Polymeerimateriaalien perusteet osa

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Polymeerimateriaalien perusteet osa 1 31.4.2010"

Transkriptio

1 Polymeerimateriaalien perusteet osa

2 Polymeerimateriaalien perusteet 1. Johdanto

3 Polymeerimateriaalien tuotanto Polymeerimateriaalien nopeaa tuotantomäärän kasvua ovat lisänneet niiden jatkuvan kehitystyön lisäksi niiden hyvät ominaisuudet, kuten korkea lujuus/tiheys-suhde, alhainen hinta verrattuna esimerkiksi metalleihin ja keraameihin, suuri muotoilun vapaus ja soveltuvuus suursarjatuotantoon. Polymeerimateriaalit ovat myös innovaatioita mahdollistavia materiaaleja. Tuotteita voidaan modifioida polymeerimateriaalien avulla, sekä täysin uusien, innovatiivisten tuotteiden toteuttaminen on mahdollista. Polymeerimateriaalit ovatkin astuneet viimeisten vuosikymmenien aikana merkittäväksi materiaaliryhmäksi metallien ja keraamien rinnalle. jokjkjhkjkioiuoiu 3

4 Kuva 1.1. Polymeerimateriaalien maailmantuotanto luvulta vuoteen jokjkjhkjkioiuoiu 4

5 Polymeerimateriaalien perusteet 1. Polymeerit ja polymerointi

6 Polymeerien rakenne Polymeeri -sana tulee kreikan kielestä, jossa poly tarkoittaa monta ja meeri osaa. Polymeeri- sana kuvaakin hyvin polymeerin rakennetta. Polymeeri koostuu ketjuksi liittyneistä meeriyksiköistä, jotka syntyvät kun pienet molekyylit, monomeerit liittyvät toisiinsa erilaisten polymerointireaktioiden avulla. Kuvassa 2.1 on esitetty polyvinyylikloridin (PVC) lähtömonomeeri sekä sen meeriyksikkö polymeeriketjussa jokjkjhkjkioiuoiu 6

7 Kuva PVC:n lähtömonomeeri sekä sen meeriyksikkö polymeeriketjussa. jokjkjhkjkioiuoiu 7

8 Polymeerimateriaalien perusteet 1. Polymeerit ja polymerointi:askel- ja ketjupolymerointi

9 Polymerointi Monomeerien polymeroituminen voi tapahtua luonnossa tai se voidaan suorittaa synteettisesti. Synteettisessä valmistuksessa polymerointireaktiot jaetaan yleensä polymerointireaktiokinetiikan mukaan askel- ja ketjupolymerointireaktioihin. Tällöin polymerointitekniikoina voidaan käyttää muun muassa perinteisiä polymerointitekniikoita, joita ovat massa- eli bulkpolymerointi, liuospolymerointi, suspensiopolymerisointi, emulsiopolymerointi ja kaasufaasipolymerointi. jokjkjhkjkioiuoiu 9

10 Askelpolymerointi Askelpolymeroinnissa polymerointi on vaiheittainen tapahtuma, jossa lähtömonomeerin funktionaalinen ryhmä reagoi toisen lähtömonomeerin tai kasvavan polymeeriketjun funktionaalisen ryhmän kanssa. Koska lähtömonomeerin ja kasvavan polymeeriketjun funktionaalisten ryhmien reagointikyvyt ovat yhtä suuret, ovat polymeroitumisen lähtö-, kasvu- ja päättymisreaktioiden nopeudet yhtä suuret. Tällöin polymeeriketjun pituus kasvaa hitaasti ja polymerointi voidaankin helposti lopettaa alhaiseen polymeroitumisasteeseen. jokjkjhkjkioiuoiu 10

11 Ketjupolymerointi Ketjupolymerointi jakautuu kolmeen vaiheeseen, joita ovat initaatio eli aloitusvaihe, propagaatio eli eteneminen ja terminaatio eli päättymisvaihe. Initaatiovaiheessa tarvitaan initiaattori, joka liittyy lähtömonomeerin kaksoissidokseen reaktion alussa. Tällöin muodostuu reaktiivinen monomeeri, joka voi olla radikaali, anioni, kationi tai koordinatiivinen varauskompleksi. Reaktiivisen monomeerin mukaan ketjupolymerointi voidaan edelleen jakaa radikaali-, anioni-, kationi- ja koordinaatiopolymerointiin. Propagaatiovaiheessa polymeeriketjut kasvavat pituutta. Ketjupolymeroinnissa polymeerinketjun kasvunopeus propagaatiovaiheessa on hyvin nopea verrattuna askelpolymeraatiossa tapahtuvaan ketjun kasvuun. Lopulta polymeeriketjun kasvu päättyy terminaatiovaiheessa. jokjkjhkjkioiuoiu 11

12 Kuva 2.2. Polymeeriketjun kasvu ajan funktiona a) askelpolymeraatiossa ja b) ketjupolymeraatiossa. Askelpolymeroinnissa pitkiä polymeeriketjuja muodostuu vasta polymeroinnin loppuvaiheessa, kun taas ketjupolymeroinnissa niitä syntyy jo polymeroinnin varhaisessa vaiheessa. jokjkjhkjkioiuoiu 12

13 Renkaanavautumispolymerointi Renkaanavautumis-polymerointi katsotaan kemiallisesti kuuluvan askelpolymerointiin, mutta usein se asetetaan kolmanneksi polymerointimenetelmäksi askel- ja ketjupolymeroinnin rinnalle. Siinä lähtömonomeeri on rengasrakenteinen, joka aukeaa polymeroinnissa. jokjkjhkjkioiuoiu 13

14 Polymeerimateriaalien perusteet 2. Polymeerit ja polymerointi:perinteiset polymerointitekniikat

15 Massa- eli bulkpolymerointi Massa- eli bulk-polymeroinnissa vain monomeerit, monomeereihin liukeneva initiaattori ja joskus myös molekyylipainoa säätävä ketjunsiirtäjäaine ovat läsnä. Massapolymerointia pidetään helpoimpana polymerointitekniikkana ja sillä on korkea saanto polymerointireaktoria kohti. Sen huonoina puolina kuitenkin pidetään jäännösmonomeerien poistoa ja reaktiossa syntyvän lämmön poisviennin tarvetta. Massapolymerointia voidaan käyttää esimerkiksi useissa radikaalipolymerointireaktioissa ja joissakin askelpolymerointireaktioissa. Massapolymerointia voidaan käyttää esimerkiksi polystyreenin ja polymetyylimetakrylaatin radikaalipolymeroinnissa. jokjkjhkjkioiuoiu 15

16 Liuospolymerointi Liuospolymeroinnissa lähtömonemeeri on liuenneena liuottimeen kun taas initiaattori voi olla myös liukenemattomana liuottimessa. Liuospolymeroinnin huonoina puolina voidaan pitää sitä, että liuottimen tulee liuottaa lähtömonomeerit, sillä on matala saanto polymerointireaktoria kohti ja erillinen liuottimen poistovaihe on usein tarpeellinen. Liuospolymerointia voidaan käyttää muun muassa useissa radikaali- ja ionipolymerointireaktioissa, kuten esimerkiksi polystyreenin (PS) ja polymetyylimetakrylaatin (PMMA) radikaalipolymeroinnissa. jokjkjhkjkioiuoiu 16

17 Suspensiopolymerointi Suspensiopolymeroinnissa lähtömonomeeri, johon on liuotettu veteen liukenematonta initiaattoria, sekoitetaan dispergointiainetta sisältävään veteen. Tällöin veteen muodostuu monomeeripisaroita, joissa polymeroituminen tapahtuu massapolymeroitumisella. Vesisuspensiota voidaan käyttää sellaisenaan tai se poistetaan. Suspensiopolymeroinnin huonoina puolina pidetään etenkin sitä, että saadun polymeerin puhtaus on huono. Huono puhtaus johtuu siitä, että suspensioaineita ja muita stabililointiaineita on vaikea poistaa. Suspensiopolymerointia käytettään usein valmistettaessa polyvinyylikloridin [PVC) ekstruusio- ja ruiskuvalulaatuja radikaalipolymeraatiolla. jokjkjhkjkioiuoiu 17

18 Emulsiopolymerointi Emulsiopolymeroinnissa on läsnä niukasti veteen liukenevien monomeerien ja veden lisäksi jotain emulgoivaa saippuan kaltaista ainetta, ketjunsiirtoainetta ja veteen liukenevaa initiaattoria. Monomeerit muodostavat suuria pisaroita vedessä, mutta niistä liukenee veteen monomeerejä. Liuenneet monomeerit polymeroituvat saippuamiselleissä initiaattorien läsnä ollessa. Vähitellen saippuamisellit, joissa tapahtuu polymerisoitumista, kasvavat pallomaisiksi partikkeleiksi ja samalla monomeeripisaroiden koko pienenee. Lopulta monomeeripisarat häviävät kokonaan. Muodostunutta suspensiota kutsutaan lateksiksi. Sitä voidaan käyttää sellaisenaan tai se voidaan koaguloida hapoilla tai suoloilla. Suspensiopolymerointi voidaan käyttää esimerkiksi radikaalipolymeroinnissa jokjkjhkjkioiuoiu 18

19 Kaasufaasipolymerointi Kaasufaasipolymeroinnissa on läsnä katalysaattori, monomeeri ja tarpeelliset lisäaineet. Polymeroituminen tapahtuu kaasufaasissa. Kaasufaasipolymerointia käytettään erityisesti polyolefiinien, kuten polyeteenin (PE) polymeroinnissa. jokjkjhkjkioiuoiu 19

20 Polymeerimateriaalien perusteet 3. Polymeerien rakenne ja sen vaikutus ominaisuuksiin: Sidokset, koheesioenergia ja anisotrooppisuus

21 Sidokset Polymeereissä esiintyvät sidokset voidaan jakaa primääreihin ja sekundäärisiin sidoksiin. Primäärisidokset ovat vahvoja sidoksia, jotka liittävät atomit yhteen molekyyleissä. Sekundääriset sidokset taas ovat heikkoja sidoksia, jotka vaikuttavat molekyylien välillä. Polymeerin tärkein primäärinen sidos on kovalenttinen sidos, jonka avulla polymeeriketjun atomit ovat liittyneenä toisiinsa. Näiden sidosten lisäksi polymeereissä voi esiintyä ionisia primäärisidoksia, jos polymeeriketju sisältää metallien kanssa reagoivia karboksyyli- tai muita happoryhmiä. Tällaisia ovat esimerkiksi ionomeerit. Myös sekundäärisillä sidoksilla on tärkeä merkitys polymeerissä. Esimerkiksi haihtuvuus, viskositeetti, pintajännitys, kitkaominaisuudet, sekoittuvuus ja liukoisuus riippuvat sekundääristen sidosvoimien suuruudesta. jokjkjhkjkioiuoiu 21

22 Koheesioenergia Sekundäärisidosten kokonaisvaikutus vaikuttaa koheesioenergiaan, eli siihen energiamäärään, joka tarvitaan eristämään nesteessä tai kiinteässä aineessa oleva molekyyli erilleen naapurimolekyyleistään. Kun koheesioenergia lasketaan tilavyysyksikköä kohden, puhutaan koheesioenergiatiheydestä. Yleisesti voidaan todeta, että: Polymeeri on kumimainen, mikäli sen koheesioenergiatiheys on alhainen ja sen molekyyliketjut ovat taipuisia. Polymeeri on muovi, jos sen koheesioenergia on suurempi ja ketju jäykempi kuin kautsumaisen polymeerin. Polymeeri on lujaa, jos sen koheesioenergia on korkea. jokjkjhkjkioiuoiu 22

23 Anisotrooppisuus Anisotrooppisilla materiaaleilla tarkoitetaan materiaaleja, joiden ominaisuuden riippuvat tarkastelusuunnasta. Polymeerien anisotrooppisuus johtuu sen sisältämistä erisuuruisista sidosvoimista. Polymeeriketjun atomit ovat sitoutuneet toisiinsa vahvoin, kovalenttisin sidoksin, kun taas ketjujen välillä yleensä vaikuttaa heikot, sekundääriset sidokset. Esimerkiksi polyeteenin (PE) kimmomoduuli on ketjun suunnassa noin 300 GPa, kun taas ketjuja vastaan kohtisuorassa vastaava arvo on vain noin 3 GPa. Kun polymeeriketjut ovat kietoutuneena toistensa ympäri, ei anisotrooppisuutta kuitenkaan havaita -> materiaali on isotrooppista. Kun taas materiaalin polymeeriketjut orientoituvat esimerkiksi prosessoinnin yhteydessä, tulee anisotrooppisuus esiin. Esimerkiksi anisotroopisilla materiaaleilla vedon suuntaan orientoituneiden ketjujen vetolujuus on huomattavasti korkeampi kuin sitä kohtisuorassa suunnassa. jokjkjhkjkioiuoiu 23

24 Polymeerimateriaalien perusteet 3. Polymeerien rakenne ja sen vaikutus ominaisuuksiin: Keskimääräinen moolimassa ja moolimassajakauma

25 Keskimääräinen moolimassa ja moolimassajakauma Polymeerimolekyylin moolimassa kuvaa sen suhteellista kokoa. Se saadaan laskemalla yhteen kaikkien ketjun atomien atomimassat. Polymeroitaessa muodostuneet polymeerimolekyylit ovat erikokoisia ja siksi myös moolimassa vaihtelee. Täten polymeereille ei ilmoiteta moolimassaa vaan moolimassajakauma tai keskimääräinen moolimassa. Kaksi tavallisimmin käytettyä keksimääräistä moolimassaa ovat lukukeskimääräinen (Mn) ja painokeskimääräinen (Mw) moolimassa. Painokeskimääräinen moolimassa ei ota huomioon pienimpiä moolimassoja, joten painokeskimääräinen moolimassa on aina suurempi kuin lukukeskimääräinen moolimassa. Näiden lisäksi käytetään viskositeettikeskimääräistä (Mv) ja sedimentaatiokeskimääräistä (Mz) moolimassaa. jokjkjhkjkioiuoiu 25

26 Kuva Moolimassojen keskinäiset suhteet sekä todellinen moolimassajakauma. Kuvassa lukukeskimääräinen (Mn), painokeskimääräinen (Mw), viskositeettikeskimääräinen (Mv) ja sedimentaatiokeskimääräinen (Mz) moolimassa. jokjkjhkjkioiuoiu 26

27 Keskimääräinen moolimassa ja moolimassajakauma Polymeerin keskimääräisellä moolimassalla ja moolimassajakaumalla on vaikutusta sen ominaisuuksiin. Keskimääräisen moolimassan kasvaessa aineen olomuoto muuttuu kaasumaisesta olomuodosta kiinteään olomuotoon. Esimerkiksi metaani, jonka lyhenne on CH4 ja moolimassa 16, on kaasua. Pentaani, jonka lyhenne on C5H12 ja moolimassa 72 on jo nestemäistä ainetta Keskimääräisen moolimassan kasvaessa edelleen, muuttuu polymeeri parafiinistä vahaksi. Moolimassan edelleen kasvaessa päästään lopulta matalatiheyksiseen polyeteeniin jokjkjhkjkioiuoiu 27

28 Keskimääräinen moolimassa ja moolimassajakauma Olomuodon muutoksen lisäksi keskimääräisen moolimassan kasvaminen nostaa polymeerin sulamispistettä, parantaa isku- ja vetolujuutta sekä lisää jännityssäröilyn- ja säänkestoa. Moolimassan kasvaessa reologiset ominaisuudet, kuten viskositeetti, kasvavat voimakkaasti. Viskositeetin kasvaessa pitkäketjuiset polymeerit juoksevat huonosti sulatilassa. Tämän takia suurimolekyylimassaiset polymeerit ovat vaikeita prosessoida, vaikka toisaalta niiden mekaaniset ominaisuudet ovat hyvät lopullisessa tuotteessa. Keskimääräisen moolimassan kasvaessa myös kiteisyys lisääntyy. Toisaalta taas ketjun pituus lisääntyy, jolloin kiteytyminen vaikeutuu. Tästä johtuen polymeereillä on yleensä tietty moolimassa, jolla kiteisyys on suurimmillaan. Kapea moolimassajakauma taas polymeerille esim. paremman iskulujuuden ja jännityssäröilynkeston jokjkjhkjkioiuoiu 28

29 Polymeerimateriaalien perusteet 3. Polymeerien rakenne ja sen vaikutus ominaisuuksiin: Kiteisyys ja amorfisuus

30 Kiteisyys ja amorfisuus Polymeerit ovat joko amorfisia tai osakiteisiä materiaaleja. Polymeerin erilaiset sidosenergiat ketjujen suunnassa ja niitä vasten yhdessä pitkien ja mahdollisesti epäsymmetristen ketjujen kanssa rajoittavat kiteytymistä. Myös suuret sivuryhmät voivat estää kiteytymisen täysin. Tällöin kyseessä on amorfinen materiaali, jolla ei ole kaukojärjestäytyneisyyttä. Amorfista polymeeriä pidetään hyvin suuren viskositeetin omaavana nesteenä jokjkjhkjkioiuoiu 30

31 Kiteisyys ja amorfisuus Osakiteisillä polymeereillä ei koskaan saavuteta 100 %:sti kiteisyyttä. Tämän vuoksi amorfisen polymeerin vastakohtana puhutaan osakiteisistä polymeereistä. Niiden kiteisissä osissa sidosvoimien yhdistämät atomit tai atomiryhmät järjestäytyvät tietyn säännön mukaan. Kuvassa on esitetty amorfisen ja osittain kiteisen muovin rakenteet kaaviollisesti. Taulukossa on verrattu amorfisten ja osittain kiteisten kestomuovien yleisiä ominaisuuksia jokjkjhkjkioiuoiu 31

32 Kuva a) Amorfinen ja b) osakiteinen polymeeri. jokjkjhkjkioiuoiu 32

33 Taulukko Amorfisten ja osittain kiteisten polymeerien tyypillisiä ominaisuuksia. Amorfiset polymeerit läpinäkyvä pieni kutistuma Osittain kiteiset polymeerit korkea lämmönkestävyys suuri työstö- ja sulakutistuma hyvä mitta- ja muototarkkuus vaikea saavuttaa tarkkoja mittoja sulatyöstössä (suuri pituuden lämpötilakerroin ja sulakutistuma) pieni pituuden lämpötilakerroin kestää hyvin staattista kuormitusta jännityssäröilyaltis kestää huonosti dynaamista kuormitusta lujuus riippuu voimakkaasti lämpötilasta huono kemikaalien kestävyys huono kulutuksenkestävyys pieni venymä kestää hyvin dynaamista kuormitusta vähäinen jännityssäröilyalttius hyvä kemikaalien kestävyys pieni kitkakerroin hyvä kulutuksenkestävyys iskuja vaimentava jokjkjhkjkioiuoiu 33

34 Polymeerimateriaalien perusteet 3. Polymeerien rakenne ja sen vaikutus ominaisuuksiin: Erilaiset kiderakenteet

35 Kiderakenteet Osakiteisistä polymeereistä voi löytyä erilaisia kiderakenteita. Kiderakenteiden muodostuminen riippuu siitä, kiteytyykö polymeeriketju liuoksesta vai sulasta. jokjkjhkjkioiuoiu 35

36 Kiteytyminen vapaasti liuoksesta Puhutaan yksittäiskiteestä. Syntyvien yksittäiskiteiden muodot vaihtelevat käytetyn liuottimen ja kiteytyslämpötilan mukaan. Monet yksittäiskiteet laskostuvat lamelleiksi ja kasvavat laskostumisessa tapahtuvien virheiden takia onton pyramidin muotoon. Laskostuneet lamellit voivat olla noin 10 nm korkeita ja muutamia mikroneja leveitä. Polymeeriketjujen pituus voi olla satoja kertoja lamellin paksuus. Kun liuotin haihdutetaan, painuu pyramidi tasoksi ja sektoreiden rajapinnoille muodostuu poimuja. Näin ollen yksittäiskiteiden sektorit ovatkin pyramidien sektoreita. jokjkjhkjkioiuoiu 36

37 Kiteytyminen vapaasti liuoksesta Pyramidimuotoisten yksittäiskiteiden lisäksi liuoksesta kiteytyneissä polymeereissä tavataan myös dendriittejä ja kuitumaisia shishkebab rakenteita. Dendriitit ovat puumaisesti haarautuvia kiteitä, joita muodostuu, kun polymeeriä kiteytetään matalissa lämpötiloissa. Shish-kebab rakenteet syntyvät kiteytymisen aikana tapahtuvan venytyksen johdosta. Shish-kebabissa pitkät polymeeriketjut orientoituvat eli ne oikenevat virtauksen suuntaisesti, jonka jälkeen lyhyemmät ketjut muodostavat tämän "ytimen" päälle lamellaarisia paksunnoksia laskostumismekanismilla. jokjkjhkjkioiuoiu 37

38 Kiteytyminen sulasta polymeerimassasta Kiteet koostuvat jopa millimetrien halkaisijaisista pallomaisista sferuliiteista. Tällöin laskostuneet lamellit lähtevät sferuliitin ytimestä spiraalimaisesti kiertyen ja haaroittuen. Mikroskoopilla tutkittaessa sferuliitit tunnistetaan Maltan risti kuviosta. jokjkjhkjkioiuoiu 38

39 Kiteytyminen sulasta polymeerimassasta Sferuliittien lisäksi sulasta voi tietyissä olosuhteissa kiteytyä sylindriittejä. Sylindriittejä muodostuu, kun kiteytymisen aikana sula virtaa ulkoisen jännityksen vaikutuksesta, esim. ruiskuvalussa tai ekstruusiossa. Sylindriitit koostuvat nauhamaisesta ytimestä ja siitä säteittäisesti kasvaneista lamelleista, joten ulkoisesti ne näyttävät venytetyiltä sferuliiteilta. jokjkjhkjkioiuoiu 39

40 Polymeerimateriaalien perusteet 3. Polymeerien rakenne ja sen vaikutus ominaisuuksiin:konfiguraatio

41 Konfiguraatio Konfiguraatio on polymeerin rakenteessa esiintyvä atomien tai atomiryhmien keskinäinen järjestys. Se muodostuu jo polymeroitaessa eikä sitä voi muuttaa katkomatta kemiallisia sidoksia. Polymeerien erilaiset konfiguraatiot ilmenevät stereoisomerina eli lähinnä taktisuutena ja kaksoissidoksellisilla polymeereillä cis- ja transmuotoina. jokjkjhkjkioiuoiu 41

42 Konfiguraatio: Taktisuus Jotta taktisuus olisi helpompi ymmärtää, käsitellään ensin polymeerin d- ja l-muodot. Kuvassa on esitetty CH2-CHX-toistoyksikköä sisältävän polymeerin d- ja l-muodot. Kuvassa -X- edustaa atomia tai atomiryhmää, joka poikkeaa vedystä. Katsottaessa kuvan vasemmanpuoleisen polymeerin toistuvaa yksikköä läheltä ketjun loppupäätä (near end) havaitaan -Xatomin/atomien sijaisevän ketjun oikealla puolella, josta käytetään nimitystä d-muoto. Mikäli -X- sijaitsee ketjun vasemmalla puolella, siitä käytetään nimitystä 1-muoto. jokjkjhkjkioiuoiu 42

43 Kuva Polymeerin, jonka toistuva yksikkö on muotoa CH2-CHX-, konfiguraation perusmuodot d ja 1. jokjkjhkjkioiuoiu 43

44 Konfiguraatio: Taktisuus Taktisuudella tarkoitetaan perusyksiköiden konfiguraatiota pääketjun suhteen. Taktisuus voidaan jakaa kuvan esittämään kolmeen muotoon. Isotaktisella polymeerillä on säännöllinen rakenne, eli siinä kaikki -X-atomit ovat joko d- tai l-muotoa. Syndiotaktisella polymeerillä konfiguraatiot d ja l vuorottelevat säännöllisesti. Ataktisella polymeerillä d- ja l-muodot vaihtelevat epäsäännöllisesti eli sillä ei ole säännöllistä konfiguraatiota. Ataktisilla polymeereillä on hieman heikommat mekaaniset ominaisuudet kuin isotaktisilla ja syndiotaktisilla polymeereillä. Tämä johtuu rakenteen säännöttömyydestä. Muissa muodoissa polymeeriketjujen liukuminen toistensa ohi on vaikeampaa ja mekaaniset ominaisuudet paranevat jokjkjhkjkioiuoiu 44

45 Kuva Polypropeenin taktiset muodot jokjkjhkjkioiuoiu 45

46 Konfiguraatio: Cis- ja trans Cis- ja trans-muodot ovat taas polymeerin pääketjun kaksoissidokseen syntyviä stereorakenteita. Kaksoissidokset ovat jäykkiä eivätkä pysty kiertymään, minkä takia rakenne on pysyvä. Kuvasta nähdään 1,4-polybutadieenin cis ja trans muodot. jokjkjhkjkioiuoiu 46

47 Kuva ,4-polybutadieenn taktiset muodot. jokjkjhkjkioiuoiu 47

48 Kuten kohdassa 3.1. todettiin, voivat polymeeriketjut orientoitua prosessoinnissa kuvan mukaisesti. Ketjujen orientaatio liittyy aina tiettyyn rakenneyksikköön, joka voi olla esimerkiksi koko näyte tai makroskooppinen näytteen osa. Esimerkiksi ruiskuvalukappaleen sisäosa on tyypillisesti orientoitumaton, kun taas pinnan läheisyydessä molekyylit ovat orientoituneita sulan massan virtaussuuntaan.. Orientointia hyödynnetään esimerkiksi tekokuitujen ja kalvojen valmistuksessa. Tällöin amorfiset polymeerit venytetään lasittumislämpötilan ja osittain kiteiset polymeerit sulamislämpötilan alapuolella jokjkjhkjkioiuoiu 48

49 Polymeerimateriaalien perusteet 3. Polymeerien rakenne ja sen vaikutus ominaisuuksiin: Molekyyliorientaatio

50 Molekyyliorientaatio Kuten kohdassa 3.1. todettiin, voivat polymeeriketjut orientoitua prosessoinnissa kuvan mukaisesti. Ketjujen orientaatio liittyy aina tiettyyn rakenneyksikköön, joka voi olla esimerkiksi koko näyte tai makroskooppinen näytteen osa. Esimerkiksi ruiskuvalukappaleen sisäosa on tyypillisesti orientoitumaton, kun taas pinnan läheisyydessä molekyylit ovat orientoituneita sulan massan virtaussuuntaan. Orientointia hyödynnetään esimerkiksi tekokuitujen ja kalvojen valmistuksessa. Tällöin amorfiset polymeerit venytetään lasittumislämpötilan ja osittain kiteiset polymeerit sulamislämpötilan alapuolella. jokjkjhkjkioiuoiu 50

51 Kuva Makromolekyylien orientoituminen. jokjkjhkjkioiuoiu 51

52 Polymeerimateriaalien perusteet 3. Polymeerien jaottelu

53 Jaottelu Erilaisten polymeerien lukumäärä on suuri, joten niitä on pyritty jaottelemaan erilaisiin ryhmiin. Edellä polymeerit jaoteltiin jo kiteisyyden mukaan amorfisiin ja osakiteisiin polymeereihin sekä ominaisuuksien suuntariippuvuuden mukaan anisotrooppisiin ja isotrooppisiin materiaaleihin. Polymeerit voidaan myös jaotella esimerkiksi niiden alkuperän, rakenteen ja koostumuksen perusteella. Alkuperän mukaan polymeerit voidaan jaotella luonnonpolymeereihin, puolisynteettisiin polymeereihin eli muunnettuihin luonnonpolymeereihin sekä synteettisiin polymeereihin. Rakenteen mukaan polymeerit puolestaan voidaan jakaa homo- ja kopolymeereihin sekä polymeeriseoksiin. Koostumuksen perusteella polymeerit voivat olla orgaanisia, puoliorgaanisia ja epäorgaanisia jokjkjhkjkioiuoiu 53

54 Polymeerimateriaalien perusteet 3. Polymeerien jaottelu:synteettisyys

55 Synteettisyys Luonnonpolymeerejä esiintyy luonnossa ja niitä ovat esimerkiksi selluloosa, glukoosi, maidosta saatava kaseiini, tärkkelys sekä ligniini. Puolisynteettiset polymeerit valmistetaan luonnonpolymeereistä kemiallisella käsittelyllä, esimerkiksi selluloosasta voidaan valmistaa selluloosa-asetaattia. Synteettisten polymeerien valmistuksessa raaka-aineena käytetään kemianteollisuuden tuottamia pienimolekyylisiä monomeereja, jotka eri polymerointimenetelmillä voidaan liittää suuriksi molekyyleiksi. Suurin osa polymeereistä valmistetaan synteettisesti. jokjkjhkjkioiuoiu 55

56 Polymeerimateriaalien perusteet 3. Polymeerien jaottelu:homo- ja kopolymeerit ja polymeeriseokset

57 Homo- ja kopolymeerit sekä polymeeriseokset Polymeeri voi muodostua yhdestä tai useammasta monomeerilaadusta. Jos polymeeri koostuu vain yhdestä toistuvasta yksiköstä eli monomeerista, on kyseessä homopolymeeri. Jos taas polymeeri muodostuu useammista erilaisista monomeereista, käytetään nimitystä seka- eli kopolymeeri. Erilaisia homo ja/tai kopolymeerejä voidaan myös mekaanisesti sekoittaa keskenään, jolloin puhutaan polymeeriseoksista. jokjkjhkjkioiuoiu 57

58 Homo- ja kopolymeerit sekä polymeeriseokset Homo- ja kopolymeerien rakenne voi olla lineaarinen, haaroittunut tai silloittunut verkko- tai tikapuurakenne. Lineaarisessa polymeerissä polymeeriketju on suora kun taas haaroittuneessa homopolymeerissä ketju on haaroittunut, kuten kuvista a. ja b. voidaan havaita. Haaroittuneen homopolymeerin runko-osaan liittyneiden haarojen pituus voi vaihdella vain 1-2 rakenneyksiköstä jopa kymmenistä satoihin rakenneyksiköihin. Silloittuneessa polymeerissä polymeeriketjut ovat kuvan c. mukaisesti sitoutuneet toisiinsa verkkomaiseksi rakenteeksi. Tikapuurakenteessa kaksi vierekkäistä ketjua on silloittunut säännöllisin välein toisiinsa vahvoin kovalenttisin sidoksin kuvan d. Mukaisesti. jokjkjhkjkioiuoiu 58

59 Kuva Polymeeriketjun a) lineaarinen, b) haaroittunut, c) silloittunut verkkorakenne ja d) silloittunut tikapuurakenne. jokjkjhkjkioiuoiu 59

60 Polymeerimateriaalien perusteet 3. Polymeerien jaottelu: Orgaanisuus

61 Orgaanisuus Orgaanisilla polymeereillä tarkoitetaan polymeerejä, joissa ainakin runko sisältää hiiliatomeja. Puoliorgaaniset polymeerit ovat polymeerejä, joiden runko on epäorgaanista ainetta mutta sivuryhmät sisältävät hiiliatomeja. Puoliorgaaninen polymeeri on esimerkiksi silikoni, jonka rakennekaava on esitetty kuvassa Epäorgaaniset polymeerimolekyylit eivät sisällä hiiltä lainkaan jokjkjhkjkioiuoiu 61

62 Kuva Silikonin rakennekaava. jokjkjhkjkioiuoiu 62

63 Polymeerimateriaalien perusteet 4. Polymeerimateriaalit ja niiden jaottelu

64 Polymeerimateriaalien jaottelu Muoviyhdistys ry määrittelee ja jakaa polymeerimateriaalit kirjassaan Muovitermit seuraavasti: Polymeerimateriaali on yhden tai useamman polymeerin ja lisäaineiden seokseen perustuva materiaali, jossa polymeerit ovat yhtenäisenä ja materiaalin luonteen määrittämänä faasina. Polymeerimateriaalien tärkeimmät lajit ovat muovit ja elastit. Muovi on paineen tai lämmön avulla halutun muotoiseksi kappaleeksi muovautuva polymeerimateriaali, jolla on vain rajallinen kimmoinen venyvyys. Elasti on puolestaan polymeerimateriaali, jonka kimmoinen venyvyys on suuri tai lähes rajaton. Muovit voidaan jakaa muovattavuuden perusteella kertamuoveihin ja kestomuoveihin sekä toisaalta yleisyyden, käyttötarkoituksen ja hinnan mukaan valtamuoveihin eli suurtuotantomuoveihin, teknisiin muoveihin ja erikoismuoveihin. Elastit voidaan taas jakaa termoelasteihin ja kumeihin jokjkjhkjkioiuoiu 64

65 Polymeerimateriaalien perusteet 4. Polymeerimateriaalit ja niiden jaottelu:muovit:kerta- ja kestomuovit

66 Kerta- ja kestomuovit Kestomuoveissa lineaaristen tai haaroittuneiden polymeeriketjujen välillä on vain heikkoja sekundäärisidoksia. Kun kestomuoveja lämmitetään, polymeeriketjuja yhdessä pitävät voimat eli sekundäärisidokset heikkenevät, ketjut muuttuvat liikkuviksi ja muovi pehmenee. Lämmitystä jatkettaessa molekyyliketjujen väliset sekundäärisidokset katkeavat ja kestomuovi muuttuu sulatyöstettävään tilaan. Jäähdytettäessä ketjut jälleen jähmettyvät ja kestomuovituote saa sille annetun muodon. Kestomuoveja voidaan siis prosessoida yhä uudelleen lämmön avulla. Tyypillisiä kestomuoveja ovat esimerkiksi polyeteenit (PE), polypropeenit (PP) ja polyamidit (PA) jokjkjhkjkioiuoiu 66

67 Kerta- ja kestomuovit Kertamuoveissa polymeeriketjut ovat liittyneet toisiinsa kovalenttisin sidoksin verkkomaiseksi rakenteeksi. Verkottumisen myötä polymeeriketjut menettävät kykynsä liukua toistensa ohi, rakenne jäykistyy eikä verkkoutuneen rakenteen prosessointi uudelleen lämmön avulla ole enää mahdollista. Tyypillisiä kertamuoveja ovat esimerkiksi tyydyttymättömät polyesterit (UP), epoksit (EP) sekä fenolit (PF). jokjkjhkjkioiuoiu 67

68 Polymeerimateriaalien perusteet 4. Polymeerimateriaalit ja niiden jaottelu:muovit: Valta- tekniset- ja erikoismuovit

69 Valta- tekniset- ja erikoismuovit Valtamuoveiksi kutsutaan muoveja, joiden osuus muovien kokonaiskulutuksesta kattaa noin 80 %. Ne ovat hinnaltaan teknisiä ja erikoismuoveja edullisempia, niiden kilohinta on euron molemmin puolin. Niiden mekaaniset ja termiset ominaisuudet ovat yleensä kuitenkin teknisiä ja erikoismuoveja huonommat. Tyypillisiä valtamuoveja ovat esimerkiksi polypropeeni (PP), polyeteeni (PE) ja polyvinyylikloridi (PVC). Teknisten muovien hinta on yleensä noin 2-10 /kg. Tavallisimpia teknisiä muoveja ovat polyamidit (PA), polyesterit (PET ja PBT) ja polykarbonaatti (PC). Erikoismuovit ovat puolestaan muoveja, joilla on joku erityisominaisuus. Erikoismuovien hintaluokka on tavallisesti välillä /kg, mutta niiden hinta voi kohota jopa tuhansiin euroihin. Tyypillisimpiä erikoismuoveja ovat polyeetteri-imidi (PEI), polysulfonit (PSU) sekä polyeetteriketonit (PEEK) jokjkjhkjkioiuoiu 69

70 Polymeerimateriaalien perusteet 5. Polymeerimateriaalit ja niiden jaottelu: Elastit: Kumit

71 Kumit Kumi on silloitettu elastomeeri, joka vapaana liuottimista vetäytyy minuutin kuluessa vähintään 1,5 kertaiseen alkuperäiseen pituuteensa, kun se on huoneenlämpötilassa venytetty kaksinkertaiseen pituuteensa ja pidetty siinä minuutin ajan. Elastomeerilla puolestaan tarkoitetaan polymeeriä, joka huoneenlämpötilassa palautuu lähes alkuperäiseen muotoonsa ja kokoonsa, kun muodonmuutoksen aiheuttama voima poistetaan. jokjkjhkjkioiuoiu 71

72 Kumit Silloittaminen taas tarkoittaa elastomeerin polymeeriketjujen sitomista toisiinsa vahvojen kovalenttisten sidosten avulla. Koska elastomeerin polymeeriketjujen sidoskohtien väliin jää pitkiä, sitoutumattomia elastomeerin polymeeriketjun osuuksia, pystyvät nämä osuudet liikkumaan suhteellisen vapaasti. Näin kumi saa sille ominaiset piirteensä. Elastomeerien silloittuminen tapahtuu yleensä erilaisten silloitus- eli vulkanointiaineiden ja lämmön avulla. Vulkanointiaineet lisätään elastomeerin joukkoon ennen työstöä. Silloittuminen tapahtuu tällöin lämmön avulla prosessoinnin aikana tai sen jälkeen jokjkjhkjkioiuoiu 72

73 Kumit Suomenkielessä sanaa kumi käytetään myös muissakin asiayhteyksissä kuin puhuttaessa silloitetusta elastomeerista. Kumi- sanaa käytetään usein puhuttaessa raakakumista ja kumiseoksesta. Raakakumilla tarkoitetaan elastomeerimateriaalia, joka on jatkokäsitelty esimerkiksi paaleiksi tai levyiksi. Se ei yleensä sisällä lisäaineita, mutta siihen on saatettu esiseostaa öljyä ja/tai täyteaineita. Luonnon raakakumista käytetään myös nimitystä kautsu. Kumisekoituksella puolestaan tarkoitetaan yhden tai useamman elastomeerin ja lisäaineiden tasa-aineista seosta, joka on valmis prosessointia varten. Tässä materiaalissa on kuitenkin pyritty käyttämään kumi -sanaa vain silloin kun kyseessä on silloitettu elastomeeri. jokjkjhkjkioiuoiu 73

74 Kumit Koska erilaisia kumeja on olemassa hyvin runsaasti, on niitä pyritty luokittelemaan eri tavoin. Standardeissa ASTM D 2000, SFS 3511 ja SIS on kumit luokiteltu niiden käyttöominaisuuksien mukaan. Yksi tapa on myös luokitella kumit niiden käyttötarkoituksen mukaan yleiskäyttöön tarkoitettuihin kumeihin ja erikoiskäyttöön tarkoitettuihin kumeihin. jokjkjhkjkioiuoiu 74

75 Kumit Yleiskäyttöön tarkoitetut kumeja ovat esimerkiksi luonnonkumi (NR), isopreenikumi (IR), butadieenikumi (BR) ja styreenibutadieenikumi (SBR). Erikoiskäyttöön tarkoitettuja kumeja ovat esimerkiksi eteenipropeenidieenikumit (EPM, EPDM), butyylikumit (IIR, CIIR; BIIR), nitriilkumi (NBR), epikloorihydriinikumit (CO, ECO, ETER), kloropreenikumi (CR), akryyliikumi (ACM), polyuretaanikumit (AU, EU, PUR), fluorikumit (FPM, FKM), silkonikumi (Q), polysulfidikumi (T), eteenivinyyliastetaattikumi (EVA), polypropeenioksidikumi (GPO)ja klooratut ja kloorisulfonoidut polyeteenikumit (CM, CPE, CSM, CSPE). jokjkjhkjkioiuoiu 75

76 Polymeerimateriaalien perusteet 6. Polymeerimateriaalit ja niiden jaottelu: Elastit: Termoelastit

77 Termoelastit Termoelastit, jotka tunnetaan myös termoplastisina elastomeereina, ovat kumien kaltaisia materiaaleja. Niiden polymeeriketjut eivät kuitenkaan ole sitoutuneet toisiinsa kovalenttisen sidoksin, joten niitä voidaan yhä uudelleen prosessoida lämmön avulla kuten kestomuoveja. Termoelastien ominaisuudet perustuvat termoelastin rakenteeseen, jossa on läsnä pehmeitä kumialueita ja jäykkiä kestomuovialueita. jokjkjhkjkioiuoiu 77

78 Termoelastit Pehmeät kumialueet ja jäykät kestomuovialueet voivat muodostua kolmella tavalla: Ensimmäinen tapa on sekoittaa kumia ja kestomuovia keskenään, jolloin kestomuovimatriisiin on hajaantuneena kumipartikkeleita. Tällöin kestomuovimatriisi edustaa jäykkää kestomuovialuetta ja kestomuovimatriisiin hajaantuneet kumipartikkelit pehmeitä kumialueita. Kuvassa a on esitetty sekoittamalla saavutetun termoelastin rakenne. Toinen tapa on tehdä polymerointivaiheessa blokkikopolypeeri, jossa kestomuovi- ja kumiblokit ovat sitoutuneet kovalenttisin sidoksin toisiinsa polymeeriketjussa. Jäähdytettäessä tällaista termoelastia, kestomuoviblokit erkautuvat ja muodostavat kestomuovialueita kumiblokkien jäädessä taustalle. Kuvassa b on esitetty blokkikopolymeeristä syntyneen termoelastin rakenne. Kolmas tapa on tehdä elastomeeriketjusta niin sanottu ionomeeri. jokjkjhkjkioiuoiu 78

79 Kuva Termoelastin rakenne, kun se koostuu a) kumin ja kestomuovin seoksesta ja b) blokkikopolymeeristä. jokjkjhkjkioiuoiu 79

80 Termoelastit Termoelastit voidaan jakaa niiden fysikaalisten ja kemiallisten rakenteiden perusteella Kuvassa esitettyihin ryhmiin. Nämä ryhmät on käsitelty tarkemmin termoelasteista kertovassa kappaleessa. jokjkjhkjkioiuoiu 80

81 Kuva TPE:n jako fysikaalisten ja kemiallisten rakenteiden perusteella. Polyolefiinipohjaiset termoplastiset elastomeerit (TPE-O) Dynaamisesti vulkanoitujen elastomeerien ja termoplastien seokset, eli termoplastiset vulkanisaatit (TPE-V) TPE Styreenipohjaiset termoplastiset elastomeerit (TPE-S) Termoplastiset polyuretaanielastomeerit (TPE-U) Kopolyesterieetterielastomeerit (TPE-E) Polyamidipohjaiset termoplastiset elastomeerit (TPE-A) Muut termoelastit jokjkjhkjkioiuoiu 81

82 Polymeerimateriaalien perusteet 6. Polymeerimateriaalien nimeäminen

83 Nimeäminen Polymeerimateriaalien virallinen nimeäminen perustuu IUPAC.n (International Union of Pure and Applied Chemistry) nimeämiskäytäntöön. Tällöin kun lähtömonometrejä on vain yksi, polymeerimateriaali nimetään lisäämällä monomeerin nimeen etuliite poly-, esim. eteeni polyeteeni. Koska IUPAC:n mukaan muodostuneet polymeerimateriaalien nimet ovat usein pitkiä, käytetään polymeerimateriaaleissa lyhenteitä. Yleensä lyhenteet muodostetaan polymeerimateriaalin englanninkielisen nimen alkukirjaimista, esimerkiksi polyvinyl chloride PVC. jokjkjhkjkioiuoiu 83

84 Nimeäminen Kopolymeereillä eri polymeerien lyhenteet erotetaan vinoviivalla toisistaan. Kopolymeerin tunnuksesta ilmenevät kaikki sen rakennepolymeerit. Tällöin ensimmäisenä ilmoitetaan polymeeri, jolla on suurin mooli- tai massaprosentti, esim. S/B (styreeni/butadieeni). Yleisesti tunnetut kopolymeerit kuitenkin merkitään ilman vinoviivoja, esimerkkeinä ABS (akryylinitriili/butadieeni/styreeni) ja SAN (styreeni/akryylinitriili). jokjkjhkjkioiuoiu 84

85 Nimeäminen Kun polymeerimateriaalissa käytetään jotain merkittävää lisäainetta, voidaan nimilyhtenteeseen liittää lisäaineita osoittava kirjainsymboli. Esimerkiksi PE-C tarkoittaa kloorattua polyeteeniä ja PVC-P pehmitettyä polyvinyylikloridia. Taulukossa 6.1. on esitetty eräitä lisämääreitä.iupacnimien lisäksi polymeerimateriaaleilla käytetään myös kauppanimiä, sekä päivittäiseen käyttöön on vakiintunut lukuisia standardin vastaisia nimiä ja termejä. jokjkjhkjkioiuoiu 85

86 Taulukko 6.1. Polymeerimateriaalien nimissä esiintyviä lisämääreitä. jokjkjhkjkioiuoiu 86

87 Polymeerimateriaalien perusteet 7. Muovit

88 Muovit Erilaisia muoveja on markkinoilla hyvin paljon ja niiden ominaisuudet vaihtelevat valmistajakohtaisest. Kappaleissa on käsitelty yleisimpiä kestomuoveja, kertamuoveja ja erikoismuoveja. jokjkjhkjkioiuoiu 88

89 Polymeerimateriaalien perusteet 7. Muovit:Kestomuovit

90 Polyeteeni (PE) Polyeteenit voidaan jaotella kahteen päätyyppiin, pientiheyspolyeteeniin (PE-LD) sekä suurtiheyspolyeteeniin (PE- HD). Lisäksi on useita erilaisia alatyyppejä, jotka eroavat toisistaan esimerkiksi molekyyliketjujen muodon, kopolymeerien tai seosaineiden suhteen. Kun lasketaan eri polyeteenityypit yhteen, se on polymeerimateriaaleista käytetyin. Eri polyeteenityypeillä on erilaisia ominaisuuksia, joten käyttösovelluksiakin on hyvin monenlaisia, tyypillisiä ovat esim. pakkaussovellukset ja putket. jokjkjhkjkioiuoiu 90

91 Polyeteeni (PE) Kaikille polyeteenityypeille yhteisiä tyypillisiä ominaisuuksia ovat mm. edullisuus, keveys, sitkeys, hyvä kemiallinen kestävyys, hyvät eristeominaisuudet, herkkyys UV-säteilylle, huono lämmönkesto, hyvä ekstruusiotyöstettävyys, hyvä kuumasaumattavuus sekä soveltuvuus elintarvikepakkauksiin. Puhtaan polyeteenin ominaisuuksiin vaikuttavat lähinnä sen tiheys, molekyyliketjujen pituus sekä moolimassajakauma. jokjkjhkjkioiuoiu 91

92 Polypropeeni (PP) Polypropeeni on osakiteinen valtamuovi, joka voidaan jaotella kolmeen eri päätyyppiin, eli homopolymeeriin, blokkikopolymeeriin sekä satunnais- eli randompolymeeriin. Blokkikopolymeerissä propeenin kanssa on kopolymeroitu eteeniä, joka sijaitsee polymeerissä selkeinä jaksoina, kun taas satunnaispolymeerissä eteeni sijaitsee satunnaisesti polymeerin pääketjussa ja sen haaroissa. jokjkjhkjkioiuoiu 92

93 Polypropeeni (PP) Polypropeeni muistuttaa ominaisuuksiltaan hyvin paljon polyeteeniä, yhteisiä ominaisuuksia ovat mm. edullisuus, keveys, kemikaalienkestävyys, palavuus ja herkkyys UV-säteilylle. Polypropeenin lämmönkesto on tavallisesti hieman polyeteeniä parempi, mutta toisaalta pakkasenkesto on rajallinen. Polypropeeni on sovelluskohteiltaan ehkä muoveista monipuolisin, tyypillisiä käyttökohteita ovat esimerkiksi kuidut, kalvot, ruiskuvaletut pakkaukset, levyt, putket sekä autonosat. Erikoisuutena polypropeenilla on erittäin hyvä ns. saranaominaisuus, siitä voidaan valmistaa erittäin kestäviä kalvosaranoita. jokjkjhkjkioiuoiu 93

94 Polyvinyylikloridi (PVC) Polyvinyylikloridi on amorfinen valtamuovi, joka voidaan jaotella kolmeen eri tyyppiin: peruspolymeeri, kova PVC ja pehmitetty PVC. Peruspolymeerin ominaisuuden riippuvat sen moolimassasta ja hiukkasten huokoisuudesta ja lisäksi ominaisuuksia voidaan laajasti säädellä pehmittimien ja muiden lisäaineiden avulla. Kova PVC on tavallisesti jäykkä, itsestään sammuva ja UV-säteilyn ja mikrobinkestävyydeltään hyvä. Pehmitetty PVC taas on tyypillisesti joustava ja sillä hyvä iskulujuus myös alhaisissa lämpötiloissa. jokjkjhkjkioiuoiu 94

95 Polyvinyylikloridi (PVC) PVC:n erikoisuutena on, että muista kestomuoveista poiketen, siihen seostetaan aina lämpöstabilisaattori ja usein myös muita lisäaineita ennen työstöä. Huonona puolena on, että useat PVC:n työstöä ja ominaisuuksia parantamaan käytetyistä lisäaineista ovat nykymittapuun mukaan olleet terveydelle haitallisia aineita. Turvallisempia lisäaineita on nykyään kehitetty, mutta toista PVC:n haittapuolta, eli sen palamisessa syntyvää suolahappoa ne eivät poista. Tämän vuoksi PVC:n käyttöä elintarvikepakkauksissa ja kulutustuotteissa onkin erityisesti Pohjoismaissa vähennetty. jokjkjhkjkioiuoiu 95

96 Polystyreeni (PS) Polystyreeni on amorfinen valtamuovi, joka voidaan jaotella kolmeen eri tyyppiin, eli lasinkirkkaaseen polystyreeniin, iskulujaan polystyreeniin (S/B, PS-HI) sekä solupolystyreeniin (PS-E). Lasinkirkas polystyreeni on kovaa, haurasta ja herkkää useille kemikaaleille sekä UV-säteilylle. Sen käyttökohteita ovat lähinnä syvävedettävät levyt sekä vaahdotetut levyt. Kopolymeroimalla styreeniketjuun butadieenia voidaan valmistaa iskulujaa polystyreeniä, joka on jäykkä ja melko sitkeä, mutta ei enää läpinäkyvä materiaali. Myös PS-HI:n UV-säteilyn ja kemikaalinkesto ovat melko huonoja. PS-HI soveltuu polystyreenin tavoin hyvin levyekstruusioon ja lisäksi se on yleinen materiaali esimerkiksi kertakäyttöisissä elintarvikepakkauksissa. jokjkjhkjkioiuoiu 96

97 Akryylia sisältävät muovit (ABS, SAN ja ASA) Polystyreeniketjuun on mahdollista kopolymeroida kymmeniä muita monomeereja ominaisuuksien parantamiseksi. Butadieenin ja polystyreenin kopolymeerin lisäksi käyttökelpoisimmiksi kopolymeereiksi ovat osoittautuneet teknisiin muoveihin lukeutuvat akryylinitriilibutadieenistyreeni ABS, styreeniakryylinitriili SAN sekä akryylinitriilistyreeniakryyliesteri ASA. jokjkjhkjkioiuoiu 97

98 Akryylia sisältävät muovit (ABS, SAN ja ASA) ABS:n ominaisuuksiin vaikuttavat sen kolmen lähtökomponentin suhteet. Tavallisesti se muistuttaa iskulujaa polystyreeniä, mutta sen pintakiilto ja kemiallinen kestävyys ovat parempia. SAN muistuttaa lasinkirkasta polystyreeniä, mutta sen iskulujuus j kemiallinen kestävyys ovat parempia. ASA muistuttaa omin<isuuksiltaan ABS:ää, mutta sillä on parempi UV-säteilystä ja korotetusta lämpötilasta johtuva vanhenemisen kesto. jokjkjhkjkioiuoiu 98

99 Akryylia sisältävät muovit (ABS, SAN ja ASA) Tyypillisiä käyttökohteita ABS:lle ovat autojen muoviosat ja mm. pienveneet, SAN:lle lasinkirkkaat kotitalousesineet ja ASA:n hyvän pinnanlaadun ja UVkestävyyden ansiosta sitä käytetään paljon esim. ABS-veneiden pintakerroksessa. jokjkjhkjkioiuoiu 99

100 Polyeteenitereftalaatti (PET) Polyeteenitereftalaattia on olemassa sekä amorfisena että osakiteisenä. Amorfinen muoto on sitkeä ja lasinkirkas ja se soveltuu erityisesti puhallus- ja lämpömuovaukseen. Pitkäaikaisessa lämpörasituksessa amorfinen PET saattaa kiteytyä eli muuttua valkeaksi, osakiteiseksi PET:ksi. Kiteinen PET on jäykkä ja lämmönkestävä muovi, joka muistuttaa ominaisuuksiltaan toista kiteistä polyesteriä, PBT:a. jokjkjhkjkioiuoiu 100

101 Polyeteenitereftalaatti (PET) Amorfinen PET on nykyään erittäin käytetty muovimateriaali, tyypillisiä käyttökohteita ovat juomapullot sekä läpinäkyvät elintarvikepakkaukset. Kiteistä PET:a seostetaan tavallisesti esim. PBT:iin tai muihin kestomuoveihin lämmönkeston ja pinnanlaadun parantamiseksi. Lisäksi siitä valmistetaan lämmönkestäviä pakkauksia. jokjkjhkjkioiuoiu 101

102 Polymetyylimetakrylaatti (PMMA) Polymetyylimetakrylaatti on amorfinen kestomuovi ja akryylimuoveista käytetyin. PMMA on jäykkä muovi ja sillä on hyvä UV-säteilyn kesto mutta alhainen iskulujuus sekä jänniyssäröilynkestävyys. PMMA:n pinta on erittäin kova ja sen naarmuuntumisenkesto on suhteessa muihin muoveihin hyvä. Suurin osa PMMA:sta työstetään levyiksi ja se onkin tällä hetkellä yleisin lasia korvaava materiaali erilaisissa ikkuna- ja suojalasisovelluksissa. jokjkjhkjkioiuoiu 102

103 Polykarbonaatti (PC) Polykarbonaatti on amorfinen kestomuovi ja teknisistä kirkkaista muoveista se on kestävin muovi. Myös virumisen kestävyydeltään se on hyvä. Akryylimuoveihin verrattuna se on joustavampi, pinnaltaan pehmeämpi, UV-kestoltaan huonompi ja selvästi kalliimpi materiaali. Yleisin työstötapa seostamattomalle polykarbonaatille on ruiskuvalu ja tyypillisiä käyttökohteita ovat esimerkiksi cd-levyt, autojen etuvalot ja erilaiset sähkö- ja elektroniikkateollisuuden sovellukset. jokjkjhkjkioiuoiu 103

104 Polyamidit (PA) Polyamidit ovat laaja ryhmä teknisiä muoveja. Ne erotellaan toisistaan niiden toistuvan jakson sisältämien hiiliatomien määrää kuvaavalla numerolla ja selvästi eniten käytettyjä polyamidityyppejä ovat osakiteiset PA 6 ja PA 66. PA 6:n yleisimmät työstötavat ovat ruiskuvalu ja kalvoekstruusio, PA 66 työstetään lähes poikkeuksetta ruiskuvalamalla. jokjkjhkjkioiuoiu 104

105 Polyamidit (PA) Kaikille polyamideille tyypillisiä ominaisuuksia ovat korkea iskulujuus ja hyvä kulutus- ja lämmönkestävyys. Polyamidien tunnetuin heikkous on vedenimeytyminen, joka pienentää polyamidin jäykkyyttä, nostaa iskulujuutta ja vaikuttaa kappaleen mittoihin. Erityisesti PA 6 imee itseensä ilmasta useita prosentteja kosteutta. Tyypillisiä käyttökohteita PA 6:lle ovat mm. pakkauslaminaatit, makkarankuoret ja työkalut, PA 66:lle taas auton imusarjat. jokjkjhkjkioiuoiu 105

106 Polyasetaali (POM) Polyasetaali on kiteinen tekninen muovi, jonka yleisimmät tyypit ovat homopolymeeri POM-H ja kopolymeeri POM-C. Polyasetaalin tyypillisin työstötapa on ruiskuvalu ja se sopii erityisesti ohutseinämäisten kappaleiden valmistukseen. Se on jäykkä ja sitkeä materiaali, jolla on hyvä mittapysyvyys ja kulutuskestävyys mutta huono UV-kestävyys ja lisäksi se syttyy herkästi palamaan. Homopolymeeri on mekaanisilta ominaisuuksiltaan hieman kopolymeeriä parempi, mutta kemikaalinkestävyys sillä taas on kopolymeeriä heikompi. POM:lla on teknisistä muoveista parhaat ns. jousiominaisuudet, eli se vastustaa muodonmuutosta suurella voimalla. jokjkjhkjkioiuoiu 106

107 Polybuteenitereftalaatti (PBT) Polybuteenitereftalaatti on kiteinen polyesteri, joka muistuttaa ominaisuuksiltaan kiteistä polyeteenitereftalaattia. Tyypillistä PBT:lle on hyvä lämmönkestävyys ja korkea iskulujuus ja polyamideihin verrattuna sen pitkäaikainen lämmönkesto on parempi ja se imee itseensä vähemmän kosteutta. PBT:a työstetään tavallisesti ruiskuvalamalla, mutta myös putkiekstruusio on yleistymässä. Tyypillisiä käyttökohteita ovat muun muassa saksien kahvat ja optisten kuitukaapeleiden suojaputket. Lasikuitulujitettuna PBT:a käytetään esim. valaisimiin ja autonpeilitaustoihin. jokjkjhkjkioiuoiu 107

108 Polymeerimateriaalien perusteet 7. Muovit:Kertamuovit

109 Polyuretaanit (PUR) Polyuretaanit ovat hartseja, jotka kovetuttuaan sisältävät uretaaniryhmän, joka muodostuu isosyanaattiryhmän (- NCO) reagoidessa jonkun alkoholin hydroksyyliryhmä (-OH) kanssa. Kuvassa on esitelty uretaaniryhmä jokjkjhkjkioiuoiu 109

110 Kuva Uretaaniryhmä jokjkjhkjkioiuoiu 110

111 Polyuretaanit (PUR) Polyuretaanit ovat keskihintaisia teknisiä kertamuoveja ja ryhmä sisältää runsaasti erityyppisiä muoveja. Lähtöaineista riippuen polymeerit voivat olla joko runsaasti sillottuneita kovia, vähemmän sillottuneita puolikovia tai pehmeitä solumuoveja. Kova solupolyuretaani on yleensä umpisoluista kun taas pehmeät solupolyuretaanit ovat avosoluisia. Integraali- eli rakennepolyuretaanin sisus on solupolyuretaania ja pinta huokosetonta polyuretaania. Ilman vaahdotusta polyuretaani on kimmoisaa ja kulutuksenkestävää. Polyuretaanien väri vaihtelee kirkkaan keltaisesta ruskeaan ja tyypillisesti niillä on hyvä tarttuvuus ja huono säänkesto, lisäksi jotkut tyypit ovat herkkiä hydrolyysille. jokjkjhkjkioiuoiu 111

112 Polyuretaanit (PUR) Kovaa solupolyuretaania käytetään tyypillisesti eristeissä ja ikkunaprofiileissa, pehmeää solupolyuretaania patjoissa pakkausmateriaaleissa ja suodattimissa, integraalipolyuretaania autojen kojelaudoissa ja spoilereissa ja vaahdottamatonta kovaa polyuretaania mm. laitekoteloissa ja aseiden osissa. Lisäksi polyuretaanista voidaan valmistaa liimoja, maaleja ja lakkoja ja sitä käytetään myös muoviteollisuuden prototyyppisarjojen pikavalmistukseen. jokjkjhkjkioiuoiu 112

113 Tyydyttymätön polyesteri (UP) Kaupallinen tyydyttymätön polyesterihartsi muodostuu kahdesta pääkomponentista, tyydyttymättömästä polyesteristä sekä tyydyttymättömästä monomeerista, esim. styreenistä. Tyydyttämättömien hartsien kovettaminen tapahtuu lämmön tai kiihdyttimien avulla vapaiksi radikaaleiksi hajoavien peroksidien avulla ja kovettumisen yhteydessä ilmaan haihtuu yleensä reaktiivista styreenimonomeeriä. Kovettimen määrä on tavallisesti n. 1-2 paino-% ja kiihdyttimenä voidaan käyttää mm. kobolttiyhdisteitä tai amiineja. Kovetuksessa styreenimolekyylit polymeroituvat keskenään ja polyesterin kaksoissidoksen kanssa. Kuvassa on esitetty polyesterihartsin valmistusreaktio jokjkjhkjkioiuoiu 113

114 Kuva Polyesterihartsin valmistusreaktio. jokjkjhkjkioiuoiu 114

115 Tyydyttymätön polyesteri (UP) Koska polyesterien valmistuksessa lähtöaineina voidaan käyttää monia erilaisia lähtöainepareja, on käytettyjä polyesterejä useita eri tyyppejä. Yhteisiä ominaisuuksia kaikille tyydyttymättömille polyestereille ovat mm. kirkas tai kellertävä väri, kovuus ja jäykkyys, hyvä tarttuvuus sekä kemiakaalien ja sään kesto, hyvät mekaaniset ominaisuudet, edullisuus, helppo työstettävyys sekä mahdollisuus käyttää suuriakin täyte- tai lujiteainepitoisuuksia. Tuotteen valmistuksen yhteydessä tyydyttymättömät polyesterit yleensä aina lujitetaan, tyypillisimmin lasikuidulla. Lujitepitoisuudet vaihtelevat välillä % ja lasi voi olla esim. katkokuitu-, kuitu-, matto-, lanka- tai kudosmuodossa. UP on lujitemuoviteollisuuden käytetyin kertamuovi ja sen tyypillisiä käyttökohteita ovat mm. autojen osat, veneet, säiliöt, putket, laivojen ja junien osat sekä profiilit ja tangot. jokjkjhkjkioiuoiu 115

116 Vinyyliesterit (VE) Polyesterien tavoin myös vinyyliesterit on liuotettu kovettumisreaktiossa reaktiivisena monomeerinä toimivaan styreeniin. Vinyyliesterit ovat joustavampia kuin useimmat muut kertamuovit ja niillä on erittäin hyvä kemiallinen kestävyys. Myös vinyyliesterit lujitetaan tyypillisesti erilaisilla lasikuiduilla. Vinyyliesterit ovat kalliimpia kuin tyydyttymättömät polyesterit ja niitä käytetään erityisesti teollisuuden säiliöissä ja putkissa, savupiipuissa sekä jätevesien käsittelyaltaissa. jokjkjhkjkioiuoiu 116

117 Epoksit (EP) Rakenteeltaan epoksit ovat polyeettereitä, mutta niitä kutsutaan epokseiksi lähtöaineessa ja välituotepolymeerissä esiintyvien epoksiryhmien mukaan. Tavallisimmin epoksien valmistuksessa lähtöaineena käytetään rengasmaisen epoksiryhmän sisältävää epikloorihydriiniä ja bisfenoli A:ta. Kuvassa on esitetty epoksihartsin valmistus epikloorihydridistä ja bisfenoli A:sta. jokjkjhkjkioiuoiu 117

118 Kuva Epoksihartsin valmistus epikloorihydridistä ja bisfenoli A:sta. jokjkjhkjkioiuoiu 118

119 Epoksit (EP) Epokseilla on tyypillisesti hyvä mittatarkkuus ja niiden työstä on turvallista, koska ne eivät sisällä haihtuvia reaktiivisia monomeereja kuten UP ja VE. Epoksit vastustavat tasaista vetokuormitusta muita lujitemuoveja paremmin ja niillä on hyvä iskulujuus ja lämmönkestävyys. Tyypillisiä epoksien sovelluskohteita ovat epoksimaalit, autojen ja lentokoneiden osat, urheiluvälineet, putket ja säiliöt ja piirilevyt. jokjkjhkjkioiuoiu 119

120 Fenoliformaldehydi (PF) Fenolihartsit (bakeliitti) ovat ensimmäisiä massatuotannossa käytettyjä muoveja mutta uudemmat materiaalit ja erityisesti kestomuovit kilpailevat PF:n kanssa massatuotannossa. Fenolihartsit valmistetaan fenolista, kresolista ja ksylenolista formaldehydin kanssa joko happamissa tai emäksisissä olosuhteissa. Fenolihartseille tyypillisiä ominaisuuksia ovat punertava tai ruskea väri, kovuus, jäykkyys ja hyvä kulutuksen ja iskunkestävyys, hyvä eristävyys ja kemiallinen, lämmön sekä kosteuden kestävyys ja heikko säänkesto. Tyypillisiä käyttökohteita ovat kovalevyt, lakat, liimat ja puristemassa, vetimet ja autojen osat. jokjkjhkjkioiuoiu 120

121 Aminomuovit (MF ja UF) Aminomuoveista yleisimpiä ovat melamiiniformaldehydi MF ja ureaformaldehydi UF. Melamiinihartsi valmistetaan antamalla melamiinin reagoida formaldehydin kanssa happamissa olosuhteissa, kuten kuvasta voidaan havaita. Hartsi kovetetaan lämmön avulla ja kovetuksessa voidaan käyttää apuna happokatalyyttejä. jokjkjhkjkioiuoiu 121

122 Kuva Melamiinin ja formaldehydin polymeroituminen. jokjkjhkjkioiuoiu 122

123 Aminomuovit (MF ja UF) Melamiiniformaldehydille ominaista on kovuus, jäykkyys, hyvä iskunkestävyys ja hyvät sähköiset ja palonkestoominaisuudet ja värjättävyys. MF on keskihintainen ja sitä käytetään tyypillisesti pöytälevyissä ja ruokailuastioiden valmistuksessa. Ureaformaldehydi valmistetaan vastaavasti kuin melamiiniformaldehydikin, mutta toisena lähtöaineena on melamiinin sijasta urea. Kuvassa on esitetty urean reaktio formaldehydin kanssa. jokjkjhkjkioiuoiu 123

124 Kuva Urean reaktio formaldehydin kanssa. jokjkjhkjkioiuoiu 124

Kolme lineaaristen polyamidien valmistusmenetelmistä on kaupallisesti merkittäviä:

Kolme lineaaristen polyamidien valmistusmenetelmistä on kaupallisesti merkittäviä: POLYAMIDIT (PA) Tampereen teknillinen yliopisto Sanna Nykänen Yleistä Polyamidit ovat eniten käytettyjä teknisiä muoveja. Esimerkkinä yleisesti tunnettu nylon luokitellaan kemiallisesti polyamidiksi (PA66).

Lisätiedot

Nestekidemuovit (LCP)

Nestekidemuovit (LCP) Nestekidemuovit (LCP) Tampereen teknillinen yliopisto Sanna Nykänen Nestekidemuovit voidaan luokitella kiteisiksi erikoismuoveiksi, jotka ovat suhteellisen kalliita materiaaleja. Niiden luokitteluperiaate

Lisätiedot

Termoplastiset polyesterit: Polyeteenitereftelaatti

Termoplastiset polyesterit: Polyeteenitereftelaatti Termoplastiset polyesterit: Polyeteenitereftelaatti (PET) ja polybuteenitereftelaatti (PBT) Tampereen teknillinen yliopisto Sanna Nykänen Polyeteenitereftelaatti (PET) Polyeteenitereftelaatti on eniten

Lisätiedot

Valtamuovit ja muita. tietää muovista PVC

Valtamuovit ja muita. tietää muovista PVC Hyvä tietää muovista OSA 3 MuoviPlast-lehti jatkaa tässä numerossaan 10-osaista artikkelisarjaa Hyvä Tietää Muovista. Siinä esitellään perustietoa tavallisimmista muoveista, kuten valtamuovit, tekniset

Lisätiedot

Polystyreeni on aromaattinen polymeeri, jota valmistetaan aromaattisesta styreenimonomeerista

Polystyreeni on aromaattinen polymeeri, jota valmistetaan aromaattisesta styreenimonomeerista Polystyreeni () Technical University of Gabrovo Milena Koleva Kääntänyt Sanna Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto Polystyreeni on aromaattinen polymeeri, jota valmistetaan aromaattisesta styreenimonomeerista

Lisätiedot

Biomolekyylit ja biomeerit

Biomolekyylit ja biomeerit Biomolekyylit ja biomeerit Polymeerit ovat hyvin suurikokoisia, pitkäketjuisia molekyylejä, jotka muodostuvat monomeereista joko polyadditio- tai polykondensaatioreaktiolla. Polymeerit Synteettiset polymeerit

Lisätiedot

Muovin ja elastomeerin liimausopas

Muovin ja elastomeerin liimausopas Muovin ja elastomeerin liimausopas 3 Miksi käyttää Loctite ja Teroson liimoja muiden liitosmenetelmien sijaan Tämä esite opastaa valitsemaan oikean Loctite ja Teroson liimat Henkelin tuotevalikoimista

Lisätiedot

Nimike PE-Levy musta HD 300 Levykoko Tuote nr PE-LEVY 1 mm

Nimike PE-Levy musta HD 300 Levykoko Tuote nr PE-LEVY 1 mm MUOVIMATERIAALIT Perusmuovit PE300 - Suurtiheyspolyeteeni Suurimolekyylinen polyeteeni PE 300 (0,3 miljoonaa g/mol) on moniin käyttökohteisiin soveltuva kustannustehokas perusmuovi. Hyvä kulutuskestävyys

Lisätiedot

MUOVIT VAATETUSTEKNIIKASSA 31.3.2010

MUOVIT VAATETUSTEKNIIKASSA 31.3.2010 MUOVIT VAATETUSTEKNIIKASSA 31.3.2010 SISÄLLYSLUETTELO 3. MUOVITUOTTEIDEN ERI VALMISTUSTEKNIIKAT 3.1 Yleistä muovituotteiden valmistuksesta 3.2 Kalvojen valmistus 3.2.1 Yleistä kalvojen valmistuksesta 3.2.2

Lisätiedot

LUONNON MATERIAALIT MUOVEISSA

LUONNON MATERIAALIT MUOVEISSA LUONNON MATERIAALIT MUOVEISSA Pentti Järvelä TkT, professori TTY, Materiaalioppi Muovi-ja elastomeeritekniikka 1 LUONNON MATERIAALIT MUOVEISSA Tässä esityksessä keskitytään luonnon materiaalien käyttöön

Lisätiedot

KOTELOIDEN VALMISTUSMENETELMÄT JA NIIHIN LIITTYVÄT SUUNNITTELUOHJEET

KOTELOIDEN VALMISTUSMENETELMÄT JA NIIHIN LIITTYVÄT SUUNNITTELUOHJEET KOTELOIDEN VALMISTUSMENETELMÄT JA NIIHIN LIITTYVÄT SUUNNITTELUOHJEET TkT Harri Eskelinen Elektroniikkasuunnittelijan ei tarvitse osata itse valmistaa koteloita, mutta mitä enemmän tietää valmistusmenetelmistä

Lisätiedot

Polymeerimateriaalit lääkinnällisissä laitteissa osa III 31.3.2010

Polymeerimateriaalit lääkinnällisissä laitteissa osa III 31.3.2010 Polymeerimateriaalit lääkinnällisissä laitteissa osa III 31.3.2010 Polymeerimateriaalit lääkinnällisissä laitteissa Polymeerimateriaalien käyttö lääkinnällisissä laitteissa Lääkinnällisissä laitteissa

Lisätiedot

MUOVIN TYÖSTÖ HYVÄ TIETÄÄ MUOVISTA MUOTTIPUHALLUS, EKSTRUUSIO, KALVOPUHALLUS OSA 10

MUOVIN TYÖSTÖ HYVÄ TIETÄÄ MUOVISTA MUOTTIPUHALLUS, EKSTRUUSIO, KALVOPUHALLUS OSA 10 HYVÄ TIETÄÄ MUOVISTA OSA 10 MuoviPlast-lehti jatkaa tässä numerossa 10-osaista artikkelisarjaa Hyvä Tietää Muovista. Siinä esitellään perustietoa tavallisimmista muoveista, kuten valtamuovit, tekniset

Lisätiedot

Liian taipuisa muovi

Liian taipuisa muovi KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukiolaisille ja ammattikoululaisille. Lukiossa työ sopii kursseille KE1, KE2, KE4. KESTO: ½ h. MOTIVAATIO: Muoviteollisuuden laboratoriossa on huomattu, että tuotannosta

Lisätiedot

LIIAN TAIPUISA MUOVI

LIIAN TAIPUISA MUOVI LIIAN TAIPUISA MUOVI KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukiolaisille ja ammattikoululaisille. Lukiossa työ sopii kursseille KE1, KE2, KE4. KESTO: Noin 30 min. MOTIVAATIO: Muoviteollisuuden laboratoriossa

Lisätiedot

Tekninen muovituote. Hybridimoottorin polttoaineosan valmistus. Esityksen sisältö

Tekninen muovituote. Hybridimoottorin polttoaineosan valmistus. Esityksen sisältö Tekninen muovituote Hybridimoottorin polttoaineosan valmistus TTY 2005 Tommi Berg Antti Linna Mari Valtonen Esityksen sisältö Rakettitekniikkaa, moottorityyppien vertailu Aiheena olevan moottorin tarkempi

Lisätiedot

Betonilattioiden pinnoitusohjeet

Betonilattioiden pinnoitusohjeet Betonilattioiden pinnoitusohjeet BLY 12 / by54 Betonilattioiden pinnoitusohjeet 2010 BLY 7 / by45 Betonilattiat 2002 PSK 2703 standardi: Betonilattioiden pintakäsittely. Käyttösuositus prosessiteollisuudelle

Lisätiedot

Tekniset muovit 2010 www.etra.fi

Tekniset muovit 2010 www.etra.fi www.etra.fi Tekniset muovit 2010 Tekniset muovit - tuoteluettelo 2010 Tämä muoviesite pitää sisällään Etra Oy:n valikoiman koneenrakennusmuoveista sekä rakennus- ja mainosmuoveista. Olemme lisänneet luetteloon

Lisätiedot

Muovien modifiointi. Hyvä tietää muovista 20 MUOVIPLAST 2/2014

Muovien modifiointi. Hyvä tietää muovista 20 MUOVIPLAST 2/2014 Hyvä tietää muovista Alkuperäisen Värt att veta om plast -teoksen kolmannen painoksen mukana tulleet kaksi lisäosaa Termoplastiset elastomeerit ja Muovien modifiointi jatkavat Hyvä Tietää Muovista -artikkelisarjaa.

Lisätiedot

Polypropeeni on kestomuovi, joka muodostuu propeenimonomeereistä (kuva 1.). Sen moolimassa vaihtelee 80 000 200 000 g/mol välillä.

Polypropeeni on kestomuovi, joka muodostuu propeenimonomeereistä (kuva 1.). Sen moolimassa vaihtelee 80 000 200 000 g/mol välillä. Polypropeeni () Technical University of Gabrovo Milena Koleva Käännös: Sanna Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto Polypropeeni on kestomuovi, joka muodostuu propeenimonomeereistä (kuva 1.). Sen moolimassa

Lisätiedot

Kuva: Copyright Simona AG TEKNISET MUOVIT 8/2012

Kuva: Copyright Simona AG TEKNISET MUOVIT 8/2012 Kuva: opyright Simona AG TEKNISET MUOVIT 8/2012 TEKNISET MUOVIT 8/2012 Sisällysluettelo Sivu Kuinka luet taulukoita 3 PE-HD (PEH, 300) korkeatiheyksinen polyeteeni 4 PE-HMW (PEH500) suurmolekyylinen polyeteeni

Lisätiedot

Rak-43.3510 Tulipalon dynamiikka

Rak-43.3510 Tulipalon dynamiikka Rak-43.3510 Tulipalon dynamiikka 2. luento 9.9.2014 Simo Hostikka Luennon sisältö 1 Tulipalon polttoaineet 2 Moolipaino 3 Kaasut ja nesteet 4 Kiinteät polttoaineet 5 Polymeerit 6 Muovit 7 Jähmeän polttoaineen

Lisätiedot

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin. KERTAUSKOE, KE1, SYKSY 2013, VIE Tehtävä 1. Kirjoita kemiallisia kaavoja ja olomuodon symboleja käyttäen seuraavat olomuodon muutokset a) etanolin CH 3 CH 2 OH höyrystyminen b) salmiakin NH 4 Cl sublimoituminen

Lisätiedot

KLINGER ramikro. Tinankuja 3, 02430 MASALA Puhelin 010 400 1 015 Fax 010 400 1 550

KLINGER ramikro. Tinankuja 3, 02430 MASALA Puhelin 010 400 1 015 Fax 010 400 1 550 KLINGER ramikro Tinankuja 3, 02430 MASALA Puhelin 010 400 1 015 Fax 010 400 1 550 O-renkaita valmistetaan DIN 3770 ja DIN ISO 3601 mukaisesti. Lisäksi käytössä ovat amerikkalainen standardi MS 29513, ranskalainen

Lisätiedot

Kertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit

Kertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä Kertausta 1.kurssista Hiilen isotoopit 1 Isotoopeilla oli ytimessä sama määrä protoneja, mutta eri määrä neutroneja. Ne käyttäytyvät kemiallisissa

Lisätiedot

Hinnasto. Voimassa 8 / 2015 alkaen

Hinnasto. Voimassa 8 / 2015 alkaen Hinnasto Voimassa 8 / 2015 alkaen MUITA VAHVUUKSIA JA KOKOJA TOIMITAMME SOPIMUKSEN MUKAAN 36220 KANGASALA SISÄLLYSLUETTELO MATERIAALI SIVU PMMA XT 3-4 PMMA GS 4-5 PMMA -LIIMAT 5 PC 6-7 PC LIIMAT 7 PETG

Lisätiedot

Muovijätteiden ja sivuvirtojen materiaalihyötykäyttö

Muovijätteiden ja sivuvirtojen materiaalihyötykäyttö Muovijätteiden ja sivuvirtojen materiaalihyötykäyttö Ekokemin ympäristöseminaari Perjantai 14.6.2013, Helsingin Messukeskus Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Materiaaliopin laitos Tohtorikoulutettava

Lisätiedot

LAURA-KAISA AALTONEN TEKNISTEN MUOVIEN KIERRÄTYS. Diplomityö

LAURA-KAISA AALTONEN TEKNISTEN MUOVIEN KIERRÄTYS. Diplomityö LAURA-KAISA AALTONEN TEKNISTEN MUOVIEN KIERRÄTYS Diplomityö Tarkastaja: professori Pentti Järvelä, DI Tiina Malin Tarkastajat ja aihe hyväksytty Teknisten tieteiden tiedekuntaneuvoston kokouksessa 15.

Lisätiedot

LIIAN TAIPUISA MUOVI TAUSTAA

LIIAN TAIPUISA MUOVI TAUSTAA LIIAN TAIPUISA MUOVI Muoviteollisuuden laboratoriossa on huomattu, että tuotannosta tullut muovi on liian taipuisaa. Tämän vuoksi laadunvalvontalaboratorio tutkii IR:n avulla eteenin pitoisuuden muovissa.

Lisätiedot

TYÖYMPÄRISTÖN MATERIAALIT

TYÖYMPÄRISTÖN MATERIAALIT TYÖYMPÄRISTÖN MATERIAALIT keittiössä ja ravintolasalissa työskentelevän on tunnettava materiaalien kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet ja tiedettävä mihin ja miten niitä käytetään väärillä valinnoilla

Lisätiedot

Pehmeä magneettiset materiaalit

Pehmeä magneettiset materiaalit Pehmeä magneettiset materiaalit Timo Santa-Nokki Pehmeä magneettiset materiaalit Johdanto Mittaukset Materiaalit Rauta-pii seokset Rauta-nikkeli seokset Rauta-koboltti seokset Amorfiset materiaalit Nanomateriaalit

Lisätiedot

Kuva: Copyright Ensinger GmbH. ERIKOISMUOVIT 8/2012

Kuva: Copyright Ensinger GmbH. ERIKOISMUOVIT 8/2012 Kuva: opyright Ensinger GmbH. ERIKOISMUOVIT 8/2012 ERIKOISMUOVIT 8/2012 Sisällysluettelo Sivu Kuinka luet taulukoita 3 PSU, polysulfoni 4 PPSU, polyfenoolisulfoni 5 PEEK, polyeetteriketoni 6 PEI, polyeetteri-imidi

Lisätiedot

Termoplastiset elastomeerit

Termoplastiset elastomeerit Hyvä tietää muovista OSA 11 Alkuperäisen Värt att veta om plast -teoksen kolmannen painoksen mukana tulleet kaksi lisäosaa Termoplastiset elastomeerit ja Muovien modifiointi jatkavat Hyvä Tietää Muovista

Lisätiedot

SUOMEN MUOVITEOLLISUUS

SUOMEN MUOVITEOLLISUUS SUOMEN MUOVITEOLLISUUS www.plastics.fi OSAAMISEN VÄRISUORA kestomuovien käyttöjakauma maailmassa 2010 MUOVIKORTIT ON JAETTU, PELI VOI ALKAA. PET 7 % PET VOITTO ON TIEDOSSA! PS 8 % PS Suomalainen muoviteollisuus

Lisätiedot

PÄIVITTÄISTAVARAKAUPOISSA SYNTYVÄN JÄTEMUOVIN KIERRÄTTÄMINEN

PÄIVITTÄISTAVARAKAUPOISSA SYNTYVÄN JÄTEMUOVIN KIERRÄTTÄMINEN PÄIVITTÄISTAVARAKAUPOISSA SYNTYVÄN JÄTEMUOVIN KIERRÄTTÄMINEN Niko Keinonen Opinnäytetyö Kesäkuu 2014 Paperi-, tekstiili- ja kemiantekniikan koulutusohjelma Kemiantekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

KJR-C2004 Materiaalitekniikka POLYMEERIT Suvi Papula Insinööritieteiden korkeakoulu Koneenrakennuksen materiaalitekniikka

KJR-C2004 Materiaalitekniikka POLYMEERIT Suvi Papula Insinööritieteiden korkeakoulu Koneenrakennuksen materiaalitekniikka KJR-C2004 Materiaalitekniikka POLYMEERIT 9.3.2017 Suvi Papula Insinööritieteiden korkeakoulu Koneenrakennuksen materiaalitekniikka 17.3.2016 Polymeerit Tavoitteena oppia: Polymeerimolekyylien yleiset rakenteelliset

Lisätiedot

MAIJA HILJANEN KIERRÄTYSMUOVIEN MODIFIOINTI. Diplomityö

MAIJA HILJANEN KIERRÄTYSMUOVIEN MODIFIOINTI. Diplomityö MAIJA HILJANEN KIERRÄTYSMUOVIEN MODIFIOINTI Diplomityö Tarkastajat: professori Pentti Järvelä ja DI Tiina Malin Tarkastajat ja aihe hyväksytty Teknisten tieteiden tiedekuntaneuvoston kokouksessa 9. huhtikuuta

Lisätiedot

Liian taipuisa muovi

Liian taipuisa muovi Muoviteollisuuden laboratoriossa on huomattu, että tuotannosta tullut muovi on liian taipuisaa. Tämän vuoksi laadunvalvontalaboratorio tutkii IR:n avulla eteenin pitoisuuden muovissa. TAUSTAA Polypropeeni

Lisätiedot

Talousveden laatu ja verkostot

Talousveden laatu ja verkostot Talousveden laatu ja verkostot Vesihuoltonuoret 2011 18.5.2011 Aino Pelto-Huikko Prizztech Oy:n Raumalla toimiva kehittämis- ja tutkimusyksikkö Perustettu 2005 teollisuuden aloitteesta 10 työntekijää :

Lisätiedot

LUONNONMATERIAALIT/POLYMEE- RIT PUOLIVALMISTEET

LUONNONMATERIAALIT/POLYMEE- RIT PUOLIVALMISTEET LUONNONMATERIAALIT/POLYMEE- RIT PUOLIVALMISTEET Pentti JÄRVELÄ TkT, professori Materiaalioppi Muoviryhmä 1 MIKSI LUONNON MATERIAALEJA Halutaan säästää fossiilisia materiaaleja (?) Biomateriaalien elinkaariarvio

Lisätiedot

2. Alkaanit. Suoraketjuiset alkaanit: etuliite+aani Metaani, etaani... Dekaani (10), undekaani, dodekaani, tridekaani, tetradekaani, pentadekaani..

2. Alkaanit. Suoraketjuiset alkaanit: etuliite+aani Metaani, etaani... Dekaani (10), undekaani, dodekaani, tridekaani, tetradekaani, pentadekaani.. 2. Alkaanit SM -08 Kaikkein yksinkertaisimpia orgaanisia yhdisteitä. Sisältävät vain hiiltä ja vetyä ja vain yksinkertaisia - sidoksia. Yleinen molekyylikaava n 2n+2 Alkaanit voivat olla suoraketjuisia

Lisätiedot

Voivat olla: - täysin synteettisiä - osaksi synteettisiä - luonnon tuotteisiin pohjautuvia (selluloosa, tärkkelys)

Voivat olla: - täysin synteettisiä - osaksi synteettisiä - luonnon tuotteisiin pohjautuvia (selluloosa, tärkkelys) MUOVIT JA ELASTOMEERIT Muovit ovat suurimolekyylisistä orgaanisista yhdisteistä l. polymeereista ja erilaisista lisäaineista valmistettuja materiaaleja, joita voidaan muovata lämmön ja paineen avulla Voivat

Lisätiedot

KJR-C2004 Materiaalitekniikka. Luento 11 POLYMEERIT Suvi Papula Insinööritieteiden korkeakoulu Koneenrakennuksen materiaalitekniikka

KJR-C2004 Materiaalitekniikka. Luento 11 POLYMEERIT Suvi Papula Insinööritieteiden korkeakoulu Koneenrakennuksen materiaalitekniikka KJR-2004 Materiaalitekniikka Luento 11 POLYMEERIT 17.3.2016 Suvi Papula Insinööritieteiden korkeakoulu Koneenrakennuksen materiaalitekniikka 17.3.2016 Luku 14: Polymeerit Tavoitteena oppia: Polymeerimolekyylien

Lisätiedot

Määritelmä, metallisidos, metallihila:

Määritelmä, metallisidos, metallihila: ALKUAINEET KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Metalleilla on tyypillisesti 1-3 valenssielektronia. Yksittäisten metalliatomien sitoutuessa toisiinsa jokaisen atomin valenssielektronit tulevat yhteiseen käyttöön

Lisätiedot

Kondensaatio ja hydrolyysi

Kondensaatio ja hydrolyysi Kondensaatio ja hydrolyysi REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Määritelmä, kondensaatioreaktio: Kondensaatioreaktiossa molekyylit liittyvät yhteen muodostaen uuden funktionaalisen ryhmän ja samalla molekyylien väliltä

Lisätiedot

Maalin koostumus Maalit koostuvat pääsääntöisesti sideaineista, pigmenteistä, täyteaineista, liuotteista ja apuaineista.

Maalin koostumus Maalit koostuvat pääsääntöisesti sideaineista, pigmenteistä, täyteaineista, liuotteista ja apuaineista. Sivu 1 / 5 Korroosionestomaalit Maalin koostumus Maalit koostuvat pääsääntöisesti sideaineista, pigmenteistä, täyteaineista, liuotteista ja apuaineista. Sideaineet Sideaine muodostaa alustaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Polymeerimateriaalit. Polymeerien ominaisuuksia. http://www.valuatlas.net - ValuAtlas ja CAE DS Muotin suunnittelu Tuula Höök

Polymeerimateriaalit. Polymeerien ominaisuuksia. http://www.valuatlas.net - ValuAtlas ja CAE DS Muotin suunnittelu Tuula Höök Polymeerimateriaalit Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Polymeerien ominaisuuksia Polymeerimateriaalit voidaan jaotella useilla eri tavoilla. Jaottelun tarkoituksesta riippuen ne voidaan jakaa

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. KalusteMuovi Virtala Oy Puh. 03-877 710 Laakerikatu 8 Fax. 03-7875 081 15700 LAHTI info@kalustemuovi.fi

SISÄLLYSLUETTELO. KalusteMuovi Virtala Oy Puh. 03-877 710 Laakerikatu 8 Fax. 03-7875 081 15700 LAHTI info@kalustemuovi.fi SISÄLLYSLUETTELO AKRYYLI Polymetyylimetakrylaatti (PMMA) 1 Suulakepuristetut levyt 1 Valetut levyt 1 Tekniset tiedot 1 Tangot 2 Putket 2 PC Polykarbonaatti 3 Levyt 3 Tekniset tiedot 3 PS Polystyreeni 3

Lisätiedot

Fysikaaliset ominaisuudet

Fysikaaliset ominaisuudet Fysikaaliset ominaisuudet Ominaisuuksien alkuperä Mistä materiaalien ominaisuudet syntyvät? Minkälainen on materiaalin rakenne? Onko rakenteellisesti samankaltaisilla materiaaleilla samankaltaiset ominaisuudet?

Lisätiedot

782630S Pintakemia I, 3 op

782630S Pintakemia I, 3 op 782630S Pintakemia I, 3 op Ulla Lassi Puh. 0400-294090 Sposti: ulla.lassi@oulu.fi Tavattavissa: KE335 (ma ja ke ennen luentoja; Kokkolassa huone 444 ti, to ja pe) Prof. Ulla Lassi Opintojakson toteutus

Lisätiedot

LIGNIINI yleisesti käytettyjä termejä

LIGNIINI yleisesti käytettyjä termejä Luennon 9 oppimistavoitteet Ligniinin biosynteesi, rakenne ja ominaisuudet Puu-19210 Puun rakenne ja kemia Ymmärrät, että ligniini on amorfinen makromolekyyli, joka muodostuu monomeeriyksiköistä Tiedät

Lisätiedot

PP Tekniset tiedot. Kuvia?

PP Tekniset tiedot. Kuvia? vink passion for plastics PP Tekniset tiedot Kuvia? PP Tekniset tiedot PP - polypropyleeni - tuli markkinoille 5-luvun puolivälissä. Materiaalin käyttö on kasvanut tasaisesti uusien muunnoksien, sekoituksien

Lisätiedot

Lämpö- eli termokemiaa

Lämpö- eli termokemiaa Lämpö- eli termokemiaa Endoterminen reaktio sitoo ympäristöstä lämpöenergiaa. Eksoterminen reaktio vapauttaa lämpöenergiaa ympäristöön. Entalpia H kuvaa systeemin sisäenergiaa vakiopaineessa. Entalpiamuutos

Lisätiedot

Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan?

Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? 2.1 Kolme olomuotoa Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? pieni energia suuri energia lämpöä sitoutuu = endoterminen lämpöä vapautuu = eksoterminen (endothermic/exothermic)

Lisätiedot

VII JAKSO MUOVIT JA MUOVITAVARAT; KUMI JA KUMITAVARAT

VII JAKSO MUOVIT JA MUOVITAVARAT; KUMI JA KUMITAVARAT L 285/290 FI Euroopan unionin virallinen lehti 30.10.2015 VII JAKSO MUOVIT JA MUOVITAVARAT; KUMI JA KUMITAVARAT Huomautuksia 1. Tuotteet pakattuina sarjoiksi, jotka koostuvat kahdesta tai useammasta erillisestä

Lisätiedot

Takasin sisällysluetteloon

Takasin sisällysluetteloon Tässä esitteessä on taulukot eri materiaalien ominaisuuksista. Taulukoiden arvot ovat suunta-antavia. Tiedot on kerätty monista eri lähteistä, joissa on käytetty eri testausmenetelmiä, joten arvot eivät

Lisätiedot

KE-100.2310: Viikkotehtävät

KE-100.2310: Viikkotehtävät KE-100.2310: Viikkotehtävät Mika Mäntykangas Aalto-yliopiston Teknillinen korkeakoulu Joulukuu 2010 Lukijalle Polymeeriteknologian peruskurssin KE-100.2310 (3 op) pystyi syksyllä 2010 suorittamaan viikkotehtävien

Lisätiedot

Liittymis- eli additioreaktio Määritelmä, liittymisreaktio:

Liittymis- eli additioreaktio Määritelmä, liittymisreaktio: Liittymis- eli additioreaktio Määritelmä, liittymisreaktio: REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Liittymis- eli additioreaktiossa molekyyliin, jossa on kaksois- tai kolmoissidos, liittyy jokin toinen molekyyli. Reaktio

Lisätiedot

ATOMIHILAT. Määritelmä, hila: Hilaksi sanotaan järjestelmää, jossa kiinteän aineen rakenneosat ovat pakkautuneet säännöllisesti.

ATOMIHILAT. Määritelmä, hila: Hilaksi sanotaan järjestelmää, jossa kiinteän aineen rakenneosat ovat pakkautuneet säännöllisesti. ATOMIHILAT KEMIAN MIKRO- MAAILMA, KE2 Määritelmä, hila: Hilaksi sanotaan järjestelmää, jossa kiinteän aineen rakenneosat ovat pakkautuneet säännöllisesti. Hiloja on erilaisia. Hilojen ja sidosten avulla

Lisätiedot

Hienokiteinen ja pehmeä hunaja

Hienokiteinen ja pehmeä hunaja 1 Hienokiteinen ja pehmeä hunaja Hunajan kiteytyminen Hunaja on kemiallisesti ajateltuna sokerien ylikylläinen vesiliuos Hunajassa olevaan veteen on liuennut enemmän sokeria kuin siihen mahtuu. Ylimääräinen

Lisätiedot

ORGAANINEN KEMIA. = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY

ORGAANINEN KEMIA. = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY ORGAANINEN KEMIA = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY Yleistä hiilestä: - Kaikissa elollisen luonnon yhdisteissä on hiiltä - Hiilen määrä voidaan osoittaa väkevällä

Lisätiedot

Kemiallinen reaktio

Kemiallinen reaktio Kemiallinen reaktio REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Johdantoa: Syömme elääksemme, emme elä syödäksemme! sanonta on totta. Kun elimistömme hyödyntää ravintoaineita metaboliassa eli aineenvaihduntareaktioissa,

Lisätiedot

www.teknikum.com Polymer solutions Polymeeriratkaisut

www.teknikum.com Polymer solutions Polymeeriratkaisut www.teknikum.com Polymer solutions Polymeeriratkaisut Polymeeriratkaisut Polymeerisovellusten ammattilaiset palveluksessasi Teknikum tarjoaa asiakaskohtaisia polymeeripohjaisia tuotteita ja ratkaisuja.

Lisätiedot

Käyttöala. Sään ja UV-säteilyn kestävyys. Palaminen. Ominaispiirteitä. Lastuava työstö. Lämpömuovaus. Mekaaniset ominaisuudet.

Käyttöala. Sään ja UV-säteilyn kestävyys. Palaminen. Ominaispiirteitä. Lastuava työstö. Lämpömuovaus. Mekaaniset ominaisuudet. PSU Tekniset tiedot PSU Tekniset tiedot PSU - polysulfonin tuotannon aloitti 1965 Union Carbide. PSU on väriltään kellertävä., amorfinen materiaali ja sen kemiallinen kestävyys sekä mekaaniset ominaisuudet

Lisätiedot

Multiprint 3D Oy. www.rpcase.fi www.multiprint.fi

Multiprint 3D Oy. www.rpcase.fi www.multiprint.fi Multiprint 3D Oy www.rpcase.fi www.multiprint.fi Multiprint 3D Oy 3D-tulostus tarkoittaa yksinkertaistettuna materiaalia lisäävää valmistusta. Markkinoilla on erilaisia 3D-tulostustekniikoita joista kukin

Lisätiedot

Kumit ääriolosuhteissa mitkä ovat ääriolosuhteet? Minna Poikelispää, Maija Hoikkanen, Jyrki Vuorinen Kumi-instituutin syysseminaari TTY 9.11.

Kumit ääriolosuhteissa mitkä ovat ääriolosuhteet? Minna Poikelispää, Maija Hoikkanen, Jyrki Vuorinen Kumi-instituutin syysseminaari TTY 9.11. Kumit ääriolosuhteissa mitkä ovat ääriolosuhteet? Minna Poikelispää, Maija Hoikkanen, Jyrki Vuorinen Kumi-instituutin syysseminaari TTY 9.11.2012 Kumien ääriolosuhteita Lämpötila (kuuma/kylmä) Kemikaalit

Lisätiedot

Muovimateriaali kutistuu ja aiheuttaa painetta sekä kitkavoimia keernan ja kappaleen välille.

Muovimateriaali kutistuu ja aiheuttaa painetta sekä kitkavoimia keernan ja kappaleen välille. Päästöt Tampereen teknillinen yliopisto Sanna Nykänen Ruiskuvalettavissa kappaleissa on lähes aina tarpeellista käyttää päästöjä. Päästökulmat helpottavat kappaleen ulostyöntöä muotista. Jos ruiskuvalukappale

Lisätiedot

Polymetyylimetakrylaatti (PMMA)

Polymetyylimetakrylaatti (PMMA) Polymetyylimetakrylaatti () Technical University of Gabrovo Milena Koleva Kääntänyt: Sanna Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto Polymetakrylaatit ovat metakrylaattihappojen estereitä. Yleisin näistä

Lisätiedot

Tekniset muovit. www.etra.fi

Tekniset muovit. www.etra.fi www.etra.fi Tekniset muovit Tekniset muovit Tämä muoviesite pitää sisällään Etra Oy:n varastovalikoiman koneenrakennusmuoveista sekä rakennus- ja mainosmuoveista. Olemme lisänneet luetteloon Exel System

Lisätiedot

Loctite -pikaliimat Tutustu koko valikoimaamme mukaan lukien viimeiset innovaatiot

Loctite -pikaliimat Tutustu koko valikoimaamme mukaan lukien viimeiset innovaatiot Loctite -pikaliimat Tutustu koko valikoimaamme mukaan lukien viimeiset innovaatiot Innovaatioita Loctite -pikaliimateknologiassa Loctite -tuotteet ovat ensimmäisinä tarjoneet innovatiivisia ratkaisuja

Lisätiedot

BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ

BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ KOHDERYHMÄ: Soveltuu peruskoulun 9.luokan kemian osioon Orgaaninen kemia. KESTO: 45 60 min. Kemian opetuksen keskus MOTIVAATIO: Muovituotteet kerääntyvät helposti luontoon ja saastuttavat

Lisätiedot

vink passion for plastics PUR Tekniset tiedot

vink passion for plastics PUR Tekniset tiedot vink passion for plastics PUR Tekniset tiedot PUR Tekniset tiedot PUR - Polyuretaani - kuuluu materiaaliperheeseen, jossa kaikki sisältävät ureaattiryhmän (uretaani). Bayer aloitti polyuretaanin tuotannon

Lisätiedot

510 N ASTIANPESUHARJA mitat: 240x65 mm runko: PP, eri värejä kuitu: polyesteri, pituus 25 mm

510 N ASTIANPESUHARJA mitat: 240x65 mm runko: PP, eri värejä kuitu: polyesteri, pituus 25 mm 3 Astianpesuharjat, voitelusivellin 5 N ASTIANPESUHARJA mitat: 240x65 mm, eri värejä kuitu: polyesteri, pituus 25 mm 25 6 4880 0053 5 J ASTIANPESUHARJA mitat: 240x65 mm, eri värejä kuitu: vaalea jouhi,

Lisätiedot

Matti Palmroos Tarralaminaatin valmistus

Matti Palmroos Tarralaminaatin valmistus Tarralaminaatin valmistus Tarralaminaatti Tarralaminaatti koostuu Pintamateriaalista Liimakerroksesta Silikonikerroksesta Taustapaperista Tarralaminaatti Tarralaminaatin pintamateriaali ja siinä oleva

Lisätiedot

Dislokaatiot - pikauusinta

Dislokaatiot - pikauusinta Dislokaatiot - pikauusinta Ilman dislokaatioita Kiteen teoreettinen lujuus ~ E/8 Dislokaatiot mahdollistavat deformaation Kaikkien atomisidosten ei tarvitse murtua kerralla Dislokaatio etenee rakeen läpi

Lisätiedot

Epäorgaaniset kuidut

Epäorgaaniset kuidut Epäorgaaniset kuidut Katja Borre, Sami Kivi 10.10.2015 1 Epäorgaaniset kuidut 1-ulotteinen rakenne Luonnon- ja synteettisiä kuituja Esim. asbesti, lasikuitu Eri valmistustapoja: Vetäminen, sähkökehräys,

Lisätiedot

2805840 Muovimateriaalit ja niiden tekniset sovellukset Hybridimoottorin polttoaineosan valmistus 4.2.2005

2805840 Muovimateriaalit ja niiden tekniset sovellukset Hybridimoottorin polttoaineosan valmistus 4.2.2005 2805840 Muovimateriaalit ja niiden tekniset sovellukset Hybridimoottorin polttoaineosan valmistus 4.2.2005 Tommi Berg 190080 Antti Linna 161130 Mari Valtonen 177216 1. Tuotteen esittely ja käyttötarkoitus...2

Lisätiedot

TEOLLISUUSPINNOITTEET

TEOLLISUUSPINNOITTEET TEOLLISUUSPINNOITTEET VRS-POLYDRIVE 95 65 ShA 10 25 mm, Tummansininen 90 kaikki kuivat vetotelapositiot VRS-POLYDRIVE on kulutusta erittäin hyvin kestävä polyuretaanipinnoite kaikkiin kuiviin vetotelapositioihin.

Lisätiedot

vink passion for plastics POM Tekniset tiedot

vink passion for plastics POM Tekniset tiedot vink passion for plastics POM Tekniset tiedot POM Tekniset tiedot POM polyasetaali asetaalimuovi. Amerikkalainen DuPont toi POM:n markkinoille 1958 tuotemerkillä DELRIN, joka oli homopolymeerimateriaali

Lisätiedot

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus: K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat

Lisätiedot

Orgaanisten yhdisteiden rakenne ja ominaisuudet

Orgaanisten yhdisteiden rakenne ja ominaisuudet Orgaanisten yhdisteiden rakenne ja ominaisuudet 1 2 KOVALENTTISET SIDOKSET ORGAANISISSA YHDISTEISSÄ 3 4 5 6 7 Orgaanisissa molekyyleissä hiiliatomit muodostavat aina neljä kovalenttista sidosta Hiiliketju

Lisätiedot

Selluloosan rakenne ja ominaisuudet

Selluloosan rakenne ja ominaisuudet TEHTÄVÄ 1 - Pohjatiedot Selluloosan rakenne ja ominaisuudet 1. Millainen on selluloosan rakenne? 2. Missä selluloosa esiintyy soluseinässä? 3. Mikä on selluloosan tehtävä soluseinässä? Puu-19.210 Puun

Lisätiedot

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan

Lisätiedot

Tekniset polyuretaanit ja PDCPD

Tekniset polyuretaanit ja PDCPD Tekniset polyuretaanit ja PDCPD Kovaintegraalisolumuovi kevyt ja luja materiaali Kovaintegraalisolumuovituotteet muodostuvat sandwich-rakenteesta, jossa tiivis pinta ja mikrosoluinen ydin muodostavat rakenteelle

Lisätiedot

UPM ForMi - selluloosa biokomposiitit ja käytännön sovellukset. Stefan Fors, UPM

UPM ForMi - selluloosa biokomposiitit ja käytännön sovellukset. Stefan Fors, UPM UPM ForMi - selluloosa biokomposiitit ja käytännön sovellukset Stefan Fors, UPM 1 UPM UPM The Biofore Company VISIO UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

vink passion for plastics PEEK Tekniset tiedot

vink passion for plastics PEEK Tekniset tiedot vink passion for plastics Tekniset tiedot Tekniset tiedot polyeetterieetteriketoni on osittain kiteinen materiaali. Kuten muut samankaltaiset materiaalit PAEK, PEK ja PEKK myös molekyyli sisältää ketoniryhmän.

Lisätiedot

54 RYHMÄ TEKOKUITUFILAMENTIT; KAISTALEET JA NIIDEN KALTAISET TAVARAT TEKSTIILITEKOKUITU- AINEESTA

54 RYHMÄ TEKOKUITUFILAMENTIT; KAISTALEET JA NIIDEN KALTAISET TAVARAT TEKSTIILITEKOKUITU- AINEESTA 54 RYHMÄ TEKOKUITUFILAMENTIT; KAISTALEET JA NIIDEN KALTAISET TAVARAT TEKSTIILITEKOKUITU- AINEESTA Huomautuksia. Kaikkialla nimikkeistössä tarkoitetaan ilmaisulla "tekokuidut" katkokuituja ja filamentteja,

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Erilaisten sideainepolymeerikalvojen mekaaniset ominaisuudet

Erilaisten sideainepolymeerikalvojen mekaaniset ominaisuudet Jenni Ahlstedt Erilaisten sideainepolymeerikalvojen mekaaniset ominaisuudet Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri Materiaali- ja pintakäsittelytekniikka Opinnäytetyö 21.4.2014 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko

Lisätiedot

Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa

Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa Tuotantomenetelmät Kasviöljyjen vaihtoesteröinti Kasviöljyjen hydrogenointi Fischer-Tropsch-synteesi Kasviöljyt Rasvan kemiallinen rakenne Lähde: Malkki, Rypsiöljyn

Lisätiedot

Tiivistemateriaalien luokitus

Tiivistemateriaalien luokitus Tiivistemateriaalien luokitus Tiivistetekniikassa käytetään pääasiassa kahta makromolekyylisten (polymeeristen) aineiden ryhmää: elastomeereja ja kestomuoveja. Makromolekyyliset aineet ovat orgaanisia

Lisätiedot

vink passion for plastics PE Tekniset tiedot

vink passion for plastics PE Tekniset tiedot vink passion for plastics PE Tekniset tiedot PE Tekniset tiedot PE - polyeteeni kehitettiin jo -luvulla. Englantilainen ICI kehitti suurpainepolyetyleenin, mutta 195 kehitettiin Ziegler-menetelmä, joka

Lisätiedot

MUOVIT VAATETUSTEKNIIKASSA 31 3. 2010.

MUOVIT VAATETUSTEKNIIKASSA 31 3. 2010. MUOVIT VAATETUSTEKNIIKASSA 31.3.20103 SISÄLLYLUETTELO 2. TEKSTIILEISSÄ KÄYTETTÄVÄT SYNTEETTISET POLYMEERIT JA NIISTÄ VALMISTETTAVAT KUIDUT 21 2.1 Yleistä 2.2 Akryylimuovit 2.3 Modifioidut akryylit ja akryylistä

Lisätiedot

Avaruus- eli stereoisomeria

Avaruus- eli stereoisomeria Avaruus- eli stereoisomeria KEMIAN MIKRO- MAAILMA, KE2 Kolme alalajia: 1) cis-trans-isomeria, 2) optinen isomeria ja 3) konformaatioisomeria, Puhtaiden stereoisomeerien valmistaminen ja erottaminen toisistaan

Lisätiedot

ERIKOISMUOVIT JA BIOMUOVIT

ERIKOISMUOVIT JA BIOMUOVIT HYVÄ TIETÄÄ MUOVISTA MuoviPlast-lehti jatkaa tässä numerossa 10-osaista artikkelisarjaa Hyvä Tietää Muovista. Siinä esitellään perustietoa tavallisimmista muoveista, kuten valtamuovit, tekniset muovit,

Lisätiedot

VII JAKSO MUOVIT JA MUOVITAVARAT; KUMI JA KUMITAVARAT

VII JAKSO MUOVIT JA MUOVITAVARAT; KUMI JA KUMITAVARAT 31.10.2014 FI Euroopan unionin virallinen lehti L 312/289 VII JAKSO MUOVIT JA MUOVITAVARAT; KUMI JA KUMITAVARAT Huomautuksia 1. Tuotteet pakattuina sarjoiksi, jotka koostuvat kahdesta tai useammasta erillisestä

Lisätiedot

MUOVIT TÄMÄN PÄIVÄN KONEENRAKENNUKSESSA PLASTICS IN TODAY S MACHINE BUILDING

MUOVIT TÄMÄN PÄIVÄN KONEENRAKENNUKSESSA PLASTICS IN TODAY S MACHINE BUILDING LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LUT Metalli Konetekniikan koulutusohjelma BKA0400 Kandidaatintyö ja seminaari MUOVIT TÄMÄN PÄIVÄN KONEENRAKENNUKSESSA PLASTICS IN TODAY S MACHINE BUILDING Lappeenrannassa

Lisätiedot

Biopolymeerit. Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä.

Biopolymeerit. Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä. Biopolymeerit Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä. Tärkeimpiä biopolymeerejä ovat hiilihydraatit, proteiinit ja nukleiinihapot. 1 Hiilihydraatit Hiilihydraatit jaetaan mono

Lisätiedot

Lukitteet, tiivisteet ja liimat

Lukitteet, tiivisteet ja liimat Lukitteet, tiivisteet ja liimat Kierrelukitteet ja tiivisteet Lukitteiden tehtävä on estää liitosta löystymästä. Samalla kovettunut aine pitää kosteuden ja esimerkiksi syövyttävät aineet poissa rakenteista.

Lisätiedot

8. Alkoholit, fenolit ja eetterit

8. Alkoholit, fenolit ja eetterit 8. Alkoholit, fenolit ja eetterit SM -08 Alkoholit ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on yksi tai useampia -ryhmiä. Fenoleissa -ryhmä on kiinnittynyt aromaattiseen renkaaseen. Alkoholit voivat olla primäärisiä,

Lisätiedot