Megakonferenssi Loppuraportti. Jani Tiihonen CSC Tieteellinen Laskenta Oy raportti valmistunut

Transkriptio

1 Megakonferenssi Loppuraportti Jani Tiihonen CSC Tieteellinen Laskenta Oy raportti valmistunut

2 Sisältö Esittely...2 Tekniikkaa ja tilastoja...2 Megakonferenssin kulku...4 Yhteenveto...5 Esittely H.323 videoneuvottelulaitteet ovat hitaasti mutta varmasti syrjäyttämässä vanhat ISDN pohjaiset videoneuvotteluratkaisut korkeakouluissa. Tätä prosessia tukemaan ja helpottamaan toimii tekninen ryhmä, joka järjesti ison yhteisen Kansallisen Megakonferenssin videoneuvottelun teknologian ja järjestelmien testaukseen. Megakonferenssi pidettiin ensimmäistä kertaa Kansainvälisiä Megakonferensseja on pidetty tähän mennessä kolme ja neljäs Megakonferenssi on tarkoitus pitää joulukuussa Tämän raportin tarkoitus on kertoa Kansallisen Megakonferenssin teknisestä toteutuksesta, tilastoista ja ongelmista. Yhteenvedossa esitetään muutamia parannusehdotuksia tulevia Megakonferensseja varten joita voi soveltaa myös muissa videoneuvottelutilanteissa. Tekniikkaa ja tilastoja Kansallisen Megakonferenssin perustana oli kaksi CSC:n videoneuvottelusiltaa sekä, Jyväskylän Yliopiston, Lappeenrannan Teknillisen Korkeakoulun ja Oulun yliopiston sillat, jotka ketjutettiin (cascade) toisiinsa H.323 päätelaiteiden yhdistämiseksi. Yksi CSC:n videoneuvottelusilloista toimi konferenssin keskipisteenä, johon muut sillat ottivat yhteyden. Ketjutuksella vähennettiin merkittävästi verkon kuormitusta ja mahdollistettiin useampien H.323 päätelaitteiden yhdistäminen. Yksittäinen päätelaite otti yhteyden sille määrättyyn videoneuvottelusiltaan, joka jakoi kuvan eteenpäin muille silloille ja sitä kautta H.323 päätelaitteille [kuva 1]. Videoneuvottelusiltojen ketjutuksesta löytyy perusteellisempi tekninen dokumentti osoitteesta

3 Oulun CUCS v5.0 Jyväskyl än RadVision Lappeenrannan RadVision CSC:n CUCS v6.0 Silta CSC:n CUCS v5.0 H.323 päätelaite CUCS = CUseeme Conference Server Radvision = RadVision MCU-323 Kuva 1 CSC:n CUCS v6.0 sijaitsi verkon solmukohdassa, joten näin yhteydet eri paikkakuntien välillä olivat mahdollisimman hyvät. Päätelaitteet jaettiin siltojen kesken siten, että CSC:n CUCS v5.0 hoiti pääkaupunkiseudun ja Turun seudun liikenteen. Jyväskylän Radvisioniin kiinnittyi päätelaitteet keski-suomesta, Lappenrannan Radvisioniin itä-suomesta ja Oulun CUCS v5.0 hoiti liikenteen pohjois-suomesta. H.323 päätelaitteiden ja videoneuvottelusiltojen väliseksi yhteysnopeudeksi valittiin 384 kbps. Sama yhteysnopeus määriteltiin myös videoneuvottelusiltojen välille. Tämä tarkoitti sitä, että kaikki konferenssiin osallistujat joutuivat konfiguroimaan omista päätelaitteistaan yhteysnopeuden oikeaksi. Yhteysnopeus 384 kbps varmisti osallistujille riittävän kuvan ja äänen laadun sekä laitteiden toimivuuden siltojen kanssa. Joissain päätelaitteissa on videoneuvottelun maksiminopeus 384 kbps, joten yhteysnopeus päätettiin rajoittaa kyseiseen nopeuteen. Lisäksi Radvision MCU-323 videoneuvottelusillassa on rajoitettu kaistan kokonaismäärä käyttäjien kesken. Asettamalla yksittäisen päätelaitteen yhteysnopeus 384 kbps saattin Radvisioniin kytkettyä useampia H.323 päätelaitteita. Konferenssiin pystyttäminen toteutettiin siten, että jokainen H.323 päätelaite otti ensin yhteyden sille määrättyyn videoneuvottelusiltaan. Tämän jälkeen sillasta vastuussa ollut henkilö, varmistuttuaan kaikkien osapuolten olevan mukana, otti sillalla yhteyden CSC:n CUCS v6.0 palvelimeen ja konferenssi saatiin pystyyn. Näin saatiin helpommin varmuus päätelaitteiden toimivuudesta pienemmässä ryhmässä ennen kokonaisuuden pystyttämistä ja vähennettiin testitilanteen aiheuttamaa

4 ylimääräistä häiriöliikennettä päätelaitteiden välillä. Seuraavassa taulukossa on videoneuvottelusiltoihin kytkeytyneiden H.323 päätelaitteiden määrä. Taulukosta on jätetty pois CSC:n CUCS v6.0, joka toimi siltojen kokoajana. Videoneuvottelusilta Päätelaitteiden lukumäärä CSC - CUseeMe Conference Server v Jyväskylän Yliopisto - Radvision MCU LTKK - Radvision MCU Oulun Yliopisto - CUseeMe Conference Server v5.0 3 Taulukko 1 Megakonferenssin tukena tapahtuman aikana oli CSC:n palvelimelle pystytetty reaaliaikainen chat-ikkuna. Chat oli toteutettu Java teknologialla, joten siihen pääsi selaimella käsiksi kaikki kokoukseen osallistuneet. Megakonferenssin aikana Javaappletissa oli parhaimmillaan lähes 40 käyttäjää ja näin voitiin kätevästi informoida kaikkia osapuolia konferenssin aikana ilmenneistä ongelmista. Lisäksi chat toimi Real-lähetystä seuranneiden paluukanavana ja he saivat esittää luennoitsijalle kysymyksiä. Tosin Real lähetystä seuraavia haittasi se, että lähetys oli puskuroinnin takia jäljessä lähes 30 sekuntia. Kaikkiaan päätelaitteita konferenssiin osallistui 31 kappaletta 13 eri paikkakunnalta ja megakonferenssia seurasi yhteensä arviolta 120 henkilöä. Paikkakunta H.323 päätelaitteet Henkilöluku Oulu 3 10 Kokkola 1 4 Vaasa 1 3 Kuopio 1 5 Joensuu 2 3 Jyväskylä 2 5 Lappenranta 1 4 Tampere 1 7 Lahti 1 1 Turku 4 19 Espoo 6 12 Helsinki 7 45 CERN, Geneve 1 2 Yhteensä: Taulukko 2 Real-video lähetettiin verkkoon Helsingin yliopiston ATK-osaston ( ja CSC:n palvelimien kautta. Konferenssin aikana Realvideolähetyksiä käynnistettiin kaikkiaan 352 kertaa eri IP-osoitteista. Megakonferenssin kulku Osallistujat saatiin kasattua hyvissä ajoin ennen konferenssia ja konferenssi alkoi aikataulun mukaisesti klo Konferenssille varattiin aikaa kaksi tuntia, mutta alkuperäinen tarkoitus oli viedä tapahtuma läpi puolessatoista tunnissa. Konferenssin

5 aikana jotkut esitykset venyivät hieman aikataulusta ja varsinkin viimeinen esitys aiheutti paljon keskustelua, joten konferenssin saatiin päätökseen noin klo Teknisiä ongelmia esiintyi etenkin kokouksen alkupuoliskolla. Varsinkin ensimmäisen esityksen aikana videokuva ei pysynyt puhujassa vaan kuva vaihtui väärälle paikkakunnalle. Pääasiallinen syy väärän paikkakunnan näkymiselle oli videoneuvottelulaitteiden vastuuhenkilöiden huolimattomuus. Vastuuhenkilöt unohtivat sulkea mikrofoninsa seuratessaan esiintyjää ja näin kuva vaihtui suurimmassa äänessä olevalle paikkakunnalle. Osa häiriöistä johtui siltojen välisen liikenteen osittaisesta hidastumisesta. Hidastumiseen ei saatu selville mitään erityistä syytä. Konferenssin aikana otettiin kuitenkin käyttöön lähtevän kuvan pakotus, jotta kuvan vaihtuminen voitiin poistaa. Lähtevän kuvan pakotuksessa sillasta laitetaan päälle esiintyjältä tuleva kuva ja pakotetaan se näkymään kaikissa muissa etäpisteissä. Lähtevän kuvan pakotuksessa pitää teknisten henkilöiden olla tarkkana ja vapauttaa pakotus mikäli joltain muulta paikkakunnalta esitetään kysymyksiä. Ääni tuli oikeasta paikasta koko konferenssin ajan. Varsinkin CSC:n CUCS v5.0 oli konferenssin aikana useita ongelmia, mitkä johtuivat suurimmaksi osaksi palvelimen suuresta kuormasta. CUCS v5.0 oli parhaimmillaan kiinni 17 H.323 päätelaitetta. Tämän vuoksi konferenssin aikana videoneuvottelusilta pudotti aika ajoin osallistujia pois konferenssista. Lisäksi CUCS v5.0 oli jo suhteellisen vanha versio siltaohjelmasta joten osa ongelmista saattoi johtua itse palvelinohjelmistosta. Megakonferenssi ja käytettävät tekniikat olivat melkein kaikille osanottajille uusia, joten alku meni osanottajilta tekniikkaa ihmetellessä. Viimeisen esityksen aikana, joka tuli Riitta Rinta-Filppulan pitämänä Sveitsistä, tekniikka häipyi taka-alalle ja tilalle tuli oikeaa vuorovaikutusta. Kysymyksiä Riitalle esitettiin niin videoneuvottelupisteistä kuin chatin kautta. Real-lähetystä seuranneet käyttivät kysymysten esittämiseen chattia kuten alunperin suunniteltiin. Yhteenveto Ensimmäinen kriittinen uudistus koskee videoneuvottelukonferenssin varapuheenjohtajan valintaa. Megakonferenssin aikana sattui tilanne, jossa valitun puheenjohtajan videoneuvottelupäätelaite putosi pois konferenssista kesken puheenvuoron. Jani Tiihonen otti tilanteessa puheenjohtajan roolin kunnes valittu puheenjohtaja sai uuden yhteyden konferenssiin. Vastaavien tilanteiden varalta kannattaa valita varapuheenjohtaja jo ennen varsinaista videoneuvottelukonferenssia tai kokousta. Esityksiin ja niiden kestoon kannaattaa tulevaisuudessa kiinnittään enemmän huomiota. Videoneuvottelussa esitykset tulevat videokuvan kautta mikä vaikeuttaa niiden seuraamista. 20 minuuttia on videoneuvotteluesityksen ehdoton maksimipituus, jotta sen jaksaa seurata intensiivisesti loppuun saakka. Esitystä suunniteltaessa on huomioitava käytettävissä olevat välineet. Esityskalvot olisi syytä tehdä erikseen videoneuvottelukokousta varten ja niistä mahdollisimman selkeitä käyttäen mm. suurta fonttikokoa (pistekoko 24-30) ja selkeää grafiikkaa. Megakonferenssissa ei ollut käytössä sovellusten jakoa joten kalvojen selkeys korostuu niiden tullessa yleisölle videokuvan kautta. Lisäksi esitelmiä kannattaa tiivistää mahdollisimman paljon ja käyttää esityksessä mahdollisimman vähän puhekieltä sillä

6 videoneuvottelussa ei päästä vielä lähellekkään luokkahuoneen vuorovaikutustunnetta. Kuten Taulukko 1 osoittaa, H.323 päätelaitteet jakautuivat hyvin epätasaisesti eri videoneuvottelusiltojen kesken. Tämä johtuu siitä, että päätelaitteet jaettiin maantieteellisesti eri videoneuvottelusilloille. Pääkaupunkisseudulta ja Turun seudulta osallistui eniten päätelaitteita. CSC:n CUCS v5.0 toimi konferenssin aikana hyvin epäluotettavasti. Videoneuvottelusilta pudotti osallistujia pois konferenssista säännöllisin väliajoin. Osittain epäluotettavuutta olisi voinut ehkäistä jakamalla CUCS v5.0 sillan kuormaa muiden siltojen kesken. Lisäksi v5.0 on vanha versio videoneuvottelupalvelimesta ja se on tarkoitus päivittää versioon 6.0 syksyn 2002 aikana. Reaaliaikainen chat on vastaavanlaisissa tapahtumissa ehdoton väline paluu- ja informaatiokanavana. Ilman reaaliaikaista keskustelua useat tahot olisivat oleet ilman tukea eikä heihin olisi saanut yhteyttä muuten kuin yksitellen puhelimen välityksellä. Nyt voitiin kaikkia tahoja informoida ongelmatapauksista välittömästi samanaikaisesti. Lisäksi voitiin välittää kysymyksiä luennoitsijalle esityksen aikana. Kokonaisuutena Megakonferenssi onnistui hyvin ja siitä saatu palute oli positiivista. Tilanne oli lähes kaikille osanottajille uusi ja tekniikan toimivuutta jännitettiin loppuun saakka. Konferenssin loppuvaiheessa tekniikka jäikin taustalle ja osallistujien kesken alkoi tulla todellista vuorovaikutusta. Saadut kokemukset olivat sen verran positiivisia, että vastaavanlaisia tapahtumia tullaan toteuttamaan jatkossa pelkästään videoneuvottelun avulla. Lisätietoja ja Megakonferenssin kaikki esitelmät videoina löytyy osoitteesta