Kymijoen pilaantuneiden sedimenttien kunnostus välillä Kuusaansaari- Keltti

Transkriptio

1 KASELY/6/07.04/ Jakelulistan mukaan Kymijoen pilaantuneiden sedimenttien kunnostus välillä Kuusaansaari- Keltti 1. KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Kaakkois-Suomen ELY-keskus on toistaiseksi päättänyt luopua Kymijoen kunnostushankkeesta välillä Kuusaansaari-Keltti. Kunnostamisvaihtoehdoista tehty ympäristövaikutusten arviointimenettely pahimmin pilaantuneen jokiosuuden Kuusaansaari-Keltti kunnostamiseksi on päättynyt. Arvioinnissa nousi esille kunnostamisesta aiheutuvat työnaikaisen riskit suhteessa saavutettaviin hyötyihin. YVAmenettelyn aikana arvioiduista vaihtoehdoista mikään ei osoittautunut ympäristön kannalta erityisen hyväksi. Myös arviointiselostuksesta saaduissa lausunnoissa ja mielipiteissä korostui epävarmuus kunnostuksen hyödyistä, kunnostamiseen liittyvät riskit sekä riskien hallinta. Lausunnot olivat pääosin kriittisiä kunnostamista kohtaan. Työnaikaiset riskit olisivat olleet liian suuria ja toisaalta nykytilanne joessa on vakaa. 2. PERUSTELUT TEHDYLLE RATKAISULLE Kymijoen pilaantuneisiin sedimentteihin liittyvät kansainväliset sopimukset Kymijoki on Itämeren tunnetuista dioksiinilähteistä merkittävin. Pysyvistä orgaanista yhdisteistä annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella, joka hyväksyttiin huhtikuussa 2004, on toimeenpantu kaksi PCB, dioksiinija furaaniyhdisteisiin (PCDD/F-yhdisteet) liittyvää kansainvälistä sopimusta, UNECE:n pöytäkirja ja Tukholman yleissopimus (ns. POPs sopimus). Tukholman sopimuksen edellyttämässä kansallisessa täytäntöönpanosuunnitelmassa ja sen liitteessä yksilöidään muun muassa toimet dioksiinipäästöjen arvioimiseksi ja päästöjen vähentämiseksi. Täytäntöönpanosuunnitelman mukaan Kymijoen sedimenteille laaditaan pysyvä seurantaohjelma sekä tehdään Kymijoen kunnostuksen yleissuunnitelma ja sen mukainen kunnostamispäätös. Kymijoen kunnostamisen yleissuunnitelma valmistui vuonna 2008, jonka jälkeen jatkosuunnittelu rajattiin koskemaan pahiten pilaantunutta Kuusaansaaren ja Keltin välistä jokiosuutta. Joulukuussa 2011 päättynyt ympäristönvaikutusten arviointimenettely toteutettiin kunnostuspäätöksen pohjaksi. KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Salpausselänkatu 22 Vaihde PL 1041, Kouvola

2 KASELY/6/07.04/2010 2/8 Kymijoen pilaantuneiden sedimenttien vaikutusalue ulottuu Suomenlahdella Suomen talousvesialueen ulkopuolelle, joten osallistumismahdollisuutta hankkeen arviointimenettelyyn tarjottiin myös Virolle. Suomen ympäristöministeriö lähetti hanketta koskevan notifioinnin Viroon Espoon sopimuksen mukaisesti (Valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arviointia koskeva yleissopimus (SopS 67/1997)). Viron ympäristöministeriö ilmoitti vastauksessaan , ettei se katso tarpeelliseksi osallistua YVA-menettelyyn, mutta katsoo, että mahdolliset ympäristövaikutukset merialueelle on syytä arvioida. Samalla Viro pidätti itsellään mahdollisuuden YVA-selostuksen kommentointiin. Arviointiselostus laadittiin suomen- ja englanninkielisenä ja selostus toimitettiin Viroon, joka ei ole kommentoinut selostusta. Ongelman laajuuden ja vaikutusten sekä kunnostusmahdollisuuksien selvittäminen 1990-luvun puolivälissä selvisi, että Kymijoen pohjasedimentit ovat pilaantuneet paikoin teollisuusperäisillä orgaanisilla klooriyhdisteillä ja elohopealla. Tilanteen kartoittamista varten käynnistettiin vuonna 1996 KYPRO projekti, jonka tulokset julkaistiin elokuussa 1999 (Verta ym. 1999). Tuloksista kävi ilmi, että Kymijoen alaosan sedimentit ovat pilaantuneet dioksiineilla ja furaaneilla sekä elohopealla. Pahimmin pilaantunut alue on välillä Kuusansaari-Keltti. Pitoisuudet pienenevät alavirtaan kuljettaessa, mutta Kymijoesta peräisin olevia haitallisia aineita esiintyy laajasti myös joen alaosalla ja merialueella. Vuonna 1999 valmistuneen KYPRO projektin jälkeen Kymijoen pilaantuneita sedimenttejä ja niiden vaikutuksia on tutkittu laajasti. Sedimenttien pilaantuneisuuteen ja määrään sekä haitallisten aineiden kulkeutumiseen liittyviä tutkimuksia on tehty Suomen ympäristökeskuksen johdolla ja terveysvaikutuksiin liittyviä tutkimuksia on tehty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (ent. Kansanterveyslaitos) johdolla. Kymijoen pilaantuneiden sedimenttejä ja niiden vaikutuksia ovat lisäksi tutkineet useat tutkimuslaitokset. Kymijoen sedimenttien haitta-aineiden lähialueen asukkaille ja muille käyttäjille sekä luonnonympäristölle aiheutuvien riskien selvittämiseksi laadittiin vuonna 2005 riskinarvio, missä otettiin huomioon silloin käytettävissä olleet tutkimukset ja muut aineistot (Rossi 2005). Kymijoen kunnostamista koskevan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn aikana riskinarviota päivitettiin viimeisimmillä tutkimuksilla ja laajennettiin koskemaan myös kunnostusvaihtoehtojen vaikutuksia (Esko Rossi Oy 2011, Ramboll Finland Oy 2011).

3 KASELY/6/07.04/2010 3/8 Kunnostamisen vaikutukset haitallisten aineiden kulkeutumiseen Suomenlahteen kulkeutuneet pilaantuneet sedimentit ovat muodostaneet Kotkan edustalle noin 12 kilometrin etäisyydelle ulottuvan voimakkaasti pilaantuneen sedimenttialueen. Kymijoen vaikutus on havaittavissa Suomenlahden sedimentissä noin 75 km etäisyydelle saakka (Isosaari 2004). Pitoisuudet ovat lähellä rannikkoa luokkaa pg/g-iteq ja noin 40 km etäisyydellä rannikosta hieman yli 20 pg/g- ITEQ. Pintasedimentissä pitoisuudet ovat pienempiä kuin cm syvyydellä, mikä kuvastanee kuormituksen vähentymistä viime vuosina. Kymijoen edustalla merenpohjan dioksiinien ja furaanien kongeneerikirjo erottuu Itämeren sedimenttien yleisestä kongeneerikirjosta (Verta ym. 2007). Joessa kulkeutuvien PCDD/F-yhdisteiden määräksi (WHO-TEQ) on sedimenttikeräimien tulosten perusteella laskettu Kuusankosken yläpuolella 0,68 0,74 g/a. Keltin kohdalla kulkeuma on g/a ja Suomenlahteen meneväksi kuormitukseksi on laskettu 39,6 67,3 g/a. Vuosittainen kuormitus on 0,3 0,5 % Suomenlahden sedimentissä Kymijoen suiston edustalla olevasta dioksiinien ja furaanien määrästä (noin 12 kg I-TEQ, Isosaari ym. 2002). Kunnostusruoppauksen aiheuttaman kuormitushuipun ja kunnostamattomilta alueilta tulevan kuormituksen vuoksi kunnostuksen hyödyt haitta-aineiden kulkeutumisessa Suomenlahteen realisoituvat vasta hyvin pitkällä aikavälillä ja vielä 30 vuoden jaksolla kunnostuksen vaikutus kulkeutumaan on melko pieni. Laaditun arvion perusteella Kymijoen alaosalle ja edelleen Suomenlahteen päätyvä dioksiinija furaanikuormitus vähenee ilman kunnostusta luontaisesti siten, että pitkällä aikavälillä (30 vuotta) vuosittainen kuormitus on keskimäärin noin 26 % nykyisestä kuormituksesta. Kuusaansaari-Keltti jokiosuuden kunnostaminen vähentäisi pitkällä aikavälillä (30 vuotta) Kymijoen alaosalle kulkeutuvien dioksiinija furaaniyhdisteiden (PCDD/F) määrää 23 % luontaisesti vähenevästä kuormituksesta. Nykyiseen vuosittaiseen kuormitukseen verrattuna 30 vuoden aikana toteutuva keskimääräinen vuosikuormitus Kymijoen alaosalle ja edelleen Suomenlahdelle vähenisi kunnostuksen johdosta alle 5 %. Elohopean osalta kunnostuksen pitkäaikaiset vaikutukset olisivat PCDD/F -yhdisteitä pienemmät. Kunnostuksen kokonaishyötyä vähentää se, että Kuusansaari-Keltti jokiosuutta ei saada kunnostamalla kokonaan puhtaaksi. Kunnostettavalta jokiosuudelta saadaan poistettua noin 50 % dioksiinija furaaniyhdisteistä.

4 KASELY/6/07.04/2010 4/8 Kunnostuksen työnaikaiset vaikutukset Kunnostustyöstä aiheutuvien haitallisten vaikutusten kannalta ratkaisevaa on ruoppauksen aikana virtaavan veden mukaan karkaavan sedimentin määrä. Kunnostustoimenpiteisiin liittyvien riskien arvioinnissa erityistä ongelmaa aiheuttaa elohopean liukenemisen ja metyloitumisen ennakointi. Kunnostettavalla jokiosuudella veden dioksiinija furaanipitoisuus (PCDD/F) kasvaa nykytilaan verrattuna työn aikana kertaiseksi ja elohopeapitoisuus kertaiseksi, kun karkaavan sedimentin osuudeksi on arvioitu minimissään 2 % ja maksimissaan 10 %. Vuositasolla ruoppauksesta aiheutuva PCDD/F -kuormitus Keltin kohdalta joen alaosalle olisi alle kolminkertainen ja elohopeakuormitus alle kaksinkertainen nykytilanteeseen verrattuna. Ruoppauksesta aiheutuvan päästön seurauksena Tammijärven sekä muiden alapuolisten laskeutumisaltaiden pintasedimenttien PCDD/Fpitoisuudet nousisivat ruoppauksen jälkeen merkittävästi, jos ruoppauksessa karkaavan sedimentin määrä olisi 10 % ruopatusta sedimentistä. Jos ruoppauksessa karkaava osuus olisi 1 %, vaikutukset alapuolisilla sedimentaatioalueilla jäisivät vähäisiksi. Epävarmuutta ruoppaustyön onnistumiseen lisää virtaava vesi, joen voimakkaat syvyysvaihtelut, sedimenttien epätasainen rakenne sekä sedimentin sisältämät puut ja vastaavat työtä häiritsevät tekijät. Kalojen haitta-ainepitoisuudet eivät käytännössä nouse välittömästi ruoppaustyön aikana, mutta vuositasolla jokiosuuden Kuusaansaari-Keltti kalojen keskimääräisen PCDD/F-pitoisuuden arvioidaan nousevan pahimmillaan 1,4 2,0 -kertaiseksi nykytasoon verrattuna, kiintoaineen päästöosuudesta riippuen. Kalojen PCDD/F-pitoisuus olisi kuitenkin korkeimmillaankin alle käyttökelpoisuusraja-arvon. Elohopeapitoisuudet jokiosuuden Kuusaansaari Keltti hauissa nousisivat imuruoppausvaihtoehdossa vuosikeskiarvona noin kolminkertaisiksi (2,3 mg/kg) nykytasoon verrattuna. Onnistuneella imuruoppauksen paluuveden käsittelyllä tai hyödyntämällä ponttiseinää kunnostamisessa hauen elohopeapitoisuus saataisiin todennäköisesti pysymään tasolla noin 1 mg/kg. Ruoppausmassan terminen käsittely (poltto) Pysyvistä orgaanisista yhdisteistä (POP) halutaan päästä niiden haitallisuuden vuoksi eroon, minkä vuoksi ne tulee pääsääntöisesti hävittää tai muuntaa lopullisesti haitattomampaan muotoon. Säädösperustana on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 2004/850/EY pysyvistä orgaanisista yhdisteistä ja vaarallisten aineiden rajoittamista koskevan direktiivin 79/117/ETY muuntamisesta. Ensisijainen käsittely jätteille, jos-

5 KASELY/6/07.04/2010 5/8 sa on yli ongelmajätteen olevia pitoisuuksia POP- yhdisteitä, on niiden hävittäminen termisellä käsittelyllä. Dioksiinit ja furaanit kuuluvat POPyhdisteisiin, joten ne tulisi ensisijaisesti hävittää termisellä käsittelyllä. Kymijoen pilaantuneet sedimentit sisältävät kuitenkin myös elohopeaa, joka vapautuisi ainakin osittain ilmaan termisessä käsittelyssä. Elohopean poiston tehokkuus savukaasuista on riippuvainen poltettavan materiaalin laadusta, polttotekniikasta ja puhdistustekniikasta. Pilaantuneita sedimenttejä tulee käsitellä jätteenä sen jälkeen, kun ne on nostettu ylös vesistön pohjasta. 3. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN AIKANA JÄRJESTETTY KUULEMI- NEN Yhteysviranomaisena YVA-menettelyssä toiminut Uudenmaan ELYkeskus sai Kuusaansaari-Keltti YVA -hankkeen arviointiselostuksesta lausuntoja ja mielipiteitä yhteensä 17 kappaletta. Lausuntonsa tai mielipiteensä toimittivat Kouvolan kaupunki, Kotkan kaupunki, Loviisan kaupunki, Porvoon kaupungin terveydensuojelujaosto, Pyhtään kunta, Kymenlaakson liitto, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Museovirasto, Kymenlaakson museo, Kaakkois-Suomen Vapaa-ajan kalastajapiiri ry, Kuusankosken Kalastusseura ry, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry, Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ry, Kotkan ympäristöseura, UPM-Kymmene Oyj ja yksi yksityishenkilö. Lausunnoissa ja mielipiteissä otettiin kantaa kunnostamiseen yleensä sekä siitä mahdollisesti aiheutuviin haittoihin ja hyötyihin. Lausunnoissa korostui erityisesti epävarmuus kunnostuksen hyödyistä, kunnostamiseen liittyvät riskit sekä riskien hallinta. Suurin osa lausunnon antajista suhtautui kriittisesti kunnostamiseen. Yhteysviranomainen tarjosi YVA-hankkeessa yleisölle mahdollisuuden mielipiteiden kirjoittamiseen, kommentointiin ja keskusteluun sekä kirjoitetun mielipiteen kannattamiseen arviointiselostusvaihetta varten perustetuilla internet-sivuilla osoitteessa Internet-sivuilla käytyyn keskusteluun osallistui nimellä tai nimimerkillä yhteensä 256 sivuilla vieraillutta. Näistä oli mielipiteitä 51, kommentteja 21 sekä kirjoitusten kannatuksia 183. Sivujen katseluja oli kaikkiaan 8143, sivustolla käyntejä 1242 ja yksilöityjä kävijöitä 951. Internetsivuilla käytiin keskustelua hankkeen ja sen vaihtoehtojen haitoista ja riskeistä, ihmisten moraalisesta velvollisuudesta puhdistaa jälkensä tulevia sukupolvia ajatellen, yritysten taloudellisesta vastuusta maksaa kunnostuksesta aiheutuvat kustannukset sekä kunnostamisen ja nykytilanteen aiheuttamista terveysriskeistä. Kunnostusta kannattavien (33 kpl) ja vastustavien (32 kpl) kirjoitusten määrä oli likimain yhtä suuri. Kunnostusta puoltavia kirjoituksia kannattaneita (115 kpl) oli enemmän kuin vastustavia kirjoituksia kannattaneita (54 kpl).

6 KASELY/6/07.04/2010 6/8 YVA-menettelyn aikana toteutettiin myös asukaskysely, joka postitettiin kunnostusalueen lähiympäristön talouksille sekä satunnaisesti valituille talouksille eteläisemmän Kymijoen alueella. Kyselyyn vastanneista 2/3 piti kunnostamista hyödyllisenä. Varsinkin vaihtoehto, jossa ruopatut sedimentit kuljetetaan ongelmajätelaitokselle poltettavaksi, sai suurta kannatusta (noin puolet vastaajista). Asiasta käydyssä kansalaiskeskustelussa nousi esiin pilaajan velvollisuudet. Osa keskusteluun osallistuneista suhtautuu kielteisesti hankkeeseen työnaikaisten riskien vuoksi ja osa oli valmiita hyväksymään työnaikaiset vaikutukset tulevaisuudessa saatavan hyödyn vuoksi. 4. JATKOTOIMENPITEET Joen käyttö ja kehittäminen Kunnostusmenetelmien seuraaminen Kymijoelle laaditun riskinarvion (Rossi 2005, 2011) perusteella dioksiinija furaaniyhdisteistä (PCDD/F) aiheutuvien terveyshaittojen todennäköisyys on melko pieni, mutta eniten altistuvilla henkilöillä ainakin teoreettisesti mahdollinen. Merkittävin ihmisten altistumisreitti Kymijoen PCDD/F yhdisteille on Kymijoessa elävien petokalojen syönti. Kymijoen kalojen keskimääräiset dioksiinija furaanipitoisuudet ovat kuitenkin selvästi pienempiä kuin esimerkiksi eräissä Itämeren kaloissa. Kaloihin kertynyt elohopea muodostaa sen sijaan selvän terveysriskin runsaasti joessa eläviä petokaloja syöville henkilöille. Kymijoen pohjassa olevat haittaaineet eivät nykyisellään ole kuitenkaan merkittävä riski ihmisten terveydelle, kun joesta pyydystettyjen haukien käytössä noudattaa elintarviketurvallisuusviraston syöntisuosituksia. Kalojen suurimmat elohopeapitoisuudet ovat joen alaosalla Inkeroisten-Tammijärven vaiheilla. Kymijoen virkistyskäyttö on turvallista haitallisista aineista huolimatta. Joen kokonaisvaltaiselle kehittämiselle ja hyödyntämiselle vahvana vetovoimatekijänä ei ole esteitä. Pilaantuneiden sedimenttien ruoppaaminen ja muu vesirakentaminen edellyttää aina tapauskohtaista suunnittelua ja haitallisten vaikutusten ehkäisemistä. Mikäli sedimenttejä joudutaan ruoppaamaan, tulee ruoppausmassojen asianmukaisesta käsittelystä huolehtia ja loppusijoittaminen tulee toteuttaa luvalliseen paikkaan. Sedimenttejä ei saa käsitellä tai läjittää niin, että ne pääsevät kuivumaan ja pölyämään. Pilaantuneiden sedimenttien kunnostamismenetelmät voivat kehittyä niin, että työnaikaiset riskit voidaan hallita nykyistä paremmin. Samoin maailmalla tehtävistä virtavesissä tehtävistä kunnostushankkeista voidaan saada lisää kokemuksia. Kymijoen laajamittainen kunnostus voidaan ottaa uudelleen tarkasteluun, jos kunnostusmenetelmät kehittyvät työnaikaisten riskien kannalta myönteiseen suuntaa. Kaakkois-Suomen

7 KASELY/6/07.04/2010 7/8 ELY-keskus tulee seuraamaan säännöllisesti kunnostusmenetelmien kehittymistä maailmalla. Jatkuvan vesistöseurannan järjestäminen Suomen ympäristökeskuksen tekemien tutkimusten mukaan dioksiinikuormitus Itämereen ei ole vähentynyt viime vuosina merkittävästi. Asia on maakunnallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävä, jonka vuoksi haitallisten aineiden kulkeutumista tulee seurata ja Kymijoen sedimenteille tulee laatia pysyvä seurantaohjelma. Normaali vesinäytteenotto ja -analytiikka eivät sovellu dioksiinien kulkeutumisen arviointiin. Seurannan tulisi sisältää sedimenttien kulkeutumisen lisäksi kalojen ja mahdollisesti vesilintujen dioksiinija elohopeapitoisuuksien säännöllisen seurannan joessa ja sen vaikutusalueella Suomenlahdessa. Lisäksi elohopeapitoisuuksien seuraamista vedestä tulee jatkaa nykyiseen tapaan. Kansainvälisiä tutkimuksia dioksiinija furaaniyhdisteiden (PCDD/F) terveyshaitoista ja ekologisista haitoista on seurattava aktiivisesti. Ylijohtaja Leena Gunnar Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Lähteet: Ramboll Finland Oy 2011, Kymijoen pilaantuneiden sedimenttien kunnostus välillä Kuusaansaari Keltti, ympäristövaikutusten arviointiselostus Esko Rossi Oy 2011, Kymijoen pilaantuneet sedimentit, riskinarvio Yhteysviranomaisen antama lausunto Kymijoen pilaantuneiden sedimenttien kunnostus välillä Kuusaansaari Keltti ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta.. Tekstissä mainituissa lähteissä viitataan muilta osin arviointiselostuksen ja riskinarvion lähdeluetteloissa mainittuihin lähteisiin.

8 KASELY/6/07.04/2010 8/8 Jakelu: Kouvolan kaupunki, PL 85, Kouvola Kotkan kaupunki, PL 205, Kotka Loviisan kaupunki, PL 77, Loviisa Pyhtään kunta, Siltakyläntie 175, Siltakylä Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, PL 110, Helsinki Kymenlaakson liitto, PL 35, Kotka UPM-Kymmene Oyj, Lauttakatu 6, Kuusankoski Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ry, Varuskuntakatu 8, Kouvola Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry, Kotkankatu 9, Helsinki Etelä-Suomen merikalastajain liitto ry, Mariankatu 18 A 10, Kotka Kaakkois-Suomen vapaa-ajan kalastajapiiri ja Kuusankosken Kalastusseura ry, Rantatie 2, Kuusankoski Kuusakoski-seura, Ruukinraitti 1 E, Kuusankoski Kymenlaakson museo, Tornatorintie 99 B, Kotka Museovirasto, PL 913, Helsinki Kotkan ympäristöseura ry, Keskuskatu 17 c 5, Kotka Kotka-Seura ry, PL 9, Kotka Tiedoksi: Ympäristöministeriö, PL 35, Valtioneuvosto Suomen ympäristökeskus (SYKE), PL 140, Helsinki Uudenmaan ELY-keskus Ramboll Finland Oy, Terveystie 2, 15870, Hollola