TILINPÄÄTÖS Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä. Tilinpäätös 2011

Transkriptio

1 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TILINPÄÄTÖS 2011 Yhtymähallitus Pyhäjoen kunnanvaltuusto Raahen kaupunginvaltuusto Siikajoen kunnanvaltuusto Vihannin kunnanvaltuusto

2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kuntayhtymän johtajan katsaus Kuntayhtymän hallinto Kuntayhtymän organisaatio ja hallinto Kuntayhtymän toiminnan ja talouden kehitys Henkilöstö Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen käsittely Talousarvion toteutuminen Kuntayhtymä Hallinto- ja tukipalvelut Lapsi- ja perhepalvelut Aikuissosiaalipalvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut Vanhuspalvelut Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut Erikoissairaanhoidon ostopalvelut Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Palvelusopimusten toteutuminen Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Liitetietojen erittelyt Allekirjoitukset ja merkinnät

3 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kuntayhtymän johtajan katsaus Hyvinvointikuntayhtymän ensimmäinen laajentuneen toiminnan vuosi oli luonnollisesti varsinainen muutosten vuosi. Viidestä organisaatiosta muodostettiin yksi sosiaali- ja terveydenhuollon seudullisesta järjestämisestä ja tuottamisesta vastaava kokonaisuus siirtämällä jäsenkuntien vastuulla olleet sosiaalitoimen palvelut samaan hyvinvointikuntayhtymään. Toiminnan organisointi, henkilöstön uudelleen sijoittuminen, talous- ja henkilöstöhallinnon toimintojen ja käytäntöjen yhtenäistäminen, tietojärjestelmien ja tiedonvälitysjärjestelmien yhdistäminen ja uudistaminen, asiakasmaksujen ja palvelujen saantikriteerien yhtenäistäminen sekä monet muut pienemmät yksityiskohdat ovat vaatineet henkilöstöltä ja toiminnoista vastaavilta muutosvalmiutta ja joustavuutta sekä paljon työtä. Keskeisenä tavoitteena muutoksessa on ollut turvata asiakkaiden palvelujen toimivuus ja asiakaskyselyjen ja -palautteen perusteella tässä on pääosin onnistuttu. Asiakaspalautteen perusteella kehittämistä on edelleen palveluista tiedottamisessa, henkilöstön tavoitettavuudessa ja asiakaspalvelussa. Näiden asioiden parantamiseksi tarvitaan asiakaskeskeisen ajattelu- ja toimintatavan vahvistamista kaikilla tasoilla. Alueen asukkaiden palvelutarpeisiin on pystytty vastaamaan pääosin talousarviossa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Eniten ongelmia on tuottanut lääkäriresurssin niukkuudesta johtuvat pitkät odotusajat lääkärin vastaanotoille. Lääkäriresurssin vajaus on vaikeuttanut myös osastohoitoa, jota on vaikeuttanut lisäksi pitkäaikaispotilaiden jatkohoitomahdollisuuksien niukkuus. Vanhusten hoidon painopistettä tulee kyetä edelleen siirtämään laitoshoidosta avo- ja kotihoitoon. Raahen seudun alueelle ja kuntiin on viime vuonna päättyneen Terveempi Pohjois-Suomi- hankkeen myötä luotu toimivat kehittämis- ja johtamisrakenteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Hyvinvointikertomukset ja niissä esille nostetut kehittämiskohteet haastavat kaikkia alueen toimijoita aktiiviseen toimintaan väestön ja yksittäisten ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden parantamiseksi. Yhteiseksi tavoitteeksi nostettiin nuorisotyöttömyyden nollatoleranssin saavuttaminen lähimpien viiden vuoden aikana. Toimenpiteet tältä osin on aloitettu. Taloudelliset tavoitteet tilinpäätösvuodelle olivat haasteelliset. Kuntien maksuosuuksien pohjaksi otettiin vuoden 2009 toteutuneet menot ja siihen korotusta hyväksyttiin vain 0,6 %. Asetettuun taloudelliseen tavoitteeseen ei päästy johtuen erityisesti sairaanhoitopiirin kustannusten voimakkaasta kasvusta, joka ylitti alkuperäisen talousarviovarauksen euroa. Hyvinvointikuntayhtymän itse tuottaman erikoissairaanhoidon kuntalaskutus aleni edellisestä vuodesta, mutta ylitti kuitenkin alkuperäisen talousarviovarauksen euroa. Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen osalta kuntien maksuosuus ylitti talousarviovarauksen euroa. Oman toiminnan menokasvuun vaikutti merkittävästi henkilöstön korkea sairastavuus, joka siirtyi perintönä kunnista sosiaalitoimen siirtymisen myötä. Henkilöstön työhyvinvoinnin parantaminen onkin keskeinen henkilöstöpoliittinen haaste ja siihen on jo tilinpäätösvuoden aikana pureuduttu mm. kouluttamalla koko esimieskuntaa henkilöstöresurssin tavoitteelliseen johtamiseen ja käynnistämällä tätä tukevia kehittämistoimia. Vaikka kuntien maksuosuuksien ylitys talousarvioon verrattuna oli korkea, niiden kasvu vuodesta 2009 vuoteen 2011 oli kuitenkin kohtuullinen eli 5,01 % eli keskimäärin 2,5 % vuodessa. Sitä voi pitää vähintäänkin tyydyttävänä verrattuna valtakunnalliseen kasvuun, joka on viime vuosina ollut 4-6 %. Uuden terveydenhuoltolain voimaan tulon myötä käynnistynyt terveydenhuollon järjestämissuunnitelma ja siihen liittyvä terveydenhuollon toimijoiden välinen työnjako sekä ensihoidon valmiuden parantaminen tulevat heijastumaan hyvinvointikuntayhtymän palvelurakenteeseen. Talousarviossa asetetun tavoitteen mukaisesti hyvinvointikuntayhtymä on käynnistänyt yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa alueen sairaaloiden työnjakoon tähtäävän selvitystyön, jonka on määrä valmistua maaliskuussa

4 Väestön ikääntyminen ja kuntien rahoitusmahdollisuuksien rajallisuus luovat paineita sille, että palvelut tulee entistä tiukemmin suunnitella alueen väestön todellisista tarpeista lähtien ja siten, että niukat voimavarat voidaan kohdistaa mahdollisimman vaikuttavasti ja taloudellisesti. Lämpimät kiitokset hyvinvointikuntayhtymän henkilöstölle ja luottamushenkilöille kuluneen vuoden työstä ja toiminnasta. Kiitokset jäsenkuntien toimijoille luottamuksesta ja aktiivisesta hyvinvointikuntayhtymän toiminnan ohjaamisesta. Yhteistyöllä me voimme rakentaa hyvinvointia alueemme väestölle. Hannu Kallunki kuntayhtymän johtaja 2

5 Kuntayhtymän hallinto Toimipisteet Raahe * sairaala ja terveyskeskus * työterveyshuolto * mielenterveyskeskus * toimintakeskus Vihernikkari * perheneuvola * A-klinikka * työvoimanpalvelukeskus * sosiaalipalvelukeskus * perhetyö * kotihoitokeskus * palvelukeskus Kreivinaika * palvelukeskus Maininki * toimintakeskus Kuutti * Gellmanin ryhmäkoti * Vilpun asuntola Saloinen, Arkkukari: * palvelukeskus Salonkartano Pattijoki: * Pattijoen neuvola ja hammashuolto * palvelukeskus Kotiranta Siikajoki Siikajoen kylä: * terveysasema * asumispalveluyksikkö Puistola Ruukin kylä: * terveysasema * Mäkelänrinne * kehitysvammaisten asumisyksikkö Kaarnakoti Paavola: * asumispalveluyksikkö Paavolatalo * työkeskus Paja-Pehkola Pyhäjoki Raahe Pyhäjoki * terveysasema * palvelukeskus Jokikartano * kehitysvammaisten asumisyksikkö Niittykoti * psykiatrinen yksikkö Koivula Siikajoki Vihanti Vihanti * Terveysasema kunnantalolla * hammashoitola * palvelukeskus Ukonmäki * päivätoimintakeskus Hyvinvointikuntayhtymä on Raahen kaupungin sekä Pyhäjoen, Siikajoen ja Vihannin kuntien omistama kuntayhtymä, joka vastaa jäsenkuntiensa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja tuottamisesta lukuun ottamatta varhaiskasvatusta ja ympäristöterveydenhuoltoa. Jäsenkuntien sosiaalitoimen tehtävät siirtyivät hyvinvointikuntayhtymän järjestämis- ja tuottamisvastuulle lukien. Jäsenkuntien osuudet peruspääomasta 2011: Kuntien osuudet pääomasta % Pyhäjoki 9, ,84 Raahe 64, ,51 Siikajoki 17, ,76 Vihanti 9, ,00 Yhteensä 100, ,82 3

6 Sairaansijat ja hoitopaikat: Sairaansijat ja hoitopaikat Perusterveydenhuollon osastohoito 87 Mielenterveyskeskuksen osastohoito 10 Sisätautiosasto 27 Synnytys- ja operatiivinen osasto 28 Hoivaosastot 116 Yhteensä 268 Organisaatio ja hallinto v Hyvinvointikuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttävät jäsenkuntien valtuustot ja kuntayhtymässä päätöksiä tekevänä luottamuselimenä toimii yhtymähallitus. Valmistelu- ja yhteydenpitoelimenä kuntien ja kuntayhtymän välillä on toiminut omistajaohjaustyöryhmä, johon kuuluvat kuntajohtajat ja kuntayhtymän johtavat viranhaltijat. Sosiaalitoimen asiat käsitellään sosiaalijaostossa, johon kuuluu 5 yhtymähallituksen jäsentä. 4

7 Yhtymähallituksen kokoonpano 2011 Kunta Pyhäjoki Raahe Siikajoki Vihanti Jäsen Lintunen Pirkko saakka Pahkala Matti Widnäs Helena alkaen Flink Vesa Hirvonen Maija-Leena Lumiaho Kauko Pekkala Sari Pelkonen Reijo Törmänen Maarit Ala-aho Ulla Kiviniitty Kalevi Ronkainen Eero Aunola Eija Hirsikorpi Vilho Yhtymähallituksen puheenjohtaja Lumiaho Kauko, I varapuheenjohtaja Kalevi Kiviniitty ja II varapuheenjohtaja Vesa Flink. Yhtymähallitus kokoontui 11 kertaa v. 2011, Sosiaalijaosto 2011 Jäsenet Pahkala Matti, puheenjohtaja Törmänen Maarit, varapuheenjohtaja Ala-aho Ulla Aunola Eija Lumiaho Kauko Sosiaalijaosto kokoontui 9 kertaa, Tarkastuslautakunta 2011 Jäsenet Kittilä Risto Klaavu Raili Pohjola Matti Sämpi Kirsti Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Raili Klaavu. JHTT-tilintarkastaja Risto Hyvönen, Oy Audiator Ab. Johtoryhmä 2011 Kuntayhtymän johtaja Hallinto- ja tukipalveluiden tulosalueen johtaja Lapsi- ja perhepalveluiden tulosalueen johtaja Aikuissosiaalipalvelujen tulosalueen johtaja Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tulosalueen johtaja Vanhuspalvelujen tulosalueen johtaja Terveyden- ja sairaanhoidon palv. tulosalueen johtaja Henkilöstöpäällikkö 5 Hannu Kallunki, puheenjohtaja Hannu Heikkinen Irma Heikkinen Irma Heikkinen Antti Tornberg Mervi Koski Matti Mäntymaa Mikko Weissenfelt

8 Suunnittelija Karita Pesonen, sihteeri Hoitotyön johtaja, johtava ylihoitaja Minna Alatalo, virkavapaa alkaen, sijainen Mervi Koski Tulosalueiden johtajat Kuntayhtymän hallitus hyväksyi uuden, vuoden 2011 alusta voimaan tulleen organisaatiorakenteen mukaisen tulosaluejaon sekä nimesi uudet tulosalueen johtajat, jotka ovat oman toimensa ohella valmistelleet sosiaali- ja terveystoimen yhdistymiseen liittyviä asioita ja vastanneet mm. vuoden 2011 talousarvion valmistelusta: Hallinto- ja tukipalvelut Lapsi- ja perhepalvelut Aikuissosiaalipalvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut Vanhustyön palvelut Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut Hannu Heikkinen, sijainen Pekka Kastell Irma Heikkinen, sijainen Satu Rättyä Irma Heikkinen, sijainen Maija Laitila Antti Tornberg, sijainen Martta Visuri Mervi Koski, sijainen Sanna Tuori saakka, Erja Laulumaa alkaen Jari Tuunanen saakka, Matti Mäntymaa alkaen, sijainen Minna Alatalo. Kuntayhtymän toiminnan ja talouden kehitys Alueen kehitys Raahen seutukunnan väestö väheni vuoden 2011 aikana 79 asukkaalla. Jäsenkunnittain väestönmuutos oli seuraava: Pyhäjoki 32, Raahe + 31, Siikajoki 43 ja Vihanti -35. Työllisyystilanne vuonna 2011 oli Raahen seutukunnassa selvästi parempi kuin Pohjois- Pohjanmaalla keskimäärin. Vuoden 2011 aikana keskimääräinen työttömyysaste oli 1,7 % alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Joulukuun 2011 lopussa työttömyysaste seutukunnassa oli 9,9 %, korkein Raahessa 10,3 % ja alhaisin Pyhäjoella 8,2 %. Työllisyystilanne on alkuvuodesta edelleen parantunut. Työttömyysaste oli helmikuussa 9,6 %. Jäsenkunnat ovat vahvistaneet vuodelle 2012 veroprosentit seuraavasti: Pyhäjoki 19,75, Raahe 20, Siikajoki 21 ja Vihanti 21,5. Vuoden 2010 lopussa lainakanta asukasta kohden oli Pyhäjoella 2.608, Raahessa 4.674, Siikajoella ja Vihannissa Jäsenkunnissa on vuosilta kertynyt alijäämää alla olevan kaavion mukaisesti 6

9 Jäsenkuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kehitystä kuvaavat alla olevat kaaviot asukaskohtaisista nettokustannuksista ja tarvevakioiduista menoista. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset euroa/asukas v Pyhäjoki Raahe Siikajoki Vihanti Pohjois-Pohjanmaa Koko maa Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot v Pyhäjoki Raahe Siikajoki Vihanti Pohjois- Pohjanmaa Kuntayhtymän talouden kehitys Sosiaalitoimen siirtyminen kuntayhtymään nosti kuntayhtymän liikevaihtoa 65 %. Toimintatuotot olivat (v ) ja toimintakulut (v ). Vuosikatteeksi muodostui rahoituserien jälkeen ja tilikauden tulos jäi poistojen jälkeen alijäämäiseksi. 7

10 Jäsenkuntien kustannusosuudet kasvoivat vertailutietona laskettuihin vuoden 2009 menoihin verrattuna jäsenkunnissa yhteensä 5 %. Tuoteryhmittäin jäsenkuntien kustannusosuudet toteutuivat alla olevan kokoomataulukon mukaisesti. Asiakas: Kunta: Raahen seutu Tilaus: Kaikki kunnat Kokoomataulukko yhteensä Talousarvio 2011 Talousarvio muutos Tilinpäätös 2011 Vertailutaso Netto Netto Netto Toteuma-% Poikkeama Aikuissosiaalityö ,6 % Aikuisten psykososiaaliset palvelut ,5 % Erikoissairaanhoito oma ,1 % Erikoissairaanhoito ostettu ,1 % Projektit ,7 % Hoito- ja hoivapalvelut ,6 % Kuntoutuspalvelut ,4 % Perhepalvelut ,7 % Suun terveydenhuolto ,3 % Vammaispalvelut ,7 % Vastaanottopalvelut ,3 % Yhteensä ,2 % Tilinpäätöstaso 2009 Muutos-% 5,0 % Kehittämistoiminta kuntayhtymässä Kehittämishankkeet Kuntayhtymä oli vuonna 2011 mukana seuraavissa hankkeissa: Terveempi Pohjois-Suomi Raahen seudun osahanke kehitti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita sekä johtamis- ja toimintamalleja. Lisäksi tuettiin päätöksentekijöiden ja muiden toimijoiden hyvinvoinnin ja terveydenedistämistyön osaamista. Hanke alkoi ja päättyi Hankkeen aikana perustettiin seutukunnan kuntiin ja kuntayhtymään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmät, joiden keskeisenä tehtävänä oli laatia terveydenhuoltolain mukaiset hyvinvointikertomukset. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmät jatkavat pysyvänä rakenteena hankkeen jälkeen, ja hyvinvointikuntayhtymässä on käytettävissä ryhmien tueksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelijan osa-aikainen työpanos. Valtuustoille sekä kuntien ja hyvinvointikuntayhtymän henkilöstölle järjestettiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koulutusta ja näiden asioiden osaaminen on lisääntynyt. Kansalaisten innostamiseksi järjestettiin yleisöluentoja, yhteistyökokouksia järjestöjen kanssa sekä osallistuttiin erilaisiin tapahtumiin, joissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiat olivat näkyvästi esillä. KYTKE (Asiakkaan ja kodin kytkeminen sosiaali- ja terveydenhuollon saumattomaan palveluketjuun) -hankkeen keskeisimpänä tarkoituksena on perusterveydenhuollon vahvistaminen, asiakaslähtöisyys, asiakkaan arjessa selviytyminen, peruserikoissairaanhoidon ja erityistason erikoissairaanhoidon järjestämisen selkiyttäminen, hoitoprosessien työstäminen mahdollisimman toimiviksi ja kustannustehokkaiksi sekä uuden informaatioteknologian käyttöönotto ja hyödyntäminen tiedonkulun parantamiseksi. Hankkeen kesto on Hankekokonaisuus on edennyt aikataulussa toimintasuunnitelman mukaisesti. Alustavat kehitystyön tulokset ovat ol- 8

11 leet myönteisiä sekä asiakkaiden että pilotointiin osallistuvan henkilöstön taholta sekä tulokset tukevat asiakkaan arjessa selviytymistä. Työstetyn kustannushyötyanalyysin perusteella kehitetyt toimintamallit on todettu kustannustehokkaiksi ja niillä on keskeinen rooli toiminatamallien juurruttamisessa. Virta -hankkeessa kohderyhmänä ovat työttömät vuotiaat nuoret. Raahen seudun alahankkeessa kehitetään työttömien tai ilman jatkokoulutuspaikkaa olevien nuorten terveystarkastusten ja arvioinnin moniammatillista toimintamallia sekä palveluohjausmallia terveystarkastusten jälkeen. Hanke on alkanut ja hanke kestää syyskuuhun Hankkeeseen on vuoden 2011 aikana palkattu osa-aikainen projektipäällikkö sekä työterveyshoitaja. Vuoden 2011 aikana kuntayhtymä osallistui Oulun Aikuiskoulutuskeskuksen hallinnoimaan ja toteuttamaan TOKI Työelämän ohjausosaamisen kehittämisprojektiin, joka kehittää työyhteisöjen osaamiskartoituksiin ja uraohjaustoimintaan liittyvää osaamista ja toimintatapoja. Projektin toteuttamaan Taitoa työelämäohjaukseen koulutusohjelmaan (7 op) osallistui 80 kuntayhtymän esimiestä. RYHTI (Rakennetun ympäristön hyvinvointipalveluprosessit) on Tekesin Rakennettu ympäristöohjelman rahoittama, vuosina toteutettava Oulun yliopiston ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun yhteishanke jossa Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä on mukana käyttäjäorganisaationa. LILY (Advanced Support for Independt Living; Human Life Cycle Approach in Senior Housing) on Oulun yliopiston koordinoima kansainvälinen yrityspainotteinen tuotekehitysprojekti jossa Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä on vanhuspalveluiden osalta mukana käyttäjäorganisaationa. Hanke on saanut rahoituspäätöksen vuonna 2011, se käynnistyy vuoden 2012 alussa ja kestää vuoden 2014 loppuun. Hankkeen kohderyhmänä ovat yli 55-vuotiaat, ja sen tarkoituksena on kehittää ikääntyvien ihmisten kotona asumista ja sellaisia kehittyneitä tietoteknisiä ratkaisuja jotka tukevat omaehtoista selviytymistä kotona. Hankkeen tavoitteena on myös parantaa kohderyhmän elämän laatua, tukea itsenäistä toimintaa ja edesauttaa päivittäiseen sosiaaliseen kanssakäymiseen. Terveyspiste terveyden edistämisen ja omahoidon tueksi -hankkeen tavoitteena on saada aikaan palveluinnovaatio nimeltään Terveyspiste, josta asiakas voi halutessaan ostaa osan terveyspalveluista apteekinyhteydessä toimivasta palvelupisteestä. Hankkeen valmistelua koordinoi Kuopio Innovation Oyja hankkeeseen osallistuvat hyvinvointikuntayhtymän ohella Joensuun ja Rauman kaupungit, Hyvän Mielen Apteekit Oy ja eri yrityshakijoita. Hankkeelle on saatu rahoitusta Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä ohjelmasta ajalle Rahoituspäätös saatiin joulukuussa 2011, ja toiminta käynnistyy vuoden 2012 alussa. Jokilaaksojen SOTE-aluekokeilun tarkoituksena on kehittää Kala-, Pyhä- ja Siikajokilaaksojen yhteistoiminta-alueiden välistä yhteistyötä ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja sekä niiden kokonaisuutta siten, että alueen palvelut vastaavat mahdollisimman hyvin sekä toiminnallisesti että taloudellisesti alueen väestön palvelutarpeisiin. Aluekokeilun toteuttamiseen tarvittavaa rahoitusta haettiin osittain KASTE-ohjelmasta, mutta kokeiluun ei saatu erillistä rahoitusta. Yhteistyötä jatketaan laaditun suunnitelman mukaisesti. Muu kehittämistoiminta Terveyden edistäminen Seutukunnan alueella hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita kehitettiin Terveempi Pohjois-Suomi hankkeessa, jonka aikana kuntiin perustettiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmät (ks. kohta Kehittämishankkeet). Kuntayhtymässä terveyttä edistävän toiminnan suunnittelusta ja järjestämisestä vastasi Terveyden edistämisen työryhmä, jonka puheenjohtajana toimi ylilääkäri Virpi Honkala ja sihteerinä ylihoitaja Liisa Rasi. Kuntayhtymässä jatkettiin tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpanohankkeessa kehitettyjä diabetesriskin seulonnan ja elintapaohjauksen käytäntöjä. 9

12 Vuonna 2011 järjestettiin kaksi painonhallintaryhmää, yksi diabeteksen ehkäisyryhmä, yksi uusien diabeetikoiden ryhmä ja yksi tupakkaryhmä. Yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Terveyden edistämisen yksikön kanssa järjestettiin ryhmäohjaajille suunnattu työnohjauksellinen valmennus. Savuton kuntayhtymä -ohjelman toteuttamista jatkettiin ja edettiin vuosille tehdyn toimintasuunnitelman mukaisesti. Savuton kuntayhtymä-ohjelma päivitettiin ja johtoryhmä hyväksyi ohjelman Tupakointitottumuskysely tehtiin henkilökunnalle syksyllä Tulosten mukaan lähes 70 % ei tupakoi koskaan. Melkein 90 % ei tupakoi työaikana. Hammashuollossa järjestettiin lapsille, joilla on erityinen riski sairastua suusairauksiin, tehostettua suun ja hampaiden ehkäisevää hoitoa. Kuusivuotiaiden osalta tavoitteena oli saada ehjähampaisten määrä 62 %:iin. Tavoitteesta jäätiin, sillä 52 %:lla lapsista oli ehjät hampaat. 12- vuotiaiden lasten hampaiden reikiintymisestä kertovan Ka DMF indeksin tavoitteena oli 1,2 ja tavoite saavutettiin, Ka DMF -indeksi oli 0,97. Koululaisten osalta jatkettiin Terveellinen kouluympäristö hankkeen tavoitteiden seurantaa. Tavoitteena oli saada 15-vuotiaiden nuorten Ka DMF- indeksi alle 3:n, mutta toteutunut indeksi oli 3,15. Indeksiluku tarkoittaa, että montako paikattua tai paikattavaa hammasta 15-vuotiaalla on suussa keskimäärin. Suun terveyden edistämiseksi pidettiin vuoden 2011 aikana 197 tilaisuutta, joissa oli yhteensä kuulijaa. Tilaisuudet kohdistuivat erityisesti koululaisiin ja kehitysvammaisiin lapsiin ja nuoriin. Hammashuolto on ollut mukana Stakesin 1999 käynnistämässä hankkeessa. jonka tavoitteena on terveyskeskusten suun terveydenhuollon strategiasta lähtevän johtamisen kehittäminen. Liikuntaan kannustettiin yleisöluentojen ja ryhmätoiminnan avulla sekä ottamalla käyttöön Erityisryhmien liikuntakortti. Kaikissa kuntayhtymän kunnissa oli syksyllä 2011 nk. esteettömyyskävely, jonka tarkoituksena oli kartoittaa mahdollisuutta esteettömään liikkumiseen ja asiointiin. Mammografiaseulontoihin osallistui 85%, irtosoluseulontoihin 68% ja suolistosyöpäseulontoihin 64% kutsutuista. Vuonna 2011 osallistuttiin kuntayhtymässä seuraavien teemapäivien ja viikkojen viettoon: Sydänviikko, Maailman diabetespäivä, Avoimet ovet diabetespoliklinikalla, Tapaturmapäivä, Ehkäisevän päihdetyön viikko sekä Kansainvälinen ja valtakunnallinen liiku terveemmäksi päivä. Vuonna 2010 bonuspäivän käytti 275 kuntayhtymän työntekijää. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Kuntayhtymän laatutyötä ohjaa, koordinoi, seuraa ja arvioi laatutyöryhmä. Työryhmän puheenjohtajana toimi laatupäällikkö Minna Alatalo (sijainen Karita Pesonen). Laatutyöryhmän alatyöryhminä toimivat potilasturvallisuustyöryhmä, laiteturvallisuustyöryhmä, hygieniatyöryhmä ja lääketyöryhmä. Laatupäällikkö valmisteli laadunhallintasuunnitelmaa, jonka päivittäminen jatkuu vuonna Asiakasinformaatio ja asiakaspalautejärjestelmä ovat tärkeä osa palvelukokonaisuutta. Vuonna 2011 toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely suurimmassa osassa kuntayhtymän yksiköitä. Asiakastyytyväisyyskyselyjen mukaan palveluiden laatuun ollaan tyytyväisiä, mutta asiakkaat kokevat, että palveluja ei ole kaikilta osin tarjolla riittävästi. Internetsivuilla oli käytössä sähköinen asiakaspalautejärjestelmä, joka toimi siten, että laatupäällikkö vastaanotti palautteet ja toimitti ne sovitun prosessin mukaisesti kyseisen yksikön käsittelyyn. Kaikkiin yhteystiedoilla varustettuihin palautteisiin vastattiin siitä yksiköstä, jota palaute koski. Laatupäällikkö arkistoi kaikki palautteet sekä niiden käsittelyprosessin. Vuoden 2011 aikana sähköisiä asiakaspalautteita tuli 101 kpl. Lisäksi kuntayhtymän toimipisteissä oli palautelaatikot kirjallista palautetta varten. ITE laadunhallintamenetelmän käyttöönotto aloitettiin syksyllä 2011, jolloin esimiehet osallistuivat ITE-valmennukseen. Ensimmäinen itsearviointi tehdään keväällä ITE menetelmän avulla koko henkilökunta saadaan mukaan arvioimaan ja kehittämään toimintaa. Menetelmän pe- 10

13 riaatteita ovat asiakasnäkökulman huomioon ottaminen, järjestelmällisyyden ja suunnitelmallisuuden korostaminen kaikessa työssä, yhdessä sopiminen ja sovitun kirjaaminen, työkäytäntöjen näkyväksi tekeminen, tulosten ja työn laadun osoittaminen dokumentein sekä jatkuva arviointi ja kehittäminen. Potilasturvallisuustyön juurruttamista kuntayhtymämme näkyväksi toiminnaksi jatkettiin vuonna Potilasturvallisuusvastaavana toimi Riitta Kallinen. Potilas/asiakas haitta- ja vaaratapahtumien raportointijärjestelmä HaiPro laajeni koko kuntayhtymään. HaiPro-ilmoituksia tehtiin vuonna 2011 kaikkiaan 1104 kappaletta (vertaa ilmoitusta). Vuodenvaihteessa kuntayhtymä liittyi osaksi PPSHP:n HaiPro-verkostoa. Potilasturvallisuustyöryhmä (HaiPro-työryhmä) kokoontui kuukausittain. Käsittelijöiden verkostotapaamisia jatkettiin kuukausittain. vaara- ja haittatapahtumailmoituksia (HaiPro-ilmoituksia) käsiteltiin verkostotapaamisissa, jolloin koko kuntayhtymän alueelle muodostuu yhtäläinen tapa käsitellä niitä ja itselle vaikeat tapaukset voi tuoda yhteiseen käsittelyyn. Osastolla 6 toteutettiin kesäkuussa lääkehoidon tarkistuspäivä (lääkeprevalenssipäivä). Tarkistuksessa havaittiin poikkeama keskimäärin joka kolmannessa lääkkeessä, yleisimmin lääkekortin merkinnöissä. Lokakuussa järjestettiin ensimmäinen koko kuntayhtymän työntekijöille tarkoitettu potilasturvallisuuskoulutus, johon osallistui lähes 100 työntekijää eri tulosalueilta. Tiedonkulun parantamiseksi on jokainen osasto haastettu pohtimaan, onko osastolla jotakin sellaista toimintaa, jonka tueksi voisi suunnitella tarkistuslistan. Tarkistuslistojen suunnittelu on aloitettu ja sitä jatketaan vuonna Marraskuussa 2011 THL järjesti potilasturvallisuussuunnitelman laadinnan tueksi PPSHP:n alueella kaksipäiväisen koulutuksen, johon potilasturvallisuusvastaava osallistui. Lainsäädäntö velvoittaa kaikkia terveydenhuollon toimijoita laatimaan potilasturvallisuussuunnitelman viimeistään vuoden 2012 loppuun mennessä. Valtakunnallinen Potilasturvallisuusyhdistys perusti työryhmän, jonka tarkoituksena on laatia kirjallinen ohjeistus vakavien haitta- ja vaaratapahtumien käsittelyä varten. Kuntayhtymästä Tuula Korhonen ja Riitta Kallinen kuuluvat työryhmään. Potilasturvallisuustyöryhmä jakaa Vuoden potilasturvallisuusteko -palkinnon. Vuonna 2011 kriteerinä oli uusista yksiköistä eniten HaiPro-ilmoituksia tehnyt yksikkö. Palkinnon sai vanhuspalveluissa Mäkelänrinteen hoivahoito (90 ilmoitusta tehty). Potilas- ja sosiaaliasiamiestoiminta 2011 Potilaslain (785/1992) ja sosiaalihuollon asiakaslain (812/2008) mukaan potilas- ja sosiaaliasiamiehen tulee 1)neuvoa potilaita ja sosiaalihuollon asiakkaita potilas- ja asiakaslakien soveltamisessa 2)neuvoa potilaita ja asiakkaita muistutusten ja potilasvahinkoilmoitusten tekemisessä 3)tiedottaa potilaiden ja sosiaalihuollon asiakkaiden oikeuksista 4)toimia muutenkin potilaan ja sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi Vuoden 2011 alusta potilas- ja sosiaaliasiamiehen tehtäviä on hoitanut Anneli Pehkonen osaaikaisesti. Toimipiste on Raahen sairaalassa, kuntakäyntejä on tehty tarvittaessa. Yhteensä 130 asiakasta otti yhteyttä potilas- ja sosiaaliasiamieheen kesä-joulukuulla Kotikunnittain asiakkaita oli seuraavasti: Pyhäjoki 4 Raahe 91 Siikajoki 21 Vihanti 11 muu 3 Eniten tuli yhteydenottoja, jotka koskivat avohoidon yksikköä, aikuissosiaalityötä ja operatiivista yksikköä. Yleisin syy yhteydenottoon oli potilasvahinkoon tai vahinkoepäilyyn liittyvä asia, palve- 11

14 lun tai hoidon toteutus ja yleinen tiedon tarve. Potilas- ja sosiaaliasiamiehen toimenpiteinä oli asiakkaiden ohjaus, neuvonta ja avustaminen sekä välitys ja sovittelu ristiriitatilanteissa. Huomioon ottaen hyvinvointikuntayhtymän palveluissa asioivien asiakkaiden kokonaismäärän, on yhteydenottojen määrä kuitenkin varsin vähäinen. Asiakkailta tulleissa palautteissa esille tulleet kehittämistarpeet liittyivät tiedottamiseen, neuvottelukäytäntöjen kehittämiseen ja potilaiden informointiin. Näistä on keskusteltu kuntayhtymän johtoryhmän kanssa. Henkilöstö Vuodelta 2011 on laadittu erillinen henkilöstöraportti. Vuonna 2010 kuntayhtymä maksoi palkkoja tilinpäätöksen mukaan 43,9 milj.euroa (edell.v. 26 milj. ) ja henkilöstösivukuluja 11,3 milj. euroa (edell. v. 6,9 milj. ), yhteensä 53,5 milj. euroa (edell. v. 31,9 milj. ). Kuluja pienensivät saadut henkilöstökorvaukset, yhteensä euroa (edell. v ). Henkilöstön määrä Kuntayhtymän palveluksessa oli vuoden viimeisenä päivänä yhteensä henkilöä (edell. v. 791), joista vakituisia (edell. v. 594) ja määräaikaisia 327. Eläkkeelle siirtyi 18 henkilöä (edell. v. 7), joista vanhuuseläkkeelle 9 (7) ja työkyvyttömyyseläkkeelle 9 (8) henkilöä. Työajan rakenne/palkkamenot Palkkakustannukset jakaantuvat työajan rakenteen mukaan seuraavasti: Tuhatta euroa/ Työajan selite V Säännöllinen työaika ,53 Lisä-/ylityöt 1 325,99 Vuosilomat 3 994,09 Sair poissaolot 1 851,98 Lakisääteiset 310,45 Muut poissaolot 352,81 12

15 Toteutuneet henkilötyövuodet: Määräaik. ja sijaiset Virat/toimet Henkilötyövuodet yht. v Ammattiluokka Lääkärit ,56 Hoito- ja tutkimushenkilöstö ,23 Sosiaalitoimen henkilöstö ,87 Hallinto- ja toimistohenkilöstö ,94 Kotipalveluhenkilöstö ,39 Tekninen henkilöstö ,82 Siivoushenkilöstö ,99 Varastohenkilöstö - 5 4,45 Muu henkilöstö - - 1,51 yhteensä ,76 Henkilöstön määrä tulosalueittain : Mies Nainen Yhteensä Hallinto- ja tukipalvelut Vakituiset Sijaiset Muut määräaikaiset 1 1 Lapsi- ja perhepalvelut Vakituiset Sijaiset 8 8 Muut määräaikaiset Aikuissosiaalipalvelut Vakituiset Sijaiset Muut määräaikaiset Mielenterveys- ja päihdepalvelut Vakituiset Sijaiset 4 4 Muut määräaikaiset Vanhuspalvelut Vakituiset Sijaiset Muut määräaikaikset Terveyden- ja sairaanhoidonpalvelut Vakituiset Sijaiset Muut määräaikaiset Yhteensä

16 Poissaolot Vuonna 2011 poissaolopäiviä kertyi yhteensä kalenteripäivää, joista vuosilomapäiviä oli , sairauspoissaolopäiviä , lakisääteisiä poissaolopäiviä ja muita poissaoloja Poissaolopäivien palkkakustannukset sivukuluineen olivat yhteensä n. 6,5 milj. euroa. Vuosilomien palkkakustannukset sivukuluineen olivat n. 4 milj. euroa, sairauspoissaolojen 1,8 milj. euroa, lakisääteisten ja muiden poissaolojen n Henkilöstön keski-ikä Vuonna 2011 kuntayhtymän henkilöstön keski-ikä oli 47,4 v. (edell. v. 44,4 v.). 14

17 Henkilöstön ikäjakauma : 1.2. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Arvio merkittävimmistä riskeistä Kuntayhtymän toiminnan kannalta merkittävin riski on henkilöstön saatavuus. Osaavan ja ammattitaitoisen henkilöstön puute voi aiheuttaa varsinkin erityisosaamista vaativissa toiminnoissa keskeytyksiä. Alueen väestön palvelujen saatavuus heikentyy ja kaikkia lakisääteisiä velvoitteita ei voida täyttää. Erityisesti lääkäreiden saatavuudessa on ollut ongelmia. Toimitilojen, laitteiden ja ohjelmistojen toimivuus on keskeinen edellytys varsinaiselle asiakkaita palvelevalle toiminnalle. Varajärjestelmiä on rakennettu mutta varautuminen toiminnan keskeytyksiin ei ole mahdollista yhtä hyvin kuin suuremmissa yksiköissä. Toimitiloissa ilmenneet sisäilmaongelmat vaativat jatkuvaa peruskorjausta sekä omissa että jäsenkunnilta vuokratuissa rakennuksissa. Kuntatalouden ja jäsenkuntien taloudellisen tilanteen heikkeneminen aiheuttaa haasteita kuntayhtymän palvelutuotannolle varsinkin kun väestön palvelutarpeet lisääntyvät ikärakenteen muuttuessa. Sisäinen valvonta Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kuntayhtymän toiminta on taloudellista ja tuloksellista. Päätösten perusteena oleva tieto on oltava riittävää sekä luotettavaa, lain sään- 15

18 nöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja omaisuus sekä voimavarat turvataan. Hallintosäännön 28 :n mukaan sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestämisestä vastaa yhtymähallitus, jonka tehtävänä on määritellä sisäisen valvonnan keinot ja tavoitteet yksityiskohtaisesti. Kuntayhtymän valvontajärjestelmästä hyväksytyn ohjeen mukaan yhtymähallitus vastaa sisäisen valvonnan toimivuudesta koko kuntayhtymän tasolla. Kuntayhtymän johtajalla on toteuttamis- ja valvontavastuu, jota ei voi siirtää. Kuntayhtymän johtoryhmä luo edellytykset toimivalle sisäiselle valvonnalle. Tulosaluejohtajien vastuulla on sisäisen valvonnan järjestäminen ja hoitaminen ennen kaikkea informaatiotoiminnan ja palvelutuotannon osalta. Tuloyksikköjohtajien vastuulla on sisäisen valvonnan järjestäminen ja hoitaminen ennen kaikkea henkilöriskien ja omaisuuden vahinkoriskien osalta. Keskeinen työväline sisäisen valvonnan järjestämisessä on käyttösuunnitelman toimintaohje, jonka yhtymähallitus hyväksyy vuosittain. Toimintaohje sisältää päätösoikeuksia ja ohjeistuksia sekä menettelytapoja mm. seuraavista asiakokonaisuuksista: henkilöstöhallinto, omaisuus- ja vastuuvakuutukset, hankinnat, vuokra- ja leasingsopimukset, palveluiden ostot ja myynnit, tositteiden ja laskujen hyväksyminen, ostolaskujen käsittely ja kierto, sisäinen laskutus sekä kirjaaminen ja tiliöinti. Tavoitteet määritellään koko kuntayhtymälle ja tulosalueille talousarviossa ja suunnitelmassa ja tulosyksiköille käyttösuunnitelmassa. Tavoitteiden toteutumista sekä säännösten, määräysten ja päätösten noudattamista arvioidaan vuositasolla kuntayhtymän toimintakertomuksessa ja tulosalueiden toimintakertomuksissa. Kuntayhtymässä otettiin keväällä 2011 käyttöön talouden seurantaan web-raportointijärjestelmä, josta saadaan päivittäin reaaliaikaista seurantatietoa. Talouden ja toiminnan ja tavoitteiden toteutumista arvioidaan kuukausittain jokaisessa yhtymähallituksen kokouksessa. Yhtymähallituksen esityslistat ja pöytäkirjat julkaistaan intranetissä ja ekstranetin kautta jäsenkunnat saavat ajantasaista tietoa kuntayhtymän toiminnasta. Sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan kehittämisessä keskeiset osa-alueet olivat vuonna 2011 esimiehen vuosikelloprojektin käynnistyminen, valmiussuunnitelman valmistelu, tietosuoja- ja tietoturva-asiat, laadunhallinta- ja potilasturvallisuustyö sekä työsuojeluorganisaation toimesta käynnistetty työpaikkojen vaarojen ja haittojen arviointi Esimiestyön vuosikellon valmistelutyö aloitettiin syksyllä 2011 ja se saadaan käyttöön kuluvan vuoden kevään aikana. Vuosikello on työväline esimiehille toiminnan suunnitteluun arviointiin ja seurantaan. Kuntayhtymässä aloitettiin toimintavuoden lopulla koko organisaation valmiussuunnitelman valmistelu ja päivitys. Pyhäjoen, Raahen, Siikajoen ja Vihannin kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisvastuun siirtyessä kuntayhtymän vastuulle myös mahdollisissa häiriö- ja poikkeusoloissa edellyttää ajantasaista ja toimivaa valmiussuunnitelmaa. Varautumisen tavoitteena on turvata väestölle kaikissa olosuhteissa terveyden ja toimintakyvyn kannalta keskeiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, terveellinen elinympäristö sekä toimeentulo. Palveluiden ja toimeentulon taso sopeutetaan vallitsevaan turvallisuustilanteeseen ja käytettävissä oleviin voimavaroihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä ja toimintatavoissa on tapahtunut muutoksia. Toimintavalmiuden tavoitteet normaaliolojen erityistilanteissa ja poikkeusoloissa on määritelty valtion huoltovarmuuspäätöksessä. Kuntayhtymän riskienhallintasuunnitelman, riskienhallintapolitiikan sekä sisäisen valvonnan ohjeistuksen kokoaminen ja päivittäminen vastaamaan laajentuneen kuntayhtymän toimintaa on siirtynyt vuoden 2012 aikana toteutettavaksi. 16

19 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tilinpäätös 2011 Tilinpäätös 2010 (1000 ) (1000 ) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Korkotuotot 20 4 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut 5 0 Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 0 17 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut % 101,7 % 104,1 % Vuosikate/Poistot, % 89,0 % 148,3 % Asukasmäärä

20 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät 0-6 Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0 6 Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 0 Antolainasaamiset lisäykset 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 17 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat , Rahavarat 1.1., RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 73,77 % 139,41 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 54,89 97,48 Lainanhoitokate 1,9 2,8 Kassan riittävyys, pv 7 6 Asukasmäärä

21 Investointien tulorahoitus, % =100*Vuosikate/Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamnosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttisouuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100*Vuosikate/(Investointien omahankintameno+antolainojen nettolisäys+lainanlyhennykset) Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Antolainojen nettolisäys voi kaavassa olla myös negatiivinen, mikäli lyhennykset on lainanantoa suuremmat. Lainanlyhennyksillä tarkoitetaan kaavassa rahoituslaskelman mukaisia pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiä. Lainanhoitokate =(Vuosikate+Korkokulut)/(Korkokulut+Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kuntayhtymän tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Jos kuntayhtymän lainakannasta enemmän kuin 20 % on kertalyhenteisiä lainoja, otetaan lyhennyksen määräksi tunnuslukua laskettaessa laskennallinen vuosilyhennys, joka saadaan jakamalla edellä mainittu lainakanta kahdeksalla. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kuntayhtymän omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Luotettavan kuvan kuntayhtymän lainanhoitokyvysttä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Kuntayhtymän lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1-2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Kassanriittävyys (pv) =365 pv * Rahavarat /Kassasta maksut tilikaudella 19

22 Tase ja sen tunnusluvut T A S E V A S T A A V A A A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat III Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut saamiset 5 5 C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus II Saamiset 3. Valmiit tuotteet/tavarat Muu vaihto-omaisuus 6 6 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

23 T A S E VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma V Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) VI Tilikauden ylijäämä (alijäämä) B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero C PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 0 0 D TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Muut toimeksiantojen pääomat E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta II Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste % 18,1 % 21,9 % = 100 * (Oma pääoma + Kertynyt poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Kertynyt yli-/alijäämä, = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas = [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)]/asukasmäärä Suhteellinen velkaantuneisuus, % 23,7 % 31,9 % = (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Kokonaistuotot Lainat, /asukas Lainakanta , = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainasaamiset , Asukasmäärä

24 Kuntayhtymän kokonaistulot ja -menot TULOT MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Korkotuotot 20 Korkokulut 192 Muut rahoituskulut 5 Muut rahoitustuotot 11 Tulorahoituksen korjauserät 0 Investoinnit Pakollisten varausten muutos Rahoitusosuudet investointimenoihin Pakollisten varausten vähennys 0 Pysyvien vastaav. hyödyk. luovutust. 0 Investoinnit Rahoitustoiminta Investointimenot Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäys 0 Lyhyaikaisten lainojen lisäys 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 815 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 500 Oman pääoman lisäykset 17 Kokonaismenot yhteensä Kokonaistulot yhteensä Tilikauden tuloksen käsittely Yhtymähallituksen on kuntalain 69 :n mukaan tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Kuntayhtymän tilikauden tulos on ,08 euroa alijäämäinen. Kuntayhtymän yhtymähallitus esittää, että tilikauden alijäämä ,08 euroa siirretään tilikauden yli-/alijäämätilille. 22

25 2. Talousarvion toteutuminen Kuntayhtymä Visio - Tätä haluamme olla kuunnellaan kuntia, palvellaan ihmisiä ja eletään ihmisiksi Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä ja omatoimisuutta järjestämällä vaikuttavia sosiaali- ja terveyspalveluja Raahen seudun ja sen ympäristön ihmisille kuntien voimavarat huomioiden. Palvelut järjestetään tehokkaasti ja monitoimijaisesti mahdollistaen asiakkaan valinnanvapauden ja kohtuullisen arjessa selviytymisen. Olemme rohkeasti uudistava ja vetovoimainen työyhteisö, jossa arvostetaan monipuolista osaamista ja eletään ihmisiksi. Nämä ovat arvomme Ihmisarvon kunnioittaminen Asiakaskeskeisyys Vastuullisuus Avoimuus ja luottamuksellisuus Perustehtävämme Tehtävämme on järjestää Raahen seudun väestön tarvitsemat lakisääteiset sosiaali ja terveydenhuollon palvelut asiakaslähtöisesti ja taloudellisesti jäsenkuntien hyväksymällä tavalla tavoitteena alueen ihmisten hyvinvointi ja terveys. Strategiset päämäärämme Lasten ja nuorten hyvinvointi Hyvinvointia ja terveyttä edistävä avo- ja kotihoitolähtöinen palvelurakenne Saumattomat hyvinvointipalveluprosessit Osaava henkilöstö ja vetovoimainen työyhteisö Taloudellisesti kestävä toiminta Hyvinvointikuntayhtymän toiminnan johtamisessa, kehittämisessä ja arvioinnissa käytetään seuraavia näkökulmia: - asiakas- ja vaikuttavuusnäkökulma liittyy palvelujen määrään, laatuun ja vaikuttavuuteen eli palvelun kykyyn saada aikaan haluttuja vaikutuksia. - prosessit ja talousnäkökulmassa tarkastellaan sitä, miten palvelutuotanto järjestetään sekä toiminnan tehokkuutta, taloudellisuutta ja resurssien hallintaa. - henkilöstönäkökulmassa tarkastellaan henkilöstön osaamiseen, uudistumiseen, määrällisiin resursseihin, työssä jaksamiseen ja työkykyisyyteen liittyviä tekijöitä Alla olevat tavoitteet on asetettu seuraaville kymmenelle vuodelle, ja niitä täsmennetään ja aikataulutetaan vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä. Näkökulma: Asiakas ja vaikuttavuus Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoite 2011-> Toteutuma Turvallinen ja terveellinen kasvu- ja elämisympäristö Toimintaohjelma valmis ja hyväksytty, toteutus laajasti käyntiin Neuvola-asetuksen 4 :n mukainen toimintaohjelma ja sen toteutuminen, laajojen terveystarkastusten antama tieto Toimintaohjelmat laadittu ja hyväksytty. Toteutus menossa. Kouluterveyskysely Tehdään kahden vuoden välein ja tuloksia hyödynnetään toiminnan suuntaamisessa. Tehty 2011, tulosten hyödyntäminen meneillään. 23

26 Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoite 2011-> Toteutuma 2011 Lastensuojelusuunnitelman toteutuminen Lastensuojelupalvelujen käyttö Suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttaminen Ennaltaehkäisevän toiminnan lisääminen palveluverkon yhteistyöllä. Perhehoidon lisääminen laitoshoidon sijaan. Suunnitelmaan sisältyvät toimenpiteet toteutuneet. Suunnitelman päivitystarve vuodelle Palveluverkon yhteistyön tarve tunnistettu, palveluketjuja joiltain osin avattu ja tarkennettu. Perhehoitoa 48 % sijoitetuista. 2. Asiakkaan omavastuisuus Henkilökohtaiset hyvinvointisopimukset Suunnitelma hankkeen toteuttamiseksi valmis ja toteutus liikkeelle. Hanke suunnitteilla, haku Väestön terveys ja hyvinvointi Yhteisesti sovitut seurantamittarit käytössä eri ikäryhmille. Mittarit sovittu, käyttö aloitettu. 3. Oikea-aikaiset, laadukkaat palvelut Hoitoon pääsyn ja palvelujen saatavuuden toteutuminen Toteutuu säädösten ja keskeisimpien laatusuositusten mukaan kaikilla tulosalueilla. Pääosin toteutuu Asiakastyytyväisyyskyselyt 95 % asiakkaista tyytyväisiä palveluihin ja kohteluun. Asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan toteutuu niillä ryhmillä, joilta on kysytty asiakastyytyväisyyttä. Potilasturvallisuus Potilasturvallisuus vaaratapahtumailmoitus, Hai- Pro, on käytössä kaikissa yksiköissä. Toteutuu Näkökulma: Prosessit ja talous Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoite 2011-> Toteutuma Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet ennaltaehkäisevä työ Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmät toimivat kunnissa ja kuntayhtymässä, kuntayhtymällä koordinointivastuu Johtoryhmät on perustettu kuntiin ja kuntayhtymään, koordinointi resursoitu kuntayhtymässä Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen asiakastyössä Hyvinvointikertomusten ja suunnitelmien vuosittainen arviointi ja tarkistaminen Ennaltaehkäisevä, hyvinvointia ja terveyttä edistävä näkökulma kaikkiin asiakaskontakteihin Tehty , tarkistetaan 2012 Suunnitteilla ja toteutuu jo osittain 24

27 Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoite 2011-> Toteutuma Katkeamattomat palveluprosessit esh-pthsos Yhteinen tietojärjestelmä Toteutuu vuoteen 2013 mennessä Kesken 3. Palveluohjaus ja ajantasaiset palvelusuunnitelmat Palveluprosessien toimivuus Pitkäaikaisasiakkaille tehtyjen palvelusuunnitelmien määrä ja kattavuus Keskeisten asiakasprosessien analysointi ja uudistaminen Kaikilla pitkäaikaisasiakkailla ajan tasalla olevat palvelusuunnitelma, joissa huomioitu sekä asiakkaan että lähiyhteisön tuki. Prosessien analysointi aloitettu Pääosin toteutuu 4. Avo- ja kotihoidon tukeminen Vanhuspalveluiden, psykiatrisen hoidon, päihdehuollon ja kehitysvammahuollon palvelurakenne Palvelutarpeen arvioinnin ja organisointi ja kehittäminen. Voimavaroja suunnataan laitoshoidosta avohoitoon Kesken, ensimmäisen toimintavuoden aikana konkretisoitunut, että tähän tulee kiinnittää huomiota. Ei ole vielä toteutunut, vaatii jatkotyötä. Asiakkaan valinnanvapaus Palveluseteli käytössä pysyvässä asumisessa ja kotihoidossa. Palvelusetelin käyttöönottoa valmisteltu, käyttöönotto kotihoidossa maaliskuussa Alueellinen yhteistyö (erikoissairaanhoito, tukipalvelut) Alueellisen yhteistyön rakenne ja sopimustilanne Sopimus eteläisen alueen toimijoiden kanssa sairaalakapasiteetista ja sen käytöstä sekä pysyvästi määritelty yhteistyörakenne Sairaaloiden työnjako raporttia työstetty yhteisessä työryhmässä, raportti valmistuu maaliskuussa Tukipalvelut toimivat alueellisesti Alettu valmistella, hallinnon tukipalvelujen osalta palvelutoimisto toimii, ICT-yhteistyö valmisteilla. 6. Teknologian hyödyntäminen (saumatonta palveluprosessia ja omahoitoisuutta tukevat järjestelmät) Asiakaskäyttöisten järjestelmien käyttöönotto Ajanvaraus ja tutkimusten vastauspalvelut toimivat sähköisesti, henkilökohtaisten hyvinvointi/terveyskansioiden käyttöönotto aloitettu. Ei ole käynnistynyt Aktiivinen tiedottaminen Ajan tasalla oleva wwwja muu asiakasinformaatio. Internetsivut uudistettu, toimintayksikkökohtaisia tiedotteita palveluista on tehty. 25

28 Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoite 2011-> Toteutuma Talouden tasapaino, tuottavuus ja vaikuttavuus Tarvevakioidut menot Tarvevakioidut menot maan keskitasoa. Tarvevakioidut menot, indeksi 2010 (koko maa=100): Pyhäjoki 84 Raahe 106 Siikajoki 98 Vihanti 113 Maisemamalli Tuottavuuden kasvu Optimointivaraa hyödynnetään 1,5 miljoona/vuosi Tuottavuus paranee 1 %/vuosi Kustannusten kasvu kuntayhtymässä 2,5 % vuodessa vuosina 2010 ja 2011, yleinen kustannusten kasvu 4 %. Ei pystytä tässä vaiheessa arvioimaan. Näkökulma: Henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoite 2011-> Toteutuma Työvoiman saatavuus Tehtävien täyttöaste Lääkärivirat 90 %, muut Lääkärit ei, muut kyllä 80 % Hakijoiden määrä Riittävästi hakijoita Erityisosaajien virkoihin ei riittävästi hakijoita. 2. Henkilöstön optimaalinen sijoittaminen ja osaamisen hyödyntäminen Osaamiskartoitusten tekeminen ja hyödyntäminen Osaamiskartoituksille luotu malli ja ne tehty kattavasti vuoden 2012 loppuun mennessä. Niitä hyödynnetään sisäisessä voimavarojen suuntaamisessa ja tehtäväjaossa. Etenee suunnitelman mukaisesti Henkilöstömitoitukset Henkilöstömitoitukset vastaavat hyväksyttyä palvelutarvetta ja valtakunnallisia vähimmäissuosituksia. Pääosin toteutuu 3. Henkilöstön osaamisen kehittäminen Koulutuksen määrä ja laatu Tukee palvelujen tuottamista ja kehittämistä. Toteutunut Toteutuu täydennyskoulutusta koskevien säännösten mukaan. Toteutunut Kehityskeskustelut Henkilöstö 100 %:sti keskustelujen piirissä vähintään kerran kahdessa vuodessa. Edetään suunnitelman mukaan, osa toteutunut 2011 ja osa toteutetaan