ESTEETÖN TIKKURILA SUOPURSUN VANHUSTEN PALVELUTALON YMPÄRISTÖN ESTEETTÖMYYSSELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESTEETÖN TIKKURILA SUOPURSUN VANHUSTEN PALVELUTALON YMPÄRISTÖN ESTEETTÖMYYSSELVITYS"

Transkriptio

1 ESTEETÖN TIKKURILA SUOPURSUN VANHUSTEN PALVELUTALON YMPÄRISTÖN ESTEETTÖMYYSSELVITYS VANTAAN KAUPUNKI 2004 Maankäytön ja ympäristön toimiala Kuntatekniikan keskus Kehittämisyksikkö C4:2005

2

3 1(36) Suopursun palvelutalon ympäristön esteettömyysselvitys SISÄLLYS 1. Johdanto 1.1 Selvityksen tausta Selvityksen suorittaminen Esteettömyyskriteerit 5 2. Nykytilanteen esteettömyys 2.1 Sidosryhmien kävelykierros Esteettömyyskartoitus Katuympäristö Suojatiet Joukkoliikenteen pysäkit Levähdyspaikat Muut esteet Valaistus Puistot Palvelurakennukset Esteettömyyden kehittäminen 3.1 Esteettömyyden yleiskuvaus Orvokkitien parantaminen Orvokki- ja Kämmekkäpuistojen kehittäminen Kielotien parantaminen Muut parannustoimenpiteet Jatkotoimenpiteet 4.1 Kehittämistarpeita Esteettömyyden laajentaminen 35 Liite Paikkatietoaineistojen tietokuvaukset

4 2(36) 1. Johdanto 1.1 Selvityksen tausta Esteettömyyden merkitys rakennetussa ympäristössä korostuu lähitulevaisuudessa mm. väestön ikääntymisen myötä. Esteettömyys koskee kuitenkin myös muita kuin ikääntyvää väestöryhmää: on esitetty, että ihminen kokee liikkumisen esteitä jopa 40 % elinajastaan. Tällöin mukaan lasketaan mm. liikkuminen pienenä lapsena rattaissa, kulkeminen esim. kahden kauppakassin tai matkalaukun kanssa, ja liikkuminen apuvälineiden kanssa. Liikkumisen mahdollisuuksien edistämisen lisäksi esteettömyyteen liittyy myös monia yhteiskunnallisia tavoitteita, kuten liikkumisen tasa-arvon edistäminen, itsenäisen selviytymisen tukeminen, kestävän kehityksen ympäristö ja kaikille soveltuvan elinympäristön suunnitteluperiaatteet. Esteettömyyden edistämisen nähdään laajasti ajateltuna tuottavan laadukasta liikkumisympäristöä kaikille ryhmille ja hyvin toteutettuna kohentavan elinympäristön fyysistä laatua ja alueiden kaupunkikuvaa miellyttävämpään suuntaan. Kuva 1.1 Suuret kevyen liikenteen käyttäjämäärät edellyttävät korkealuokkaista esteettömyyttä Tikkuraitin kävelykadulla.

5 3(36) Tämän selvityksen tarkoitus on tukea koko Tikkurilan kehittämistä merkittävänä ja tämän ajan tarpeita vastaavana keskuksena pääkaupunkiseudulla. Esteettömyys, viihtyisyys ja rakentamisen korkea laatu ovat keskeisiä tällaiselta ympäristöltä vaadittavia ominaisuuksia. Vanhusten asumisen ja palvelujen keskittymä Tikkurilan keskustan pohjoispäähän on syntymässä vanhusten palvelujen keskittymä, jossa tulee asumaan yli 150 vanhusta. Kielotien ja Suopursuntien risteykseen valmistuu vuoden 2005 maaliskuussa Suopursun vanhusten palvelutalo, päiväkoti ja päiväkeskus. Palvelutaloon tulee 47 huoneistoa ja noin 60 asukasta. Lisäksi päiväkodissa tulee saamaan palveluja useat huonokuntoiset kotona asuvat vanhukset. Kielotien toiselle puolelle on alkuvuonna 2004 valmistunut Kuntien eläkevakuutuksen senioritalo, jossa on 38 huoneistossa noin 45 asukasta. Edellisten lisäksi Vehkatien varteen Hiekkaharjun aseman viereen on tulossa 47 huoneiston Hiekkaharjun senioritalo. Hankkeen asemakaava on lausunnoilla tätä selvitystä laadittaessa. Tarkasteltavalla alueella sijaitsevat myös Ikinuorten palvelutalo, jossa on 37 asuntoa ja Veturipolun palvelutalo ja päiväkeskus, jossa on 36 asuntoa. Lähialueen ympäristön ja yhteyksien keskustan palveluihin kehittäminen esteettömäksi on tärkeää vanhusten omatoimisen asioiden hoitamisen ja turvallisen liikkumisen mahdollistamiseksi. Alueen kehittämisestä esteettömäksi on tehty valtuustoaloite ( ). Kuva 1.2 Suopursun vanhusten palvelutalo, päiväkeskus ja päiväkoti.

6 4(36) Kuva 1.3 Kartoitetut reitit.

7 5(36) 1.2 Selvityksen suorittaminen Työn tavoitteena oli kartoittaa esteettömyyden nykytila erityisesti alueen vanhusten paljon käyttämillä reiteillä. Reitit tarkasteltiin aina keskeisten palvelurakennusten sisäänkäyntiin asti. Reitit kartoitetaan seuraaviin palveluihin: Ikinuorten palvelutalo ja päiväkeskus Lummesali Kirjasto Laurea-talo Kaupungintalo Sosiaali- ja terveysasema Tikkurilan kirkko Reitit sovittiin yksityiskohtaisesti työn aloituskokouksessa. Kartoituksen pohjalta laadittiin reittien yleispiirteiset parantamistoimenpiteet. Selvitysraportin lisäksi kaupungille luovutettiin kartoituksen paikkatietoaineistot sisältävä cd-levy. Työn aikana selvitystä esiteltiin vanhus- ja vammaisneuvostossa, sekä pyrittiin ottamaan huomioon toimenpiteiden määrittelyssä heiltä tullut palaute. Työn ohjausryhmän puheenjohtajana toimi liikennesuunnitteluinsinööri Hannu Laakso Kuntatekniikan keskuksen kehittämisyksiköstä. Muut ohjausryhmään kuuluneet olivat vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja Anna-Liisa Korhonen, toimintaterapeutti Hanna Pohjonen ja fysioterapeutti Liisa Korpijärvi Tikkurilan sosiaali- ja terveyskeskuksesta, suunnittelurakennusmestari Hillevi Malm ja liikennesuunnittelija Timo Väistö kadunpidosta, maisema-arkkitehti Pirjo Sirén sekä liikennesuunnittelija Jaana Virtanen kuntatekniikan keskuksen kehittämisyksiköstä, Antti Kosonen katutekniikasta, asemakaavasuunnittelija Ritva Kotilainen kaupunkisuunnittelusta ja Birgitta Kervinen Vantaan kaupungin tiedotuksesta. Suopursun palvelutalon ympäristön esteettömyysselvityksen laatimisesta on vastannut arkkitehti Jari Mäkynen Sito-konsultit Oy:sta. Liikennesuunnittelun asiantuntijana on toiminut DI Peppi Sala-Sorsimo ja maastokartoituksista on vastannut FM Keijo Koskinen. 1.3 Esteettömyyskriteerit Tässä arvioinnissa käytettiin esteettömän ympäristön kriteereinä vuonna 2004 valmistuneessa Suraku-projektissa, esteettömien julkisten alueiden suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon ohjeistaminen katu-, viher- ja piha-aleilla, määriteltyjä ratkaisuja (ohjekortit ja kriteeritaulukot internetsivulla Suraku-projektiin osallistuivat Helsingin, Espoon, Joensuun, Tampereen, Turun ja Vantaan kaupungit. Projektissa määritellyt kriteerit ovat hyväksyneet esteettömyyden kannalta keskeiset järjestöt: Invalidiliitto, Näkövammaisten keskusliitto, Kuulonhuoltoliitto ja Vanhustyön keskusliitto.

8 2. Nykytilanteen esteettömyys 2.1 Sidosryhmien kävelykierros 6(36) Sidosryhmien kävelykierros pidettiin autottomana päivänä 27. syyskuuta Kierros alkoi Suopursun palvelutalon edestä ja päättyi Tikkuraitille kahvilaan. Kävelylle osallistui erityisen paljon vanhuksia lähialueen palvelutaloista, nuoria pyörätuolinkäyttäjiä, kaupungin viranhaltijoita, kaupungin viestinnän edustaja, projektin konsultti ja paikallislehdistön edustajat Alueuutisista ja Vantaan Sanomista. Kuva 2.1 Kävelykierroksella oli runsaasti osallistujia alueen palvelutaloista. Kielotien pohjoisosassa todettiin muutamien suojateiden kohdilla korkeita reunakiviä, jotka hankaloittivat merkittävästi pyörätuolilla ja rollaattorilla liikkumista. Vanhukset korostivat Orvokkitien merkitystä rauhallisena ja miellyttävänä yhteytenä. Erityisen usein kuljetaan Tikkuraitin kävelykadun palveluihin. Vaikka tien valaistus on varsin heikko, ei sitä pidetty kovin suurena ongelmana, koska vanhukset liikkuvat vähän hämärään ilta-aikaan. Pysäköidyt autot pyörätien varrella ja autonrenkaiden epäsiisteiksi savikoiksi jauhamat nurmipientareet pantiin merkille. Orvokkitieltä poikettiin Lummetien kautta Kielotielle. Kielotien ympäristöä pidettiin selkeänä ja perusesteettömänä. Kapeita jalkakäytäviä, joita myös pyöräilijät käyttävät, pidettiin ahtaina. Todettiin myös tarve levähdyspaikan järjestämiseksi Kielotielle, noin puoleen matkaan Suopursun palvelutalon ja keskustan välille.

9 7(36) Sosiaali- ja terveysaseman edustalla myös tervejalkaiset pääsivät kokeilemaan pyörätuolilla kadun ylittämistä ja luiskien nousemista. Suojatien kohdan työmaan järjestelyt ja keskeneräiset pinnat hankaloittivat kulkemista. Useat luiskat sosiaalija terveysaseman edustalla tarjoavat erilaisia vaihtoehtoisia reittejä. Suora, leveä luiska on jyrkkä ja se päättyy suoraan ahtaalle jalkakäytävälle. Loivemman, suuntaa vaihtavan luiskan kapeat kääntymiskohdat ovat ahtaita. Noustaessa Kielotien suojatieltä Tikkuraitille todettiin nousua hankaloittava jyrkkä luiska jalkakäytävän reunassa. Tikkuraitilla tehtiin huomioita kulkuväylän puolelle sijoitetuista siirrettävistä mainostelineistä. Kävelykierroksen päätteeksi kahvilaan siirryttäessä todettiin, miten vaikeaa useisiin Tikkuraitin liikkeisiin meno pyörätuolilla liikkuvalle on. Myös uusimpien rakennusten sisäänkäyntien yhteydessä on portaita, luiskia ja kaltevia pintoja, jotka eivät ole esteettömästi käytettäviä. 2.2 Esteettömyyskartoitus Kesän 2004 aikana konsultin kartoittaja, arkkitehti ja liikennesuunnittelija arvioivat selvitysalueen jalkakäytävät, kevyenliikenteen väylät, aukiot, puistot ja keskeiset palvelurakennukset. Keskeiset mitattavat ominaisuudet koko selvitysalueelta tallennettiin paikkatietojärjestelmään ja analysoitiin. Paikkatiedoiksi kerätyt ominaisuudet olivat seuraavat. Kevyen liikenteen väylät viivatietona: Tasaisuus Pintamateriaali Pistetiedot: Suojatiet Tasaisuus Johdattavuus Reunakiven korkeus Reunakiven kallistus Suojatiemerkin sijainti Pintamateriaali Suojatiesaarekkeen pituus Penkit Tyyppi Toiminnallisuus Pysäkit Odotustila Toiminnallisuus Reunakivi Vaaralliset, häiritsevät ja haittaavat kohteet (esim. kuopat, kaltevat pinnat, väylälle työntyvät istutukset yms.)

10 8(36) Katuympäristö Tikkurilan keskuksen kaikki kadut ovat kestopäällystettyjä. Materiaalina on pääosin asfaltti, Tikkuraitin kävelykadulla ja Lauri Lairalan aukiolla on pintamateriaalina betonikivi. Kartoitetuista väylistä sorapintainen on vain polku Pursupuistossa. Alueen kevyenliikenteen väylillä ei ole eroteltu jalankulku- ja pyöräliikennettä toisistaan. Ainoan poikkeuksen muodostaa virastotalon edustan noin 60 metriä pitkä osuus, jossa on erillinen pyörätie. Orvokkitie on keskustan pohjois-eteläsuuntainen väylä, jossa vuorottelevat lyhyet katuosuudet, jalankululle varattu katuosuudet ja jalankululle ja pyöräilylle varattu katu, jolla huoltoajo sallittu -osuudet. Väylien pintamateriaali ja tasaisuus (m) Asfaltti Betonikivi Tasainen ja ehjä Epätasaisuutta tai vaurioita Erittäin epätasainen Sora Noin 75 % alueen kevyen liikenteen väylistä täyttää esteettömyyden tasaisuusvaatimuksen. Vajaa neljännes väylistä on epätasaisia. Erittäin epätasainen on Vaihdepolku ja jotkin väyläosuudet Vantaanaukion alueella. Epätasaisuutta on aiheutunut painumisesta, kulumisesta ja mekaanisista vaurioista. Lauri Lairalan aukio on tasainen. Kielotien pohjoisen osan kevyen liikenteen väylällä ja Orvokkitiellä Lehdokkitien läheisyydessä on erityisesti heikkovoimaisen vanhuksen liikkumista ajatellen onnettomuusriskin aiheuttavia painumia tai kohoumia. Erityisesti kartoitetun Orvokkitien osan pohjoispäässä asemakaavan ja liikennemerkkien vastainen ajoneuvojen pysäköinti tekee jalankululle ja pyöräilylle varatusta kadusta levottoman ja aiheuttaa häiriötä. Orvokkitien liittyessä Orvokkirinteeseen on jyrkkä, noin 8 % pituuskalteva tieosuus Ikinuorten palvelutalon kulmalla. Kielotiellä on lisäksi tonttiliittymiä, joiden kohdilla yhtenäinen jalkakäytävä katkeaa reunakiviin.

11 9(36) Kuva 2.2 Kevyen liikenteen väylien tasaisuus kartoitetuilla väylillä.

12 10(36) Kuva 2.3 Jyrkkä luiska, n. 12 %, on Kielotien suojatieltä Tikkuraitille noustaessa ongelmallinen pyörätuolinkäyttäjälle. Tikkuraitin kävelykadun järjestelyssä on monia esteettömyyden kannalta hyviä periaatteita: Tasainen, selkeä ja vaalea pintamateriaali, jonka kuviointi on suorakulmainen ja looginen Kulkuväylää tummemmat rakennusten seinustat soveltuvat liikuteltavien mainostelineiden sijoitusalueiksi Istutukset ja valaisimet on sijoitettu omalle rajatulle alueelleen, tukimuurissa on pyöristetyt kulmat Istuimet ovat sivussa keskeisiltä kulkuväyliltä Pollareiden voimakaskontrastinen väritys helpottaa havaitsemista Tikkuraitin keskeisen ongelman muodostavat liikkeiden sisäänkäyntien portaat, luiskat ja kaltevat pinnat sekä painunut katurakenne. Useat portaat ovat jyrkät ja käsijohteettomat, luiskat ovat käsijohteettomia ja edustasanteet ovat pyörätuolin käyttöön liian pienet. Kadun painuminen on lisäksi johtanut sisäänkäyntien edusalueilla vaarallisen suuriin sivukaltevuuksiin.

13 11(36) Kuva 2.4 Kaiteettomat ja avoimet portaat sekä liian niukasti mitoitetut, kaiteettomat luiskat eivät täytä esteettömyyden vaatimuksia. Liikkeet ovat sijoittaneet mainostelineensä oikeaoppisesti kävelyalueen reunavyöhykkeelle. Kuva 2.5 Autojen ohjaamaton pysäköinti Orvokkitiellä aiheuttaa tarpeetonta istutusalueiden kulutusta ja vähentää miljöön viihtyisyyttä.

14 12(36) Suojatiet Kustakin suojatien reunakivilinjasta mitattiin korkeus molemmissa reunoissa, erityisen leveissä suojateissä useampi mittauskohta. Mittaustulokset pyöristettiin lähimpään senttimetriin. Suojatien ja suojatiesaarekkeen reunakiven korkeus (121 mittauspistettä) Ei reunakiveä 0-2 cm 3-4 cm 5 cm tai enemmän 0-1 cm, reunakivi kallistettu yli 12 % 74 Korkeita reunakiviä (5 cm tai yli), jotka aiheuttavat selvän esteen heikkovoimaiselle rollaattorinkäyttäjälle tai pyörätuolilla liikkuvalle on noin 7 % alueen suojateistä. Näkövammainen ei pysty reunakivettömässä suojatiessä määrittelemään ajoradan ja jalkakäytävän rajaa. Tällaisia ovat kaikki kartoitetut suojatiesaarekkeet. Vain vajaassa viidenneksessä suojateistä on riittävän korkea reunakivi, jonka näkövammainen pystyy valkoisella kepillä tunnistamaan. Suojatiesaarekkeet ovat pääasiallisesti noin 2 metriä pitkiä, mitä voidaan pitää ehdottomana minimimitoituksena. Kohtisuorasti reunakivilinjasta lähtevä suojatie varmistaa, että heikosti näkevä ei vahingossa kävele suojatieltä sivuun. Tämä edellyttää myös, että reunakivi on riittävän korkea, jotta siitä voi ottaa ylityssuunnan tai että suunta on muulla tavoin osoitettu. Alueen suojatiet jakautuvat kolmeen yhtä suureen ryhmään: kohtisuoraan lähtevät, lievästi vinot tai osittain kaarelta lähtevät ja selvästi vinot tai kokonaan kaarelta lähtevät. Hyvin näkyvä suojatien merkki valmistaa autoilijaa pysähtymään suojatien kohtaan. Säännönmukaisesti välittömästi suojatien reunaan sijoitettua merkkiä voisi näkövammainen käyttää suojatien kohdan paikantamiseen.

15 13(36) Kuva 2.6 Suojatien reunakiven korkeudet.

16 14(36) Kuva 2.7 Suojatien johdattavuus.

17 15(36) Kuva 2.8 Suojatiesaarekkeen leveys kadun poikkileikkaussuunnassa.

18 2.2.3 Joukkoliikenteen pysäkit 16(36) Joukkoliikenteen pysäkeistä esteettömänä voidaan pitää Lauri Lairalan aukion kohdan pysäkkiä. Lähes esteettömiksi on luokiteltu pysäkit, joiden bussin etuoven kohdalla pysäkkialueen reunakiven korkeus on vähintään yhdeksän senttimetriä, jossa on katos ja penkki, mutta ne ovat kevyen liikenteen väylän takana. Suopursun palvelutalon ja Kuntien eläkevakuutuksen senioritalon kohdan pysäkit Kielotiellä ovat esteisiä, koska niistä puuttuvat katokset ja istuimet. Kuvat Lauri Lairalan aukion pysäkkialueen kynnys voi aiheuttaa kompastumisvaaran heikkonäköiselle. Suopursun palvelutalon pysäkit ovat erittäin heikkoja esteettömyyden näkökulmasta Levähdyspaikat Levähdyspaikkoja on kartoitetuilla alueilla kokonaisuutena vähän. Tikkuraitin kävelykadun, Lauri Lairalan aukion ja Lummepuiston lisäksi levähdyspaikkoja tarjoavat bussipysäkkien penkit. Orvokkitiellä Ikinuorten palvelutalon ja Tikkuraitin välisellä osalla on vain yksi penkki, tosin hyvin juuri puolimatkan kohdassa. Kartoituksessa esteettömän levähdyspaikan kriteerinä on pidetty selkänojallista ja käsituellista istuinta, joka on esteettömästi saavutettavissa Muut esteet Kartoitetuilla reiteillä on useita yksittäisiä esteitä, jotka aiheuttavat erityisesti huononäköiselle törmäys- tai kompastumisvaaran (kuva 2.7 Muut kartoitetut esteet).

19 17(36) Kuva 2.11 Kielotiellä sosiaali- ja terveysaseman kohdalla jalkakäytävälle työntyvät kynnykset aiheuttavat kompastumisvaaran. Heikkonäköisen suunnistautumisen kannalta ongelmallisia paikkoja ovat Vantaanaukiolla kaupungintalon takana ja kirjaston eteläpäädyssä sijaitsevan pysäköintipaikan kohdalla. Molemmissa kohdissa kulkua ohjaava jalkakäytävän reunakivi katkeaa pysäköinnin kohdalla Valaistus Riittämätön valaistusteho aiheuttaa turvattomuuden tunnetta sekä lisää ilkivaltaa. Huonolaatuinen, esimerkiksi häikäisyä aiheuttava valaistus, aiheuttaa erityisesti heikkonäköisille ongelmia. Kartoitetuilla kaduilla pääasiallisesti käytetyt tievalaisimet ovat periaatteessa esteettömyyden kannalta toimivia. Häikäisyongelman sen sijaan saattavat aiheuttaa kirjaston ja Laurea-talon välisellä jalankulkutiellä tai Tikkuraitilla käytetyt pallovalaisimet. Useat keskusta-alueen valaisimet ovat vanhentuessaan menettäneet valaistustehoaan niin, että valaistusteho on nykyisellään riittämätön. Tähän selvitykseen ei ole sisällytetty katualueilla tapahtuvia valaistusmittauksia. Vuonna 2003 on valmistunut Vantaan ulkovalaistuksen tarveselvitys, jossa kartoitettiin kaupunginosien tarpeita valaistuksen osalta aluetoimikuntien kokouksissa.

20 18(36) Kuva 2.12 Levähdyspaikkojen ja bussipysäkkien esteettömyys.

21 19(36) Kuva 2.13 Muut kartoitetut esteet.

22 20(36) Tikkurilan aluetoimikunta toi kokouksessaan esiin muun muassa seuraavia näkökohtia keskustan osalta: Viihtyisyyden ja turvallisuudentunteen lisääminen tärkeää Kokonaan pimeistä alueista ja lyhennetyistä polttoajoista pitäisi päästä eroon Tikkuraittia ja Asematietä tulisi kehittää Kirjaston lähiympäristön valaistusta tulisi parantaa Julkisen liikenteen terminaalien ja niihin johtavien kevyen liikenteen väylien valaistusta tulisi parantaa Julkisivujen ja kasvillisuuden kohdevalaistusta rakentamaan pimeän ajan miljöötä Tikkurilan alueen valaistuksen kehittäminen etenee osa-alueittaisina valaistuksen yleissuunnitelmina Puistot Pursupuisto on vielä vain osittain puistokäytössä, puiston länsiosalla on vielä asuttu omakotitalo. Itäosan halki kulkee sorapintainen polku Ailakkipolulta Suopursuntielle. Kuva 2.14 Orvokkipuistoa voisi myös kehittää osana vanhusten ulkoilualueiden verkostoa.

23 21(36) Orvokkipuisto sijoittuu Orvokkitien molemmille puolille. Tien länsipuolelle sijoittuvassa osassa on Lehdokin päiväkodin leikkikenttä ja pientalo. Itäisen osan eteläreunalla kulkee puistokäytävä, joka johtaa Orvokkipolulta Orvokkitielle. Puistoa rajaavat kookkaat yksittäispuut ja puuryhmät, muutoin puisto on pääosin nurmipintainen. Ikinuorten palvelutalon asukkaat käyttävät lähiulkoilualueena omaa puutarhamaisesti istutettua sisäpihaansa. Palvelutalon eteläpuolella on lisäksi Kämmekkäpuisto, jossa sijaitsee Kämmekkäpuiston päiväkodin leikkikenttä Palvelurakennukset Veturipolun palvelutalo ja päiväkeskus Palvelutalon molempien sisäänkäyntien edessä on käsijohteeton väylä, joka on noin seitsemän prosenttia pituuskalteva. Sisäänkäynnin edustalla on kahden senttimetrin korkuinen rappu. Oven ulkopuolella on toinen kaksi senttimetriä korkea kynnys, jonka edessä on 15 cm pitkä liuska. Palvelutalon ovet avautuvat painonapista, joka on iso, mutta seinästä heikosti erotettavissa. Hisseille johtava väylä on esteetön. Toinen alakerran hissin ovista on raskas. Hoitajan mukaan monilla vanhuksilla on vaikeuksia hissin ovien avaamisen kanssa. Hissien ovien avautuessa jää seinän kulman ja oven väliin hyvin pieni väli. Ovien avautumissuuntaa muuttamalla vika korjaantuisi. Hissin kulkuaukon leveys on 88 cm. Hissin nappulat eivät erotu selvästi alustaltaan. Rappujen välillä on käytävä, jossa on 83 cm leveä oviaukko. Käytävällä on käsijohde, josta saa tukea. Palvelutalon parkkipaikalla on kaksi liikkumisesteisen pysäköintipaikkaa, mutta pysäköinti on sallittua vain paikan vuokranneille. Kulkuväylä pysäköintipaikalta palvelutaloon on osittain epätasainen ja sivukaltevuus vaikeuttaa kulkemista pyörätuolilla tai rollaattorilla. Ikinuorten palvelutalo ja päiväkeskus Palvelutalon päärakennuksessa on kaksi rappua, joihin on kolme sisäänkäyntiä. Sivurakennukset ovat rivitalomaisia yksikerroksisia, jonka asuntoihin sisäänkäynti tapahtuu ulkoa suoraan. Päärakennuksen sisäänkäynneissä on ovien avauspainikkeet, jotka erottuvat taustastaan hyvin. Oviaukoissa on kynnykset, jotka vaikeuttavat rollaattorilla tai pyörätuolilla kulkemista. Palvelutalossa ei ole hissiä eikä rappusissa ole kunnollista tukikaidetta. Yhteisissä tiloissa kulkeminen on esteetöntä muutamaa kynnystä ja jyrkähköä luiskaa lukuun ottamatta. Päärakennuksessa on kaksi WC:tä, toisen oviaukon leveys on 80 cm ja toisen 77 cm. WC:t ovat tilavat ja niissä on pieni tukikaide. Palvelutalon piha on suhteellisen esteetön. Asfaltti on tasaista ja ehjää, vain muutama kaivonkansi tekee kuoppia. Palvelutalon alueelle on useita sisääntuloväyliä, joissa useimmissa on noin 6 prosentin pituuskaltevuus. Yhden huoneiston edustalla on noin 8 %:n pituuskaltevuus. Toisen huoneiston sisäänkäynnin edustalla on

24 22(36) jyrkkä reuna, johon voi kaatua. Reunan kohdalle voitaisiin asentaa kaide. Pihan keskellä nurmikkoalueella on useita penkkejä. Kirjasto ja Lummesali Kirjaston edustalla on kaksi liikkumisesteisen pysäköintipaikkaa, josta on lyhyt ja esteetön matka loivaa liuskaa pitkin kirjaston ovelle. Ovet avautuvat automaattisesti, mutta sisään joutuu menemään ristikkäisistä ovista. Tämä voi haitata pyörätuolilla kulkevaa, sillä tuulikaapissa joutuu tekemään pienen käännöksen ja ovi sulkeutuu nopeasti. Ensimmäisen oven edessä on neljän senttimetrin korkuinen kynnys. Kirjaston opasteet ovat helposti nähtävissä, mutta katolla oleva kirjasto kyltti näkyy huonosti. Kirjaston hissille joutuu kulkemaan kirjaston sisällä toisen oven kautta, mutta oviaukko on leveä eikä siinä ole kynnystä. Hissin ovi avautuu kohtalaisen helposti, mutta hissin napit eivät helposti erotu taustastaan. Kirjastossa on invalidi-wc, jossa on hyvät käsituet. WC:n tila ei kuitenkaan ole riittävän suuri ja sininen valo voi haitata heikkonäköisen näkemistä. Lummesalin nimi erottuu hyvin oven yläpuolelta, mutta oviaukko ei erotu seinästä. Kuva 2.15 Kirjaston ja Laurea-talon välisen jalankulkutien pintamateriaali on tasainen, vaalea, loogisesti kuvioitu ja kontrastisävyiset valaisinpylväät erottuvat siitä hyvin.

25 Laurea-talo, muotoiluinstituutti 23(36) Liikkumisesteisen pysäköintipaikka on kirjaston kanssa yhteinen. Matka pysäköintipaikalta Laurea-taloon on esteetön. Talon oven edessä on kolmen sentin korkuinen ritilä sekä oven edessä kahden sentin korkuinen kynnys. Talossa on automaattisesti avautuva ovi, mutta se oli kartoitushetkellä lukittu. Ison tuulikaapin toinen automaattisesti avautuva ovi oli auki. Laurea-taloon on kaksi muutakin sisäänkäyntiä, joiden sisäänkäynnit ovat vastaavia kuin muotoiluinstituutin sisäänkäynti. Näistä kuitenkin puuttuvat automaattisesti avautuvat ovet. Muiden sisäänkäyntien lähettyvillä on myös esteettömät hissit. Kulku sisällä on esteetön ja hissi löytyy helposti. Lasikatosta tulevat auringonsäteet voivat häikäistä. Opasteiden mukaan invalidi-wc on yläkerrassa, mutta wc:n ovea ei ole merkitty invaliditunnuksella. WC on varattu ainoastaan henkilökunnan käyttöön. WC on tilava ja siellä on hyvät käsituet. Sosiaali- ja terveysasema Sosiaali- ja terveysaseman pihalla on kaksi liikkumisesteisen pysäköintipaikkaa, joista on esteetön kulku ulko-ovelle. Kevyen liikenteen väylältä sosiaali- ja terveysaseman pihalle kävellen tultaessa on noustava portaat ylös tai kuljettava ajoradalla olevaa jyrkkää luiskaa myöten. Muuten kävellen tultaessa reitti ulko-ovelle on esteetön. Ulko-ovet avautuvat automaattisesti, mutta oviaukossa on kolmen sentin kynnys. Pääsy hisseihin on esteetön ja hissit ovat riittävän tilavat. Kulku invalidi- WC:hen pääaulasta tapahtuu toisen oven kautta, joka on osan päivästä lukittuna. Aulassa oleva vahtimestari avaa oven tarvittaessa. WC on riittävän tilava. Tikkurilan kirkko Kirkolla on yksi liikkumisesteisen pysäköintipaikka, mutta se on liian pieni ja lisäksi pysäköintipaikalla on iso sivukaltevuus. Pysäköintipaikka on lähellä pääovea ja kulkuväylä on kuoppainen. Pääovien edessä on portaat ja jyrkkä, kaiteeton luiska. Ovet erottuvat seinästä hyvin, mutta ovat hiukan raskaat avata. Oviaukossa on kahden ja neljän sentin kynnykset. Kirkon sisätiloissa ei ole hissiä eikä invalidi- WC:tä. Pääovesta tultaessa liikkumisesteisen on vaikea päästä eteistä pidemmälle, koska vaatesäilytyksen jälkeen on välttämätöntä nousta tai laskeutua portaita. Rakennuksen päädyssä on rakennettu oikein mitoitettu luiskajärjestely, jonka kautta on esteetön pääsy kirkkosaliin. Kaupungintalo Kaupungintalolla on alue merkitty liikkumisesteisten paikoiksi, johon mahtuu noin kaksi autoa. Matka pysäköintipaikalta pääovelle on lyhyt. Reitti on hiukan epätasainen ja pääoville johtaa luiska, jossa on kahden sentin kynnys luiskan yläpäässä. Luiskassa ei ole kaidetta. Pääovi on iso ja raskas. Oven edessä on kolmen sentin kynnys ja tuulikaapista sisätiloihin on viiden sentin kynnys. Kaupungintalossa on erillinen invalidihissi, joka on lukollisen oven takana. Talon aukioloaikana vahtimestarit päivystävät ja avaavat tarvittaessa oven. Talossa on invalidi-wc, joka on riittävän iso ja jossa on hyvät tuet.

26 24(36) 3. Esteettömyyden kehittäminen 3.1 Esteettömyyden yleiskuvaus Tikkurilan keskusta sijoittuu tasaiselle alueelle, jossa korkeuserot ovat vähäisiä. Tämä antaa esteettömyyden kehittämiselle hyvän lähtökohdan. Alueen kortteli- ja katuverkoston rakenne on selkeä; selvitysalueella ajoneuvoliikenteen pohjoiseteläsuuntaisina pääväylinä toimivat Kielotie ja Talvikkitie, Tikkuraitti ja Asematie muodostavat itä-länsisuuntaisen julkisten ja yksityisten palvelujen akselin. Palvelutalot sijoittuvat keskustatoimintojen alueen pohjoispuolelle. Keskustapalveluihin suuntautuva kävellen tapahtuva asiointiliikenne käyttää Orvokkitietä (erityisesti Ikinuorten palvelutalon asukkaat) ja Kielotien jalkakäytäviä. Yhteydet palvelutaloilta joukkoliikenteen pysäkeille Kielotiellä ovat myös tärkeitä. Tikkuraitin ja Asematien palveluakselin esteettömyyden kehittämistarpeet perustuvat suuriin kevyen liikenteen käyttäjämääriin. Tässä selvityksessä esitetyt periaateratkaisut ovat ensisijaisesti esteettömyyden näkökulmasta määriteltyjä alustavia ehdotuksia, jotka tulee tarkentaa yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä.

27 25(36) Kuva 3.1 Esteettömyyden kehittämistoimenpiteet kartoitetuilla reiteillä.

28 26(36) 3.2 Orvokkitien parantaminen Orvokkitietä pidetään jo nyt varsin viihtyisänä, vihreänä ja miellyttävän rauhallisena ja hiljaisena kävelyreittinä pohjoisen suunnasta Tikkurilan ydinkeskustaan. Orvokkitiellä on hyvät lähtökohdat kehittää reitistä vanhusten ja kaikkien alueen asukkaiden virkistystä ja liikkumista palveleva korkealaatuinen ja viihtyisä raitti.

29 27(36) Orvokkitielle ehdotetaan koko reitin osalle poikkileikkauksen muuttamista. Keskeisiä muutoksia ovat poikkileikkauksen kaventaminen 5,5 metriin, raitin rajaaminen väylän pinnasta n. 10 cm korkeilla reunakivillä ja pysäköintiruutujen osoittaminen eri pintamateriaalilla, esimerkiksi betonikivellä tai graniittisilla noppa/nupukivirajauksilla. Erillisesti merkityt pysäköintiruudut selkeyttävät pysäköintiä ja kapea poikkileikkaus tukee riittävän alhaisia ajonopeuksia. Kadun parantamisperiaatteeksi on useampiakin periaatteellisia vaihtoehtoja. Työryhmä päätyi suosittamaan raitin suunnittelemista pihakatuna, jolloin ajoneuvoliikenteen suurin sallittu nopeus on 20 km/h. Tämä on parhaiten synergiassa alueen nykyisen käytön (jalankulun priorisointi, mutta myös tarve noutoajoon ja lyhytaikaiseen pysäköintiin) sekä asemakaavallisen statuksen kanssa (yleiselle jalankululle varattu katualue, eteläisellä osalla myös tonteille/huolto ajo on sallittu). Vanhusten ympäristöön orientoitumisen ja kaupunkikuvan kannalta on pidetty hyvänä yhtenäistä ympäristönkäsittelyä ja toimintaperiaatetta koko tiejaksolla. Levähdyspaikkoja tulee sijoittaa reitille n. 70 metrin välein, esteettömästi kulkuväylän sivuun. Suojatiet Suraku-projektissa määritellyssä esteettömässä suojatiessä tulisi käyttää kahta erilaista reunakiveä; reunakivessä tulisi olla 3-4 cm korkea pystysuora reunakiviosuus, jota näkövammainen voi käyttää ylityssuunnan määrittämiseen, ja n. 15 cm matkalla luiskattu reunakivi. Luiskatun reunakiviosuuden tulee olla vähintään 90 cm leveä, jotta se riittää pyörätuolin ja rollaattorin käyttäjälle. Jotta suojatien reunakivi toimisi kaikille käyttäjille sopivalla tavalla, tulisi sen olla tarkasti oikein asennettu. Suojatielle johtava jalkakäytävän osa ei saa olla kaltevampi kuin 5 %. Kuva 3.3 Esteettömän suojatien mallisuunnitelma. Opaslaattoja käytetään vain sulanapitojärjestelmällä varustetuilla tai katetuilla alueilla.

30 28(36) Lummetien ylitykseen esitetään nykyistä leveämpiä, vähintään 2,5 metriä, suojatiesaarekkeita. Myös risteysalueen korottaminen helpottaisi ylittämisen sujuvaa järjestämistä ja varmistaisi ajoneuvojen riittävän alhaiset nopeudet. Tämä tulee tutkia tarkemmin yksityiskohtaisempien suunnitelmien laatimisen yhteydessä. Lehdokkitien kohtaan ehdotetaan korotettua ja kivettyä koko Orvokkitien levyistä suojatietä. Orvokkitien osuus Lehdokkitieltä Tikkuraitille ehdotetaan käsiteltäväksi kävelykatumaisesti Tikkuraitin miljööseen liittyen, esimerkiksi koko leveydeltään betonikivettynä. Nykyinen, kapea jalkakäytävä on johtanut siihen, että jalankulku käyttää yleisesti katua koko leveydeltä. Orvokkitien liittymisen kohdassa Orvokkirinteeseen on jyrkkä raittiosuus. Jyrkkyyttä tulisi loiventaa pidentämällä nousua. Mikäli Orvokkitien uudistaminen siirtyisi tuleville vuosille, pitäisi tiellä olevat kuopat tasoittaa ja epätasaiset päällysteosuudet uudelleenpäällystää kiireisesti (kuva 2.2 Kevyen liikenteen väylien tasaisuus). 3.3 Orvokki- ja Kämmekkäpuiston kehittäminen Penkkien tulee olla selkänojallisia ja käsituellisia. Penkin viereen tulisi sijoittaa roska-astia ja paikka tulee valaista hyvin. Levähdyspaikkojen viihtyisyyttä tulee lisätä esimerkiksi vuoden aikojen mukaan väriään ja ilmettään vaihtavia pensaita (kukat, marjat, syysväri). Kuva 3.4. Vanhuksille soveltuvan penkin ja pyörätuolin käyttäjälle soveltuvan pöydän mitoitus. Orvokkipuiston Orvokkitien itäpuoliseen osaan voisi sijoittaa istuskeluryhmiä ja puistokäytävän varteen penkkejä. Vuodenaikojen mukaan muuttuvat kasvit voivat toimia palkitsevana kannustimena vanhusten omatoimiseen liikkumiseen ja puistossa vierailemiseen. Tällaisia ovat erityisesti kukkivat, tuoksuvat ja satoisat pensaat ja puut. Myös kukkien tuoksut luovat elämyksiä ja tuovat mieleen muistoja. Eri aikoina kukkivat voimakasväriset kukat miellyttävät useita vanhuksia, joiden näkökyky on alkanut heikentyä. Kämmekkäpuiston kehittämisessä tulee ottaa huomioon, että se on ensisijaisesti varattu päiväkodin tarpeisiin. Esteettömän puistokäytävän ja levähdyspaikan suunnitteluohje löytyy internetsivulta kohta ohjekortit.

31 29(36) 3.4 Kielotien parantaminen Kartoitetun Kielotien merkittävimmät ja kiireisimmät parantamistoimenpiteet tarvitaan Suopursun vanhusten palvelutalon edustalla, Suopursuntien liittymäalueella. Kuntien eläkevakuutuksen senioritalon sijainti Suopursun palvelutaloa vastapäätä, Kielotien toisella puolella, sekä pysäkkiparin sijainti, asettavat erityisen korkeat esteettömyyden vaatimukset kyseisen kohdan suojateille. Idän puoleisen pysäkin siirtäminen palvelutalon edustalle ohjaa suojatiet Suopursuntien liittymän kohtaan. Liittymäalueen korottaminen tulee harkita Kielotien kokonaissuunnittelun yhteydessä. Vähintään 2,5 metriä leveät keskisaarekkeet tekevät ylittämisestä hitaasti liikkuvalle vanhukselle toimivan. Esteettömän suojatien mallisuunnitelma on esitetty kuvassa 3.5. Reunakiven ja varoitusalueen osalta keskisaarekkeen ratkaisujen tulee olla yhdenmukaiset jalkakäytävän kohdan kanssa. Kuva 3.5 Parannustoimenpiteet Suopursuntien liittymäalueella. Suunnitelma on toiminnallinen periaateluonnos, joka tarkentuu yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Bussipysäkillä tulee olla tilava (suojatila vähintään 1,5 m syvä) katos, jossa on käsituin varustetut istuimet nousemista ja laskeutumista helpottamaan, sekä mielellään myös nojatuki esimerkiksi reumaattista käyttäjää palvelemaan. Tavoitteena tulisi olla suoraan, ilman koukkaamista sivulle, ajettava ajoratapysäkki. Tällöin reunakiven korkeus voi olla cm, mikä helpottaa bussiin nousua. Ympäristön

32 30(36) siistinä säilymisen vuoksi katoksen viereen tulee sijoittaa roska-astia. Aikataulu ja linjatiedot tulisi olla riittävän isolla tekstikoolla kirjoitettuja. Myös jalkakäytävän poikki kulkeva, valkoinen laattarivi osoittamaan bussi etuoven pysähtymiskohtaa helpottaisi heikkonäköisiä. Esteettömän bussipysäkin ja suojatien suunnitteluohjekorteissa on esitetty yksityiskohtaiset ohjeet edellä kuvattuihin ratkaisuihin. Kortit löytyvät internetsivulta kohdasta ohjekortit ja bussikatoksen varustelun osalta Suomen paikallisliikenneliiton Esteetön bussipysäkki infrakortista. Kielotien pohjoisosalla jalkakäytävien päällysteet olivat epätasaisempia kuin eteläisellä osalla. Lisäksi koko osuudella Kielotien jalkakäytävät ovat liian kapeita toimiviksi yhdistetyiksi jalankulku- ja pyöräilyväyliksi. Kielotien pohjoisosalle ehdotetaan poikkileikkauksen muuttamista siten, että ajoradan itäpuolinen pysäköintikaista poistetaan ja tila käytetään jalkakäytävien leventämiseen. Vaihtoehtoisena järjestelynä on erillisen pyörätien järjestäminen tien itälaidalle. Uuden jalkakäytävän rakentaminen nykyisen katupuurivin itäpuolelle vaatii kuitenkin katualueen leventämistä tontin pysäköintialueelle ja vaativa rakentamistehtävä. Tonttiliittymien kohdat tulisi muuttaa siten, että tontille ajo tapahtuu reunakiven yli ja kevyen liikenteen väylä jatkuu yhtenäisenä. Kuva 3.6 Ehdotus Kielotien pohjoisosan uuden poikkileikkauksen periaatteeksi. Lopullinen ratkaisu tulee suunnitella yhdessä Kielotien eteläosan kanssa. 3.5 Muut parannustoimenpiteet Tikkuraitin kävelykatu Tikkuraitin kävelykadun uudistamiseen on jo varauduttu kaupungin lähivuosien suunnitelmissa. Keskeisenä suunnittelussa noudatettavana periaatteena tulee olla alueen esteetön toimiminen. Tämä tarkoittaa ensisijaisesti sitä, että pelkkä kulkuväylien esteettömyys ei riitä, vaan kiinteistöihin kulku ja niissä toimiminen tulee olla

33 31(36) esteetöntä. Tämä kehittämistyö tulee toteuttaa yhteistyössä kiinteistönomistajien ja yrittäjien kanssa. Keskeisenä muutoksena nykytilanteeseen on kävelykadun tasauksen nostaminen niin, ettei sisäänkäyntien edustalla enää tarvita portaita, luiskia tai korkeita kynnyksiä. Esteettömän kävelykadun suunnitteluohjekortti löytyy internetsivulta kohdasta ohjekortit. Kielotien kohdan suojatien korottaminen auttaisi kävelykadulle siirtymisen korkeuseron pienentämistä. Korottaminen ja muut mahdolliset toimenpiteet tulee suunnitella yhdenmukaisena kokonaisuutena, jossa tarkastellaan Kielotietä, Tikkuraittia sekä uudistuvaa Asematietä yhdessä. Pursupuisto Pursupuisto sijaitsee riittävän lähellä Suopursun palvelutaloa ja Kuntien eläkevakuutuksen senioritaloa, jotta se voisi toimia vanhusten päivittäisten ulkoilureittien kohteena. Myös vähäliikenteinen Suopursuntie tarjoaa miellyttävän reittiosuuden puistoon. Hiekkaharjun aseman viereen suunniteltu Hiekkaharjun senioritalo tulee tulevaisuudessa lisäämään edelleen alueen puistoa käyttävien vanhusten määrää. Puiston kehittämisessä tulee olla keskeisinä periaatteina esteettömyys ja vanhusystävällisyys. Jälkimmäinen tarkoittaa esteettömyyden lisäksi sitä, että puistoon rakennetaan asioita, jotka motivoivat vanhuksia lähtemään vierailemaan puistossa. Tällaisia ovat esimerkiksi vuodenaikojen mukaan vaihtuvat teemat, erityisesti kukkivat, tuoksuvat ja satoisat pensaat ja puut. Myös useat havut levittävät miellyttävää tuoksua ympäristöönsä. Eri aikoina kukkivat voimakasväriset kukat miellyttävät useita vanhuksia, joiden näkökyky on alkanut heikentyä. Yksittäiset käsituelliset ja selkänojalliset penkit, seurustelun mahdollistavat penkkiryhmät ja kovapintaiset päällysteet (esim. kivituhka) ovat keskeisiä elementtejä esteettömässä puistossa. Esteettömän puistokäytävän ja levähdyspaikan suunnitteluohjekortti löytyy internetsivulta kohdasta ohjekortit. Luonteva kävelylenkki syntyy palvelutalolta lähikaupan kautta Hiekkaharjuntielle ja sieltä edelleen Ailakkipolkua Pursupuistoon ja Suopursuntietä takaisin palvelutalolle. Tälle reitille tulisi sijoittaa käsituellisia ja selkänojallisia penkkejä levähdyspaikoiksi noin 70 metrin välein. Hiekkaharjun senioritalon valmistumisen myötä levähdyspaikkoja tarvitaan myös Hiekkaharjuntien ja Vehkatien varteen senioritalon läheisyyteen. Pursupuisto on luontevinta suunnitella osana Orvokkitien, Orvokkipuiston, Kämmekkäpuiston, Lummepuiston ja Suopursun vanhusten palvelutalon kattoterassin viheraluekokonaisuutta. Muut kohteet Vantaanaukiolla kaupungintalon takana ja kirjaston eteläpäädyssä sijaitsevan pysäköintipaikan kohdalla tulisi jatkaa reunakivilinjaa, jotta näkövammaisen kulun ohjaus ei katkea. Reunakivenä käytetään luiskattua kiveä, joka mahdollistaa yliajon.

34 32(36) Asematien kevyen liikenteen väylät ovat liian kapeat, mutta lähivuosina toteutettavan Tikkurilan keskusta uudistamisen vuoksi suurempiin muutostöihin ole järkevää ryhtyä. Sen sijaan nykyisten järjestelyjen korkea kunnossapidon laatu on erityisen perusteltua suurien käyttäjämäärien vuoksi. Kiireellisesti toteutettavia kunnossapidon toimenpiteitä ovat: Päällysteen uusiminen Vaihdepolulla ja reitillä kaupungintalon itäpäädystä kirjastolle Vaarallisten ja haittaavien painumien korjaaminen Kielotien jalkakäytävillä ja Orvokkitiellä Lummetiellä kirjaston pysäköintialueen kohdan ja Ailakkipolun kulkuväylälle kasvaneiden pensaiden sekä Vehkapolun liian alhaalla roikkuvien puidenoksien leikkaaminen Kuva 3.7 Ailakkipolulla kulkuväylälle kasvaneet pensaat haittaavat heikkonäköisen kulkua.

35 33(36) 4. Jatkotoimenpiteet 4.1 Kehittämistarpeita Projektin aikana nousi esiin seuraavat esteettömyyden edistämiseen liittyvät kehittämistarpeet: Kiinteistöjen liittyminen esteettömyyden edistämiseen Suunnitteluratkaisujen kehittäminen Rakentamisen ja ylläpidon ohjeistaminen esteettömällä alueella Esteettömyyden seuranta Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa ja hallintokuntien välinen yhteistyö Kouluttaminen Kiinteistöjen liittyminen esteettömyyden edistämiseen Esteetön liikkuminen alkaa jo omasta asunnosta, rakennuksesta kokonaisuutena ja kiinteistön piha-alueesta. Tämä muodostaa erityisesti vanhukselle omatoimisen elämän keskeisen ympäristön. Asuinkortteleissa tulisi saada käyntiin esteettömyyden kehittämissuunnitelmien laatiminen. Tulee selvittää, onko mahdollista saada tukea suunnitelmien laatimiseen ja muutostöiden toteuttamiseen. Tuen tarve on erityisesti kalliiden toimenpiteiden yhteydessä, esimerkiksi hissin rakentaminen. Kaupungin omat kiinteistöt voisivat toimia mallina ja esimerkkinä muille esteettömyyden parantamisessa. Ehdottoman tärkeää on, että kaikkien korjaustoimien yhteydessä rakennetaan esteetöntä. Mahdollisuuksien mukaisella aikataululla tulisi toteuttaa kiinteistöjen esteettömyyden parannusohjelma, tarpeen mukaan priorisoiduista kiinteistöistä aloittaen. Taloyhtiöiden on mahdollista saada opastusta esteettömyyteen muun muassa Helsingin kaupungin Helppoa asumista -oppaasta ( joka on tarkoitettu asunto-osakeyhtiöille ja asukkaille antamaan tietoa asumisen esteettömyydestä. Opas käy läpi pihat ja kulkuväylät, jätehuollon, saunatilat, valaistuksen sekä sisäänkäynnit ja portaat. Hissin hankkiminen vanhaan taloon käsitellään omassa luvussaan. Suunnitteluratkaisujen kehittäminen Vantaan kaupunki oli mukana vuoden 2004 lopussa päättyvässä SuRaKuprojektissa, jossa laadittiin ulkotilojen esteettömyysohjeisto ja ympäristön kartoittamista palveleva ATK-ohjelma. Ohjeisto sisältää muun muassa esteettömyyden kannalta tärkeiden ulkotilojen suunnitteluohjeet mallisuunnitelmineen aiheista suojatiet ja jalkakäytävät, kävelykadut ja aukiot, tasoerot, julkiset piha-alueet, puistokäytävät ja levähdyspaikat, leikkipaikat ja pysäkkialueet. Sidosryhmien edellyttämien useiden rakennetun ympäristön elementtien ominaisuudet täyttäviä tuotteita ei kuitenkaan ole vielä kohtuullisin kustannuksin tuotettuina olemassa. Tällaisia ovat esimerkiksi suojatien viistottu reunakivi, opaslaatat ja porrasaskelmien reunan merkitseminen. Myös mallisuunnitelmien testaamista ja soveltamista käytäntöön tarvitaan.

36 34(36) Heikkonäköisten vaatimuksia esteettömälle valaistukselle ei vielä tiedetä. Asiasta ei ole käytettävissä kotimaista eikä ulkomaista tutkimustietoa. Liikenne- ja viestintäministeriön Elsa-tutkimusohjelmassa on parhaillaan käynnissä tutkimus asemien ja niiden ympäristöjen valaistuksesta ja väreistä esteettömyyden edistämisen keinoina. Tutkimuksen tuloksena toivotaan saatavan yleisiä ohjeita heikkonäköisille hyvästä valaistuksesta. Rakentamisen ja ylläpidon ohjeistaminen esteettömällä alueella Perusesteettömyyden toteutuminen koko kunnan alueella tulee kestämään ainakin ympäristörakenteiden yhden sukupolven iän, luultavasti kauemmin. Esteettömyyden asettamien vaatimusten toteutumiselle on kuitenkin vielä rakentamisen ja kunnossapidon käytäntöihin liittyviä esteitä. Rakentamisen nykykäytännöt ja -ohjeistus ovat puutteellisia tai ristiriidassa esteettömien ratkaisujen vaatimusten kanssa. Kuntien rakentamisen laatua ohjaa keskeisesti KT 02 (Kunnallisteknisten töiden yleinen työselostus 02), jossa määritellyt laatuvaatimukset eivät kuitenkaan riitä varmistamaan esteettömän alueen toteutuksen laatua. Valmiin rakenteen tarkastaminen esteettömällä alueella ennen luovutusta tulisi ohjeistaa, mahdollisesti laatia erillinen tarkistuslista. Myös esteettömän alueen ylläpidon (hoito ja kunnossapito) ohjeistus tulisi tarkistaa. Hoidon osalta tarpeellisia määriteltäviä asioita ovat hoidon pahimpien epäkohtien, alueen ns. esteettömän hoitotason sekä erikoiskohteiden ja reittien määrittäminen. Lisäksi tulee selvittää kuinka esteetön laatutaso on alueella taloudellisesti ja organisatorisesti järjestettävissä. Kunnossapidon osalta tarpeellisia määriteltäviä asioita ovat esimerkiksi korjaustarpeen määrittelyt, vaurioiden korjausaikataulut, säännölliset tarkastukset maastossa, tehtävien ja seurannan järjestäminen sekä toimijoiden vuorovaikutus ja yhteistoiminta. Esteettömyyden seuranta Esteettömyydelle ei ole kehitetty seurantaa palvelevia indikaattoreita tai menetelmiä. Järjestelmällisen ja tuloksekkaan kehittämisen varmistamiseksi tulisi olla menetelmä, jolla voitaisiin seurata toimenpiteiden vaikuttavuutta ja asettaa tavoitteita kehittämiselle. Esteettömyyden osalla käytettäviä välineitä ja indikaattoreita voisi olla useampiakin. Esteettömyys voisi olla luontevasti liitettävissä osaksi kokonaisvaltaisempia elämän laadun indikaattoreita. Esteettömän ja turvallisen keskusta-alueen kehittämisen toimintamallissa ehdotetaan seurantaa toteutettavaksi seuraavilla toimenpiteillä: kohdennetut esteettömyyskyselyt kaupungille tulleen palautteen järjestelmällinen tallentaminen aiheittain ja alueellisesti kohdennettuna sekä analysointi eri toimijoiden kokemusten vertailu ja seuraavan vuoden tavoitteiden asettaminen vuosittaisessa yhteisseminaarissa

37 35(36) Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa ja hallintokuntien välinen yhteistyö Esteettömyyden kannalta keskeiset toimenpiteet (esteettömyyden suunnittelu kokonaisuutena, kunnossapito) vaativat lähes aina eri toimijoiden yhteistyötä sekä kunnan sisällä että esimerkiksi kiinteistöjen kanssa. Kehittämistoimenpiteiden suunnitelmat tulee laatia riittävän laaja-alaisena yhteistyönä, jotta esteettömyyden kannalta paras ja usein myös taloudellisin ratkaisu löydetään. Myös kunnossapidosta vastaavien osallistuminen suunnitteluun on tärkeää. Kuntalaisten palautteen seuraaminen ja analysointi ovat tärkeitä esteettömyyden kehittämisen painopisteitä määriteltäessä. Erityinen painoarvo tulee antaa kunnossapitoon liittyvälle keskustelulle, jotta taloudelliset ja muut resurssit voidaan kohdistaa parhaalla mahdollisella tavalla. Suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon välillä tulee olla toimiva järjestely tiedon välittämiselle, toiminnan kehittämiselle ja päättämiselle. Kouluttaminen Ajantasaisen esteettömyystiedon päivittämisen tarvetta on useimmilla kaupungin toimintasektoreilla: kaupunkisuunnittelu, kuntatekniikka, kunnossapito, tilahallinta, asuntotoimi ja rakennusvalvonta. Koulutustilaisuudet on mahdollista myös hyödyntää esteettömyyden edistämisessä keskeisten yhteistyö- ja kehittämistarpeiden kartoittamiseen ja parannustoimenpiteiden määrittelemiseen. Yleisten esteettömyysohjeiden ja mallisuunnitelmien esittelyn sekä liikkumis- ja toimimisesteisten arkeen tutustumisen kautta syntyy ymmärrys esteettömyyden merkityksestä. 4.2 Esteettömyyden edistämisen laajentaminen ja ohjelmointi Kaupungille tulisi laatia esteettömyysstrategia, joka antaa suuntaviivat ja määrittelee tavoitteet järjestelmälliselle ja kokonaisvaltaiselle esteettömyyden edistämiselle. Strategiaan liittyy konkreettinen toimintaohjelma, jossa määritellään keinot, toimintatavat ja organisointi esteettömyyden edistämiseksi sekä koko kaupungin käsittävä esteettömyyssuunnitelma. Esteettömyyssuunnitelmassa määritellään esteettömyyden toimenpiteet ja niiden ohjelmointi esteettömyyden tarvearvioinnin pohjalta. Strategian tulisi käsittää kaupungin yleisten alueiden lisäksi kaupungin rakennukset ja julkinen liikenne. Esteettömyysstrategia ja koko kaupungin esteettömyyssuunnitelma luovat pohjan alueittaisille esteettömyyden edistämishankkeille. Alueelliset esteettömyyden kehittämissuunnitelmat tulisi laatia ensisijaisesti uusien palvelu- ja senioritalojen ympäristöihin sekä alue- ja paikalliskeskuksiin. Myös muille alueille voi olla mielekästä laatia kehittämissuunnitelma, jos alueella on useita toimintoja, joita liikkumis- ja toimimisesteiset paljon käyttävät. Tällaisia ovat esimerkiksi vanhusten ja vammaisten paljon käyttämät palvelut, sairaalat, terveysasemat yms. Esteettömyyden kartoittaminen ja kehittämistoimenpiteiden määrittely on mielekkäintä toteuttaa silloin, kun alueella ollaan ryhtymässä merkittäviin rakennus- tai korjaushankkeisiin. Pitää muistaa, että esteettömyyden kartoitustyön tulos saattaa olla vanhentunut jo parin vuoden kuluttua kartoituksesta. Joskus voi olla mielekäs-

38 36(36) tä määritellä ainoastaan kiireellisesti toteutettavat esteettömyyden kehittämistoimenpiteet, jolloin merkittävät muutostyöt voidaan siirtää toteutettavaksi muiden hankkeiden aikataulussa.

39 PAIKKATIETOAINEISTOJEN TIETOKUVAUKSET 1 (4) Suopursun vanhusten palvelutalon ympäristön esteettömyysselvitys projektin paikkatietoaineistojen tietokuvaukset. 1 VÄYLÄT TASO (VIIVA) Kentän nimi Koodi Koodin selite Tasaisuus 1 Tasainen ja ehjä 2 Epätasaisuutta tai vaurioita 3 Erittäin epätasainen Pintamateriaali 1 Asfaltti 2 Kivituhka 3 Sora 4 Noppa- tai nupukivi 5 Betonikivi 6 Betonilaatta 7 Graniittilaatta 8 Puu Pituuskaltevuus X Absoluuttinen arvo %:ia. Yli 5 % kaltevat osuudet. 2 JOUKKOLIIKENNEPYSÄKIT TASO (PISTE) Kentän nimi Koodi Koodin selite Odotustila 1 Vähintään 2,75 m 2 Vähintään 2,5 m 3 Vähintään 1,5 m 4 Alle 1,5 m Toiminnallisuus 1 Esteetön 2 Käyttö hankalaa 3 Erittäin hankalaa Reunakivi X Absoluuttinen arvo cm Kunnossapitoväylä 1 Katoksen edustalla on vähintään 2,25 m vapaata tilaa 2 Katoksen edustalla on alle 2,25 m vapaata tilaa Katos 1 On katos 2 Ei ole katosta Esteellisyys 1 Esteetön: odotustila=1 tai 2, toiminnallisuus=1, reunakiven korkeus >= 9 cm ja katos=1 2 Lähes esteetön: odotustila=1-3, toiminnallisuus=1-2, reunakiven korkeus >= 9 cm ja katos=1 3 Esteinen: muut vaihtoehdot

40 PAIKKATIETOAINEISTOJEN TIETOKUVAUKSET 2 (4) Kun luokan 1 (esteetön) vaatimukset eivät täyty, kohde putoaa luokkaan 2 (lähes esteetön). Jos tämänkään luokan vaatimukset eivät täyty, kohde saa arvon 3 (esteinen). 3 SUOJATIET TASO (PISTE) Suojatie muodostuu kahdesta pisteestä: alku- ja loppupään pisteistä. Kentän nimi Koodi Koodin selite Liikennemerkin_sijainti 1 Valot, ääni 2 Reunakivestä 0-0,5 m 3 Reunakivestä 0,5-2 m 4 Reunakivestä > 2 m 5 Puuttuu Johdattavuus 1 Huomio merkintä 2 Kohtisuoraan 3 Lievästi vino 4 Selvästi vino 5 Selvästi muuttuva Tasaisuus 1 Tasainen ja ehjä 2 Epätasaisuutta tai vaurioita 3 Erittäin epätasainen Pintamateriaali 1 Asfaltti 2 Kivituhka 3 Sora 4 Noppa- tai nupukivi 5 Betonikivi 6 Betonilaatta 7 Graniittilaatta 8 Puu 4 SUOJATIESAAREKKEET TASO (PISTE) Suojatiesaareke muodostuu yhdestä pisteestä: saarekkeen keskikohta. Kentän nimi Koodi Koodin selite Pituus cm tai enemmän 2 Vähintään 250 cm 3 Vähintään 200 cm

41 PAIKKATIETOAINEISTOJEN TIETOKUVAUKSET 3 (4) kor- Reunakiven keus 4 Vähintään 150 cm 5 Alle 150 cm X Absoluuttinen arvo cm 99 Reunakivi puuttuu 5 REUNAKIVEN KORKEUS_KALLISTETTU TASO (PISTE) Taso sisältää suojatien reunakiven tiedot. Suojatien reunakivien korkeudet ilmoitetaan neljällä pisteellä: suojatien molempien päiden reunakivien oikea ja vasen reuna. Tällä tasolla on vain ne pisteet, jotka saavat kallistusarvon 2. Muut pisteet ovat tasolla Reunakiven korkeus. Kentän nimi Koodi Koodin selite Korkeus X Absoluuttinen arvo cm Kallistus 1 Reunakivi kallistettu 12 % Reunakivityyppi 1 2 Reunakivi kallistettu >= 12 % Suojatien reunakivi 2 Suojatiesaarekkeen reunakivi 6 PENKIT TASO (PISTE) Kentän nimi Koodi Koodin selite Tyyppi 1 Selkänojallinen ja käsituellinen 2 Selkänojallinen ja käsitueton 3 Selkänojaton ja käsitueton Toiminnallisuus 1 Esteetön 2 Käyttö hankalaa 3 Käyttö erittäin hankalaa tai mahdotonta Esteellisyys 1 Esteetön: tyyppi =1 ja toiminnallisuus=1 2 Esteellinen: tyyppi =2 tai 3 ja toiminnallisuus=2 tai 3 7 PAINUMA TAI KOHOUMA TASO (PISTE) Kentän nimi Koodi Koodin selite Haittaavuus 1 Häiritsevä. Vähäinen painauma tai kohouma. 2 Haittaava. Merkittävä painauma tai kohouma. 3 Vaarallinen. Jyrkkäreunainen tai laaja painauma/kohouma.

42 PAIKKATIETOAINEISTOJEN TIETOKUVAUKSET 4 (4) 8 MUU KOHDE TASO (PISTE) Kentän nimi Koodi Koodin selite Haittaavuus 1 Häiritsevä 2 Haittaava 3 Vaarallinen 9 REUNAKIVEN KORKEUS TASO Taso sisältää suojatien reunakiven tiedot. Suojatien reunakivien korkeudet ilmoitetaan neljällä pisteellä: suojatien molempien päiden reunakivien oikea ja vasen reuna. Suojatien saarekkeen reunakiven tiedot ilmoitetaan yhdellä pisteellä. Arvo 99 tarkoittaa, että reunakivi puuttuu. Tällä tasolla on vain ne pisteet, jotka saavat kallistusarvon 1. Muut pisteet ovat tasolla Reunakiven korkeus_kallistettu. Kentän nimi Koodi Koodin selite Korkeus X Absoluuttinen arvo cm Kallistus 1 Reunakivi kallistettu < 12 % 2 Reunakivi kallistettu >= 12 % Reunakivityyppi 1 2 Suojatien reunakivi Suojatiesaarekkeen reunakivi Laatinut: Keijo Koskinen keijo.koskinen@sito.fi Sito puh. (09) Tietäjäntie Espoo

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama 23.2.2003 Ramboll / Erkki Sarjanoja Esteettömyyden mahdollisuudet Missä ja milloin fyysisen ympäristön esteettömyys

Lisätiedot

T IKKURILAN ESTEETTÖMYYSSELVITYS

T IKKURILAN ESTEETTÖMYYSSELVITYS T IKKURILAN ESTEETTÖMYYSSELVITYS V A N T A A N K A U P U N K I 2 0 0 7 Maankäytön ja ympäristön toimiala Kuntatekniikan keskus Kehittämisyksikkö C3:2008 1(44) Tikkurilan esteettömyysselvitys SISÄLLYS

Lisätiedot

Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006. Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy

Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006. Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006 Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy Tausta ja tavoitteet Viiden Elsa-kuntahankkeen esittely samassa julkaisussa Koottuna perustiedot

Lisätiedot

HELSINKI KAIKILLE. Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä. Koulutuspäivä Projektinjohtaja Pirjo Tujula

HELSINKI KAIKILLE. Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä. Koulutuspäivä Projektinjohtaja Pirjo Tujula Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä Koulutuspäivä 24.4.2014 Projektinjohtaja Pirjo Tujula 1 Helsinki kaikille Valtuustoaloite liikkumisesteettömyydestä vuonna 2000, Kalle ja Maija Könkkölä. Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

HELSINKI KAIKILLE. Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä. Koulutuspäivä Projektinjohtaja Pirjo Tujula

HELSINKI KAIKILLE. Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä. Koulutuspäivä Projektinjohtaja Pirjo Tujula Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä Koulutuspäivä 12.2.2014 Projektinjohtaja Pirjo Tujula 1 Helsinki kaikille Valtuustoaloite liikkumisesteettömyydestä vuonna 2000, Kalle ja Maija Könkkölä. Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

ESTEETÖN YMPÄRISTÖ KAIKILLE PORISSA

ESTEETÖN YMPÄRISTÖ KAIKILLE PORISSA ESTEETÖN YMPÄRISTÖ KAIKILLE PORISSA ESTEETTÖMYYS: Perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin ja - asetukseen Omatoiminen asiointi, liikkuminen, harrastaminen ja osallistuminen on jokaisen oikeus Toimiva ja

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Rakennetun ympäristön esteettömyys Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Fyysinen esteettömyys Jne. Tiedonsaannin esteettömyys Saavutettavuus

Lisätiedot

Myyrmäki Pyöräliikenneverkko

Myyrmäki Pyöräliikenneverkko Myyrmäki Pyöräliikenneverkko PYÖRÄLIIKENNE- VERKON HIERARKIA Myyrmäen alueen pyöräliikenneverkon muodostamisen periaatteena on ollut luoda suunnittelualueelle pyöräilyn kannalta kilpailukykyinen verkko.

Lisätiedot

HELSINKI KAIKILLE. Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä. Tellinki 22.5.2014 Projektinjohtaja Pirjo Tujula

HELSINKI KAIKILLE. Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä. Tellinki 22.5.2014 Projektinjohtaja Pirjo Tujula Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä Tellinki 22.5.2014 Projektinjohtaja Pirjo Tujula 1 Helsinki kaikille Valtuustoaloite liikkumisesteettömyydestä vuonna 2000, Kalle ja Maija Könkkölä. Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Kangasniemen esteettömyyskierros 9.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma

Kangasniemen esteettömyyskierros 9.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Kangasniemen esteettömyyskierros 9.10.2013 Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Kangasniemen esteettömyyskierros 9.10.2013 klo 9.00 Osallistujat: Lea Kömi, avustaja/omaishoitaja Pentti Laitinen,

Lisätiedot

Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt. Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu

Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt. Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu Esteettömyysasiamies aloittanut toukokuussa 2006 Esteettömyystyö Espoossa toimii Teknisessä

Lisätiedot

Teuvan esteettömyyskävelyn yhteenveto

Teuvan esteettömyyskävelyn yhteenveto Teuvan esteettömyyskävelyn 11.10.2017 yhteenveto Yleistä Esteetön ympäristö parantaa erityisesti iäkkäiden mahdollisuuksia omatoimiseen ja turvalliseen liikkumiseen. Iäkkäiden lisäksi esteettömästä ympäristöstä

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

Pertunmaan esteettömyyskierros Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma

Pertunmaan esteettömyyskierros Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Pertunmaan esteettömyyskierros 21.10.2013 Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Pertunmaan esteettömyyskierros 21.10.2013 klo 9.00 Osallistujat: Kyllikki Komulainen, Pohjois-Savon ELY-keskus

Lisätiedot

Sipusaaren seurakuntakoti

Sipusaaren seurakuntakoti Kesäkuu 2017 Sipusaaren seurakuntakoti Käyntiosoite: Sipusaarentie 31, 11120 Riihimäki Seurakuntakoti valmistui vuonna 1970. Rakennuksen suunnittelijana oli rakennusmestari Urho Lehtonen. Seurakuntakoti

Lisätiedot

Isojoen esteettömyyskävelyn yhteenveto

Isojoen esteettömyyskävelyn yhteenveto Isojoen esteettömyyskävelyn 10.10.2017 yhteenveto Yleistä Esteetön ympäristö parantaa erityisesti iäkkäiden mahdollisuuksia omatoimiseen ja turvalliseen liikkumiseen. Iäkkäiden lisäksi esteettömästä ympäristöstä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2016 1 (5) 224 Länsimäentie välillä Niittipolku-Nastapolku, Sinkilätie, Sinkiläpolku, Naulakalliontie välillä Mellunmäentie-Huhtakivenkuja, Untamalantie välillä Viitankruununtie-Länsimäentie,

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSSELVITYS

ESTEETTÖMYYSSELVITYS esteettömyysselvitys s. 1 / 7 (Mahdollinen kuva kohteesta) ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: _ Kunta: Päivämäärä: esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen nimi: Postinro ja

Lisätiedot

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Haukisaarentie 2

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Haukisaarentie 2 esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Haukisaarentie 2 Kunta: Iisalmi Päivämäärä: 9.11.2016 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille

SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille 1 (5) VASTAUSOHJE Täytetty lomake pyydetään palauttamaan sähköpostin liitteenä osoitteeseen: esteeton.espoo@espoo.fi Tämän lomakkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Raamikadun päiväkodin liikenteellinen selvitys

Raamikadun päiväkodin liikenteellinen selvitys Raamikadun päiväkodin liikenteellinen selvitys Asemakaava 8496, Niemenranta III 1 1.6.2018 Raamikadun yksityisen päiväkodin hanke Suunnitelmissa uusi yksityinen päiväkoti Niemenranta III:n uudelle alueelle

Lisätiedot

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11. Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?

Lisätiedot

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opistotie 2

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opistotie 2 esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opistotie 2 Kunta: Kuopio Päivämäärä: 24.11.2016 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan esteettömyyttä sekä sen ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Esteettömyyden perusta 2. Design for all -periaate

Lisätiedot

Tourism Service Development Luotsi Projekti

Tourism Service Development Luotsi Projekti Tourism Service Development Luotsi Projekti Järvenpää-talon teatteri Julia Lindholm, Tina Tran, Elisa Vanajas, Tu Linh Do www.laurea.fi Sisältö Projektin esittely ja tavoitteet Tutkimustulokset 1. Markkinointi

Lisätiedot

Esteettömyysopas. Keskuskirkko. Keskuskirkon katuosoite on Hämeenkatu 5, 11100 Riihimäki

Esteettömyysopas. Keskuskirkko. Keskuskirkon katuosoite on Hämeenkatu 5, 11100 Riihimäki Kesäkuu 2013 Esteettömyysopas Keskuskirkko Keskuskirkon katuosoite on Hämeenkatu 5, 11100 Riihimäki Kirkko on valmistunut vuonna 1905. Kirkkoa laajennettiin vuonna 1927, jolloin rakennettiin kirkon pohjoissivu

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 3640/ /2018

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 3640/ /2018 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2018 1 (1) 123 Asianro 3640/10.03.01.00/2018 Lehtoniementie (välillä Kotilokatu - Susisalmenkatu), Kuikkakuja ja Kaivannonlahdenkatu katusuunnitelmaluonnoksien hyväksyminen

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYS RAKENNUSVALVONNAN PROSESSEISSA. Jaana Solasvuo esteettömyyskoordinaattori

ESTEETTÖMYYS RAKENNUSVALVONNAN PROSESSEISSA. Jaana Solasvuo esteettömyyskoordinaattori ESTEETTÖMYYS RAKENNUSVALVONNAN PROSESSEISSA Jaana Solasvuo esteettömyyskoordinaattori 28.3.2019 Esteettömyys - tavanomaista suunnittelua - hyvin suunnitellussa ja toteutetussa rakennuksessa kaikki tilat

Lisätiedot

Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma

Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma Kitee, Rääkkylä ja Tohmajärvi ESTEETTÖMYYS Yleistä Esteettömyys on laaja kokonaisuus, johon sisältyy liikkumisympäristön lisäksi palvelujen saatavuus, välineiden

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä

Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä Yliarkkitehti Niina Kilpelä Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Mitä ja miksi? Esteettömyys on hyviä perusratkaisuja, jotka palvelevat mahdollisimman

Lisätiedot

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy Microkatu 1, Technopolis Oyj

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy Microkatu 1, Technopolis Oyj esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy Microkatu 1, Technopolis Oyj Kunta: Kuopio Päivämäärä: 2.11.2016 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

Haapaveden alustavat liikenneympäristön parantamistoimenpiteet 23.10.2014. Siikalatvan, Haapaveden ja Pyhännän liikenneturvallisuussuunnitelmat

Haapaveden alustavat liikenneympäristön parantamistoimenpiteet 23.10.2014. Siikalatvan, Haapaveden ja Pyhännän liikenneturvallisuussuunnitelmat Haapaveden alustavat liikenneympäristön parantamistoimenpiteet 23.10.2014 Siikalatvan, Haapaveden ja Pyhännän liikenneturvallisuussuunnitelmat 3.10.2014 2 Alustavat liikenneympäristön parantamisesitykset

Lisätiedot

Esteettömyysopas Keskuskirkko

Esteettömyysopas Keskuskirkko Kesäkuu 2017 Esteettömyysopas Keskuskirkko Keskuskirkon katuosoite on Hämeenkatu 5, 11100 Riihimäki Kirkko on valmistunut vuonna 1905. Kirkkoa laajennettiin vuonna 1927, jolloin rakennettiin kirkon pohjoissivu

Lisätiedot

Vammaisneuvosto esittää, että sille annettaisiin mahdollisuus tehdä lausunnot kaikkiin suunniteltaviin rakennuksiin ja rakenteisiin.

Vammaisneuvosto esittää, että sille annettaisiin mahdollisuus tehdä lausunnot kaikkiin suunniteltaviin rakennuksiin ja rakenteisiin. KIRKKONUMMEN VAMMAISNEUVOSTO 14.5.2008 1(5) YHTEENVETO ESTEETTÖMYYSKIERROKSISTA Vammaisneuvosto kävi tutustumassa Kirkkonummen keskusta-alueen (23.5.2007), Masalan (13.9.2007) ja Veikkolan (29.5.2007)

Lisätiedot

Puumalan esteettömyyskierros 23.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma

Puumalan esteettömyyskierros 23.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Puumalan esteettömyyskierros 23.10.2013 Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Puumalan esteettömyyskierros 23.10.2013 klo 9.30 Osallistujat: Pirkko Ihanamäki, vanhusneuvosto Eeva-Liisa Luukkonen,

Lisätiedot

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Reetta Keisanen 6.3.2015 Helsingin strategisina tavoitteina Edistää kestävää liikkumista lisäämällä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta

Lisätiedot

Järvenpää-talo. Kaaren Kytömaa Emma Heikkinen Marina Muñoz Thien Nguyen. www.laurea.fi

Järvenpää-talo. Kaaren Kytömaa Emma Heikkinen Marina Muñoz Thien Nguyen. www.laurea.fi Järvenpää-talo Kaaren Kytömaa Emma Heikkinen Marina Muñoz Thien Nguyen www.laurea.fi Opasteet ja Ulkotilat Ulkotilat Esteetön sisäänkäynti Pysäköinti sisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä 2 LI-paikkaa

Lisätiedot

SUUPANKUJAN KATUSUUNNITTELU

SUUPANKUJAN KATUSUUNNITTELU SUUNNITELMASELOSTUS 15.2.2017 SUUNNITELMASELOSTUS 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. HANKKEEN PERUSTIEDOT 3 1.1. Yleistä 3 1.2. Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset ja työt 3 1.3. Tavoitteet ja lähtökohdat 3 2. SUUNNITELMAN

Lisätiedot

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3 esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3 Kunta: Varkaus Päivämäärä: 13.12.2016 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C Kunta: Kuopio Päivämäärä: 4.1.2017 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen

Lisätiedot

OHJEET JA PERIAATTEET Ulkomainoslaitteiden sijoittaminen Kouvolassa Liikenneturvallisuusnäkökohdat

OHJEET JA PERIAATTEET Ulkomainoslaitteiden sijoittaminen Kouvolassa Liikenneturvallisuusnäkökohdat Kouvolan kaupunki Tekniikka- ja ympäristöpalvelut 2018 Mainospaikat 1 OHJEET JA PERIAATTEET Ulkomainoslaitteiden sijoittaminen Kouvolassa Liikenneturvallisuusnäkökohdat Johdanto Nämä ohjeet ja periaatteet

Lisätiedot

Piirustukset 30105/1, 30106/1, 30172/1, 30173/1, 30174/1 2, 30235/1, 30272/1

Piirustukset 30105/1, 30106/1, 30172/1, 30173/1, 30174/1 2, 30235/1, 30272/1 Helsingin Polkupyöräilijät ry MUISTUTUS PL 1301 00101 Helsinki www.hepo.fi 31.3.2015 Helsingin kaupunki Yleisten töiden lautakunta helsinki.kirjaamo@hel.fi Muistutus Mellunmäen katusuunnitelmista Piirustukset

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN SOKERITEHTAANTIELLÄ KIRKKONUMMI

LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN SOKERITEHTAANTIELLÄ KIRKKONUMMI LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN SOKERITEHTAANTIELLÄ KIRKKONUMMI Pilvi Lesch 29.8.2018 TARKASTELUN LÄHTÖKOHDAT Sokeritehtaantie on Kantvikin asuinalueen pääkatu. Sokeritehtaantiellä kulkee nykyisin

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE. Osuuskunta Suomen Asuntomessut Kynnys ry 10.7.2013

ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE. Osuuskunta Suomen Asuntomessut Kynnys ry 10.7.2013 5 ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE Osuuskunta Suomen Asuntomessut Kynnys ry 10.7.2013 ESTEETTÖMYYS HYVINKÄÄN ASUNTOMESSUILLA Kartoituskohde: Kartoittajat: Asuntomessualue Hyvinkäällä Niina Kilpelä, Kynnys

Lisätiedot

DIGITRAIL ESTEETTÖMYYSKARTOITUS TAMMELA

DIGITRAIL ESTEETTÖMYYSKARTOITUS TAMMELA DIGITRAIL ESTEETTÖMYYSKARTOITUS TAMMELA TAMMELAN SININEN REITTI 4 KM Tammelan sininen reitti alkaa Hämeen luontokeskuksen pihalta. Polun alku on melko leveä, mutta sen alussa on heti jyrkkä ylämäki, jota

Lisätiedot

DigiTrail esteettömyyskartoitus LOPPI

DigiTrail esteettömyyskartoitus LOPPI DigiTrail esteettömyyskartoitus LOPPI Lopen sininen retkeilyreitti 3 km Lopen sininen reitti lähtee Tauluntien varressa olevalta pysäköintialueelta. Reitti kulkee aluksi kapeaa polkua pitkin mäntymetsikön

Lisätiedot

JUHOLANKATU, URHEILUKATU välillä Sibeliuksenväylä ja Kansakoulunkatu SIPOONTIEN ALIKULKUTUNNELI ja pysäkkijärjestelyt, Suunnitelmaluonnokset

JUHOLANKATU, URHEILUKATU välillä Sibeliuksenväylä ja Kansakoulunkatu SIPOONTIEN ALIKULKUTUNNELI ja pysäkkijärjestelyt, Suunnitelmaluonnokset JUHOLANKATU, URHEILUKATU välillä Sibeliuksenväylä ja Kansakoulunkatu SIPOONTIEN ALIKULKUTUNNELI ja pysäkkijärjestelyt, Suunnitelmaluonnokset Yleisötilaisuus 13.6.2019 OHJELMA Klo 17-18 Keskustelutilaisuuden

Lisätiedot

Pituuskaftevuus - 12 o/o

Pituuskaftevuus - 12 o/o 69 1O ORIVEDEN RYHMAKOTI 10.1 Piha-alueet 1a sisaankayn nit Rakennusten sisddnkaynnille johtavan tren kaltevuus on noin 12 % (kuva 1). Sisddnkdynnin edessa olevan pihan sivukaltevuus on noin 10-11 % (kuva

Lisätiedot

PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ

PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ asukasyhdistyksen johtokunta 26.4.2011 asukasyhdistyksen vuosikokous 30.3.2011 asukasyhdistyksen yleinen kokous 28.10.2010 asukasyhdistyksen johtokunta 24.5.2010 asukasyhdistyksen

Lisätiedot

Selvitys liikennejärjestelyvaihtoehdoista ja pysäköinnistä

Selvitys liikennejärjestelyvaihtoehdoista ja pysäköinnistä 28.3.2017 / TPi, TPe Selvitys liikennejärjestelyvaihtoehdoista ja pysäköinnistä Tutkitut liikennejärjestelyvaihtoehdot Puustellinkallion kaavoituksen aikana on tutkittu erilaisia liikennejärjestelyitä

Lisätiedot

alueellaan, liikkumis ja Kohde: Päivänmäärä: 8.12.2010 S= vaativia toimenpiteitä

alueellaan, liikkumis ja Kohde: Päivänmäärä: 8.12.2010 S= vaativia toimenpiteitä Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN KUNNALLISTEK- NIIKAN YLEISSUUNNITTELU

NURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN KUNNALLISTEK- NIIKAN YLEISSUUNNITTELU Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä xx.xx.2015 Luonnos Viite 1510019205 NURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN KUNNALLISTEK- NIIKAN YLEISSUUNNITTELU NURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN

Lisätiedot

YLÄ-SAVON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esteettömyyskierros, Lapinlahti, 30.3.2011 klo 9 MUISTIO 30.3.2011

YLÄ-SAVON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esteettömyyskierros, Lapinlahti, 30.3.2011 klo 9 MUISTIO 30.3.2011 30.3.2011 YLÄ-SAVON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Esteettömyyskierros, Lapinlahti, 30.3.2011 klo 9 Osallistujat: Laina Komu (Pyöris Pyöräilynystävät ry), Paavo Haatainen (Pyöris), Kauko Kokkonen (Pyöris),

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 8046/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 8046/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/2017 1 (1) 81 Asianro 8046/10.03.01.01/2016 Kuntalaisaloite / alikulkutunnelin rakentaminen Suurmäentien väestönsuojan eteen Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen Kaupunkisuunnittelun

Lisätiedot

Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma

Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013 Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013 klo 13.00 Osallistujat: Hannu Lakka, Mäntyharjun kunta Kyllikki Komulainen,

Lisätiedot

Tekninen keskus Katu- ja viherpalvelut / RAK, Ramboll Finland Oy / Leevi Laksola Jyrki Oinaanoja

Tekninen keskus Katu- ja viherpalvelut / RAK, Ramboll Finland Oy / Leevi Laksola Jyrki Oinaanoja 1 (5) 03/06/2016 Tekninen keskus Katu- ja viherpalvelut / RAK, Ramboll Finland Oy / Leevi Laksola Jyrki Oinaanoja KATUSUUNNITELMIEN SELOSTUS KAAVA-ALUEET: KATUJEN NIMET: Niittykummun keskus Niittykatu,

Lisätiedot

Esteettömyyskartoituskyselyn 2018 tuloksien esittely. Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen

Esteettömyyskartoituskyselyn 2018 tuloksien esittely. Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen Esteettömyyskartoituskyselyn 2018 tuloksien esittely Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen Taustaksi Esteettömyyskartoituskysely toteutettiin 2.5.- 31.5.2018 välisenä aikana Kyselyn tavoitteena on osaltaan

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSKARTOITUSRAPORTTI. Reitti Porin Validia palveluiden asumisyksiköltä uudelle uimahallille 26.2.2013

ESTEETTÖMYYSKARTOITUSRAPORTTI. Reitti Porin Validia palveluiden asumisyksiköltä uudelle uimahallille 26.2.2013 ESTEETTÖMYYSKARTOITUSRAPORTTI Reitti Porin Validia palveluiden asumisyksiköltä uudelle uimahallille 26.2.2013 Liikennesuunnitteluinsinööri Eija Riihimäki, Porin kaupungin katu ja puistosuunnittelu 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

OHJE Ulkomainoslaitteiden sijoittaminen Helsingissä Liikenneturvallisuusnäkökohdat

OHJE Ulkomainoslaitteiden sijoittaminen Helsingissä Liikenneturvallisuusnäkökohdat 1 Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Liikennesuunnitteluosasto 25.8.2016 OHJE Ulkomainoslaitteiden sijoittaminen Helsingissä Liikenneturvallisuusnäkökohdat Johdanto Rakennusvalvontaviraston

Lisätiedot

Tiemerkintäpäivät 2013 Uusi Tiemerkinnät-ohje 8.2.2013

Tiemerkintäpäivät 2013 Uusi Tiemerkinnät-ohje 8.2.2013 Tiemerkintäpäivät 2013 Uusi Tiemerkinnät-ohje Uusia tiemerkintöjä Pyörätasku Liikennevalo-ohjatussa liittymässä Pyöräkaista edeltää aina Ajokaistanuolta voi käyttää yksisuuntaisella ajoradalla Sovellus

Lisätiedot

LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA

LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA TYÖNUMERO: 20601268 JOKIOISTEN KUNTA KESKUSTAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN 27.6.2017 Luonnos SWECO YMPÄRISTÖ OY Muutoslista VALMIS 27.6.2017 FITONH FIOOAL FIAJOK MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä

Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä 7.5.2015, Helsinki Mikko Karhunen, Liikenne- ja viestintäministeriö Määritelmiä TLL 2 Määritelmiä Tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan: 5) suojatiellä jalankulkijoiden

Lisätiedot

Väylät aurataan muiden väylien tultua auratuiksi. Ainoastaan arkipäivisin klo 7 ja 16 välillä, lukuun ottamatta erityisen vaikeita olosuhteita.

Väylät aurataan muiden väylien tultua auratuiksi. Ainoastaan arkipäivisin klo 7 ja 16 välillä, lukuun ottamatta erityisen vaikeita olosuhteita. 12.3.2015 HOITOTASON MÄÄRITTELY 2015 1/5 Lumen poisto Aloitetaan, kun lunta on Aloitetaan, kun lunta on kertynyt enintään 3 cm. kertynyt enintään 5 cm. Aurataan ennen asuntokatuja. Polanteen poisto Polanteet

Lisätiedot

Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma

Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma Raahen kaupunki/ Kaavoitus 2013 1 KAUPUNGINLAHDENRANTA LIIKENNE ALUEEN LIIKENTEELLINEN SIJOITTUMINEN Yhdyskuntarakenne vaikuttaa sekä liikkumistarpeisiin

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJEET

RAKENTAMISTAPAOHJEET RAKENTAMISTAPAOHJEET 9. kaupunginosa kortteli 9024 tontti, Teollisuustie ROVANIEMI 27.2.2018 Bernadett Lits Zoltàn Fodor 1 Yleistä Suunnittelualue sijaitsee näkyvällä paikalla Eteläkeskuksen liike- ja

Lisätiedot

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Turvallinen Lappeenranta Lappeenrannan strategian tavoite v. 2028 VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE

ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE 8.7.015 3 4 ESTEETTÖMYYS VANTAAN ASUNTOMESSUILLA Tämä esteettömyysopas on toteutettu Suomen Asuntomessujen tilauksesta. Esteettömyyskartoituksen on toteuttanut Kynnys ry

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Linnainmaan asuinalue - Linnainmaankadun päiväkoti

Linnainmaan asuinalue - Linnainmaankadun päiväkoti Linnainmaan asuinalue - Linnainmaankadun päiväkoti Asemakaavan 8559 yleisötilaisuus, 04.05.2016 04.05.2016 Katri Jokela Henkilö- ja autopaikkamäärät sekä vertailu Määrät Linnainmaankatu 120 28 12-15 14

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNKI TEKNISET- JA YMPÄRISTÖPALVELUT APILATIEN KATU- JA RAKENNUSSUUNNITTELU

PAIMION KAUPUNKI TEKNISET- JA YMPÄRISTÖPALVELUT APILATIEN KATU- JA RAKENNUSSUUNNITTELU PAIMION KAUPUNKI TEKNISET- JA YMPÄRISTÖPALVELUT APILATIEN KATU- JA RAKENNUSSUUNNITTELU SUUNNITELMASELOSTUS 20.6.2018 SUUNNITELMASELOSTUS 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. HANKKEEN PERUSTIEDOT 3 1.1. Yleistä 3 1.2.

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE. Osuuskunta Suomen Asuntomessut Kynnys ry 12.7.2012

ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE. Osuuskunta Suomen Asuntomessut Kynnys ry 12.7.2012 5 ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE Osuuskunta Suomen Asuntomessut Kynnys ry 1.7.01 ESTEETTÖMYYS ASUNTOMESSUILLA TAMPEREELLA Kartoituskohde: Kartoittajat: Asuntomessualue Tampereella Pasi Holmström, Kynnys

Lisätiedot

Selvitys jalankulun ja pyöräilyn liikennejärjestelyistä Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Pilvi Lesch Kuntatekniikan päivät, Jyväskylä

Selvitys jalankulun ja pyöräilyn liikennejärjestelyistä Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Pilvi Lesch Kuntatekniikan päivät, Jyväskylä Selvitys jalankulun ja pyöräilyn liikennejärjestelyistä Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa Kuntatekniikan päivät, Jyväskylä TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET TYÖN SISÄLTÖ 2 Työn lähtökohdat Työn tavoitteena

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYDEN TARKISTUSLISTA GOLFYHTEISÖILLE SUOMEN HCP GOLF RY

ESTEETTÖMYYDEN TARKISTUSLISTA GOLFYHTEISÖILLE SUOMEN HCP GOLF RY ESTEETTÖMYYDEN TARKISTUSLISTA GOLFYHTEISÖILLE SUOMEN HCP GOLF RY Kentän nimi: Selvityksen tekijät ja pvm: Tämän tarkistuslistan tavoitteena on helpottaa golfkenttien kenttätoimikuntien ja vastaavien työtä,

Lisätiedot

Esteettömyys sisäliikuntatiloissa. Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry

Esteettömyys sisäliikuntatiloissa. Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry Esteettömyys sisäliikuntatiloissa Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry Kynnys ry Kynnys ry on vammaisten ihmisoikeusjärjestö. Toimii asiantuntijan vammaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Rakennetun

Lisätiedot

Muistutus Haaralammenpolun katusuunnitelmaehdotuksesta

Muistutus Haaralammenpolun katusuunnitelmaehdotuksesta Muistutus Haaralammenpolun katusuunnitelmaehdotuksesta Haaralammenpolun katusuunnitelmaehdotus n:o 1/15990, Lamminpään kaupunginosassa, TRE: 6480/10.03.02/2012. Suunnitelmassa oleva reunakivi on laskettava

Lisätiedot

LAHDESJÄRVI KORTTELI NRO 6125 ASEMAKAAVA NRO 8395 IKEA JA IKANO

LAHDESJÄRVI KORTTELI NRO 6125 ASEMAKAAVA NRO 8395 IKEA JA IKANO RAKENTAMISTAPAOHJE rol-8395 LAHDESJÄRVI KORTTELI NRO 6125 ASEMAKAAVA NRO 8395 IKEA JA IKANO 10.4.2012 Laatijat: Anna Hyyppä, Tampereen kaupunki, Maankäytön suunnittelu Matti Saksanen, Arkkitehti- ja suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Pekankatu kävelypainotteisena liikennetekninen tarkastelu

Pekankatu kävelypainotteisena liikennetekninen tarkastelu Pekankatu kävelypainotteisena liikennetekninen tarkastelu Seuraavissa kuvissa on esitetty liikennetilanne, jossa nykyisiä liikennevirtoja on korotettu kauttaaltaan 20 % ja uusien pysäköintilaitosten käyttö

Lisätiedot

Esa Mettälä, valvontapäällikkö / 5.11.2015

Esa Mettälä, valvontapäällikkö / 5.11.2015 Esa Mettälä, valvontapäällikkö / 5.11.2015 Valvonta on oleellinen osa toimivaa liikennejärjestelmää Valvonnan tarkoitus ja tavoite on osaltaan edistää turvallista ja sujuvaa liikennettä kaduilla. Yhteiset

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 3. Liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja liikkumisen ohjauksen edistämisen yhtenäiset periaatteet

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 3. Liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja liikkumisen ohjauksen edistämisen yhtenäiset periaatteet Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 3. Liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja liikkumisen ohjauksen edistämisen yhtenäiset periaatteet 1.9.2015 Nopeusrajoitusjärjestelmän yhtenäistäminen (asuinalueille

Lisätiedot

VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA

VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA Vastaanottaja Valtimon kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 11.10.2011 VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA Päivämäärä 11/10/2011 Laatija Jouni Mikkonen Tarkastaja

Lisätiedot

VIHDIN KUNTA MERITIEN JA NAARANPAJUNTIEN LISÄKAISTOJEN LIIKENNETURVALLISUUS JA ESTEETTÖMYYS LAUSUNTO

VIHDIN KUNTA MERITIEN JA NAARANPAJUNTIEN LISÄKAISTOJEN LIIKENNETURVALLISUUS JA ESTEETTÖMYYS LAUSUNTO LISÄKAISTOJEN LIIKENNETURVALLISUUS JA ESTEETTÖMYYS LAUSUNTO 27221 17.11.2015 Suunnittelukohde Meritie sijaitsee Vihdin Nummelan taajamassa. Se on yksi pääsisääntuloväylä keskustaan. Meritiellä on kaksi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2012 1 (7) Yleisten töiden lautakunta Ko/3 05.06.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2012 1 (7) Yleisten töiden lautakunta Ko/3 05.06.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2012 1 (7) 324 Myllypuron voimalaitoskorttelin kadut, katusuunnitelmien hyväksyminen, Vartiokylä, Mellunmäki HEL 2012-006604 T 10 05 02 Päätös päätti hyväksyä Vienankadun

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 12/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 8759/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 12/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 8759/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 12/2017 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 12.4.2017 144 Asianro 8759/10.03.01.02/2016 Liikennevalot Kellolahdentien ja Sisustajantien risteykseen sekä Kallantien ja Inkilänmäenkadun

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

KOULUKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN SUUNNITELMALUONNOKSET

KOULUKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN SUUNNITELMALUONNOKSET KOULUKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN SUUNNITELMALUONNOKSET 15.5.2017 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Koululaisten saattoliikenteen ja pysäköintijärjestelyjen luonnoksissa 1A-D saattoliikennealue

Lisätiedot

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Marko Kelkka 28.4.2010 1 Tutkimuksen organisaatio Työryhmä: Marko Kelkka, Sito Oy,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ko/2 1 YLEISTEN TÖIDEN LAUTAKUNTA 15.3.2011

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ko/2 1 YLEISTEN TÖIDEN LAUTAKUNTA 15.3.2011 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ko/2 1 2 LEHTISAARENTIE, NRO 29745/1, PAPINPÖYDÄNKUJA JA LP- ALUEET, NRO 29746/1, LEHDESNIITYNTIE, NRO 29747/1 JA KUUSISAARENTIE, NRO 29817/1, KATUSUUNNITELMIEN HYVÄKSYMINEN,

Lisätiedot

RATKAISU - KAUPPATORI JA ASEMA-AUKIO

RATKAISU - KAUPPATORI JA ASEMA-AUKIO RATKAISU - KAUPPATORI JA ASEMA-AUKIO SUUNNITTELUPERIAATTEET Kauppatorin liikenteellinen ratkaisu perustuu valitun verkkovaihtoehtoon 2, Alueen kokonaisuudessa hahmottuu kolme osa-aluetta: asema-aukio,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 31.1.2012

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 31.1.2012 Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LUONNOS 8.6.2016 Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117 e :n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se

Lisätiedot

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN MUISTUTUS 15.10.2013 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 196 29.10.2014. 196 Asianro 5773/10.03.01.00/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 196 29.10.2014. 196 Asianro 5773/10.03.01.00/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (1) 196 Asianro 5773/10.03.01.00/2014 Varstakadun, Luhtikujan, Lyhdekujan, Suvitien, Sormulanraitin ja Puutossalmentien kevyen liikenteen väylän katusuunnitelmaluonnoksien

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/2015 1 (5) 397 Länsisatamankadun ja Hyväntoivonkadun liikennesuunnitelma HEL 2015-001788 T 08 00 00 Hankenro 0848_2 Päätös päätti hyväksyä liikennesuunnitteluosaston piirustuksen

Lisätiedot

Helsingin kaupungin esteettömyystyö

Helsingin kaupungin esteettömyystyö Helsingin kaupungin esteettömyystyö 7.9.2016 Pirjo Tujula Projektinjohtaja, esteettömyysasiamies Helsingin kaupunki Helsinki kaikille -projekti Helsinki kaikille -projekti (v. 2002-2011) oli kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Liikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle

Liikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle Liikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle Pyöräilyverkko ja toiminnallinen luokitus Pyöräilyväylätyyppien vaihtoehdot Jalankulun ja pyöräilyn erottelutavat Pyöräilyväylien mitoitus Pyöräilyverkon

Lisätiedot

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin 28.9.2013

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin 28.9.2013 Esteettömyys korjausrakentamisessa TURVALLINEN KOTI AnuMontin 28.9.2013 Rakennusvalvonta Valtakunnalliset tavoitteet YM Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vuosille 2013 2017 v. 2011 yli 75v 89,6%

Lisätiedot

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1 LIITE B1 LUONNOSVAIHEEN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Lähtökohdat Asemakaavan muutosalue sijaitsee Hyrylän keskustassa Kauppatien varrella. Korttelin uudistaminen liittyy tiiviisti kunnan tavoitteeseen kehittää

Lisätiedot

Esteetön ympäristö kaikkien etu!

Esteetön ympäristö kaikkien etu! Esteetön ympäristö kaikkien etu! Kajaani 3.12.2012 Harri Leivo, ry www.esteetön.fi 1 Esteettömyys koskee koko yhteiskuntaa Kaikille soveltuva, esteetön yhteiskunta työ, harrastukset, kulttuuri, opiskelu,

Lisätiedot

Iitin kunnan ikäihmisten ja vammaisten neuvottelukunta suoritti esteettömyyskartoituksen Kausalan torialueella 23.9.2013 klo 14.00 15.30.

Iitin kunnan ikäihmisten ja vammaisten neuvottelukunta suoritti esteettömyyskartoituksen Kausalan torialueella 23.9.2013 klo 14.00 15.30. Esteettömyyskartoitus, Kausalan torialue Iitin kunnan ikäihmisten ja vammaisten neuvottelukunta suoritti esteettömyyskartoituksen Kausalan torialueella 23.9.2013 klo 14.00 15.30. Kartoitustyö tehtiin käyttäjäarviona,

Lisätiedot