Tilinpäätös Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TILINPÄÄTÖS 2012

Transkriptio

1 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TILINPÄÄTÖS 2012 Omistajaohjausryhmä Yhtymähallitus Pyhäjoen kunnanvaltuusto Raahen kaupunginvaltuusto Siikajoen kunnanvaltuusto

2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kuntayhtymän johtajan katsaus Kuntayhtymän hallinto Organisaatio ja hallinto v Kuntayhtymän toiminnan ja talouden kehitys Kehittämistoiminta kuntayhtymässä Henkilöstö Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen käsittely Hyvinvointikuntayhtymän strategia, tavoitteet ja palvelujen järjestäminen Strategiat ja tavoitteet Palvelujen järjestäminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Palvelusopimusten toteutuminen (1-51) 3. Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Liitetietojen erittelyt Allekirjoitukset ja merkinnät... 16

3 1. Toimintakertomus 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kuntayhtymän johtajan yhteenveto Hyvinvointikuntayhtymä on vastannut Raahen seudun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta kaksi toimintavuotta. Kuntien sosiaalitoimen palvelut siirtyivät kuntayhtymän vastuulle vuoden 2011 alussa. Kysymys on isosta muutoksesta, jonka vaikutukset ovat näkyneet myös toisena toimintavuonna. Vuoden 2012 toiminnan ja talouden suunnittelussa ei ollut vielä käytettävissä riittävää yhteistä tietopohjaa toiminnan ja talouden osalta. Tavoitteeksi asetettiin kohtuullisen palvelutason säilyttäminen ja lakisääteisten palvelujen turvaaminen. Tässä tavoitteessa pääosin onnistuttiin ja myös lääkärinvastaanoton pitkään jatkuneet jonot saatiin purettua. Asiakaspalautteen perusteella alueen väestö on kohtuullisen tyytyväinen palveluihin. Kehittämistarvetta palautteen perusteella on edelleen palveluista tiedottamisessa, henkilöstön tavoitettavuudessa ja asiakaspalvelussa. Näiden asioiden parantamiseksi tarvitaan asiakaskeskeisen ajattelu- ja toimintatavan vahvistamista kaikilla tasoilla. Palvelurakenteen kehittämissuunnitelman valmistelussa on korostunut palvelutarpeen arvioinnin kehittämistarve, kotiin annettavien palvelujen tehostaminen ja vaikuttavuuden lisääminen sekä laitospainotteisuuden vähentäminen. Myös palvelupisteverkkoa ja päivystysvalmiutta joudutaan tarkastelemaan kustannuskehityksen saamiseksi kuntien kantokyvyn rajoihin. Palvelurakenteen muutoksen vaikutukset näkyvät jo kehitysvammapalveluissa, jossa kokonaiskustannukset ovat kääntyneet selvään laskuun (-5,4 %). Myös mielenterveys- ja päihdepalveluissa on nähtävissä sama kehitys. Palvelurakenteen kehittämissuunnitelman työstäminen jatkuu vuoden 2013 aikana. Talousarviovuoden aikana käynnistyi kaksi merkittävää seudullista kehittämishanketta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tukemana aloitettiin luomaan toimintamallia lasten ja lapsiperheiden ennaltaehkäisevään työhön. Toimintamallin mukaan lapset otetaan puheeksi aina, kun vanhempien elämässä tapahtuu jotain sellaista, jolla saattaa olla vaikutuksia lasten arkeen sekä pyritään tällöin järjestämään konkreettista arjen apua ja tukea. Tässä työssä ovat aktiivisesti mukana kuntien koulutoimet ja varhaiskasvatus sekä muut alueen keskeiset toimijat. Toimintamalli vie käytäntöön hyvinvointikuntayhtymän strategista linjausta vaikuttaa lasten kasvu- ja kehitysympäristöä vahvistavasti. Työministeriö hyväksyi Raahen seudun mukaan kuntakokeiluun, jolla haetaan yhteistä toimintamallia pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen. Kuntakokeilussa ovat kuntayhtymän lisäksi mukana kaikki alueen kunnat, Te-toimisto, koulutusorganisaatiot sekä alueen yritykset ja järjestöt. Hanke jatkuu vuoden 2015 loppuun ja valtion rahoitus hankkeelle on yhteensä 2,95 miljoonaa euroa. Talousarviovuoden aikana toteutui työnjakosopimus Raahen, Oulaskankaan ja Oulun yliopistollisen sairaalan sairaaloiden kesken ja Raahen sairaalan rooli koko eteläisen alueen pehmytkudoskirurgisena sairaalana vahvistui. Palvelukysyntää on ohjautunut alueen ulkopuolisista kunnista ja OYS:sta Raahen sairaalaan. Synnytystoiminta omana toimintana loppui kesäkuussa ja tekonivelleikkaukset keskittyivät Oulaskankaan sairaalaan. Oman erikoissairaanhoidon avohoitokäyntien kokonaismäärä säilyi ennallaan, mutta alueen ulkopuolisen käytön osuus kasvoi 3,1 %:sta 6,1 %:iin. Oman erikoissairaanhoidon hoitopäivien kokonaismäärä laski 7 %, mutta alueen ulkopuolisen käytön osuus kasvoi 1,4 %:sta 8,3 %:iin. Työterveyshuolto siirtyi kilpailutuksen kautta Condia Oy:n tuottamaksi kesäkuun alussa ja toiminta on toteutunut suunnitellulla tavalla. Kuntayhtymän oma ensihoidon tuotanto siirtyi liikkeenluovutuksena Jokilaaksojen pelastuslaitokselle ja koko ensihoidon järjestämisvastuu sairaanhoitopiirille Hyvinvointikuntayhtymän menokehitys ylitti ennakkoarviot. Alkuperäinen talousarvio oli lähtötasoltaan alhaisempi kuin vuoden 2011 toteutuma. Jäsenkuntien maksuosuudet nousivat edellisestä vuodesta 4,3 % ja se ylittää vuosien keskimääräisen kustannusnousun, joka on 1

4 3,2 % vuodessa. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen nousu koko maassa vuonna 2012 ennakkotietojen mukaan oli 5 %. Hyvinvointikuntayhtymän menokasvuun vaikutti eniten hoidon ja hoivan menojen kasvu, joka oli 8,3 %. Syynä tähän yleisen palkkatason nousun lisäksi oli hoitopäivien määrän kasvu, joka oli yhteensä hoitopäivää eli 5,8 %. Tuotettuja hoitopäiviä hoidossa ja hoivassa oli yhteensä ja niiden keskihinta oli 157 euroa, jossa nousua edellisestä vuodesta 2,3 %. Kotihoidon menojen kasvu oli 5,9 %. Hoidon ja hoivan menokehityksen taustalla näkyy myös se paine, jota väestön ikääntyminen väistämättä tuo palvelutarpeeseen. Menojen kasvu haastaa muuttamaan palvelurakennetta ja koko palvelutoimintaa voimakkaasti kotona pärjäämistä tukevaksi. Erikoissairaanhoidon menojen kasvu oli kokonaisuudessaan 2,3 % ja se pysyi maltillisena huolimatta siitä, että osa omasta toiminnasta siirtyi sairaanhoitopiirin tuottamaksi. Perhepalvelujen menot kasvoivat 13,7 % ja kasvun syynä on lisääntynyt lastensuojelutarve ja huostaanotot. Vastaanottopalvelujen menokasvu oli 6,5 % ja siihen osaltaan vaikutti jonojen purkamiseksi tarvitut resurssilisäykset. Henkilöstötyön määrä hyvinvointikuntayhtymässä säilyi lähes ennallaan, mutta lakisääteisten ja sopimuksiin perustuvien poissaolojen määrä kasvoi. Sairauspoissaolojen määrä laski 4,2 % ja henkilöstökyselyn perusteella henkilöstön työhyvinvointi on hieman parantunut edellisestä vuodesta. Henkilöstöstä aiheutuneet kustannukset olivat yhteensä 54,7 miljoonaa euroa ja siinä oli kasvua edelliseen vuoteen 3,6 %. Yleinen kunta-alan ansiotasoindeksin nousu tilastokeskuksen arvion mukaan oli vuonna 2012 keskimäärin 3,5 %. Hyvinvointikuntayhtymän perussopimus uusittiin Vihannin kunnan liityttyä Raahen kaupunkiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen kehittämistä koskevat valtakunnalliset linjaukset valmistuivat, mutta linjausten alueelliset vaikutukset ovat vielä avoimena. Koska valtakunnallisten ratkaisujen toteutuminen vienee vielä vuosia, tässä vaiheessa on syytä keskittyä kuntayhtymän oman palvelurakenteen ja toiminnan kehittämiseen väestön todelliseen palvelutarpeeseen vastaamiseksi tehokkaasti ja taloudellisesti kuntien kantokyvyn mahdollistamilla voimavaroilla. Kiitokset hyvinvointikuntayhtymän henkilöstölle alueen väestön hyväksi tekemästään työstä sekä luottamushenkilöille ja jäsenkuntien edustajille vastuullisesta päätöksenteosta ja tärkeästä tuesta haastavassa yhteisessä tehtävässä sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintaedellytysten turvaamiseksi. Hannu Kallunki kuntayhtymän johtaja 2

5 Toimipisteet v Kuntayhtymän hallinto Raahe * sairaala ja terveyskeskus * työterveyshuolto * mielenterveyskeskus * toimintakeskus Vihernikkari * perheneuvola * A-klinikka * työvoimanpalvelukeskus * sosiaalipalvelukeskus * perhetyö * kotihoitokeskus * palvelukeskus Kreivinaika * palvelukeskus Maininki * toimintakeskus Kuutti * Gellmanin ryhmäkoti * Vilpun asuntola Saloinen, Arkkukari: * palvelukeskus Salonkartano Pattijoki: * Pattijoen neuvola ja hammashuolto * palvelukeskus Kotiranta Siikajoki Siikajoen kylä: * terveysasema * asumispalveluyksikkö Puistola Ruukin kylä: * terveysasema * Mäkelänrinne * kehitysvammaisten asumisyksikkö Kaarnakoti Paavola: * asumispalveluyksikkö Paavolatalo * työkeskus Paja-Pehkola Pyhäjoki Raahe Pyhäjoki * terveysasema * palvelukeskus Jokikartano * kehitysvammaisten asumisyksikkö Niittykoti * psykiatrinen yksikkö Koivula Siikajoki Vihanti Vihanti * Terveysasema kunnantalolla * hammashoitola * palvelukeskus Ukonmäki * päivätoimintakeskus Hyvinvointikuntayhtymä on Raahen kaupungin sekä Pyhäjoen, Siikajoen ja Vihannin kuntien omistama kuntayhtymä, joka vastaa jäsenkuntiensa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja tuottamisesta lukuun ottamatta varhaiskasvatusta ja ympäristöterveydenhuoltoa. Jäsenkuntien sosiaalitoimen tehtävät siirtyivät hyvinvointikuntayhtymän järjestämis- ja tuottamisvastuulle lukien. Työterveyshuollon palvelut siirtyivät alkaen Condia Oy:lle ja syksyllä edelleen Terveystalo Oy:lle. Synnytykset siirtyivät alkaen Oulaskankaan ja Oulun yliopistolliseen sairaalaan. Jäsenkuntien osuudet peruspääomasta 2012: Kuntien osuudet pääomasta % Pyhäjoki 9, ,84 Raahe 64, ,51 Siikajoki 17, ,76 Vihanti 9, ,00 Yhteensä 100, ,82 3

6 Sairaansijat ja hoitopaikat: Sairaansijat ja hoitopaikat Perusterveydenhuollon osastohoito 57 Mielenterveyskeskuksen osastohoito 10 Sisätautiosasto 23 Operatiivinen osasto *) 22 Hoivaosastot 116 Yhteensä 234 *) saakka 28 paikkaa, alkaen 22. Organisaatio ja hallinto v Hyvinvointikuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttävät jäsenkuntien valtuustot ja kuntayhtymässä päätöksiä tekevänä luottamuselimenä toimii yhtymähallitus. Yhtymäkokous kutsutaan koolle siinä tapauksessa, että jäsenkuntien valtuustot tai toimielimet, joille päätösvaltaa on siirretty, eivät ole yhtymähallituksen päättämässä määräajassa saaneet jossakin niille kuluvassa asiassa syntymään yhtäpitäviä päätöksiä. Valmistelu- ja yhteydenpitoelimenä kuntien ja kuntayhtymän välillä on toiminut omistajaohjaustyöryhmä, johon kuuluvat kuntajohtajat ja kuntayhtymän johtavat viranhaltijat. Sosiaalitoimen asiat käsitellään sosiaalijaostossa, johon kuuluu 5 yhtymähallituksen jäsentä. 4

7 Yhtymähallituksen kokoonpano 2012 Kunta Pyhäjoki Raahe Siikajoki Vihanti Jäsen Lintunen Pirkko saakka Pahkala Matti Widnäs Helena alkaen Flink Vesa Hirvonen Maija-Leena Lumiaho Kauko Pekkala Sari Pelkonen Reijo Törmänen Maarit Ala-aho Ulla Kiviniitty Kalevi Ronkainen Eero Aunola Eija saakka, varajäsen Keskitalo Rauno Hirsikorpi Vilho Yhtymähallituksen puheenjohtaja Lumiaho Kauko, I varapuheenjohtaja Kalevi Kiviniitty ja II varapuheenjohtaja Vesa Flink. Yhtymähallitus kokoontui 11 kertaa v. 2012, Yhtymäkokous ei kokoontunut v Sosiaalijaosto 2012 Jäsenet Pahkala Matti, puheenjohtaja Törmänen Maarit, varapuheenjohtaja Ala-aho Ulla Aunola Eija Lumiaho Kauko Sosiaalijaosto kokoontui 11 kertaa, Tarkastuslautakunta 2012 Jäsenet Klaavu Raili, puheenjohtaja Kittilä Risto Pohjola Matti Sämpi Kirsti JHTT-tilintarkastaja Risto Hyvönen, Oy Audiator Ab. Johtoryhmä 2012 Kuntayhtymän johtaja Hannu Kallunki, puheenjohtaja Hallinto- ja tukipalveluiden tulosalueen johtaja Hannu Heikkinen Lapsi- ja perhepalveluiden tulosalueen johtaja ja Aikuissosiaalipalvelujen tulosalueen johtaja Irma Heikkinen Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tulosalueen johtaja Antti Tornberg Vanhuspalvelujen tulosalueen johtaja Mervi Koski Terveyden- ja sairaanhoidon palv. tulosalueen johtaja Matti Mäntymaa 5

8 Henkilöstöjohtaja Mikko Weissenfelt Suunnittelija Karita Pesonen, sihteeri Hoitotyön johtaja, johtava ylihoitaja Minna Alatalo, virkavapaa ad , sijainen Mervi Koski Tulosalueiden johtajat Hallinto- ja tukipalvelut Lapsi- ja perhepalvelut Aikuissosiaalipalvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut Vanhuspalvelut Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut Hannu Heikkinen, sijainen Pekka Kastell Irma Heikkinen, sijainen Satu Rättyä Irma Heikkinen, sijainen Maija Laitila Antti Tornberg, sijainen Martta Visuri Mervi Koski, sijainen Erja Laulumaa Matti Mäntymaa, sijainen Minna Alatalo Kuntayhtymän toiminnan ja talouden kehitys Alueen kehitys Raahen seutukunnan väestö väheni vuoden 2012 aikana 82 asukkaalla. Jäsenkunnittain väestönmuutos oli seuraava: Pyhäjoki 48, Raahe + 45, Siikajoki 42 ja Vihanti -37. Työllisyystilanne heikkeni vuonna 2012 seutukunnassa. Työttömyysprosentti nousi vuoden aikana 1,4 %. Vuoden 2012 lopussa työttömyysaste oli 11,4 %, Raahessa 11,6 %, Siikajoella 11,4 %, Vihannissa 9,9 % ja Pyhäjoella 9,7 %. Työllisyystilanne on alkuvuodesta edelleen heikentynyt. Jäsenkunnat ovat vahvistaneet vuodelle 2012 veroprosentit seuraavasti: Pyhäjoki 19,75, Raahe 21 ja Siikajoki 21. Vuoden 2011 lopussa lainakanta asukasta kohden oli Pyhäjoella 2.692, Raahessa 4.838, Siikajoella ja Vihannissa Jäsenkunnissa on kertynyt yli- /alijäämää alla olevan kaavion mukaisesti Kertynyt ali-/ylijäämä e/asukas Pyhäjoki Raahe Siikajoki Vihanti Pohjois-Pohjanmaa Koko maa Jäsenkuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kehitystä kuvaavat alla olevat kaaviot asukaskohtaisista nettokustannuksista ja tarvevakioiduista menoista. 6

9 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset e/as Koko maa Pohjois-Pohjanmaa Pyhäjoki Raahe Siikajoki Vihanti Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot Pyhäjoki Raahe Siikajoki Vihanti Pohjois-Pohjanmaa Kuntayhtymän talouden kehitys Toimintatuotot olivat ( v. 2011) ja toimintakulut ( v.2010). Vuosikatteeksi muodostui rahoituserien jälkeen ja tilikauden tulos jäi poistojen jälkeen alijäämäiseksi. Jäsenkuntien kustannusosuudet olivat , joissa kasvua edellisestä vuodesta 4,3 % Tuoteryhmittäin jäsenkuntien kustannusosuudet toteutuivat alla olevan kokoomataulukon mukaisesti. 7

10 KAIKKI KUNNAT Asukasluku Vertailutaso Tp 2011 Ta muutos Tp 2012 Tp 2012 %:a ta: sta 2012 Poikkeama Tp 2012 muutos-% tp:stä 2011 Aikuissosiaalityö ,6 % ,1 % Aikuisten psykosos. palvelut ,7 % ,8 % Erikoissairaanhoito oma toiminta ,1 % ,8 % Erikoissairaanhoito ostopalvelut ,3 % ,4 % Hoito- ja hoivapalvelut ,7 % ,3 % Kuntoutuspalvelut ,7 % ,2 % Perhepalvelut ,6 % ,7 % Suun terveydenhuolto ,2 % ,1 % Vammaispalvelut ,5 % ,2 % Vastaanottopalvelut ,5 % ,5 % Projektit ,8 % ,4 % Yhteensä ,3 % ,3 % Kehittämistoiminta kuntayhtymässä Kehittämishankkeet Kuntayhtymä oli vuonna 2012 mukana seuraavissa hankkeissa: Kytke (Asiakkaan ja kodin kytkeminen sosiaali- ja terveydenhuollon saumattomaan palveluketjuun) Oulun Eteläisen alueen osahanketta on toteutettu Hankkeen keskeisimpänä tavoitteena on ollut vahvistaa perusterveydenhuoltoa, kehittää asiakaslähtöisempiä toimintatapoja, selkeyttää peruserikoissairaanhoidon ja erityistason erikoissairaanhoidon järjestämistä, työstää hoitoprosesseja mahdollisimman toimiviksi ja kustannustehokkaiksi sekä käyttöönottaa ja hyödyntää uutta informaatioteknologiaa tiedonkulun parantamiseksi eri toimijoiden välillä. Kehittämistyössä on kiinnitetty erityistä huomiota kotona selviytymisen tukemiseen sekä prosessien saumattomaan kytkemiseen toisiinsa. Hankkeessa on pyritty myös tiivistämään sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kolmannen sektorin välistä yhteistyötä. Oulu Eteläisessä osahankkeessa kehitettyjen toimintamallien avulla on saatu muutettua sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan painopistettä kehitettyjen prosessien osalta siten, että asiakkaiden ja läheisten osallisuus sekä sitoutuminen palveluprosesseissa on lisääntynyt ja kotona selviytyminen parantunut. Osahankkeessa kokeiltiin uusia teknologisia ratkaisuja (videokonsultaatio, suojattu viestintäpalvelu) ja pilotoinnista saatiin arvokkaita käyttäjäpalautteita, joita voidaan hyödyntää uusien hankkeiden suunnittelussa. Virta Raahen seudun alahankkeessa ( ) kehitetään työttömien tai ilman jatkokoulutuspaikkaa olevien vuotiaiden nuorten terveystarkastusten ja arvioinnin moniammatillista toimintamallia sekä palveluohjausmallia terveystarkastusten jälkeen. Terveydenhoitajan ja luotsin parityöskentelymallilla on saatu muodostettua heti ensimmäisellä terveystarkastustapaamisella kokonaisvaltainen näkemys nuoren elämäntilanteesta. Tarkastuksessa voitu välittömästi sopia jatkotoimista, joihin ohjautumiseen nuori tarvitsee luotsin tukea. Haasteena on koettu nuorten tavoittaminen ja tähän on osahankkeessa erityisesti panostettu. Terveystarkastuksen jälkeisiä palautekäytäntöjä lähettävälle taholle on kehitetty. RYHTI (Rakennetun ympäristön hyvinvointipalveluprosessit) on Tekesin Rakennettu ympäristöohjelman rahoittama, vuosina toteutettu Oulun yliopiston ja Oulun seudun ammat- 8

11 tikorkeakoulun yhteishanke, jossa Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä on ollut mukana käyttäjäorganisaationa. Hanke sai jatkoaikaa ja päättyy keväällä LILY (Advanced Support for Independt Living; Human Life Cycle Approach in Senior Housing) on Oulun yliopiston koordinoima kansainvälinen yrityspainotteinen tuotekehitysprojekti, jossa Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä on vanhuspalveluiden osalta mukana käyttäjäorganisaationa. Hanke on saanut rahoituspäätöksen vuonna 2011, se on käynnistynyt vuoden 2012 alussa ja kestää vuoden 2014 loppuun. Hankkeen kohderyhmänä ovat yli 55-vuotiaat, ja sen tarkoituksena on kehittää ikääntyvien ihmisten kotona asumista ja sellaisia kehittyneitä tietoteknisiä ratkaisuja, jotka tukevat omaehtoista selviytymistä kotona. Hankkeen tavoitteena on myös parantaa kohderyhmän elämän laatua, tukea itsenäistä toimintaa ja edesauttaa päivittäiseen sosiaaliseen kanssakäymiseen. Raahen seutukunta valittiin Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksellä alkaneeseen työllisyyden kuntakokeiluun. Kuntakokeiluhanke kestää 2015 loppuun saakka. Hankkeen rahoittajana toimii ELY -keskus. Hankkeelle myönnetty vuosittainen rahoitus on Hankkeen tavoitteena on ehkäistä kohderyhmän syrjäytymistä ja parantaa työelämävalmiuksia palveluprosesseja tehostamalla ja aktiivisella työelämäyhteistyöllä. Näin vähennetään työllistymispolkujen rikkonaisuutta, parannetaan toimijoiden välistä koordinaatiota ja sitoutetaan elinkeinoelämä työttömyyden vähentämiseen. Hanke on saavuttanut sille asetetut tavoitteet Kehittämis- ja asiakastyö eri sektoreilla on alkanut. Terveyspiste terveyden edistämisen ja omahoidon tueksi -hankkeen tavoitteena on saada aikaan palveluinnovaatio nimeltään Terveyspiste, josta asiakas voi halutessaan ostaa osan terveyspalveluista apteekin yhteydessä toimivasta palvelupisteestä. Hankkeen valmistelua koordinoi Kuopio Innovation Oy ja hankkeeseen osallistuvat hyvinvointikuntayhtymän ohella Joensuun ja Rauman kaupungit, Hyvän Mielen Apteekit Oy ja eri yrityshakijoita. Hankkeelle on myönnetty rahoitusta Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä ohjelmasta ajalle Sairaanhoitajan vastaanotto on käynnistynyt Raahessa Härkätorin apteekissa ja yhteistyötä tehdään tavoitteena yhtenevien palvelumallien luominen Terveyspisteen ja kunnallisen terveydenhuollon välillä. Toimiva lapsi & perhe II-hankkeen tavoitteena on ehkäistä ongelmien ylisukupolvista siirtymistä sekä kehittää lasten ja nuorten hyvinvointia ja mielenterveyttä edistävä toimintamalli osaksi kunnan peruspalveluja ja kunnan hyvinvointistrategiaa. Toimintamallin käyttöönottoa tukee Terveyden ja hyvinvoinnin laitos asiantuntemuksellaan ja siinä ovat mukana hyvinvointikuntayhtymän lisäksi aktiivisesti kuntien koulutoimet ja varhaiskasvatus sekä muut alueen keskeiset toimijat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuki hankkeelle jatkuu vuoteen Toimintamallin käyttöönotto on alkanut vuonna Seutukuntaan on koulutettu eri palveluihin lähes 30 omaa kouluttajaa, jotka jatkavat työryhmien kouluttamista. Seutukuntaan on myös perustettu monialainen johtoryhmä hallinnoimaan lasten hyvinvointia tukevaa työtä. Asiakasprosessien kehittämistä tuetaan oppisopimuskoulutuksena toteutettavalla tuotekehittäjäkoulutuksella. Tavoitteena on hankkia osaamista toiminnan uudistamiseen asiakaslähtöisesti ja saada uudistettua keskeiset asiakasprosessit. Hankkeen kesto on Tuotekehittäjäkoulutukseen osallistuu 17 henkilöä, mutta prosessien kehittämisen kautta hanke koskettaa paljon laajempaa joukkoa. Kotihoidossa asiakasprosessien kehittäminen on aloitettu tiimivastaavien kouluttamisella. Koulutukseen osallistuu 20 työntekijää. Lisäksi koko kotihoidon henkilöstölle järjestetään tiimityössä koulutusta syksyllä 2012 ja keväällä Tavoitteena tiimityön kehittämisessä on toiminnan uudistaminen asiakaslähtöiseksi ja huomion kiinnittäminen yksilölliseen palvelutarpeenarviointiin. Muu kehittämistoiminta Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Seutukunnan kuntiin perustetut poikkihallinnolliset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmät jatkoivat toimintaansa. Yhtymähallituksen nimeämä seutukunnallinen hyvinvoinnin ja 9

12 terveyden edistämisen johtoryhmä koordinoi seutukunnan alueella tehtävää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä. Kuntayhtymässä terveyttä edistävän toiminnan suunnittelusta ja järjestämisestä vastasi Terveyden edistämisen työryhmä, jonka puheenjohtajana toimi ylilääkäri Virpi Honkala ja sihteerinä ylihoitaja Liisa Rasi lokakuuhun 2012 asti ja sen jälkeen vastaava hammashoitaja Hely Muikkula. Työryhmän kokoonpanoa muutettiin siten, että ryhmässä on edustus kultakin tulosalueelta. Suomen terveyttä edistävät sairaalat -verkoston toimintaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnan Muutos Nyt hyvinvointiyhteistyöhön osallistuttiin aktiivisesti. Tyypin 2 diabetesriskin seulontaa jatkettiin joukkotarkastuksen yhteydessä. Riskitestilomakkeen täyttäneistä 602 henkilöstä 15 % sai korkean pistemäärän. Heidät ohjattiin diabeteshoitajan vastaanotolle ja sokerirasituskokeeseen. Halukkaille järjestettiin elintapaohjausta ryhmässä. Savuton kuntayhtymä -ohjelman toteuttamista jatkettiin ja edettiin vuosille tehdyn toimintasuunnitelman mukaisesti. Vuonna 2012 henkilökunnalle tehtyyn tupakointitottumuskyselyyn vastanneista 205 henkilöstä 66% ei tupakoi, 15 % on lopettanut tupakoinnin ja 19 % tupakoi satunnaisesti tai päivittäin. Vuonna 2012 kuntayhtymässä järjestettiin kaksi painonhallintaryhmää henkilöille, joiden BMI on alle 40 ja yksi ryhmä henkilöille, joiden BMI on yli 40, yksi diabeteksen ehkäisyryhmä, yksi uusien diabeetikoiden ryhmä, kaksi astmaryhmää sekä copd-ryhmä. Hammashuollossa järjestettiin lapsille, joilla on erityinen riski sairastua suusairauksiin, tehostettua suun ja hampaiden ehkäisevää hoitoa. 6-vuotiaiden osalta tavoitteena oli saada ehjähampaisten määrä 62 %:iin, mutta vain 47 %:lla lapsista oli ehjät hampaat. 12-vuotiaiden lasten hampaiden reikiintymisestä kertovan Ka DMF indeksin tavoitteena oli 1,2 ja tavoite saavutettiin (Ka DMF -indeksi 1,08). Koululaisten osalta jatkettiin Terveellinen kouluympäristö -hankkeen tavoitteiden seurantaa. Tavoitteena oli saada 15-vuotiaiden nuorten Ka DMF- indeksi alle 3:n. Tavoite saavutettiin (Ka DMF- indeksi 2,84). Suun terveyden edistämiseksi pidettiin vuoden 2012 aikana 103 tilaisuutta, joissa oli yhteensä kuulijaa. Tilaisuudet kohdistuivat erityisesti koululaisiin ja kehitysvammaisiin lapsiin ja nuoriin. Liikuntaan kannustettiin yleisöluentojen ja ryhmätoiminnan avulla. Raahessa oli käytössä Erityisryhmien liikuntakortti. Vuonna 2012 mammografiaseulontoihin osallistui 84,9 % ja irtosoluseulontoihin 68,8 % kutsutuista. Alueen väestön terveysmittareita (tupakointi, alkoholinkäyttö, painoindeksi, vyötärönympärys) seurattiin Potilastietojärjestelmä Efficaan vuosittain kirjattavien mittaritietojen avulla Kirjattujen tietojen mukaan painoindeksi ja vyötärönympärys ylittivät riskirajan hieman useammilla kuin vuonna 2011, mutta tupakointi oli hieman vähäisempää edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2012 osallistuttiin kuntayhtymässä seuraavien teemapäivien ja viikkojen viettoon: Sydänviikko, Maailman diabetespäivä, Tapaturmapäivä, Ehkäisevän päihdetyön viikko sekä Kansainvälinen ja valtakunnallinen liiku terveemmäksi päivä. Vuonna 2012 bonuspäivän käytti 317 kuntayhtymän työntekijää. Kansallinen FINRISKI 2012 terveystutkimus tehtiin keväällä 2012 Raahessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos keräsi tässä terveystutkimuksessa tärkeää tietoa suomalaisten terveydestä, elintavoista ja kansantaudeista. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Kuntayhtymän laatutyötä ohjaa, koordinoi, seuraa ja arvioi laatutyöryhmä. Työryhmän puheenjohtajana toimi laatupäällikkö Minna Alatalo (sijainen Karita Pesonen). Laatutyöryhmän alatyö- 10

13 ryhminä toimivat potilasturvallisuustyöryhmä, laiteturvallisuustyöryhmä, hygieniatyöryhmä ja lääketyöryhmä. Laatupäällikkö valmisteli laadunhallintasuunnitelmaa, jonka päivittäminen jatkui vuonna Asiakasinformaatio ja asiakaspalautejärjestelmä ovat tärkeä osa palvelukokonaisuutta. Asiakastyytyväisyyskysely on toteutettu vuonna 2011 ja seuraava toteutetaan vuonna Laatutyöryhmä kehittää uudistetun asiakaskyselylomakkeen koko kuntayhtymän käyttöön vuonna Asiakkaat/potilaat voivat antaa palautetta saamastaan palvelusta/hoidosta sähköisesti, kirjallisesti ja suullisesti. Vuonna 2012 kaikkiin yksiköihin hankittiin samanlainen palautelaatikko ja suulliset palautteet kirjattiin. Laatupäällikkö koordinoi kaikkia palautteita sovitun prosessin mukaisesti. Kaikkiin yhteystiedoilla varustettuihin palautteisiin vastattiin siitä yksiköstä, jota palaute koski. Laatupäällikkö arkistoi kaikki palautteet sekä niiden käsittelyprosessin. Vuoden 2012 aikana sähköisiä ja kirjallisia asiakaspalautteita tuli 125 kpl. ITE -laadunhallintamenetelmän itsearviointi toteutettiin keväällä Syksyyn mennessä kaikki toimintayksiköt olivat valinneet omat kehittämiskohteensa tehdyn itsearvioinnin perusteella. Laatupäällikkö esitteli näistä kehittämissuunnitelmista yhteenvedon, jonka perusteella johtoryhmä valitsi koko kuntayhtymän yhteiset kehittämiskohteet. Nämä ovat: 1) suunnitelma osaamisen kehittämiseen, 2) perehdytysmateriaali, 3) asiakaspalauteprosessin kehittäminen sekä 4) vertailut muihin organisaatioihin toiminnan ja talouden näkökulmista. Seuraava itsearviointi tehdään 2014, johon mennessä nyt valitut kehittämiskohteet ovat valmiit. ITE menetelmän avulla koko henkilökunta saadaan mukaan arvioimaan ja kehittämään toimintaa. Menetelmän periaatteita ovat asiakasnäkökulman huomioon ottaminen, järjestelmällisyyden ja suunnitelmallisuuden korostaminen kaikessa työssä, yhdessä sopiminen ja sovitun kirjaaminen, työkäytäntöjen näkyväksi tekeminen, tulosten ja työn laadun osoittaminen dokumentein sekä jatkuva arviointi ja kehittäminen. Potilasturvallisuustyön juurruttamista kuntayhtymämme näkyväksi toiminnaksi jatkettiin vuonna Potilasturvallisuusvastaavana toimi Riitta Kallinen. Potilas/asiakasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettely HaiPro laajeni koko kuntayhtymään. HaiProilmoituksia tehtiin vuonna 2012 kaikkiaan kappaletta (vertaa: vuonna 2010 yht. 557 ja vuonna 2011 yht ilmoitusta). Kuntayhtymä kuuluu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin HaiPro-verkostoon ja alueellinen potilasturvallisuusverkosto kokoontui kerran. Potilasturvallisuustyöryhmä kokoontui kuukausittain. Käsittelijöiden verkostotapaamisia jatkettiin kuukausittain. Vaara- ja haittatapahtumailmoituksia (HaiPro-ilmoituksia) käsiteltiin verkostotapaamisissa, jolloin koko kuntayhtymän alueelle muodostuu yhtäläinen tapa käsitellä niitä ja itselle vaikeat tapaukset voi tuoda yhteiseen käsittelyyn. Marraskuussa järjestettiin toinen koko kuntayhtymän työntekijöille tarkoitettu koulutus, johon osallistui lähes 100 työntekijää eri tulosalueilta. Tiedonkulun parantamiseksi on jokainen osasto haastettu pohtimaan, onko osastolla jotakin sellaista toimintaa, jonka tueksi voisi suunnitella tarkistuslistan. Tarkistuslistojen suunnittelu on aloitettu ja sitä jatketaan vuonna Tiedonkulun parantamiseksi henkilökunnalle esiteltiin ISBAR tiedonkulkumenetelmä, jolla raportointia kehitetään samansisältöiseksi. Erilaisia tarkistuslistoja otettiin käyttöön useissa yksiköissä. Kirurginen tarkistuslista on vakiintunut käyttöön leikkausosastolla. Potilasturvallisuuskoordinaattori Riitta Kallinen aloitti potilasturvallisuusasiantuntijaerikoistumisopinnot ARCADA:ssa. Opinnot valmistuvat toukokuussa Valtakunnallinen Potilasturvallisuusyhdistys perusti työryhmän, jonka tarkoituksena oli laatia kirjallinen ohjeistus vakavien haitta- ja vaaratapahtumien käsittelyä varten. Kuntayhtymästä Tuula Korhonen ja Riitta Kallinen kuuluvat työryhmään. Kirjallinen ohjeistus valmistui tammikuussa Potilasturvallisuustyöryhmä jakaa Vuoden potilasturvallisuusteko -palkinnon. Vuonna 2012 kriteerinä oli potilaan lääketurvallisuuden parantaminen vuodeosastohoidossa. Palkinnon sai lääkekeskus osastofarmasiassa löytyneiden tapahtumien perusteella. 11

14 Potilas- ja sosiaaliasiamiehen toiminta 2012 Lain potilaan oikeuksista (785/1992) ja Lain sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) mukaan potilas- ja sosiaaliasiamiehen tulee 1. neuvoa potilaita ja sosiaalihuollon asiakkaita potilas- ja asiakaslakien soveltamisessa 2. neuvoa potilaita ja asiakkaita muistutusten ja potilasvahinkoilmoitusten tekemisessä 3. tiedottaa potilaiden ja sosiaalihuollon asiakkaiden oikeuksista 4. toimia muutenkin potilaan ja sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi Potilas- ja sosiaaliasiamiehenä on toiminut vuonna 2012 KM Anneli Pehkonen 50 % työajalla. Toimipiste on Raahen sairaalassa, kuntakäyntejä on tehty tarvittaessa. Lisäksi Kalajoen yhteistoiminta-alue ja Härkätorin Apteekki ovat ostaneet potilas- ja sosiaaliasiamiespalvelut kuntayhtymältä. Potilas- ja sosiaaliasiamieheen otti vuoden 2012 aikana yhteyttä 210 eri henkilöä. Yhteydenotoista noin 2/3 kohdistui terveyden- ja sairaanhoidon tulosalueelle. Yhteydenottojen syy kaikista yhteyttä ottavista oli potilasvahinko 62 palvelun, hoidon toteutus 54 yleinen tiedontarve 31 kohtelu 19 hoitoon, palveluun pääsy 14 tiedonsaanti, tarkastusoikeus 10 päätös, suunnitelma 9 asiakasmaksut 7 tietosuoja, salassapito 5 muu syy 11 Kuntayhtymän palveluihin liittyviä muistutuksia tehtiin vuonna 2012 yhteensä 37. Määrä on yli kaksinkertainen edelliseen vuoteen verrattuna. Tyypillinen muistutuksen aiheuttanut tilanne oli sellainen, jossa asiakkaan ja työntekijän välinen vuorovaikutustilanne ei ole sujunut parhaalla tavalla. Aluehallintovirastoon (AVI) tehtyihin kanteluihin AVI teki vuonna 2012 viisi ratkaisua. Vuonna 2012 tehtiin kuntayhtymän sosiaalijaostolle yhteensä 54 oikaisuvaatimusta. Näistä 24 koski toimeentulotukea ja 18 vammaispalveluja. Edelliseen vuoteen verrattuna oikaisuvaatimusten määrä on vähentynyt lähes kolmanneksella. Viranhaltijapäätös muuttui kokonaan tai osittain kuudessa ratkaisussa. Jos asiakas on tyytymätön sosiaalijaoston ratkaisuun, hän voi valittaa edelleen Oulun hallinto-oikeuteen. Vuonna 2012 hallinto-oikeus teki yhteensä 15 kuntayhtymää koskevaa ratkaisua. Potilaalla on mahdollisuus saada rahallista korvausta potilasvahinkolain mukaisista hoito- ja infektiovahingoista. Vuonna 2012 Potilasvakuutuskeskus teki yhdeksän myönteistä ja 13 kielteistä ratkaisua kuntayhtymästä tehtyihin potilasvahinkoilmoituksiin. Yli puolet ratkaisuista koski leikkauksissa tapahtuneita vahinkoja. Kehittämiskohteina on tullut esille seuraavia asioita 1. Palautejärjestelmien kautta tulevan tiedon kokoaminen ja hyödyntäminen 2. Terveydenhuollon sosiaalityön kehittäminen 3. Asiakkaiden kuunteleminen 4. Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden kohtaaminen Kehittämiskohteista on keskusteltu kuntayhtymän johtoryhmän kanssa. 12

15 Henkilöstö Vuodelta 2012 on laadittu erillinen henkilöstöraportti. Vuonna 2012 kuntayhtymä maksoi palkkoja tilinpäätöksen mukaan n. 45 milj. euroa. (2011 n. 43,9 milj. euroa) ja henkilöstösivukuluja n. 11,8 milj. euroa (n. 11,4 milj. v. 2011) yhteensä n. 56,8 milj. euroa (n. 55,3 milj. v. 2011). Kuluja pienensivät saadut henkilöstökorvaukset n euroa ( v. 2011). Henkilöstön määrä Kuntayhtymän palveluksessa oli vuoden viimeisenä päivänä yhteensä henkilöä (1.353 v. 2011), joista vakituisia (1.026 v. 2011) ja määräaikaisia 329 (327 v. 2011). Eläkkeelle siirtyi 23 henkilöä (18 v. 2011), joista vanhuuseläkkeelle 15 henkilöä (9 v. 2011) ja työkyvyttömyyseläkkeelle 7 henkilöä (9 v. 2011) henkilöä. Henkilöstön määrä tulosalueittain vrt : Vakit Määräaik Yht Vakit Määräaik Yht Hallinto- ja tukipalvelut Lapsi- ja perhepalvelut Aikuissosiaalipalvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut Vanhuspalvelut Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut YHTEENSÄ Henkilöstön keski-ikä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän henkilöstön keski-ikä oli tarkasteltuna 48 vuotta. Keskiikä on noussut hieman edellisvuodesta (2011: 47,4 vuotta). 13

16 Poissaolopäivät poissaololajeittain (kalenteripäivinä) % % Vuosilomat , ,3 Sairauspoissaolot , ,3 Lakisääteiset , ,7 Muut poissaolot , ,7 Yhteensä Lakisääteisiin poissaoloihin sisältyy mm. hoito- ja perhevapaat sekä määräaikaisella kuntoutustuella olevat eli ns. pitkät sairauslomat. Muut poissaolot sisältävät mm. KVTES:n mukaiset palkalliset poissaolot, koulutukset, KELA:n hyväksymät kuntoutukset sekä palkattomat poissaolot. Sairauspoissaolot vähenivät 4,2 % vuonna 2012 edelliseen vuoteen verrattuna. 14

17 1.2 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Arvio merkittävimmistä riskeistä Kuntayhtymän toiminnan kannalta merkittävin riski on henkilöstön saatavuus. Osaavan ja ammattitaitoisen henkilöstön puute voi aiheuttaa varsinkin erityisosaamista vaativissa toiminnoissa keskeytyksiä. Alueen väestön palvelujen saatavuus heikentyy ja kaikkia lakisääteisiä velvoitteita ei voida täyttää. Erityisesti lääkäreiden saatavuudessa on ollut ongelmia. Toimitilojen, laitteiden ja ohjelmistojen toimivuus on keskeinen edellytys varsinaiselle asiakkaita palvelevalle toiminnalle. Varajärjestelmiä on rakennettu mutta varautuminen toiminnan keskeytyksiin ei ole mahdollista yhtä hyvin kuin suuremmissa yksiköissä. Toimitiloissa ilmenneet sisäilmaongelmat vaativat jatkuvaa peruskorjausta sekä omissa että jäsenkunnilta vuokratuissa rakennuksissa. Kuntatalouden ja jäsenkuntien taloudellisen tilanteen heikkeneminen aiheuttaa haasteita kuntayhtymän palvelutuotannolle varsinkin kun väestön palvelutarpeet lisääntyvät ikärakenteen muuttuessa. Sisäinen valvonta Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kuntayhtymän toiminta on taloudellista ja tuloksellista. Päätösten perusteena oleva tieto on oltava riittävää sekä luotettavaa, lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja omaisuus sekä voimavarat turvataan. Hallintosäännön 28 :n mukaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä vastaa yhtymähallitus, jonka tehtävänä on määritellä sisäisen valvonnan keinot ja tavoitteet yksityiskohtaisesti. Kuntayhtymän valvontajärjestelmästä hyväksytyn ohjeen mukaan yhtymähallitus vastaa sisäisen valvonnan toimivuudesta koko kuntayhtymän tasolla. Kuntayhtymän johtajalla on toteuttamis- ja valvontavastuu, jota ei voi siirtää. Kuntayhtymän johtoryhmä luo edellytykset 15

18 toimivalle sisäiselle valvonnalle. Tulosaluejohtajien vastuulla on sisäisen valvonnan järjestäminen ja hoitaminen ennen kaikkea informaatiotoiminnan ja palvelutuotannon osalta. Tuloyksikköjohtajien vastuulla on sisäisen valvonnan järjestäminen ja hoitaminen ennen kaikkea henkilöriskien ja omaisuuden vahinkoriskien osalta. Keskeinen työväline sisäisen valvonnan järjestämisessä on käyttösuunnitelman toimintaohje, jonka yhtymähallitus hyväksyy vuosittain. Toimintaohje sisältää päätösoikeuksia ja ohjeistuksia sekä menettelytapoja mm. seuraavista asiakokonaisuuksista: henkilöstöhallinto, omaisuus- ja vastuuvakuutukset, hankinnat, vuokra- ja leasingsopimukset, palveluiden ostot ja myynnit, tositteiden ja laskujen hyväksyminen, ostolaskujen käsittely ja kierto, sisäinen laskutus sekä kirjaaminen ja tiliöinti. Tavoitteet määritellään koko kuntayhtymälle ja tulosalueille talousarviossa ja suunnitelmassa ja tulosyksiköille käyttösuunnitelmassa. Tavoitteiden toteutumista sekä säännösten, määräysten ja päätösten noudattamista arvioidaan vuositasolla kuntayhtymän toimintakertomuksessa ja tulosalueiden toimintakertomuksissa. Kuntayhtymässä on talouden seurannassa kaikilla esimiehillä käytössä web-raportointijärjestelmä, josta saadaan päivittäin reaaliaikaista seurantatietoa. Talouden ja toiminnan ja tavoitteiden toteutumista arvioidaan kuukausittain jokaisessa yhtymähallituksen kokouksessa. Yhtymähallituksen esityslistat ja pöytäkirjat julkaistaan kuntayhtymän nettisivuilla. Lisäksi ekstranetin kautta jäsenkunnat saavat ajantasaista tietoa kuntayhtymän toiminnasta. Esimiestyön vuosikellon valmistelutyö aloitettiin syksyllä 2011 ja se saatiin käyttöön loppuvuodesta Vuosikellossa on työvälineet esimiehille alaisten tavoitteiden asettamiselle, henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnille, osaamiskartoituksen tekemiseen, ura ja seuraajasuunnitteluun, tehtävän kuvausten ja tehtäväkohtaisen palkan määrittelyyn ja kehityskeskusteluun. Tietoturvaan ja tietosuojaan liittyen vuoden 2012 aikana mm. päivitettiin tietojärjestelmäluettelot, otettiin käyttöön tietosuojavastaavan vuosikello ja perustettiin E-reseptin käyttöönottoon liittyen varmennekortteja varten rekisteröintipiste, johon keskitettiin samalla mm. avainten ja kulkukorttien antaminen. Kuntayhtymässä jatkettiin vuonna 2012 valmiussuunnitelman ja turvallisuussuunnitelman päivittämistä. Johtoryhmä asetti turvallisuustyöryhmän valmistelemaan asiaa ja suunnitelmat valmistuvat kevään 2013 aikana ja yhtymähallituksen hyväksymisen jälkeen julkaistaan kuntayhtymän intranetissa. Kuntayhtymä osallistui Joki-12 valmiusharjoitukseen syksyllä 2012 ja kuntyhtymässä järjestettiin henkilökunnalle turvallisuuskoulutusta. Varautumisen tavoitteena on turvata väestölle kaikissa olosuhteissa terveyden ja toimintakyvyn kannalta keskeiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, terveellinen elinympäristö sekä toimeentulo. Palveluiden ja toimeentulon taso sopeutetaan vallitsevaan turvallisuustilanteeseen ja käytettävissä oleviin voimavaroihin. Kuntayhtymä järjesti joulukuussa yhdessä jäsenkuntien kanssa koulutustilaisuuden kuntalakiin tehdyistä sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevista muutoksista sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan hyvistä käytännöistä. Tilaisuudessa sovittiin, että ohjeistusta laaditaan vuoden 2013 aikana yhteistyössä. 16

19 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tilinpäätös 2012 Tilinpäätös 2011 (1000 ) (1000 ) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Korkotuotot 8 20 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut 1 5 Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 34 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut % 101,2 % 101,7 % Vuosikate/Poistot, % 76,6 % 89,0 % Asukasmäärä

20 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät 0 0 Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0 0 Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 0 Antolainasaamiset lisäykset 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 0 17 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 6 40 Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat , Rahavarat 1.1., RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 80,23 % 73,77 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 54,04 54,89 Lainanhoitokate 1,6 1,9 Kassan riittävyys, pv 3 7 Asukasmäärä

21 Investointien tulorahoitus, % =100*Vuosikate/Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamnosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttisouuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100*Vuosikate/(Investointien omahankintameno+antolainojen nettolisäys+lainanlyhennykset) Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Antolainojen nettolisäys voi kaavassa olla myös negatiivinen, mikäli lyhennykset on lainanantoa suuremmat. Lainanlyhennyksillä tarkoitetaan kaavassa rahoituslaskelman mukaisia pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiä. Lainanhoitokate =(Vuosikate+Korkokulut)/(Korkokulut+Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kuntayhtymän tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Jos kuntayhtymän lainakannasta enemmän kuin 20 % on kertalyhenteisiä lainoja, otetaan lyhennyksen määräksi tunnuslukua laskettaessa laskennallinen vuosilyhennys, joka saadaan jakamalla edellä mainittu lainakanta kahdeksalla. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kuntayhtymän omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Luotettavan kuvan kuntayhtymän lainanhoitokyvysttä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Kuntayhtymän lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1-2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Kassanriittävyys (pv) =365 pv * Rahavarat /Kassasta maksut tilikaudella 19

22 Tase ja sen tunnusluvut T A S E V A S T A A V A A A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat III Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut saamiset 5 5 C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus II Saamiset 3. Valmiit tuotteet/tavarat Muu vaihto-omaisuus 6 6 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

23 T A S E VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma V Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) VI Tilikauden ylijäämä (alijäämä) B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero C PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 0 0 D TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Muut toimeksiantojen pääomat E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta II Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste % 16,9 % 18,1 % = 100 * (Oma pääoma + Kertynyt poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Kertynyt yli-/alijäämä, = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas = [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)]/asukasmäärä Suhteellinen velkaantuneisuus, % 23,1 % 23,7 % = (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Kokonaistuotot Lainat, /asukas Lainakanta , = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainasaamiset , Asukasmäärä

24 Kuntayhtymän kokonaistulot ja -menot TULOT MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Korkotuotot 8 Korkokulut 121 Muut rahoituskulut 1 Muut rahoitustuotot 15 Tulorahoituksen korjauserät 0 Investoinnit Pakollisten varausten muutos Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 - Pakollisten varausten vähennys 0 Pysyvien vastaav. hyödyk. luovutust. 0 Investoinnit Rahoitustoiminta Investointimenot Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäys 0 Lyhyaikaisten lainojen lisäys 500 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 815 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 Oman pääoman lisäykset Kokonaistulot yhteensä Täsmäytys Kokokaistulot - Kokonaismenot= = -648 Muut maksuvalmiuden muutokset - Rahavarojen muutos = (1222) + (-575) = (647) 1.4 Tilikauden tuloksen käsittely Yhtymähallituksen on kuntalain 69 :n mukaan tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Kuntayhtymän tilikauden tulos ennen varauksia, rahastosiirtoja ja poistoeron käsittelyä on ,58 euroa alijäämäinen. Kuntayhtymän yhtymähallitus esittää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa: - tuloutetaan tehtyjä poistoeroja ,43 euroa - tilikauden alijäämä ,15 euroa siirretään tilikauden yli-/alijäämätilille. 22

25 2. Hyvinvointikuntayhtymän strategia, tavoitteet ja palvelujen järjestäminen 2.1 Strategia ja tavoitteet Tätä haluamme olla kuunnellaan kuntia, palvellaan ihmisiä ja eletään ihmisiksi Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä ja omatoimisuutta järjestämällä vaikuttavia sosiaali- ja terveyspalveluja Raahen seudun ja sen ympäristön ihmisille kuntien voimavarat huomioiden. Palvelut järjestetään tehokkaasti ja monitoimijaisesti mahdollistaen asiakkaan valinnanvapauden ja kohtuullisen arjessa selviytymisen. Olemme rohkeasti uudistava ja vetovoimainen työyhteisö, jossa arvostetaan monipuolista osaamista ja eletään ihmisiksi. Nämä ovat arvomme Ihmisarvon kunnioittaminen Kohtelemme ihmisiä oikeudenmukaisesti ja inhimillisesti kunnioittaen heidän yksityisyyttään ja henkilökohtaista vakaumustaan. Käyttäydymme ystävällisesti, kohteliaasti ja hyviä tapoja noudattaen toisiamme ja asiakkaitamme kohtaan. Asiakaskeskeisyys Toimintamme lähtökohtana on aina ensisijaisesti asiakkaan tarpeet. Antamamme palvelut pohjautuvat asiakaskohtaiseen hoidon tarpeen tai palvelutarpeen arviointiin, joka tehdään yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa. Haluamme lisätä asiakkaan valinnanmahdollisuuksia ja toimia niin, että asiakkaan omat voimavarat ja palvelut yhdessä tukevat hänen terveyttään ja hyvinvointiaan. Hankimme aktiivisesti asiakaspalautetta ja huomioimme sen palvelujemme kehittämisessä. Asiakkaalla on aina oikeus hyvään kohteluun ja palveluun. Vastuullisuus Työyhteisömme jokainen jäsen on osaltaan vastuussa toiminnan taloudellisuudesta ja tehokkuudesta sekä oman osaamisensa kehittämisestä. Edistämme ihmisten hyvinvointia kokonaisvaltaisesti ja annamme tukea erityisesti heikommassa asemassa oleville ihmisille. Huolehdimme siitä, että toimintamme on laadullisesti hyvää ja asiakkaat saavat heille kuuluvat palvelut ammattitaitoisesti ja turvallisesti. Huolehdimme palvelujen laadun jatkuvasta arvioinnista ja varmistamisesta. Avoimuus ja luottamuksellisuus Tarjoamiemme palvelujen ja etuuksien myöntämisen kriteerit ovat avoimia, läpinäkyviä ja ymmärrettäviä. Tiedotamme toimintasuunnitelmista, toiminnasta ja siinä tapahtuvista muutoksista aktiivisesti ja teemme yhteistyötä ennakkoluulottomasti kaikkien kuntayhtymän toimintaan liittyvien alueen toimijoiden kanssa. Kunnioitamme asiakkaan ihmisarvoa, yksityisyyden suojaa ja itsemääräämisoikeutta. Asiakas voi luottaa siihen, että häntä koskevia tietoja käyttävät vain ne, joilla siihen lain mukaan on oikeus. Perustehtävämme Tehtävämme on järjestää Raahen seudun väestön tarvitsemat lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut asiakaslähtöisesti ja taloudellisesti jäsenkuntien hyväksymällä tavalla tavoitteena alueen ihmisten hyvinvointi ja terveys. 23