Merenkurkun liikenteen

Transkriptio

1 YHTEENVETO Merenkurkun liikenteen ja Merenkurkun kiinteän yhteyden Kvarken Shortcut Project MARKNADSANALYS sosio- ja yritystaloudellinen analyysi MARKKINA-ANALYYSI Merenkurkun liikenneyhteys on edellytys Merenkurkun ylittävälle yhteistyölle ja toimivalle Kvarken short cut system väylälle Norjan rannikolta Eurooppaan ja Venäjälle. EU:hun liittymisen seurauksena reitti menetti v mahdollisuuden verovapaaseen myyntiin laivoilla. Reitin matkustajamäärä on sen jälkeen pudonnut kymmenesosaan entisestä, ja aiempi hyvin rakentunut, rajat ylittävä yhteistyö on voimakkaasti heikentynyt. Samalla muut laivareitit ovat poikkeussääntöjen avulla voineet säilyttää aiemmat etunsa ja lisätä matkustajamääriään. Merenkurkun neuvosto teetti v ÅF: llä ja Liidealla kattavan analyysin Merenkurkun liikenteestä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Se toimii pohjana uudelle liikenneyhteysvisiolle ja yhteyden asteittaiselle kehitysstrategialle.tässä asiakirjassa esitetään tutkimuksen yhteenveto. Koko tutkimus on luettavissa osoitteessa org. Nykytilanne Lauttaliikenteen kehittäminen Frekvenssi rautatie 4,5 h 3 h 1 h 7 h 3 h 3,5 h h Oletuksena 80 km/h tieverkossa (pikajunia ei otettu huomioon maissa) EUROPEISKA UNIONEN Europeiska regionala utvecklingsfonden Gränsöverskridande samarbete över fjäll och hav Meret, vuoret ja rajat ylittävä yhteistyö Grenseoverskridende samarbeid over fjell og hav Cross-border cooperation over mountain and sea

2 Vahva yhteys joka on menettänyt paljon Vaasan-Uumajan lauttareitti oli Merenkurkun yli harjoitetun laajan yhteistyön peruspilari. Kun vuonna 1998 Merenkurkun yli tehtiin lähes miljoona matkaa, verovapaan myynnin päättymisen jälkeen matkustajamäärät ovat laskeneet alle :een v Verovapaan myynnin säilyttäneen Ahvenanmaan kautta matkustajamäärät ovat jatkaneet kasvuaan, samoin tieliikenne Haaparannan kautta. Itämeren eri laivareittien vertailussa näemme erittäin suuria eroja lähinnä lipun hinnassa, mutta myös muissa laatutekijöissä Merenkurkun liikenteen ja muiden reittien välillä riippumatta siitä, onko niissä tax-free oikeus tai saavatko ne jonkin muuntyyppistä yhteiskunnan tukea Merenkurkun matkustajamäärät Aiempia tietoja ei saatavilla Ahvenanmeren matkustajamäärät Merenkurkun ylittävä tavaraliikenne jatkoi vahvaa kehittymistä 2000-luvulla. Rahtiyksiköiden määrä kasvoi n. 53 % vuosina , mikä on enemmän kuin Ahvenanmeren lauttaliikenteessä tai Tornion- Haaparannan tieliikenteessä Merenkurkun rahtikuljetukset (kuorma-autot). Matka-ajat, normaalihinnat ja tarjonta Merenkurkun liikenteessä ja siihen verrattavilla reiteillä. Matka (mpk) (1 mpk 1,85 km) Vaasa- Uumaja Maarianhamina - Kapellskär Maarianhamina - Tukholma Visby - Oskarshamn Visby - Nynäshamn Trelleborg - Sassnitz 52 nm 36 nm 50 nm 54 nm 80 nm 60 nm Matka-aika 4,5 h 2-2,5 h 2-3 h 3,5 h 4 h Yhdensuuntainen lippu Auto + matkustaja 100 Henkilöauto Linja-auto + 24 matk. 220 Ostosmahdollisuus Ei Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Ravintola Kyllä, kahvila Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Muut huvit Ei Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Tax-free Ei Kyllä Kyllä Ei Ei Ei

3 Vahvaa yhteiskuntakehitystä molemmin puolin Liikenneinfrastruktuuriin tehdään parhaillaan suuria investointeja Merenkurkun molemmin puolin. Niiden ansiosta niin rahdin kuin ihmistenkin on helpompi saavuttaa Merenkurkun yhteyden sillanpäät, ja ne edistävät myös Merenkurkun yhteyden kasvavaa kantovoimaa. Väestömäärät kasvavat Merenkurkun molemmin puolin, ja kasvun arvioidaan jatkuvan. Pohjois-Ruotsissa ja Suomessa Narvikon suuria mahdollisia malmiesiintymiä. Niiden hyödyntämisestä seuraa laajoja vaikutuksia infrastruktuuriin ja rahtivirtoihin tietyillä reiteillä. Lisäksi energiasektori kasvaa nopeasti, biopolttoaine ja tuulivoima vahvoina elinkeinoina. Sekä Suomen että Ruotsin puolella on merkittävää tehdas- ja metsäteollisuutta. Lisäksi Suomen puolella on merkittävää maataloustuotantoa, varsinkin Etelä-Pohjanmaalla. Molemmissa on laajat julkiset palvelut, joista erityisesti nousevat esiin Uumajan yliopisto ja Norrlannin yliopistosairaala. Norjassa on laajan teollisuuden ja julkisen sektorin lisäksi merkittävää kalastusta ja kalanviljelyä. Itä-länsisuuntainen kauppa kehittyy hyvin voimakkaasti. Venäjän kanssa käytävä kauppa on kasvanut nopeiten aiemmin hyvin vaatimattomalta tasolta. Merenkurkun nykyisen yhteyden varassa rahtiliikenteen arvioidaan jatkavan kasvua sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, kun taas henkilöliikenteen arvioidaan jäävän suhteellisen muuttumattomana tämän päivän alhaiselle tasolle. Kevytkombiterminaali Stensele, BioStorin kohdalla 7 milj. Poikittaisväylä Kunnostus Storuman-Uumaja, 5 milj. Botniarata Uusi rautatie, 1320 milj. Rundvik Teollisuusraide, 25 milj. Nyland - Sundsvall Ådalin radan parannustyöt, 685 milj. Matkakeskus, Sundsvall, milj. Sundsvall Päärata kapasiteetin nosto 31 milj. Skellefteå Piteå Matkakeskus 5-10 milj. Uumaja Skellefteå Tie 363 Perusparannus 4 milj. Uumajan Satama E12:n mutkan oikaisu mahd. uusi rautatieliittymä lauttalaiturin parannustyöt ja uusi kuormausterminaali 12 milj. Umeå Ö Matkakeskus, 30 milj. Uumaja Uumajan rahtiratapiha ja Umeå C, 100 milj. Ohitustie E4/E12, 70 milj. Luulaja Vaasa Oulu Vaasa-Seinäjoki Radan sähköistys, 20 milj. Seinäjoki - Oulu Korjaus ja lisäraide Kokkola-Ylivieska Vaihe 1: 190 milj. (valmis 2010) Vaihe 2: 360 milj. Pietarsaari Meriväylä Pietarsaaren satamaan, 3 Milj. Vaasa Valtatie 8:n uusi linjaus, 55 milj. Vasa Airport Logistics Center Vaasan satama, Yleiskaava Valtatie 19 Seinäjoen ohitustie 63 milj. Oslo Havn Päätetyt infrastruktuuritoimet vuoteen 2015 saakka. Turku Helsinki ulk 3

4 Lautta- ja lentoliikenteen kehitysskenaariot Alla olevassa taulukossa esitetään tutkitut skenariot, jotka keskittyvät keskipitkälle aikavälille eli 5-10 vuotta eteenpäin. I. Hyöty-Huvi skenaariossa on lautta, joka sopii rahtiliikenteelle ja tarjoaa matkustajille runsaamman tarjonnan laivalla. II. Frekvenssi skenaariossa lautalla on pienempi kapasiteetti mutta suurempi nopeus ja huomattavasti tiheämpi aikataulu. III. Kehittynyt lentoliikenne, skenaariossa Vaasan ja Uumajan välillä on säännöllistä lentoliikennettä. IV. Yhdistelmävaihtoehto, skenaario yhdistää vaihtoehdot II ja III. Näitä vaihtoehtoja on analyyseissä verrattu Status Quo tilanteeseen (nykytilanteeseen). Visiona on kiinteä yhteys Tehtävään sisältyi myös Merenkurkun kiinteän yhteyden vision analysointi. Tässä on tutkittu samoja linjauksia kuin vuonna Erona on lähinnä ympäröivässä maailmassa tapahtuneet muutokset, jotka koskevat elinkeinoelämää, poliittisia priorisointeja, paikallisia ympäristöedellytyksiä ja tiukentuneita ympäristö-, ilmasto- ja turvallisuusvaatimuksia. Edelleen on otettu huomioon, että suurten infrastruktuuri-investointien laskentamenetelmät ovat muuttuneet. Analyyseissä on oletettu, että kiinteä yhteys (tie tai rautatie) voidaan toteuttaa aikaisintaan v. 2035, mikä vaatii mm. kunnianhimoista liiketoiminnan kehittämistä yhä paremman lauttayhteyden varrella. Tutkitut liikenneskenaariot ajalla Nykytilanne Lautta Hyöty-Huvi Lautta Frekvenssi Kehittynyt lentoliikenne Yhdistelmä Lauttavuoroja/viikko Lentovuoroja/viikko Matka-aika merellä Matka-aika Uumajan keskusta Vaasan keskusta - lautta+henkilöauto lautta/lento+joukkoliikenne Matkustajakapasiteetti lautta Matkustajakapasiteetti lento Matkustajakapasiteetti/vuosi Vetoisuus, autot: lautta (vrk) 260 (260) 500 (715) 250 (640) 260 (260) 250 (500) Vetoisuus, juoksumetrit: lautta (vrk) 850 (850) (2285) 800 (2060) 850 (850) 800 (1600) Lippujen hinnat (v taso) - Aikuiset / Alennettu hinta / 80 - Henkilöauto matkustajineen Kuorma-auto + perävaunu Kahvila/Lepotila/Kauppa/Huvit kyllä/ - / - / - kyllä/kyllä/ kyllä/kyllä kyllä/ kyllä/ kyllä/- kyllä/ - / - / - kyllä/kyllä/ kyllä/kyllä

5 Monet haluavat hyödyntää yhteyttä enemmän Merenkurkun neuvosto teetti suuret ja kunnianhimoiset matkailutottomustutkimukset lauttareitillä vuosina 1997, 2000 ja Haastattelututkimuksessa esitettiin kysymyksiä matkustustiheyden muuttumisesta, mikäli eri olosuhteet muuttuisivat. Kuljetusyrityksille ja suurille rahtikuljetusasiakkaille on tehty vastaavasti useita haastattelututkimuksia, joilla on pyritty selvittämään rahtiliikenteen potentiaalia eri skenaarioissa. Tämän tutkimuksen yhteydessä haastateltiin vielä 27 organisaatiota tammi-huhtikuussa Näiden tietojen pohjalta matkustaja- ja rahtiliikenteelle on laadittu ennusteet, katso alla. Matkustajia vuodessa Sekä matkustaja- että rahtiliikenteen arvioivaan kasvavan eri skenaarioissa. Rahtivolyymien arvioivan kasvavan huomattavasti lähimmän 5-7 vuoden aikana siitä, kun yhteys on saatu kehitettyä. Sen jälkeen kasvun arvioidaan pysyvän maltillisempana. Henkilöliikenteen arvioidaan kasvavan eniten Frekvenssissä noin kolme kertaa nykyistä suuremmaksi, mutta kuitenkin vain noin kolmasosaan verovapaan myynnin matkustajamääristä. Kiinteän yhteyden avulla rahti- ja matkustajavirrat lisääntyivät reippaasti enemmän, varsinkin henkilöliikenteen puolella. Tie, Korkea Kehitys Ennuste Rautatie, Korkea Tie, Kohtuullinen Kiinteå yhteys Rautatie, Kohtuullinen Lautta Frekvenssi Lautta Hyöty-Huvi Lautta + Lento Lautta nykytilanne Kuorma-autoja vastaavien yksikköjen lukumäärä Väg, Korkea Tie, Luultava Ennuste Tie, Matala Kehitys Lautta Frekvens Lautta Hyöty-Huvi Lautta nykytilanne Kuorma-autoja

6 Kannattavalle lauttaliikenteelle on edellytyksiä Laivatekniikka on kehittynyt viime vuosikymmenen aikana nopeasti. Itämeren matkustajalautat ovat nyt huomattavasti aiempaa nopeampia ja mukavampia. Moottoritekniikka on myös kehittynyt, ja nykyiset moottorit kuluttavat vähemmän polttoainetta ja niitä voidaan ajaa myös uusiutuvilla polttoaineilla. Rahtiliikenteen nykyinen kehitys merkinnee sitä, että viimeistään v tarvitaan uusi lautta kuljetustarpeen tyydyttämiseksi. Siinä pitäisi olla suuri kuorma-autokansi ja ahtausmahdollisuudet samalla kun matkustajatilojen tulisi olla riittävän korkeatasoisia. Vuosien 2000 ja 2004 haastattelututkimusten analyyseissä kävi ilmi lippujen ylihinnoittelu. Hintojen alentaminen toisi enemmän matkustajia ja sitä kautta jonkin verran enemmän lipputuloja Skenaariot Hyöty-Huvi ja Frekvenssi näyttävät vuodelle 2020 hyvää kannattavuutta, mutta niihin liittyy suuria lauttainvestointeja ja näin ollen niiden odotetaan aluksi tuottavan tappiota muutaman vuoden ajan. Merenkurkun yhteyden lyhyys lisää sen kannattavuusedellytyksiä, koska ympäristövaatimukset tiukentuvat ja energian hinnat kallistuvat, kun vaihtoehtona voi olla pitkät kiertomatkat. Analyysi osoittaa, että yhteiskunnan saama hyöty on huomattavasti suurempi, mikäli yhteyden laatutasoa voidaan nostaa. Yhteiskunnan tarjoaman tuen kohtuullinen taso matkaa kohti voisi vastata Ahvenanmeren liikenteen verovapautta (n. 40 euroa matkaa kohti) tai ainakin tasoa, jonka Ruotsi maksaa Gotlannin liikenteelle (n. 25 euroa matkaa kohti). Yritystaloudellinen analyysi osoittaa, että lisääntyvät rahtivolyymit ja kasvavat lipputulot näyttäisivät tarjoavan paremmat edellytykset kannattavalle lauttaliikenteelle ilman yhteiskunnan tukea. RG Linen tulos on myös kehittynyt myönteisesti ja se tuotti voittoa v. MEUR 2020 Hyöty-Huvi Frekvenssi Lento* Yhdistelmä Tuotto Käyttömenot Kiinteät ja rahoitusmenot Tulos * lautta poislukien Verorahoitus MEUR/vuosi 0,5 Merenkurkku Verorahoitus EUR/matka 7 Merenkurkku 40 Gotlanti 25 Gotlanti n Ahvenanmeri n Ahvenanmeri Saamatta jäävät verotulot Ruotsi Saamatta jäävät verotulot Suomi Merenkurkun liikenteessä tarvitaan ylimmän jääluokan autolautta, jossa on laadukkaat matkustajatilat, suuri rahtikapasiteetti ja mieluiten mahdollisuudet vastaanottaa ahtaamotavaraa. (Kuvassa m/s Visby) 6

7 Visio kiinnostava jatkotutkimuksia varten Merenkurkun ylittävä, tie- tai rautatieratkaisuun perustuva kiinteä yhteys merkitsisi suurta muutosta Pohjois-Euroopan kuljetusjärjestelmissä ja edistäisi merkittävästi EU:n integraatiota ja Merenkurkun alueen yhteistoimintaa. Kiinteän yhteyden arvioidut kustannukset ja hyöty ovat kasvaneet Merenkurkun neuvoston v teettämän tutkimuksen jälkeen.liittymä yleiseen tieverkkoon ja varsinkin rautatieliittymä Vaasaan on moniuumaja mutkaistunut, koska Merenkurkun saaristo on vuodesta 2006 kuulunut UNESCOn maailmanperintöihin luontoarvojensa vuoksi. Tässä tutkimuksessa, joka perustuu pääasiassa raja-alueelliseen potentiaaliin, kiinteästä yhteydestä saatavan hyödyn arvioidaan parhaassa tapauksessa kattavan n. 30 % investoinnista. Luku on edellistä tutkimusta parempi, mutta osoittaa, että kiinteän yhteyden yhteiskunnalle tuomista suurista eduista huolimatta se on edelleen vaikeasti perusteltavissa yhteiskunnallis-taloudellisesti. Kiinteää yhteyttä on tutkittava jatkoanalyyseissa sen suurien etujen samoin kuin sen suurien epävarmuustekijöiden vuoksi. Analyysien tulee keskittyä laajempaan kansainväliseen perspektiiviin, toteutettavuuteen ympäristöhaittojen suhteen sekä syvällisempään rahoituskeskusteluun. Nämä analyysit eivät olleet mahdollisia tämän työn puitteissa. N1 S2 N2 S1 Meren syvyys 0-10 m m Tieyhteys silta / tunneli Rautatietunneli Lauttayhteys Tekosaari Ilmastointisaari UNESCOn maailmanperintö VAASA Luonnonsuojelualue & Natura km

8 Merenkurkun yhteyden strategia Arvioimme skenaarioanalyysien, ennusteiden ja yhteiskunnallis-taloudellisen analyysin pohjalta, että Merenkurkun yhteyden strategian tulee sisältää seuraavat tekijät, jotka on lueteltu suurin piirtein aikajärjestyksessä: Vaatimus tasavertaisista markkinaehdoista Itämeren muiden lauttayhteyksien kanssa, esim. Ahvenanmaan ja Gotlannin liikenne. Alueiden, liikennöijän ja matkailuelinkeinon ja rahtiliikenneyritysten yhteistyö sellaisten matkapakettien ja logistiikkaratkaisujen kehittämiseksi ja markkinoimiseksi, joihin lautta sisältyy yhtenä lenkkinä. Merenkurkun yhteyden funktion kiteyttäminen laajemman maantieteellisen alueen visioksi. Reitille sopivan RoPax-aluksen tilauksen valmistelut. Aluksen tulisi tarjota lyhyet kuljetus- ja terminaaliajat, mukavat matkustajatilat ja suuremmat rahtivolyymit. Tavoitevuotena tulisi pitää nykyisen hankintakauden päättymistä eli Aluksen kapasiteetin tulisi olla matkustajaa ja lähtövuoroja tulisi olla yksi kumpaankin suuntaan päivässä. Autokannella tulisi olla tilaa kaistametriä kuorma-autoille. Mikäli vuoroja ajetaan kaksi kumpaankiin suuntaan päivässä, alukselle riittää matkustajan kapasiteetti ja kaistametriä kuorma-autoille. Laivalla tapahtuvan myynnin ja muun tarjonnan hyödyntäminen matkustajapohjan ja reitin kokonaistalouden vahvistamiseksi. Reittiin liittyvän infrastruktuurin, joukkoliikenteen ja kuljetuspalveluiden kehittäminen lauttayhteyden saavutettavuuden lisäämiseksi. Vuoden 2020 jälkeen reitille vahvistuksena huippusesongin aikana suurinopeuksisia lauttoja, kun matkustajakapasiteetti käy liian pieneksi. Kiinteän yhteyden suunnitteluvalmius säilyy edelleen, mukaan lukien laajempi kansainvälinen näkökulma, ympäristötutkimukset ja rahoitusratkaisut. Merenkurkun yhteyttä voidaan vahvistaa lisätoimin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Valmistellaan hakemus Motorways of the Sea aseman saamiseksi Merenkurkun yhteydelle. Selvitetään mahdollisuudet hoitaa lauttaliikennettä paikallisesti tuotetulla biokaasulla. Nykyinen hankintakausi Liiketoiminnan kehittäminen Nopea kasvu Kypsymisvaihe Liikenteen kasvu Suomen/Ruotsin muun kanssakäymisen tahtiin Mahd. kiinteän yhteyden rakentaminen Liiketoiminnan kehittäminen Nopea kasvu Uusi alus 2014/2015? Kiinteän yhteyden rakentamispäätös? 8