Näkökulmia suomalaisiin tekniikan yliopistoihin

Transkriptio

1

2 Sisältö Näkökulmia suomalaisiin tekniikan yliopistoihin 1. Esitys 2. Taustamateriaali keskustelujen taustaksi 2.1 Kansainväliset yliopistorankingit 2.2 Tieteen tila OKM:n mittarit ja asemointitilastot

3 Yliopistorankingit Yliopistojen tehtävät, tavoitteet ja toimintamuodot ovat moninaisia. Laadun tiivistäminen yhteen arvosanaan on hankalaa. Rankingien metodologia on toistuvasti haastettu. Käytetyt indikaattorit ovat epärelevanttejatai läpinäkymättömiä. Eri indikaattorien painokertoimet ovat mielivaltaisia. Rankingit saattavat perustua liikaan subjektiivisiin ja tilastollisesti epäedustaviin mainekyselyihin tai yliopistojen itse toimittamaan, yhteismitattomaan tai epäluotettavaan dataan. Kuitenkin yliopistorankingit vaikuttavat yleiseen mielipiteeseen sekä ohjaavat yksilöitä, yliopistoja ja muita toimijoita etsittäessä yhteistyökumppaneita kansainvälisesti. Tyypillisesti suunniteltu vertailemaan yliopistoja, jotka ovat profiililtaan samankaltaisia, kansainvälisiä tutkimusyliopistoja. Rankingit eivät kerro koko totuutta, mutta niistä voi oppia paljon: parhaimmillaan ne ovat hyödyllisiä kansainvälisen vertailun työkaluja.

4 Yliopistorankingit Kriteereissä korostuvat tyypillisesti ansiot lääketieteiden, biotieteiden ja eisoveltavien luonnontieteiden aloilla. Tekniikan yliopistoille alakohtaiset vertailut usein yleisrankingeja relevantimpia. Rankingit ovat taaksepäin katsovia, ja sijoitus perustuu usein yllättävänkin vanhoihin saavutuksiin ja tietoihin. Shanghai Ranking antaa pisteitä Nobel-palkinnoista yli 1 vuoden takaa. Leiden Ranking 216 perustuu vuosina julkaistujen artikkelien analyysiin. Maailmassa on laskutavasta ja määritelmästä riippuen n yliopistoa ja Euroopassakin n. 1. yliopistoa. Parhaan 5 joukkoon sijoittuminen tarkoittaa jo 2,5 %:n terävimpään kärkeen kuulumista.

5 Tunnetuimmat yliopistorankingit Ns. kolme suurta ovat: Shanghai Ranking / Academic Ranking of World Universities (ARWU) Times Higher Education (THE) World University Ranking Quacquarelli Symonds (QS) World University Rankings Samaan joukkoon näyttäisi olevan nousemassa: US News Best Global Universities Ranking Näillä rankingeilla on virallinen asema usean maan koulutuspolitiikassa. Tutkintojen hyväksymiskäytännöt. Pisteytys maahanmuuttoprosesseissa. Kansainvälisten yhteistutkimushankkeiden rahoitusehdot. Puhtaasti bibliometriseen analyysiin perustuvat rankingit voivat olla objektiivisempia ja läpinäkyvämpiä, mutta mittaavat vain yliopiston julkaisujen sitaatioimpaktia. Tärkeimmät: Leiden Ranking National Taiwan University (NTU) Ranking: Performance Ranking of Scientific Papers for World Universities. Yritys rankata yliopistoja eri dimensioissa, jolloin myös niiden yliopistojen laadukkuus, jotka eivät ole profiililtaan kansainvälisiä, maailmanluokan tutkimusyliopistoja, saataisiin näkyviin: U-Multirank

6 Yliopistorankingit Taustamateriaalissa esitellään mainittujen, tunnetuimpien rankingien näkökulma suomalaisiin tekniikan yliopistoihin ja tekniikan aloihin suomalaisissa yliopistoissa. Fokuksessa kansainvälisessä tarkastelussa huomion kiinnittävä tutkimustoiminta: volyymi, tieteellinen impakti ja eksellenssi. Rankingit tyypillisesti sisältävät oman oletuksensa siitä, miten näitä elementtejä tulee painottaa. Oletus voi olla ristiriidassa yliopiston oman strategian kanssa: joskus yliopisto voi haluta toimia tavalla, joka ei tue menestystä rankingeissa. Yritysyhteistyön ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden eksplisiittinen huomioiminen vasta alkutekijöissään.

7 Esimerkki: eri tulkinnat julkaisutoiminnan erinomaisuudesta (Leiden Ranking) PP(Top1%) Mathematics and Computer Science Top 1% -julkaisujen osuus (tekniikan yliopistot) P(Top1%) Mathematics and Computer Science - Top 1% -julkaisujen määrä (tekniikan yliopistot) ) 27-21) ) ) ) ) ) ) ) ) ) )

8 Esimerkki: erinomaisuus taloudellisessa kytkeytyneisyydessä v. perinteinen tutkimuksen erinomaisuus (U-Multirank) Research and Research Linkages Ranking Indicators Citation Rate Research Publications (absolute number) Research Publications (size-normalised) Top-cited Publications Co-publications with Industrial Partners International Joint Publications Regional Joint Publications Economic Engagement Ranking Indicators Co-publications with Industrial Partners Income from Private Sources Patents Awarded (absolute number) Industry co-patents Spin-offs Publications cited in patents Income fromcontinuous professional development Bachelor graduates working in the region Master graduates working in the region Student internships in the region Regional jointpublications

9 Esimerkki: THE innovaatioranking-pilotti 215 Yritys-yhteistyöjulkaisujen osuus Sij. Yliopisto/tutkimuslaitos Maa 1 Southwest Petroleum University China 2 China University of Petroleum China 3 Universities Space Research Association US 4 Wright-Patterson Airforce Base US 5 Ecolé Centrale de Lyon France 6 Jawaharlal Nehru Technological University India 7 Eindhoven University of Technology Netherlands 8 Bundeswehr University Munich Germany 9 Toyota Technological Institute Japan 1 Musashi Institute of Technology Japan 11 Tampere University of Technology Finland 12 Aalto University Finland 13 Daqing Petroleum Institute China 14 National Insitute of Informatics Japan 15 Mines ParisTech France Patenttien viittaamien julkaisujen osuus Sij. Yliopisto/tutkimuslaitos Maa 1 Scripps Research Institute US 2 VIB Belgium 3 Institute of Cancer Research UK 4 The Rockefeller University US 5 Pasteur Institute France 6 U Texas MD Anderson Cancer Center US 7 QIMR Berghofer Medical ResearchInstitute Australia 8 Fred Hutchinson Cancer ResearchCenter US 9 Université Montpellier I France 1 Vita-Salute San Raffaele University Italy 11 Weizmann Institute of Science Israel 12 Robert Koch Institute Germany 13 Agency for Science, Technology and Research Singapore 14 Danish Cancer Society Denmark 15 CHA University S. Korea Yritysrahoituksen osuus Sij. Yliopisto/tutkimuslaitos Maa 1 Siberian State University of Geosystems Russia and Technologies 2 PUC - Rio Brazil 3 Mines ParisTech France 4 National Cheng Kung University Taiwan 5 LMU Munich Germany 6 Tilburg University Netherlands 7 University of Genoa Italy 8 Istanbul University Turkey 9 National Technical Univeristy of Ukraine Ukraine 1 National ResearchNuclear University Russia 11 Swedish University of Agricultural Sweden Sciences 12 Mohammed V University of Rabat Morocco 13 University of Freiburg Germany 14 Jiangsu University China 15 National Taipei University of Technology Taiwan Ostovoimakorjattu yritysrahoitus Sij. Yliopisto/tutkimuslaitos Maa 1 LMU Munich Germany 2 Peking University China 3 Duke University US 4 Istanbul University Turkey 5 Tsinghua University China 6 Lomonosov Moscow State University Russia 7 Nanyang Technological University Singapore 8 Sichuan University China 9 National Autonomous University of Mexico Mexico 1 Wuhan University China 11 Johns Hopkins University US 12 University of Minnesota US 13 National Cheng Kung University Taiwan 14 Tianjin University China 15 Zhejang University China

10 Esimerkki: Aasian nousu (NTU-ranking) Aasialaisten yliopistojen lukumäärä Top 1:ssa päätieteenaloilla Agriculture Clinical Medicine Engineering Life Sciences Natural Sciences

11 Rankingit: Järjestelmän toimivuus kokonaisuutena v. kv-huomiokynnyksen ylittävät yksiköt Universitas 21 Ranking of National Higher Education Systems: 216 Suomi sijalla 6, 215 sijalla 4 ja 214 sijalla 5. Kivinen, Hedman & Artukka: Suomalaisyliopistot, tutkimus ja maailman kärki?, Tiedepolitiikka 1/216 ARWU:n top 5 yltävien yliopistojen määrä miljoonaa asukasta kohti maittain v. 215: Suomi 2. maailmassa. ARWU:n top 5 yltävien yliopistojen määrä suhteutettuna BKT:hen maittain v. 215: Suomi 2. maailmassa. Kivinen & Hedman: Kansainvälisissä yliopistorankingeissa ja kärkitutkimuksessa menestyminen, Tiedepolitiikka 39(1), 214. NTU:n kuudella päätieteenalalla saavutetut Top 3 noteeraukset maittain asukaslukuun suhteutettuna v. 214: Suomi 2. maailmassa. NTU:n kuudella päätieteenalalla saavutetut Top 3 noteeraukset maittain BKT:hen suhteutettuna v. 214: Suomi 1. maailmassa. Hyvin toimiva korkeakoulujärjestelmä. Taustamateriaali osoittaa, että kansainvälisen huomiokynnyksen ylittävien, kriittisen massan saavuttavien maailmanluokan vetovoimakeskusten luominen (tekniikan alalla) sivuosassa.

12 Tieteen tila 216 Taustamateriaalissa esitetään tekniikan yliopistojen julkaisumäärän ja top1%-indikaattorin kehitys valikoiduilla tekniikan aloilla (ja lähialoilla) Tieteen tila 216 taustamateriaalissa. Siinä missä rankingit etsivät kansainvälisen huomiokynnyksen ylittävää laatua (kriittinen massa), Tieteen tila materiaalissa näkyviin pääsee myös pienemmän mittakaavan eksellenssi. Korkean laadun osuus v. laajuus. Top1%-indikaattori: niiden julkaisujen osuus kaikista julkaisuista, jotka kuuluvat siteeratuimpaan 1 %:iin (julkaisun ala, tyyppi ja ikä huomioiden). Esitetty suhteessa maailman keskiarvoon = 1,.

13 OKM:n mittarit ja asemointitilastot Taustamateriaalissa valikoituja nostoja OKM:n ohjauksessaan käyttämistä tilastotiedoista: Teknillistieteellisen koulutusalan tunnuslukuja Valikoitujen tieteenalojen (tekniikan alat ja muutama lähiala) volyymi ja jakautuminen Suomen tekniikan yliopistoissa. 55 op vuodessa suorittaneiden osuus tekniikan yliopistoissa (tekniikan aloilla). Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen jakautuminen tekniikan yliopistoille. Tekniikan yliopistojen osuus yliopistojen strategioiden ja profiloitumistoimien perusteella myönnetystä rahoituksesta.

14 Kiitos mielenkiinnosta toivottavasti taustamateriaaleista on hyötyä keskusteluille!

15 2. Taustamateriaali

16 2.1 Yliopistorankingit

17 Yleisiä lähtökohtia rankingeista Tunnetuimmat kansainväliset rankingit on suunniteltu sellaisten kansainvälisten tutkimusyliopistojen vertailuun, jotka haluavat olla maailmanluokan yliopistoja. A world class university can be characterised by the critical success factors it exhibits, including A high concentration or critical mass of talent, both faculty and students Sufficient resources to provide an extensive, comprehensive learning environment and a rich environment for advanced research Favourable governance allowing and encouraging autonomy, strategic vision, innovation, efficient resource management and flexibility.* Kriittisellä massalla tarkoitetaan sekä toisiaan tukevien akateemisten alojen kirjoa, että alojen sisällä riittävää kansainvälistä kokoa ja merkittävyyttä, jotta yliopisto koetaan kansainvälisesti vetovoimaiseksi yhteistyökumppaniksi ja edelläkävijäksi. Kriittinen massa ei siis viittaa vain yliopiston kokoon, vaan pikemminkin yliopiston kykyyn luoda valitsemillaan aloilla niin merkittäviä tiedeyhteisöjä sisälleen, että ne houkuttelevat kansainvälisiä lahjakkuuksia yksikköön tai yhteistyöhön sen kanssa. Maailmanluokan yliopisto on edustamillaan aloilla kirjaimellisesti huomattava kansainvälisessä tarkastelussa. Kaikki yliopistot eivät tavoittele asemaa maailmanluokan kansainvälisenä tutkimusyliopistona. Toisenlaisen profiilin ja vision yliopistojen ominta eksellenssiä eivät perinteiset rankingit tavoita. * Jewels in the crown: the importance and characteristics of the UK s world class universities, Russell Group Papers 4/212.

18 Shanghai Ranking / ARWU Ensimmäinen merkittävä globaali ranking (23-). Läpinäkyvä ja objektiivinen metodologia (tosin arbitraariset painokertoimet indikaattoreilla). Fokus tutkimusansioissa; lääketieteet ja luonnontieteet painottuvat. Tarkastelussa mukana 12 yliopistoa (jotka saaneet Nobelin, Fieldsin, Nature-artikkelin tai Science-artikkelin, tai joilla merkittävä määrä muita julkaisuja), joista 5 parasta mukana rankingissa.

19 Shanghai Ranking / ARWU Academic Ranking of World Universities (Shanghai) - yleisranking, kaikki alat (top 5) Aalto / 41-5 / / / Helsinki Itä-Suomi 41-5 / / / / Jyväskylä / 41-5 / Oulu Turku Muut / / / / / / / / / / / / / / ARWU (Shanghai) Field Engineering/Technology and Computer Sciences (Top 1-2) (top 1) (top 1) (top 1) (top 1) (top 1) (top 2) (top 2) (top 2) (top 2) (top 2) Aalto / / / / / Muut / / / / / / / / / / ARWU (Shanghai) Subject Computer Science (Top 1-2) (top 1) (top 1) (top 1) (top 2) (top 2) (top 2) (top 2) Aalto / / / / / n/a Muut / / / / / / / n/a

20 Shanghai Ranking / ARWU Vuonna 216 Shanghai Ranking esitteli seitsemän uutta insinöörialojen alakohtaista rankingia. Uusi metodologia.

21 Shanghai Ranking Chemical Engineering Electrical & Electronic Engineering Materials Science & Engineering 216 (top 3) 216 (top 4) 216 (top 6) Aalto 76-1 Aalto Aalto 76-1 Åbo TUT Helsinki Helsinki Oulu 21-3 TUT 21-3 Oulu 21-3 Helsinki 31-4 Oulu 31-4 Muut / Muut / Åbo 31-4 Civil Engineering Energy Science & Engineering 216 (top 2) Aalto Muut / Environmental Science & Engineering 216 (top 4) Helsinki 4 Aalto Itä-Suomi 31-4 Oulu 31-4 Åbo 31-4 Muut / Jyväskylä 41-6 Turku 41-6 Muut / Mechanical Engineering 216 (top 3) Aalto Åbo 21-3 Muut / 216 (top 1) Aalto 76-1 Muut /

22 Times Higher Education (THE) World University Ranking Julkaisi THE-QS-rankingia yhdessä QS:n kanssa alkaen erilliset rankingit (mukana tässä tarkastelussa). Useita muutoksia metodologiassa ja taustadatassa Ø suuret heilahdukset sijoituksissa pääasiassa metodologisista muutoksista johtuvia. Rankattuna 98 yliopistoa, jotka valittu mukaan tarkasteluun julkaisujen määrän ja alakirjon perusteella. Indicators: International Outlook: People, Research (7.5%) Ratio of International/Domestic Students (2.5%) Ratio of International/Domestic Staff (2.5%) Proportion of Scientific Publications with at least One International Co- Author (field-normalised) (2.5%) Research: Volume, Income, Reputation (3%) Academic Reputation Survey (Dec 214-Jan 215) (18%) Research Income (normalisedto subject mix) (6%) Papers Indexed in Scopus per Academic Staff (scaled for the university's total size and normalised for subject) (6%) Citations: Research Influence (3%) Field-Normalised Citations Score (Papers: ) (3%) (Source: Scopus database) Industry Income: Innovation (2.5%) Industry Income per Academic Staff (2.5%) Teaching: The Learning Environment (3%) Academic Reputation Survey (Dec 214-Jan 215) (15%) Staff/Student Ratio (4.5%) Doctoral/Bachelor Degree Ratio (2.25%) Doctoral Degrees per Academic Staff (normalised to subject mix (6%) Institutional Income per Academic Staff (adjusted for purchasing power parity) (2.25%)

23 THE World University Rankings THE World University Rankings - yleisranking, kaikki alat 21 (top 2) 211 (top 4) 212 (top 4) 213 (top 4) 214 (top 4) 215 (top 8) 216 (top 8) Aalto / Helsinki Itä-Suomi / Jyväskylä / / LUT / / / / Oulu / / / / / Tampere / TUT / / / / / Turku / 35-4 / / Muut / / / / / / / THE Subject Computer Science Top 1 * 216 Helsinki 69 Oulu 98 Muut / THE Subject Engineering & Technology (Top 1) Aalto / / / / 1 / / Muut / / / / / / / * Moni yliopisto ympäri maailman (ml. esim. Aalto) jäi tämän tarkastelun ulkopuolelle siksi, että ei toimittanut tarvittavia tietoja THE:lle.

24 Quacquarelli Symonds (QS) World University Rankings yhteinen THE-QS ranking, 21 alkaen erillinen QS ranking. Metodologia muuttunut sekä voimakkaasti kyseenalaistettu (myös datan luotettavuus). Mainekysely erittäin suuressa roolissa, kyselyn tilastollinen edustavuus toistuvasti kyseenalaistettu. Erityisesti sijoitusten muutos yleisrankingissa 214 -> 215 selittyy osin metodologisella muutoksella (rajoitetun tieteenalanormalisoinnin mukaan ottaminen). QS arvioi 32 yliopistoa ja sisällyttää rankingiinsa n. 9 parasta. Yleisrankingin indikaattorit: Academic Reputation from Global Survey (4%) Employer Reputation from Global Survey (1%) Faculty-Student Ratio (2%) Citations per Faculty from Scopus (2%) 215 onwards: normalised to five broad faculty areas. Proportion of International Students (5%) Proportion of International Faculty (5%) Tekniikan alakohtaisen rankingin indikaattorit: Academic Reputation from Global Survey (4%) Employer Reputation from Global Survey (3%) Citations per Paper from Scopus (15%) H-index (Faculty Group) (15 %)

25 QS World University Rankings QS Ranking - yleisranking, kaikki alat (tekniikan yliopistot) QS Ranking - Engineering and Technology Top 4 (kaikki yliopistot) Aalto LUT Oulu TUT Turku Åbo Aalto Helsinki TUT Oulu Turku Åbo

26 QS Subject Rankings Chemical Engineering (Top 2) Aalto Muut / / / / Civil & Structural Engineering (Top 2) Aalto / Muut / / / / Electrical & Electronic Engineering (Top 2) Aalto TUT / Muut / / / / Mechanical, Aeronautical & Manufacturing Engineering (Top 3) (top 2) (top 2) (top 3) (top 3) Aalto Muut / / / / Mineral and Mining Engineering (top 1) 216 Suomal. yliopistot / Computer Science & Information Systems (top 2) (top 2) (top 4) (top 5) Aalto Helsinki Oulu / / TUT / / Muut / / / / Materials Science (top 2) Aalto Helsinki / / / Muut / / / / Architecture & Built Environment (top 1) Aalto Muut / / Mathematics (top 2) (top 2) (top 4) (top 4) Aalto Helsinki Jyväskylä / / Muut / / / / Chemistry 213 (top 2) 214 (top 2) 215 (top 4) 216 (top 4) Aalto / / Helsinki Turku / / 31-4 / Åbo / / 31-4 / Muut / / / / Physics & Astronomy 213 (top 2) 214 (top 2) 215 (top 4) 216 (top 4) Aalto / Helsinki Jyväskylä / / TUT / / Turku / / Muut / / / / Environmental Studies 213 (top 2) 214 (top 2) 215 (top 3) 216 (top 3) Aalto / / / Helsinki Itä-Suomi / / Turku / / / Muut / / / /

27 US News Best Global Universities Merkittävä toimija yhdysvaltalaisissa College-rankingeissa (paino opiskelijakokemuksessa). Globaali ranking vuodesta 214 (paino tutkimusjulkaisuissa). Läpinäkyvä ja suhteellisen tasapainoinen ranking. Metodologiaa säädetty vuosittain (aikasarjojen mielekkyys). Tarkastelussa 1262 (kriteerinä sijoittuminen mainekyselyssä ja julkaisumäärissä) yliopistoa, joista 1 parasta mukana vertailussa. Yleisranking osin epärelevantti tekniikan alan yliopistolle; alakohtaiset rankingit relevantteja. Indikaattorit 216-rankingissa (alakohtaisissa rankingeissa tarkastelu rajataan ko. alalle): Ranking indicator Weight Global research reputation 12.5% Regional research reputation 12.5% Publications 1% Books 2.5% Conferences 2.5% Normalized citation impact 1% Total citations 7.5% Number of publications that are among the 1 percent most cited 12.5% Percentage of total publications that are among the 1 percent most cited 1% International collaboration 1% Number of highly cited papers that are among the top 1 percent most cited in their respective field 5% Percentage of total publications that are among the top 1 percent most highly cited papers 5%

28 US News Best Global Universities US News - yleisranking, kaikki alat (tekniikan yliopistot) US News Engineering (Top 4 - Suomesta vain Aalto pääsee mukaan) Aalto LUT Oulu TUT Turku

29 US News Subject Rankings US News Materials Science (top 25) (top 4) Aalto Helsinki TUT / 383 Muut / / US News Computer Science (top 1) (top 2) Aalto 83 6 Muut / / US News Chemistry (top 25) (top 4) Aalto / 35 Helsinki Muut / / US News Physics (top 2) (top 4) Aalto / 283 Helsinki Jyväskylä / 297 Muut / / US News Space Science (top 1) (top 2) Aalto / 99 Helsinki / 16 Muut / / US News Mathematics (top 1) (top 2) Helsinki Muut / /

30 CWTS Leiden Ranking Leidenin yliopiston CWTS-yksikkö (tieteen- ja teknologiantutkimuksen keskus) on maailman tunnetuin bibliometriikan tutkimuskeskus. Leiden Ranking tarjoaa useita bibliometrisiä indikaattoreita, joiden perusteella yliopistojen julkaisutoimintaa voidaan analysoida ja asettaa paremmuusjärjestykseen. Aikasarjat mielekkäitä. Tieteenalarajaukset eivät ideaaleja tekniikan yliopistoille. Tarkastelussa mukana ne 842 yliopistoa, joilla eniten julkaisuja Thomson Reutersin Web of Science tietokannassa.

31 Leiden Ranking kaikki alat PP(Top1%) kaikki alat Top 1% -julkaisujen osuus (tekniikan alan yliopistot) P(Top1%) kaikki alat Top 1% -julkaisujen määrä (tekniikan yliopistot) ) 27-21) ) ) ) ) ) 27-21) ) ) ) ) Aalto Oulu TUT Turku Aalto Oulu TUT Turku

32 Leiden Ranking luonnontieteet ja tekniikka PP(Top1%) Physical Sciences and Engineering Top 1% -julkaisujen osuus (tekniikan yliopistot) P(Top1%) Physical Sciences and Engineering Top 1% -julkaisujen määrä (tekniikan yliopistot) ) 27-21) ) ) ) ) ) 27-21) ) ) ) ) Aalto Oulu TUT Turku Aalto Oulu TUT Turku

33 Leiden Ranking matematiikka ja tietotekniikka PP(Top1%) Mathematics and Computer Science Top 1% -julkaisujen osuus (tekniikan yliopistot) P(Top1%) Mathematics and Computer Science - Top 1% -julkaisujen määrä (tekniikan yliopistot) ) 27-21) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) Aalto Oulu TUT Turku Aalto Oulu TUT Turku

34 Leiden Ranking yritysyhteistyö PP(Industry) Yliopisto-yritys-yhteisjulkaisuiden osuus (tekniikan yliopistot)* Aalto Oulu Turku * Vuonna 216 PP(industry)-indikaattori ei ollut enää mukana Leiden Rankingissa. Vuodelle 217 luvattu erillistä yritysyhteistyö-rankingia.

35 National Taiwan University (NTU) Ranking: Performance Ranking of Scientific Papers for World Universities Bibliometriikkaan perustuva ranking. Vakaa ja läpinäkyvä metodologia (aikasarjat mielekkäitä). Tarkasteltavana ne 938 yliopistoa, joilla eniten julkaisuja Thomson Reutersin Web of Science tietokannassa tai ovat mukana ARWU, THE, QS tai US News rankingeissa. Kaikkien alojen yleisranking ei ota huomioon tieteenalojen eroja julkaisu- ja sitaatiokäytännöissä. Ei kovin relevantti tekniikan yliopistoille. Alakohtaiset rankingit puolestaan hyvinkin relevantteja. Criteria 216 Overall Performance Indicators Weighting 1 Research productivity 2 Research impact 3 Research excellence 1.1 Number of articles in the last 11 years* (25-215) 1% 1.2 Number of articles in the current year (215) 15% 2.1 Number of citations in the last 11 years* (25-215) 15% 2.2 Number of citations in the last 2 years* ( ) 1% 2.3 Average number of citations in the last 11 years* (25-215) 1% 3.1 h-index of the last 2 years ( ) 1% 3.2 Number of Highly Cited Papers* (25-215) 15% 3.3 Number of articles in the current year in high-impact journals ( ) 15% 25% 35% 4%

36 NTU Ranking Aasialaisten yliopistojen lukumäärä Top 1:ssa päätieteenaloilla Agriculture Clinical Medicine Engineering Life Sciences Natural Sciences

37 NTU Ranking NTU Engineering (Top 3) NTU Ranking kaikki alat (kaikki yliopistot) Aalto Helsinki Aalto Itä-Suomi Helsinki Oulu Tampere Turku NTU Natural Sciences (Top 3) Aalto Helsinki

38 NTU Ranking NTU Chemistry (Top 3) NTU Physics (Top 3) Aalto Helsinki Aalto Helsinki Jyväskylä NTU Mathematics (Top 3) NTU Materials Science (Top 3) Aalto Helsinki Aalto Helsinki

39 NTU Ranking NTU Chemical Engineering (Top 3) Aalto Helsinki Åbo Akademi NTU Computer Science (Top 3) NTU Civil Engineering (Top 3) Aalto Helsinki NTU Electrical Engineering (Top 3) Aalto Helsinki Oulu TUT NTU Mechanical Engineering (Top 3) Aalto Helsinki Aalto Helsinki

40 U-Multirank Euroopan komission tukema yritys kehittää ranking-työkalu (oikeammin: benchmarking-työkalu), joilla yliopistoja voisi vertailla eri dimensioiden suhteen: (i) teaching and learning, (ii) research, (iii) knowledge transfer, (iv) international orientation, (v) regional engagement. Tavoitteena mahdollisuus vertailla eri profiilin yliopistoja niiden profiilille ja missiolle sopivalla tavalla, ja vertailla yliopistoja niiden oikeassa vertailuryhmässä maailman yliopistojen joukossa. Mahdollista rakentaa omia ranking-listoja valitsemalla käytettävät indikaattorit. Myös alakohtaisia vertailuja (mukana myös tekniikan aloja). Erittäin kunnianhimoinen ja lähtökohdiltaan kunnioitettava hanke. Ongelmia: i. kattavuus: mukana yli 1 yliopistoa, mutta joukosta puuttuu suuri joukko maailman kiistatta johtavia yliopistoja (tai ovat mukana hyvin puutteellisin tiedoin). ii. Indikaattorien luotettavuus: Indikaattorit hyvin spesifejä, taustalla oleva tieto tuskin yhteismitallista ja tyydyttävän vertailukelpoista. Mittaa pitkälti sitä, miten paljon (ja miten hyvin) yliopisto on päättänyt toimittaa/onnistunut toimittamaan haluttuja tietoja indikaattorien laskemiseksi.

41 U-Multirank Example: Readymade Rankings Research and Research Linkages Indicators Citation Rate Research Publications (absolute number) Research Publications (sizenormalised) Top-cited Publications Co-publications with Industrial Partners International Joint Publications Regional Joint Publications Suomalaiset yliopistot 29. Helsinki 121. Aalto 221. Itä-Suomi 249. Oulu 32. LUT 322. Hanken 351. Turku 373. TUT 548. Tampere 594. Jyväskylä 746. Vaasa Economic Engagement Indicators Co-publications with Industrial Partners Income from Private Sources Patents Awarded (absolute number) Industry co-patents Spin-offs Publications cited in patents Income fromcontinuous professional development Bachelor graduates working in the region Master graduates working in the region Student internships in the region Regional jointpublications Suomalaiset yliopistot 27. Aalto 13. TAMK 17. Tampere 179. Itä-Suomi 21. LUT 358. Turku 378. Oulu 419. Helsinki 544. SeAMK 724. Haaga-Helia 732. LAMK 886. Saimia 982. Jyväskylä 132. Vaasa

42 U-Multirank Example: Readymade Rankings Teaching and Learning: Chemistry Indicators Graduation on time (masters) Academic staff with doctorates Contact with work environments (masters) Overall learning experience Quality of courses & teaching Laboratory facilities International orientation of master programmes Opportunities to study abroad Suomalaiset yliopistot 87. Jyväskylä 171. Oulu 173. Turku Teaching and Learning: Physics Indicators Student-staff ratio Academic staff with doctorates Contact with work environments (masters) Overall learning experience Quality of courses & teaching Laboratory facilities International orientation of master programmes Opportunities to study abroad Suomalaiset yliopistot 116. Jyväskylä 137. Oulu 146. Aalto 155. Turku Teaching and Learning: Mathematics Indicators Graduating on time (masters) Academic staff with doctorates Contact with work environments (masters) Overall learning experience Quality of courses & teaching Library facilities International orientation of master programmes Opportunities to study abroad Suomalaiset yliopistot 168. Oulu 169. Turku 185. Jyväskylä

43 U-Multirank Example: Readymade Rankings Teaching and Learning: Mechanical Engineering Programmes Indicators Suomalaiset yliopistot Student-staff ratio 9. Aalto Academic staff with doctorates 114. Savonia Contact with work environments (masters) 147. Saimia Overall learning experience 149. LUT Quality of courses & teaching 152. SeAMK Laboratory facilities 173. Oulu International orientation of master 198. LAMK programmes 21. TAMK Opportunities to study abroad Teaching and Learning: Computer Science Programmes Indicators Suomalaiset yliopistot Student-staff ratio 72. Aalto Academic staff with doctorates 14. Turku Contact with work environments (masters) 143. Oulu Overall learning experience 167. Jyväskylä Quality of courses & teaching 187. Tampere IT provision 284. LUT International orientation of master 34. TAMK programmes 348. TAMK (sic) Opportunities to study abroad Teaching and Learning: Electrical Engineering Programmes Indicators Suomalaiset yliopistot Student-staff ratio 53. LUT Academic staff with doctorates 57. TUT Contact with work environments (masters) 67. Oulu Overall learning experience 94. Aalto Quality of courses & teaching 11. Savonia Laboratory facilities 21. TAMK International orientation of master programmes Opportunities to study abroad

44 2.2 Tieteen tila 216

45 Tieteen tila 216 bibliometriikka Suomen Akatemia/CSC on käsitellyt lähtöaineistoa (Thomson Reuters Web of Science) seuraavasti: - Viittausmäärät on normalisoitu tieteenalan, julkaisuvuoden ja julkaisutyypin mukaan - Itseviittaukset on poistettu - Julkaisut on ositettu maiden ja tieteenalojen kesken sekä kotimaiset yhteisjulkaisut Suomen organisaatioiden kesken - Tieteenalat ryhmitelty Tieteen tila 216 Suomen Akatemian bibliometristä tarkastelua varten. Tieteenalojen luokittelu voi poiketa jonkin verran WoS/OECD luokittelusta. - Top1-indeksi - Niiden julkaisujen osuus yliopiston kaikista julkaisuista, jotka kuuluvat omalla alallaan (julkaisun ikä ja tyyppi huomioiden) siteeratuimpaan 1 prosenttiin. - Laskettu 4-vuotiskausittain ja vain yli 5 ositettua julkaisua ylittävälle julkaisumäärälle. - Top1-indeksin laskennassa julkaisut on ositettu myös tieteenalojen kesken. - Top1-indeksissä tieteenalan keskitaso maailmassa on 1,. Monissa kansainvälisissä rankingeissa käytettävät, samaan WoS-tietokantaan perustuvat bibliometriset indikaattorit poikkeavat merkittävästi Suomen Akatemian bibliometrisen selvityksen laskentatavasta, usein esimerkiksi ositusta ei tehdä eikä itseviittauksia ole poistettu.

46 Tieteen tila 216: tieteenalat Luonnontieteet 11 Matematiikka 112 Tilastotiede 113 Tietojenkäsittely ja informaatiotieteet 114 Fysiikka 115 Avaruustieteet ja tähtitiede 116 Kemia 1171 Geotieteet Bio- ja ympäristötieteet 1172 Ympäristötiede 1181 Ekologia, evoluutiobiologia 1182 Biokemia, solu- ja molekyylibiologia 1183 Kasvibiologia, mikrobiologia, virologia 1184 Genetiikka, kehitysbiologia, fysiologia Tekniikka 211 Arkkitehtuuri 212 Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 213 Sähkö-, automaatio- ja tietoliikennetekniikka, elektroniikka 214 Kone- ja valmistustekniikka 215 Teknillinen kemia, kemian prosessitekniikka 216 Materiaalitiede ja -tekniikka 217 Lääketieteen tekniikka 218 Ympäristötekniikka Lääke- ja terveystieteet 3111 Biolääketieteet 3112 Neurotieteet 312 Kliiniset lääketieteet 313 Hammaslääketieteet 3141 Ravitsemustiede 3142 Kansanterveystiede, ympäristö- ja työterveys 315 Liikuntatiede 316 Hoitotiede 317 Farmasia Maatalous- ja metsätieteet 41 Maataloustieteet 4112 Metsätiede 413 Eläinlääketiede 415 Elintarviketieteet Yhteiskuntatieteet 51 Taloustieteet 515 Psykologia 516 Kasvatustieteet 53 Muut yhteiskuntatieteet Humanistiset tieteet 6 Humanistiset tieteet Yleistieteelliset 7 Yleisteelliset lehdet Tässä tarkastelussa mukana vain tekniikan alan yliopistot.

47 Luonnontieteet Luonnontieteet top1-indeksi Luonnontieteet julkaisumäärä 1,4 2 1, , ,6 8,4 6,

48 11 matematiikka 11 matematiikka top1-indeksi 11 matematiikka julkaisumäärä 1,6 14 1,4 12 1,2 1 1,8,6 8 6,4 4,

49 113 tietojenkäsittely- ja informaatiotieteet 113 tietojenkäsittely- ja informaatiotieteet top1-indeksi 113 tietojenkäsittely- ja informaatiotieteet julkaisumäärä 1,8 6 1,6 1,4 5 1,2 4 1,8 3,6 2,4,

50 114 fysiikka 114 fysiikka top1-indeksi 114 fysiikka julkaisumäärä 1,4 9 1,2 8 1, ,6 4,4 3,

51 116 kemia 1,6 1,4 1,2 1,8,6,4,2 116 kemia top1-indeksi kemia julkaisumäärä

52 Tekniikka Tekniikka top1-indeksi Tekniikka julkaisumäärä 1, , , , ,8 8,6 6,4 4,

53 211 arkkitehtuuri arkkitehtuuri julkaisumäärä

54 212 rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 2,2 212 rakennus-ja yhdyskuntatekniikka top1-indeksi raeknnus- ja yhdyskuntatekniikka julkaisumäärä 2, ,9 5 1,8 1, ,6 1 1,

55 213 sähkö-, automaatio- ja tietoliikennetekniikka, elektroniikka 213 Sähkö-, automaatio- ja tietoliikennetekniikka, elektroniikka top1-indeksi 213 Sähkö-, automaatio- ja tietoliikennetekniikka, elektroniikka julkaisumäärä 1,8 8 1,6 7 1,4 6 1,2 1,8, ,4 2,

56 214 kone- ja valmistustekniikka 214 kone- ja valmistustekniikka top1-indeksi 214 kone-ja valmistustekniikka julkaisumäärä 1,8 2 1,6 18 1,4 16 1,2 1,8, ,4 4,

57 215 teknillinen kemia, kemian prosessitekniikka 215 teknillinen kemia, kemian prosessitekniikka top1-indeksi 215 teknillinen kemia, kemian prosessitekniikka julkaisumäärä 1,6 16 1,4 14 1, ,8 8,6 6,4 4,

58 216 materiaalitiede ja -tekniikka 216 materiaalitiede ja -tekniikka top1-indeksi 216 materiaalitiede ja -tekniikka julkaisumäärä 1,8 3 1,6 1,4 25 1,2 2 1,8 15,6 1,4,

59 217 lääketieteen tekniikka lääketieteen tekniikka julkaisumäärä

60 218 ympäristötekniikka 218 ympäristötekniikka top1-indeksi 218 ympäristötekniikka julkaisumäärä 1,6 16 1,4 14 1, ,8 8,6 6,4 4,

61 7 yleistieteelliset lehdet (esim. Nature, Science & PlosOne) 7 yleistieteelliset lehdet top1-indeksi 7 yleistieteelliset lehdet julkaisumäärä 2, , ,

62 2.3 OKM:n mittaristo ja Vipusen asemointitiedot

63 Teknillistieteellisen koulutusalan tunnuslukuja 55, % 5, % 45, % 4, % 35, % 3, % 25, % 2, % 15, % 1, % 5, %, % Osuus teknillistieteellisen koulutusalan opetusja tutkimushenkilöstöstä , % 5, % 45, % 4, % 35, % 3, % 25, % 2, % 15, % 1, % 5, %, % Osuus teknillistieteellisen koulutusalan vertaisarvioiduista tieteellisistäartikkeleista215 Kaikki I porras II porras III porras IV porras A1-A4 kaikki A4 konferenssijulkaisu A1 tieteellinen aikakauslehti Osuus teknillistieteellisen koulutusalan tutkinnoista 215 Osuus teknillistieteellisen koulutusalan jufoluokitelluista julkaisuista , % 5, % 45, % 4, % 35, % 3, % 25, % 2, % 15, % 1, % 5, %, % 7, % 6, % 5, % 4, % 3, % 2, % 1, %, % Alemmat tutkinnot Ylemmät tutkinnot Tohtorin tutkinnot Jufo 1-3 Jufo 1 Jufo 2 Jufo 3

64 Valikoitujen tieteenalojen opetus- ja tutkimushenkilökunnan määrä tekniikan alan yliopistoissa 215 (htv) 1 2, 1, 8, 6, 4, 2,,

65 Valikoitujen tieteenalojen opetus- ja tutkimushenkilökunnan jakautuminen tekniikan alan yliopistoihin 215 (htv) 1% 9% 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 9, 14,3 6,4 7,4,9 43,1 34,4 112,4 41,1 31,7 176,2 41,4 19,8 31,7 147,2 11,7 15,3 13,9 431, 19 68, 37,4 27,3 31,9 2,1 4,8 28,6 57,5 25,5 78,4 11,8 114,7 5,2 5, 26, 26,1 13, 21,4 33,7 19,4 19,4 21,1 14,6 12,3 5,4 1,6 1, 264,4 88,8 29,1 42,8 49,4 23,8 187,1 72,6 194,2 69,8 184,1 59,6 78,9 67,4 154,8 2,6 4,4 82,7 52,1 1, 22,2 89,6 9,4 9,3 %

66 Tekniikan yliopistojen ylemmät korkeakoulututkinnot (7) tietojenkäsittelytieteen ja tietoliikenteen sekä (8) tekniikan aloilla 216 (määrä)

67 Tekniikan yliopistojen osuudet ylemmistä korkeakoulututkinnoista (7) tietojenkäsittelytieteen ja tietoliikenteen sekä (8) tekniikan aloilla 216 1% 9% 8% 7% % 5% 4% 3% 2% % %

68 55 op suorittaneiden osuus yliopistoittain lukuvuonna Tekniikan ala Tietojenkäsittely ja tietoliikenne 5, % 5, % 45, % 45, % 4, % 4, % 35, % 35, % 3, % 3, % 25, % 25, % 2, % 2, % 15, % 15, % 1, % 1, % 5, % 5, %, %, %

69 Tekniikan yliopistojen saama ulkopuolinen tutkimusrahoitus 215 1% 9% 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% % Yritykset 36 M EU-puiteohjelmat 28 M Suomen Akatemia 18 M Tekes 84 M EU alukehitysrahoitus 2,6 M EU sosiaalirahasto,9 M Muu EU 1,9 M

70 Strategiarahoitus 3, % Tekniikan yliopistojen osuus kaikkien yliopistojen saamasta rahoituksesta 25, % 2, % 15, % 1, % 5, %, % Osuus kokonaisrahoituksesta (OKM) 215 Osuus (noin) OKM-strategiarahoituksesta (sopimukset) Osuus profilointi2-rahoituksesta (SA) Osuus (noin) OKM-strategiarahoituksesta (sopimukset) Osuus profilointi1-rahoituksesta (SA)

71 Kommentit ja lisätiedot: