevat palvelut ja ratkaisut, mahdollisuus omien tarpeiden ja halujen mukaiseen palvelujen saantiin ja osallistumiseen, tiedot saatavilla siellä missä niitä tarvitaan Viranomaiset Rooli toiminnassa: toimivien rakenteiden järjestäminen, rahoitus, vaatimukset, kansainväliset linkitykset, strateginen ja sisällöllinen ohjaus (erityisesti valtakunnallisiin ratkaisuihin ja palvelujärjestelmän kokonaisuuteen liittyen) Kotimaiset ja kv standardointijärjestöt Rooli toiminnassa: valmiit standardit ja mallit, äänestykset, projektit, nykytoiminnan laajentaminen pohjana keskukselle; erilaisten kv-organisaatioiden toiminta- ja rahoitusmallien paikallinen häivyttäminen, riippumattomuus yksittäisistä kv-standardointijärjestöstä (esim. Interop. Sante)? Kotimaiset ja kv. TKI-toimijat ja rahoittajat Rooli toiminnassa: rahoitus, innovaatioympäristöt, rahoituskriteerit (avointen rajapintojen edellyttäminen) jne. Erilaiset yhteenliittymät ja yhteistyöryhmät Rooli toiminnassa tarkennettava ryhmittäin, esim. Team Finland, Pohjoismainen yhteistyö, erilaiset projekti- ja hankeorganisaatiot Toimialariippumaton sekä muilla sektoreilla tehtävä yhteentoimivuustyö (sen tekijät) Rooli toiminnassa: yhteistyö, toimialariippumattomat mallit, yhteensopivuus? Esim. JHS / Juhta, YTL, Tieke, jne. 20
21 Value Propositions TAVOITELLUT HYÖDYT JA TARPEET Yleistys pohja- ja tulosmateriaaleista (ks. myös tarkemmat tarpeet / tulosmateriaali) Yhteentoimivuuden tavoitellut hyödyt koonti: nykyistä ketterämpiä tietojärjestelmäkokonaisuuksia nykyistä avoimempia tietojärjestelmäkokonaisuuksia nykyistä joustavampia tietojärjestelmäkokonaisuuksia turvallisuusvaatimukset huomioivia tietojärjestelmäkokonaisuuksia asiakastarpeisiin vastaavat ratkaisut käyttäjätarpeisiin vastaavat ratkaisut laadukkaat ratkaisut ratkaisujen nopeampi tuottaminen tuetaan toimintaedellytyksiä kotimaisilla markkinoilla (ohjelmisto- /palveluyritykset) tuetaan toimintaedellytyksiä kansainvälisillä markkinoilla (ohjelmisto-/palveluyritykset) (positiivinen) vaikutus ICT-ratkaisujen kehittämisen toimintaedellytyksiin (ohjelmistoyritykset) (positiivinen) vaikutus työllisyyteen (ICT-ratkaisuja kehittävien yritysten toimintaedellytyksiin parantamisen kautta) riskien pieneneminen (asiakkaille /organisaatioille) laadun paraneminen (asiakkaille /organisaatioille) yhteensopivat järjestelmät tietojen saatavuus edistää tuotekehitystä (yritykset) edistää kasvua (yritykset) yhteensopivat tietojärjestelmäratkaisut (käyttäjät) toimivat tietojärjestelmäratkaisut (käyttäjät) luo uusia ohjelmistotuotteita luo ohjelmistotuotteisiin uutta liittyvää yritystoimintaa sekä kansallisille markkinoille luo ohjelmistotuotteisiin uutta liittyvää yritystoimintaa kansainvälisille markkinoille edistää Suomalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon ohjelmistoratkaisuiden rajat ylittävää kilpailua houkuttelee kansainvälisten (sosiaali- ja terveydenhuollon) ohjelmistoyritysten investointeja uusia innovatiivisiä tuotteita ja palveluita (alueella: Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäratkaisut, kansalaisille suunnatut itsehoitoratkaisut ja sähköiset palvelut,esim. mhealth) merkittävien asiakasryhmien aktivointi (personal Health jne.) Eri toimijoilla korostuvat omien tavoitteiden mukaiset hyödyt 21
22 Key Partners AVAINTOIMIJAT eri toimintojen ja palvelujen tuottamisessa Avaintoimijat Palvelujen järjestäjät ja tuottajat (+ niiden yhteenliittymät) Julkiset sote-palvelutuottajat, Kunnat ja kuntayhtymät, itsehallintoalueet Myös Kuntaliitto (ml. Akusti) Yksityiset sote-palvelutuottajat Työantajat, ammattilaiset, ammattijärjestöt, yhdistykset Järjestelmien ja ratkaisujen valmistajat ja kehittäjät (+ niiden yhteenliittymät) Tuotteiden ja palvelujen kehittäjät Järjestäjien ja tuottajien omistamat tietohallintoyhtiöt Osaamis ja konsultointiyritykset Viranomaiset ministeriöt: STM, VM, TEM, OKM laitokset: THL (Oper, Tira), Kela, Valvira, VRK, AVIt, Valtori, Juhta Kotimaiset ja kv standardointijärjestöt SFS, HL7 Finland, IHE Finland, muut kotimais ISO, CEN, HL7, IHE, IHTSDO (Snomed), DICOM, Continua, IEEE Kotimaiset ja kv. TKI-toimijat ja rahoittajat T&K-rahoittajat Tekes, Sitra Yliopistot ja oppilaitokset Erilaiset yhteenliittymät ja yhteistyöryhmät / esim. FiHTA, Team Finland Pohjoismainen yhteistyö erilaiset projekti- ja hankeorganisaatiot: mm. KaPA, Kajakki, Apotti, Kiila, G4, Sote-uudistushankkeet Toimialariippumaton sekä muilla sektoreilla tehtävä yhteentoimivuustyö (sen tekijät) 22
23 Customer Relationships ASIAKASSUHTEET Channels - PALVELUKANAVAT Yhteentoimivuustyön tarpeita täytetään eri tyyppisten asiakassuhteiden kautta eri palveluissa ja toiminnoissa Määrittelyjen, dokumenttien ja raporttien tuottaminen Henkilökohtainen tuki ja avustaminen Projektille tai organisaatiolle kohdistettu tuki ja avustaminen Yhteisöjen ja ryhmätyöskentelyn järjestäminen Co-creation (yhteistyöskentely) Itsepalvelua tukevat materiaalit (esim. hakemistot, oppimismateriaalit) Automatisoidut palvelut (esim. testauspalvelimet) Viestintäkanavat Yksisuuntaiset kanavat: web-sivut, julkaisut, uutiskirjeet jne. Web-jakelu (materiaalinjako, foorumit, web(testaus)palvelut) Sähköposti ja muut vuorovaikutteiset viestintäkanavat Henkilökohtainen lähikontakti, henkilökohtainen neuvonta, ohjaus, konsultaatio Yhteentoimivuusfoorumit, kokoukset ja työryhmät Eri palveluissa ja toiminnoissa käytetään niihin sopivia kanavia tai niiden yhdistelmiä
24 Yhteentoimivuustyön toiminnot ja niiden suhteet 24
25 Key Activities TOIMINNOT - pääryhmittely A Yhteentoimivuustyön organisointi ja rakenteet E Kehittämisen ja hankintojen tuki B Yhteentoimivuusvaatimusten kokoaminen ja seuranta D Testaus ja verifiointi C Määrittelyjen etsiminen ja tuottaminen 25
26 Key Activities TOIMINNOT E Kehittämisen ja hankintojen tuki 29) Yhteentoimivuus- ja standardiosaamisen kehittäminen ja koulutus 30) Standardien ja määritysten helpdesk (kysymyksiin vastaaminen) 31) Hankintaprojektien tukeminen ja neuvonta 32) Kehittämisprojektien / tuotekehityksen tukeminen ja neuvonta 33) Yhteentoimivuutta kehittävien projektien rahoittaminen (esim. avustusten, määrärahojen tai yhteistai jäsenrahoituksen kautta) 34) Yhteentoimivuusosaamisen tarjoaminen hankinta- tai kehitysprojektien käyttöön asiantuntijapalveluina 35) Sosiaali- ja terveyspalveluiden uusien toimintakonseptien kehittämisen tukeminen yhteentoimivuusnäkökulman osalta D Testaus ja verifiointi 22) Yhteentoimivuuden testausvälineiden tuottaminen tai tarjoaminen 23) Yhteentoimivuuden testaus- ja kokeiluympäristöjen / testaustapahtumien tarjoaminen hyväksyttyihin määrittelyihin 24) Rajapinta- ja standardimäärittelyjen mukaisuuden yhteentoimivuustestaus (testauspalvelut) 25) Tuotesertifiointi eli tuotteille myönnettävät sertifikaatit määritysten mukaisuudesta 26) Osaajien sertifiointi eli asiantuntijoille myönnettävät sertifikaatit tiettyjen standardien tai määrittelyjen hallinnasta, kokeiden järjestäminen 27) Tuoterekisterit / testaustulosrekisterit, yhteentoimivien tuotteiden esiin nostaminen 28) Yhteentoimivuusdemojen järjestäminen A Yhteentoimivuustyön organisointi ja rakenteet 1) Eri osapuolet kokoavien yhteistyöfoorumien organisointi 2) Pysyvien työryhmien toiminnan järjestäminen ja aktivointi 3) Yhteentoimivuusmäärittelyjä tuottavien projektien vetäminen / hallinnointi 4) Määritysten kokoaminen ja saatavuuden varmistaminen yhteen katalogiin tai tietovarastoon 5) Osallistuminen kansainvälisiin yhteisprojekteihin, joilla kehitetään yhteentoimivuutta 6) Eri osapuolten osallistumisen tukeminen standardointi- ja yhteentoimivuustoiminnassa 7) Määritysten hyväksyttäminen äänestysten kautta 8) Osallistuminen kansainvälisiin äänestyksiin 9) Määritysten virallistaminen ja suositusten sitovuus viranomaistoiminnan kautta 10) Tiedottaminen / uutiskirje toimintaan osallistuville 11) Ulkoinen tiedotus, tietoisuuden lisääminen B Yhteentoimivuusvaatimusten kokoaminen ja seuranta 12) Vaatimusten ja kehittämiskohteiden kokoaminen ja priorisointi ratkaisujen käyttäjiltä / sote-palvelujen tuottajilta 13) Vaatimusten, kehittämiskohteiden ja ratkaisuehdotusten kokoaminen ja priorisointi ratkaisujen ja tietojärjestelmien tuottajilta 14) Kansainvälisen kehityksen seuranta ja siitä tiedottaminen C Määrittelyjen etsiminen ja tuottaminen 15) Valmiiden määrittelyjen ja standardien etsiminen 16) Standardien arviointi ja valinta 17) Kansainvälisten määrittelyjen paikallistaminen 18) Uusien kotimaisten määrittelyjen / soveltamisoppaiden tai standardien tuottaminen 19) Uusien kansainvälisten määrittelyjen / soveltamisoppaiden tai standardien tuottaminen 20) Vaikuttaminen kansainvälisten määrittelyjen kehittämiseen siten että meiltä tulevat tarpeet huomioidaan 21) Julkaistavien määrittelyjen ja soveltamisoppaiden laadunvarmistus (kommentointien / äänestysten järjestäminen ja palautteen huomiointi) 26
27 2) Tarpeisiin vastaavat palvelut: 1) Tarpeiden seuranta: B Yhteentoimivuusvaatimusten kokoaminen ja seuranta Key Activities - TOIMINNOT 12) Vaatimusten ja kehittämiskohteiden kokoaminen ja priorisointi ratkaisujen käyttäjiltä / sote-palvelujen tuottajilta 13) Vaatimusten, kehittämiskohteiden ja ratkaisuehdotusten kokoaminen ja priorisointi ratkaisujen ja tietojärjestelmien tuottajilta 14) Kansainvälisen kehityksen seuranta ja siitä tiedottaminen Yhteentoimivuustyön ydinprosessi C Määrittelyjen etsiminen ja tuottaminen 15) Valmiiden määrittelyjen ja standardien etsiminen 16) Standardien arviointi ja valinta 17) Kansainvälisten määrittelyjen paikallistaminen 18) Uusien kotimaisten määrittelyjen / soveltamisoppaiden tai standardien tuottaminen 19) Uusien kansainvälisten määrittelyjen / soveltamisoppaiden tai standardien tuottaminen 20) Vaikuttaminen kansainvälisten määrittelyjen kehittämiseen siten että meiltä tulevat tarpeet huomioidaan 21) Julkaistavien määrittelyjen ja soveltamisoppaiden laadunvarmistus (kommentointien / äänestysten järjestäminen ja palautteen huomiointi) E Kehittämisen ja hankintojen tuki 29) Yhteentoimivuus- ja standardiosaamisen kehittäminen ja koulutus 30) Standardien ja määritysten helpdesk (kysymyksiin vastaaminen) 31) Hankintaprojektien tukeminen ja neuvonta 32) Kehittämisprojektien / tuotekehityksen tukeminen ja neuvonta 33) Yhteentoimivuutta kehittävien projektien rahoittaminen (esim. avustusten, määrärahojen tai yhteis- tai jäsenrahoituksen kautta) 34) Yhteentoimivuusosaamisen tarjoaminen hankinta- tai kehitysprojektien käyttöön asiantuntijapalveluina 35) Sosiaali- ja terveyspalveluiden uusien toimintakonseptien kehittämisen tukeminen yhteentoimivuusnäkökulman osalta D Testaus ja verifiointi 22) Yhteentoimivuuden testausvälineiden tuottaminen tai tarjoaminen 23) Yhteentoimivuuden testaus- ja kokeiluympäristöjen / testaustapahtumien tarjoaminen hyväksyttyihin määrittelyihin 24) Rajapinta- ja standardimäärittelyjen mukaisuuden yhteentoimivuustestaus (testauspalvelut) 25) Tuotesertifiointi eli tuotteille myönnettävät sertifikaatit määritysten mukaisuudesta 26) Osaajien sertifiointi eli asiantuntijoille myönnettävät sertifikaatit tiettyjen standardien tai määrittelyjen hallinnasta, kokeiden järjestäminen 27) Tuoterekisterit / testaustulosrekisterit, yhteentoimivien tuotteiden esiin nostaminen 28) Yhteentoimivuusdemojen järjestäminen Tarpeiden seurantaa ja tuotantoa tukevat palvelut: A Yhteentoimivuustyön organisointi ja rakenteet 1) Eri osapuolet kokoavien yhteistyöfoorumien organisointi 2) Pysyvien työryhmien toiminnan järjestäminen ja aktivointi 3) Yhteentoimivuusmäärittelyjä tuottavien projektien vetäminen / hallinnointi 4) Määritysten kokoaminen ja saatavuuden varmistaminen yhteen katalogiin tai tietovarastoon 5) Osallistuminen kansainvälisiin yhteisprojekteihin, joilla kehitetään yhteentoimivuutta 6) Eri osapuolten osallistumisen tukeminen standardointi- ja yhteentoimivuustoiminnassa 7) Määritysten hyväksyttäminen äänestysten kautta 8) Osallistuminen kansainvälisiin äänestyksiin 9) Määritysten virallistaminen ja suositusten sitovuus viranomaistoiminnan kautta 10) Tiedottaminen / uutiskirje toimintaan osallistuville 11) Ulkoinen tiedotus, tietoisuuden lisääminen 27
28 Toimintojen organisointi: toimintojen edellyttämät kyvykkyydet ja resurssit 28
29 Toimintojen edellyttämät kyvykkyydet ja resurssitarpeet Toimintojen toteuttamiseen vaadittavien kyvykkyyksien ja osaamisresurssien luokittelu Kyvykkyydet 1 Suuri määrä osaajia 2 Osaajia saatavilla 3 Pieni määrä pitkälle erikoistuneita osaajia Resurssit (rahoitus ja osaajat) V Toiminnon tuottaminen edellyttää useita osallistujia vapaaehtoistyönä tai oman kotiorganisaation kautta (ei pelkästään asiakkaita ) 1 Onnistuu täysin tai pääosin osallistujien vapaaehtoistyönä tai omien organisaatioiden kautta 2 Vaatii hieman dedikoituja resursseja tai erillisrahoitusta 3 Vaatii runsaasti dedikoituja resursseja ja rahoitusta X Tekeminen kohdistuu muutamiin eri sisältöalueisiin eri sisältoisenä, kokonaisresurssit riippuvat kuinka moniin alueisiin kohdistetaan XX Tekeminen kohdistuu lukuisiin eri sisältöalueisiin eri sisältoisenä, kokonaisresurssit riippuvat kuinka moniin alueisiin kohdistetaan X tai XX toiminnot kohdistuvat muutamiin tai lukuisiin eri sisältöalueisiin tai projekteihin eri sisältöisenä, jolloin on päätettävä mihin sisältöihin tekemistä erityisesti kohdistetaan Mikäli kohdassa ei ole X-merkintöjä, on toiminta pitkälti keskitettävissä ja vakioitavissa 29
30 Key Activities TOIMINNOT sekä niiden edellyttämät kyvykkyys- ja resurssiluokat E Kehittämisen ja hankintojen tuki 29) Yhteentoimivuus- ja standardiosaamisen kehittäminen ja koulutus 3,2X 30) Standardien ja määritysten helpdesk (kysymyksiin vastaaminen) 3,V2X 31) Hankintaprojektien tukeminen ja neuvonta 3,3XX 32) Kehittämisprojektien / tuotekehityksen tukeminen ja neuvonta 3,3XX 33) Yhteentoimivuutta kehittävien projektien rahoittaminen (esim. avustusten, määrärahojen tai yhteistai jäsenrahoituksen kautta) 2,3XX 34) Yhteentoimivuusosaamisen tarjoaminen hankinta- tai kehitysprojektien käyttöön asiantuntijapalveluina 3,3XX 35) Sosiaali- ja terveyspalveluiden uusien toimintakonseptien kehittämisen tukeminen yhteentoimivuusnäkökulman osalta 3,V2XX D Testaus ja verifiointi 22) Yhteentoimivuuden testausvälineiden tuottaminen tai tarjoaminen 3,3X 23) Yhteentoimivuuden testaus- ja kokeiluympäristöjen / testaustapahtumien tarjoaminen hyväksyttyihin määrittelyihin 3,V2X 24) Rajapinta- ja standardimäärittelyjen mukaisuuden yhteentoimivuustestaus (testauspalvelut) 3,V3X 25) Tuotesertifiointi eli tuotteille myönnettävät sertifikaatit määritysten mukaisuudesta 3,3X 26) Osaajien sertifiointi eli asiantuntijoille myönnettävät sertifikaatit tiettyjen standardien tai määrittelyjen hallinnasta, kokeiden järjestäminen 3,3X 27) Tuoterekisterit / testaustulosrekisterit, yhteentoimivien tuotteiden esiin nostaminen 2,2 28) Yhteentoimivuusdemojen järjestäminen 2,V3X A Yhteentoimivuustyön organisointi ja rakenteet 1) Eri osapuolet kokoavien yhteistyöfoorumien organisointi 1,V2X 2) Pysyvien työryhmien toiminnan järjestäminen ja aktivointi 2,V2X 3) Yhteentoimivuusmäärittelyjä tuottavien projektien vetäminen / hallinnointi 2,2X 4) Määritysten kokoaminen ja saatavuuden varmistaminen yhteen katalogiin tai tietovarastoon 2,2 5) Osallistuminen kansainvälisiin yhteisprojekteihin, joilla kehitetään yhteentoimivuutta 3,V3X 6) Eri osapuolten osallistumisen tukeminen standardointi- ja yhteentoimivuustoiminnassa 2,3X 7) Määritysten hyväksyttäminen äänestysten kautta 2,V2X 8) Osallistuminen kansainvälisiin äänestyksiin 3,V2X 9) Määritysten virallistaminen ja suositusten sitovuus viranomaistoiminnan kautta 3,2 10) Tiedottaminen / uutiskirje toimintaan osallistuville 1,2X 11) Ulkoinen tiedotus, tietoisuuden lisääminen 1,2X B Yhteentoimivuusvaatimusten kokoaminen ja seuranta 12) Vaatimusten ja kehittämiskohteiden kokoaminen ja priorisointi ratkaisujen käyttäjiltä / sote-palvelujen tuottajilta 2,V3X 13) Vaatimusten, kehittämiskohteiden ja ratkaisuehdotusten kokoaminen ja priorisointi ratkaisujen ja tietojärjestelmien tuottajilta 2,V2X 14) Kansainvälisen kehityksen seuranta ja siitä tiedottaminen 3,2XX C Määrittelyjen etsiminen ja tuottaminen 15) Valmiiden määrittelyjen ja standardien etsiminen 3,V2XX 16) Standardien arviointi ja valinta 3,V2X 17) Kansainvälisten määrittelyjen paikallistaminen 3,3X 18) Uusien kotimaisten määrittelyjen / soveltamisoppaiden tai standardien tuottaminen 3,V3X 19) Uusien kansainvälisten määrittelyjen / soveltamisoppaiden tai standardien tuottaminen 3,V3X 20) Vaikuttaminen kansainvälisten määrittelyjen kehittämiseen siten että meiltä tulevat tarpeet huomioidaan 2,V2XX 21) Julkaistavien määrittelyjen ja soveltamisoppaiden laadunvarmistus (kommentointien / äänestysten järjestäminen ja palautteen huomiointi) 2,V2 30
31 Cost Structure KUSTANNUSRAKENNE Toiminnan kustannustekijöitä Eri toiminnoissa / tai projekteissa Henkilöstö Hankittavat palvelut / asiantuntemus Tapahtumat ja kokoukset, koulutukset, osaamisen kehittäminen Infrastruktuuri Fyysinen ja sähköinen Ryhmien toiminnan rahoittaminen Maksettavat jäsenmaksut Materiaalit Matkat Projektien rahoittaminen Sekä substanssi- että tukitoimintojen osalta Kiinteät (rakenteet, jatkuva toiminta) ja muuttuvat (esim. projektit, palvelut) kustannukset Non-profit-toiminta tyypillistä yhteentoimivuustyössä yhteistä hyötyä edistävissä organisaatioissa ei ensisijaisesti voiton tavoittelua 31
32 Revenue Streams RAHOITUSMALLI / TULOVIRRAT Toiminnan rahoituselementtejä Jäsenrahoitus : esim. perittävät jäsenmaksut Osakasrahoitus : osakepääoma / osuusmaksut Projektirahoitus: Kaikille pakolliset projektimaksut Projektin osallistujien rahoitus Projektirahoituksen hallinnointi T&K-rahoittajien projektirahoitus Sponsorirahoitus Toiminnan pääsponsorit Julkinen tukirahoitus Palveluista / tuotteista saatava rahoitus Rahoituksen sijaan toiminnan toteuttaminen tai toteuttamiseen osallistuminen (in kind) 32
33 Kyvykkyys- ja resursointijohtopäätöksiä toimintojen organisointiin Kyvykkyys 3-kohdat: potentiaalia osaajien markkinaehtoiselle toiminnalle (konsultointipalvelut), erityisesti X- ja XX-kohdissa joissa myös vaaditaan paljon resursseja Mahdollisuuksia keskittää ja vakioida tekeminen: yhteentoimivuustyön organisoinnin yhteisiä ydintoimintoja Kohdat, joissa ei X-merkintöjä Resurssitarpeet kertautuvat XX-kohdissa, joissa suuri määrä potentiaalisia työkohteita tai hyödyntäjiä Koulutustarjonnan kehittäminen yliopistojen + standardointijärjestöjen / konsulttien ja koulutuspalveluja tarjoavien (myös ulkomaiset) kanssa Tarkemmat toimenpide-ehdotukset paketissa 5 Sote-yhteentoimivuustyön organisointi ja toimenpide-ehdotukset 33
34 Koonti kehittämiskohteista ja tavoitetilan painotuksista Haastatteluissa, tapahtumissa ja kokouksissa esiin nousseista kehittämistarpeista Yksityiskohtaisempi materiaali paketissa 4 Tapahtumien, yhteistyökokousten ja kyselyjen tulosmateriaalit 34
35 Keskeisiä useissa haastatteluissa, tapahtumissa ja yhteistyökokouksissa sekä kyselytuloksissa toistuneita tarpeita ja painotuksia Painotuksia ja tuloksia yhteentoimivuustyön merkitys ja nykytilan kehittämiskohteita Yritysten ja käyttäjien tarve: toimivat ja avoimet yhteentoimivuusratkaisut tehokkaasti käyttöön ja tukemaan toiminnan ja ratkaisujen kehittämistä Edellyttää runsaasti pohjatyötä, seurantaa, arviointia, valintaa, joka nyt osin ei kenenkään tontilla Myös kv-kehityksen seuranta, ohjaus ja tarvittaessa osallistuminen erittäin tärkeää seurantaa lukuunottamatta nyt heikolla tasolla; yleisesti yhteentoimivuudessa vältettävä paikallisia virityksiä ja keskitettävä innovointi sisällön lisäarvoon Kansainvälinen yhteensopivuus jatkossa entistä tärkeämpää: standardien hyödyntämisessä ja kehittämisessä oltava globaali tavoite ja näkyvyys Myös paikallistamiselle ja toimintamallien kehittämisestä lähteville bottom-up-määrittelyille paikkansa: ml. uudet standardit, edelläkävijyys ja innovointi Yritys-käyttäjä- ja viranomaisfoorumina esimerkiksi HL7 Finland-toimintamalli (HL7 + IHE sateenvarjo) toimiva, mutta erittäin riippuvainen jäsenten omasta aktiivisuudesta Kansainvälisesti korostunut viime vuosina ammattilaisten osallistaminen toimintaan (erillään palveluntuottajaorganisaatioista) toisin kuin Suomessa Esim. PRSB/UK, ASIP Sante sidosryhmät; ei myöskään painottunut Sytke-asiantuntijoiden näkemyksissä Osallistumisen oltava mahdollista eri tasoilla tiedotuksen seuraamisesta siirtymä osallistumiseen, vetämiseen ja kv-edelläkävijyyteen 35
36 Keskeisiä useissa haastatteluissa, tapahtumissa ja yhteistyökokouksissa sekä kyselytuloksissa toistuneita tarpeita ja painotuksia Painotuksia ja tuloksia nykytilan haasteita ja kehityskohteita Osaamisen kehittäminen ja levittäminen välttämätöntä Aktiivista koulutusta jonkin verran, mutta myös olemassa olevat T&K-instrumentit, hankkeet ja kokeiluympäristöt innovaatio- ja osaamistavoitteita tukemaan? Hankkeiden ja projektien ammattitaitoisessa ohjaamisessa yhteentoimivuuden oltava kiinteä osa suunnittelua, tekemistä ja sopimuksia Eri kohde- ja sisältöalueiden erot huomioitava Tilanne hyvin erilainen esim. sairaaloiden sisäisissä integraatioissa ja omahoito- /asiointi-aiheissa Uusilla osa-alueilla pystyttävä tarvittaessa reagoimaan tai ennakoimaan muutoksissa ja muuttamaan tarvittaessa linjauksia 36
37 Toimintojen painotukset (kyselyt, työkokoukset ja vastaajien kommentit huomioiden) Erotettava (ja osin myös eri tavoin organisoitava) eri osa-alueita Ohjauksen organisointi ja päätöksenteko yhteisistä kohteista Perusrakenteiden organisointi (tiedotus, ryhmät, äänestykset) Selkeät viranomaistoiminnot (sertifiointi, kansalliset aiheet, sitovat määrittelyt) Valmiuksien luonti (kv-seuranta, yhteisten tarpeiden kokoaminen, osaamisen kehittäminen ja menetelmät) Projekteihin / hankkeisiin liittyvä konkreettinen määrittelytyö: arviointi, määrittely, standardien soveltaminen Tukipalvelut: testaus, konsultointi, tukipalvelut projekteille Keskeisimpiä eri toimijoiden yhteisiä tarpeita Määrittelyjen löydettävyys, kansainvälinen seuranta, standardien ja määrittelyjen arviointi ja valinta Eri tarpeet korostuvat eri sidosryhmillä Esim. projekti- tai tuotekohtaiset tarpeet sote-palvelutuottajilla ja yrityksillä vs. yhteisen koordinoinnin ja strategisen ohjauksen tarve Ks. organisointimateriaali 37
38 Keskeisiä useissa haastatteluissa, tapahtumissa ja yhteistyökokouksissa sekä kyselytuloksissa toistuneita tarpeita ja painotuksia Painotuksia ja tuloksia mahdollisuuksia edelläkävijyyteen Omahoito, itsehoito, sähköinen asiointi, kansalaispalvelut Nopeasti kehittyvä aihealue, jossa mahdollisuuksia verkostojen hyödyntämiseen ja kotimaisen synergian kautta myös kansainvälisiin kilpailuetuihin Vaatii aktiivisen kotimaisen kehittämisen verkostointia yhteentoimivuuden osalta ja edellyttäisi kansainvälisen osallistumisen / ohjaamisen huomattavaa aktivointia Sosiaalipalvelujen yhteentoimivuusratkaisut Suomessa tehty mittava pohjatyö, jolle ei kansainvälisiä vertailukohtia sosiaalipalvelujen osalta Onko hyödynnettävissä toteutusten lisäksi kansainvälisten mallien luomisessa (ja kuka ottaa aktiiviset roolin) Sote- ja hyvinvointitietojen yhdistäminen Tärkeä uusi alue, jossa ei paljon valmista kansainvälistä pohjaa Yhteentoimivuus tietojen jalostamisen (tutkimuskäyttö, analytiikka, päätöksentuki, väestötason yhteenvedot jne.) edistämiseksi Tarpeita tunnistettu mutta jäsentämättä, toimenpiteet toistaiseksi hajanaisia, laaja kenttä big data hypestä perustilastointiin 38
Sote-yhteentoimivuustyön kansallinen organisointi
Sote-yhteentoimivuustyön kansallinen organisointi -esittely 4/2015 Juha Mykkänen Tutkimusjohtaja, dosentti, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio 1 Sisältö Yhteentoimivuus ja standardit Sote-tieto hyötykäyttöön
5b Sote-yhteentoimivuustyön organisointi Yhteentoimivuustyön toiminnot yksityiskohtaiset toimenpide-ehdotukset
5b Sote-yhteentoimivuustyön organisointi Yhteentoimivuustyön toiminnot yksityiskohtaiset toimenpide-ehdotukset Päivitetty 24.3.2016 SYTKE: https://www.innokyla.fi/web/hanke1522768 1 Sisältö Sote-yhteentoimivuustyön
Sote-yhteentoimivuustyön organisointi -hanke. Yhteenveto
Sote-yhteentoimivuustyön organisointi -hanke Yhteenveto Päivitetty 24.3.2016 SYTKE: https://www.innokyla.fi/web/hanke1522768 1 Yhteentoimivuuden merkitys sotepalveluissa ja hyvinvoinnissa Toiminnassa tarvittavat
Sote-yhteentoimivuus ja standardointi kehittämisen ja kokeilujen tukena
Sote-yhteentoimivuus ja standardointi kehittämisen ja kokeilujen tukena Juha Mykkänen kehittämispäällikkö (standardit, yhteentoimivuus, sertifiointi) THL Tietopalvelut, OPER FT, dosentti, terveydenhuollon
5a Sote-yhteentoimivuustyön organisointi Yhteentoimivuustyön ohjaus ja koordinaatio - toimenpide-ehdotukset
5a Sote-yhteentoimivuustyön organisointi Yhteentoimivuustyön ohjaus ja koordinaatio - toimenpide-ehdotukset 19.2.2016 SYTKE: https://www.innokyla.fi/web/hanke1522768 1 Sisältö Sote-yhteentoimivuustyön
SoteDigi Oy. Tilannekatsaus , IHE Finland Marco Halén
SoteDigi Oy Tilannekatsaus 12.6.2018, IHE Finland Marco Halén 1 SoteDigi Oy Rooli ja taustaa Kehitysyhtiö, perustettu lokakuussa 2017 Kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisia ratkaisuja yhtenäispolitiikan
SoteDigi Oy tilannekatsaus , SOTE KA -kokous Marco Halén
SoteDigi Oy tilannekatsaus 1 23.4.2018, SOTE KA -kokous Marco Halén SoteDigi Oy, toiminta-ajatus Yhtiön toiminta-ajatuksena on kehittää ja hankkia sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisia ratkaisuja
TMP Prioriteetti valmiusas 2 STM. 2 Espoo, 3 käyttöönotettav issa. 3 tuotannossa 1 STM,
Kansalaisen palvelut toimenpiteet 1=suunnittelu, 2= toteutus, 3=valmis, 0= ei aloitettu TMP Prioriteetti valmiusas te Omien hyvinvointi- ja terveystietojen hallinta-alusta - Omakantan laajennus - PHR 1
Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö
Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta
Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena
Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena anne.kallio@stm.fi Tähtäimessä aktiivinen kansalainen ja sote-palvelujen vaikuttavuus Aktiivinen kansalainen
Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Hannu Hämäläinen, STM
Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Hannu Hämäläinen, STM 24.3.2015 Tähtäimessä aktiivinen kansalainen ja sote-palvelujen vaikuttavuus Aktiivinen
Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020
Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Tähtäimessä aktiivinen kansalainen ja sote-palvelujen vaikuttavuus Aktiivinen kansalainen ottaa vastuuta omasta
Sairaanhoitopiirien ja suurten kaupunkien ajankohtaisia digitalisaatio- ja tietojärjestelmäkehittämishankkeita koskeva johtajatapaaminen 22.3.
Sairaanhoitopiirien ja suurten kaupunkien ajankohtaisia digitalisaatio- ja tietojärjestelmäkehittämishankkeita koskeva johtajatapaaminen 22.3.2019 Juhani Heikka ICT-vastuuvalmistelija puh: 040 685 4041
Innokylän laajentaminen ja kokonaiskonseptin uudistus
Innokylän laajentaminen ja kokonaiskonseptin uudistus TIINA Viestintäkoordinaattori REIJA Ohjelmapäällikkö KATJA Ohjelmakoordinaattori Työpaja I Agenda (11.3.2016) Workshopin avaus Työpajan aloitus ja
Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin?
Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Kauko Hartikainen, Kuntaliitto Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2012 Tavoiteltavat toteutukset Realistisia ja konkreettisia Hyötyjä jo
Pohjois-Savon soten tietojohtamisen kehittämiskokemukset
Pohjois-Savon soten tietojohtamisen kehittämiskokemukset 10.9.2019 Eija Peltonen, johtava hoitaja, TtT Tietojohtamisen vastuuvalmistelija ad.31.3.2019 Tietojohtamisen kehittämiskokemukset Alla olevia asioita
Näkemyksiä yhteistyön edistämisestä. Eija Peltonen, johtava hoitaja, TtT, PSSHP Kysteri
Näkemyksiä yhteistyön edistämisestä Eija Peltonen, johtava hoitaja, TtT, PSSHP Kysteri 6.6.2019 Esityksen sisältö Tausta näkemyksilleni Tiedolla johtamisen ja raportoinnin kehittäminen maakunnan valmistelutyö
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi
Sote-tieto hyötykäyttöön strategia 2020 Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena
Sote-tieto hyötykäyttöön strategia 2020 Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena KANSALAINEN Pystyn itse AMMATTILAINEN Kyvykkäille käyttäjille fiksut järjestelmät Elämänhallinta Valinnanvapaus
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen 4.12.2012 Kokonaisarkkitehtuuri hyvinvointipalveluissa seminaari Riitta Häkkinen, erikoissuunnittelija THL / OPER Esityksen
ODA = Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut
ODA = Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut Shp:en ja Sote-johdon tapaaminen 5.5.2015 Tuula Heinänen Uudet Omahoitopalvelut 2 Mitä uutta? Korvaa nyt käytössä olevia yksittäisiä kuntakohtaisia ratkaisuja
Kansallisen soteluokitusstrategian. valmistelu - lähetekeskustelu. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietoarkkitehtuurin ohjausryhmä 20.9.
Kansallisen soteluokitusstrategian valmistelu - lähetekeskustelu Sosiaali- ja terveydenhuollon tietoarkkitehtuurin ohjausryhmä 20.9.2018 Sisältää luonnosvaiheen alustavaa materiaalia Juha Mykkänen / THL
Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016
Sähköinen asiointi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 SOTE- ja aluehallintouudistus Hallituksen SOTE-linjaukset 7.11.2015 / ICT-linjauksia Itsehallintoalueiden
Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT
Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari 2.12.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Yhteentoimivuus ja avoimuus Seminaarin aihe pakottaa määrittämään termit yhteentoimivuus
Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet
Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet Lähtötilanne Kuntien rooli kohde-alueille liittyvien palveluiden järjestäjinä ja tuottajina vaihtelee huomattavasti Kaikkia kohde-alueeseen
Kansallinen organisoituminen - ohjausmalli. Anne Kallio
Kansallinen organisoituminen - KanTa-työnjako ja ohjausmalli Anne Kallio kehittämispäällikkö i äällikkö Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiset tiedonhallintahankkeet KanTa-palvelut eresepti earkisto ekatselu
JARI PORRASMAA
Genomitieto terveydenhuollossa - ajatuksia kokonaisarkkitehtuurista 11.11.2014 JARI PORRASMAA Kokonaisarkkitehtuuri? (VM et al) TOIMINTA prosessit palvelut TIETO käsitteet tietomallit TIETO- JÄRJESTELMÄ
UNA on valtakunnallinen julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyöhanke, jonka avulla sote-tietojärjestelmien ekosysteemiä uudistetaan
UNA on valtakunnallinen julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyöhanke, jonka avulla sote-tietojärjestelmien ekosysteemiä uudistetaan vaiheittain UNA 1. vaihe Apotti Oy Maakuntien hallinto- ja
SOTE KA hallintamallin uudistaminen
SOTE KA hallintamallin uudistaminen SOTE tietoarkkitehtuurin ohjausryhmä THL 26.10.2017 1 Nykyinen hallintamalli ja sen haasteet Nykyinen hallintamalli osittain hajanainen Valtakunnallinen valtiovetoinen
KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas
KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.
SoteDigi Oy tilannekatsaus
SoteDigi Oy tilannekatsaus 7.5.2018 1 SoteDigi Oy, toiminta-ajatus Yhtiön toiminta-ajatuksena on kehittää ja hankkia sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisia ratkaisuja ja uusia palvelutapoja. Niillä
ITS Finland esiselvitys
ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys
Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia Uudet kansalaispalvelut Toimeenpano
Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020 Uudet kansalaispalvelut Toimeenpano 2 18.5.2015 Tähtäimessä aktiivinen kansalainen ja sotepalvelujen vaikuttavuus Aktiivinen kansalainen ottaa vastuuta omasta hyvinvoinnista
Business paja. Pekka Kess,
Business paja Pekka Kess, 10.5.2017 1 9.5.2017 Osmo Kauppila & Pekka Kess / University of Oulu Liiketoimintamalli Liietoimintamalli Arvolupauksessa (value proposition) on kysymys siitä, kuinka asiakkaat
Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020. Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena
Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Strategiatyön vaiheet 1. Kartoitus 2. Visiointi 3. Priorisointi 4. Toimenpiteistä ja vastuista sopiminen 5.
Mitä Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia tarkoittaa rationaalisen lääkehoidon tutkimuksen näkökulmasta?
Mitä Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia tarkoittaa rationaalisen lääkehoidon tutkimuksen näkökulmasta? Maritta Korhonen Tietohallintoneuvos STM, Ohjausosasto Digitalisaatio ja tiedonhallinta -yksikkö
Uusi kansallinen palvelu tehostamaan SoTetutkimusta. Jaana Sinipuro, Projektijohtaja
Uusi kansallinen palvelu tehostamaan SoTetutkimusta ja tietojohtamista Jaana Sinipuro, Projektijohtaja 23.5.2017 Kohti kestävää data-alustataloutta Datan luonti Datan harmonisointi Integraatio Soveltava
Tavoitteena vaikuttavat ja tasaarvoiset
Tavoitteena vaikuttavat ja tasaarvoiset sote-palvelut Uudistetaan organisaatioita ja vastuunjakoa (järjestämislaki) Uudistetaan monikanavaista rahoitusjärjestelmää X Uudistetaan palvelurakenteita, palveluiden
Maakunnan tiedolla johtaminen ja tietoaltaan hyödyntäminen Jyrki Tirkkonen Liiketoimintapäällikkö, Tiedolla johtaminen ja informaation hallinta
Maakunnan tiedolla johtaminen ja tietoaltaan hyödyntäminen Jyrki Tirkkonen Liiketoimintapäällikkö, Tiedolla johtaminen ja informaation hallinta Jari Uotila Johtava konsultti, Uudet liiketoiminnot Istekki
Kelan rooli maakunta- ja soteuudistuksessa
Kelan rooli maakunta- ja soteuudistuksessa Marjukka Turunen ja Maritta Korhonen Kela Kelan rooli maakunta- ja sote-uudistuksessa - lainsäädäntöpohja Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä
Kansallinen ASPAtietojärjestelmä
Kansallinen ASPAtietojärjestelmä Taustoitus Järjestäjien tarve yhteiselle asiakaspalautteen keräämisen järjestelmälle nousi esiin kevään selvityksessä Asiakaspalautetieto on myös osa kansallista sote-tietopohjaa
Fuusio mahdollistajana sote-digitalisaation kehityksessä
Fuusio mahdollistajana sote-digitalisaation kehityksessä 19.9.2017 Johanna Andersson ja Jani Lavonen Kansallisten ja alueellisten palveluiden yhdistäminen Sähköinen asiointi Toimipaikan valinta Ajanvaraus
Tulevaisuuden palvelusetelit
Tulevaisuuden palvelusetelit 16.8.2018 Palvelusetelit tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet Sotella tai ilman Asiakkaan valinnanvapauden lisääminen Kunnan roolin vieminen kohti järjestäjää monituottajamallin
Alueellisella tietohallintoyhteistyöllä ja arkkitehtuurilla kohti uusia rakenteita ja toimintamalleja Pohjois-Suomessa
Alueellisella tietohallintoyhteistyöllä ja arkkitehtuurilla kohti uusia rakenteita ja toimintamalleja Pohjois-Suomessa Juhani Heikka & Markku Huotari, Oulun kaupunki 11.6.2014 TAVOITTEITA TIETOHALLINTOYHTEISTYÖLLE
Maakuntien ja kuntien kansallinen ja alueellinen yhteistyö. Maakuntien Sote ICT muutos isokuva. Selvityshenkilö Pekka Kantola 24.5.
Maakuntien ja kuntien kansallinen ja alueellinen yhteistyö Maakuntien Sote ICT muutos isokuva Selvityshenkilö Pekka Kantola 24.5.2016 Kansallinen AKUSTI -foorumi STM THL VM KELA www.kunnat.net/akusti Pohjois-Suomi
Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta
Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen, THL Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojaseminaari, Lahti 16.11.2016 Esityksen
Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla
Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-
Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari 23.4. 2013 Mikko Huovila THL / Oper 23.4.2013 Mikko Huovila THL / Oper 1
AJANKOHTAISTA KOKONAISARKKITEHTUURISTA
AJANKOHTAISTA KOKONAISARKKITEHTUURISTA Mikko Huovila STM OHO DITI SOTE digitalisaation ja tiedonhallinnan kehittämispolut vuosille 2019-2023 SOTE kokonaisarkkitehtuurityön organisoituminen SOTE kokonaisarkkitehtuurityön
Sote:n digimuutoksen toteutus
Sote:n digimuutoksen toteutus Valtiovarainvaliokunta 1 Sote:n digimuutoksen periaatteet ja tavoitteet asiakkaiden palvelut kyetään toteuttamaan mahdollisimman vähin häiriöin koko muutoksen ajan asiakkaiden
Asiointi ja omahoito KA nykytila
12.3.2019 Asiointi ja omahoito KA nykytila Timo Siira ASIOINTI JA OMAHOITO KA NYKYTILA Nykytilan kuvaus muodostetaan seuraavasti: 1. Aiemmin tehdyn työn kartoittaminen ja olemassa olevan materiaalin kerääminen
Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela
Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista
Kanta-palveluiden vaatimukset sote- ja maakuntauudistuksessa
Kanta-palveluiden vaatimukset sote- ja maakuntauudistuksessa 1 Kanta-palvelut käytettävissä ja käytössä Palvelut ovat käytettävissä valtakunnallisesti 24/7 ja yhteisiä toimintamalleja on rakennettu Sähköinen
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
SoteDigi Oy, IT-toimittajatilaisuus. Yhteistyöllä yhteisiä yhdenvertaisia palveluita. Harri Hyvönen, Tj. ( alk.)
SoteDigi Oy, IT-toimittajatilaisuus Yhteistyöllä yhteisiä yhdenvertaisia palveluita 1 Harri Hyvönen, Tj. (1.5.2018 alk.) 4.4.2018 SoteDigi SoteDigi-yhtiö vastaa kansallisesti kehitettäviin sosiaali- ja
MITÄ SEURAAVAKSI? Mikko Huovila
MITÄ SEURAAVAKSI? Mikko Huovila SOTE-uudistus (hallinnolliset rakenteet) Kärkihankkeet (tulevaisuuden toimintamallit) ICT (tavoitteiden mahdollistaja) TOIMINNAN TARPEISTA ICT-TOTEUTUKSIIN Strategia ja
SoteDigi Oy Yhteistyöllä yhteisiä yhdenvertaisia palveluita. Tilannekatsaus Jaakko Pentti, Hankejohtaja
SoteDigi Oy Yhteistyöllä yhteisiä yhdenvertaisia palveluita Tilannekatsaus 19.6.2018 Jaakko Pentti, Hankejohtaja 1 SoteDigi Oy Rooli ja taustaa Kehitysyhtiö, perustettu lokakuussa 2017 Kehittää sosiaali-
Yhteistyöllä yhteisiä yhdenvertaisia palveluja. Tammikuu 2019
Yhteistyöllä yhteisiä yhdenvertaisia palveluja Tammikuu 2019 Toiminta-alueemme on koko Suomi Kehitämme sosiaali- ja terveydenhuollon uusia kansallisia digitaalisia palveluja. Asiakkaitamme ovat tulevat
Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilannekatsaus JUHTA O-P Rissanen
Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilannekatsaus JUHTA 5.2.2013 O-P Rissanen 5.2.2014 Mistä palveluarkkitehtuuri koostuu? Talpol päätöksestä 19.11.2013 kansallinen palveluväylä (tiedonvälityskerros) kansallinen
OPERin toimintasuunnitelman valmistelu vuodelle Operatiivisen toiminnan ohjaus -yksikkö (OPER) Tietopalvelut-osasto
OPERin toimintasuunnitelman valmistelu vuodelle 2019 Operatiivisen toiminnan ohjaus -yksikkö (OPER) Tietopalvelut-osasto 20..9.2018 1 Suunnittelun valmistelun aikataulutus 29.8.2018 Ensimmäiset karkeat
ALUEELLISET LIIKETOIMINTAMALLIT Miten ylitän kuilut? KTT Marika Iivari
ALUEELLISET LIIKETOIMINTAMALLIT Miten ylitän kuilut? KTT Marika Iivari +358 50 3733 579 marika.iivari@oulu.fi Alueiden ekosysteemit 2 Smart society 3 Jännitteet Yritysten vs julkistahojen liiketoimintamallit?
TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen
TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella
Miten valtio tukee sotekehittämistä. tulevaisuudessa. Taina Mäntyranta STM terveyspalveluryhmä
Miten valtio tukee sotekehittämistä nyt ja tulevaisuudessa Taina Mäntyranta STM terveyspalveluryhmä 29.4.2015 Kehittämisen tukea Kaste-ohjelman jatko? Sote-kehittämisrakenne? Kansallinen asiantuntijatuki?
Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia
Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia Sosiaali- ja terveysvaliokunta 10.10.2017 Teollisuusneuvos Antti Valle Elinkeino- ja innovaatio-osasto #kasvustrategia @tem_uutiset Terveystoimialojen
Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Sote-tieto hyötykäyttöön Strategian sisältö ja toimeenpano
Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Sote-tieto hyötykäyttöön Strategian sisältö ja toimeenpano Julkisen hallinnon tietoarkkitehtuuriryhmä 27.5.2015 Maritta Korhonen Kehittämispäällikkö
Järjestöt digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Miten hyödyntää teknologian mahdollisuuksia
Järjestöt digitalisoituvassa yhteiskunnassa Miten hyödyntää teknologian mahdollisuuksia Ikäteknologiakeskuksen verkostotapaaminen 1.12.2016 Vesa Kurikka Esityksen sisältö 1. Digitalisaatio mitä se on?
Vastuuta ho Kuvaryhmän. TPAryhmän. työtä. työtä. Toteuteta an osana STMn organisa atiouudist usta STM, VM, THL
Punainen: sisällön kehittämistä Sininen: teknistä kehittämista violetti: molempia Vihreä: muu Päivitetty 5.6.2017 Aikataulu Vastuuta ho Tarvittavat resurssit (alkuun voi laittaa ruksin, mutta kun suunnitelma
Kuntoutuspäivät Kimmo Kääriä
Kuntoutuspäivät 2018 8.6.2018 Kimmo Kääriä salivirta.fi Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon rakenne Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Maakunta toimii SOTE-palvelujen järjestäjänä Itse maksavat
Kansallinen Palvelutietovaranto (PTV)
Kansallinen Palvelutietovaranto (PTV) Miksi, miten ja mihin sitä käytetään KaPA-päivä 26.11.2015 Annette Hotari ja Nina Wiiala, Väestörekisterikeskus Mikä Suomi.fi-palvelutietovaranto (PTV) on? Kansallinen
SOTE valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuuriryhmä
SOTE valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuuriryhmä Mikko Huovila STM OHO DITI 1 15.3.2018 Mikko Huovila Ryhmän tehtävät Vastata sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan
SOSIAALIHUOLTO SOTE- TIEDONHALLINNAN KOKONAISKUVASSA. Erityisasiantuntija Mikko Huovila STM OHO DITI
SOSIAALIHUOLTO SOTE- TIEDONHALLINNAN KOKONAISKUVASSA Erityisasiantuntija Mikko Huovila STM OHO DITI SOTE TIEDONHALLINNAN KANSALLISET TOIMIJAT STM THL KELA SOTEDIGI Strateginen kokonaisvastuu Lainsäädäntö
Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena. Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät
Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2016 Sisältö Soten toimintaympäristö muuttuu miten muuttuu tiedonhallinta Kanta-palveluiden
SAMPO HANKKEEN ESITTELY LINKKI MATERIAALEIHIN INNOKYLÄSSÄ
SAMPO HANKKEEN ESITTELY LINKKI MATERIAALEIHIN INNOKYLÄSSÄ 30.11.2015 MOBIILIN KÄYTÖN ROOLI ON ALATI KASVAVA Lähde: INTERNET TRENDS 2015, Mary Meeker - KPCB SAMPO LYHYESTI KUINKA......MOBILITEETTI VAIKUTTAA
Valinnanvapauden asettamat vaatimukset tiedonhallinnalle
Valinnanvapauden asettamat vaatimukset tiedonhallinnalle Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tietohallinnon neuvottelukunta, 1 Valinnanvapaus on osa sote-uudistusta Tavoitteena on, että valinnanvapaus
Digitalisaatiotavoitteet ja julkisen hallinnon ICT-kehittäminen. Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Aluetietofoorumi, Turku 19.2.
Digitalisaatiotavoitteet ja julkisen hallinnon ICT-kehittäminen Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Aluetietofoorumi, Turku 19.2.2016 2 Prosessit digitalisoidaan Digi-periaatteet Tiedon hyödyntäminen Digitalisoidaan
Taltioni Ekosysteemit yritysten näkökannalta
Taltioni Ekosysteemit yritysten näkökannalta Esityksen rakenne Mikä on terveystaltio, mikä on Taltioni? Millainen on Taltioni ekosysteemi? Ekosysteemistä, eri näkökulmia Vielä Taltionista, mitä palveluita
Miltä Genomikeskus näyttäytyy yritystoiminnan näkökulmasta? , STM. Toimitusjohtaja Laura Simik, Sailab MedTechFinland ry
Miltä Genomikeskus näyttäytyy yritystoiminnan näkökulmasta? 10.6.2019, STM Toimitusjohtaja Laura Simik, Sailab MedTechFinland ry Mitä on terveysteknologia? Terveysteknologialla tarkoitetaan lääketieteelliseen
Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020
Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 SOTE-tieto hyötykäyttöön käytännössä soteintegraatiossa Maritta Korhonen Anne Kallio 2 13.4.2015 Toimeenpano Strategiassa on 31 toimenpidettä, jotka on priorisoitu
Uudistumisella tuottavuusloikka
Uudistumisella tuottavuusloikka Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 18.8.2016 www.alueuudistus.fi 17.8.2016 1 Miksi maakuntauudistus tarvitaan mitä tavoitellaan? Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen
PPP-kumppanuudet vetovoimaisten ekosysteemien vahvistamiseksi. Antti Valle
PPP-kumppanuudet vetovoimaisten ekosysteemien vahvistamiseksi Antti Valle OSAAMISPOHJAN VARMISTAMINEN Osaamistaso nousee, osaaminen ja tarve kohtaavat TKI-voimavarojen vaikuttavuus ja kokoaminen Rajat
SOTE tietojohtamisen toimeenpanohanke. Mikko Huovila STM / DITI
SOTE tietojohtamisen toimeenpanohanke Mikko Huovila STM / DITI SOTE tiedolla johtamisen suunnitteluhankkeet Q1/2018 Q2/2018 Q3/2018 Q4/2018 Q1/2019 Q2/2019 Q3/2019 Q4/2019 Valtakunnallisten toimijoiden
Kanta-palvelut, Kelan näkökulma
Kanta-palvelut, Kelan näkökulma Pia Järvinen-Hiekkanen Lääkäriliitto 6.3.2014 Kela Kanta-palvelujen toteuttajana Kela on myös iso IT-talo Tietohallinnon toimialalla toimii IT-osasto, Tietohallinto-osasto
Valtakunnallisen tiedontuotannon uudistaminen Valtava-hankkeen esittely. Maria Ojaluoma, THL Tuuli Mäkiranta-Laitinen, Kela Petri Huovinen, Valvira
Valtakunnallisen tiedontuotannon uudistaminen Valtava-hankkeen esittely Maria Ojaluoma, THL Tuuli Mäkiranta-Laitinen, Kela Petri Huovinen, Valvira 1 Toivo-ohjelman tavoite Mahdollistetaan sote-uudistusten
Kansalliset strategiat ja linjaukset. Digitalisaatio sote-uudistuksessa
Kansalliset strategiat ja linjaukset Digitalisaatio sote-uudistuksessa 1 17.01.2017 - Vahala Mika Viesti 1. Digitalisaatio on suurempi murros kuin sote-uudistus 2 Suomidigi.fi Sairauksien ja ongelmien
Kiila-hankkeen tuotokset. Yhteistyöneuvottelun 1. työpaja /Johanna Andersson
Kiila-hankkeen tuotokset Yhteistyöneuvottelun 1. työpaja 8.4.2015/Johanna Andersson Hankkeen lähtökohta ja tarkoitus Useat organisaatiot ovat kehittämässä toimintaa, johon tarvitaan apuvälineeksi nykyaikaista
Tieto ja järjestelmät integroituvat asiakaslähtöisiksi palveluiksi. JHS-seminaari Jukka Ahtikari
Tieto ja järjestelmät integroituvat asiakaslähtöisiksi palveluiksi JHS-seminaari 5.4.2005 Jukka Ahtikari Yhteentoimivuus muodostuu eri osa-alueista Yhteentoimivat palvelut Organisatorinen käyttäjät, prosessit,
Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja
Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku
Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma)
Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma) Toteutussuunnitelma 11.9.2013 Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö Ohjelman tavoitteet Laadukkaamman
Katsaus sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian kehitykseen ja Suomen sijoittumiseen kansainvälisessä vertailussa
Katsaus sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian kehitykseen ja Suomen sijoittumiseen kansainvälisessä vertailussa 18.1.2016 Maritta Korhonen Kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysministeriö Terminologiaa
Kannattaa myydä, mitä asiakas haluaa. Pirkko Taskinen Lavango Oy
Kannattaa myydä, mitä asiakas haluaa Pirkko Taskinen Lavango Oy Pirkko Taskinen, DI Perustaja, Lavango Oy 25 vuoden kansainvälinen kokemus: Nokia, Ericsson, Alcatel ja Storvik & Co Liikkeenjohdon konsultointi:
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
Rohkeasti aikaansa edellä Jyväskylä. Digiagenda esitys. Syyskuu/2017
Rohkeasti aikaansa edellä Jyväskylä Digiagenda esitys Syyskuu/2017 18.9.2017 Mitä digitalisaatio ja digitalisointi on? Digitalisaatio on ennen kaikkea muutosjohtajuutta, jossa johdon osallistuminen ja
Suomen terveysdataympäristö
Suomen terveysdataympäristö Labquality Days Professori Pekka Neittaanmäki 9.2.2018 JYU. Since 1863. 1 Digitalisaatio muuttaa terveydenhuoltoa Lähde: The Kings Fund, http://www.kingsfund.org.uk/publications/articles/eight-technologies-will-change-health-and-care
ONION-HANKKEEN TAVOITTEET
ONION ONION-HANKKEEN TAVOITTEET Avoin, modulaarinen arkkitehtuuri tulevaisuuden terveyden ja hyvinvoinnin ekosysteemille Nykytilan kartoitus ja kehitystarpeiden selvitys Strategiset vaatimukset täyttävän
THL:n rooli kansallisten palvelujen kehittäjänä ja ylläpitäjänä Osastojohtaja Päivi Hämäläinen
THL:n rooli kansallisten palvelujen kehittäjänä ja ylläpitäjänä Osastojohtaja Päivi Hämäläinen 23.4. 2013 23.4.2013 THL/TITO/PH 1 THL:n tehtävät Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien
Asiantuntijalausunto
Sosiaali- ja terveysvaliokunta: HE 15/2017 edellyttämien ICT-ratkaisujen, tiedolla johtamisen, laaturekistereiden sekä SoteDigi Oy:n nykytilanne sekä uudistusta varten tarvittava valmistelu ja sen aikataulu
6Aika Avoin Osallisuus ja Asiakkuus - JUHTA kesäseminaari / Turku -
6Aika Avoin Osallisuus ja Asiakkuus - JUHTA kesäseminaari 9.6.2017 / Turku - Eero Rostiala Projektipäällikkö 6Aika - Avoin Osallisuus ja Asiakkuus (AOA) Avoin osallisuus ja asiakkuus -kärkihanke toteuttaa
Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin!
Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! 14.11.2016 Yhteinen tiedon hallinta -hanke vauhtiin! -seminaari Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke 1990-luku 2000 Tekniikka