ILOMANTSIN KUNTA Tarkastuslautakunta ARVIOINTIKERTOMUS. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta vuonna (39)

Transkriptio

1 ILOMANTSIN KUNTA Tarkastuslautakunta ARVIOINTIKERTOMUS Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta vuonna (39)

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Ilomantsin kunnan hallinnon ja talouden tarkastus Tarkastuslautakunta Tilintarkastus Esteellisyydet Tarkastuslautakunnan toiminta Vuoden 2009 arviointikertomuksen aiheuttamat toimenpiteet Aikaisempien arviointikertomusten huomiot Toiminnallisten tavoitteiden asettaminen Taloussuunnitelman sitovat tavoitteet Toiminnan yleiset tavoitteet Toimielinkohtaiset tavoitteet ja niiden toteutuminen Investointitavoitteet ja niiden toteutuminen Kunnan taloudellisen aseman kehittyminen Kunnan määräysvallassa oleville yhteisöille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Tarkastuslautakunnan tarkastustoimintaan perustuvat muut havainnot Avustustenjakoperiaatteet Esteellisyyskysymykset Toiminta- ja käyttösuunnitelman vahvistaminen Hallinnon avoimuus Eriarvoinen kohtelu Henkilöstö Yhteenveto (39)

3 1 Ilomantsin kunnan hallinnon ja talouden tarkastus 1.1 Tarkastuslautakunta Ilomantsin kunnanvaltuusto on asettanut tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Lautakunta valmistelee valtuustossa päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat ja arvioi valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista sekä kiinnittää huomiota toiminnan, toimintatapojen sekä palvelujen järjestämisen tarkoituksenmukaisuuteen. Vuosittain tarkastuslautakunta laatii arviointikertomuksen talousarvion rinnalla hyödynnettäväksi ohjauksen ja toiminnan kehittämisen välineeksi. Lautakuntaan kuuluu seitsemän jäsentä, joista puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan on oltava valtuutettuja. Tarkastuslautakunnan jäseninä ja heidän henkilökohtaisina varajäseninään ovat toimineet: Jäsenet Varajäsenet Hassinen Taisto Karhapää Sirpa Nygrén Tuire Pesonen Tarmo Sissonen Raili Sivonen Hannu Vanhanen Taisto Martiskainen Markku Kymäläinen Pekka Kanninen Helena Puhakka Olli Sivonen Sirpa Wallén Maija Kukkonen Hilkka ( asti) Lautakunnan puheenjohtajana ja esittelijänä on toiminut Tuire Nygrén, varapuheenjohtajana Taisto Vanhanen, sihteerinä asti Ritva Kontkanen ja varalla Eija Liimatta sekä alkaen Minna Ryhänen. Lautakunnan valitsemassa työjaostossa ovat toimineet Tuire Nygrén (pj.), Taisto Vanhanen (vpj.), Taisto Hassinen, Sirpa Karhapää ja Raili Sissonen sekä sihteerinä asti Ritva Kontkanen ja varalla Eija Liimatta sekä alkaen Minna Ryhänen. 1.2 Tilintarkastus Ilomantsin kunnan tilintarkastajaksi valtuustokaudeksi on valittu JHTTyhteisö Oy Audiator Ab vastuunalaisena tilintarkastajana JHTT, KHT Aimo Hukkamäki asti ja sen jälkeen JHTT, HTM Pentti Tanskanen. Avustavana tilintarkastajana on toiminut KTM Taina Törrönen. Tilintarkastajat ovat osallistuneet useimpiin lautakunnan kokouksiin sekä katselmuksiin. 3 (39)

4 1.3 Esteellisyydet Esteellisyydet on otettu huomioon tarkastuslautakunnan kokouksissa sekä arviointikertomusta valmisteltaessa, jolloin esteellinen jäsen ei ole osallistunut ko. toimielimiä koskevien asioiden valmisteluun, käsittelyyn eikä päätöksentekoon. Jäsen/varajäsen Esteellisyys Taisto Hassinen Helena Kanninen Markku Martiskainen Tuire Nygrén Tarmo Pesonen Olli Puhakka Raili Sissonen Taisto Vanhanen ympäristölautakunta varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta maaseutulautakunta vapaa-aika- ja ympäristöltk:t sekä Ilomantsin Lämpö Oy perusturvalautakunta perusturvalautakunta Kiinteistö Oy Pogostan Vuokratalot Kiinteistö Oy Pogostan Vuokratalot 2 Tarkastuslautakunnan toiminta Tarkastuslautakunta on vahvistanut toimintaansa varten tarkastussuunnitelman vuosille Kullekin vuodelle on määritelty tarkastuksen painopistealueet. Vuoden 2010 painopistealueita olivat: - Kunnanhallitus - Maaseutulautakunta - Perusturvalautakunta/Sosiaalipalvelut - Tekninen lautakunta/tilahallintopalvelut ja investoinnit Talousarviossa tarkastuslautakunnan tavoitteiksi on asetettu päätösten ajantasainen seuranta, katselmukset toimintayksiköissä, kuntalaisten kuuleminen ja hallinnonalojen ja tulosyksiköiden johtajien kuuleminen. Lautakunta on kokoontunut vuoden 2010 aikana 5 kertaa ja työjaosto 6 kertaa. Arviointivuoden 2010 osalta lautakunta on kuullut: Kunnanjohtaja Markku Lappalaista 1.2. ja sekä Hallintojohtaja Hilkka Ikosta 1.2. ja sekä Perusturvajohtaja Esko Oikarista Johtava lääkäri Arto Mönttistä Tilapalveluvastaava Margit Jaatista Tekninen johtaja Olli Summalaa Sosiaalitoimen katselmus pidettiin sosiaaliosastolla sekä tutustumalla kehitysvammapalvelujen toimintakeskuksen sekä asuntolan toimintaan. 4 (39)

5 Arkistokatselmus pidettiin perehtymällä arkistotoimen ja asiakirjahallinnon voimassa oleviin periaatteisiin ja kehityksen suuntaan sekä tutustumalla hallintoosaston arkistoihin sekä keskusarkistoon. Kylätoiminnan katselmus toteutettiin siten, että tarkastuslautakunnan jäsenistöä osallistui Hattuvaaran, Käenkosken, Mekrijärven sekä Mäkikylien kylätapaamisiin helmimaaliskuussa Vuoden 2010 toiminnan arviointia varten lautakunta on seurannut systemaattisesti valtuuston, lautakuntien, YT-toimikunnan sekä kunnanhallituksen henkilöstö- ja elinkeinojaostojen esityslistoja ja pöytäkirjoja. Tilintarkastajat ovat selostaneet tarkastustyönsä etenemistä lautakunnan kokouksissa, saattaneet esille tulleita asioita tarvittaessa suoraan ao. viranhaltijoiden tietoon sekä toimittaneet tarkastuslautakunnalle seuraavat muistiot tarkastustyöstä: Talous ja toimintatilasto Maaseutulautakunta Tekninen lautakunta: Toimitilat -vastuualue Valtiolle ilmoitettujen oppilastilastojen tarkastus Kuntalaisten ja valtuutettujen tekemät aloitteet Toimeentulotukien atk-avusteinen tarkastus Teknisen toimen tositetarkastus Ilomantsin IT-tarkastus 3 Vuoden 2009 arviointikertomuksen aiheuttamat toimenpiteet Kunnanvaltuusto käsitteli kokouksessaan vuoden 2009 arviointikertomuksen tarkastuslautakunnan valmisteleman esityksen pohjalta, merkitsi arviointikertomuksen vuodelta 2009 tiedoksi, kävi arviointikeskustelun vuodelle 2009 asettamiensa tavoitteiden toteutumisesta ja päätti olla antamatta kunnanhallitukselle ja lautakunnille evästyksiä. Arviointikertomuksen pohjalta kunnanhallitus päätti / 137 ryhtyä toimenpiteisiin, jotka ovat vuoden 2010 kuluessa edenneet tarkastuslautakunnan havainnoinnin perusteella seuraavasti: Khall 1. Tarkastuslautakunnan arviointikertomus lähetetään hallintokunnille. Arviointikertomus on toimitettu kaikille hallintokunnille. Khall 2. Hallintokuntien tulee käsitellä kokouksissaan tarkastuskertomuksessa mainitut yleiset sekä hallintokuntakohtaiset huomiot ja puutteet sekä päättää niiden johdosta tehtävistä toimenpiteistä. 5 (39)

6 Hallintokunnat ovat käsitelleet arviointikertomusta seuraavasti: Perusturvalautakunta on kokouksessaan vastannut arviointikertomuksessa esitettyihin huomioihin seuraavasti: Arviointikert. 1. Perusturvalautakunta on kokouksessaan esittänyt kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle muutoksia vuoden 2009 käyttötalousosan määrärahoihin ja tuloarvioihin. Perusturvalautakunta ei ole siten toiminut edellytetyllä tavalla, että mahdolliset talousarviomuutokset esitetään valtuustolle talousarviovuoden aikana. Erikoissairaanhoidon lopullinen lasku edelliseltä vuodelta tulee vasta helmi-maaliskuussa. Kun laskun suuruus vuodelta 2009 tuli tietoon helmikuussa, perusturvajohtaja neuvotteli hallintojohtajan kanssa mahdollisen talousarviomuutoksen esittämisestä valtuustolle. Neuvottelun jälkeen perusturvalautakunta teki muutosesityksen vielä vuoden 2010 puolella määrärahoihin. Jatkossa mahdolliset talousarviomuutokset esitetään valtuustolle talousarviovuoden aikana. Arviointikert. 2. Perusturvalautakuntaa lukuun ottamatta kehityskeskustelut ovat toimintakertomuksen perusteella toteutuneet tavoitteen mukaisesti. Joissakin perusturvan yksiköissä esimiehellä voi olla jopa alaista, joten kehityskeskustelujen käyminen tavoitteen mukaisesti ei ole toteutunut. Asia otetaan esille syksyn 2010 ensimmäisessä perusturvan esimiespalaverissa. Esimiehiä ohjeistetaan rytmittämään kehityskeskustelut siten, että ne käydään ainakin kerran kahdessa vuodessa. Arviointikert. 3. Perusturvalautakunta ei ole yltänyt muiden asukkaan kuntien keskimääräiseen kustannustasoon. Ylityksen määrä ei toimintakertomuksessa kuitenkaan ilmene. Vertailu omaan sairaanhoitopiiriin: Ilomantsi (netto /as) PKSSK (netto /as) Sosiaali- ja terveydenhuolto Sosiaalitoimi Terveydenhuolto Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Arviointikert. 4. Perusturvalautakunta ei ole ilmoittanut johtamiskoulutuksen saavutettua tasoa. 6 (39)

7 Perusturvan esimiehistä 60 %:lla on jonkinasteinen johtamiskoulutus. Ne esimiehet, joilta johtamiskoulutus puuttuu, osallistuvat syksyllä 2010 ja talvella 2011 kunnassa järjestettävään räätälöityyn esimieskoulutukseen. Arviointikert. 5. Perusturvalautakunta ei yltänyt tavoitteeseen sairauspoissaolojen osalta. Tavoite alle 10 päivää/työntekijä. Perusturvassa oli vuonna 2009 muutama pitkäaikainen sairauspoissaolojakso. Monissa yksiköissä tehdään raskasta hoitotyötä kolmessa vuorossa ja hoitohenkilökunta ikääntyy koko ajan, mikä näkyy myös sairauspoissaoloina. Hoiva- ja hoitoyksiköissä on paljon työllistettyjä työntekijöitä, jotka lasketaan kuuluvaksi vakituiseen henkilökuntaan. Aika ajoin heidän kohdalla on paljon sairauspoissaoloja, mikä näkyy tilastoissa sairauspoissaolojen määrän kasvuna. Työterveyshoitaja Hannu Ehrukaisen johdolla sairauspoissaoloihin kiinnitetään huomioita varhaisessa vaiheessa VARPU-menetelmällä. Vuoden 2011 talousarvion valmistelun yhteydessä selvitetään, onko mahdollista hoitoja hoivapuolella korvata osa työllistetyistä vakihenkilökuntaan laskettavista työntekijöistä koulutetuilla ja ammattitaitoisilla työntekijöillä. Arviointikert. 6. Perusturvalautakunnan työntekijät saivat keskimäärin 3,8 pv täydennyskoulutusta, mutta koulutus jakautui henkilöstölle epätasaisesti. Usein koulutuspäätökset tehdään työntekijän aloitteesta ja toivomuksesta. Jatkossa työntekijöitä tulee ohjata koulutukseen enemmän siitä näkökulmasta, mikä on työyksikön/työnantajan tarve lisä- ja täydennyskoulutuksesta asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Asia otetaan esille kehityskeskusteluissa ja syksyn 2010 perusturvan esimiespalavereissa. Arviointikert. 7. Palvelun kustannukset ylittivät tavoitetason. Ylityksen suuruutta ei kertomuksessa ilmoiteta. Lääkärin vastaanotolle kuntalaiset joutuivat jonottamaan tavoitetta pidempään, mutta keskimääräistä odotusaikaa ei kertomuksessa ilmoiteta. Johtamiskoulutukselle ja kehityskeskusteluille asetetut tavoitteet eivät toteutuneet ja kuntoutuksen asiakastyytyväisyyskysely jäi toteutumatta. Palvelutason kustannustason ylitys käy ilmi edellä kohdassa 3. olevasta taulukosta. Keskimääräinen jonotusaika lääkärille vuonna 2009 oli n. 21 vrk. Johtamiskoulutukseen ja kehityskeskusteluihin liittyviin arviointeihin on vastattu kohdissa 2. ja 4. Kuntoutuksen asiakastyytyväisyyskysely on jäänyt tekemättä. Kuntoutus organisoidaan uudestaan alkaen, joten asiakastyytyväisyyskysely on tarkoituksenmukaista tehdä myöhemmin. Arviointikert. 8. Toiminnot oli budjetoitu jo alunperin epärealistisesti. Tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan perusturvalautakunnan toiminnan suunnitteluun ja sitä vastaavaan budjetointiin tulee kiinnittää tulevien vuosien talousarviota laadittaessa aivan erityistä huomioita. 7 (39)

8 Kun talousarvioesitystä suunnitellaan ja käsitellään työntekijätasolla tulosyksiköissä ja siitä päätetään lautakunnassa, meno- ja tuloarviot on esityksessä yleensä tehty realistisella tasolla tiedossa olevan tarpeen mukaisesti. Koska hallintokuntien talousarvioesitykset pitää saada sopimaan kunnanhallituksen ja - valtuuston käsittelyssä tiettyyn raamiin, joudutaan perusturvalautakunnankin talousarvioesityksestä vähentämään toimintakuluja. Koska lähes kaikki perusturvan toiminnot ovat lakisääteisiä ja pakko järjestää, karsinnat aiheuttavat talousarviovuonna paineita määrärahojen ylityksiin. Ylitykset pyritään kattamaan ensisijaisesti joltakin toiselta menokohdalta talousarvion sisältä. Talousarviota laadittaessa ei pystytä useinkaan täydellisesti ennakoimaan, millaisia kunnan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvia palvelutarpeita talousarviovuonna syntyy. Monia syntyviä ylityksiä (esim. erikoissairaanhoito, välttämättömät lastensuojelulain mukaiset sijaishuollot, vanhusten asumispalvelujen osto, lääkärityövoiman hankkiminen välttämättömien lääkäripalvelujen turvaamiseksi, sijaisten palkkaamiset sairauslomien ajaksi) ei pystytä kattamaan talousarvion sisältä muilta menokohdilta. Tämän johdosta on jouduttu usein esittämään vuoden aikana valtuustolle talousarviomuutos. Arviointikert. 9. Uusitun taloushallintaohjelmiston edellytyksiä hyödyntäen talousseuranta tulee saada ajantasaiseksi ja kaikkien toimintojen taloudellisuuden tarkastelu toiminnalliseksi ohjenuoraksi - potilaiden hyvinvoinnista ja palvelujen laadusta tinkimättä. Uusi taloudenhallintaohjelmisto on merkittävästi parantanut talouden seurantaa kuukausitasolla vuoden 2010 aikana. Perusturvajohtaja, tulosalueiden esimiehet ja perusturvan taloussihteeri ovat kuukausittain tarkastelleet talouden toteumaa kustannuspaikkakohtaisesti. Jos ohjelmaa saadaan kehitettyä vielä siten, että kaikki eläkemenot ja lomapalkkavaraukset kirjautuvat kuukausittain raporttiin, taloutta voi seurata vieläkin enemmän reaaliajassa. Perusturvassa on paljon henkilökuntaa ja määräaikaisia työntekijöitä vuoden aikana, joille lomapalkat maksetaan aina työsuhteen päättyessä. Jos nämä menot kirjautuvat ohjelmaan kuukausittain, talouden seurattavuus paranee. Arviointikert. 10. Lääkäriaikojen varauskäytäntö on kuntalaisen kannalta työläs, joustamaton ja perinteisissä kaavoissa pysyttelevä. Mediatri-ohjelmiston avulla käytäntöihin tulisi löytää asiakkaan tarpeet paremmin huomioivia toimintamalleja. Vuoden 2010 aikana käyttöön otettu päivystävän sairaanhoitajan vastaanottomalli on osaltaan tuonut parannusta tilanteeseen. Siitä on tullut myönteistä palautetta monelta taholta. Lääkäriaikojen varauskäytännöissä on edelleen kehittämisen varaa. Asia otetaan esille perusturvan esimiespalaverissa syksyn 2010 aikana. Arviointikert. 11. Vuodeosastoilla suoritetun tarkastuksen perusteella ilmapiiri osastoilla on lämmin ja potilaiden hyvinvoinnista huolta pitävä ja potilastyytyväisyys aivan ilmeinen. Kuitenkin henkilöstön riittävyydessä on edelleenkin aukkokohtia. Myös kuntoutuksen puute/riittämättömyys todettiin osastoilla olevien potilaiden toipumista ja omaehtoisuutta heikentäväksi tekijäksi. 8 (39)

9 Vuodeosaston henkilökunnan määrä täyttää suositusten mukaisen tason, kun huomioon otetaan työllistetyt työntekijät. Perusturvalautakunnassa on pohdittu ja tehty laskelmia mahdollisuudesta korvata työllistettyjä työntekijöitä koulutetulla ammattitaitoisella henkilökunnalla. Asia on esillä vuoden 2011 talousarvioita valmisteltaessa. Kuntoutus organisoidaan uudestaan alkaen, jolloin kuntoutuksen ammattilaisten osaamista keskitetään enemmän mm. vuodeosastolle. Arviointikert. 12. Tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan kotihoitopalveluiden kohdentumisen tasapuolisuus tulisi selvittää ja ryhtyä tarvittaessa korjaaviin toimenpiteisiin. Perusturvajohtaja selvittää asian vuoden 2010 aikana kotihoidonohjaajan ja hoito- ja hoivatyönjohtajan kanssa. Arviointikert. 13. Kuntoutuspalveluihin kohdistunut kuntalaispalaute kiirehtii asiakastyytyväisyyskyselyn viiveetöntä toteutumista. Kuntoutus organisoidaan uudestaan alkaen. Lienee tarkoituksenmukaista tehdä asiakastyytyväisyyskysely sen jälkeen, kun on kertynyt kokemusta uudesta työnjaosta ja toimintamallista. Arviointikert. 14. Työaikamuodon muutos vastaamaan KVTES:iä henkilökunnan kannanotoista piittaamatta oli kuntalaisnäkökulmasta tarkasteltuna hyödyiltään kyseenalainen toimenpide. Tarkastuslautakunta suosittaa huolehtimaan asiakaspalvelun jatkuvuudesta myös lounasaikaan. Työaikamuodot on saatettu KVTES:n ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ohjeiden ja säännösten mukaisiksi, kuten on tehty lähes kaikissa Pohjois-Karjalan kunnissa. Voimassa oleva KVTES ( ) ei tunne enää muodollisen jaksotyön käsitettä. Yksiköiden tulee porrastaa työvuorotaulukot ja niihin liittyvät lepotauot siten, että asiakaspalvelu toimii tarvittaessa myös lounasaikaan. Arviointikert 15. Arvioinnin kannalta perusturvalautakunnan tavoitteenasettelu ja toimintakertomus olivat niukasti tietoa antavia kun otetaan huomioon, että perusturvan toimintoihin kuluu lähes 60 % kunnan budjetista. Tarkastuslautakunta ehdottaa erillistä tavoitteenasettelua yleis-, sosiaali-, terveys- ja vanhuspalveluille. Keväällä 2010 myös perusturvalautakunnan esimiehet osallistuivat BSC-koulutukseen. Koulutuksen antia hyödynnetään vuoden 2011 talousarvion laadinnassa. Tarkastuslautakunnan esittämä tavoiteasettelu tulosalueittain otetaan huomioon. Menestystekijöitä, arviointikriteerejä ja tavoitteita uusitaan ja tiivistetään kaikilla tulosalueilla Ympäristölautakunta on päättänyt merkitä arviointikertomuksen vuodelta 2009 tiedoksi, todeta tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa esitetyt 9 (39)

10 huomiot aiheellisiksi ja korjaavana toimenpiteenä todeta, että ympäristöterveydenhuollon toiminta on siirtymässä lähitulevaisuudessa perustettavaan ympäristöterveydenhuollon toiminta-alueeseen, mikä ei ympäristösuojeluun ja maa-ainesten ottoon liittyvien tehtävien työvoimavajausta kuitenkaan ratkaise. Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta on päättänyt merkitä tietoonsa saatetuksi arviointikertomuksen ja kunnanhallituksen esille ottamat asiat ja käsitellä sekä yleiset että varhaiskasvatus- ja koulutuslautakuntaa erikseen koskevat huomiot. Vapaa-aikalautakunta on päättänyt merkitä tiedoksi arviointikertomuksen ja kunnanhallituksen esille ottamat asiat, käsitellä sekä yleiset että vapaaaikalautakuntaa erikseen koskevat huomiot sekä todeta, että virkarakenteen selvitys on käynnissä. Maaseutulautakunta on päättänyt merkitä tietoonsa saatetuksi sekä kunnanhallituksen antamat toimintaohjeet tarkastuslautakunnan kertomuksen johdosta että tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen antaen arviointikertomukseen seuraavan vastineen: - talousarviohavainnot eivät aiheuta toimenpiteitä, - lomituspäivän hinta muodostui arvioitua suuremmaksi ja se johtui epätarkan arvion lisäksi lomituspäivien vähenemisestä, Ilomantsin pienen lomitusyksikön korkeasta kustannusrakenteesta ja osaltaan laskentaperusteiden muutoksesta, - sairauspoissaolojen korkeus selittyy lomittajakunnan korkealla keski-iällä ja ammatin raskaudella, - asiakastyytyväisyyskyselyn suorittamiselle vuonna 2009 olisi ollut perusteet tarkastuslautakunnan esittämän näkemyksen mukaisesti, - tulevassa maaseutuhallinnon uudistuksessa Joensuun seudun yhteiseen maaseutulautakuntaan tulee jäsenkuntien edustus ja mikäli isäntäkunnaksi valitaan Liperi, niin lautakunnan toimialaan kuuluu myös maatalouslomitus, - itsearvioinnin perusteellisempaan raportointiin on perusteita, - asiointiliikenteen kapasiteetti on n asiakkaan asiointikuljetusta viikossa ja sen käyttöaste on vaihdellut %:n, - asiointiliikenteen asiointiajan pidentämisen vuosille 2009 ja 2010 mahdollisti kilpailutuksen tuoma kustannussäästö, - asiointiajan pitäminen kahdessa tunnissa aiheuttaa tulevina vuosina määrärahan korotustarpeen tai jostain muusta palvelusta luopumisen. Tekninen lautakunta antoi arviointikertomuksen huomioista seuraavan selvityksen sen jälkeen kun kunnanhallitus oli merkinnyt tiedokseen muiden lautakuntien toimenpiteet ja vaatinut teknistä lautakuntaa tekemään kunnanhallitukselle selvityksen vuoden 2009 arviointikertomuksen huomioista. Arviointikert.1. Kilpailuttaminen ja hankintasopimusten teko sekä erityisesti hankintapäätösten tiedoksi saattaminen kaikille tarjouskilpailuun osallistuneille, johon asiaan tarkastuslautakunta jo vuoden 2008 arviointikertomuksessa kiinnitti huomiota, ei ole 10 (39)

11 kaikilta osin edelleenkään tapahtunut hankintalainsäädännön ja muiden säännösten mukaisesti (tilintarkastajan muistiot ja ). Hankintamenettelyjä on määrätietoisesti pyritty parantamaan koulutuksen avulla. Lautakunnan käsityksen mukaan asia on kunnossa. Toimenpiteet: Ei toimenpiteitä. Arviointikert. 2. Jo usean vuoden aikana osa valvovan viranomaisen toimenpidekehotuksista lain edellyttämien korjausten suorittamiseksi on jäänyt vaille asianmukaista huomiota (ilmastointikanavien puhdistukset, vuokra-asuntojen, keittiötilojen ja leikkikenttien korjaustarpeet, jätepisteiden siistimistarpeet). Paitsi terveydellistä ja toiminnallista haittaa laiminlyönnit ovat kuormittaneet tarpeettomasti heikosti resursoitua valvovaa viranomaista. Tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan laiminlyönneillä on ollut merkittävä rooli myös teknisen ja ympäristötoimen yhteistyöongelmissa. Valvovan viranomaisen toimenpidekehotukset on huomioitu. Työt järjestellään kiireysjärjestyksen ja resurssien puitteissa muiden työmaiden lomassa. Asetettujen toteuttamisaikataulujen kireydestä johtuen osa töistä on viivästynyt. Kaikkea ei voi tehdä samanaikaisesti. Lisäksi on huomattava, että osa korjauskehotuksista on suuruusluokaltaan sellaisia, ettei niitä voi tehdä ilman ko. kohteeseen myönnettyä investointimäärärahaa. Näissä tapauksissa on odotettava seuraavaa talousarviokäsittelyä. Ilmanvaihtokanavien puhdistukset ja säädöt on otettu erityistarkkailuun. Vuokratalojen (Vuokra-Kannel I, Vuokra-Hutut, Keskuskoulun rivitalot) osalta työt on tehty. Samoin kuin Keskuskoulun ruokalan, päiväkotien, Pogostan yläkoulun, Kahverin ja Vanhan apteekin osalta. Terveyskeskuksen IV-kanavien nuohous on lähes valmis. Vuosien varrella kertyneet viiveet saatetaan ajan tasalle ja tulevaisuudessa määräaikojen noudattaminen otetaan osaksi kehitettävää kiinteistönhoitoa (huoltokirjat). Työtehtävien kirjo kiinteistöjen hoidossa ja kunnossapidossa on moninainen ja työmaita tulee eteen nopeasti ja yllättäen, joten valvovan viranomaisen kokema laiminlyönti pääsee syntymään jo ihan resurssien puutteesta johtuen. Tilannetta ei ole ainakaan helpottanut kiinteistönhoitoresurssien karsiminen. Toimenpiteet: Järjestelmällistä työtä jatketaan resurssien sallimassa tahdissa. Valvontaviranomaiselta toivotaan keskusteluja toteuttajan kanssa ennen liian kireiden määräaikojen asettamista. Näin aikataulutavoitteet ehkä saadaan realistiselle tasolle. Arviointikert. 3. Risujen, oksien ja käsittelemättömän puutavaran vastaanottopistettä on käytetty väärin, koska alueen käyttöä on valvottu puutteellisesti. Ns. risujenpolttopaikalla sattui yksi väärinkäytös. Ruhkarannalta kuljetettuja rakennusten purkujätteitä oli ehditty kiellosta huolimatta polttaa vähäisiä määriä. Tätä tapausta lukuun ottamatta alueen käyttö on ollut asiallista. Toimenpiteet: Ei toimenpiteitä. 11 (39)

12 Arviointikert. 4. Pogostan yläasteella (ent. Parppein koulu) vuonna 2007 tapahtuneen tulipalon jälkihoito on jäänyt kesken ja vakuutuskorvaukset saamatta. Väite ei pidä paikkaansa. Vakuutusehtojen mukaista omavastuuosuutta lukuun ottamatta kaikki vakuutuskorvaukset on saatu. Toimenpiteet: Suositus tarkastuslautakunnalle selvittää asiat niiltä tahoilta, jotka ko. asiat tuntevat. Arviointikert. 5. Teknisen lautakunnan esityslistat ja pöytäkirjat ovat tiedollisesti erittäin niukkoja ja valtaosa liiteaineistoista jaetaan lautakunnan jäsenille taustamateriaalina, joka ei ole valtuutettujen ja kuntalaisten saatavilla. Asiantila heikentää demokratian toimivuutta, kuntalaisten tiedonsaantia sekä mahdollisuuksia valvoa lautakunnan ja erityisesti delegoidulla vallalla toimivien viranhaltijoiden päätöksentekoa. Teknisen lautakunnan esityslista- ja pöytäkirjakäytäntö on kaikille hallintokunnille annetun ohjeistuksen mukainen. Toimenpiteet: Ei toimenpiteitä. Kunnanhallitus antoi selvityksen vuoden 2009 arviointikertomuksen huomioista omalta osaltaan seuraavasti: a. Kunnanhallitus osallistuu Pohjois-Karjalan kuntatyöpaikkojen kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin kehittämishankkeeseen. Hankkeen aikana on laadittu eri hallintokuntien edustajien kanssa Ilotuki -ohje aktiivisesta varhaisesta puuttumisesta. Näin pyritään lisäämään työhyvinvointia ja vähentämään sairauspoissaoloja. b. Kunnassa on aloitettu tämän vuoden syksyllä esimieskoulutus. Tämän koulutuksen jälkeen esimiesten koulutustavoite toteutuu. c. Kunnanhallitus on tietoinen muutamien keskeneräisten asioiden valmistelusta. Kuitenkin on otettava huomioon esimerkiksi asuntojen vuokraustoiminnan monitoimijuus ja laajuus eli selvityksiä ja päätöksiä pitää tehdä kunnanhallituksen antamien konserniohjeiden perusteella muuallakin. Kunnanhallitus toivoo, että työryhmiltä ja hallintokunnilta tulisi selkeät ja yksimieliset asiakirjat ohjeiden ja määräysten antamiseksi kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston päätöksillä. Näin vältyttäisiin päällekkäisiltä ja työläiltä valmisteluprosesseilta. d. Lautakuntien talousarvioesitykset liitteineen lähetetään valtuutetuille taustamateriaaliksi. Kunnanhallituksen esityslistalla on luettelo esitetyistä muutoksista lautakuntien talousarvioesityksiin. Lautakunnat huomioivat muutokset käyttösuunnitelmia hyväksyessään. e. Julkiset asiat ovat julkisia, mutta yritysten asioista osa on käsiteltävä valmisteluvaiheissa ei-julkisina tai salaisina. 12 (39)

13 f. Kunnanhallitus halusi selvittää kuorma-auton hankinnassa valtuuston päättämän määrärahamuutoksen jälkeen, että kalusto on tarkoituksenmukainen teknisen toimen tehtäviin. Khall 3. Hallintokuntien tulee seurata jatkuvasti käyttösuunnitelmiensa toteutumista siten, että luvattomia määrärahan ylityksiä eikä tuloarvion alituksia synny. Käyttösuunnitelmien toteutumisesta on raportoitava säännöllisesti ao. toimielimelle. Toimielinten on sopeutettava käyttösuunnitelmat siten, että vuoden aikana esille tulevat uudet tarpeet voidaan toteuttaa annetuilla määrärahoilla. Mahdolliset talousarviomuutokset tulee hakea ajoissa ja esitykset on tehtävä talousarviovuoden kuluessa. Talousarviomuutokset on haettu ajoissa eikä merkittäviä luvattomia määrärahojen ylityksiä tai tuloarvion alituksia ole syntynyt. Arviointivuoden 2010 aikana uusitun taloushallintajärjestelmän ansiosta taloustilanteesta on raportoitu toimielimille paremmin kuin aikaisempina vuosina. Khall 4. Hallintokuntien esimiesten tulee koko kuntaa koskevan tavoitteen mukaisesti pitää kehityskeskustelut alaisten kanssa vähintään kerran kahdessa vuodessa. Kehityskeskustelujen viivettä on useimmissa hallintokunnissa pystytty kuromaan umpeen. Khall 5. Hallintokuntien tulee talousarvion laadinnan yhteydessä kiinnittää enemmän huomiota tavoitteiden asettamiseen. Tavoitteet tulee asettaa siten, että vuodelle 2015 asetetut koko kuntaa koskevat tavoitteet saavutetaan. Hallintokunnat ovat entistä paremmin paneutuneet tavoitteiden asettamiseen talousarvion laadinnan yhteydessä, mutta valtuuston koko kuntaorganisaatiolle hyväksymät tavoitteet ovat monelta lautakunnalta jääneet ottamatta huomioon niiden asettaessa omia tavoitteitaan. Tältä osin hallintokuntien tavoitteet ovat olleet heterogeenisiä ja tavoitteiden toteutumisen seuranta tarkastuslautakunnalle työlästä. Khall 6. Viranhaltijoiden päätökset tulee jatkossa pitää nähtävillä samalla tavalla kuin toimielinten pöytäkirjat. Toimielin tekee viranhaltijapäätöksien nähtävillä pidosta vuoden alussa päätöksen. Toimielimet perusturva- ja maaseutulautakuntaa lukuun ottamatta ovat keväällä 2011 tehneet viranhaltijapäätösten nähtävillä pitoa koskevat päätökset. Ympäristölautakunta velvoitti kaikki viranhaltijapäätökset nähtävänä pidettäviksi. Muut ko. päätöksen tehneet lautakunnat jättivät nähtävänä pidon tarpeellisuuden viranomaisen omaan harkintaan. 13 (39)

14 Khall 7. Kunnanhallitus seuraa arviointikertomuksen pohjalta tehtyjen toimenpiteiden toteutumista. Hallintokuntien tulee toimittaa mennessä kunnanhallitukselle/valtuustolle selvitykset hallintokunnan toimenpiteiden toteuttamisesta sekä muista arviointikertomuksen huomioista. Teknistä lautakuntaa lukuun ottamatta hallintokunnat ovat toimittaneet määräajassa kunnanhallituksen pyytämät selvitykset, jotka kunnanhallitus on merkinnyt tiedoksi ja Aikaisempien arviointikertomusten huomiot Toimielimet ovat keskimäärin varsin aktiivisesti ja viiveettä ryhtyneet toimenpiteisiin, joiden tarpeellisuuteen tarkastuslautakunnat ovat aikaisempien vuosien arviointikertomuksissaan kiinnittäneet huomiota. Asioita, joissa edelleen on toimenpiteitä vaativia puutteita, ovat mm. - konserniohjaus/kunnan edustajien evästäminen - ympäristötoimen resurssivaje - jätehuoltomääräyksien täytäntöönpano - viiveetön puuttuminen tilojen kunnostustarpeisiin - kilpailuttamiskäytännöt. 5 Toiminnallisten tavoitteiden asettaminen 5.1. Taloussuunnitelman sitovat tavoitteet Kaikkia toimielimiä sitova talousarviotavoite oli valtuuston päättämä käyttötalousosa bruttomääräisenä. Investointiosa oli määrärahan ja tuloarvion osalta sitova seuraavasti: - irtaimen omaisuuden osalta toimielimittäin investointisuunnitelman mukaisesti - kiinteän omaisuuden osalta hankkeittain, joihin investointisuunnitelmassa oli merkitty S-kirjain - muun kiinteän omaisuuden osalta tehtäväalueittain investointisuunnitelman mukaisesti. Kunnanhallitukselle annettu sitova tavoite oli rahoitusosan pitkäaikaisen lainan lisäyksen määrä. Hallintokunnille talousarviossa annetut tavoitteet olivat sitovia hallintokuntatasolla Toiminnan yleiset tavoitteet Taloussuunnitelman ja vuoden 2010 talousarvion perusteella kunnanvaltuusto asetti 36 koko kuntaorganisaatiota koskevaa tavoitetta. Tavoitteissa on edistytty seuraavasti: Asiakastyytyväisyyskyselyiden perusteella 80 % vastaajista on tyytyväisiä peruspalveluihin. 14 (39)

15 Suunnitellun mukaisesti asiakastyytyväisyyttä on kartoitettu ja asetettu tavoite todettu saavutetuksi kunnanhallituksen taloushallintopalveluissa, maaseutupalveluissa, perusturvan yleispalveluissa ja hammashuollossa sekä sivistystoimen kouluterveyspalveluissa. Tavoitteeksi asetettu tyytyväisten määrä toteutui myös uimahallikyselyssä, jonka vapaa-aikalautakunta toteutti, vaikka kartoitus ei talousarvion 2010 suunnitelmiin sisältynytkään. Pääosin vastaajat ovat olleet tyytyväisiä myös perusturvan lastensuojelupalveluihin, jonka asiakastyytyväisyyskyselyyn vastanneiden määrät jäivät kuitenkin alhaisiksi. Teknisen lautakunnan suunnittelema liikuntapaikkojen laatua kartoittava kysely jäi toteuttamatta. Vain varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta ilmoittaa esimerkiksi kelpaavalla tavalla tyytyväisten määrän täsmällisesti (93,6 %). Asiakastyytyväisyyskyselyiden kehittämistarve, johon tarkastuslautakunta kiinnitti huomiota vuoden 2009 arviointikertomuksessa, ei ole toimintakertomuksen perusteella johtanut toimenpiteisiin. Kehittämistarvetta korostavat osastojen resurssivajaukset sekä viiveet kyselyjen toimeenpanossa. Keskitetysti vuosittain hoidettu ja satunnaiselle kuntalaisotokselle suunnattu kysely todennäköisesti antaisi pienemmällä työpanostuksella luotettavampaa ja vertailukelpoisempaa tietoa palvelutason arvioinnin pohjaksi (vrt. Arviointikertomus 2009 s. 26) Taloussunnittelun yhteydessä palveluiden kysyntä tasapainotetaan ja ennakoidaan. Päätellen hyvin onnistuneesta talouskurista sekä negatiivisen kuntalaispalautteen vähäisestä määrästä palvelutarpeen ennakointi näyttää onnistuneen vähintäänkin kohtuullisesti Tonttivarantoa on yli 5 vuoden tarvetta vastaavasti. Lukumääräisesti tavoite on toteutunut, mutta laadullisesti tilanne ei ole kehittynyt parempaan suuntaan Asuin- ja elinympäristö on viihtyisä ja turvallinen ja asukkaista tyytyväisiä on 80 %. Tavoitteen toteutumista on mahdotonta arvioida toimintakertomuksen perusteella, koska asiaa valottavaa asiakaskyselyä ei ole vuodelle 2010 asetettujen tavoitteiden joukossa. Tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan kuntamme asuin- ja elinympäristö on varsin turvallinen ja viihtyisäkin. Etenkin kirkonkylän alueella on kuitenkin kohteita, joiden viihtyisyyttä olisi pienillä toimenpiteillä helppoa parantaa. 15 (39)

16 5.2.5 Laajakaistayhteydet kattavat 95 % kunnan pinta-alasta. Kolme vuotta sitten rakennettu langaton laajakaistaverkko toimii kohtalaisen hyvin, mutta tavoitteessa saada nopea laajakaistayhteys Ilomantsiin ei ole edistytty. Valtion lupaamasta korkeasta avustusosuudesta ja useammasta tarjouskierroksesta huolimatta yksikään alan yritys ei ole tarjoutunut rakentamaan Ilomantsin alueelle valokuituyhteyksiin tukeutuvaa nopeata laajakaistaverkkoa Kuntalaisilla asiointimahdollisuus joukkoliikennettä hyödyntäen ainakin kerran viikossa. Useimpien kuntalaisten kohdalla mahdollisuus kerran viikossa tapahtuvaan asiointiin kuntakeskuksessa joukkoliikennettä käyttäen on tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan olemassa, vaikka asiaa ei maaseutulautakunnan toiminnalleen asettamien tavoitteiden joukossa enää ollut. Edellisvuonna kahdeksi tunniksi kasvatettu odotusaika on saanut palvelun käyttäjiltä myönteisen vastaanoton Tiestön kunnossapito on ympärivuotista. Kuntaorganisaation vastuulla olevien kaavateiden hoito on ympärivuotista ja kustannuksiltaan Pohjois-Karjalan kuntien keskitasoa, mutta valtion vastuulla olevien teiden hoidon taso on huolestuttavasti heikentynyt. Tiehoitokuntien ylläpitämien teiden kunnossapidon taso vaihtelee suuresti ja edellyttäisi kunnalta pohdintaa mahdollisuudesta korottaa tiestön kunnossapitoon varattua avustusmäärärahaa Rautatieyhteys on kunnossa raskaalle liikenteelle. Rautatieyhteys on olemassa, mutta Ilomantsi-Joensuu rataosan vaatima perusparannushanke Heinävaara-Ilomantsi osuudelle ei ole toteutunut Yritysneuvonnan piirissä on vähintään 94 yritystä. Tavoite ei ole toteutunut. Yritysneuvonnan piirissä olleiden yritysten määrä on laskenut. Vuonna 2009 neuvonnan piirissä oli 86 ja vuonna yritystä Vuosittain perustetaan vähintään 9 uutta yritystä. Tavoite on toteutunut. Uusia yrityksiä on perustettu 20 kpl. Samaan aikaan 21 yritystä on lopettanut toimintansa Kunnan talouden ylijäämä on 0. Tavoite on toteutunut. Järjestelyerien jälkeen vuoden 2010 tilinpäätös on ylijäämäinen. Kumulatiivinen ylijäämä on 4,7 milj.. 16 (39)

17 Kehittämishankkeiden nettomenot vuosittain ovat korkeintaan 30 /asukas. Tavoite on toteutunut. Kehittämishankkeiden nettomenot olivat 10,56 /asukas. Tarkastuslautakunta kyseenalaistaa mahdollisimman pienen kehittämismäärärahan soveltuvuuden pitkän aikavälin tavoitteeksi Palvelujen kustannustaso vastaa Pohjois-Karjalan kuntien keskitasoa ottaen huomioon Ilomantsin erityisolosuhteet. Tavoitteen toteutumisen kattava arviointi ei ole toimintakertomuksessa annettujen tietojen perusteella mahdollista. Vuosittain tehtävä, tuoreisiin tilinpäätöstietoihin perustuva arviointi ei käytännössä onnistu, koska vertailutiedot valmistuvat viiveellä. Tulevina vuosina toimintakertomukseen olisi hyvä liittää vertailu edellisten vuosien kustannustasosta suhteutettuna olosuhteiltaan vertailukelpoisiin Itä-Suomen kuntiin Avoimeksi julistettuihin virkoihin ja toimiin saadaan vähintään yksi pätevä hakija. Kaikkiin avoimiin tehtäviin ei ollut yhtään pätevää hakijaa Ennenaikaisten eläköitymisten määrä on alle 1 % vakinaisen henkilöstön määrästä. Tavoite ei aivan toteutunut. Työkyvyttömyys- tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus oli 1,8 % vakinaisesta työvoimasta Työntekijöistä yli 97 % on päteviä. Perusturvassa tavoite on toteutunut. Kunnanhallituksen alaisissa toiminnoissa päteviä on >95 % ja sivistystoimessa 93,3 %. Teknisessä työntekijöiden pätevyys ei ollut vuodelle 2010 asetettujen tavoitteiden joukossa Yrittäjäkyselyn perusteella Ilomantsi yltää 50 kiinnostavimman kunnan joukkoon. Yrittäjäkyselyä ei vuonna 2010 toteutettu Ilomantsin kunta saa myönteistä julkisuutta kerran kuukaudessa. Tarkastuslautakunta arvioi tavoitteen toteutuneen. Vuoden 2010 aikana kunta on saanut myönteistä julkisuutta selvästi aikaisempia vuosia enemmän Toiminnasta vapautuneista tiloista ei aiheudu kustannuksia. 17 (39)

18 Tavoite ei ole toteutunut. Tyhjistä tiloista on teknisen lautakunnan raportin perusteella aiheutunut vähäisiä kustannuksia. Kustannusten tarkempi taso ei toimintakertomuksesta ilmene Tiloista on vajaakäytössä alle 10 %. Muiden kuin yritystilojen osalta tavoite on toteutunut. Yrityskäytössä olevien tilojen osalta vuoden 2010 tavoite oli < 20 %, joka on myös toteutunut Johtamiskoulutus on 98 prosentilla esimiehistä. Koko kunnan osalta tavoite ei ole vielä toteutunut. Esimiehiä kunnassa on 31. Heistä 15 on suorittanut johtamisen erikoisammattitutkinnon ja 13 osallistuu maakuntakorkeakoulun järjestämään esimieskoulutukseen vuosina Sairauspoissaoloja on keskimäärin vähemmän kuin 10 päivää/työntekijä. Tavoite on toteutunut. Sairauspoissaoloja oli työntekijää kohden keskimäärin 8,6 päivää Työhyvinvointikyselyn tulos on vähintään hyvä (3). Henkilöstöraportissa esitellyn kyselyn perusteella keskimääräinen työhyvinvointi on vuodesta 2008 jonkin verran heikentynyt ja samaa tasoa kuin vuonna Hallintokuntakohtaisissa toimintakertomuksissa vain kunnanhallitus ja sosiaalitoimi ilmoittaa tavoitteen toteutuneen. Tavoitteen toteutumisen mittaaminen koko kuntaorganisaation osalta ei onnistu, koska työhyvinvointikyselyssä käytetty mittaristo poikkeaa tavoitteenasettelusta Kaikki kehityskeskustelut on käyty kertaalleen kahden vuoden aikana. Perusturvatointa lukuun ottamatta kehityskeskustelut on käyty hallintokunnissa tavoitteen mukaisesti Vähintään kaksi ryhmää ja 10 henkilöä palkitaan vuosittain. Tavoite toteutui reilusti. Keväällä 2011 palkittiin 41 työntekijää, jotka vuoden 2010 loppuun mennessä olivat palvelleet kuntaa 10, 20 ja 30 vuotta. Heidän lisäkseen palkittiin 12 erityisen ansioitunutta työntekijää. Vapaapäivillä on palkittu tiimejä ja tiimimäisiä ryhmiä Jokainen työntekijä saa täydennyskoulutusta vähintään 2 päivää vuodessa. 18 (39)

19 Tavoite ei toteutunut. Vain sivistysosaston työntekijät saivat tavoitteenmukaisesti koulutusta (3,23 pv/työntekijä). Talous- ja hallinto-osastolla määrä oli keskimäärin 1,77, perusturvassa 1,71 ja teknisellä 1,41 pv/työntekijä Omaehtoista koulutusta hankkii vähintään 10 työntekijää vuosittain. Tavoite toteutui erinomaisesti. Henkilöstöraportin perusteella yli 20 työntekijää on hankkinut omaehtoista koulutusta Seudullisesti ja maakunnallisesti tuotetaan verkostoyhteistyönä enemmän kuin 25 palvelua. Tavoite on todennäköisesti toteutunut, mutta seudullisesti ja maakunnallisesti tuotettuja palveluita ei toimintakertomuksesta ole eriteltävissä Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteistyön itsearvioinnin keskimääräinen arvosana on parempi kuin 8. Koko kuntaorganisaation osalta tavoite kaikesta päätellen toteutui, mutta toimielinten välillä oli suuria eroja. Lautakuntien itsearviointi, josta keskimääräinen arvosana tältä osin on johdettu, ei kysymyksenasettelultaan ole aivan onnistunut luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteistyön arvioinnin pohjaksi Ilomantsia edustavat seutuvaltuustossa varsinaiset jäsenet. Tavoite toteutui. Ilomantsia on edustanut seutuvaltuustossa kaksi kunnanvaltuutettua Maakunnallisissa tehtävissä Ilomantsia edustaa enemmän kuin 6 luottamushenkilöä. Tavoite ei aivan täyttynyt AKO-ohjelmatyöhön Ilomantsi osallistuu jatkuvasti. Tavoite toteutui. KOKO ohjelmaksi muuttuneen ohjelmatyön ohjausryhmässä Ilomantsia on edustanut kunnanjohtaja Yhteiskuntasuhteissa ollaan kosketuksissa vähintään viiteen tahoon. Tavoite on toteutunut erinomaisesti Palveluketjujen ydinprosessit on kuvattu yli 90 prosenttisesti. Palveluprosessit on kuvattu perusturvassa, teknisessä toimessa ja sivistystoimessa eli tavoite ei vielä ole aivan toteutunut. 19 (39)

20 5.3. Toimielinkohtaiset tavoitteet ja niiden toteutuminen Talousarvion toteutuminen Toimintatuottojen toteuma oli 7,894 milj., joka on 0,945 milj. alkuperäistä talousarviota ja 0,556 milj. euroa muutettua talousarviota parempi. Toimintakuluja on kertynyt 42,466 milj., joka ylittää alkuperäisen talousarvion 0,543 milj. euroa, mutta alittaa 0,259 milj. eurolla muutetun talousarvion. Toimintakatteeksi on muodostunut 34,528 milj. euroa, joka on 0,446 milj. euroa alkuperäistä talousarviota parempi ja 1,490 milj. euroa muutettua talousarviota parempi. Toteutunut vuosikate 1,997 milj. euroa on 0,747 milj. euroa alkuperäistä talousarviota ja 1,791 milj. euroa muutettua talousarviota parempi. Vuosikate 1,997 milj. euroa riittää 1,512 milj. euron suunnitelmanmukaisiin poistoihin. Rahoitusosan talousarvion mahdollistama 3,5 milj. euron pitkäaikainen laina on nostettu ja suunnitelman mukaisesti on lainoja lyhennetty 0,880 milj. euroa. Investointeihin varatusta 3,801 milj. euron määrärahasta käytettiin 3,080 milj. euroa Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan toiminta on vastannut asetettuja tavoitteita sekä pysynyt talousarvion puitteissa. Kulut ja nettomenot olivat 6,4 % (2 102 ) budjetoitua pienemmät. Tarkastuslautakunta asetti työlleen 8 määrällistä tavoitetta. Niistä 5 on toteutunut. Kuulemiskertoja oli 10, mutta kuultuja viranhaltijoita vain 6 tavoitteeksi asetetun 10 asemasta. Lautakunnan kokousten määrä oli pienempi, mutta työjaoston kokouksia oli enemmän kuin suunniteltiin. Työjaoston toiminta on toimintamuotona vakiintunut ja hyväksi havaittu. Kuntalaiset ovat entistä aktiivisemmin tuoneet tarkastuslautakunnalle esityksiä kohteista, joiden hoitoa eivät pidä lain- tai tarkoituksenmukaisena. Lautakunnan itsearvioinnin kattavuus oli 100 %. Heikoimman arvosanan sai väittämä Tarkastuslautakunnan ja viranhaltijajohdon roolit ovat selvät ja välit hyvät ja luottamukselliset. Sanallisissa arvioissa korostuivat toisaalta edistyminen lautakunnan kehittämiskohteikseen ottamissa asioissa ja toisaalta ongelmat, jotka johtuivat siitä, ettei lautakunnan tehtävää kuntaorganisaatiossa ymmärretä tai haluta ymmärtää. 20 (39)

21 Kunnanhallitus Kunnanhallitus on toiminut toimintatuloilla ja kuluilla arvioituna talousarvionsa puitteissa. Toiminnan tuotot olivat 5,9 % ( ) ennakoitua suuremmat ja kulut 9,1 % ( ) ennakoitua pienemmät. Nettomenot jäivät 11,6 % ( ) ennakoitua pienemmiksi. Luottamustoimihallinnon nettokustannukset alittivat talousarvion 40,2 % ( ), kunnanjohtajan ja yhteistoimintamenot 3,5 % (6 638 ), yhteispalvelumenot 5,7 % ( ), työllistämiskustannukset 30,8 % ( ), ruokapalvelumenot 3,4 % ( ) ja elinkeinojen kehittämismenot 13,5 % ( ). Nettokustannukset ylittivät talousarvion ATK-menojen osalta 9,9 % ( ) ja kaavoituksen osalta 43,5 % (2 175 ). Toimintakertomuksen perusteella kunnanhallitukselle oli asetettu 16 toiminnallista tavoitetta. Näistä toteutui 11. Työterveyshuollon kustannukset kaksinkertaistuivat, koska vuoden aikana purettiin kahden työterveyshoitajan voimin edellisen vuoden jonoja. Aterian hinta oli 4 % tavoitetta korkeampi. Esimiehistä vasta joka toisella oli johtamiskoulutus tavoitteen ollessa 70 %. Sairauspoissaoloja oli muutaman pitkäaikaisen sairausloman johdosta hieman tavoitetta enemmän. Täydennyskoulutuksen määrä/työntekijä jäi 12 % alle tavoitteen. Muina havaintoinaan kunnanhallituksen toiminnasta tarkastuslautakunta toteaa: - Kunnanhallitus on menestyksellisesti kannustanut hallintokuntia talouskuriin sekä kiitettävällä tavalla tarttunut useisiin pitkäaikaisiin ongelmiin kuten Pääskynpesä, Pogostan Vuokratalot Oy, työhyvinvointi, vapaa-aikatoimen ja teknisen toimen organisaatiouudistukset, viranhaltijapäätösten julkipano. - Riittämättömästi kunnanhallitus on paneutunut tiedottamaan valmisteluun tulevista asioista etenkin tilanteissa, joissa kuntalaisilla voidaan ennakoida olevan asioista voimakkaita ja ristiriitaisia mielipiteitä ja/tai joissa kumppanina on yrityssalaisuuteen vetoava yrittäjä. - Ympäristön käyttöön liittyvien asioiden valmistelu on ollut puutteellista ja epätasapuolista. Siitä huolimatta, että elinkeinolliset hyödyt ohittavat kunnanhallituksen arvoasteikolla ympäristöhaitat, päätöksenteon valmistelussa myös hankkeiden toteuttamisesta mahdollisesti aiheutuvat ympäristöhaitat on selvitettävä ja niiden on oltava päätöksentekijöiden tiedossa asiaa ratkaistaessa. - Työhyvinvointikyselyn tulokset kaipaavat tarkempaa analyysia heikentymisen syistä: onko taustalla yhteiskunnassa vallitseva tilanne, kunnassa vuonna 2010 toimeenpantu tiukka talouskuri vai jokin muu syy, johon kunnan omilla toimenpiteillä on mahdollista vaikuttaa. 21 (39)

22 - PTTK-sopimus, jonka puitteissa Ilomantsin kunta on sitoutunut hankkimaan kaikki kunnan tarvitsemat tietohallinto ja tekniikkapalvelut Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskukselta vuosina sekä tehnyt ICT-laitteistojen ja ohjelmistojen siirtosopimuksen ja sitoutunut hankkimaan kaikki laitteistot ja ohjelmistot kokonaispalveluna samalta toimijalta vuosina , on kilpailulainsäädännön voimassaollessa sekä kuntatoimijoiden erityistarpeiden osalta riskialtis sopimus, jonka seurantaan ja jatkotoimia varten kunnanhallituksen tulisi hankkia ulkopuolista riippumatonta erityisosaamista. Samaa asiantuntemusta voitaisiin hyödyntää tietoturva-asioiden auditoinnissa, johon tilintarkastusraportissa kiinnitettiin huomiota. - Kunnan toimielimet myöntävät monenlaisia, hyvin kirjavasti säädeltyjä avustuksia, joista avustukseen saantiin oikeutetuilla kuntalaisilla ja yhteisöillä on riittämättömästi tietoa. Avustusjärjestelmien järkeistäminen edellyttäisi kunnanhallitukselta koordinoivia toimenpiteitä. Vrt. kappale Kunnan vuosien ja vuosikymmenien kuluessa vastuulleen ottamien tehtävien kartoittaminen ja vastuuttamisen ajantasaistaminen toimielimille tai järjestöille edellyttäisi kunnanhallitukselta toimenpiteitä (esim. muistomerkit, veneilyreitit, luontopolut). Kunnanhallituksen itsearvioinnin kattavuus oli 50 %. Numeerisen arvion perusteella olennaisia muutoksia aikaisempaan ei ollut todettavissa. Itsearvioinnin perusteella kunnanhallituksen jäsenten työtyytyväisyys on varsin hyvä. Sanalliset arviot on toimintakertomuksessa tiivistetty kahteen virkkeeseen, joissa lueteltiin onnistumiset ja epäonnistumiset substanssikysymyksissä. Kokonaisarvionaan tarkastuslautakunta toteaa kunnanhallituksen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuneen hyvin Maaseutulautakunta Maaseutulautakunta on toiminut toimintatuloilla ja kuluilla arvioituna muutetun talousarvionsa puitteissa. Toiminnan tuotot olivat 2,9 % (2 921 ) ennakoitua suuremmat ja kulut 12,1 % ( ) ennakoitua pienemmät. Nettomenot jäivät 8,4 % ( ) alkuperäistä talousarviota ja 16,8 % ( ) muutettua talousarviota pienemmiksi. Maaseututoimen nettomenot alittivat talousarvion 1,7 % ( ), kylätoimintamenot 15,1 % (6 350 ) ja joukkoliikennemenot 38,8 % ( ). Nettomenot ylittivät talousarvion lomatoimen osalta 10,7 % (4 592 ) ja kimppakyytiliikenteen osalta 4,7 % (582 ). Toimintakertomuksen perusteella maaseutulautakunnalle oli asetettu 9 toiminnallista tavoitetta. Niistä 8 toteutui ja useat ylittäen selvästi tavoitteen (toimintakate, täyden- 22 (39)

23 nyskoulutukseen osallistuneiden määrä, sairauspoissaolot sekä valitusten määrä). Työhyvinvoinnin tasoa ei maaseututoimen osalta toimintakertomuksessa ilmoitettu. Muina havaintoinaan maaseutulautakunnan toiminnasta tarkastuslautakunta toteaa: - lomituspalvelujen jo siirryttyä ja maaseutuviranomaistehtävien myöhemmin siirtyessä Liperin vastuulle maaseututoimella säilyvistä tehtävistä erityistä huomiota tulee kiinnittää kylätoiminnan kannustamiseen ja kylien vireyden ylläpitämiseen siinä mitassa kuin se kunnan toimin on mahdollista. Maakunnallisten toimijoiden vetämien kyläprojektien anti on syytä tarjota kylille, mutta pitäen samalla huolta siitä, että kylien omaehtoinen ja omista lähtökohdista nouseva toiminta ei kuihdu pois, kun oman kylän ulkopuolella suunniteltu toimintamalli tuodaan kaikille kylille samanlaisena. Maaseutulautakunnan tulisi pyrkiä luomaan ilomantsilaisten kylien keskinäiselle yhteistoiminnalle nykyistä houkuttelevammat puitteet. Maaseutulautakunnan itsearvioinnin kattavuus oli 57 % ja kyselyyn vastanneet jäsenet olivat numeerisen arvioinnin perusteella hyvin tyytyväisiä lautakuntansa toimintaan. Sanallisista vastauksista nousi esiin huoli kylätoiminnan tilasta innokkaiden toimijoiden puuttumisen vuoksi. Kokonaisarvionaan maaseutulautakunnan toiminnasta tarkastuslautakunta toteaa maaseutulautakunnan onnistuneen tehtävässään olosuhteet huomioon ottaen hyvin Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta ei toimintatuloilla ja menoilla arvioituna onnistunut pysymään muutetunkaan talousarvionsa puitteissa, mutta kehityksen suunta oli oikea. Ylitystä oli vain kymmenesosa vuoden 2009 ylityksen määrästä. Toiminnan tuotot ylittivät muutetun talousarvion 3,1 % ( ) ja alkuperäisen talousarvion 7,3 % ( ). Toiminnan kulut olivat 1,3 % ( ) suuremmat kuin muutettu talousarvio sekä 3,9 % ( ) suuremmat kuin alkuperäinen talousarvio. Nettomenot olivat 1,0 % ( ) muutettua talousarviota ja 3,3 % ( ) alkuperäistä talousarviota suuremmat. Nettomenojen ylitys kohdentui terveyspalveluihin, jossa nettomenot ylittyivät 2,0 % ( ) sekä yleispalveluihin, ylitys 2,9 % ( ). Sosiaalipalvelujen nettomenot alittivat talousarvion 0,1 % (3 714 ) ja vanhuspalvelut 1,1 % ( ). Toimintakertomuksen perusteella koko perusturvalautakunnalle oli asetettu 18 toiminnallista tavoitetta. Tavoitteista 11 toteutui. Lääkärin vastaanotolle jonotusaika oli 1,5-kertainen tavoitteeseen nähden. Kaikkiin avautuneisiin tehtäviin ei ollut hakijoita. Suoritehintojen nousu oli kaksinkertainen tavoitteeseen verrattuna. Johtamiskoulutettujen määrä oli tavoitetta alhaisempi. Sairauspoissaoloja oli 2 % yli tavoitteen ja täydennyskoulutusta työntekijät saivat 15 % alle tavoitteen. 23 (39)