4 Web & tekstiformaatit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4 Web & tekstiformaatit"

Transkriptio

1 è è è Web & tekstiformaatit 4 Web & tekstiformaatit Verkkopalvelun käyttöliittymä ja sisältö eivät yleensä käsitä pelkästään (X)HTML-muotoisia dokumentteja. Tämä asettaa suuria haasteita teknisen saavutettavuuden suunnittelulle (riippuvuudet!) ja toteutukselle. Toisinaan verkkosivut tarjoavat vain pääsyn lähinnä "toimisto-ohjelmien" ymmärtämiin dokumenttityyppeihin (esim. PDF, RTF, PPT, PS) Luonnehditaan seuraavaksi lyhyesti vektorikuvien ja videoesitysten taustalta löytyviä tekstiformaatteja ja pohditaan mitä dokumenttien skriptiohjelmointi tarkoittaa saavutettavuuden näkökulmasta. 65

2 è è è Web & tekstiformaatit 4.1 Välisoitto Sovellusten tekniset vaatimukset näkyvät selkeimmin tilanteissa joissa kaikki ei toimi toivotusti Teknologiavalinta on vaikea osa suunnittelua (koska asioiden tulee toimia käytännössä) Saavutettavuuden näkökulmasta kehitystyö on tasapainoilua tekniikan mahdollisuuksien ja legacymaailman kanssa 66

3 è è è Web & tekstiformaatit 4.2 Jonosta (teksti) avaruuteen (grafiikka): SVG XHTML on "vain eräs" XML-tekstiformaatti Samalla perustekniikalla (XML) voidaan kuitenkin kuvailla (tai prosessoida) mitä tahansa tietoa - "yleisesti käytössä olevia" XML-tekstiformaatteja on satoja; "kuka tahansa" voi kehittää niitä lisää (mutta hyvän tekeminen...) Tyyppiesimerkki hyödyllisestä graafisten objektien (ja animaatioiden, yms.) kuvailuformaatista on SVG (Scalable Vector Graphics) Myös SVG-grafiikan saavutettavuuteen voi kiinnittää huomiota - käytännössä: objektirakenteen miettiminen, tekstivastineiden liittäminen objekteihin Kuvat: I. Herman 67

4 è è è Web & tekstiformaatit 4.3 SVG-dokumentin rakenne SVG-dokumentti on kuten XHTMLdokumentti, mutta XHTML-sanaston ja hypertekstin yms. sijaan puhuu SVG-sanaston avulla grafiikasta, filttereistä, jne. <?xml version="1.0" encoding="iso " standalone="no"?> <!DOCTYPE svg PUBLIC "-//W3C//DTD SVG 1.1//EN" " <svg width="12cm" height="4cm" viewbox=" " xmlns=" version="1.1"> <ellipse cx="600" cy="200" rx="550" ry="175" fill="yellow" stroke="blue" stroke-width="20"/> <rect x="1" y="1" width="1198" height="398" fill="none" stroke="blue" stroke-width="2" /> <polygon fill="red" stroke="blue" stroke-width="10" points="350,75 379, , , , , , , , ,161" /> <polygon fill="lime" stroke="blue" stroke-width="10" points="850,75 958, , , , ,137.5" /> <text x="470" y="240" font-size="70">tekstiä</text> </svg> 68

5 è è è Web & tekstiformaatit 4.4 Skriptatut dokumentit XML-sovellukset tarjoavat tyypillisesti mahdollisuuden liittää dokumentteihin (esim. XHTML tai SVG) myös tapahtumaohjattuja selaimessa ajettavia skriptejä (esim. Ecmascript [Javascript], VBScript) - esim. hiiren liike, napinpainallus, ajastettu tapahtuma DOM-manipulointi Yleensä skriptien käyttö heikentää dokumenttien saavutettavuutta (...koska skripti voi toimia "selaimen käyttöliittymän ohi" määrittelemättömyys) Skriptien käytölle on hyvin huonoja, huonoja ja melko hyviä perusteita - hyvin huono syy on turha erikoistehoste, esim. näyttöelementin liikuttelu - melko huono syy voi olla esim. käyttöliittymän hallittu laajentaminen, esim. fiksu statuskenttä (dokumentin loogista rakennetta rikkomatta) - ok- peruste on rajattu sovellus, jonka selain ja käyttäjäkunta on tarkkaan tunnettu (esim. Intranet); joskus käytetään myös esim. syötteiden esitarkistukseen, mutta vaatisi miettimistä (...mutta esim. XForms) 69

6 è è è Web & tekstiformaatit 4.5 Avaruudesta aikaan Saavutettavuuden luonne hieman muuttuu kun tarkastellaan ajassa muuttuvia esityksiä -...ts. kun "poistutaan kuolleen tekstin maailmasta" vrt. SVG-esimerkki "reversi"... Yleisessä tapauksessa käyttöliittymä voi koostua erilaisista mediaelementeistä jotka ovat aikariippuvaisia Saavutettavuus tarkoittaa tällöin - vaihtoehtoisia tiedon esitystapoja (vrt. tv-ohjelman tai elokuvan tekstitys huonokuuloiselle suomenkieliselle henkilölle vs. tekstitys kuurolle suomenkieliselle henkilölle) ja - mahdollisuutta "pysäyttää aika" (esim. näkövammainen henkilö tai henkilö joka on hidas lukemaan tai haluaa pysäyttää esityksen esim. taustatietojen haun ajaksi) 70

7 è è è Web & tekstiformaatit 4.6 Synkronoitu multimedia ja SMIL Standardin synkronoidun multimedian koostamiseen määrittelee esim. SMIL (Synchronized Multimedia Integration Language) Edellyttää yleensä erillistä soitto-ohjelmaa (esim. RealPlayer) Myös SMIL sisältää saavutettavuuspiirteitä - vaihtoehtoinen sisältö, hakemistot,... Kuva: CSC -...mutta käytännössä soittoohjelman (käyttöliittymän) saavutettavuus sinänsä voi muodostua esteeksi 71

8 è è è Web & tekstiformaatit 4.7 SMIL-dokumentin rakenne <?xml version="1.0"?> <!DOCTYPE smil PUBLIC "-//W3C//DTD SMIL 2.0//EN" " <smil xmlns=" xml:lang="en" title="picture-in-picture Television"> <head> <layout> <toplayout width="320px" height="240px"> <region id="main-video" left="0%" top="0%" width="100%" height="100%"> <region id="corner-video" left="67%" top="67%" width="33%" height="33%" fit="scale" soundlevel="0%"/> </region> </toplayout> </layout> </head> <body> <par> <video id="chameleon-video" src="chameleon.mpg" alt="an animated chameleon" region="main-video"/> <video id="earthquake-video" src="earthquake.mpg" alt="san Fransisco earthquake aftermath" region="corner-video" end="chameleon-video.end"/> </par> </body></smil> Kuva ja esimerkki: C. Forno 72

9 è è è Web & tekstiformaatit 4.8 Lopuksi: tekniset menetelmät ja saavutettavuustyö Käyttäjien, käyttötapojen ja käyttökelpoisten sovellusten tuntemus on saavutettavuustyön perusta, mutta se ei vielä yksin riitä: tarvitaan suunnitteluosaamista koska - kyse on myös esim. verkkosovellusten menetelmien tuntemisesta teknisellä tasolla (esim. monikanavajulkaisu) ja esim. XMLtekstiformaattien teknisten saav.ominaisuuksien osaamisesta (esim. SVGdokumentin suunnittelu tekstivastineiden näkökulmasta)...muuten käy niin että juututaan puhumaan saavutettavuudesta yläkäsitteiden tasolla, tavalla, jolla ei ole merkittäviä vaikutuksia (verkko)sovelluksen loppukäyttäjän näkökulmasta -...eikä osata esim. arvioida tuotantotyön todellisia kustannuksia Standardoitujen XML-tekstiformaattien ja esim. näiden selaintoteutusten asteittainen kehittyminen (eri tahdissa) asettavat erittäin suuria haasteita käytännön saavutettavuustyölle 73

10 è è è Web & tekstiformaatit 4.9 Rajaus (tenttilukijoille tiedoksi) Keskeistä on nyt ymmärtää verkkosovellusten teknisen perustan ja tuotantotyön, sekä saavutettavuusohjeistuksen välinen suhde (muuten saav. jää yläkäsitteiden tasolla ohueksi) Itse saavutettavuusohjeet eivät kuitenkaan juuri opeta menetelmätason osaamista (koska ne on rajattu lopputuloksen arviointiin) - vrt. XHTML-perhe vs. HTML-perusteet ("kotisivun osaavat kaikki tehdä") Tentissä ei oleteta/vaadita seuraavien tekniikoiden yksityiskohtaista hallintaa - PHP, XML/XSL/XSLT, XForms, SVG, SMIL, tiedon formaali mallinnus...mutta koko homman idea ja riippuvuudet olisi syytä ymmärtää Asioita opetetaan tarkemmin osana esim. opintojaksoja HM ohjelmointi, Rakenteiset dokumentit ja Rakenteisten dokumenttien jatkokurssi 74

11 5 Pari sanaa palvelutuotannosta Tarkastelu yksittäisten verkkosivujen tasalla ei luo realistista kuvaa informaation saavutettavuuden haasteista. Tarkastellaan seuraavaksi palvelutuotannon lähtökohtia pelkistettyjen esimerkkien valossa. 75

12 5.1 Välisoitto (Verkkopalvelun) tuotanto kiteytyy viime kädessä lukuisten yksityiskohtien hoitamiseksi (joista eräs on WWW-sivujen tuottaminen) Pienen sovelluksen voi toteuttaa "lähes miten vain" Realistisen kokoisten sovellusten tuottamisessa keskeistä on työpanoksen kohdistamisen oikein (lue: turhaa käsityötä tulee välttää) 76

13 5.2 Pieni sovellusesimerkki: Opettajan käyntikortti Halutaan esittää seuraavat tiedot "verkossa":? Opettajan käyntikortti: Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Matematiikan laitos, Hypermedialaboratorio Sähköposti: Huone: TD303 Opetusala: Hypermedia Opintojaksot: saavutettavuus, rakenteiset dokumentit, rakenteisten dokumenttien jatkokurssi,... Miten käytännössä? (Entäpä jos muille opettajille tehtäisiin vastaavat?) 77

14 5.3 Toteutusvaihtoehtoja 1. Staattinen palvelu käsityönä: kirjoitetaan sivut esim. käsin tekstieditorilla (tai sivupohjaisesti Web-editorilla) 2. Dynaaminen palvelu template-tekniikalla: sovellus tuotetaan dynaamisesti skriptikielen avulla (esim. PHP+MySQL) 3. Verkkopalvelu julkaisuprosessin tuloksena: sovelluksen tietosisältö ylläpidetään esim. rakenteisina dokumentteina joista sisältö prosessoidaan/tulostetaan eri medioihin sopivaan muotoon (esim. XML+XSLT) Käytännössä verkkosovellusten toteutus yhdistelee yleensä kaikkia em. vaihtoehtoja (ja käsityötä tarvitaan ainakin palvelun suunnittelun, ohjelmoinnin, mediaobjektien käsittelyn ja teknisen kirjoittamisen puitteissa) Palvelut voivat sisältää myös mm. loogisia sääntöjä 78

15 5.4 Toteutustapa #1: Staattinen sivu käsityönä Suoraviivaisin tapa on kirjoittaa sovellus käsin tai sopivalla WWW-editorilla sivu sivulta (edistynyt tuotantoympäristö voi myös sisältää mallipohjia tms.) Perusidea: Tuotetaan (X)HTML-koodia esim. tekstieditorilla Kysymyksiä: - Kuinka paljon sisältöä on, onnistuuko tuotanto ja ylläpito käsin? - Osataanko kaikki suunnitella ennen käyttökokeita? (Saavutettavuus?) Hyviä ja huonoja puolia: - Nopeasti alkuun mutta sovellus heikosti hallittavissa volyymin kasvaessa - Kaikki sovelluksen piirteet periaatteessa täysin räätälöitävissä, mutta esim. resurssisyistä johtuen, sovellus rämettyy helposti (esim. päivitykset ja versiointi, korjaukset, systemaattiset muutokset) - Tiedon esitystapa pitää käytännössä suunnitella täysin valmiiksi ennen toteutusta, täysin staattinen toteutus 79

16 5.5 Ettei totuus unohtuisi: verkkosivuista verkkopalveluun Verkkopalvelun toteuttamisessa on poikkeuksetta kaksi näkökulmaa: - sovellus toimii loppukäyttäjän näkökulmasta ( saavutettavuus ja käyttökelpoisuus) - toteutus- ja ylläpitokustannukset ovat järkeviä ( tuotantotyön menetelmät) Käytännössä verkkopalvelu on myös aina osa suurempaa kokonaisuutta, mistä seuraa omia reunaehtojaan (erit. tekn. tuotannon ja ylläpidon skaalautuvuus ja palvelutuotanto sisällön osalta) Toiminta verkossa Verkkopalvelu Verkkopalvelun tuottaminen Toiminta verkon takana (lue: sisältö) Taustaorganisaation palvelu Taustaorganisaation palvelutuotanto 80

17 5.6 Palvelutuotanto (RUP-jäsennys) ja saavutettavuus Development process (recursive step) Inception - rationale - scope - success criteria Elaboration - requirements - analysis & design - baseline architecture - construction plan Construction Transition - testing, tuning, training "Kaikkien muutostöiden hinta" nousee tuotantoprojektin edetessä Jos haluamme optimoida resurssien käytön ja maksimoida lopputuloksen: - saavutettavuus (WAI-ohjeet) tulee selkeästi ottaa jo määrittelyssä huomioon yhtenä tavoitteena muiden mukana (myös ylläpidon osalta) - suunnittelussa on huomioitava sekä WAI-ohjeet että WAI-tekniikat (reunaehdot ja rajoitteet) - perustaso ja testaamisen mittarit selvitetään jo aluksi 81

18 5.7 Verkkopalvelun tyypillinen suunnittelu Harva palvelu koostuu yhdestä sivusta. Verkkopalvelu jäsennetään usein (käyttäjälle tarjotulta näkymältään) puumaiseksi rakenteeksi osioittain tai toiminnoittain (ylläpidon ja ymmärrettävyyden takia). Tulos: - palvelulla on tietty yleisjäsennys ja esim. hakutoiminto ( "navigointi") - asiasisältö (esim. aihealueittain) välittyy sivupohjien osoittaman jäsennyksen keinoin ( "viestiminen") - palvelu sisältää dynaamisia osia: palvelun jäsennys, esitystapa, sisältö tai toiminnallisuus saattaa vaihdella tai muuttua ( "vuorovaikutus") Uutiset Ohjelmoitava palvelualusta <?...?> Etusivu Artikkelit Uutiset Artikkelit Ryhmätyö... Ryhmätyö <?...?> <?...?> <?...?> 82

19 5.8 Tuotantotyön laskuoppia (mihin resurssit menevät?) Miksi palvelutuotannon mekaaninen hallittavuus on tärkeää? Triviaali esimerkki: palveluorganisaation yksinkertainen verkkopalvelu jossa työntekijöiden käyntikortit, tehtäväkuvaukset ja organisaation yleisinfo - N työntekijää, M tehtävää, kukin hoitaa T tehtävää, yleisinfossa etusivu, ohje, tehtäväkuvaukset ja sivukartta (sisällysluettelo), ts. 3 perussivua Peruskoulun laskuoppia, arvioidaan alarajoja (esim. N=5, M=15, T=4): - palvelussa on N+M+3 sivua tms. (23) - kunkin työntekijän sivulla on 1+T linkkiä (4), tehtävissä 1+N*T/M linkkiä (~2.3) ja sivukartassa N+M+2 linkkiä (22) - palvelussa on N*(1+T) + M*(1+N*T/M) + (N+M+2) linkkiä (127) - laskuissa ei ole mukana murupolkuja, hakutoimintoa, jne. (!) Tuotannon resursointi (versiointi ja muutokset?), ylläpito (sisällön eheys ja virheettömyys?),...mihin aikaa jää? Jääkö saavutettavuustyölle? 83

20 5.9 Huomioita saavutettavuustyöstä Matkaketjun hengessä, saavutettavuuden tulisi tietenkin toteutua koko palvelun osalta; - "saavutettava verkkopalvelu" voi hyvin hyödytön ellei palvelun varsinainen sisältö ole saavutettavissa (riippuvuudet vrt. esim. transaktion vahvistaminen paperikirjeellä johon allekirjoitus rapussa B2) Teknisen suunnittelun rakenteita kannattaa tietenkin hyödyntää saavutettavuustyössä: - verkkopalvelun arviointia ja kehittämistä kannattaa järkeistää arvioimalla saavutettavuutta sovelluksen verkkosivujen ja sivupohjien perusteella - (kognitiivinen) saavutettavuusarviointi kannattaa jakaa osiin myös esim. yleisrakenteen ja aihealueittaisen sisällön kesken, jne. Palvelutuotannon hyvä hallittavuus ("ohjelmoitavuus") mahdollistaa palvelun saavutettavuuden systemaattisen ja taloudellisen kehittämisen (profilointi?) 84

21 5.10 Toteutustapa #2: Dynaaminen sivu template-tekniikalla Sovelluksen "ohjelmoitavuus" paranee esim. mallipohjien käytöllä Tietomalli Lähdedokumentit Perusidea: sovellus tuotetaan dynaamisesti skriptikielen avulla (esim. PHP) Kysymyksiä: - Minne sivuilla näytettävä tieto talletetaan? (Tietokantaan) - Tarvitaanko dynaamisuutta? Riittääkö palvelimen teho? Mitä lisäarvoa ohjelmakoodilla haetaan? (Keksitäänkö pyörä uudelleen?) Hyviä ja huonoja puolia: - Nopeasti alkuun, lisäarvot suunnittelun myötä, volyymin kasvaessa työn painopiste siirtyy palvelun abstrahointiin ja esim. tietokantaohjelmointiin - Sovelluksen piirteet räätälöitävissä, myös vuorovaikutteisuus (yleisessä tapauksessa sivupohja-ajattelu on vain esim. ohjelmistonäkymä [view]) 85

22 5.11 Tuotannon näkökulma: (X)HTML on julkaisuformaatti Vaikka HTML-dokumentteja voi kirjoittaa suoraan tekstieditorilla, laajemmat sivustot tuotetaan hallittuun sisällöntuotantoprosessiin nojautuen: - sisältö kuvataan mediariippumattomasti sopivalla XMLsanastolla (+mediaobjektit) - kutakin julkaisumediaa (esim. HTML) kohti kirjoitetaan formatointiohje(lma tai tyyli) - käsikirjoitus formatoidaan kunkin median mukaisesti julkaisuprosessin yhteydessä ( monikanavajulkaisu) - jälkikäsittelyä pyritään välttämään, ylläpito, versiointi jne. hoidetaan keskitetysti 86

23 5.12 Monikanavajulkaisun perusidea Keskitetty ja hallittu sisällöntuotanto ja ylläpito, mekaaninen julkaisu Voi sisältää myös interaktiivisia osia yms. (Multi-Channel Publishing, Single Sourcing,..) XHTML käsikirjoitus Mediaobjektit SMIL XML 1.0 SVG PNG XLink XQuery XSL/FO XSLT XSLT CSS PDF CSS Sovellus #1 Sovellus #2 Sovellus #3 87

24 5.13 Toteutustapa #3: Sivu julkaisuprosessin tuloksena Suunnitelmallisempi lähestymistapa on mallintaa sovelluksen tiedot ja tietojen julkaisuprosessi Tietomalli Lähdedokumentit formatointi Tulosdokumentit Idea: Mallinnetaan data ja määritellään datan esitystavat Kysymyksiä: - Miten käsikirjoituksen (lähdedokumentin) tai tietokannan tiedot valitaan? - Onko sovellus tarpeeksi laaja jotta systemaattisen lähestymistavan edut realisoituvat? Hyviä ja huonoja puolia: - Työ alkaa selkeällä suunnitteluvaiheella, sovelluksen piirteet keskitetysti hallittavissa, mutta vuorovaikutteisuuden toteuttaminen edellyttää yhä esim. mallipohjatekniikoita, "ei räätälöintiä, geneerinen ratkaisu" 88

25 5.14 Saavutettavuusohjeistus vs. tekniikan mahdollisuudet Verkkopalvelun toteuttamisen menetelmät asettavat esim. verkkosisällön saavutettavuusohjeistuksen oikeaan perspektiiviin: - periaatteelliset mahdollisuudet (menetelmät, tekniikat, laitteet) - käytännölliset rajoitukset (tuotannon optimointi, mainstreaming, inhorealismi esim. sisällön ja ylläpidon rämettymisen suhteen, jne.) Normatiivinen verkkosisällön saavutettavuusohjeistus on pitkälti kirjoitettu "toteutustavan #1 hengessä" -...koska standardoinnin näkökulmasta rajaus on perusteltu -...mutta toteuttajan (ja arvioijan) pitää ottaa kantaa prosesseihin (ts. WAI-mittaristoa tarvitaan mutta se ei vielä yksin riitä) 89

26 5.15 "Tuotantoesimerkkien" rakenne ja viittaukset (1/2) Tietomalli ja tiedon esitystapa Käsityön määrä ja laatu Palvelinpään vaatimukset Saavutettavuusohjeistuksen ala! Välineet ja kirjoittajien ohjeistus #1: Käsityö ope-kkortti.html ope-kkortti.css #2: Template-tekniikka ope-kkortti.css ope-kkortti-tiedot.txt ope-kkortti.php ope-kkortti_phpfunc.php 90

27 5.16 "Tuotantoesimerkkien" rakenne ja viittaukset (2/2) #3: (Monikanavainen) julkaisuprosessi ja julkaisuputket (nyt kaikki Web-sivuja) ope-kkortti.css ope-kkortti-tiedot.xml teacher-single-html.xsl out.html teacher-all-html.xsl out2.html teacher-table-html.xsl out3.html teacher-single-php.xsl out4.php ope-kkortti_phpfunc.php... 91

3.27 "Tuotantoesimerkkien" rakenne ja viittaukset (1/2)

3.27 Tuotantoesimerkkien rakenne ja viittaukset (1/2) 3.27 "Tuotantoesimerkkien" rakenne ja viittaukset (1/2) Tietomalli ja tiedon esitystapa Käsityön määrä ja laatu Palvelinpään vaatimukset Saavutettavuusohjeistuksen ala! #1: Käsityö ope-kkortti.html ope-kkortti.css

Lisätiedot

Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet. 3.1 Välisoitto

Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet. 3.1 Välisoitto 3.1 Välisoitto Tekniikka on todellinen hengen voitto aineesta, mutta joskus tekniikka näyttää silti saavan ihmisistä yliotteen Teknologian tarjoamien mahdollisuuksien ja sisältämien rajoitteiden osaaminen

Lisätiedot

3.11 HTML-dokumentin ulkoasu?

3.11 HTML-dokumentin ulkoasu? 3.11 HTML-dokumentin ulkoasu? Rakenteisen dokumentin perusidea: - HTML-dokumentin rakenne kuvailee dokumentin tietosisällön -...jonka ulkoasun ja toiminnallisuuden (tai esitystavan!) sovellus päättää (esim.

Lisätiedot

3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet

3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet è è è Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet 3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet Saavutettavuuden toteuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti tietoa laitteista ja sovelluksista, käyttäjistä ja

Lisätiedot

XML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys

XML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys johdanto, uusimmat standardit ja kehitys Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: on W3C:n suosittama

Lisätiedot

3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet

3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet 3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet Saavutettavuuden toteuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti tietoa laitteista ja sovelluksista, käyttäjistä ja käyttötavoista, sekä tekniikasta. Tekniikasta on

Lisätiedot

10 Pieni datalähtöinen sovellusesimerkki

10 Pieni datalähtöinen sovellusesimerkki 10 Pieni datalähtöinen sovellusesimerkki XSL mahdollistaa erilaisten XML:ää tukevien välineiden hyödyntämisen osana omia sovelluksia. Julkaisutoiminnan näkökulmasta mielenkiintoisia (ja opiskelun kannalta

Lisätiedot

Paikkatiedot ja Web-standardit

Paikkatiedot ja Web-standardit Paikkatiedot ja Web-standardit Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide

Lisätiedot

9.16 XSLT ja nimiavaruudet (1/3): literaali oletusnimiavaruus

9.16 XSLT ja nimiavaruudet (1/3): literaali oletusnimiavaruus 9.16 XSLT ja nimiavaruudet (1/3): literaali oletusnimiavaruus XSL-muunnos voi tietenkin tuottaa myös tiettyyn nimiavaruuteen liittyviä kohdedokumentteja (tarvitaan aina jo esim. XHTML-sovelluksissa!) Helpoimmillaan

Lisätiedot

Semanttinen Web. Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto

Semanttinen Web. Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Semanttinen Web Ossi Nykänen ossi.nykanen@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä "Semanttinen Web" Sisältö Konteksti: W3C, Web-teknologiat

Lisätiedot

W3C ja alueellinen standardointi

W3C ja alueellinen standardointi W3C ja alueellinen standardointi Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C on kansainvälinen konsortio

Lisätiedot

Verkkopalveluiden saavutettavuus

Verkkopalveluiden saavutettavuus Verkkopalveluiden saavutettavuus Puhuja: Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto Paikka: Helsinki, Tieteiden talo, 24.3.2011 Johdanto Verkkopalvelun saavutettavuus

Lisätiedot

W3C-teknologiat ja yhteensopivuus

W3C-teknologiat ja yhteensopivuus W3C-teknologiat ja yhteensopivuus Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C asettaa

Lisätiedot

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto Terveyden

Lisätiedot

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Semanttinen Web Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: Semanttinen Web (SW) on

Lisätiedot

XML, standardointi ja kehitys

XML, standardointi ja kehitys XML, standardointi ja kehitys Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: XML on W3C:n suosittama perhe tekstiformaatteja

Lisätiedot

W3C ja Web-teknologiat

W3C ja Web-teknologiat W3C ja Web-teknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen

Lisätiedot

W3C & verkkojulkaisun standardit

W3C & verkkojulkaisun standardit W3C & verkkojulkaisun standardit Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C)

Lisätiedot

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 5/8: Mediaelementit Edellinen

Lisätiedot

Kurssin aloitus. AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola

Kurssin aloitus. AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola Kurssin aloitus AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola English Summary The lectures will be held in Finnish The slides are in Finnish, too All other material is in English The course book

Lisätiedot

Sisältö. XML, XHTML ja CSS XML XML. XML:n ja HTML:n ero. XML kieliä XML XHTML CSS XSL. T Hypermediadokumentin laatiminen 2002

Sisältö. XML, XHTML ja CSS XML XML. XML:n ja HTML:n ero. XML kieliä XML XHTML CSS XSL. T Hypermediadokumentin laatiminen 2002 , XHTML ja CSS T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen 2002 XHTML CSS XSL Sisältö EXtensible Markup Language W3C Recommendation helmikuu 1998 SGML:n osajoukko Standard Generalized Markup Language Kevyempi

Lisätiedot

Dokumenttien tietosisällön hallinta

Dokumenttien tietosisällön hallinta Dokumenttien hallinta & Tietojohtaminen 3. rinnakkaisteema: Dokumenttien tietosisällön hallinta Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto

Lisätiedot

Ohjeita informaation saavutettavuuteen

Ohjeita informaation saavutettavuuteen Ohjeita informaation saavutettavuuteen Tarkoitus Kasvattaa tietoisuutta ja lisätä esteettömän informaation aiheen näkyvyyttä ja sen merkitystä elinikäisen tasapuolisen oppimisen mahdollisuuksista Tukea

Lisätiedot

3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet

3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet 3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet Saavutettavuuden toteuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti tietoa laitteista ja sovelluksista, käyttäjistä ja käyttötavoista, sekä tekniikasta. Tavoitteenamme

Lisätiedot

Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.

Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta. 3 HTML ja XHTML Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Hajautettu tietokanta. Hajautuksen hyötyjä

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Hajautettu tietokanta. Hajautuksen hyötyjä Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Hajautettu tietokanta Hajautettu tietokanta Jokainen hajautettu tietokanta muodostaa oman kokonaisuutensa Loogisesti yhtenäinen data on hajautettu tietokantoihin (eri

Lisätiedot

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 1/8: Informaation esitystapa

Lisätiedot

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ SISÄLTÖ Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet uusien tietoteknisten menetelmien ja välineiden hyödyntämiseen.

Lisätiedot

Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus

Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t 11.3.2014 29.4.2014 Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus Lähiopetuksen jäkeen harjoitustyö ja tentti Aulikki Hyrskykari

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat. JSP ja XML Harri Laine 1

Digitaalisen median tekniikat. JSP ja XML Harri Laine 1 Digitaalisen median tekniikat JSP ja XML 28.4.2004 Harri Laine 1 JSP hyvin lyhyesti JSP on Java-pohjainen skriptikieli JSP:llä laadittu sivu käännetään java-servletiksi (sivun toteutus vastaa servlettiluokan

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat. JSP ja XML

Digitaalisen median tekniikat. JSP ja XML Digitaalisen median tekniikat JSP ja 28.4.2004 Harri Laine 1 JSP hyvin lyhyesti JSP on Java-pohjainen skriptikieli JSP:llä laadittu sivu käännetään java-servletiksi (sivun toteutus vastaa servlettiluokan

Lisätiedot

W3C: teknologia ja (tieto)yhteiskunta

W3C: teknologia ja (tieto)yhteiskunta W3C: teknologia ja (tieto)yhteiskunta Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium

Lisätiedot

10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri

10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri 10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri è è è 10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri WWW on ylivoimaisesti suosituin hypertekstijärjestelmä. Käydään seuraavaksi läpi nykyaikaisen WWW-arkkitehtuurin perusteet. Vuonna

Lisätiedot

Mitä direktiivi käytännössä velvoittaa?

Mitä direktiivi käytännössä velvoittaa? Mitä direktiivi käytännössä velvoittaa? Web Content Accessibility Guidelines - Verkkosisällön saavutettavuusohjeet Timo Övermark Tapio Haanperä http://papunet.net/saavutettavuus WCAG 2.1 - Verkkosisällön

Lisätiedot

Saavutettavuus, syksy 2004

Saavutettavuus, syksy 2004 Saavutettavuus, syksy 2004 7307005 Saavutettavuus, 2 ov, vuonna 2004 opetetaan syksyn 2. periodilla Kotisivu: Luennot: Harjoitukset: Suoritustapa: http://matriisi.ee.tut.fi/hmopetus/saav/index.html MA

Lisätiedot

VYPEdit verkkosivualusta SVY-toimijoille

VYPEdit verkkosivualusta SVY-toimijoille VYPEdit verkkosivualusta SVY-toimijoille www.vy.fi/admin/vypedit TieVie 26.8.2005 Hely Lahtinen VypEdit sisällönhallintajärjestelmällä voi www.vy.fi/admin/vypedit tuottaa ja ylläpitää www-sivustoja SVY:n

Lisätiedot

XML, XHTML ja CSS. T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Mikko Pohja

XML, XHTML ja CSS. T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Mikko Pohja XML, XHTML ja CSS T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen Mikko Pohja Sisältö XML Yleensä Eri kieliä XHTML CSS XSL XML EXtensible Markup Language W3C Recommendation helmikuu 1998 SGML:n osajoukko Standard

Lisätiedot

2. PEHMEÄ XHTML XRAJAHTML

2. PEHMEÄ XHTML XRAJAHTML Luennot 1. Intro 2. PEHMEÄ XHTML XRAJAHTML Dokumentin (matalan tason) rakenne DOCTYPE ja merkistökoodaukset Elementtien syvät rajat 3. CSS 4. JavaScript 5. JavaScript-kirjastot & AJAX 6. Käytettävyys &

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702)

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Saavutettavuus > Tapio Haanperä Saavutettavuusasiantuntija tel

Saavutettavuus > Tapio Haanperä Saavutettavuusasiantuntija tel Saavutettavuus > Tapio Haanperä Saavutettavuusasiantuntija tel. 0505588666 www.papunet.net/saavutettavuus GOOD DESIGN ENABLES BAD DESIGN DISABLES WCAG 2.x - Verkkosisällön saavutettavuusohjeet World Wide

Lisätiedot

W3C, Web-teknologiat ja XML

W3C, Web-teknologiat ja XML W3C, Web-teknologiat ja XML Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: XML on W3C:n

Lisätiedot

WWW-Sivustojen suunnittelu. Miten WWW toimii. Suunnittelun lähtökohdat 14.10.2010

WWW-Sivustojen suunnittelu. Miten WWW toimii. Suunnittelun lähtökohdat 14.10.2010 WWW-Sivustojen suunnittelu Miten WWW toimii Web-selain hakee Web-sivun HTML-kielisen kuvauksen Sivuun liittyvät kuvat (jpeg, gif, png) Sivuun liittyvät muut elementit Palvelimen URL-osoite esim. http://www.metropolia.fi

Lisätiedot

Saavutettavat verkkosivut Miten ne tehdään?

Saavutettavat verkkosivut Miten ne tehdään? Saavutettavat verkkosivut Miten ne tehdään? Timo Övermark Kehitysvammaliitto Kuntamarkkinat 13.9.2018 Sisältö Lainsäädännön vaatimusten taustaa Saavutettavuusvaatimukset Sivuston suunnittelu alusta asti

Lisätiedot

WWW-Sivustojen suunnittelu

WWW-Sivustojen suunnittelu WWW-Sivustojen suunnittelu Miten WWW toimii Web-selain hakee Web-sivun HTML-kielisen kuvauksen Sivuun liittyvät kuvat (jpeg, gif, png) Sivuun liittyvät muut elementit Palvelimen URL-osoite esim. http://www.metropolia.fi

Lisätiedot

4 Verkkosisällön saavutettavuus

4 Verkkosisällön saavutettavuus 4 Verkkosisällön saavutettavuus Verkkosisällön saavutettavuus on informaation saavutettavuuden erikoistapaus. Verkkosisällön saavutettavuus kohdistaa huomionsa verkkopalvelun käyttöliittymärajapintaan

Lisätiedot

H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki 13.9.2006

H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki 13.9.2006 H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut Janne Käki 13.9.2006 Mikä ihmeen HTML? HyperText Markup Language hypertekstiä eli toisiinsa linkitettyjä dokumentteja merkintäkieli, perustuu erilaisiin

Lisätiedot

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 6/8: Navigoinnin tukeminen Edellinen

Lisätiedot

VisualStudio Pikaopas, osa 1: WEB sivujen suunnittelu

VisualStudio Pikaopas, osa 1: WEB sivujen suunnittelu HAAGA HELIA/IltaTiko ICT2TD005: Ohjelmisto suunnittelutaito 1 VisualStudio Pikaopas, osa 1: WEB sivujen suunnittelu Tämä pikaopas opastaa käyttämään VisualStudion web sivujen suunnittelu ja toteutusominaisuuksia.

Lisätiedot

H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki

H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut Janne Käki 13.9.2006 Mikä ihmeen HTML? HyperText Markup Language hypertekstiä eli toisiinsa linkitettyjä dokumentteja merkintäkieli, perustuu erilaisiin

Lisätiedot

582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus

582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus 582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus Sisältö Mikä on web-sovellus? Selaimen rooli web-sovelluksessa Palvelimen rooli web-sovelluksessa Aineistopyynnöt Tiedon välittäminen

Lisätiedot

SAS:in uudet grafiikkaominaisuudet. Ari Toikka 16.11.2009

SAS:in uudet grafiikkaominaisuudet. Ari Toikka 16.11.2009 SAS:in uudet grafiikkaominaisuudet Ari Toikka 16.11.2009 Grafiikan tuottamisessa SAS:illa on kysymys tuotannon automatisoinnista Idea SAS:sin käytössä grafiikan tuottamiseen on korvata käsityö SAS-ohjelmalla,

Lisätiedot

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 7/8: Tekninen toteutus Edellinen

Lisätiedot

T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Sisältö. Tavoitteet. Mitä on www-ohjelmointi? Arkkitehtuuri (yleisesti) Interaktiivisuuden keinot

T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Sisältö. Tavoitteet. Mitä on www-ohjelmointi? Arkkitehtuuri (yleisesti) Interaktiivisuuden keinot T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen -Ohjelmointi Peruskäsitys www-ohjelmoinnin kentästä Tekniikat interaktiivisuuden toteuttamiseen tekniikat tekniikat Tietokannat Juha Laitinen TKK/TML juha.laitinen@hut.fi

Lisätiedot

XML-pohjaiset rakennemäärittelyt

XML-pohjaiset rakennemäärittelyt -pohjaiset rakennemäärittelyt Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: -perustainen kommunikointi edellyttää

Lisätiedot

Oulun seudun ammattikorkeakoulu Aineistojen polku kirjastoon > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Oulun seudun ammattikorkeakoulu Aineistojen polku kirjastoon > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Oulun seudun ammattikorkeakoulu Aineistojen polku kirjastoon > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

CQRS, -ES, PACS, DICOM, WTF?

CQRS, -ES, PACS, DICOM, WTF? CQRS, -ES, PACS, DICOM, WTF? 27.2.2014 Ajankohtaisuuksia harjoitustyöhön liittyen http://www.hs.fi/terveys/tutkimus+veri+paljastaa+riskin+kuolla+seur aavan+viiden+vuoden+aikana/a1393301682104 Vähän vanhempia

Lisätiedot

Muutama sana saavutettavuudesta Virpi Jylhä, Näkövammaisten liitto ry

Muutama sana saavutettavuudesta Virpi Jylhä, Näkövammaisten liitto ry Muutama sana saavutettavuudesta 22.10.2018 Virpi Jylhä, Näkövammaisten liitto ry Esteettömyys - saavutettavuus Esteettömyys Rakennettu ympäristö Laitteet Saavutettavuus Verkkosivut Käyttöliittymät Sovellukset

Lisätiedot

Avoimet standardit ja arkistointi

Avoimet standardit ja arkistointi Avoimet standardit ja arkistointi Ossi Nykänen ossi@w3.org Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto 1 Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C)

Lisätiedot

StanForD-XML. Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen

StanForD-XML. Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen Projektiryhmä StanForD-XML Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen Rahoittajat Koskitukki Oy, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pölkky Oy, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Vapo Timber Oy, Yksityismetsätalouden

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) AJAX, Asynchronous JavaScript And XML. AJAX, Asynchronous JavaScript And XML

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) AJAX, Asynchronous JavaScript And XML. AJAX, Asynchronous JavaScript And XML Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Ajax 2000-luvun alkuvuosina selainsotien rauhoituttua ohjelmistotalot alkoivat kehittää selainten luoman uuden ohjelmointiympäristön käyttötapoja. Syntyi AJAX (Asynchronous

Lisätiedot

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 8/8: Esteettömyys Edellinen osa-alue

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

AJAX-konsepti AJAX. Asynkronisuus. Nykyisten web-ohjelmien ongelmia. Asynchronous JavaScript And XML

AJAX-konsepti AJAX. Asynkronisuus. Nykyisten web-ohjelmien ongelmia. Asynchronous JavaScript And XML AJAX-konsepti AJAX Asynchronous JavaScript And XML Viimeisin muoti-ilmiö web-ohjelmoinissa, termi Ajax tuli käyttöön vuoden 2005 aikana Joukko teknologioita, joiden avulla voidaan toteuttaa uudenlaisen

Lisätiedot

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 %

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOS.FI JA SAAVUTETTAVUUS EMILIA HANNULA & KIRSI MÄKINEN

MAANMITTAUSLAITOS.FI JA SAAVUTETTAVUUS EMILIA HANNULA & KIRSI MÄKINEN MAANMITTAUSLAITOS.FI JA SAAVUTETTAVUUS EMILIA HANNULA & KIRSI MÄKINEN MAANMITTAUSLAITOS Maa- ja metsätalousministeriön alainen virasto Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjen tietoja,

Lisätiedot

Luento 13: XML langattomissa päätelaitteissa

Luento 13: XML langattomissa päätelaitteissa Luento 13: XML langattomissa päätelaitteissa AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja langattomat teknologiat WAP Wireless Markup Language (WML) rakenne esimerkki WML:n ja HTML:n erot

Lisätiedot

Prosessiajattelu. Organisaation prosessikuvaus - CMMI. Prosessikuvaukset ja elinkaarimallit. Organisaation prosessien määritys CMMI käytänteet

Prosessiajattelu. Organisaation prosessikuvaus - CMMI. Prosessikuvaukset ja elinkaarimallit. Organisaation prosessien määritys CMMI käytänteet Organisaation prosessikuvaus - CMMI Prosessikuvaukset ja elinkaarimallit Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 7.2.2007 Level5 Level4 Level3 Requirements Development Technical Solution Product Integration

Lisätiedot

Ohjelmistojen suunnittelu

Ohjelmistojen suunnittelu Ohjelmistojen suunnittelu 581259 Ohjelmistotuotanto 154 Ohjelmistojen suunnittelu Software design is a creative activity in which you identify software components and their relationships, based on a customer

Lisätiedot

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys WWW-OHJELMOINTI 1 WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus SGML, XML, HTML WWW-selaimen sovellusohjelmointi WWW-palvelimen sovellusohjelmointi Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 26.10.2000

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka monivalinta aihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka monivalinta aihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka monivalinta aihio > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Maanmittauslaitos.fi ja saavutettavuus

Maanmittauslaitos.fi ja saavutettavuus 1 Maanmittauslaitos.fi ja saavutettavuus Miten saavutettavuus otetaan huomioon verkkosivu-uudistuksessa ja sen jälkeen Johanna Ujainen 16.11.2017, #saavuta2017-seminaari 2 Maanmittauslaitos Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Opintopolun esteettömyyshaasteet

Opintopolun esteettömyyshaasteet Opintopolun esteettömyyshaasteet Saavutettava tieto- ja viestintäympäristö suosituksen julkaisuseminaari 31.3.2014 Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Palvelun visio Kaikki tieto koulutuksesta kaiken

Lisätiedot

W3C, XML ja sovellukset

W3C, XML ja sovellukset W3C, XML ja sovellukset Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: XML on W3C:n suosittama perhe tekstiformaatteja

Lisätiedot

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 2/8: Informaation luotettavuus

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Integraation tavoitteita Lähtökohta Web-palvelut Asiakasrekisteri ERP, Tuotannon ohjaus Tuotanto Myynti Intranet Extranet? CRM Johdon tuki Henkilöstö Kirjanpito Palkanlaskenta

Lisätiedot

Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin

Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin TEKNILLINEN KORKEAKOULU / VAASAN YLIOPISTO Diplomityöesitelmä Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin Timo Ahola 2006 Web sovellus Web palvelut joiden avulla laite voidaan liittää

Lisätiedot

XPages käyttö ja edut Jarkko Pietikäinen toimitusjohtaja, Netwell Oy

XPages käyttö ja edut Jarkko Pietikäinen toimitusjohtaja, Netwell Oy IBM Collaboration Forum ٨.٣.٢٠١١ XPages käyttö ja edut Jarkko Pietikäinen toimitusjohtaja, Netwell Oy ٢٠١١ IBM Corporation Domino-sovelluskehitys Nopea kehitysympäristö (Rapid application development,

Lisätiedot

vero.fi: Hankinnasta ylläpitoon Miten varmistaa saavutettavuus?

vero.fi: Hankinnasta ylläpitoon Miten varmistaa saavutettavuus? vero.fi: Hankinnasta ylläpitoon Miten varmistaa saavutettavuus? käytettävyys käyttökokemus ihmiskeskeiset suunnittelumenetelmät asiakasymmärrys ymmärrettävyys helppous nopeus yksinkertaisuus selkeys saavutettavuus

Lisätiedot

Luento 12: XML ja metatieto

Luento 12: XML ja metatieto Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Copyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet

Copyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet Copyright by Haikala Ohjelmistotuotannon osa-alueet Ohjelmiston elinkaari 1. Esitutkimus, tarvekartoitus, kokonaissuunnittelu, järjestelmäsuunnittelu (feasibility study, requirement study, preliminary

Lisätiedot

Neoxen Systems on suomalainen ohjelmistotalo. Olemme erikoistuneet tiedon- ja oppimisen hallinnan ratkaisuihin.

Neoxen Systems on suomalainen ohjelmistotalo. Olemme erikoistuneet tiedon- ja oppimisen hallinnan ratkaisuihin. Neoxen Systems Tietoja meistä Neoxen Systems on suomalainen ohjelmistotalo. Olemme erikoistuneet tiedon- ja oppimisen hallinnan ratkaisuihin. Perustettu 2002 Turku Science Parkissa Toiminta kansainvälistä

Lisätiedot

W3C ja Web-teknologiat

W3C ja Web-teknologiat W3C ja Web-teknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Oulun kaupungin verkkosivuston saavutettavuuden arviointi (WCAG 2.0)

Oulun kaupungin verkkosivuston saavutettavuuden arviointi (WCAG 2.0) Oulun kaupungin verkkosivuston saavutettavuuden arviointi (WCAG 2.0) 1. Verkkopalvelun arvioija Papunet-verkkopalveluyksikkö / Sami Älli 2. Arvioinnin tilaaja Papunet-verkkopalveluyksikkö 3. Arvioinnin

Lisätiedot

Mainonnanhallinta Käyttöopastus. Tekniikka. Olli Erjanti. 8.4.2008 Mediareaktori

Mainonnanhallinta Käyttöopastus. Tekniikka. Olli Erjanti. 8.4.2008 Mediareaktori Mainonnanhallinta Käyttöopastus Tekniikka EmediateAd 3.7 Olli Erjanti Oppaassa käydään läpi seuraavaa: Mainospaikkojen luonti html-sivupohjaan Mainoskampanjan keskeytys teknisten tai muiden ongelmien vuoksi

Lisätiedot

TYPO3 - Open Source Enterprise CMS

TYPO3 - Open Source Enterprise CMS TYPO3 - Open Source Enterprise CMS TYPO3 on yritysten tarpeisiin suunniteltu avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmä. Verkkopalvelutoteutusten lisäksi TYPO3 toimii skaalautuvana web-sovellusten kehitysalustana.

Lisätiedot

Esteettömiä näkökulmia saavutettavuuteen

Esteettömiä näkökulmia saavutettavuuteen Esteettömiä näkökulmia saavutettavuuteen Antti Raike Medialaboratorio, TaiK araike@uiah.fi http://www.uiah.fi/~araike/ http://elokuvantaju.uiah.fi/ 1/20 Esityksen rakenne Johdanto Esimerkkejä Huoneistokeskus

Lisätiedot

W3C, XML ja tietojenkäsittely: Ihmisen ja tietokoneen yhteinen ymmärrys suoritettavasta tehtävästä ja XML-standardien merkitys tietosysteemeissä (MH)

W3C, XML ja tietojenkäsittely: Ihmisen ja tietokoneen yhteinen ymmärrys suoritettavasta tehtävästä ja XML-standardien merkitys tietosysteemeissä (MH) W3C, XML ja tietojenkäsittely: Ihmisen ja tietokoneen yhteinen ymmärrys suoritettavasta tehtävästä ja XML-standardien merkitys tietosysteemeissä (MH) Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY),

Lisätiedot

Mobiili. MULLISTAA MYYNTITYÖN Technopolis Business Breakfast, 12.9.2014

Mobiili. MULLISTAA MYYNTITYÖN Technopolis Business Breakfast, 12.9.2014 Mobiili MULLISTAA MYYNTITYÖN Technopolis Business Breakfast, 12.9.2014 AIHEITA Taustaa Keskeiset muutoksen tekijät Pilvipalvelut ja sovelluskauppa Mahdollisuudet myyntityössä Miksi myyntiaineistot ja asiakastapaamiset?

Lisätiedot

Testidatan generointi

Testidatan generointi Testidatan generointi Anu Ahonen Kevät 2008 Tämä työ on tehty Creative Commons -lisenssin alla Työn tarkasti 9.4.2008 Jouni Huotari (JAMK/IT) 1 SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TOTEUTUS...2 2 TESTIDATAN GENEROINTI

Lisätiedot

Harjoitustyö 3: Verkkosivujen toiminnallisuus (JavaScript)

Harjoitustyö 3: Verkkosivujen toiminnallisuus (JavaScript) Harjoitustyö 3: Verkkosivujen toiminnallisuus (JavaScript) Kurssin toisessa harjoitustyössä tutustutaan verkkosivujen toiminnallisuuden toteuttamiseen JavaScript:n avulla. Lisäksi käydään läpi verkkosivuston

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat Luento 1: Intro

Digitaalisen median tekniikat Luento 1: Intro Digitaalisen median tekniikat Luento 1: Intro Web Mahtava alusta tiedon välittämiseen! Information Superhighway! Web Archive! Gutenberg! DEMO Kirjasto ja analoginen media digitaaliseksi Julkaisutekniikan

Lisätiedot

206 Verkkosivun tuottaminen finaalitehtävät

206 Verkkosivun tuottaminen finaalitehtävät TAITAJA2013 Finaalitehtävä 1 (6) 206 Verkkosivun tuottaminen finaalitehtävät YLEISTÄ -lajin finaalitehtävissä kilpailijat päivittävät ennakkoon julkaistuna finaalitehtävänä olleen Ekoripe tmi luontoyrittäjän

Lisätiedot

Pedacode Pikaopas. Web-sovelluksen luominen

Pedacode Pikaopas. Web-sovelluksen luominen Pedacode Pikaopas Web-sovelluksen luominen Pikaoppaan sisältö Pikaoppaassa kuvataan, miten Netbeans-työkalulla luodaan uusi yksinkertainen web-sovellus ja testataan sen toiminta. Opas kattaa kaiken aiheeseen

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

Proseduraalinen dokumentti: sisältö, rakenne ja ulkoasu yhdessä, esim. worddokumentti

Proseduraalinen dokumentti: sisältö, rakenne ja ulkoasu yhdessä, esim. worddokumentti 1 XHTML - aloitus Sisältö: s.2 Taustaa s.4 Elementin rakenne s.7 XHTML dokumentti s.8 DOCTYPE s.11 html s.13 head s.14 meta s.16 title s.17 link s.18 style s.19 body s.22 Lohko- ja inline-elementit s.23

Lisätiedot

Rakenteisten dokumenttien jatkokurssi, syksy 2006

Rakenteisten dokumenttien jatkokurssi, syksy 2006 Rakenteisten dokumenttien jatkokurssi, syksy 2006 MATHM-57200 Rakenteisten dokumenttien jatkokurssi, 5 op opetetaan syksyn 1-2 periodeilla Kotisivu: http://matriisi.ee.tut.fi/hmopetus/rdj/index.html Luennot:

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot