tt-'t'( / rj /dr. - K_s 29. O, ~ KIRJASTO VÄU-SUOMI GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTkZMUSK:ESKUS M 19/43-45/-86/1/1 0 Mauri Niemel a 19.2.

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "tt-'t'( / rj /dr. - K_s 29. O, ~ KIRJASTO VÄU-SUOMI GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTkZMUSK:ESKUS M 19/43-45/-86/1/1 0 Mauri Niemel a 19.2."

Transkriptio

1 r tt-'t'( GEOLOGIAN TUTkZMUSK:ESKUS M 19/43-45/-86/1/1 0 Mauri Niemel a GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 29. O, ~ KIRJASTO VÄU-SUOMI, / rj /dr. - K_s ITÄ - SUOMEN MALMIAIHEIDEN JA -VIITTEIDEN KUVAUS J k KARTTASYM&OLT T Saatteeksi ltd-su omen malmiaihe, ja malmiviitekarttoihin

2 SISÄLLYSLUETTEL O JOHDANTO 1 AINEISTO 1 Aineiston kokoaminen 1 Malmiaiheiden ja - viitteiden merkitsemine n kartoille 2 Malmiaiheiden ja - viitteiden jakautuminen tutkimusalueella 6, MALMIESIINTYMÄT 8 MALMIAIHEITA 1 0 Kupari 1 0 Nikkeli 1 3 Koboltti 1 5 Si nkki ja lyijy 1 7 Molybdeeni 1 8 Rauta 1 9 Kulta ja hopea 2 1 Wolframi 2 1 Muita mielenkiintoisia malmiaiheita j a -viitteitä ja tutkimuskohteita 2 2 JATKOTOIMENPIDE- EHDOTUKSIA 2 3 KIRJALLISUUSLUETTEL O LIITTEET Liite 1. Malmiaiheita ja -viitteitä kartoill e merkittäessä käytetyt symboli t Liite 2. Tainiovaaran viuhk a Liite 3. Tainiovaaran viuhkan serpentiniitti - lohkareiden analyysituloksi a Työssä kertynyttä aineistoa ja karttoja säilytetään geologian tutkimuskeskuksen malmiosastolla Kuopiossa

3 1 JOHDANT O Allekirjoittanut sai vuonna 1982 tutkimusalueekseen kaistalee n Itä-Suomea Ilomantsin pohjoisosista Kuusamon eteläosiin (Kuva 1). Tutustuminen alueen malmiaiheisiin ja -viitteisiin tapahtui kokoa - malla niistä tietoja kansannäyteraporteista, malmiviitetiedostost a ja kirjallisuudesta sekä merkitsemällä ne 1 : mittakaavaisille peruskartoille. Tässä raportissa esitettävät ajatukset ovat syntyneet näitä tieto - ja koottaessa ja kartoille merkittäessä. Maastotöitä ei aiheide n pohjalta ehditty paljoakaan tehdä, sillä allekirjoittanut joutu i siirtymään teollisuusmineraalitutkimusten pariin heti tämän aineiston koottuaan vuonna 1984 AINEIST O Aineiston kokoamine n Malmiaihe- ja malmiviitetietoja koottiin kansannäyteraporteista, malmiviitetiedostosta ja kirjallisuudesta. Näin saatu aineist o jaoteltiin 1 : karttalehtien mukaan. Jokaisen karttalehde n aineistolle varattiin yksi mappi, joka jaettiin kahteen osaan, En - simmäisessä osassa ovat kerätyt malmiaihe- ja malmiviitetiedo t jaoteltuina 1 : karttalehtien mukaan. Runsaasti materiaali a käsittävien malmiaiheiden ja -viitteiden (esim. työmaat) aineist o kerättiin mapin toiseen osaan ja jaoteltiin kutsumanimien mukaan. Lisäksi toisessa osassa on muita ao. 1 : karttalehteä koske - via tutkimuksia (geokemia, geofysiikka, maaperägeologia jne.). Tähän mennessä malmiaiheita ja -viitteitä on kertynyt 707 kappaletta. Kokonaan puuttuvat vain uraaniaiheet. Niiden kokoamisest a oli tarkoitus keskustella geologi O. Aikkään kanssa, mutta se jä i tekemättä allekirjoittaneen siirtyessä uusiin tehtäviin.

4 2 Kuva 1. Tutkimusalueen sijainti. Malmiaiheiden ja -viitteiden merkitseminen kartoill e Kaikki malmiaiheet ja -viitteet merkittiin 1 : mittakaavaasille peruskartoille symboleilla, joista näkyvät malmimetallit j a niiden pitoisuusluokat sekä kivilaji. Joissakin tapauksissa käyvä t selville myös malmimineraalit (esim.- rautapitoisuuden johtumine n magnetiitista tai hematiitista). Kartat jaoteltiin myös 1 : karttalehtien mukaan karttakoteloihin.

5 3 Symbolit suunniteltiin tätä kokoamista varten kallioperäkartoill a ja oppaassa "Ohjeita malminetsintätutkimuksia varten" käytettyje n merkkien pohjalta. Symbolin peruskuvio määräytyy päämalmimetalli n mukaan ja sen koko määräytyy päämalmimetallin pitoisuusluokan mukaan (Liite 1). Pitoisuusluokkia erotettiin viisi (Taulukko 1). Näistä kanden pitoisuudeltaan heikoimman luokan (viitteet) symbolin peruskuvion halkaisija on 0.5 cm ja kolmen muun luokan (aiheet) peruskuvion halkaisija on 1 cm (Liite 1). Tähän peruskuvioo n merkitään malmiaiheessa tai -viitteessä olevat muut mandollise t metallit lisämerkein, joista selviävät myös pitoisuusluokat (Liit e 1). Malmiviitetiedostossa ei ole mainittu malmimetallien pitoisuuksia, vaan ne on lueteltu tärkeysjärjestyksessä ja numerolla (0-4) o n ilmaistu aiheen pitoisuus. Koska tässä kokoamistyössä pyrittii n jaottelemaan myös heikkoja metallipitoisuuksia, poikkeaa pitoisuusjaottelu jonkin verran malmiviitetiedoston jaottelusta, var - sinkin niiden malmimetallien kohdalla, joilla on malmiviitetiedostossa korkea metallipitoisuuden alaraja (esim. sinkki, lyijy j a rauta) (Taulukko 2). Malmiviitetiedoston aiheet piirrettiin kartalle siten, että symbolin peruskuvio määräytyi tärkeysjärjestyksessä olevan ensimmäisen malmimetallin mukaan ja sen koko määräytyi aiheen pitoisuuden mukaan. Taulukosta 2 nähdään suoraan, min - kä pitoisuusluokan peruskuvio vastaa mitäkin malmiviitetiedosto n pitoisuusluokkaa. Jos malmiviitetiedoston sama pitoisuusluokka o n useamman tämän työn luokan kohdalla, piirretään peruskuvio pienimmän luokan mukaan. Muut mandolliset malmimetallit merkittiin ensimmäisen luokan lisämerkein tärkeysjärjestyksestä välittämättä. Heikoimman pitoisuusluokan symbolia käytettiin paitsi taulukon 1 ilmoittaman pitoisuusrajan alle jäävien näytteiden merkitsemiseen, myös analysoimattomien näytteiden merkitsemiseen, jos niistä ol i tavattu ao. malmimineraalia.

6 4 Taulukko 1. Käytetyt metallien pitoisuusrajat. Joidenkin metallie n kohdalle on merkitty sulkuihin pienin huomioitu pitoisuus. Luokka 1 Luokka 2 Luokka 3 Luokka 4 Luokka 5 Cu (0.10) Ni (0.10) , , Co (0.05) Zn Pb - 0, Mo W % S Fe , Ti V (0.10) , , Cr Au (0.2) , Ag (10) pp m Taulukko 2. Malmiviitetiedoston pitoisuusluokittelun ( 0 =ei malmia, 1= köyhää malmia, 2 = kohtalaista malmia,3= rikasta ja 4 =ainutlaatuista, Saltikoff, 1979) ja tämän kokoamistyön pitoisuusluokittelu n (luokat 1-5) vertailu. Luokat Cu Ni, Co Zn Pb Ag Au Mo W Fe Cr

7 Kivilaji merkittiin väreillä symbolin keskustaan. Värit ovat oppaan "Ohjeita malminetsintätutkimuksia varten" ohjeiden mukaiset. 5 Näytteiden numerot merkittiin kartoille siten, että geologian tut - kimuskeskuksen näytenumeroiden edessä ei ole mitään kirjainyhdistelmää. Muiden yhtiöiden näytenumeroiden edessä on ao. yhtiön ni - men lyhenne (OKU=Outokumpu Oy, RR=Rautaruukki Oy, SMO=Suomen Malm i Oy, KAJ=Kajaani Oy, MK=Myllykoski Oy, OY=Oulun yliopisto). 1 : kivilajikarttojen selityksistä saadut malmiviitteet o n numeroitu ao. karttalehden numeron ja selityksen sivunumeron mukaan (esim. D4 :105 tarkoittaa, että kyseisestä malmiviitteestä o n maininta kivilajikartan D4 (Nurmes) selityksessä sivulla 105). Alueet, joilta oli runsaasti havaintoja (esim. työmaat), merkittiin kartalle sopivankokoisella suorakaiteella (esim. varaus - tai valtausalueen rajat), johon merkittiin aiheen kutsumanimi. Kuten edellä mainittiin, tällaisen aiheen materiaali on löydettävissä kyseisen karttalehden mapin jälkimmäisestä osasta kutsumani - men perusteella. Peruskartoille merkittiin myös geokemiallisten järvisedimenttinäytteiden ottopaikat pienellä sinisellä ympyrällä (halkaisija 2 mm). Tämän viereen merkittiin pisteessä olevien anomaalisten alkuaineiden lyhennykset ja pitoisuudet em. oppaan suosittelemall a kyseisen alkuaineen värillä. Kallioperän yleispiirteitä piirrettiin kartoille 1 : kallio - peräkarttojen ja 1 : kivilajikarttojen pohjalta. Lisäksi karttoihin suunniteltiin merkittäväksi ja osittain jo mer - kittiinkin maaperähavaintoja sekä malminetsintää rajoittavia teki - jöitä, kuten luonnonsuojelualueita, voimassaolevia kaivospiirejä, valtauksia ja varauksia.

8 6 Malmiaiheiden ja -viitteiden jakautuminen tutkimusalueell a Kuvassa 2 on esitetty malmiaiheiden ja -viitteiden jakautumine n tutkimusalueella 1 : karttalehtien mukaan. Esitetyissä luvuissa ovat sekä kallio- että lohkarehavainnot. Kallionäytteitä o n noin neljännes näytteiden koko määrästä. Malmimetalleittain tarkasteltuna eniten (noin 30%) on kalliosta molybdeeni- ja rauta - aiheita, kun taas vähiten (10-15 %) on kalliosta nikkeli- ja sinkkiaiheita. Näytteistä valtaosa (noin 90 %) on tullut kansannäytteinä. Kuvassa 2a on esitetty koko aineiston (707 havaintoa) jakautumine n tutkimusalueella 1 : karttalehtien mukaan. 222 :sta karttalehdestä 75 :ssä ei ole yhtään havaintoa. Runsaimmin havaintoja o n Lieksan ja Nurmeksen alueella sekä Kuhmon liuskejakson eteläosassa. Aineistosta yli puolet (401 havaintoa) muodostuu rauta-, musta - _liuske-, rikkikiisu-, magneettikiisu- ja teollisuusmineraaliha - vainnoista. Kuvassa 2b on esitetty aineiston jakautuminen ilma n näitä havaintoja. Nyt noin puolessa karttalehtiä (112 :ssa) ei ol e yhtään havaintoa. Runsaimmin havaintoja on samoilla alueilla kui n koko aineiston jakautumakartassa. Geologian tutkimuskeskuksen ja muiden malminetsintäorganisaatioi - den malmiaiheiden ja -viitteiden lukumäärät on esitetty päämetalleittain taulukossa 3. Kuvissa 2c ja 2d on esitetty geologian tutkimuskeskuksen aineiston jakautuminen. Karttalehtiä, joissa ei ol e yhtään havaintoa, on vastaavasti 122 (koko aineisto) ja 164 (osa-aineisto). Valtaosa aineistosta on Lieksasta ja Nurmeksesta. Lukuja tarkasteltaessa on muistettava, että geologian tutkimuskes - kuksen aineistossa on paljon sellaisia näytteitä, joiden pitoisuu s on siksi pieni, että niitä ei ole viety malmiviitetiedostoon. Sen - sijaan "muiden" aineisto perustuu pääasiassa malmiviitetiedosto n aineistoon.

9 7 Kuva 2. Malmiaiheiden ja -viitteiden jakautuminen tutkimusalueell a 1 : karttalehtien mukaa n (a) Kaikki havainnot (707 kpl). (b) Cu-,Ni-,Co-,Zn-,Pb-,Ag-,Au-,Mo-havainnot (306 kpl). 1 : karttalehdet, joissa näitä malmimetalleja esiintyy, on tummennettu kuvissa 4-8. (e) Kaikki geologian tutkimuskeskuksen havainnot (304 kpl). (d) Geologian tutkimuskeskuksen Cu-,Ni-,Co-,Zn-,Pb-,Ag-,Au-, Mo-havainnot (123 kpl). Valkoinen ruutu : Ei havaintoa, harvapisteinen ruutu : 1-3 havaintoa, vinoviivoitettu ruutu : 4-10 havaintoa, runsaspisteine n ruutu :yli 10 havaintoa.

10 Taulukko 3. Malmiaiheiden ja - viitteiden lukumäärät jaoteltuin a metallin ja ao. näytteen saaneen/löytäneen malminetsintäyhtiön mukaan. ("Muut" sisältää myös kirjallisuudesta tavatut aiheet). GTK Muut Yht. Metalli Pää- Sivu- Pää- Sivu- Pää- Sivu- Yht. met. met. met. met. met. met. Cu Ni Co Zn Pb Ag Au Mo W Fe(sis. V,Ti,Cr) S Teoll.min Sekal ~ 40 1 Aiheita ja viitteitä yhteensä 70 7,.., Sekalaisista suurin osa on mustaliuskehavaintoja (132 kpl). 8 MALMIESIINTYMÄ T Tutkimusalueella ei ole tällä hetkellä toimivaa kaivosta. Aikaisemmin alueella on louhittu vain Mätäsvaaran molybdeenimalmi a Lieksassa ja Vuoriniemen rikkikiisumalmia Sotkamossa (Kuva 3). Merkittävimmät rautamalmiesiintymät ovat Petäiskylä Nurmeksessa, Herrainlampi ja Härmäjoki Kuhmossa, Honkajärvi Hyrynsalmella j a Saarikylä Suomussalmella.

11 9 Petäiskyl ä 2. Herrainlamp i 3. Härmäjoki F e It. Honkajärv i 5. Saarikyl ä 6. Tainiovaara N i 7. Arol a 8. Hietaharju Ni -C u 9, Peura-ah o 10. Mätäsvaara M o 11. Aitto järv i 12. Taivaljärvi Ag -Zn-P b 13. Vuoriniemi S 1 : Kuva 3. Tutkimusalueen malmiesiintymiä. Kuhmon liuskejakso on mer - kitty vinoviivoituksella Simosen (1980) mukaan.

12 1 0 Mätäsvaaran lisäksi on molybdeeniesiintymä Suomussalmen Aittojärvellä. Tutkimusalueen nikkeliesiintymiä ovat Tainiovaara Lieksassa j a Arola Kuhmossa. Nikkeli-kupariaiheita ovat Hietaharju ja Peura-ah o Suomussalmella. Uusin malmiesiintymä on Kajaani 0y :n parhaillaan tutkima Taivaljärven Ag-Zn-Pb-esiintymä Sotkamossa. MALMIAIHEIT A Malmiaiheet, jotka seuraavassa on kuvattu ja joille ehdotetaa n jatkotutkimuksia, ovat kaikki geologian tutkimuskeskuksen aineistosta. Näiden havaintojen tukena on käytetty muiden malminetsintäorganisaatioiden aineistoa. Kupar i Kartoille merkittyjen malmiaiheiden ja -viitteiden kuparipitoisuuden alarajana on ollut 0.10 %. Tämän pitoisuuden ylittäviä aiheit a ja viitteitä on kaikkiaan 218 kappaletta (Taulukko 3). Näist ä 183 :ssa kupari on päämalmimetalli. Kuparipitoisten malmiaiheide n ja -viitteiden jakautuminen tutkimusalueella noudattaa kaikkie n havaintojen jakaumaa (Kuva 4a). Sensijaan aiheet, joissa on kupa - ria yli 1 % tai malmiviitetiedostossa pitoisuusluokka on 3 ta i suurempi, muodostavat kaksi selvää aluetta (Kuva 4b). Toinen o n Lieksassa ja toinen Kuhmon liuskejaksolla. Tähän ryhmään kuuluvi a aiheita on kaikkiaan 38 kappaletta, joista vain 13 on geologia n tutkimuskeskuksen aineistosta. Seuraavaksi on tarkasteltu allekirjoittaneen mielestä kuutta mielenkiintoisinta kupariaihetta. 1 : karttalehdet, joilla n e sijaitsevat, on merkitty ympyröillä kuvaan 4b.

13 1 1 Kuva 4. Kuparipitoisten näytteiden jakautuminen tutkimusalueell a 1 : karttalehtien mukaan. Numerot tarkoittavat näytteide n lukumääriä. Karttalehdet, joilta on löytynyt Cu-, Ni-, Co-, Zn-, Pb-, Ag-, Au- ja Mo-aiheita ja -viitteitä, on tummennettu (Vrt. Kuva 2b). (a) Kaikki kuparipitoiset näytteet (218 kpl). (b) Näytteet, joissa kuparia on yli 1 % tai malmiviitetiedostoss a pitoisuusluokka on 3 tai suurempi (38 kpl). Ympyröillä merkittyje n karttalehtien näytteitä on tarkasteltu lähemmin tekstissä. Karttalehti Aiheen kuvaus ja toimenpide-ehdotu s Lieksasta Pielisen rannalta (karttalehti ) o n 06 löytynyt 500 metrin matkalta kolme kvartsiittilohkaretta, joista kaksi on tullut kansannäytteenä geolo - gian tutkimuskeskukselle ja kolmas Outokumpu Oy :lle. Tutkimuskeskukselle tulleiden näytteiden (K/22893 j a K/22987) kuparipitoisuudet ovat 2.20 % ja 2.05 %. Malmiviitetiedostossa olevan Outokumpu Oy :n näyttee n pitoisuusluokka on 1. Näytteissä on kuparikiisun o - hella rikkikiisua.

14 1 2 Porosaaren pohjoisosasta (karttalehti ) o n tullut kansannäytteenä (K/4601) kallionäyte Herrala n talon luota rannasta. Näyte on otettu cm leveästä kvartsijuonesta, jossa on runsaasti kuparikiisua. Kansannäytteiden lähettäjän O.Vihosen mukaa n (suullinen tiedoksianto) myös Porosaaren eteläosass a Laajalanden rannalla on tällainen kuparikiisurika s juoni. Näiden kanden paikan väli on noin 3 kilometriä. Aihetta kannattaisi jonkin verran tutkia suorittamalla lohkare-etsintää ja kallioperäkartoitust a alueen saarissa ja mantereella Marjovaarasta (Vieki, Lieksa) on tullut kansannäyt e (M/1024) graniittigneississä olevasta kvartsijuonesta. M. Kulonpalo kartoitti juonen kesällä (kartta M/11.1/Plj-48/1). Juonta on näkyvissä noi n 60 metrin matkalla. Juonen leveys on alle yksi metri. Kvartsijuonessa esiintyy yhdessä kohtaa kohtalaisesti kuparikiisua. Aiheesta on kolme analyysiä : Anal. N :o Ra 2640/7 4 Cu 2.66 % 1.94 % 1.76 % Au 2.2 ppm 1.6 ppm 1.6 pp m Ag 5.8 ppm 7.0 ppm 16 pp m Alueella kannattaisi suorittaa kallioperäkartoitust a mandollisten muiden kiisuuntuneiden juonien löytämiseksi sekä seurata ja tutkia jo tunnetun juonen jatkeita maapeitteiden alta geofysiikan ja cobranäytteenoton avulla Lieksasta on tullut Pienen Ruosmanjärven koillispuolelta kansannäyte (K/23161) gneissilohkareesta, joss a on kvartsiutuneissa osissa ja kvartsijuonissa run-

15 1 3 saasti kuparikiisua. Analyysin mukaan näytteessä o n kuparia 4.4 %, kultaa 0.8 ppm ja hopeaa 16 ppm. Geologi Jouko Vanne on jonkin verran aihetta tutkinut, mutta lisätutkimukset olisivat vielä aiheellisia Lieksan taajaman pohjoispuolelta on tullut kansannäytteenä (K/6369) nyrkinkokoinen, kompakti kuparihohde-hematiitti-lohkare. Analyysin mukaan siinä o n kuparia 40 %, rautaa 51.4 %, rikkiä 11.9 %, hopea a 93 ppm ja kultaa 0.2 ppm. Alueella on suoritett u jonkin verran lohkare-etsintää. Sitä kannattais i jatkaa sekä suorittaa myös kallioperäkartoitusta. Tosin aihe saattaa liittyä kapeaan juoneen Ilomantsista on tullut kansannäyte K/ Halkaisijalta noin 4 cm :n suuruinen näyte on löydett y tieltä. Kuparin (4.30 %) ohella siinä on koboltti a 0.17 % ja sinkkiä 3.5 %. Aiheen epävarmuustekijöistä (pieni koko ja löydett y tieltä) huolimatta sen alkuperää voisi selvitellä Kuhmosta on tullut kansannäytteenä (K/L.Karttima ) nyrkin kokoinen karsiliuskelohkare, jossa on ku - paria 1.0 %. Lisäksi siinä on kobolttia 0.14 %. Alueella kannattaisi suorittaa lohkare-etsintää. Nikkel i Kartoille merkittyjen näytteiden nikkelipitoisuuden alarajana o n ollut 0.10 %. Tämän pitoisuuden ylittäviä näytteitä on kaikkiaa n 59 kappaletta (Taulukko 3). Näistä 41 näytteessä nikkeli on päämalmimetalli. Näytteistä 21 on geologian tutkimuskeskuksen aineistosta ja 20 muiden malminetsintäyhtiöiden aineistosta. Geologia n tutkimuskeskuksen aineisto koostuu lähes yksinomaan Tainiovaara n näytteistä, joiden osuus on 19 kappaletta.

16 1 4 Kuvassa 5a on esitetty kaikkien nikkelipitoisten näytteiden jakautuminen tutkimusalueella. Siinä on havaittavissa keskittymist ä Kuhmon liuskejaksoon. Myös Tainiovaaran viuhka on havaittaviss a näytteiden runsauden perusteella (karttalehdet , 04 ja 05) - Vielä selvemmin nämä keskittymiset näkyvät kuvassa 5b, jossa ova t vain nikkeliaiheet, joiden päämetalli on nikkeli. Tainiovaaran lohkareviuhkassa (Liitteet 2 ja 3) on eräs mielenkiintoinen piirre. Viuhkan kaakkoispään koillisosassa olevat lohkareet ovat 2-3 kilometrin päässä muista lohkareista. Muodostavat - ko ne mandollisesti toisen viuhkan? Tätä voisi selvittää suoritta - malla lohkare-etsintää näiden mandollisesti erillisten lohkareviuhkojen välisellä alueella. Kuva 5. Nikkelipitoisten näytteiden jakautuminen tutkimusalueell a 1 : karttalehtien mukaan. Numerot tarkoittavat näytteide n lukumääriä. Karttalehdet, joilta on löytynyt Cu-, Ni-, Co-, Zn-, Pb-, Ag-, Au- ja Mo-aiheita ja -viitteitä, on tummenett u (Vrt. Kuva 2b). _ (a) Kaikki nikkelipitoiset näytteet (59 kpl). (b) Näytteet, joissa on nikkeliä yli 0.5 % tai malmiviitetiedostossa pitoisuusluokka on 2 tai suurempi (24 kpl). Neliöillä o n merkitty tunnetut nikkeliesiintymät (Tainiovaara ja Arola) j a ympyröillä tunnetut nikkeli-kupariesiintymät (Hietaharju j a Peura-aho).

17 1 5 Jos kyseessä ovat erilliset viuhkat, niin koillisen viuhkan lähi n mandollinen lähtökohta on heti kärkilohkareiden luoteispuolella. Aeromagneettisella kartalla on nimittäin tässä kohtaa häiriöalue, jonka mielenkiintoisin anomalia on suolla 01pperinlammen koillispuolella. (Huom. suo kuuluu valtakunnallisen soidensuojelun perus - ohjelmaan). Seuraava aeromagneettisen kartan perusteella mandollinen lähtökoh - ta on Riuttajärvellä, noin 15 kilometriä kärkilohkareesta luoteeseen. Aeromagneettisella matalalentokartalla on järven kohdall a laajempi, mutta heikompi häiriö kuin Tainiovaaran kohdalla. Koboltt i Kartoille merkittyjen näytteiden kobolttipitoisuuden alarajana on. ollut 0.05 %. Tämän pitoisuuden ylittäviä näytteitä on kaikkiaa n 44 kappaletta, joista 13 näytteessä koboltti on päämetalli. Näist ä kolme on geologian tutkimuskeskuksen aineistosta. Kobolttipitoisten näytteiden jakautuminen tutkimusalueella on esi - tetty kuvassa 6a. Kolmannes näytteistä on peräisin Kuhmon liuskejaksolta. Koska Tainiovaaran nikkelipitoisissa serpentiniittilohkareissa on paikoin kobolttia, on karttalehdillä , 04 ja 0 5 kobolttipitoisten näytteiden tihentymä. Kuvassa 6b on esitett y niiden näytteiden jakautuminen, joissa koboltti on päämalmimetal Näistä lähes puolet on peräisin Kuhmon liuskejaksolta. Geologian tutkimuskeskuksen aineiston pitoisuudeltaan paras näyt e on Eeva Kuittisen lähettämä kansannäyte (karttalehti ). Siinä on kobolttia 0.48 %. Mutta se on otettu kvartsijuonessa ole - vasta rikki-ja magneettikiisupesäkkeestä. Mielenkiintoisempia ova t Lieksasta (karttalehti ) tulleet kansannäytteet (K/23173, K/23174 ja K/23175). Näissä tosin kobolttia ei ole kovin paljon, vain %. Lisäksi kandessa näytteessä on kuparia noin 0. 5 %. Lohkareet ovat gneissiä, joissa on rikki- ja magneettikiisua. Alueella voisi suorittaa lohkare-etsintää ja kallioperäkartoitusta.

18 Kuhmon Kiekinkosken itäpuolella olevalta Hukkajärveltä (karttalehti ) on tullut geologian tutkimuskeskukselle kansannäyt e K/4981, jossa on kobolttia 0.16 %. Lisäksi siinä on vähän kupari a (0.28 %). Kivilaji on karsi, jossa on kvartsiittivälikerroksia. Outokumpu Oy :lle on tullut kansannäytteinä tästä kaakkoon kaks i kuparipitoista lohkaretta, joissa on myös kobolttia. Toinen on kivilajiltaan amfiboliitti ja toinen karsikvartsiitti. 1 6 Kuva 6. Kobolttipitoisten näytteiden jakautuminen tutkimusalueell a 1 : karttalehtien mukaan. Numerot tarkoittavat näytteide n lukumääriä. Karttalehdet, joilta on löytynyt Cu-, Ni-, Co-, Zn-, Pb-, Ag-, Au-, Mo-aiheita ja -viitteitä, on tummennettu (vrt. Kuv a 2b). (a) Kaikki kobolttipitoiset näytteet (44 kpl). (b) Näytteet, joissa koboltti on päämalmimetalli (13 kpl). Ympyröillä merkittyjen karttalehtien näytteitä on tarkasteltu lä - hemmin tekstissä.

19 1 7 Kaikki kolme lohkaretta ovat kanden kilometrin matkalla Hukkajärven rannalla. Hukkajärvestä on otettu kaksi järvisedimenttinäytettä, joissa kobolttipitoisuus asettuu luokkaan ppm. Kol - mas samaan pitoisuusluokkaan kuuluva järvisedimenttinäyte on otettu parisen kilometriä etelämpää. Kärkilohkareesta noin 10 km suuntaan on järvisedimenttinäytteessä 108 ppm :n kobolttianoma - lia. Sinkki ja lyij y 1 : mittakaavaisille kartoille merkittiin kaikki näytteet, joissa on mainittu olevan sinkkiä ja/tai lyijyä. Sinkkipitoisi a näytteitä on 35 kappaletta (Taulukko 3). Näiden jakautuminen o n esitetty kuvassa 7a. Kuvasta on selvästi havaittavissa niiden keskittyminen Kuhmon liuskejaksolle. Päämalmimetallina sinkki on 1 8 näytteessä, jotka ovat yhtä lukuunottamatta muiden malminetsintäyhtiöiden aineistosta. Näytteitä, joissa sinkkiä on yli 2 % ta i malmiviitetiedostossa pitoisuusluokka on 2 tai suurempi, on kahdeksan kappaletta. Näiden karttalehdet on rengastettu kuvassa 7a. Lyijypitoisia näytteitä on kaikkiaan 21 kappaletta. Näiden jakautuminen on esitetty kuvassa 7b. Tässä on vielä selvemmin havaittavissa keskittymistä Kuhmon liuskejaksoon kuin sinkin kohdalla. Päämalmimetallina lyijy on vain kolmessa näytteessä. Kolmess a näytteessä on lyijyä yli 2 % tai malmiaihetiedostossa pitoisuus - luokka 2 tai suurempi. Karttalehdet, joilta ne on löydetty, o n rengastettu kuvassa 7b. Ilomantsista (karttalehti ) on tullut geologian tutkimus - keskukselle ainoa sinkkipitoisuudelta hyvä kansannäyte (K/20626). Sen sinkkipitoisuus on 3.50 %. Sen päämalmimetalli on kupari j a aihetta on käsitelty kuparin yhteydessä sivulla 13. Kuvat 7a ja 7 b osoittavat selvästi, että tutkimusalueelta kannattaa etsiä sinkki-lyijymalmeja Kuhmon liuskejaksolta.

20 1 8 Kuva 7. Sinkki- ja lyijypitoisten näytteiden jakautuminen tutkimusalueella 1 : karttalehtien mukaan. Numerot tarkoittava t näytteiden lukumääriä. Karttalehdet, joilta on löytynyt Cu-, Ni-, Co-, Zn-, Pb-, Ag-, Au ja Mo-aiheita ja -viitteitä, on tummennett u (Vrt. Kuva 2b). Taivaljärven Ag-Zn-Pb-esiintymän karttalehti o n merkitty neliöllä. (a) Kaikki sinkkipitoiset näytteet (35 kpl). Näytteiden, joiss a on sinkkiä yli 2 % tai malmiviitetiedostossa pitoisuus - luokka on 2 tai suurempi, karttalehdet on rengastettu (8 kpl). (b) Kaikki lyijypitoiset näytteet (21 kpl). Yli 2 % lyijy ä sisältävien näytteiden karttalehdet on rengastettu (3 kpl). Molybdeen i Kartoille on merkitty kaikki näytteet, joissa on mainittu oleva n molybdeenia. Näitä on yhteensä 46 kappaletta (Taulukko 3). Näide n jakautuminen tutkimusalueella on esitetty kuvassa 8. Molybdeeni o n päämalmimetallina 40 näytteessä. Mätäsvaaran ja Aittojärven molyb - deeniesiintymiä lukuunottamatta molybdeenia on yli 0.2 % tai malmiviitetiedostossa pitoisuusluokka on 2 tai suurempi kuudess a näytteessä.

21 1 9 Kuva 8. Molybdeenipitoisten näytteiden (46 kpl) jakautuminen tutkimusalueella 1 : karttalehtien mukaan. Numerot tarkoittava t näytteiden lukumääriä. Mätäsvaaran ( ) ja Aittojärven ( ) molybdeeniesiintymien karttalehdet on merkitty neliöillä. Karttalehdet, joilta on löytynyt Cu-, Ni-, Co-, Zn-, Pb-, Ag-, Au - ja Mo-aiheita ja -viitteitä, on tummennettu (Vrt. Kuva 2b). Alueella kannattaisi tehdä laajempi tutkimus molybdeenin esiintymisestä yhteistyössä geologi O. Äikkään kanssa, sillä varsin usei n molybdeeni esiintyy uraanin kanssa. Lisäksi järvisedimenttien geokemiallisilla kartoilla on runsaasti molybdeenianomalioita, jotk a pitäisi tarkistaa. Raut a Kartoille on merkitty kaikki malmiviitetiedostossa olevat rauta - aiheet. Geologian tutkimuskeskuksen aineistosta on merkitty ne

22 2 0 lohkareet, joiden rautapitoisuus on yli 20 %. Kallioaiheissa ala - raja on ollut huomattavasti pienempi. Tavoitteena on ollut se, että tämän materiaalin avulla pystyisi arvioimaan aeromagneettiste n häiriöiden aiheuttajia. ' Kaikkiaan rauta-aiheita ja -viitteitä on tutkimusalueella 164 kap -. paletta. Rauta on päämetallina 143 näytteessä ja vanadiini 1 7 näytteessä. Lopuissa näytteissä on eri metalleja (Cu,Ni,Ti) pääme - talleina. Valtaosa rauta-aiheista on muiden malminetsintäyhtiöide n aineistosta (112 kpl). Kuvaan 9 on merkitty rauta-aiheet, joiss a on rautaa yli 30 % tai jotka ovat malmiviitetiedostossa. Näist ä valtaosa on alueen keski ja eteläosissa (noin 75 %). Kuva 9. Rauta-aiheiden jakautu- Kuva 10. Vanadiiniaiheide n minen tutkimusalueella (85 kpl). jakautuminen tutkimus - Mukana ovat kaikki malmiviite- alueella (29 kpl). Tiheä - tiedoston näytteet sekä ne pisteinen ruutu : näyte / näytteet, joissa rautapitoisuus näytteitä, joissa vanadii - on yli 30 %. ni on päämalmimetalli, vinoviivoitettu ruutu : vanadiinipitoinen näyte / näytteitä.

23 2 1 Vanadiiniaiheiden jakautuminen tutkimusalueella osoittaa myös keskittymistä alueen etelä- ja keskiosiin (Kuva 10). 29 :sta aiheest a vain kaksi on tutkimusalueen pohjoisosassa. Kolmannes aiheista o n Petäiskylän karttalehdellä ( ). Kulta ja hope a Kulta-analyysejä alueen näytteistä on tiedossa noin 50 kappaletta. Vain parissa näytteessä pitoisuus nousee yli 1 ppm :n. Toine n näistä on Lieksan Marjovaarasta, jossa kultapitoisuus vaihtele e 1.6 ppm :stä 2.2 ppm :ään. Aihe on kuvattu kupariaiheiden yhteydess ä sivulla 12. Toinen on Outokumpu Oy :n aihe (K/H. Ronkainen), jonk a tiedot on saatu malmiviitetiedostosta. Kyseessä on kvartsiittilohkare, jossa on arseenikiisua. Kulta on ainoa malmimetalli ja se n pitoisuusluokka on 3 (karttalehti ). Hopea-analyysejä on tiedossa alueelta noin 70 kappaletta. Geologian tutkimuskeskuksen aiheista on paras kansannäyte K/6369. Siin ä on hopeaa 93 ppm. Aihetta on käsitelty sivulla 13. Kandessa näyt - teessä on hopeaa 16 ppm (K/23161 ja Marjovaara). Muiden hopeapitoisuus jää alle 10 ppm :n. Muiden yhtiöiden aiheista paras pitoisuus on Kajaani Oy :n Taivaljärven Ag-Zn-Pb-esiintymässä, jossa o n keskimäärin 90 ppm :ää hopeaa (Kopperoinen ja Tuokko 1984). Wolfram i Tutkimusalueella tunnetaan wolframia vain yhdestä paikkaa. Outokumpu Oy on tavannut sitä Kuhmon Huuhilosta'(karttalehti ). Aihetta on tutkittu syväkairauksella. Malmiviitetiedoston mukaa n malmimineraaleina ovat scheeliitti ja rikkikiisu. Malmimetallein a mainitaan koboitti ja wolframi. Aiheen pitoisuusluokka on 1. _

24 2 2 Muita mielenkiintoisia malmiaiheita ja -viitteitä ja tutkimuskohteit a Enon Ihantovaarasta (karttalehti ) on tullut kansannäyt e K/20798, jossa on 44 % sinkkiä, 10 % lyijyä ja 0.22 % kuparia. Näytteen lähettäjä ei muista varmuudella löytöpaikkaa, mutta ilmeisesti se on löydetty kotitilan pellosta. Näytettä on jäljell ä vain pieniä murusia. Aihetta ei ole tutkittu. Lieksan Kelvästä (karttalehti ) on tullut kansannäyt e K/20573, joka on kompaktia rikkikiisua. Siinä on nikkeliä 0.73 % ja kobolttia 0.22 %. Myöskään tämän näytteen löytöpaikka ei ol e tiedossa. Toinen rikkikiisupitoinen lohkare (K/23528), jossa o n nikkeliä 0.32 %, on löytynyt 30 km pohjoisempaa (karttalehti ). Nurmeksen Petäiskylästä (karttalehti ) on tullut kvartsiutuneesta karsikivilohkareesta kansannäyte K/ Malmimineraaleina siinä on rikkikiisua ja sinkkivälkettä. Metallipitoisuude t ovat heikot (esim. kuparia 0.10 %). Mutta käyntiraportin mukaa n kivessä on kromisilikaatteja (uvaroviittia). Outokumpu-tyypin (? ) lohkare keskellä pohjan aluetta. Näytettä ei ole enää Kuopion a- luetoimiston kansannäytetoimistossa, vaan tutkimuksia varten uus i näyte on noudettava Nurmeksesta. Kuhmon kirkonkylästä 30 km luoteeseen olevan Kellojärven länsi - puolelta (karttalehti ) on tullut kansannäyte K/5583, joss a on vismuttia 2.70 %. Näyte on otettu kvartsi-maasälpä-juonilohkareesta, jossa on sarvivälkegneissifragmentteja. Vismuttihohtee n lisäksi siinä on rikkikiisua heikkona pirotteena sekä vähän molybdeenihohdetta ja lyijyhohdetta. Lähistön rantakallioista on tavat - tu vastaavanlaisia juonia, joissa on rikkikiisupirotetta. Aihee n eteen ei toistaiseksi ole tehty mitään. Nurmeksen ja Lieksan alueelta on tavattu joitakin nikkeli-kupari-sinkki-pitoisia mustaliuskelohkareita, joiden pitoisuudet vastaavat Sotkamon Talvivaaran mustaliuskeiden pitoisuuksia. Yhtää n paljastumaa alueelta ei ole tavattu. Näiden mustaliuskeiden tutkimuksesta allekirjoittaneen on tarkoitus tehdä myöhemmin raportti.

25 2 3 Rikkipitoisista näytteistä on kerätty runsaasti tietoja, myös heikoistakin viitteistä, sillä allekirjoittaneella oli tarkoitus tehdä tutkimusalueen rikkikiisujen hivenaineista tutkimus. Hivenainetutkimuksella oli tarkoitus selvitellä alueen malmimandollisuuksi a sekä rikkikiisupitoisten lohkareiden lähtöpaikkoja. Lohkareide n lähtöpaikkoja oli tarkoitus selvitellä myös magnetiitin hivenainetutkimuksella (Granath 1982). Näiden kanden mineraalin tutkimukset jäivät vain lohkare-ja paljastumatietojen kokoamiseen. Järvisedimenttinäytteiden geokemiallisia anomalioita kartoill e merkittäessä joissakin tapauksissa tuli mieleen, että ne ilmaise - vat pikemminkin ympäristön moreenin geokemiaa kuin kallioperä n geokemiaa. Ehkä selvimmät tapaukset ovat sellaisia, joissa anomaliat ovat asettuneet jäätikön kuljetussuunnan mukaisiksi. Tällaisissa tapauksissa kannattaisi yrittää selvittää moreenin kulkeutumismatkaa ja sen lähtökohdasta etsiä mandollista anomalian aiheuttajaa. Esimerkiksi tällaisia kohteita on karttalehdillä , 04 (kobolttianomaliat), 4413 (molybdeenianomaliat), , 1 1 (sinkki- ja mangaanianomaliat). JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSI A Tässä raportissa on esitetty kunkin malmimetallin kohdalla n e viitteet, joiden pohjalta kannattaisi tutkimuksia tehdä. Lisäksi allekirjoittaneella oli tarkoitus suorittaa lohkare-etsi n tää niillä 1 : karttalehdillä, joilta ei ole olemassa malmiaihe- eikä malmiviitetietoja (Kuva 2a). Lohkare-etsintää ol i tarkoitus myös suorittaa niillä karttalehdillä, joilta ei ole ole - massa Cu-, Ni-, Co-, Zn-, Pb-, Ag-, Au eikä Mo-viitteitä (Kuv a 2b). Kaikkiaan tarkastettavia 1 : karttalehtiä on 112 kappaletta eli noin puolet tutkimusalueesta.

26 2 4 Toisena tehtävänä oli tarkoitus käydä tarkistamassa ekonomisest i mielenkiintoisten lohkareiden löytöpaikat, jotka oli löydetty ennen 1970-luvun puoliväliä, sillä tätä ennen alueelta ei ollut saatavilla kunnollisia karttoja. Kolmantena tehtävänä allekirjoittaneella oli tarkoitus käydä tarkistamassa järvisedimenttien geokemiallisia anomalioita ja yrittä ä selvittää niiden aiheuttajia. Aineiston keruu jäi kesken. Kuopion kansannäytetoimiston materiaali käytiin läpi. Sensijaan Otaniemen arkistossa on vielä runsaasti tarkistettavaa materiaalia. Samoin kirjallisuuden tutkiminen jäi kesken. Aineiston käyttökelpoisuuden kannalta olisi tärkeää, että se pidettäisiin ajantasalla. Tällöin ei tähän työhön käytetty aika eik ä aineisto menisi hukkaan. Mauri Niemelä

27 KIRJALLISUUSLUETTEL O GRANATH, G., Trace elements in magnetites a s pathfinders for base-metal deposits in Dalecarla, Sweden. 5th International Symposium "Prospectin g in Areas of Glaciated terrain", St. John's, Newfound - land., Canada, KOPPEROINEN, T. ja TUOKKO I., Sotkamon Taivaljärve n Ag-Zn-Pb-esiintymä. Vuoriteollisuus-Bergshanteringe n vol. 142, N :o 2, SALTIKOFF, B., Malmiaihetiedoston käyttäjän opas. Geologinen tutkimuslaitos. Opas n :o 7. SIMONEN, A., 1980, Suomen kallioperä. Prequaternary rocks o f Finland. Kartta, 1 : Geologinen tutkimuslaitos.

28 Liite 1. Näytteitä kartoille merkittäessä käytetyt symbolit. Metalli Pitoisuusluokat (%) ja symbolit Huom. Luokka 1 Luokka 2 Luokka 3 Luokka 4 Luokka 5 Cu n ;n_n99 inn_7oo ann_ Ni -n19 n~n_nao nln_nao nin_1i.o i n_ Merkkiä käytetään, kun kupari on pää - malmimetalli ja kuparikiisu on kupar i - mineraali. Jos kuparipitoisuus johtu u jostain muusta kuparimineraalista, niin sen nimen lyhenne kirjoitetaa n symbolin vasemmalle puolelle (Kts. teollisuusmineraalit). Lisämerkkiä käytetään, kun kupari e i ole päämalmimetalli, mutta kuparip i toisuus johtuu kuparikiisusta. Ku n kuparipitoisuus johtuu muusta kupari - mineraalista, merkitään mineraali n nimen lyhenne sulkuihin päämalmimetallin symbolin vasemmalle puolelle. Merkkiä käytetään, kun nikkeli o n päämalmimetalli. Lisämerkkiä käytetään, kun nikkeli e i ole päämalmimetalli.. w N 1) Pisteviivoituksella piirretyn kuusikulmion paikalla voi olla minkä tahansa kokoinen'perus- m kuvio (ympyrä, neliö, kolmio jne) näytteen pä2malmimetallin pitoisuudesta riippuen.

29 Liite 1 (jatkuu ) Metalli Pitoisuusluokat (%) ja symbolit Hum. Luokka 1 Luokka 2 Luokka 3 Luokka 4 Luokka 5 -,_ n cn ncn 4 nn 9nn_aaa LM_ g oo Merkkiä käytetään, kun sinkki päämalmimetalli.. on Lisämerkkiä käytetään, kun sinkki ei. ole päämalmimetalli. Ph Merkkiä käytetään, kun lyijy on päämalmimetalli. Lisämerkkiä käytetään, kun lyijy e i ole päämalmimetalli. Mo ~-, p P.. Merkkiä käytetään, kun molybdeeni on m päämalmimetalli. Kun molybdeeni ei ole päämalmimetalli, ~ merkitään se kuten wolframi. w

30 Liite 1 (jatkuu ) Metalli Pitoisuusluokat (Co %, Au ja Ag ppm) ja symbolit Huom. Luokka 1 Luokka 2 Luokka 3 Luokka 4 Luokka 5 Seuraavassa esitettyjälisämerkkej ä käytetään vastaavan pitoisuusluokan kuusikulmion yhteydessä, kun ao. al - kuaine on päämalmimetallina. Kun al - kuaine ei ole päämalmimetallina, liitetään sen pitoisuusluokan lisä - merkki päämalmimetallin symbolii n vastaavalle paikalle. _nna n1n _ n _ _70 - Au i. N. An ~ ~,. w cr. ~

31 Liite 1 (jatkuu ) Metalli Pitoisuusluokat (%) ja symbolit Huom. Luokka 1 Luokka 2 Luokka 3 Luokka 4 Luokka 5 Raudan lisämerkki. Käytetään, ku n rautapitoisuus johtuu magnetiitista. Raudan lisämerkki. Käytetään, ku n rautapitoisuus johtuu hematiitista.. Raudan lisämerkki. Käytetään, ku n rautapitoisuus johtuu muista rauta - mineraaleista. v -n19 n9n -n 1 9 nln_n59 nrn_n00 IAA - Ti -L9 5n-99 Inn nn_9qq ann_ rn., N. c-t m Cr n n n -1Q 9 9n n_ 9Q Q Inn_ c-r

32 Liite 1 (jatkuu ) Metalli Pitoisuusluokat (%) ja symbolit Huom. Luokka 1 Luokka 2 Luokka 3 Luokka 4 Luokka 5 Rikin lisämerkki. Käytetään, ku n rikkipitoisuus johtuu rikkikiisusta. Rikin lisämerkki. Käytetään, kun rik - kipitoisuus johtuu magneettikiisusta. Muut alkuaineet merkitään siten, ett ä peruskuviona käytetään kuusikulmiota, jonka vasempaan alareunaan merkitää n 'ao. alkuaineen lyhenne. W Jos alkuaine on näytteen päämalmime - talli, yhdistetään sen rengastett u lyhenne viivalla kuusikulmioon. Täl - löin kuusikulmion koko ja vahvennukset ilmaisevat pitoisuuden. Jos alkuaine ei ole päämalmimetalli, ei rengastetttia lyhennettä yhdistet ä perusk_uvicon. Tällöin alkuaineen lyhenteen ympärillä olevan renkaan vah - vennukset ilmaisevat pitoisuuden. c. N. ' p. N. m

33 Liite 1 (jatkuu ) Muut mineraalit : Tarvittaessa muut mineraalit ilmaistaa n merkitsemällä sen nimen lyhenne symbo - lin vasemmalle puolelle. Teollisuusmineraalit t Merkitään luokan 1 tai 3 kuusikulmio l - la aiheen tai viitteen merkityksest ä riippuen. Merkin viereen merkitään m i- neraalin lyhenne. Teollisuuskivet : Merkitään luokan 1 tai 3 kuusikulmio l - la aiheen tai viitteen merkityksest ä riippuen. Merkin viereen merkitään N. teollisuuskiven lyhenne. m N w cr

34 Liite 1 (jatkuu ) Muita merkkejä : Palj astuma merkitään piirtämäll ä merkille "jalka". Jos näytteen löytöpaikka on ep ä - selvä, piirretään peruskuvi o katkoviivalla. Rikas, mutta mitätön aihe ( esim. pesäke, pieni lohkare) merkitään luokan 2 kokoisella merkillä, jonka ääriviivat on mustattu. Malmitiedostosså ja teollisuusmineraalitiedostossa olevat ai - heet merkit2.än peruskuviolla, jonka halkaisija on 2 cm. Syväkairausreikä. Järvisedimenttinäytteen otto - N N crm c,. paikka. w d-

35 Liite 2. Tainiovaaran viuhka. Lohkareiden numero t vastaavat liitteen 3 numeroita

36 Liite 3 Liite 3. Tainiovaaran viuhkan serpentiniittilohkareiden analyysi - tuloksia. Mukaan on otettu vain valtausalueen Tainiovaara 1 ulkopuolelle tulevat lohkareet. Vasemmassa reunassa olevat numero t vastaavat liitteessä 2 olevan kartan lohkareiden numeroita. N :o. Nä.ytenumero x- koord. y- koord. Ni Cu C o 1 TK -75-L TK -75-L , HK L HK L HK-75-L K/ HK L K/ K/ K/ K/ K/ K/ K/ K/ K/ K/ MON L , K/

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2

Lisätiedot

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532

Lisätiedot

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi

30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi 01.11.1991 30( TUTKIMUSTYOSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PUT- (ELA 1, KAIV.REK.NRO 4229/1, SUORITETUISTA MALMITUTKINUKSISTA

Lisätiedot

07, 12 JA , 09 SEKÄ, VUOSINA 1990 JA 1991.

07, 12 JA , 09 SEKÄ, VUOSINA 1990 JA 1991. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S M 19/3323,3314, 3312/- 92/1/1Q, Kiuruvesi, Pielavesi, Pihtipuda s MM-projekt i Jarmo Nikande r 5.2.1992 MM-PROJEKTIN MALMIENNUSTEKOHTEIDEN TUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN, PIELAVEDEN

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.

MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3311/-87/1/10 Viitasaari Mäkrä Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1 (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek. N:o

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA

Lisätiedot

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0. -3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.-8l,peruttiin 10.12.1984 Valtausalueelta etsittiin lohkareviuhkan lohkareiden

Lisätiedot

RAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1.

RAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3431/-88/1/10 KAJAANI PIRTTIAHO Timo Heino 23.12. 1988 RAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1. KAIVOSREKIS- 3 Valtausalueella tehdyt tutkimukset

Lisätiedot

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4)

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) 15.10.2014 ALTONA MINING LTD/KUHMO METALS OY Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) Sanna Juurela KUHMO METALS OY (Y-tunnus 1925450-2) Kaivostie 9, FIN-83700 Polvijärvi, FINLAND Tel. +358 10

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen 24.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA VUOMANPERÄNMAA JA POROAITA, KAIV.REK.

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA

Lisätiedot

JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu

JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu A i C.', >'/AP PA LE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M9/323/-92/6/O Juva Rutkonlampi Hannu Makkonen 2.0.992 RUTKONLAMMEN GRANAATTIGABRON TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 989-990 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan

Lisätiedot

TUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N: TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N: TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3712/-86/1/10 Kittilä Haurespää Olavi Auranen 3.12.1986 TUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N:0 3280 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

a.q>a5 ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3313/-89//10 Keitele Hamula Jarmo Nikander 2'

a.q>a5 ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3313/-89//10 Keitele Hamula Jarmo Nikander 2' ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3313/-89//10 Keitele Hamula Jarmo Nikander 2'.10.1989 a.q>a5 SINKKIMALMITUTKIMUKSET KEITELEEN HAMULASSA, KARTTALEHDILLÄ 3313 02, 03 JA 05, VUOSINA 1981-1983.

Lisätiedot

RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA

RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2433/93/2/10 OULAINEN Rimpikoivikko Esko Iisalo 30.4.1993 RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA SISÄLLYSLUETTELO TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI

Lisätiedot

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia

Lisätiedot

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

. NTKIW(iKOHTEEN SIJAINTI KARTAN MITTAKAAVA 1 :

. NTKIW(iKOHTEEN SIJAINTI KARTAN MITTAKAAVA 1 : . NTKIW(iKOHTEEN SIJAINTI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminetsinta 065/3322/MK/75 BIOGEOKEMIALLINEN HUMUSTUTKIMUS KtlRSRMAKI, VUOHTOJOKI i Tutkimuksen aihe Aikaisemniissa tutkimuksissa

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen 15.12.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KILPISJÄRVI 1-3,KAIV. REK. N:O 3398/1-3 SUORITETUISTA

Lisätiedot

KTL Urpo Vihreapuu. Jakelu OKME/Outokumpu 1 kpl Hyv.

KTL Urpo Vihreapuu. Jakelu OKME/Outokumpu 1 kpl Hyv. Urpo Vihreapuu DO:-Z?ZZ07-PH~etala wp Jakelu OKME/Outokumpu 1 kpl Hyv. PEKKA H1ETALAN AU-KANSANNAYTTEESEEN LIITTYVIA HAVAINTOJA JA TUTKIMUSTULOKSIA 1999-2000. LllTE KAYNTIRAPOR-TTIIN KnOku/14/1-2-1999

Lisätiedot

JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3231/-83/1/10 Joroinen,Juva Suotlampi Hannu Makkonen 21.3.1983 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA

Lisätiedot

- Naytepistekartta. - Kivilaj it - Magneettinen kartta Perhonlahti. - Näytepistekartta - Ni, Cu pitoisuuskartta Lamsniemi

- Naytepistekartta. - Kivilaj it - Magneettinen kartta Perhonlahti. - Näytepistekartta - Ni, Cu pitoisuuskartta Lamsniemi TUTKIMUSRAPORTTI 2 (6) 060/3234 08, ll/umv/1989 NAYTTEENOTON TULOKSET KOHTEITTAIN 4.1 Homeselka 3234 08B 4.2 Perhonlaht i 3234 08B 4.3 Lamsniemi 3234 08C, D 4.4 Loskunvuori 3234 11B 4.5 Menginniemi 3234

Lisätiedot

M19/2432/-96/1/ ARKISTOKKA. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto. VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander

M19/2432/-96/1/ ARKISTOKKA. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto. VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander ARKISTOKKA PAL GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto M19/2432/-96/1/10 VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander 29.2.1996 MALMITUTKIMUKSET VIHANNIN, PYHÄJOEN JA RAAHEN KUNTIEN ALUEILLA

Lisätiedot

0 K MALMINETSINTA Urpo Vihreapuu/HEK (4)

0 K MALMINETSINTA Urpo Vihreapuu/HEK (4) Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Urpo Vihreapuu/HEK 26.2.1986 2 (4) LOHKARE-ETSINTA KOTALAHDEN YMPARISTOSSA 1985 Yleistii Kotalahden kaivokselta kaakkoon, Sarkiniemessä,.on matalalentomittauksissa todettu

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU

Lisätiedot

TUTKIMUSTEN AIHE JA TAUSTA Geologisen tutkimuslaitoksen geokemian osasto suoritti keväällä 979 malminetsinnällisiä detaljitutkimuksia jäältä käsin Rää

TUTKIMUSTEN AIHE JA TAUSTA Geologisen tutkimuslaitoksen geokemian osasto suoritti keväällä 979 malminetsinnällisiä detaljitutkimuksia jäältä käsin Rää M 9424-790 9-9 Rääkkylä,, Varpasalo Lauri J. Pekkarinen 5.5.979 SELOSTUS RÄÄKKYLÄSSÄ VARPASALON JA HIETASAAREN VÄLISELLÄ JÄRVI- ALUEELLA SUORITETUISTA ERILLISTUTKIMUKSISTA KEVÄÄLLÄ 979 Koonnut Lauri J.

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA KESÄNIEMI 1 KAIV. REK. N:O 3338/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA KESÄNIEMI 1 KAIV. REK. N:O 3338/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M/06/4522/-88/1/10 Kuusamo Kouvervaara Erkki Vanhanen 13.05. 1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA KESÄNIEMI 1 KAIV. REK. N:O 3338/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa 1.11.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RUOSSAKERO 1, 2 JA 3, KAIV. REK. N:O 3451/1-3 SUORITETUISTA

Lisätiedot

Venetekemän malmitutkimuksista

Venetekemän malmitutkimuksista ~ U 5 --k- ~~, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3214/-80/1/10 Venetekemä Juha Jokinen 30. Väliraportti Venetekemän malmitutkimuksista Pieksämäen mlk. 30.04.1980 Juha Jokinen VÄLIRAPORTTI VENETEKEMÄN MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

Nayte 2 (586263/2): pyrrotiitti, sink:v,iv;.ilke, pyriit.ti, lyi jyhohde, kup~rikiisu, falertsi ja magnetiitti.

Nayte 2 (586263/2): pyrrotiitti, sink:v,iv;.ilke, pyriit.ti, lyi jyhohde, kup~rikiisu, falertsi ja magnetiitti. OUTOKUMPU C)y OXM'T: stti (K Vi itanen) saadut slkiytteet MS/Attu/ naytteet 1-3 on tutkittu mikroskooppisesti. OKMT: sts saadut naytteiden analyysitiedot on annettu taulukossai. 1.2 mm:n seulan lapaisseena

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Suomussalmen Sääskeläissuon Likosuon alueella valtauksilla Sääskeläissuo 1 2 (kaiv.

Lisätiedot

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PYHASALMEN MALMISSA HAVAINTOJA KULLAN ESIINTYMI.SESTA. Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino. Teki ja : E Hanninen

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PYHASALMEN MALMISSA HAVAINTOJA KULLAN ESIINTYMI.SESTA. Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino. Teki ja : E Hanninen 8 OUTOKUMPU OY 0 K LMINETSINTA E Hanninen/EG 11.2.1985 HAVAINTOJA KULLAN ESNTYMI.SESTA PYHASALMEN LMISSA Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino Teki ja : E Hanninen Malminetsinta - Aulis Häkli, professori

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3122/-87/1 Luhanka Tammijärvi Marjatta Virkkunen Boris Lindmark 18.6.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET. RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA

Lisätiedot

LOUNAIS-SUOMEN MALMIVII'ITEIDEN JAO'ITELU MALMITYYPPEIHIN

LOUNAIS-SUOMEN MALMIVII'ITEIDEN JAO'ITELU MALMITYYPPEIHIN GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 10.1/1992/2 Lounais-Suomi Boris Saltikoff 14.10.1992 LOUNAIS-SUOMEN MALMIVII'ITEIDEN JAO'ITELU MALMITYYPPEIHIN Lounais-Suomen malmiennusteprojektin tutkimusten eraana perustana

Lisätiedot

;* 2. Paltamo. Haapaselka

;* 2. Paltamo. Haapaselka 2 L* + GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS ;* 2 'I Paltamo Haapaselka Timo Heino TUTKIMUSTY USELOSTUS PALTAMON KUNNASSA VALTAUSALUEILLA HAAPASELKA 1 ja 2 SEK# HORKANLAMPI 1, KAIV. REK. N:O 3130 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989. Jakelu. OKME 2 kpl MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU

TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989. Jakelu. OKME 2 kpl MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 - Jakelu OKME 2 kpl - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 JOHDANTO MAASTOTUTKIMUKSET TULOSTEN TARKASTELU LIITTEET Näytepistekartta

Lisätiedot

GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET PATTIJOEN TUGHINNON, KASTELLIN J A JOKIKANKAAN KOHTEISSA

GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET PATTIJOEN TUGHINNON, KASTELLIN J A JOKIKANKAAN KOHTEISSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VÄLI-SUOMEN ALUETOIMISTO M19/2441/-94/1/18. 0 Tuohinto, Jokikylä, Kastell i Esko Iisal o 1.9.199 4 GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET PATTIJOEN TUGHINNON, KASTELLIN J A JOKIKANKAAN KOHTEISSA

Lisätiedot

NIKKELIMALMITUTKIMUKSISTA KONNEVEDEN TEERISUOLLA

NIKKELIMALMITUTKIMUKSISTA KONNEVEDEN TEERISUOLLA M 19 / 3222 /86 / 1 / 10 KONNEVESI Teeri suo Esko Sipilä 1.12.1986 NIKKELIMALMITUTKIMUKSISTA KONNEVEDEN TEERISUOLLA 1983 1985 I 1 SIJAINTI Konneveden nikkelitutkimuskohde sijaitsee Konneveden kirkonkylän

Lisätiedot

KANGASJÄRVEN RIKKIKIISU - SINKKIVÄLKEMINERALISAATIO JA SIIHEN LIITTYVÄT TUTKIMUKSET (Valtausalue Kangasjärvi 1, kaiv.rek.

KANGASJÄRVEN RIKKIKIISU - SINKKIVÄLKEMINERALISAATIO JA SIIHEN LIITTYVÄT TUTKIMUKSET (Valtausalue Kangasjärvi 1, kaiv.rek. M 06/3312/-83/1/10 Keitele Kangasjärvi Jarmo Nikander 31.10.1983 KANGASJÄRVEN RIKKIKIISU - SINKKIVÄLKEMINERALISAATIO JA SIIHEN LIITTYVÄT TUTKIMUKSET (Valtausalue Kangasjärvi 1, kaiv.rek.n :o 3535/1) 2

Lisätiedot

Alueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka.

Alueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka. 1 M/17/Yt-52/1 Ylitornio Veijo Yletyinen Allekirjoittanut suoritti osaston johtajan toimesta kansannäytteiden No 1208 A. P. Leminen ja No 1244 M. Hautala, tarkastuksen. Tällöin ilmeni, että molemmat molybdeenihohdepitoiset

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ILOMANTSIN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUITTILA 1-3, KAIV. REK. N:OT 3808 ja 3956, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ILOMANTSIN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUITTILA 1-3, KAIV. REK. N:OT 3808 ja 3956, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4244/-90/1/10 ILOMANTSI Kuittila l-3 Martti Damsten 27.7.1990 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ILOMANTSIN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUITTILA 1-3, KAIV. REK. N:OT 3808 ja 3956, SUORITETUISTA

Lisätiedot

Taustapitoisuusrekisteri TAPIR. Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus

Taustapitoisuusrekisteri TAPIR. Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus Taustapitoisuusrekisteri TAPIR Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus GTK + SYKE yhteishanke 2008-2009: Valtakunnallinen taustapitoisuustietokanta Suomi jaetaan geokemian karttojen perusteella provinsseihin,

Lisätiedot

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 :

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminets inta MOREENITUTKIMUS AHLAINEN, SAHAKOSKI Tutkimuskohteen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Tyon suoritus ja

Lisätiedot

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 2/2015 Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Tutkimusalue: Kiuruveden ja Pielaveden rajalla sijaitseva Sulkavanjärvi, sen keski- ja eteläosa.

Tutkimusalue: Kiuruveden ja Pielaveden rajalla sijaitseva Sulkavanjärvi, sen keski- ja eteläosa. Tutkimusalue: Kiuruveden ja Pielaveden rajalla sijaitseva Sulkavanjärvi, sen keski- ja eteläosa. Työn tarkoitus ja suoritus Tarkoituksena oli järvisedimenttien geokemiallisella tutkimuksella selvittää

Lisätiedot

Outokumpu Oy luovutti GTK:n käyttöön aluetta koskevan geologisen, geokemiallisen ja geofysikaalisen perusaineiston sekä aiemmat U-tutkimustulokset.

Outokumpu Oy luovutti GTK:n käyttöön aluetta koskevan geologisen, geokemiallisen ja geofysikaalisen perusaineiston sekä aiemmat U-tutkimustulokset. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/2741/-88/1/60 Kittilä, Muonio Pahtavuoma Kari Pääkkönen 3.3.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN JA MUONION KUNNISSA VALTAUSALUEILLA KOLVA- KERO 1-3, KAIV. REK. N:O 3315

Lisätiedot

Teollisuusmineraalitutkimukset

Teollisuusmineraalitutkimukset MALMIOSASTON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 1982 ALKULAUSE MALMIOSASTON KERTOMUS VUODELTA 1982 TUTK IMU STOIMINTA Malminetsinta Etela-Suomi Puula-Paijanne projekti Vali-Suomi Pohjois-Suomi Syvakairaukset Kansannayte

Lisätiedot

M 19/2734/72/3/30 Kittilä, Riikonkoski Aimo Nurmi SISÄLLYSLUETTELO. Johdanto. Alueen maaperä

M 19/2734/72/3/30 Kittilä, Riikonkoski Aimo Nurmi SISÄLLYSLUETTELO. Johdanto. Alueen maaperä M 19/2734/72/3/30 Kittilä, Riikonkoski Aimo Nurmi SISÄLLYSLUETTELO Johdanto Alueen maaperä Geokemiallinen näytteenotto - kalustot - näytteiden preparointi ja analysointi Analyysitulosten esittäminen Yhteenveto

Lisätiedot

M 06/3343/-78-80/1_/_10

M 06/3343/-78-80/1_/_10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3343/-78-80/1_/_10 Rautavaara Pappilanmäki Esko Sipilä 1.10.1084 TUTKIMUSSELOSTUS RAUTAVAARAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAPPILANMÄKI 1, KAIV:REK. N:0 3044/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.

Lisätiedot

TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI Tutkimusalue sijaitsee 8 km Haapajärven keskustasta etelään, Pihtiputaan ja Reisjärven teiden välisellä alueella, karttalehdel

TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI Tutkimusalue sijaitsee 8 km Haapajärven keskustasta etelään, Pihtiputaan ja Reisjärven teiden välisellä alueella, karttalehdel GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2343/-92/1/10 HAAPAJÄRVI Katajaperä Jarmo Nikander 30.12.1992 325 "3 HAAPAJÄRVEN KATAJAPERÄN PGE-PITOISISTA LOHKAREISTA JA PINTAMOREENIN PGE-TUTKIMUKSISTA KARTTALEHDELLÄ 2343

Lisätiedot

Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke

Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke Maa-ainespäivä, SYKE 4.5.2011 1 Tausta Hankkeen taustana on pysyvän kaivannaisjätteen määrittely kaivannaisjätedirektiivin (2006/21/EY), komission päätöksen (2009/359/EY)

Lisätiedot

KULTATUTKIMUKSET HÄMEENKYRÖN LAVAJÄRVEN ALUEELLA VUONNA 1996.

KULTATUTKIMUKSET HÄMEENKYRÖN LAVAJÄRVEN ALUEELLA VUONNA 1996. RAPORTTITIEDOSTO N:O 4982 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2124/2000/ 1 /10 HÄMEENKYRÖ Lavajärvi Petri Rosenberg 23.3.2000 KULTATUTKIMUKSET HÄMEENKYRÖN

Lisätiedot

Käsivarren geokemiallisten aineistojen tarkastelua Pasi Lehmuspelto

Käsivarren geokemiallisten aineistojen tarkastelua Pasi Lehmuspelto Pohjois-Suomen yksikkö 23.1.2009 Rovaniemi Käsivarren geokemiallisten aineistojen tarkastelua Pasi Lehmuspelto Käsivarren geokemiaa GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä 23.1.2009 Tekijät Pasi

Lisätiedot

Tutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948

Tutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948 M/17/Sdk 49/1 Sodankylä, Tankavaara Aimo Mikkola 10.2.-49 Tutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948 Kauppa- ja teollisuusministeriö järjesti heinäkuussa 1948 teollisuusneuvos Stigzeliuksen aloitteesta

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3312/-87/1/10 KEITELE Kangasjärvi Jarmo Nikander 8.12.1287 MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1 (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o

Lisätiedot

GEOLTMIALLINEN TULKINTA. Pekka Huhta Jarmo Nikander

GEOLTMIALLINEN TULKINTA. Pekka Huhta Jarmo Nikander GEOLTMIALLINEN TULKINTA Pekka Huhta Jarmo Nikander 09031 977 Työn tarkoitus Käytettävissä oli sadan liejunäytteen analyysitulokset (AAS). Näytteet oli otettu Iisveden Jauholahdesta, Kokinsalmesta ja Suihanlahdesta.

Lisätiedot

KAIVOSLAIN 195:N MUKAINEN TUTKIMUSNOSELOSTUS LAPIN LAANISSA SODANKY~N KUNNASSA ALLA LUETELLUILLA VALTAUSALUEILLA SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA:

KAIVOSLAIN 195:N MUKAINEN TUTKIMUSNOSELOSTUS LAPIN LAANISSA SODANKY~N KUNNASSA ALLA LUETELLUILLA VALTAUSALUEILLA SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA: m E Korvuo mpu Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö OKMEIarkisto Outokumpu KAIVOSLAIN 195:N MUKAINEN TUTKIMUSNOSELOSTUS LAPIN LAANISSA SODANKY~N KUNNASSA ALLA LUETELLUILLA VALTAUSALUEILLA SUORITETUISTA

Lisätiedot

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987 SISALLYSLUETTELO LIITELUETTELO Lähtötiedot Naytteenotto ja kustannukset Näytteiden käsittely Tulokset kohteittain 4.1 Heinikkolehto

Lisätiedot

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

M19/ /1/10 Koskee Pyhäselkä -T ohmajärvi Lauri Hyvärinen SELOSTUS PYHÄSELÄN KUNNAN MALMITUT- KIMUKSISTA VV.

M19/ /1/10 Koskee Pyhäselkä -T ohmajärvi Lauri Hyvärinen SELOSTUS PYHÄSELÄN KUNNAN MALMITUT- KIMUKSISTA VV. M19/4241-72/1/10 Koskee 4223 4241 4243 Pyhäselkä -T ohmajärvi Lauri Hyvärinen 2.5. 1972 SELOSTUS PYHÄSELÄN KUNNAN MALMITUT- KIMUKSISTA VV. 1967-1971 JOHDANTO Maist. Osmo Nykäsen v. 1966 löytämät kuparikiisurakeet

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/4522/-84/1/60 Kuusamo Kouvervaara Kari Pääkkönen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

Lisätiedot

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS N 19/3441/-88/1/10 PUOLANKA PUDASJÄRVI RISTIJÄRVI. Timo Heino 15.3.19.88 KOSKEE 3434, 3531, 353'3

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS N 19/3441/-88/1/10 PUOLANKA PUDASJÄRVI RISTIJÄRVI. Timo Heino 15.3.19.88 KOSKEE 3434, 3531, 353'3 ,ALA-:+ 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS N 19/3441/-88/1/10 PUOLANKA PUDASJÄRVI RISTIJÄRVI Timo Heino 15.3.19.88 KOSKEE 3434, 3531, 353'3 KONGLOMERAATTIEN KULTATUTKIMUKSM KAINUUSSA 1984-85 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO

Lisätiedot

BIOGEOKEMIALLISEN HUMUSTUTKIMUSTULOKSEN KORJAUS SUOMUSSALMI AITTOJARVI

BIOGEOKEMIALLISEN HUMUSTUTKIMUSTULOKSEN KORJAUS SUOMUSSALMI AITTOJARVI OUTOKUMPU Oy Malminetsinta BIOGEOKEMIALLISEN HUMUSTUTKIMUSTULOKSEN KORJAUS SUOMUSSALMI AITTOJARVI Johdanto Tulosten tarkastelua Suomussalmen Aittojärven Mo-aiheella suoritettiin tammi-helmikuussa 1974

Lisätiedot

Petri Rosenberg 17.3.2000

Petri Rosenberg 17.3.2000 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4405 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2123/2000/ 2 /10 LEMPÄÄLÄ Kalliojärvi Petri Rosenberg 17.3.2000 KULTATUTKIMUKSET LEMPÄÄLÄN KALLIOJÄRVEN

Lisätiedot

AITTONEVAN ZN-CU SULFIDIAIHEEN GEOKEMIALLISET JA POKA-KAIRAUS HAAPAVEDELLÄ

AITTONEVAN ZN-CU SULFIDIAIHEEN GEOKEMIALLISET JA POKA-KAIRAUS HAAPAVEDELLÄ GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2433/93/1/10 HAAPAVESI Aittoneva Esko Iisalo 21. 4. 1993 AITTONEVAN ZN-CU SULFIDIAIHEEN GEOKEMIALLISET JA POKA-KAIRAUS HAAPAVEDELLÄ TUTKIMUKSET SISÄLLYSLUETTELO TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

SELOSTUS MALMINETSINTÄTUTKIMUKSISTA PELLON NAAMIJOELLA

SELOSTUS MALMINETSINTÄTUTKIMUKSISTA PELLON NAAMIJOELLA M 19/2623/-77/3/10 Pello, Naamijoki Veikko Helppi 20.12.1977 SELOSTUS MALMINETSINTÄTUTKIMUKSISTA PELLON NAAMIJOELLA Johdanto Geologisen tutkimuslaitoksen kansannäytetoimistoon Rovaniemelle saapui 26.7.1976

Lisätiedot

Radioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957.

Radioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957. M 17/Ks-57/1/60 KUUSAMO Ylikitkajärvi R. Lauerma 25.11.1960 Radioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957. Talvella 1956-57 suoritettiin geologisessa tutkimuslaitoksessa radiometrisiä tutkimuksia mahdollisten

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX

OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX Q Q K OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX M. Isohanni/TIH 15.6.1983 1 (3) TUTKIMUSRAPORTTI Ni-kriittisten lohkareiden lähtöpaikan selvittely Sievin Petäistön alueella, Sijainti 1 : 400 000 Q OUTOMUMPU OY 0 K MALMINETSINTX

Lisätiedot

t x = 7158,05, y = 456,60). Lohkare löytyi matalahkon KUHMO, KARHUJARVI OUTOKUMPU Oy Malminetsintä RAPORTTI MAAPERÄGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA

t x = 7158,05, y = 456,60). Lohkare löytyi matalahkon KUHMO, KARHUJARVI OUTOKUMPU Oy Malminetsintä RAPORTTI MAAPERÄGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA OUTOKUMPU Oy Malminetsintä RAPORTTI MAAPERÄGEOLOGISESTA KUHMO, KARHUJARVI Tutkimusalueen sijainti TUTKIMUKSESTA Tutkimusalue sijaitsee Kuhmosta pohjoiseen n. 50 km päässä kirkonkylästä peruskarttalehtien

Lisätiedot

SELOSTE PALTAMO-PUOLANKA RETKESTI KESÄLLÄ ==============================================

SELOSTE PALTAMO-PUOLANKA RETKESTI KESÄLLÄ ============================================== SELOSTE PALTAMO-PUOLANKA RETKESTI KESÄLLÄ 1954. ============================================== Outokumpu Oy:n Malminetsintäosaston johtajan määräyksestä suoritti allekirjoittanut 22. f.-6.~.54 välisenä

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.

Lisätiedot

Uraani, mustaliuske ja Talvivaara

Uraani, mustaliuske ja Talvivaara Gammaspektrometri mustaliuskekalliolla Talvivaarassa 2009: 22 ppm eu 6 ppm eth 4,8 % K Uraani, mustaliuske ja Talvivaara Olli Äikäs Geologian tutkimuskeskus, Kuopio 1 Sisältöä Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Teollinen kaivostoiminta

Teollinen kaivostoiminta Teollinen kaivostoiminta Jouni Pakarinen Kuva: Talvivaara 2007 -esite Johdanto Lähes kaikki käyttämämme tavarat tai energia on tavalla tai toisella sijainnut maan alla! Mineraali = on luonnossa esiintyvä,

Lisätiedot

# A-11'Ge,40ti) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

# A-11'Ge,40ti) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS # A-11'Ge,40ti) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3334/ 89/4/6 0 g - Nilsiä Sääskiniem i 011i hikäs GEOLOGIAN 12. 4. 1989 TUTKIMUSKESKU S Koskee : 3334 05 2 7 ' a a KIRJASTO VÄLI-SUOM I Et Lk-Uv A-K ' f _

Lisätiedot

--- 0 U T 0 K U M P U Oy Ma1minetsinta 0625/ /HK/76. M Kokko1a/PAL ( 2) MOREENITUTKIMUS ROVANIEMEN MAALAISKUNTA, KUOHUNKI

--- 0 U T 0 K U M P U Oy Ma1minetsinta 0625/ /HK/76. M Kokko1a/PAL ( 2) MOREENITUTKIMUS ROVANIEMEN MAALAISKUNTA, KUOHUNKI TALLENNETTU 0625/3613 02/MK/76 1 R 11 1010 Tutkimuskohteen sijainti Rovani e mi mlk, Kuohunki Kartan mittakaava 1:400 000 GTK "'':.I.-."$'>,... ',..I l Hirv ss8lk I ' Saun;? \ ukkc: """'\ V\IOsUmojt,....

Lisätiedot

Timo Tarvainen PUROSEDIMENTTIANALYYSIEN HAVAINNOLLISTAMINEN GEOSTATISTIIKAN KEINOIN. Outokumpu Oy Atk-osasto

Timo Tarvainen PUROSEDIMENTTIANALYYSIEN HAVAINNOLLISTAMINEN GEOSTATISTIIKAN KEINOIN. Outokumpu Oy Atk-osasto Timo Tarvainen PUROSEDIMENTTIANALYYSIEN HAVAINNOLLISTAMINEN GEOSTATISTIIKAN KEINOIN Outokumpu Oy Atk-osasto PUROSEDIMENTTIANALYYSIEN HAVAINNOLLISTAMINEN GEOSTATSISTIIKAN KEINOIN 1. Johdanto Niin sanotulla

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1 (4) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1833/-84/1/10 Enontekiö Autsasenkuru Veikko Keinänen 29.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SOTKAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA NÄRHINIEMI 1 KAIV. REK. N:O 4007 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SOTKAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA NÄRHINIEMI 1 KAIV. REK. N:O 4007 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA. GEOLOGIAN TUTKINUSKESKUS M 06/3433/-91/1/10 SOTKAMO NÄRHINIENI Timo Heino 9.5.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SOTKAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA NÄRHINIEMI 1 KAIV. REK. N:O 4007 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) valtakunnalliset kansannäytepalkinnot

Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) valtakunnalliset kansannäytepalkinnot 1(5) Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) valtakunnalliset kansannäytepalkinnot vuodelta 2004 PÄÄPALKINNOT I 5.000 Kari Ahlholm, Nivala Kari Ahlholm on lähettänyt GTK:lle tutkittavaksi lukuisia hyviä malmilohkareita

Lisätiedot

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA Tutkimuksen tiiaaja: Tutkimuksen tekija: E ~auharn:ki/ktr Esko Hänninen O U T O K U M P U Oy Malminetsinta Aulis

Lisätiedot

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1

Lisätiedot

Moreeninaytteiden sulfidimineraalien kemiallisesta koostumuksesta

Moreeninaytteiden sulfidimineraalien kemiallisesta koostumuksesta 9 0 K MALMINETSINTA JAPPILA, SYVANSI Moreeninaytteiden sulfidimineraalien kemiallisesta koostumuksesta Sulfidifaasin koostumus Tutkittavana oli viisi seulottua moreeninaytettä Jappilan Syvänsin malmimineralisaation

Lisätiedot

KVARTXÄRIGEOLOGINEN TUTKTHUS. Leteensuo

KVARTXÄRIGEOLOGINEN TUTKTHUS. Leteensuo Outokumpu Oy l'-lalm:lnet sintä 010/2132/NKla/74 2132 04 KVARTXÄRIGEOLOGINEN TUTKTHUS Hattula~ Leteensuo Tutkimuskohteen sijainti Tutkimusalue sijaitsee Hattulan klulnassa Hämeenlinnan lfl{w-puolella rautatien

Lisätiedot

ARNSTOKAPPAI. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2443/96/1/10 PAAVOLA Esko Iisalo

ARNSTOKAPPAI. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2443/96/1/10 PAAVOLA Esko Iisalo ARNSTOKAPPAI GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2443/96/1/10 PAAVOLA Esko Iisalo 15.9.1996 Paavolan alueen kohteelliset geokemialliset tutkimukset 1994-1996 SISÄLLYSLUETTELO sivu TUTKIMUSALUE

Lisätiedot

Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 -

Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - 4 Vuoden 1981 aikana mitattiin sähköisesti ja magneettisesti 33 km 2 alue karttalehdellä 3432.12, lisäksi tihennettiin sähköistä ja magneettista mittausta Haapaselän ja Vehmasmäen

Lisätiedot

Nurmeksen Näätävaaran toriumesiintymä

Nurmeksen Näätävaaran toriumesiintymä 025 :4 Ts GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/4323/-89/1/60 Nurmes Näätävaara Olli Äikäs 25. 1. 1989 Koskee : 4323 05 Nurmeksen Näätävaaran toriumesiintymä 11 sivua 14 kuvaa 3 liitettä 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto

Lisätiedot

KAIRAUSRAPORTT 1 030/ C/HOP/1994 Heikki Puustjarvi

KAIRAUSRAPORTT 1 030/ C/HOP/1994 Heikki Puustjarvi KAIRAUSRAPORTT 1 030/3322 08 C/HOP/1994 Heikki Puustjarvi Jakelu Okme/ arkisto Sijainti Malmitiedot: Fe-kiisupirote, Zn-malmi Geologia: Metavulkaniitit, muuttuminen Geofysiikka: Geokemia : Muut avainsanat:

Lisätiedot

ERÄISTÄ HIILIPITOISISTA LIUSKEISTA KAUSTISEN KALLIOPERÄKARTTALEHDELLÄ, (2323)

ERÄISTÄ HIILIPITOISISTA LIUSKEISTA KAUSTISEN KALLIOPERÄKARTTALEHDELLÄ, (2323) GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/2323/-81/1/81 KAUSTINEN-KRUUNUPYY Anssi Lonka 9.12.1981 ERÄISTÄ HIILIPITOISISTA LIUSKEISTA KAUSTISEN KALLIOPERÄKARTTALEHDELLÄ, (2323) JOHDANTO Neuvoteltua-i tutk.johtaja

Lisätiedot

7, 8) sekä kair:a us p :t'ociileihin piirretyillä käyri llä (Liitteet

7, 8) sekä kair:a us p :t'ociileihin piirretyillä käyri llä (Liitteet Outokumpu Oy ~fa1minetsintä Ok u-analogia/1 966... 2/ MIi, P ol v i j ä r v i. S ola Yhteenveto ',kairauksista v:lta 1957 Solassa kairattiin v. 1957 kuusi. re~ä. Näistä lcaksi (Sola- 1, 2) kairatti.in

Lisätiedot

Sotkamo Silver AB. Taivaljärvi Silver Mine Ilkka Tuokko, Managing Director, Sotkamo Silver Oy

Sotkamo Silver AB. Taivaljärvi Silver Mine Ilkka Tuokko, Managing Director, Sotkamo Silver Oy Sotkamo Silver AB Taivaljärvi Silver Mine Ilkka Tuokko, Managing Director, Sotkamo Silver Oy Katsaus Taivaljärven kaivoshankkeen nykytilaan Kestävä kaivostoiminta seminaari Kajaani Ilkka Tuokko 19.1.2012

Lisätiedot