OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KOKONAISTALOUDELLINEN KEHITYS 1

Transkriptio

1 Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KOKONAISTALOUDELLINEN KEHITYS 1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS 1 YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS 2 OLENNAISET MUUTOKSET JA MUUTOSSUUNNAT KUNNAN KEHITYKSESSÄ 4 SELVITYS KUNNAN SISÄISENVALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ 12 KEMPELEEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS 15 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTAMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 19 TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 19 TOIMINNAN RAHOITUS JA RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 24 TASE JA SEN TUNNUSLUVUT 28 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 33 TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN 33 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN 34 KÄYTTÖTALOUS 36 YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUITUMISESTA PALVELUSOPIMUSTEN TOTEUTUMINEN 38 KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN 50 INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN 82 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 89 TYTÄRYHTIÖT 89 KONSERNIN TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 94 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA SEN TUNNUSLUVUT 96 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT 98 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY 101 0

2 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Kunnanjohtajan katsaus vuoteen 2009 TOIMINTAKERTOMUS V OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KOKONAISTALOUDELLINEN KEHITYS KUNNANJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2009 Valtuuston koko kasvoi vuoden 2009 alussa 35:stä 43:meen valtuutettuun. Kempeleen toimintamalli otettiin käyttöön samanaikaisesti. Toimintamallin lähtökohtana on kunnan oman palvelutuotannon ylläpitäminen ja kehittäminen sekä uusien palvelutuotannon vaihtoehtojen etsiminen. Peruskysymyksenä on, miten vastata lisääntyvään palvelutarpeeseen, kun resurssit eivät kasva samassa suhteessa? Hallinnon uudistusta tarvitaan, jotta kyetään reagoimaan kuntakentän muuttuneisiin olosuhteisiin sekä pystytään hyödyntämään kuntayhteisössä olevaa osaamista ja luovuutta. Valtuutettujen valiokuntatyöskentely on mahdollisuus valtuutettujen henkisten voimavarojen hyödyntämiseen ohjaamalla ja seuraamalla asioiden valmistelua. Vuosi kului luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden uusien roolien opetteluna, jolloin ristiriidoiltakaan ei vältytty. Kyselyllä selvitettiin tuloksia ja 70 % valtuutetuista oli sitä mieltä, että viime vuonna valtuutetun omat vaikutusmahdollisuudet olivat hyvät. Edellisellä valtuustokaudella vastaava luku oli 56 %. Tammikuussa aloitettiin talousarvion tasapainottaminen. Kesäkuuhun mennessä toimintakatetta saatiin parannettua 1,7 M. Vuoden aikana saatiin toimintakatetta supistettua vielä 1M. Yhteensä toimintakate supistui 4,2 % alkuperäiseen talousarvioon nähden. Toimintamalli mahdollisti menojen ja tulojen kokonaisvaltaisen tuloksellisen tarkastelun ilman vuosittain tehtyä lisätalousarviota. Toimintamenojen kasvu vuodesta 2008 talousarviossa oli 8,6 %. Kasvu saatiin kuitenkin leikattua 2,9 M eli 4,5 %:iin. Verotulojen kasvu oli vain 0,6 %, joka on 0,3 M. Vuosikate oli 185 /asukas. Lainamäärä pysyi lähes entisellään ollen 1246 /asukas. Lainamäärä oli pienempi kuin kuntien keskimääräinen lainamäärä. Alijäämäksi muodostui Aikaisempien vuosien kumulatiivinen ylijäämä oli Vuoden aikana laadittiin yhteistyössä kunnan visio ja Kempele strategia Meillä on yhteinen halu onnistua ja yhteisöllinen Kempele elinvoimainen kasvukunta ovat käsitteitä, joiden päätettiin ohjaavan kunnan kehittämistä kuluvalla valtuustokaudella. Vuoden aikana valmisteltiin elinvoimaista kasvukuntaa vahvistavina hankkeina moottoritien eritasoliittymää, taajamatoimintojen alueen kehittämistä, golfkenttää, kaavallisia ratkaisuja, asuntotuotannon eri muotoja sekä käsiteltiin huomattava määrä valtuusto- ja kuntalaisaloitteita. Ylikylän yhtenäiskoulunkoulun suunnittelu päätettiin aloittaa. Tonttikauppa oli suhdanteista huolimatta varsin vilkasta. Tonttien myyntituloja kyettiin tulouttamaan kuluvalle vuodelle 1,1 M. Uuden tukipalvelukeskuksen käynnistäminen onnistui hyvin. Toiminnan laatu, kustannustehokkuus sekä henkilöstön kehittymismahdollisuudet olivat näkyvästi esillä kehitettäessä ateria- ja puhdistuspalvelujen aluemallia. Toimintamalli konkretisoitui tuotteistusprosessien kehittämisenä, työkuvien täsmentymisenä, tiimityön eteenpäin viemisenä. Hallintopalveluissa ja tietohallintopalveluissa seudullinen yhteistyö korostui. Puhdistuspalvelujen henkilöstön keskuudessa toteutettiin tulospalkkauksen pilottihanke, jossa jaettiin yhteensä euroa 43 henkilölle. (kriteereinä asiakastyytyväisyys ja taloudellinen tuloksellisuus) Henkilökunta, lähiesimiehet ja peruspalveluiden johto sekä kansalaiskunnan johto ovat vieneet muutosta läpi erittäin haastavassa toimintakentässä. Luottamushenkilöt ovat osoittaneet kiitettävää paneutumista asioihin. Toimintaympäristön turbulenttisuus, taloustilanteen epävarmuus sekä muutosta ennakoivat ylimääräiset tiedot vaikeuttivat tilanteiden tulkintaa ja suunnitelmallista toimintaa. Samalla toimimme yhtenä hallinnon uudistamisen pioneerina. Tämän kaiken huomioon ottaen olen erittäin tyytyväinen saavutettuun tulokseen. Kari Ahokas Kunnanjohtaja 1

3 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Sotien jälkeinen aika on historian valossa ollut kasvun ja vakauden aikaa. Syksyllä 2008 finanssimarkkinat ajautuivat paniikin valtaan, maailmankauppa romahti ja tuotanto aleni poikkeuksellisen jyrkästi. Maailmantaloudessa on havaittavissa jo vakiintumisen ja varovaisen elpymisen merkkejä. Taantuma on monessa maassa julistettu päättyneeksi ja elpyminen tosin heikko ja epävarma sekä hidas näyttää olevan meneillään. Maailmankaupan romahdus heijastui Suomeen pahemmin kuin useimpiin muihin maihin Maailmanlaajuinen kriisi on iskenyt erityisen kovaa Suomeen, joka on talouspolitiikan strategiassa pyrkinyt hyödyntämään globalisaatiota tuottavuuden ja tulotason kohottamiseksi. Vuonna 2009 bruttokansantuote laski ennätykselliset 7,8 prosenttia. Pudotus oli suurin yksittäisenä vuonna tapahtunut tuotannon väheneminen vuosien 1917 ja 1918 jälkeen. Metalliteollisuudelle vuosi ole ennätyksellisen heikko ja tuotanto laski 26,9 %. Puu- ja paperiteollisuudessa meni lähes yhtä huonosti, tuotanto laski 20,7 %, muun tehdasteollisuuden tuotanto laski 11,2 %. Rakentamisen lasku oli 13,2 % edellisestä vuodesta. Palvelutoimialojen lasku 3,7 %. Vakaammat kotimarkkinat ovat tasapainottaneet taloutta huomattavasti. Yksityinen kulutus väheni 2,1 prosenttia ja julkinen kulutus kasvoi 0,7 prosenttia. Työttömyysaste oli 8,3 %, kun edellisen vuoden vastaava luku oli 6 %. Valtion verotulot välillisistä veroista alenivat 4,4 prosenttia ja välittömistä veroista 31 prosenttia. Valtion saamat yhteisöverotulot putosivat alle puoleen. Suomi on kriisin aikana harjoittanut varsin elvyttävää finanssipolitiikkaa. Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen kasvoi tuntuvasti 55,6 prosenttiin. Edellisenä vuonna suhde oli 49,5 %. Suhde oli korkein vuoden 1997 jälkeen. Julkisen talouden tasapaino on heikentynyt jyrkästi. Julkisyhteisöjen alijäämä 2,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Edellisen kerran julkinen talous oli alijäämäinen vuonna EMU-velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvoi vuodessa lähes 10 prosenttiyksikköä ja oli 44 prosenttia. Tulevina vuosina talouskasvun arvioidaan jäävän taantumaa edeltäneeseen aikaan verrattuna maltilliseksi. Bkt:n pudotuksen kiinni kurominen vie vuosia. Vielä kasvunkin aikana työllisyys heikentyy yleensä viiveellä. 2

4 Kunnat Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Lama iski voimakkaimmin suurten kaupunkien ja vientivetoisten kuntien talouteen. Yhteisövero-osuuden määräaikainen korotus helpotti vähän näiden kuntien tilannetta. Pienempien kuntien talous pysyi keskimäärin edellisen vuoden tasolla. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu alijäämä on 0,7 miljardia euroa. Kuntien verotulot kasvoivat puoli prosenttia ja kulutusmenot 2,6 prosenttia. Investointien arvioidaan säilyneen edellisen vuoden tasolla. Edessä on vaikea sopeutuminen ennennäkemättömän nopeasti muuttuneeseen tilanteeseen. Seuraavat vuodet ovat kaikissa kunnissa kuntatalouden kannalta vaikeita. Palvelutarpeiden kasvu ja taloudellisen laman vaikutukset tuovat paineet veroprosenttien korottamiselle. Keskimääräinen kunnallisvero on nyt 18,98 prosenttia ja verotulojen kehitys miinuksella vuonna 2010 arviolta 2 %. Kuntien lainakanta on kasvanut kaikenkokoisissa kunnissa. Ennakkotietojen mukaan kunnilla on lainaa euroa/asukas. Tilannetta vaikeuttaa se, että korkotason arvioidaan nousevan tulevaisuudessa. Työvaltaisen kuntasektorin kestävyysvaje on niin mittava, että sitä ei kyetä ratkaisemaan pelkästään toimintaa tehostamalla. Tarvitaan maltillista kustannuskehitystä ja menojen kasvun hallintaa, mutta myös tulopohjan vahvistamista. Kuntien valtionosuuksia ja veropohjaa on vahvistettava. Kuntien toiminnan ohjausta keventämällä kunnille on annettava mahdollisuus tuottavuuden nostamiseen. Kunnille ei lähivuosina tule säätää uusia tehtäviä, pikemminkin kuntien tehtäviä on kevennettävä. 3

5 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Olennaiset muutokset ja muunnossuunnat kunnan kehityksessä OLENNAISET MUUTOKSET JA MUUTOSSUUNNAT KUNNAN KEHITYKSESSÄ Väestönkehitys Vuoden vaihde Tavoite/ ennuste, hlöä Toteutunut asukasluku, hlöä Muutos, hlöä Kehitys, % 1995/ ,5 1996/ ,2 1997/ ,0 1998/ ,6 1999/ ,6 2000/ ,8 2001/ ,6 2002/ ,7 2003/ ,1 2004/ ,6 2005/ ,5 2006/ ,0 2007/ / ,0 0,6 2009/ ,2 Väestönkasvu oli 332 asukasta eli 2,2 %. Väestönmuutokset Syntyneet Kuolleet Syntyneiden ennemmyys Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Kokonaismuutos Tammkuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Talousarvio 2009 laadittiin väestöennusteen asukasta perusteella ja väestönkasvu ylitti sen 200 hengellä. Kuntaan suuntautunut tulomuutto oli suurempi kuin lähtömuutto, joten muuttovoittoa syntyi 144 asukasta. 4

6 Väestö ikäryhmittäin Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Olennaiset muutokset ja muunnossuunnat kunnan kehityksessä Ikäryhmät Muutos vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 85 -vuotiaat Yhteensä Kempeleen huoltosuhde on 0,58 eli yhtä työikäistä (15-64 vuotiaat) kohti on 0,58 alle 15- ja yli 64-vuotiasta vuoden 2009 lopussa. Väestö tilastoalueittain Tilasto-a lue Muutos Keskusta Sarkkiranta Hakamaa Honkanen Ylikylä Vihiluoto Ketolanperä Sipola Niittyranta Alakylä Väärälänperä Linnakangas Juurussuo Merialue 2 0 Tuntematon Kempele yhteensä Linnakankaan tilastoalueella väkimäärä kasvoi yli 100 hengellä. Alakylän alueesta erotettiin Vihiluoto omaksi tilastoalueekseen ja siellä oli väestönkasvua lähes 50 henkeä. 5

7 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Olennaiset muutokset ja muunnossuunnat kunnan kehityksessä Väestöllinen huoltosuhde kunnittain sekä ennuste Väestöllinen huoltosuhde kunnittain ja ennusteet Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat sataa työikäistä (15-64-vuotiaat) kohti Toteutunut Ennuste Hailuoto Lumijoki Tyrnävä Muhos Oulunsalo Kempele Haukipudas Liminka Kiiminki Ouluseutu Oulu Vuosi Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot, Väestöennuste 2009 SeutuNet Elinkeinorakenne Kempeleessä

8 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Olennaiset muutokset ja muunnossuunnat kunnan kehityksessä Kempeleen työpaikat päätoimialoittain Kempeleessä 2007 Työpaikkojen määrän kehitys kunnittain Kempeleen työpaikkakehitys oli nousussa vuosina Uudempia tilastotietoja ei ole saatavilla mutta sen jälkeen kehitys on kääntynyt laskuun. 7

9 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Olennaiset muutokset ja muunnossuunnat kunnan kehityksessä Työpaikkaomavaraisuuden kehitys Oulun seudun kunnissa Kempeleessä on työpaikkaomavaraisuusaste on pudonnut alle 80%:n mutta on edelleen korkeimpia Oulun ympäristökunnista. Työllisyysasteen kehitys Oulun seudun kunnissa e Työllisyysaste ilmoittaa, kuinka moni vuotiaista on työssä. Kempeleessä oli paras työllisyysaste v Oulun seudulla. 8

10 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Olennaiset muutokset ja muunnossuunnat kunnan kehityksessä Työhönosallistuvuusaste kunnittain Ouluseudulla 2007e Kempeleen työhönosallistuvuusaste oli vuonna 2008 korkeampi kuin koko maan keskiarvo. Työllisten osuus toimialoittain Kempeleessä

11 Työttömien lkm Kempeleen kunta Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Olennaiset muutokset ja muunnossuunnat kunnan kehityksessä Työvoima iän ja sukupuolen mukaan Kempelessä 2008e Työttömyysaste ja työttömät työnhakijat eri ikäryhmissä Työttömyysaste ja työttömät työnhakijat eri ikäryhmissä / 00 12/ 01 12/ 02 Alle 25 vuotiaat vuotiaat Yli 50 vuotiaat Työttömyysaste % 11,1 12,3 10,7 10,5 10,3 11,1 9,9 9,1 9,3 11,8 12/ 03 12/ 04 12/ 05 12/ 06 12/ 07 12/ 08 12/ Työttömien määrä oli joulukuun 2009 lopussa

12 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Olennaiset muutokset ja muunnossuunnat kunnan kehityksessä Työttömät työnhakijat iän ja sukupuolen mukaan Kempeleessä 2008e Työttömyys kunnittain Ouluseudulla elokuussa 2009 Työttömyys Ouluseudun kunnissa elokuussa 2009 H a u k ip u d a s K iim in k i H a ilu o to O u l u n s a l o O u l u K e m p e l e L u m ijo k i M u h o s Työttömyysaste (%) T y rn ä v ä L i m i n k a Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot SeutuNet 11

13 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Selvitys kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä SELVITYS KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Kempeleen kunnassa on hyväksytty sisäisen valvonnan ohjeet vuonna Sisäisen valvonnan järjestämisvastuu on kunnanhallituksella. Toteuttamis- ja valvontavastuu on kunnanjohtajalla ja vastuuhenkilöillä alaistensa toiminnan osalta. Jokainen tilivelvollinen vastaa oman vastuualueensa sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että noudatetaan lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä ja turvataan omaisuus ja voimavarat. Kempeleen kunnan sisäisen valvonnan ohjeiden mukaan kunnan toiminnot tulee järjestää ja johtaminen hoitaa siten, että organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta. Johtamis- ja hallintojärjestelmä Kunnan toimintoja ohjataan toimintasäännöllä. Vuonna 2008 voimassa ollut toimintasääntö on hyväksytty ja se on tullut voimaan Tämän jälkeen sääntöön on tehty tarkennuksia , ja Toimintasääntöä on uusittu ja uuden toimintamallin mukainen toimintasääntö astui voimaan Toimintasäännössä on esitetty kunnan organisaatiorakenne sekä toimielinten ja viranhaltijoiden toimivallan jako ja tehtävät. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Asioiden valmistelu on perustunut hyvään hallintotapaan. Toimielinten ja viranhaltijoiden päätökset tehdään asiakirjahallintaohjelmalla, josta saadaan päätösluettelot. Päätökset annetaan tiedoksi ao. toimielimelle. Viranhaltijapäätösten osalta esimiesten tehtävänä on pistokokein tarkistaa onko päätökset tehty toimivallan puitteissa, ovatko ne riittävästi perusteltuja, ovatko päätökset olleet asianmukaisesti nähtävillä ja onko ne annettu tiedoksi asianosaisille. Tavoitteiden toteutumisen seuranta ja varojen käytön valvonta Tavoitteet johdetaan Kempele strategiasta, jotka tarkistetaan vuosittain talousarvion yhteydessä. käyttösuunnitelmissa on määritelty yksiköidentavoitteet. Työntekijöiden tavoitteet määritellään vuosittain käytävissä kehityskeskusteluissa, joiden yhteydessä käydään läpi myös asetettujen tavoitteiden toteutuminen. Vastuuhenkilöt seuraavat kuukausittain asetettujen tavoitteiden, määrärahojen ja tulojen toteutumista. Raportit annetaan tiedoksi kansalaiskunnalle sekä sekä kunnanhallitukselle. Talouden osavuosiraportit esitetään valiokunnille, kunnanhallitukselle ja valtuustolle 30.4., ja ajankohdan mukaan. Riskien hallinnan järjestäminen Kunnan toiminnan riskit voivat kohdistua palveluihin, kunnan liiketoimintaan, tietojenkäsittelyyn, toiminnan jatkuvuuteen ja toimintaan liittyviin vastuukysymyksiin. Henkilöriskit voivat olla työntekijöille sattuvia tapaturmia, avainhenkilöiden menetyksiä sekä henkilökunnan luotettavuuteen, ammattitaitoon ja osaamiseen ja riittävyyteen liittyviä asioita. Omaisuusriskejä ovat kunnan kiinteään ja irtaimeen omaisuuteen kohdistuvat uhat. 12

14 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Selvitys kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sopimustoiminta Toiminta- ja työketjut on pyritty järjestämään niin, ettei vaarallisia työyhdistelmiä synny esim. palkkalaskennassa ja taloushallinnossa. Henkilöriskeihin on varauduttu kouluttamalla henkilöstöä ja huolehtimalla toimivasta varahenkilöjärjestelmästä. Omaisuus luetteloidaan ja merkataan sisäisen valvonnan ohjeiden mukaisesti. Teknisiä turva- ja valvontalaitteita on asennettu kunnan kiinteistöihin. Kunnan kiinteistöille on laadittu kiinteistökohtaiset pelastussuunnitelmat. Tietoturvallisuusriskeihin on varauduttu uusimalla virustorjuntajärjestelmiä ja kehittämällä varmuuskopiointia sekä fyysisesti sijoittamalla kriittistä laitekantaa asianmukaisiin tiloihin. Terveyskeskuksessa on varasähkövoimala. Toiminta on perustunut viranhaltijoiden, valtuuston, hallituksen ja muiden toimielinten päätöksiin ja toimintasäännöllä delegoituun päätösvallan käyttöön. Kunnanhallituksen lausunto Kunnanhallitus toteaa lausuntonaan sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä talouden ja toiminnan seurannan perusteella, että kunnan hallinto on toiminut pääosin kuntalain, toimintasäännön sekä kunnanhallituksen hyväksymien sisäisen valvonnan ohjeiden mukaan ja että sisäinen valvonta on toimivaa ja asianmukaisesti järjestettyä. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Nimi Koti- Kunnan paikka omistus osuus TYTÄRYHTEISÖT Kiinteistö Oy Kempeleenkartano Kempele 100,00 % Kempeleen Vesihuolto Oy Kempele 86,22 % KUNTAYHTYMÄT Pohjois - Pohjanmaan sairaanhoitop. Oulu 2,41 % Oulun seudun koulutuskuntayhtymä Oulu 8,22 % Pohjois - Pohjanmaan erityishuoltop. Oulu 2,14 % Pohjois -Pohjanmaan liitto Oulu 3,10 % YHTEIS- JA OMISTUSYHTEISÖT Kiinteistö Oy Tiilitori Kempele 44,69 % Technocenter Kempele Oy Kempele 48,40 % Limingan Vesihuolto Oy Liminka 22,50 % Kempele-konserniin kuuluvat seuraavat tytäryhteisöt: Kempeleen Vesihuolto Oy, Kiinteistö Oy Kempeleenkartano, osakkuusyhteisöihin: Kiinteistö Oy Tiilitori, Technocenter Kempele Oy ja Limingan Vesihuolto Oy sekä kuntayhtymiin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiiri, Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä ja Pohjois-Pohjanmaan liitto. 13

15 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Selvitys kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Osakkuusyhteisöjen yhdistely pääomaosuusmenetelmällä menetelmällä tehtiin ensimmäisen kerran vuonna Vuonna 2009 vaikutus omaan pääomaan oli 1,2 milj. euroa Valtuusto on hyväksynyt konserniohjeet vuonna Konserniohjeilla luodaan puitteet Kempele -konserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjaukselle. Valtuusto päättää vuosittain talousarvion yhteydessä konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista. Tytäryhteisöt raportoivat tavoitteidensa toteutumisesta kunnanhallitukselle ja valtuustolle osavuosikatsauksen ja toimintakertomuksen yhteydessä. Lisäksi tytäryhteisöjen ja kunnan kanssa pidetään suunnittelu- ja neuvottelupalaveri vuosittain. Selvitys konsernivalvonnan järjestämisestä Konserniohjeiden mukaan konsernivalvonnasta vastaa kunnanhallitus ja kunnanjohtaja. Tytäryhtiöiden tehtävänä on huolehtia siitä, että yhtiöissä on määritelty sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet ja että niissä seurataan valvonnan toimivuutta. Lisäksi yhtiöiden on huolehdittava että ne tunnistavat toimintaansa liittyvät riskit ja että riskienhallinnan periaatteet on määritelty. Kunnanhallitus nimeää edustajat tytäryhtiöiden yhtiökokouksiin ja evästää heitä tarvittaessa kunnan kannasta tärkeimpiin asioihin. Lisäksi konsernin johto on tiiviissä yhteistyössä tytäryhteisöjen kanssa, koska yhteisöjen hallituksissa on johtavia luottamushenkilöitä tai viranhaltijoita. Tytäryhtiöiden tilintarkastajina toimivat kunnan valitseman tarkastusyhteisön palveluksessa olevat tilintarkastajat. 14

16 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Kempeleen kunnan talouden kehitys KEMPELEEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS K E M P E LE Asukasluku väes tön kas vu-% 2,2 0,9 1,9 3,0 3,5 T ulov e roprose ntti 18,5 18,5 18,5 18,5 18,5 Verotulot Valtionos uudet Ve rorahoitus yhte e nsä m uutos % 3,0 9,0 7,6 6,6 9,1 euroa/as ukas T oimintame not m uutos % 4,5 9,2 7,9 6,8 6,4 T oimintakate m uutos % 4,4 8,8 7,6 7,3 7,5 euroa/as ukas Vuosikate euroa/as ukas vuos ikate/pois tot-% 77,3 107,7 107,8 94,1 100,7 T ilikaude n tulos T ulorahoitus inves tointien tulorahoitus -% 85,3 38,6 38,1 94,0 66,5 pääom am enojen tulorahoitus -% 50,0 35,6 33,6 73,5 57,5 Inv e stoinnit ne tto euroa/as ukas Lainanhoitokulut K okonaisme not T ase e n loppusumma K um ulatiivinen ylijääm ä Lainat euroa/as ukas K onse rnitase e n loppusumma K ons ernin lainat 1000 eur euroa/as ukas

17 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Kempeleen kunnan talouden kehitys Kempeleen kunnan kokonaistuotot vuonna 2009 ovat 75,6 milj. euroa. Tuottojen määrä väheni edellisestä vuodesta 9,6 milj. euroa eli 11,2 %. Tuotoista suurin osa muodostuu verorahoituksesta, joka on 63,2 milj. euroa. Verorahoitus kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna yhteensä 1,8 milj. euroa eli 3 %. Toimintatuottojen määrä on 8,3 milj. euroa ja ne kasvoivat edellisestä vuodesta 0,6 milj. euroa eli 4,7 %. Investointiosan rahoitusosuudet ja myyntitulot ovat yhteensä 2,9 milj. euroa, vähennys 23,5 %. Lainojen lisäys on 3 milj. euroa. Kempeleen kunnan kulujen kokonaismäärä on 74,3 milj. euroa ja ne pienenivät edelliseen vuoteen verrattuna 10,1 milj. euroa eli 11,9 %. Toimintakulut ovat 68 milj. euroa ja ne kasvoivat 2,9 milj. euroa eli 4,5 %. Investoinnit ovat 3,5 milj. euroa, ja ne ovat 8,2 milj. euroa pienemmät kuin edellisenä vuonna. Pitkäaikaisten lainojen vähennykset ovat 2,4 milj. euroa. Vuosikate Vuosikate vuonna 2009 on 2,9 milj. euroa. Se heikkeni 0,9 milj. euroa eli 23,4 % edelliseen tilikauteen verrattuna. Tilikauden tulos Investoinnit Tilikauden tulos on ,93 euroa negatiivinen, kun vastaava tulos vuonna 2008 oli ,76 euroa positiivinen. Investointeihin liittyviä poistoeron vähennyksiä tuloutetaan suunnitelman mukaan euroa. Kunta on etukäteen varauksilla rahoittanut investointihankkeiden suunnitelman mukaisia poistoja. Tilikauden tuloksen käsittelyerien jälkeen alijäämäksi muodostuu ,17 euroa. Investointimenot olivat 3,5milj. euroa ja ne olivat 8,2 milj. euroa pienemmät kuin edellisenä vuonna. Suurimmat investointiryhmät olivat maanhankinta 1,4milj. euroa ja liikenneväylien rakentaminen 1 milj. euroa ja päällystäminen 0,4 milj. euroa. Investointiosan maan myyntituotot ovat 2,8 milj. euroa ja valtionosuudet ovat 0,1 milj. euroa. 700 KEMPELEEN KUNNAN RAHOITUKSEN RIITTÄVYYS Vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as /as Vuosikate, /as Investointien omahankintameno, /as Poistot, /as 16

18 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Kempeleen kunnan talouden kehitys Toiminnan rahoitus Tilikauden tulorahoitus oli pienempi kuin investoinnit ja lainojen lyhennykset. Toiminnan ja investointien rahavirta muodostui 0,6 milj. euroa ja rahoituksen rahavirta 0,9 milj. euroa positiiviseksi. Lainakannan muutos oli 0,6 milj. euroa. Rahavarojen muutos oli 1,5 milj. euroa positiivinen. Tase Kunnan taseen loppusumma on 80,7 milj. euroa. Taseen loppusumma pieneni edelliseen vuoteen verrattuna 0,5 milj. eurolla. Omavaraisuusasteeksi muodostui 66,8 %, edellisenä vuonna se oli 67,5 %. Lainakanta kasvoi 0,6 milj. eurolla. Vuoden lopussa lainamäärä asukasta kohden oli euroa/asukas, edellisenä vuonna euroa/asukas. Lainojen korot ja lyhennykset olivat yhteensä 3,1 milj. euroa eli 196 euroa/asukas, edellisenä vuonna vastaavat luvut olivat 1,7 milj. euroa eli 109 euroa/asukas 17

19 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Kempeleen kunnan talouden kehitys KEMPELEEN KUNNAN KOKONAISTULOT JA MENOT KUNNAN KOKONAISTULOT Rahoitusosuudet inv.menoihin 0 % Satunnaiset tuotot 0 % Maan myyntitulot 3 % Valtionosuudet 22 % Myyntituotot 2 % Maksutuotot Lainanotto 4 % 4 % Tuet ja avustukset 1 % Muut tuotot 1 % Verotulot 62 % Kempeleen kunnan kokonaistulot vuonna 2009 olivat 75,6milj. euroa josta verorahoituksen osuus on 63,2 milj. euroa. Aineet ja tarvikkeet 5 % KUNNAN KOKONAISMENOT Investointimenot 5 % Rahoitusmenot 4 % Muut kulut Avustukset 1 % 5 % Henkilöstökulut 47 % Palvelujen ostot 34 % Kempeleen kunnan kokonaiskulut vuonna 2009 ovat 74,3 milj. euroa, josta toimintakulut olivat 68 milj. euroa ja investoinnit 3,5 milj. euroa. 18

20 Tilikauden tuloksen muodostaminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTAMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT ulkoise t M uutos % M uutos T oimintatuotot , ,80 5,3 % Myyntituotot , ,08-2,5 % Maks utuotot , ,37 13,6 % Tuet ja avus tuks et , ,94 18,5 % Muut toim intatuotot , ,41-2,7 % T oimintakulut , ,76 4,5 % Henkilös tökulut , ,07 4,6 % P alkat ja palkkiot , ,33 5,1 % Henkilös ivukulut , ,74 3,0 % Eläkekulut , ,68 5,4 % Muut henkilösivukulut , ,06-4,0 % P alvelujen os tot , ,87 5,5 % Aineet, tarvikkeet , ,57 6,2 % Avus tuks et , ,27-8,4 % Muut toim intakulut , ,98 27,0 % T O IM IN T AK AT E , ,96 4,4 % Verotulot , ,12 0,6 % Valtionos uudet , ,00 10,3 % R ahoitus tuotot ja -kulut , ,22 36,4 % K orkotuotot 3 856, ,00-94,8 % Muut rahoitus tuotot , ,20-45,2 % K orkokulut , ,38 9,2 % Muut rahoitus kulut , ,04 78,2 % VU O S IK AT E , ,94-23,4 % P ois tot ja arvonalentum is et S uunnitelm an m ukais et pois tot , ,18 6,6 % S atunnais et erät S atunnais et tuotot 0 T ILIK AU D E N T U LO S , ,76-413,4 % P ois toeron lis äys ,23-100,0 % P ois toeron vähennys , ,43 87,5 % Varaus ten vähennys ,86-100,0 % T ILIK AU D E N ALIJÄÄM Ä (Y LIJÄÄM Ä) , ,82-114,5 % TULO S LAS KELM AN T UNNUS L UV UT Toim intatuotot / Toim intak ulut, % 12,3 12,2 V uos ik ate / P ois tot, % 77,3 107,7 V uos ik ate, euroa / as uk as A s uk as m äärä

21 Tilikauden tuloksen muodostaminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Toimintatuottojen %-osuus toimintakuluista = 100 x Toimintatuotot / Toimintakulut Vuosikate prosenttia poistoista = 100 x Vuosikate / Poistot Vuosikate euroa/asukas TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Pysyvien vastaavien poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu pysyvien vastaavien hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöajan mukaan. 2. Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina T P T P T A L OUSSUUNNIT EL M A P o is to n a la is e t in ve s to in n it R a h o itu s o s u u d e t Muut avus tuks et inves tointeihin Inves tointien om ahankintam eno S u u n n ite lm a n m u ka is e t p o is to t Viiden vuoden keskiarvo Suunnitelm an m ukais et pois tot Pois tonalais ten inves tointien om ahankintam eno Ero P o ikke a m a -% -49 Selvitys poikkeaman syistä: Investointi- ja poistotason poikkeama johtuu siitä, että tarkastelujaksoon ajoittuu poikkeuksellisen suuria investointihankkeita, joista poistot ovat alkaneet Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat tuotot ja kulut Verottajalta on haettu laskennallista 5 % palautusta työterveyshuoltoon vuosilta yhteensä ,53 euroa. Palautus on kirjattu työterveyshuollon menotiliä hyvittävästi vuodelle

22 Tilikauden tuloksen muodostaminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut TULOSLASKELMAN ANALYSOINTI Tuloslaskelmassa osoitetaan, kuinka tilikauden tuotot riittävät palvelutoiminnan kuluihin, lainojen korko- ja muihin rahoituskuluihin sekä suunnitelman mukaisiin poistoihin. TUOTOT Kempeleen kunnan tuottojen kokonaismäärä oli vuonna 2009 yhteensä 71,6 milj. euroa. Tuottojen määrä kasvoi edellisestä vuodesta 2,1 milj. euroa eli 3 %. Toimintatuotot kasvoivat 0,4 milj. euroa (5,3 %), verotulot 0,3 milj. euroa (0,6 %) ja valtionosuudet 1,6 milj. euroa (10,3 %). KULUT Kempeleen kunnan kulujen kokonaismäärä oli vuonna 2009 yhteensä 68,7 milj. euroa. Kulujen määrä kasvoi edellisestä vuodesta 3 milj. euroa eli 4,6 %. Kululajeittain tarkasteltuna henkilöstökulut kasvoivat 1,5 milj. euroa (4,6 %), palvelujen ostot 1,3 milj. euroa (5,5 %), aineet ja tarvikkeet 0,2 milj. euroa (6,2 %), sekä muut toimintakulut 0,2 milj. euroa (27 %) ja avustukset vähenivät 0,3 milj. euroa (-8,4 %). Rahoituskulut kasvoivat 0,2 milj. euroa (36,4 %). Asukasta kohti laskettuna toimintakulut ovat euroa ja ne kasvoivat edellisestä vuodesta 81 euroa/asukas eli 1,9 %. TOIMINTAKATE Toimintakate osoittaa, kuinka paljon toimintakuluista on katettava verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate heikkeni edelliseen tilikauteen verrattuna 2,5 milj. euroa eli 4,4 %. Toimintatuotot kattoivat 12,3 % toimintakuluista. 21

23 Tilikauden tuloksen muodostaminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut VEROTULOT Verotulot olivat 46,4 milj. euroa ja ne toteutuivat 98,7 %. Edelliseen vuoteen verrattuna lisäys oli 0,3 milj. euroa eli 0,6 %. Asukasta kohti laskettuna verotulot vähenivät 1,6 %. Verotulojen kehitys Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä: muutos-% 8,3 % 7,1 % 7,2 % 6,1 % 0,6 Verotulot /asukas 2,621 2,723 2,861 3,014 2,966 muutos-% 4,6 3,9 5,0 5,4-1,6 Verotuloarvion toteutuminen Talousarvio Toteuma Ero Kunnan tulovero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä Veroprosentit Tuloveroprosentti 18,50 18,50 18,50 18,50 18,50 Kiinteistöveroprosentit Yleinen kiinteistövero 0,70 0,70 0,70 0,70 0,70 Vakituinen asuminen 0,27 0,27 0,27 0,27 0,27 Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 VALTIONOSUUDET Valtionosuudet olivat 16,8 milj. euroa ja ne toteutuivat 99,8 %. Edelliseen vuoteen verrattuna lisäys oli 1,6 milj. euroa eli 10,3 % Sosiaali-ja terveydenhuolto Opetus-ja kulttuuritoimi Yleinen valtionosuus Verotulojen tasauslisä Yhteensä: muutos-% 11,8 4,9 9,1 18,9 10,3 22

24 euroa Kempeleen kunta Tilikauden tuloksen muodostaminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Valtionosuuksien tuloarvion toteutuminen Talousarvio Toteuma Ero Sosiaali- ja terveysosasto Opetus ja kulttuuritoimi Yleinen valtioosuus Verotulojen tasauserä Yhteensä VUOSIKATE Vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä. Toimintakatteen lisäksi siinä on otettu huomioon verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja kulut. Vuoden 2009 vuosikate oli 2,9 milj. euroa, mikä on 2,3 milj. euroa alkuperäistä talousarviota parempi. Edelliseen vuoteen nähden vuosikate heikkeni lähes 0,9 milj. euroa. Vuosikate asukasta kohti oli 185 euroa, edellisenä vuonna 247 euroa. VUOSIKATE JA POISTOT Vuosikate Poistot Vuosikate riitti poistoihin 77,3 prosenttisesti, edellisenä vuonna vastaava luku oli 107,7 %. TILIKAUDEN TULOS JA YLIJÄÄMÄ Tilikauden tulos on ,93 euroa. Tuloutetaan Ylikylän koulun, Kokkokankaan päiväkodin, lukion, Kempelehallin sekä Linnakangastalon tehtyjä poistoeroja suunnitelman mukaan ,76 eurona. Katetaan tilikauden alijäämä ,17 euroa taseen oman edellisten tilikausien ylijäämästä kuluvan vuoden kirjanpidoissa. 23

25 Tilikauden tuloksen muodostaminen ja toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut TOIMINNAN RAHOITUS Rahoituslaskelmaan on koottu käyttötalouden, tuloslaskelman ja investointiosien kulut ja tuotot sekä rahoitustapahtumien kulut ja tuotot. Rahoituslaskelma kertoo lisääntyivätkö vai vähenivätkö kunnan rahavarat tilikauden aikana. RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT T o im in n an rah avirta , ,60 V uosikate , ,94 S atunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät , ,34 In vesto in tien rah avirta , ,82 Investointim enot , ,19 Rahoitusosuudet investointim enoihin , ,13 P ysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,24 T o im in n an ja in vesto in tien rah avirta , ,22 R ah o itu ksen rah avirta An to lain au ksen m u u to kset 0, ,93 A ntolainasaam isten lisäykset ,07 A ntolainasaam isten vähennykset ,00 L ain akan n an m u u to kset , ,28 P itkäaikaisten lainojen lisäys ,00 P itkäaikaisten lainojen vähennys , ,72 Lyhytaikaisten lainojen m uutos , ,00 M u u t m aksu valm iu d en m u u to kset , ,86 Toim eksiantojen var.ja pääom ien m uutokset , ,46 V aihto-om aisuus m uutos -952,37 843,79 S aam isten m uutos , ,10 K orottom ien velkojen m uutos , ,99 R ah o itu ksen rah avirta , ,35 R ah avaro jen m u u to s , ,87 R ah avaro jen m u u to s Rahavarat , ,65 Rahavarat , ,52 R ah avaro jen m u u to s , ,87 V uosika tte e sta on vä he nne tty pe rintönä sa a tu o sa ke a rvo lta a n ,87 e u ro a. Kirja ukse lla e i ole va ikutusta ra ha virta a n. RAHO ITUS LAS KELM AN TUNNUS LUV UT Inves tointien tulorahoitus, % 85,3 38,6 P ääom am enojen tulorahoitus, % 50,0 35,6 Lainanhoitok ate 1,2 2,7 K as s an riittävy y s, pv 15 8 A s uk as m äärä

26 Tilikauden tuloksen muodostaminen ja toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Investointien tulorahoitus % = 100 x Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointeja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Pääomamenojen tulorahoitus % = 100 x Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys +Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate = ( Vuosikate + Korkokulut ) / (Korkokulut + Lainan lyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 365 x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella TULORAHOITUS Tulorahoitus saadaan, kun vuosikatteesta vähennetään tulorahoituksen korjauseränä maan myyntivoitot, jotka on merkitty tuloslaskelmaosaan ympäristön toimivuus ja turvallisuus -prosessin tuloksi ja lisätään satunnaiset tulot. Vuonna 2009 tulorahoituksen määrä oli 1,1 milj. euroa, määrä pieneni edelliseen vuoteen verrattuna 0,8 milj. euroa. INVESTOINNIT Investointimenojen määrä oli 3,5 milj. euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna ne olivat 8,2 milj. euroa pienemmät. Maan myyntituloja kertyi 2,8 milj. euroa ja valtionosuuksia/- avustuksia investointimenoihin 0,1 milj. euroa. Rahan käyttö investointeihin oli yhteensä 0,6 milj. euroa. Tulorahoituksen ja investointien erotuksena saatava toiminnan ja investointien rahavirta oli 0,6 milj. euroa positiivinen. RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Rahoituksen rahavirta oli vuonna 2009 yhteensä 0,9 milj. euroa positiivinen. Lainakannan muutokset olivat 0,6 milj. euroa. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 2,4 milj. euroa ja uutta lainaa nostettiin 3 milj. euroa. Muut maksuvalmiuden muutokset olivat 0,3 milj. euroa.. 25

27 1.000 Kempeleen kunta Tilikauden tuloksen muodostaminen ja toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut TULORAHOITUKSEN RIITTÄVYYS INVESTOINTIEN JA LAINOJEN LYHENNYSTEN RAHOITTAMISESSA Investoinnit, netto Lainojen lyhennykset Tulorahoitus Tulorahoituksella katettiin 39,3 % investoinneista ja lainojen lyhennyksistä. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 35,6 % RAHAVAROJEN MUUTOS Toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirroista muodostuva rahavarojen muutos oli 1,5 milj. euroa positiivinen. 26

28 Tilikauden tuloksen muodostaminen ja toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut KEMPELEEN KUNNAN KOKONAISMENOT JA TULOT Kokonaistuotot ja kulut laskelmassa on esitetty varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytöt. TULOT Muutos% Varsinainen toiminta Toimintatuotot , ,80 4,7 % Verotulot , ,12 0,6 % Valtionosuudet , ,00 10,3 % Korkotuotot 3 856, ,00-94,8 % Muut rahoitustuotot , ,20-45,2 % Satunnaiset tuotot 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät -Pysyvien vastaavien , ,92 0,1 % hyödykkeiden luovutusvoitot Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,13-92,1 % Pysyvien vastaavien , ,24 28,0 % hyödykkeiden luovutustuotot Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0, ,00-100,0 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0, ,00-100,0 % Lyhytaikaisten lainojen lisäys ,00 0,00 Oman pääoman lisäykset 0,00 0,00 Kokonaistuotot yhteensä , ,57-11,2 % MENOT Varsinainen toiminta Toimintakulut , ,76 4,5 % Korkokulut , ,38 9,2 % Muut rahoituskulut , ,04 78,2 % Satunnaiset kulut 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät -Pysyvien vastaavien , ,58 222,4 % hyödykkeiden luovutustappiot Investoinnit Pysyvien vastaavien investoinnit , ,19-70,4 % Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 0, ,07 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,72 133,3 % Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0, ,00 Kokonaiskulut yhteensä , ,58-11,9 % 27

29 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tase ja sen tunnusluvut TASE JA SEN TUNNUSLUVUT V A S T A A V A A P YS YV ÄT V AS T AAV AT , ,85 Ain eetto m at h yö d ykkeet , ,09 Tietokoneohjelm istot , ,27 M uut pitkävaikutteiset m enot , ,82 Ain eelliset h yö d ykkeet , ,93 M aa- ja vesialueet , ,51 Rakennukset , ,89 K iinteät rakenteet ja laitteet , ,38 K oneet ja kalusto , ,90 M uut aineelliset hyödykkeet , ,19 E nnakkom aksut ja keskener.hankinnat , ,06 S ijo itu kset , ,83 Osakkeet ja osuudet , ,68 M uut saam iset , ,15 T OIM E K S IAN T OJE N V AR AT , ,60 V altion toim eksiannot , ,90 M uut toim eksiannot 785,51 933,70 V AIH T U V AT V AS T AAV AT , ,55 V aih to -o m aisu u s 5 129, ,46 A ineet ja tarvikkeet 5 129, ,46 S aam iset , ,44 P itkäaikaiset saam iset , ,14 M yyntisaam iset , ,29 Lainasaam iset , ,85 M uut saam iset , ,00 L yh ytaikaiset saam iset , ,30 M yyntisaam iset , ,96 Lainasaam iset 7 127, ,76 M uut saam iset , ,11 S iirtosaam iset , ,47 R ah at ja p an kkisaam iset , ,65 V AS T AAV AA , ,00 28

30 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tase ja sen tunnusluvut V A S T A T T A V A A OM A P ÄÄOM A , ,63 P eruspääom a , ,65 E dellisten tilikausien ylijääm ä , ,16 Tilikauden alijääm ä (ylijääm ä) , ,82 P OIS T OE R O JA V AP AAE H T OIS E T V AR AU K S E T , ,96 P oistoero , ,06 V apaaehtoiset varaukset , ,90 Investointivaraukset , ,90 V astuuvaraus T OIM E K S IAN T OJE N P ÄÄOM AT , ,50 V altion toim eksiannot , ,73 M uut toim eksiantojen pääom at , ,77 V IE R AS P ÄÄOM A , ,91 P itkäaikain en , ,00 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä , ,00 L yh ytaikain en , ,91 Lainat rah.ja vak.laitoksilta lyhennykset , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä lyhennykset , ,99 S aadut ennakot , ,14 Ostovelat , ,07 S iirtovelat , ,41 M uut lyhytaikaiset velat , ,30 V AS T AT T AV AA , ,00 T AS EEN T UNNUS L UV UT : O m avarais uus as te, % 66,8 67,5 S uhteellinen velk aantuneis uus, % 36,3 37,0 K erty ny t y lijääm ä, K erty ny t y lijääm ä (alijääm ä), / as uk as Lainak anta , Lainak anta , / as uk as Lainas aam is et, A s uk as m äärä

31 TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tase ja sen tunnusluvut Omavaraisuusaste = 100 x (Oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % =100 x (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Kertynyt ylijäämä (alijäämä) =Edellisten tilikausien ylijäämä x (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kertynyt ylijäämä (alijäämä) /asukas =[Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ]/asukasmäärä Kunnan lainakanta = Vieras pääoma (Saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat) Kunnan lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jvk- lainasaamiset ja muut lainasaamiset TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Vastaavaa 1. Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvät vastaavat osoittaa poistamatta olevan hankintamenon määrän. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaan. 2. Taseen erän Aineelliset hyödykkeet merkityn pysyvien vastaavien lisäykset ja vähennykset ovat yhteensä 1,3 milj. euroa: Maa ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Keskeneräiset hankinnat Taseen erään Osakkeet ja osuudet sisältyvät Kuntayhtymäosuudet Tytäryhtiöt Osakkuusyhtiöt Muut osakkeet 7,1 milj. euroa 2,2 milj. euroa 1,1 milj. euroa 1,2 milj. euroa Kunta on maksanut osakepääomaennakkoa Kiinteistö Oy Kempeleenkartanolle Vuokratalo Neilikankuja 6:n rakentamisesta euroa. Kunta on kirjannut taseeseen vuonna 2008 perintönä saadun osakkeen Liisankuja 1. Osake on kirjattu taseeseen verotusarvostaan ,87 euroa. 4. Taseen molemmilla puolilla olevissa Toimeksiantojen varat/pääoma erissä ovat kunnan välittämät asuntolainat ja veteraanien kuntoutusrahat. 30

32 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tase ja sen tunnusluvut 5. Taseen erä Pitkäaikaiset saamiset ovat Myyntisaamiset : Maan myyntisaamiset 1,0 milj. euroa Muut saamiset: Jälkirahoitteiset valtionosuussaatavat - Kirkonkylän koulu Linnakankaan koulu Taseen erään Lyhytaikaiset saamiset sisältyvät seuraavat erät: Myyntisaamiset: Muut saamiset: Siirtosaamiset: Kunnan erääntyneet saatavat ovat euroa ( euroa) Alv-saaminen 0,2 milj. euroa, jälkirahoitteinen valtionosuussaatava 0,4 milj. euroa Kela: työterveyshuollon korvaus 0,1 milj. euroa Päivähoidon joulukuun laskutus 0,1 milj. euroa. Valtionavustus teihin 0,2 milj. euroa. Elatustuen takautumissaatava 0,1 milj. euroa. 7. Rahat ovat 3,1 milj. euroa. Vastattavaa 1. Taseen erä Poistoero ja muut vapaaehtoiset varaukset eriteltyinä: Euro a M uut o s Ke rtynyt poistoe ro V apaae ht o ise t v araukse t Inv e st o int iv araus ( TK-laaje nnus) P oistot ja varaukse t yhte e nsä: Taseen erän Pitkäaikainen vieras pääoma yhteenlasketut lainat: Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta 3,4 milj. euroa Lainat julkisyhteisöiltä 10,8 milj. euroa Yhteensä 14,2 milj. euroa 3. Taseen erän Lyhytaikainen vieras pääoma Seuraavan vuoden lainojen lyhennykset Lyhytaikainen laina Ostovelat, seuraavana vuonna erääntyvät laskut Siirtovelat, lomapalkkavelka palkansaajille 4. Taseen erä Muut lyhytaikaiset velat Ennakonpidätysvelka Vakuutusmaksut 2,3 milj. euroa 3,0 milj. euroa 2,3 milj. euroa 3,0 milj. euroa 0,6 milj. euroa 0,1 milj. euroa Taseen ulkopuoliset erät 1. Elatustukisaamiset ovat euroa (v ). Perinnästä on poistettu euroa. 31

33 2. Leasing vastuut Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tase ja sen tunnusluvut 2010 tule v ina v uo sina e rä ä ntyv ä t e rä ä ntyv ä t Pe ruspalv e lupro se ssi , ,2 2 Tukipalv e lut , ,8 6 Yhte e nsä : , , Takauksien jäljellä oleva pääoma Milj Kiinteistö Oy Kempeleen Kartano 14,7 13,5 Kempeleen Vesihuolto Oy 0,0 0,0 Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy 1,3 0,2 Technocenter Kempele Oy 0,0 0,1 Kempeleen Vanhustenkodin kannatusyhdistys 0,2 0,2 Yhteensä 16,2 14,0 4. Kunnan osuus Kuntien takauskeskuksen takausvastuusta Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta Maankäyttösopimuksista kunnalle aiheutuvat velvoitteet Kaavakorvaukset kunnalle Kunnalle aiheutuvat kustannukset Lisäksi kunnalle syntyy katualueiden ja puistojen rakentamisvelvoitteita. 6. Kunnan vuokravastuut Kiinteistö Oy Kempeleenkartano , Nordea Rahoitus Suomi Oy Alv:n palautusvastuut 2,7 milj. euroa. Vuonna valmistuneen rakennuksen (uudisrakentaminen tai perusparantaminen) käyttötarkoituksen muutos viiden seuraavan vuoden aikana tai vuonna 2008 ja sen jälkeen valmistuneen rakennuksen käyttötarkoituksen muutos kymmenen seuraavan vuoden aikana edellyttää mahdollisesti alv:n palauttamista, ns. saastumisaika. 8. Kunnan saamat rakennusurakoiden pankkitakaukset ovat 0,2 milj. euroa. 32