4 Web & tekstiformaatit
|
|
- Irma Kapulainen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 è è è Web & tekstiformaatit 4 Web & tekstiformaatit Verkkopalvelun käyttöliittymä ja sisältö eivät yleensä käsitä pelkästään (X)HTML-muotoisia dokumentteja. Tämä asettaa suuria haasteita teknisen saavutettavuuden suunnittelulle (riippuvuudet!) ja toteutukselle. Toisinaan verkkosivut tarjoavat vain pääsyn lähinnä "toimisto-ohjelmien" ymmärtämiin dokumenttityyppeihin (esim. PDF, RTF, PPT, PS) Luonnehditaan seuraavaksi lyhyesti vektorikuvien ja videoesitysten taustalta löytyviä tekstiformaatteja ja pohditaan mitä dokumenttien skriptiohjelmointi tarkoittaa saavutettavuuden näkökulmasta. 65
2 è è è Web & tekstiformaatit 4.1 Välisoitto Sovellusten tekniset vaatimukset näkyvät selkeimmin tilanteissa joissa kaikki ei toimi toivotusti Teknologiavalinta on vaikea osa suunnittelua (koska asioiden tulee toimia käytännössä) Saavutettavuuden näkökulmasta kehitystyö on tasapainoilua tekniikan mahdollisuuksien ja legacymaailman kanssa 66
3 è è è Web & tekstiformaatit 4.2 Jonosta (teksti) avaruuteen (grafiikka): SVG XHTML on "vain eräs" XML-tekstiformaatti Samalla perustekniikalla (XML) voidaan kuitenkin kuvailla (tai prosessoida) mitä tahansa tietoa - "yleisesti käytössä olevia" XML-tekstiformaatteja on satoja; "kuka tahansa" voi kehittää niitä lisää (mutta hyvän tekeminen...) Tyyppiesimerkki hyödyllisestä graafisten objektien (ja animaatioiden, yms.) kuvailuformaatista on SVG (Scalable Vector Graphics) Myös SVG-grafiikan saavutettavuuteen voi kiinnittää huomiota - käytännössä: objektirakenteen miettiminen, tekstivastineiden liittäminen objekteihin Kuvat: I. Herman 67
4 è è è Web & tekstiformaatit 4.3 SVG-dokumentin rakenne SVG-dokumentti on kuten XHTMLdokumentti, mutta XHTML-sanaston ja hypertekstin yms. sijaan puhuu SVG-sanaston avulla grafiikasta, filttereistä, jne. <?xml version="1.0" encoding="iso " standalone="no"?> <!DOCTYPE svg PUBLIC "-//W3C//DTD SVG 1.1//EN" " <svg width="12cm" height="4cm" viewbox=" " xmlns=" version="1.1"> <ellipse cx="600" cy="200" rx="550" ry="175" fill="yellow" stroke="blue" stroke-width="20"/> <rect x="1" y="1" width="1198" height="398" fill="none" stroke="blue" stroke-width="2" /> <polygon fill="red" stroke="blue" stroke-width="10" points="350,75 379, , , , , , , , ,161" /> <polygon fill="lime" stroke="blue" stroke-width="10" points="850,75 958, , , , ,137.5" /> <text x="470" y="240" font-size="70">tekstiä</text> </svg> 68
5 è è è Web & tekstiformaatit 4.4 Skriptatut dokumentit XML-sovellukset tarjoavat tyypillisesti mahdollisuuden liittää dokumentteihin (esim. XHTML tai SVG) myös tapahtumaohjattuja selaimessa ajettavia skriptejä (esim. Ecmascript [Javascript], VBScript) - esim. hiiren liike, napinpainallus, ajastettu tapahtuma DOM-manipulointi Yleensä skriptien käyttö heikentää dokumenttien saavutettavuutta (...koska skripti voi toimia "selaimen käyttöliittymän ohi" määrittelemättömyys) Skriptien käytölle on hyvin huonoja, huonoja ja melko hyviä perusteita - hyvin huono syy on turha erikoistehoste, esim. näyttöelementin liikuttelu - melko huono syy voi olla esim. käyttöliittymän hallittu laajentaminen, esim. fiksu statuskenttä (dokumentin loogista rakennetta rikkomatta) - ok- peruste on rajattu sovellus, jonka selain ja käyttäjäkunta on tarkkaan tunnettu (esim. Intranet); joskus käytetään myös esim. syötteiden esitarkistukseen, mutta vaatisi miettimistä (...mutta esim. XForms) 69
6 è è è Web & tekstiformaatit 4.5 Avaruudesta aikaan Saavutettavuuden luonne hieman muuttuu kun tarkastellaan ajassa muuttuvia esityksiä -...ts. kun "poistutaan kuolleen tekstin maailmasta" vrt. SVG-esimerkki "reversi"... Yleisessä tapauksessa käyttöliittymä voi koostua erilaisista mediaelementeistä jotka ovat aikariippuvaisia Saavutettavuus tarkoittaa tällöin - vaihtoehtoisia tiedon esitystapoja (vrt. tv-ohjelman tai elokuvan tekstitys huonokuuloiselle suomenkieliselle henkilölle vs. tekstitys kuurolle suomenkieliselle henkilölle) ja - mahdollisuutta "pysäyttää aika" (esim. näkövammainen henkilö tai henkilö joka on hidas lukemaan tai haluaa pysäyttää esityksen esim. taustatietojen haun ajaksi) 70
7 è è è Web & tekstiformaatit 4.6 Synkronoitu multimedia ja SMIL Standardin synkronoidun multimedian koostamiseen määrittelee esim. SMIL (Synchronized Multimedia Integration Language) Edellyttää yleensä erillistä soitto-ohjelmaa (esim. RealPlayer) Myös SMIL sisältää saavutettavuuspiirteitä - vaihtoehtoinen sisältö, hakemistot,... Kuva: CSC -...mutta käytännössä soittoohjelman (käyttöliittymän) saavutettavuus sinänsä voi muodostua esteeksi 71
8 è è è Web & tekstiformaatit 4.7 SMIL-dokumentin rakenne <?xml version="1.0"?> <!DOCTYPE smil PUBLIC "-//W3C//DTD SMIL 2.0//EN" " <smil xmlns=" xml:lang="en" title="picture-in-picture Television"> <head> <layout> <toplayout width="320px" height="240px"> <region id="main-video" left="0%" top="0%" width="100%" height="100%"> <region id="corner-video" left="67%" top="67%" width="33%" height="33%" fit="scale" soundlevel="0%"/> </region> </toplayout> </layout> </head> <body> <par> <video id="chameleon-video" src="chameleon.mpg" alt="an animated chameleon" region="main-video"/> <video id="earthquake-video" src="earthquake.mpg" alt="san Fransisco earthquake aftermath" region="corner-video" end="chameleon-video.end"/> </par> </body></smil> Kuva ja esimerkki: C. Forno 72
9 è è è Web & tekstiformaatit 4.8 Lopuksi: tekniset menetelmät ja saavutettavuustyö Käyttäjien, käyttötapojen ja käyttökelpoisten sovellusten tuntemus on saavutettavuustyön perusta, mutta se ei vielä yksin riitä: tarvitaan suunnitteluosaamista koska - kyse on myös esim. verkkosovellusten menetelmien tuntemisesta teknisellä tasolla (esim. monikanavajulkaisu) ja esim. XMLtekstiformaattien teknisten saav.ominaisuuksien osaamisesta (esim. SVGdokumentin suunnittelu tekstivastineiden näkökulmasta)...muuten käy niin että juututaan puhumaan saavutettavuudesta yläkäsitteiden tasolla, tavalla, jolla ei ole merkittäviä vaikutuksia (verkko)sovelluksen loppukäyttäjän näkökulmasta -...eikä osata esim. arvioida tuotantotyön todellisia kustannuksia Standardoitujen XML-tekstiformaattien ja esim. näiden selaintoteutusten asteittainen kehittyminen (eri tahdissa) asettavat erittäin suuria haasteita käytännön saavutettavuustyölle 73
10 è è è Web & tekstiformaatit 4.9 Rajaus (tenttilukijoille tiedoksi) Keskeistä on nyt ymmärtää verkkosovellusten teknisen perustan ja tuotantotyön, sekä saavutettavuusohjeistuksen välinen suhde (muuten saav. jää yläkäsitteiden tasolla ohueksi) Itse saavutettavuusohjeet eivät kuitenkaan juuri opeta menetelmätason osaamista (koska ne on rajattu lopputuloksen arviointiin) - vrt. XHTML-perhe vs. HTML-perusteet ("kotisivun osaavat kaikki tehdä") Tentissä ei oleteta/vaadita seuraavien tekniikoiden yksityiskohtaista hallintaa - PHP, XML/XSL/XSLT, XForms, SVG, SMIL, tiedon formaali mallinnus...mutta koko homman idea ja riippuvuudet olisi syytä ymmärtää Asioita opetetaan tarkemmin osana esim. opintojaksoja HM ohjelmointi, Rakenteiset dokumentit ja Rakenteisten dokumenttien jatkokurssi 74
11 5 Pari sanaa palvelutuotannosta Tarkastelu yksittäisten verkkosivujen tasalla ei luo realistista kuvaa informaation saavutettavuuden haasteista. Tarkastellaan seuraavaksi palvelutuotannon lähtökohtia pelkistettyjen esimerkkien valossa. 75
12 5.1 Välisoitto (Verkkopalvelun) tuotanto kiteytyy viime kädessä lukuisten yksityiskohtien hoitamiseksi (joista eräs on WWW-sivujen tuottaminen) Pienen sovelluksen voi toteuttaa "lähes miten vain" Realistisen kokoisten sovellusten tuottamisessa keskeistä on työpanoksen kohdistamisen oikein (lue: turhaa käsityötä tulee välttää) 76
13 5.2 Pieni sovellusesimerkki: Opettajan käyntikortti Halutaan esittää seuraavat tiedot "verkossa":? Opettajan käyntikortti: Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Matematiikan laitos, Hypermedialaboratorio Sähköposti: Huone: TD303 Opetusala: Hypermedia Opintojaksot: saavutettavuus, rakenteiset dokumentit, rakenteisten dokumenttien jatkokurssi,... Miten käytännössä? (Entäpä jos muille opettajille tehtäisiin vastaavat?) 77
14 5.3 Toteutusvaihtoehtoja 1. Staattinen palvelu käsityönä: kirjoitetaan sivut esim. käsin tekstieditorilla (tai sivupohjaisesti Web-editorilla) 2. Dynaaminen palvelu template-tekniikalla: sovellus tuotetaan dynaamisesti skriptikielen avulla (esim. PHP+MySQL) 3. Verkkopalvelu julkaisuprosessin tuloksena: sovelluksen tietosisältö ylläpidetään esim. rakenteisina dokumentteina joista sisältö prosessoidaan/tulostetaan eri medioihin sopivaan muotoon (esim. XML+XSLT) Käytännössä verkkosovellusten toteutus yhdistelee yleensä kaikkia em. vaihtoehtoja (ja käsityötä tarvitaan ainakin palvelun suunnittelun, ohjelmoinnin, mediaobjektien käsittelyn ja teknisen kirjoittamisen puitteissa) Palvelut voivat sisältää myös mm. loogisia sääntöjä 78
15 5.4 Toteutustapa #1: Staattinen sivu käsityönä Suoraviivaisin tapa on kirjoittaa sovellus käsin tai sopivalla WWW-editorilla sivu sivulta (edistynyt tuotantoympäristö voi myös sisältää mallipohjia tms.) Perusidea: Tuotetaan (X)HTML-koodia esim. tekstieditorilla Kysymyksiä: - Kuinka paljon sisältöä on, onnistuuko tuotanto ja ylläpito käsin? - Osataanko kaikki suunnitella ennen käyttökokeita? (Saavutettavuus?) Hyviä ja huonoja puolia: - Nopeasti alkuun mutta sovellus heikosti hallittavissa volyymin kasvaessa - Kaikki sovelluksen piirteet periaatteessa täysin räätälöitävissä, mutta esim. resurssisyistä johtuen, sovellus rämettyy helposti (esim. päivitykset ja versiointi, korjaukset, systemaattiset muutokset) - Tiedon esitystapa pitää käytännössä suunnitella täysin valmiiksi ennen toteutusta, täysin staattinen toteutus 79
16 5.5 Ettei totuus unohtuisi: verkkosivuista verkkopalveluun Verkkopalvelun toteuttamisessa on poikkeuksetta kaksi näkökulmaa: - sovellus toimii loppukäyttäjän näkökulmasta ( saavutettavuus ja käyttökelpoisuus) - toteutus- ja ylläpitokustannukset ovat järkeviä ( tuotantotyön menetelmät) Käytännössä verkkopalvelu on myös aina osa suurempaa kokonaisuutta, mistä seuraa omia reunaehtojaan (erit. tekn. tuotannon ja ylläpidon skaalautuvuus ja palvelutuotanto sisällön osalta) Toiminta verkossa Verkkopalvelu Verkkopalvelun tuottaminen Toiminta verkon takana (lue: sisältö) Taustaorganisaation palvelu Taustaorganisaation palvelutuotanto 80
17 5.6 Palvelutuotanto (RUP-jäsennys) ja saavutettavuus Development process (recursive step) Inception - rationale - scope - success criteria Elaboration - requirements - analysis & design - baseline architecture - construction plan Construction Transition - testing, tuning, training "Kaikkien muutostöiden hinta" nousee tuotantoprojektin edetessä Jos haluamme optimoida resurssien käytön ja maksimoida lopputuloksen: - saavutettavuus (WAI-ohjeet) tulee selkeästi ottaa jo määrittelyssä huomioon yhtenä tavoitteena muiden mukana (myös ylläpidon osalta) - suunnittelussa on huomioitava sekä WAI-ohjeet että WAI-tekniikat (reunaehdot ja rajoitteet) - perustaso ja testaamisen mittarit selvitetään jo aluksi 81
18 5.7 Verkkopalvelun tyypillinen suunnittelu Harva palvelu koostuu yhdestä sivusta. Verkkopalvelu jäsennetään usein (käyttäjälle tarjotulta näkymältään) puumaiseksi rakenteeksi osioittain tai toiminnoittain (ylläpidon ja ymmärrettävyyden takia). Tulos: - palvelulla on tietty yleisjäsennys ja esim. hakutoiminto ( "navigointi") - asiasisältö (esim. aihealueittain) välittyy sivupohjien osoittaman jäsennyksen keinoin ( "viestiminen") - palvelu sisältää dynaamisia osia: palvelun jäsennys, esitystapa, sisältö tai toiminnallisuus saattaa vaihdella tai muuttua ( "vuorovaikutus") Uutiset Ohjelmoitava palvelualusta <?...?> Etusivu Artikkelit Uutiset Artikkelit Ryhmätyö... Ryhmätyö <?...?> <?...?> <?...?> 82
19 5.8 Tuotantotyön laskuoppia (mihin resurssit menevät?) Miksi palvelutuotannon mekaaninen hallittavuus on tärkeää? Triviaali esimerkki: palveluorganisaation yksinkertainen verkkopalvelu jossa työntekijöiden käyntikortit, tehtäväkuvaukset ja organisaation yleisinfo - N työntekijää, M tehtävää, kukin hoitaa T tehtävää, yleisinfossa etusivu, ohje, tehtäväkuvaukset ja sivukartta (sisällysluettelo), ts. 3 perussivua Peruskoulun laskuoppia, arvioidaan alarajoja (esim. N=5, M=15, T=4): - palvelussa on N+M+3 sivua tms. (23) - kunkin työntekijän sivulla on 1+T linkkiä (4), tehtävissä 1+N*T/M linkkiä (~2.3) ja sivukartassa N+M+2 linkkiä (22) - palvelussa on N*(1+T) + M*(1+N*T/M) + (N+M+2) linkkiä (127) - laskuissa ei ole mukana murupolkuja, hakutoimintoa, jne. (!) Tuotannon resursointi (versiointi ja muutokset?), ylläpito (sisällön eheys ja virheettömyys?),...mihin aikaa jää? Jääkö saavutettavuustyölle? 83
20 5.9 Huomioita saavutettavuustyöstä Matkaketjun hengessä, saavutettavuuden tulisi tietenkin toteutua koko palvelun osalta; - "saavutettava verkkopalvelu" voi hyvin hyödytön ellei palvelun varsinainen sisältö ole saavutettavissa (riippuvuudet vrt. esim. transaktion vahvistaminen paperikirjeellä johon allekirjoitus rapussa B2) Teknisen suunnittelun rakenteita kannattaa tietenkin hyödyntää saavutettavuustyössä: - verkkopalvelun arviointia ja kehittämistä kannattaa järkeistää arvioimalla saavutettavuutta sovelluksen verkkosivujen ja sivupohjien perusteella - (kognitiivinen) saavutettavuusarviointi kannattaa jakaa osiin myös esim. yleisrakenteen ja aihealueittaisen sisällön kesken, jne. Palvelutuotannon hyvä hallittavuus ("ohjelmoitavuus") mahdollistaa palvelun saavutettavuuden systemaattisen ja taloudellisen kehittämisen (profilointi?) 84
21 5.10 Toteutustapa #2: Dynaaminen sivu template-tekniikalla Sovelluksen "ohjelmoitavuus" paranee esim. mallipohjien käytöllä Tietomalli Lähdedokumentit Perusidea: sovellus tuotetaan dynaamisesti skriptikielen avulla (esim. PHP) Kysymyksiä: - Minne sivuilla näytettävä tieto talletetaan? (Tietokantaan) - Tarvitaanko dynaamisuutta? Riittääkö palvelimen teho? Mitä lisäarvoa ohjelmakoodilla haetaan? (Keksitäänkö pyörä uudelleen?) Hyviä ja huonoja puolia: - Nopeasti alkuun, lisäarvot suunnittelun myötä, volyymin kasvaessa työn painopiste siirtyy palvelun abstrahointiin ja esim. tietokantaohjelmointiin - Sovelluksen piirteet räätälöitävissä, myös vuorovaikutteisuus (yleisessä tapauksessa sivupohja-ajattelu on vain esim. ohjelmistonäkymä [view]) 85
22 5.11 Tuotannon näkökulma: (X)HTML on julkaisuformaatti Vaikka HTML-dokumentteja voi kirjoittaa suoraan tekstieditorilla, laajemmat sivustot tuotetaan hallittuun sisällöntuotantoprosessiin nojautuen: - sisältö kuvataan mediariippumattomasti sopivalla XMLsanastolla (+mediaobjektit) - kutakin julkaisumediaa (esim. HTML) kohti kirjoitetaan formatointiohje(lma tai tyyli) - käsikirjoitus formatoidaan kunkin median mukaisesti julkaisuprosessin yhteydessä ( monikanavajulkaisu) - jälkikäsittelyä pyritään välttämään, ylläpito, versiointi jne. hoidetaan keskitetysti 86
23 5.12 Monikanavajulkaisun perusidea Keskitetty ja hallittu sisällöntuotanto ja ylläpito, mekaaninen julkaisu Voi sisältää myös interaktiivisia osia yms. (Multi-Channel Publishing, Single Sourcing,..) XHTML käsikirjoitus Mediaobjektit SMIL XML 1.0 SVG PNG XLink XQuery XSL/FO XSLT XSLT CSS PDF CSS Sovellus #1 Sovellus #2 Sovellus #3 87
24 5.13 Toteutustapa #3: Sivu julkaisuprosessin tuloksena Suunnitelmallisempi lähestymistapa on mallintaa sovelluksen tiedot ja tietojen julkaisuprosessi Tietomalli Lähdedokumentit formatointi Tulosdokumentit Idea: Mallinnetaan data ja määritellään datan esitystavat Kysymyksiä: - Miten käsikirjoituksen (lähdedokumentin) tai tietokannan tiedot valitaan? - Onko sovellus tarpeeksi laaja jotta systemaattisen lähestymistavan edut realisoituvat? Hyviä ja huonoja puolia: - Työ alkaa selkeällä suunnitteluvaiheella, sovelluksen piirteet keskitetysti hallittavissa, mutta vuorovaikutteisuuden toteuttaminen edellyttää yhä esim. mallipohjatekniikoita, "ei räätälöintiä, geneerinen ratkaisu" 88
25 5.14 Saavutettavuusohjeistus vs. tekniikan mahdollisuudet Verkkopalvelun toteuttamisen menetelmät asettavat esim. verkkosisällön saavutettavuusohjeistuksen oikeaan perspektiiviin: - periaatteelliset mahdollisuudet (menetelmät, tekniikat, laitteet) - käytännölliset rajoitukset (tuotannon optimointi, mainstreaming, inhorealismi esim. sisällön ja ylläpidon rämettymisen suhteen, jne.) Normatiivinen verkkosisällön saavutettavuusohjeistus on pitkälti kirjoitettu "toteutustavan #1 hengessä" -...koska standardoinnin näkökulmasta rajaus on perusteltu -...mutta toteuttajan (ja arvioijan) pitää ottaa kantaa prosesseihin (ts. WAI-mittaristoa tarvitaan mutta se ei vielä yksin riitä) 89
26 5.15 "Tuotantoesimerkkien" rakenne ja viittaukset (1/2) Tietomalli ja tiedon esitystapa Käsityön määrä ja laatu Palvelinpään vaatimukset Saavutettavuusohjeistuksen ala! Välineet ja kirjoittajien ohjeistus #1: Käsityö ope-kkortti.html ope-kkortti.css #2: Template-tekniikka ope-kkortti.css ope-kkortti-tiedot.txt ope-kkortti.php ope-kkortti_phpfunc.php 90
27 5.16 "Tuotantoesimerkkien" rakenne ja viittaukset (2/2) #3: (Monikanavainen) julkaisuprosessi ja julkaisuputket (nyt kaikki Web-sivuja) ope-kkortti.css ope-kkortti-tiedot.xml teacher-single-html.xsl out.html teacher-all-html.xsl out2.html teacher-table-html.xsl out3.html teacher-single-php.xsl out4.php ope-kkortti_phpfunc.php... 91
3.27 "Tuotantoesimerkkien" rakenne ja viittaukset (1/2)
3.27 "Tuotantoesimerkkien" rakenne ja viittaukset (1/2) Tietomalli ja tiedon esitystapa Käsityön määrä ja laatu Palvelinpään vaatimukset Saavutettavuusohjeistuksen ala! #1: Käsityö ope-kkortti.html ope-kkortti.css
LisätiedotVerkkosaavutettavuuden tekniset perusteet. 3.1 Välisoitto
3.1 Välisoitto Tekniikka on todellinen hengen voitto aineesta, mutta joskus tekniikka näyttää silti saavan ihmisistä yliotteen Teknologian tarjoamien mahdollisuuksien ja sisältämien rajoitteiden osaaminen
Lisätiedot3.11 HTML-dokumentin ulkoasu?
3.11 HTML-dokumentin ulkoasu? Rakenteisen dokumentin perusidea: - HTML-dokumentin rakenne kuvailee dokumentin tietosisällön -...jonka ulkoasun ja toiminnallisuuden (tai esitystavan!) sovellus päättää (esim.
Lisätiedot3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet
è è è Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet 3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet Saavutettavuuden toteuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti tietoa laitteista ja sovelluksista, käyttäjistä ja
LisätiedotXML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys
johdanto, uusimmat standardit ja kehitys Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: on W3C:n suosittama
Lisätiedot3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet
3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet Saavutettavuuden toteuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti tietoa laitteista ja sovelluksista, käyttäjistä ja käyttötavoista, sekä tekniikasta. Tekniikasta on
Lisätiedot10 Pieni datalähtöinen sovellusesimerkki
10 Pieni datalähtöinen sovellusesimerkki XSL mahdollistaa erilaisten XML:ää tukevien välineiden hyödyntämisen osana omia sovelluksia. Julkaisutoiminnan näkökulmasta mielenkiintoisia (ja opiskelun kannalta
LisätiedotPaikkatiedot ja Web-standardit
Paikkatiedot ja Web-standardit Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide
Lisätiedot9.16 XSLT ja nimiavaruudet (1/3): literaali oletusnimiavaruus
9.16 XSLT ja nimiavaruudet (1/3): literaali oletusnimiavaruus XSL-muunnos voi tietenkin tuottaa myös tiettyyn nimiavaruuteen liittyviä kohdedokumentteja (tarvitaan aina jo esim. XHTML-sovelluksissa!) Helpoimmillaan
LisätiedotSemanttinen Web. Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto
Semanttinen Web Ossi Nykänen ossi.nykanen@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä "Semanttinen Web" Sisältö Konteksti: W3C, Web-teknologiat
LisätiedotW3C ja alueellinen standardointi
W3C ja alueellinen standardointi Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C on kansainvälinen konsortio
LisätiedotVerkkopalveluiden saavutettavuus
Verkkopalveluiden saavutettavuus Puhuja: Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto Paikka: Helsinki, Tieteiden talo, 24.3.2011 Johdanto Verkkopalvelun saavutettavuus
LisätiedotW3C-teknologiat ja yhteensopivuus
W3C-teknologiat ja yhteensopivuus Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C asettaa
LisätiedotVerkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin
Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto Terveyden
LisätiedotSemanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto
Semanttinen Web Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: Semanttinen Web (SW) on
LisätiedotXML, standardointi ja kehitys
XML, standardointi ja kehitys Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: XML on W3C:n suosittama perhe tekstiformaatteja
LisätiedotW3C ja Web-teknologiat
W3C ja Web-teknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen
LisätiedotW3C & verkkojulkaisun standardit
W3C & verkkojulkaisun standardit Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C)
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 5/8: Mediaelementit Edellinen
LisätiedotKurssin aloitus. AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola
Kurssin aloitus AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola English Summary The lectures will be held in Finnish The slides are in Finnish, too All other material is in English The course book
LisätiedotSisältö. XML, XHTML ja CSS XML XML. XML:n ja HTML:n ero. XML kieliä XML XHTML CSS XSL. T Hypermediadokumentin laatiminen 2002
, XHTML ja CSS T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen 2002 XHTML CSS XSL Sisältö EXtensible Markup Language W3C Recommendation helmikuu 1998 SGML:n osajoukko Standard Generalized Markup Language Kevyempi
LisätiedotDokumenttien tietosisällön hallinta
Dokumenttien hallinta & Tietojohtaminen 3. rinnakkaisteema: Dokumenttien tietosisällön hallinta Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto
LisätiedotOhjeita informaation saavutettavuuteen
Ohjeita informaation saavutettavuuteen Tarkoitus Kasvattaa tietoisuutta ja lisätä esteettömän informaation aiheen näkyvyyttä ja sen merkitystä elinikäisen tasapuolisen oppimisen mahdollisuuksista Tukea
Lisätiedot3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet
3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet Saavutettavuuden toteuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti tietoa laitteista ja sovelluksista, käyttäjistä ja käyttötavoista, sekä tekniikasta. Tavoitteenamme
LisätiedotTutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.
3 HTML ja XHTML Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.
LisätiedotJohdatus rakenteisiin dokumentteihin
-RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Hajautettu tietokanta. Hajautuksen hyötyjä
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Hajautettu tietokanta Hajautettu tietokanta Jokainen hajautettu tietokanta muodostaa oman kokonaisuutensa Loogisesti yhtenäinen data on hajautettu tietokantoihin (eri
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 1/8: Informaation esitystapa
LisätiedotIT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT
IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ SISÄLTÖ Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet uusien tietoteknisten menetelmien ja välineiden hyödyntämiseen.
LisätiedotLaajuus 5 op Luennot: 12 x 2t Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus
Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t 11.3.2014 29.4.2014 Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus Lähiopetuksen jäkeen harjoitustyö ja tentti Aulikki Hyrskykari
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat. JSP ja XML Harri Laine 1
Digitaalisen median tekniikat JSP ja XML 28.4.2004 Harri Laine 1 JSP hyvin lyhyesti JSP on Java-pohjainen skriptikieli JSP:llä laadittu sivu käännetään java-servletiksi (sivun toteutus vastaa servlettiluokan
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat. JSP ja XML
Digitaalisen median tekniikat JSP ja 28.4.2004 Harri Laine 1 JSP hyvin lyhyesti JSP on Java-pohjainen skriptikieli JSP:llä laadittu sivu käännetään java-servletiksi (sivun toteutus vastaa servlettiluokan
LisätiedotW3C: teknologia ja (tieto)yhteiskunta
W3C: teknologia ja (tieto)yhteiskunta Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium
Lisätiedot10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri
10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri è è è 10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri WWW on ylivoimaisesti suosituin hypertekstijärjestelmä. Käydään seuraavaksi läpi nykyaikaisen WWW-arkkitehtuurin perusteet. Vuonna
LisätiedotMitä direktiivi käytännössä velvoittaa?
Mitä direktiivi käytännössä velvoittaa? Web Content Accessibility Guidelines - Verkkosisällön saavutettavuusohjeet Timo Övermark Tapio Haanperä http://papunet.net/saavutettavuus WCAG 2.1 - Verkkosisällön
LisätiedotSaavutettavuus, syksy 2004
Saavutettavuus, syksy 2004 7307005 Saavutettavuus, 2 ov, vuonna 2004 opetetaan syksyn 2. periodilla Kotisivu: Luennot: Harjoitukset: Suoritustapa: http://matriisi.ee.tut.fi/hmopetus/saav/index.html MA
LisätiedotVYPEdit verkkosivualusta SVY-toimijoille
VYPEdit verkkosivualusta SVY-toimijoille www.vy.fi/admin/vypedit TieVie 26.8.2005 Hely Lahtinen VypEdit sisällönhallintajärjestelmällä voi www.vy.fi/admin/vypedit tuottaa ja ylläpitää www-sivustoja SVY:n
LisätiedotXML, XHTML ja CSS. T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Mikko Pohja
XML, XHTML ja CSS T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen Mikko Pohja Sisältö XML Yleensä Eri kieliä XHTML CSS XSL XML EXtensible Markup Language W3C Recommendation helmikuu 1998 SGML:n osajoukko Standard
Lisätiedot2. PEHMEÄ XHTML XRAJAHTML
Luennot 1. Intro 2. PEHMEÄ XHTML XRAJAHTML Dokumentin (matalan tason) rakenne DOCTYPE ja merkistökoodaukset Elementtien syvät rajat 3. CSS 4. JavaScript 5. JavaScript-kirjastot & AJAX 6. Käytettävyys &
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702)
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,
LisätiedotSaavutettavuus > Tapio Haanperä Saavutettavuusasiantuntija tel
Saavutettavuus > Tapio Haanperä Saavutettavuusasiantuntija tel. 0505588666 www.papunet.net/saavutettavuus GOOD DESIGN ENABLES BAD DESIGN DISABLES WCAG 2.x - Verkkosisällön saavutettavuusohjeet World Wide
LisätiedotW3C, Web-teknologiat ja XML
W3C, Web-teknologiat ja XML Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: XML on W3C:n
LisätiedotWWW-Sivustojen suunnittelu. Miten WWW toimii. Suunnittelun lähtökohdat 14.10.2010
WWW-Sivustojen suunnittelu Miten WWW toimii Web-selain hakee Web-sivun HTML-kielisen kuvauksen Sivuun liittyvät kuvat (jpeg, gif, png) Sivuun liittyvät muut elementit Palvelimen URL-osoite esim. http://www.metropolia.fi
LisätiedotSaavutettavat verkkosivut Miten ne tehdään?
Saavutettavat verkkosivut Miten ne tehdään? Timo Övermark Kehitysvammaliitto Kuntamarkkinat 13.9.2018 Sisältö Lainsäädännön vaatimusten taustaa Saavutettavuusvaatimukset Sivuston suunnittelu alusta asti
LisätiedotWWW-Sivustojen suunnittelu
WWW-Sivustojen suunnittelu Miten WWW toimii Web-selain hakee Web-sivun HTML-kielisen kuvauksen Sivuun liittyvät kuvat (jpeg, gif, png) Sivuun liittyvät muut elementit Palvelimen URL-osoite esim. http://www.metropolia.fi
Lisätiedot4 Verkkosisällön saavutettavuus
4 Verkkosisällön saavutettavuus Verkkosisällön saavutettavuus on informaation saavutettavuuden erikoistapaus. Verkkosisällön saavutettavuus kohdistaa huomionsa verkkopalvelun käyttöliittymärajapintaan
LisätiedotH T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki 13.9.2006
H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut Janne Käki 13.9.2006 Mikä ihmeen HTML? HyperText Markup Language hypertekstiä eli toisiinsa linkitettyjä dokumentteja merkintäkieli, perustuu erilaisiin
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 6/8: Navigoinnin tukeminen Edellinen
LisätiedotVisualStudio Pikaopas, osa 1: WEB sivujen suunnittelu
HAAGA HELIA/IltaTiko ICT2TD005: Ohjelmisto suunnittelutaito 1 VisualStudio Pikaopas, osa 1: WEB sivujen suunnittelu Tämä pikaopas opastaa käyttämään VisualStudion web sivujen suunnittelu ja toteutusominaisuuksia.
LisätiedotH T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki
H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut Janne Käki 13.9.2006 Mikä ihmeen HTML? HyperText Markup Language hypertekstiä eli toisiinsa linkitettyjä dokumentteja merkintäkieli, perustuu erilaisiin
Lisätiedot582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus
582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus Sisältö Mikä on web-sovellus? Selaimen rooli web-sovelluksessa Palvelimen rooli web-sovelluksessa Aineistopyynnöt Tiedon välittäminen
LisätiedotSAS:in uudet grafiikkaominaisuudet. Ari Toikka 16.11.2009
SAS:in uudet grafiikkaominaisuudet Ari Toikka 16.11.2009 Grafiikan tuottamisessa SAS:illa on kysymys tuotannon automatisoinnista Idea SAS:sin käytössä grafiikan tuottamiseen on korvata käsityö SAS-ohjelmalla,
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 7/8: Tekninen toteutus Edellinen
LisätiedotT-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Sisältö. Tavoitteet. Mitä on www-ohjelmointi? Arkkitehtuuri (yleisesti) Interaktiivisuuden keinot
T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen -Ohjelmointi Peruskäsitys www-ohjelmoinnin kentästä Tekniikat interaktiivisuuden toteuttamiseen tekniikat tekniikat Tietokannat Juha Laitinen TKK/TML juha.laitinen@hut.fi
LisätiedotXML-pohjaiset rakennemäärittelyt
-pohjaiset rakennemäärittelyt Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: -perustainen kommunikointi edellyttää
LisätiedotOulun seudun ammattikorkeakoulu Aineistojen polku kirjastoon > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Oulun seudun ammattikorkeakoulu Aineistojen polku kirjastoon > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotCQRS, -ES, PACS, DICOM, WTF?
CQRS, -ES, PACS, DICOM, WTF? 27.2.2014 Ajankohtaisuuksia harjoitustyöhön liittyen http://www.hs.fi/terveys/tutkimus+veri+paljastaa+riskin+kuolla+seur aavan+viiden+vuoden+aikana/a1393301682104 Vähän vanhempia
LisätiedotMuutama sana saavutettavuudesta Virpi Jylhä, Näkövammaisten liitto ry
Muutama sana saavutettavuudesta 22.10.2018 Virpi Jylhä, Näkövammaisten liitto ry Esteettömyys - saavutettavuus Esteettömyys Rakennettu ympäristö Laitteet Saavutettavuus Verkkosivut Käyttöliittymät Sovellukset
LisätiedotAvoimet standardit ja arkistointi
Avoimet standardit ja arkistointi Ossi Nykänen ossi@w3.org Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto 1 Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C)
LisätiedotStanForD-XML. Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen
Projektiryhmä StanForD-XML Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen Rahoittajat Koskitukki Oy, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pölkky Oy, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Vapo Timber Oy, Yksityismetsätalouden
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) AJAX, Asynchronous JavaScript And XML. AJAX, Asynchronous JavaScript And XML
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Ajax 2000-luvun alkuvuosina selainsotien rauhoituttua ohjelmistotalot alkoivat kehittää selainten luoman uuden ohjelmointiympäristön käyttötapoja. Syntyi AJAX (Asynchronous
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 8/8: Esteettömyys Edellinen osa-alue
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue
LisätiedotAJAX-konsepti AJAX. Asynkronisuus. Nykyisten web-ohjelmien ongelmia. Asynchronous JavaScript And XML
AJAX-konsepti AJAX Asynchronous JavaScript And XML Viimeisin muoti-ilmiö web-ohjelmoinissa, termi Ajax tuli käyttöön vuoden 2005 aikana Joukko teknologioita, joiden avulla voidaan toteuttaa uudenlaisen
LisätiedotHelsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 %
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 %
LisätiedotMAANMITTAUSLAITOS.FI JA SAAVUTETTAVUUS EMILIA HANNULA & KIRSI MÄKINEN
MAANMITTAUSLAITOS.FI JA SAAVUTETTAVUUS EMILIA HANNULA & KIRSI MÄKINEN MAANMITTAUSLAITOS Maa- ja metsätalousministeriön alainen virasto Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjen tietoja,
LisätiedotLuento 13: XML langattomissa päätelaitteissa
Luento 13: XML langattomissa päätelaitteissa AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja langattomat teknologiat WAP Wireless Markup Language (WML) rakenne esimerkki WML:n ja HTML:n erot
LisätiedotProsessiajattelu. Organisaation prosessikuvaus - CMMI. Prosessikuvaukset ja elinkaarimallit. Organisaation prosessien määritys CMMI käytänteet
Organisaation prosessikuvaus - CMMI Prosessikuvaukset ja elinkaarimallit Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 7.2.2007 Level5 Level4 Level3 Requirements Development Technical Solution Product Integration
LisätiedotOhjelmistojen suunnittelu
Ohjelmistojen suunnittelu 581259 Ohjelmistotuotanto 154 Ohjelmistojen suunnittelu Software design is a creative activity in which you identify software components and their relationships, based on a customer
LisätiedotWWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys
WWW-OHJELMOINTI 1 WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus SGML, XML, HTML WWW-selaimen sovellusohjelmointi WWW-palvelimen sovellusohjelmointi Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 26.10.2000
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka monivalinta aihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka monivalinta aihio > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue
LisätiedotMaanmittauslaitos.fi ja saavutettavuus
1 Maanmittauslaitos.fi ja saavutettavuus Miten saavutettavuus otetaan huomioon verkkosivu-uudistuksessa ja sen jälkeen Johanna Ujainen 16.11.2017, #saavuta2017-seminaari 2 Maanmittauslaitos Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotOpintopolun esteettömyyshaasteet
Opintopolun esteettömyyshaasteet Saavutettava tieto- ja viestintäympäristö suosituksen julkaisuseminaari 31.3.2014 Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Palvelun visio Kaikki tieto koulutuksesta kaiken
LisätiedotW3C, XML ja sovellukset
W3C, XML ja sovellukset Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: XML on W3C:n suosittama perhe tekstiformaatteja
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 2/8: Informaation luotettavuus
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Integraation tavoitteita Lähtökohta Web-palvelut Asiakasrekisteri ERP, Tuotannon ohjaus Tuotanto Myynti Intranet Extranet? CRM Johdon tuki Henkilöstö Kirjanpito Palkanlaskenta
LisätiedotWeb sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin
TEKNILLINEN KORKEAKOULU / VAASAN YLIOPISTO Diplomityöesitelmä Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin Timo Ahola 2006 Web sovellus Web palvelut joiden avulla laite voidaan liittää
LisätiedotXPages käyttö ja edut Jarkko Pietikäinen toimitusjohtaja, Netwell Oy
IBM Collaboration Forum ٨.٣.٢٠١١ XPages käyttö ja edut Jarkko Pietikäinen toimitusjohtaja, Netwell Oy ٢٠١١ IBM Corporation Domino-sovelluskehitys Nopea kehitysympäristö (Rapid application development,
Lisätiedotvero.fi: Hankinnasta ylläpitoon Miten varmistaa saavutettavuus?
vero.fi: Hankinnasta ylläpitoon Miten varmistaa saavutettavuus? käytettävyys käyttökokemus ihmiskeskeiset suunnittelumenetelmät asiakasymmärrys ymmärrettävyys helppous nopeus yksinkertaisuus selkeys saavutettavuus
LisätiedotLuento 12: XML ja metatieto
Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotCopyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet
Copyright by Haikala Ohjelmistotuotannon osa-alueet Ohjelmiston elinkaari 1. Esitutkimus, tarvekartoitus, kokonaissuunnittelu, järjestelmäsuunnittelu (feasibility study, requirement study, preliminary
LisätiedotNeoxen Systems on suomalainen ohjelmistotalo. Olemme erikoistuneet tiedon- ja oppimisen hallinnan ratkaisuihin.
Neoxen Systems Tietoja meistä Neoxen Systems on suomalainen ohjelmistotalo. Olemme erikoistuneet tiedon- ja oppimisen hallinnan ratkaisuihin. Perustettu 2002 Turku Science Parkissa Toiminta kansainvälistä
LisätiedotW3C ja Web-teknologiat
W3C ja Web-teknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,
LisätiedotOulun kaupungin verkkosivuston saavutettavuuden arviointi (WCAG 2.0)
Oulun kaupungin verkkosivuston saavutettavuuden arviointi (WCAG 2.0) 1. Verkkopalvelun arvioija Papunet-verkkopalveluyksikkö / Sami Älli 2. Arvioinnin tilaaja Papunet-verkkopalveluyksikkö 3. Arvioinnin
LisätiedotMainonnanhallinta Käyttöopastus. Tekniikka. Olli Erjanti. 8.4.2008 Mediareaktori
Mainonnanhallinta Käyttöopastus Tekniikka EmediateAd 3.7 Olli Erjanti Oppaassa käydään läpi seuraavaa: Mainospaikkojen luonti html-sivupohjaan Mainoskampanjan keskeytys teknisten tai muiden ongelmien vuoksi
LisätiedotTYPO3 - Open Source Enterprise CMS
TYPO3 - Open Source Enterprise CMS TYPO3 on yritysten tarpeisiin suunniteltu avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmä. Verkkopalvelutoteutusten lisäksi TYPO3 toimii skaalautuvana web-sovellusten kehitysalustana.
LisätiedotEsteettömiä näkökulmia saavutettavuuteen
Esteettömiä näkökulmia saavutettavuuteen Antti Raike Medialaboratorio, TaiK araike@uiah.fi http://www.uiah.fi/~araike/ http://elokuvantaju.uiah.fi/ 1/20 Esityksen rakenne Johdanto Esimerkkejä Huoneistokeskus
LisätiedotW3C, XML ja tietojenkäsittely: Ihmisen ja tietokoneen yhteinen ymmärrys suoritettavasta tehtävästä ja XML-standardien merkitys tietosysteemeissä (MH)
W3C, XML ja tietojenkäsittely: Ihmisen ja tietokoneen yhteinen ymmärrys suoritettavasta tehtävästä ja XML-standardien merkitys tietosysteemeissä (MH) Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY),
LisätiedotMobiili. MULLISTAA MYYNTITYÖN Technopolis Business Breakfast, 12.9.2014
Mobiili MULLISTAA MYYNTITYÖN Technopolis Business Breakfast, 12.9.2014 AIHEITA Taustaa Keskeiset muutoksen tekijät Pilvipalvelut ja sovelluskauppa Mahdollisuudet myyntityössä Miksi myyntiaineistot ja asiakastapaamiset?
LisätiedotTestidatan generointi
Testidatan generointi Anu Ahonen Kevät 2008 Tämä työ on tehty Creative Commons -lisenssin alla Työn tarkasti 9.4.2008 Jouni Huotari (JAMK/IT) 1 SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TOTEUTUS...2 2 TESTIDATAN GENEROINTI
LisätiedotHarjoitustyö 3: Verkkosivujen toiminnallisuus (JavaScript)
Harjoitustyö 3: Verkkosivujen toiminnallisuus (JavaScript) Kurssin toisessa harjoitustyössä tutustutaan verkkosivujen toiminnallisuuden toteuttamiseen JavaScript:n avulla. Lisäksi käydään läpi verkkosivuston
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat Luento 1: Intro
Digitaalisen median tekniikat Luento 1: Intro Web Mahtava alusta tiedon välittämiseen! Information Superhighway! Web Archive! Gutenberg! DEMO Kirjasto ja analoginen media digitaaliseksi Julkaisutekniikan
Lisätiedot206 Verkkosivun tuottaminen finaalitehtävät
TAITAJA2013 Finaalitehtävä 1 (6) 206 Verkkosivun tuottaminen finaalitehtävät YLEISTÄ -lajin finaalitehtävissä kilpailijat päivittävät ennakkoon julkaistuna finaalitehtävänä olleen Ekoripe tmi luontoyrittäjän
LisätiedotPedacode Pikaopas. Web-sovelluksen luominen
Pedacode Pikaopas Web-sovelluksen luominen Pikaoppaan sisältö Pikaoppaassa kuvataan, miten Netbeans-työkalulla luodaan uusi yksinkertainen web-sovellus ja testataan sen toiminta. Opas kattaa kaiken aiheeseen
LisätiedotAvoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4
Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan
LisätiedotProseduraalinen dokumentti: sisältö, rakenne ja ulkoasu yhdessä, esim. worddokumentti
1 XHTML - aloitus Sisältö: s.2 Taustaa s.4 Elementin rakenne s.7 XHTML dokumentti s.8 DOCTYPE s.11 html s.13 head s.14 meta s.16 title s.17 link s.18 style s.19 body s.22 Lohko- ja inline-elementit s.23
LisätiedotRakenteisten dokumenttien jatkokurssi, syksy 2006
Rakenteisten dokumenttien jatkokurssi, syksy 2006 MATHM-57200 Rakenteisten dokumenttien jatkokurssi, 5 op opetetaan syksyn 1-2 periodeilla Kotisivu: http://matriisi.ee.tut.fi/hmopetus/rdj/index.html Luennot:
LisätiedotNäkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin
Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo
Lisätiedot