Konserttikeskus ry VUOSIKERTOMUS 2010

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2010

2 KONSERTTIKESKUS RY VUOSIKERTOMUS 2010 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS KONSERTTITOIMINTA YLEISKATSAUS KOULU- JA PÄIVÄKOTI- SEKÄ JULKISET KONSERTIT ERITYISPROJEKTIT MUU TOIMINTA JÄSENYYDET HALLINTO VALTUUSKUNTA HALLITUS, OHJELMATOIMIKUNTA, TOIMIHENKILÖT JA TOIMISTO TILINTARKASTAJAT JÄSENET TALOUS... 9 LIITTEET

3 TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS Konserttikeskukselle vuosi 2010 oli voimakkaan kasvun ja uusien hankkeiden aikaa. Konserttikeskuksen yhteistyössä tilaajien kanssa järjestämien tilaisuuksien määrä, 1359, merkitsi yli 50 prosentin kasvua edelliseen vuoteen verrattuna, ja yhdistyksen pieni henkilökunta joutui venymään kapasiteettinsa äärirajoille. Konserttikeskus vankisti asemiaan maamme merkittävimpänä koulu- ja päiväkotikonserttien järjestäjänä, joka toimintavuonna tavoitti yli nuorta kuulijaa eri puolilla maata. Yhdistyksen toiminnalla on erityisen suuri merkitys kasvukeskusten ulkopuolella. Hiljattain julkistettu tutkimus toi esiin suuren eriarvoisuuden kulttuuripalveluiden tarjonnassa maassamme. Konserttikeskus voi joustavalla ja kustannustehokkaalla toiminnallaan tasoittaa näitä eroja kasvukeskusten ja muun Suomen välillä. Toiminta-avustuksemme nousu ja toisaalta Suomipalkintoon liittyvä palkintoraha mahdollistivat toiminnan laajentumisen, mutta on kuitenkin pidettävä mielessä, että mitään pysyvämpää ei ole sittenkään saavutettu rahoituksen suhteen. Avustuksen nousussa nykytasolle on ollut kyse eduskunnan myöntämistä kertaluonteisista lisämäärärahoista, joiden saaminen tulevaisuudessa on hyvin epävarmaa. Konsertti joka kouluun -hankkeen kehittäminen ei onnistu ilman varmuutta valtionrahoituksen tasosta useamman vuoden tähtäimellä. Yhdistyksen kärkihanketta uhkaa muuten näivettyminen. Konserttikeskus katsoo kuitenkin luottavaisesti tulevaisuuteen. Joulukuussa 2010 tapahtunut muutto uusiin, isompiin toimitiloihin antaa paremmat mahdollisuudet käyttää esim. harjoittelijoita ja projektityöntekijöitä, aina tarpeen mukaan. Uusia hankkeita onkin virinnyt. Kesällä 2010 alkanut työllistämishanke jatkuu vuoden 2011 loppuun ja luo satoja koulukonsertteja. Konserttikeskus tulee olemaan osatoteuttajana keväällä 2011 käynnistyvässä Musiikki elämään -hankkeessa, jota varten tehtiin esiselvitys syksyn 2010 aikana. Konserttikeskuksen toimintavuoden aikana konserteistaan saamat sadat kirjalliset palautteet tilaajilta ovat olleet mukavaa luettavaa. Samoin Konsertti joka kouluun -hankkeesta tehty tutkimus kertoo, miten positiivisesti toimintaamme suhtaudutaan kentällä. Meillä on kuitenkin paljon tehtävää, jotta pääsemme pohjoismaisten sisarjärjestöjemme tasolle toiminnan laadussa ja vaikuttavuudessa, laajuudesta puhumattakaan. Norjan Rikskonsertenen koulukonserttiosaston johtajana toiminut Ulrika Bergroth-Plur laati syyskesällä toimeksiannostamme Konserttikeskuksesta arvioinnin, joka sisältää oivaltavaa analyysia ja lukuisia hyviä ehdotuksia yhdistyksen kehittämiseksi. Ohjelmiston valintaprosessissa on painotettava laatua, läpinäkyvyyttä ja monimuotoisuutta. Toiminnan arviointia ja kartoitusta eri näkökulmista tulee tehostaa. Ammattitaitoa on lisättävä samalla kun konsertit tulee ankkuroida paremmin kouluun arkeen. Toisaalta monitahoinen verkostoituminen on avainasemassa, kun halutaan lisätä Konserttikeskuksen painoarvoa ja vaikuttavuutta. Tulevista arvioinnin pohjalta syntyvistä käytännön uudistuksista mainittakoon siirtyminen syksyllä 2011 kerran vuodessa tapahtuvaan keskitettyyn esiintyjähakuun, jossa tiettyyn päivämäärään mennessä tulleet hakemukset otetaan huomioon. Korvat kävelylle! -koulukonserttifestivaalimme hienot tunnelmat ovat tuoreessa muistissa tätä kirjoittaessani. Toivottavasti voimme viettää yhdistyksen 50-vuotisjuhlia kolmen vuoden päästä entistä paremmissa asemissa. Lopuksi haluan kiittää hyvin sujuneesta toimintavuodesta taiteilijoitamme, yhteistyökumppaneitamme, tukijoitamme sekä omaa väkeä. Kari Vase, toiminnanjohtaja 3

4 1 KONSERTTITOIMINTA 1.1 YLEISKATSAUS Konserttikeskus ry:n päätehtävänä on tuottaa elävän musiikin konsertteja kouluihin ja päiväkoteihin. Konsertit järjestetään osana eri puolille Suomea suuntautuvia kiertueita ja ne toteutetaan yhteistyössä paikallisten järjestäjien kanssa. Vuonna 2010 Konserttikeskus järjesti kaikkiaan musiikkitilaisuutta (853 v. 2009) eri puolilla Suomea. Näistä tilaisuuksista oli koulu- ja päiväkotikonsertteja, 31 julkisia konsertteja ja 143 työpajatunteja. Työpajatunteihin sisältyvät myös luokkakohtaiset laulumerkkisuoritukset. Vuosina konsertit ja muut tilaisuudet ovat jakautuneet kohderyhmittäin seuraavasti: Koulu- ja päiväkotikonsertit Päiväkoti Alakoulu Yläkoulu Yläkoulu ja lukio Lukio Muut (sis. ammattioppil.) Julkiset konsertit Koulukonserttiesiintyjät Solistiyhdistyksen esiintyjät Konsertit yhteensä % kaikista tapahtumista 89,5 93,3 90,9 73,6 71,4 91,2 70,8 79,7 73,0 67,7 Muut tapahtumat Työpajatunnit Täydennyskoulutustunnit Muut tapahtumat yht. (h) % kaikista tapahtumista 10,5 6,7 9,1 26,4 28,6 8,8 29,2 20,3 27,0 32,3 Kaikki tapahtumat yhteensä Kevään 2010 aikana Konserttikeskus järjesti 720 ja syksyllä 639 musiikkitilaisuutta. Ne edustivat laajasti musiikin eri osa-alueita ja kulttuureja. Toimintakertomuksen liitteissä on tarkempaa tietoa siitä, kuinka tilaisuudet ovat jakautuneet eri kohderyhmien, esiintyjäryhmien sekä maakuntien ja läänien kesken. Liitteistä löytyvät myös yksityiskohtaiset selvitykset vuoden 2010 tilaisuuksista sekä esiintyjäryhmien kokoonpanoista. Konsertit rahoitettiin tilaajien maksamien tariffihintojen lisäksi saaduilla avustuksilla. Esittävän säveltaiteen edistämiskeskuksen (ESEK) myöntämällä tuella järjestettiin 200 konserttia, joista 14 oli julkisia, yhteensä 15 % kaikista tilaisuuksista. Kustannukset jakautuivat tilaajien ja Konserttikeskuksen kesken seuraavasti lukuun ottamatta Konsertti joka kouluun - hankkeen ja muiden erityishankkeiden konsertteja: Tilaajan osuus 243,- 54 % 237,- 48 % Konserttikeskuksen osuus 205,- 46 % 257,- 52 % Keskimääräiset kustannukset 448,- 100 % 412,- 100 % Konsertti joka kouluun -hankkeessa kustannukset jakautuivat puolestaan seuraavasti: 4

5 Tilaajan osuus 187,- 31 % 186,- 32 % Konserttikeskuksen osuus 425,- 69 % 394,- 68 % Keskimääräiset kustannukset 612,- 100 % 580,- 100 % Konserttikeskus tuki siten yhtä Konsertti joka kouluun -hankkeen konserttia keskimäärin yli kaksinkertaisella summalla normaalitoimintaan verrattuna. 1.2 KOULU- JA PÄIVÄKOTI- SEKÄ JULKISET KONSERTIT Johdanto Musiikki vaikuttaa positiivisesti ihmisen kehitykseen ja mielenterveyteen lukuisten tutkimusten mukaan. Koulu- ja päiväkotikonsertit sekä musiikilliset työpajat antavat mahdollisuuden elää ja kokea musiikkia, vaikkei itse vielä olisikaan musiikin aktiiviharrastaja. Sitä kautta lapsi ja nuori voi löytää elinikäisen harrastuksen ja kiinnostuksen kohteen. Toimintaperiaatteet Konserttikeskuksen järjestämillä koulu- ja päiväkotikonserttikiertueilla tehdään tavallisesti kolme konserttia päivässä. Tämä tekee toiminnasta taloudellisesti järkevää sekä Konserttikeskuksen että esiintyvien muusikoiden näkökulmasta. Näin tilaajille voidaan tarjota konsertteja edullisilla hinnoilla, jotka ovat samat kaikkialla Suomessa. Tilaajia ovat pääasiassa koulut, päiväkodit sekä muut kunnalliset tahot. Konserttikeskuksen tuottamien konserttien merkitys on erityisen suuri seuduilla, joilla ei ole tavallisesti mahdollista kuulla korkeatasoisia, eri musiikkityylejä edustavia konsertteja. Ohjelmisto Konserttikeskuksen koulukonserttiohjelmisto edustaa musiikin eri tyylilajeja ja sitä uudistetaan kaksi kertaa vuodessa. Moni ohjelma on integroitavissa muihin kouluaineisiin. Uudet ohjelmat hyväksytään ohjelmistoon normaalisti näytekonserttien kautta. Niitä arvioivat Konserttikeskuksen ohjelmatoimikunta ja taiteellinen koordinaattori. Kriteerejä ovat mm. taiteellinen taso, musiikin osuus, pedagogiset näkökohdat, kohderyhmän huomioon ottaminen, kontakti yleisöön sekä onko ohjelmalle tarvetta ohjelmistossa. Lopullisen päätöksen uusista ohjelmista tekee yhdistyksen hallitus ohjelmatoimikunnan suositusten perusteella. Vuoden 2010 aikana taiteellisen koordinaattorin työpanosta voitiin käyttää huomattavasti aiempaa enemmän ohjelmien kehittämisessä lisääntyneiden määrärahojen ansiosta. Tiedottaminen ja markkinointi Konserttikeskus tiedottaa toiminnastaan pääasiassa julkaisemansa Konserttikeskus-tiedotuslehden sekä internetsivujen kautta. Tiedotuslehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, ja siinä esitellään tulevan konserttikauden ohjelmisto sekä kerrotaan muista ajankohtaisista yhdistyksen toimintaan liittyvistä asioista. Tiedotuslehti postitetaan kaikkiin päiväkoteihin, perusasteen kouluihin, toisen asteen oppilaitoksiin, kuntien koulu-, kulttuuri- ja sosiaalitoimistoihin sekä monelle muulle merkittävälle sidosryhmälle. Vuonna 2010 lehden graafisina suunnittelijoina toimivat graafikot Salli Kirjalainen ja Taina Koskinen. Konserttikeskuksen kotisivut osoitteessa ovat tärkeä markkinointi- ja tiedotusväline. Yhdistys markkinoi konserttejaan myös sähköpostin välityksellä ja puhelimitse. Konserttikeskus tiedottaa toiminnastaan myös opettajaksi opiskeleville yliopistoissa ja muissa alan oppilaitoksissa. Toteutuneet konsertit sekä muut tilaisuudet Koulu- ja päiväkotikonsertit sekä julkiset konsertit 5

6 Vuonna 2010 Konserttikeskus ry järjesti yhteensä 235 päiväkotikonserttia ja 950 koulukonserttia. Kokonaissaldosta 3/4 pidettiin päiväkoti- ja alakouluikäisille ja loput yläkouluissa lukioissa ja ammattioppilaitoksissa. Lisäksi Konserttikeskus toteutti 31 julkista konserttia yhteistyössä paikallisten järjestäjien kanssa. Muut tilaisuudet Konserttien lisäksi Konserttikeskus järjesti vuoden 2010 aikana yhteensä 143 työpajatuntia mukaan lukien luokkakohtaiset laulumerkkisuoritukset. Työpajoissa lapset ja nuoret pääsevät omakohtaisen kokemisen ja oppimisen kautta tutustumaan syvällisemmin musiikkiin. Työpajoihin liittyy usein konsertti, jossa jo tutustutaan kyseessä olevaan musiikkityyliin. Palaute ja seuranta Konserttikeskus pyytää paikallista järjestäjää antamaan palautetta jokaiseen musiikkitapahtumaan liittyen. Konserttiarviointeja saatiin ilahduttavan runsaasti tilaajalle lähetetyllä lomakkeella, jonka voi palauttaa Konserttikeskuksen kirjekuoressa yhdistyksen laskuun. Lisäksi Konserttikeskuksen edustajat seuraavat konsertteja myös omakohtaisesti paikan päällä. Yleisömäärät ja työsuoritteet Koulu- ja päiväkotikonsertin onnistumisen tärkeimpiä edellytyksiä on sopiva yleisömäärä, johon vaikuttaa myös kyseessä olevan ohjelman luonne. Konserttikeskuksen järjestämät koulu- ja päiväkotikonsertit sekä työpajat tavoittivat vuonna 2010 yli lasta ja nuorta. Työsuoritteita kertyi yhteensä tuntia (2 536 tuntia vuonna 2009). Esiintyjäryhmien keskimääräinen koko oli 2,7 henkeä (3,0 v. 2009). 1.3 ERITYISPROJEKTIT Konsertti joka kouluun -hanke Konserttikeskus ry käynnisti vuonna 2008 muiden Pohjoismaiden esimerkkiä seuraten Konsertti joka kouluun - hankkeen, jossa kunnat sitoutuvat tarjoamaan joka vuosi vähintään yhden konsertin kaikille peruskoululaisilleen. Projekti pyrkii osaltaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseen. Myönteiset kokemukset ja elämykset elävän musiikin parissa synnyttävät positiivisen asenteen elävää musiikkia ja konserteissa käyntiä kohtaan. Samalla tuetaan kasvua yhteisöllisyyteen, suvaitsevuuteen ja moniarvoisuuteen. Konsertti joka kouluun -hanke, jolle myönnettiin taiteen Suomi-palkinto vuonna 2009, tukee myös kulttuuritarjonnan alueellista tasa-arvoisuutta. Koulukonserttien esiintyjät ovat paikkakunnasta riippumatta musiikkialan ammattilaisia, joten kaikki koulut ovat tasa-arvoisessa asemassa konserttien taiteellisen ja pedagogisen laadun suhteen. Pitkällä aikavälillä hanke tarjoaa jokaiselle koululaiselle peruskouluvuosiensa aikana monipuolisen valikoiman musiikin eri tyylilajien konsertteja. Konsertti joka kouluun -hankkeessa kunnat ovat tähän mennessä maksaneet 1,25 /oppilas yhdestä vuosittaisesta konsertista. Myös vähävaraiset ja pienet kunnat ns. reuna-alueilla ovat siten voineet osallistua hankkeeseen. Vuonna 2010 Konserttikeskuksen keskimääräinen osuus hankekonserttien kokonaiskustannuksista oli vajaat 69 % (v %), mikä on huomattavasti korkeampi kuin muussa konserttitoiminnassa. Konserttikeskuksen kustannuksia on lisännyt myös se, että keskimääräinen yhtyekoko on hankkeen piirissä isompi kuin muissa konserteissa. Lukuvuodelle hankkeeseen otettiin eri puolilta Suomea 49 kuntaa, joissa on n peruskoululaista. Vuoden 2010 kokonaissaldoksi muodostui 388 konserttia (168 v. 2009). Konserttikeskuksen pitkän aikavälin tavoitteena on tarjota jokaiselle Suomen peruskoululaiselle ainakin yksi koulukonsertti lukuvuodessa, mikä tekisi yhteensä n konserttia 150 oppilaan keskimääräisellä yleisökoolla. Hanketta ei ole kuitenkaan mahdollista laajentaa ennen kuin yhdistyksellä on takuut rahoituksesta pidemmällä tähtäimellä. 6

7 Ammattikorkeakoulu Metropolian kulttuurituotannon koulutusohjelmassa opiskeleva Seija Pakarinen haastatteli opinnäytetyötään varten useita Konserttikeskuksen Konsertti joka kouluun -hankkeen yhdyshenkilöitä ja myös joitakin hankekuntien opettajia. Joulukuussa 2010 ilmestyneen tutkielman mukaan yhteistyömalliin ollaan yleisesti ottaen erittäin tyytyväisiä. Pääsyinä lähteä hankkeeseen mukaan mainittiin edulliset hinnat, hyvät kokemukset Konserttikeskuksesta ja mahdollisuus tarjota kulttuuria suurelle joukolle. Lauluhanke Lauluhankkeella halutaan elvyttää yhteislaulutaitoa ja tutustuttaa lapset perinteisiin suomalaisiin lauluihin. Hankkeessa luokat suorittavat erityisen laulumerkin harjoiteltuaan Konserttikeskuksen työryhmän valitseman lauluohjelmiston, jossa on kolme tasoa. Kukin luokka opettelee lauluohjelmistosta tietyn määrän pakollisia ja vapaavalintaisia lauluja, minkä jälkeen Konserttikeskuksen tarkastaja, inspehtoori, saapuu koululle vastaanottamaan suorituksen kannustavan ilmapiirin vallitessa. Laulumerkin suoritti 7 luokkaa vuonna Hankkeeseen liittyen yhdistys tuotti toimintavuonna yhteistyössä Ammattikorkeakoulu Metropolian pop/jazzkoulutusohjelman kanssa levyn Pikkukulta suomalaisia lastenlauluja pikkuväelle jatkona aiemmin ilmestyneelle Suomen lasten lauluaarteisto levylle. Musiikki elämään -esiselvityshanke Konserttikeskus ry toimi osatoteuttajana esiselvityksessä, joka liittyi vuosiksi suunniteltuun Musiikki elämään osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueelliseen kehittämishankkeeseen. Sen päätoteuttaja oli Ammattikorkeakoulu Metropolia. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta saadulla tuella toteutetussa esiselvityksessä kartoitettiin mahdollisuuksia synnyttää alueellisesti kattava palvelumalli konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön tuottamiseen. Lähtökohtana palvelumallissa on kolmannen sektorin, kuntatoimijoiden ja ammattikorkeakoulujen välinen yhteistyö. Esiselvitys huipentui varsinaisen hankerahoitushakemuksen jättämiseen lokakuun lopussa ESR-hakemus sai alkuvuonna 2011 myönteisen päätöksen, tosin haettua tukea pienemmälle summalle. Työllistämishanke Kesäkuussa 2010 opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Konserttikeskukselle euron avustuksen käytettäväksi nuorten muusikoiden työllistämiseen vuoden 2011 loppuun mennessä. Samalla kokeillaan yhteistyötä viiden OKM:n mukaan valitseman Taikalamppu-ketjuun lukeutuvan lastenkulttuurikeskuksen kanssa liittyen Konsertti joka kouluun hankkeeseen. Valitut keskukset ovat Annantalon taidekeskus Helsingistä, Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX Hämeenlinnasta, Kulttuuriaitta Jyväskylästä, Kulttuuritalo Valve Oulusta ja Porin lastenkulttuurikeskus. Kunkin kaupungin kouluissa pyritään vuoden 2011 aikana järjestämään Konsertti joka kouluun -hankkeen perusidean mukaisesti konsertit kaikille peruskoululaisille. Hanketta ovat elokuusta 2010 lähtien vieneet eteenpäin projektipäällikkö ja Konserttikeskuksen taiteellinen koordinaattori. Lisäksi hankkeelle palkattiin joulukuussa tuottaja, jonka tehtäviin kuuluu mm. konserttiin liittyviä oheismateriaalien valmistaminen. Työllistettäville asetetut tiukat ehdot ovat vaikeuttaneet sopivien alle 30-vuotiaiden muusikoiden löytymistä. Toisaalta useimpia löytyneistä muusikoita on pitänyt opastaa koulukonserttitoiminnan erityispiirteisiin. Nuorista muusikoista on muodostettu yhtyeitä, joille on luotu uusi koulukonserttiohjelma. Työllistämishankkeen piirissä tullaan järjestämään arviolta ainakin 550 konserttia. 2 MUU TOIMINTA 2.1 JÄSENYYDET 7

8 Konserttikeskus on vuodesta 2007 lähtien ollut Suomen Musiikkineuvoston jäsen. Yhdistyksen toiminnanjohtaja on osallistunut Musiikkineuvoston sääntömääräisiin kokouksiin ja seminaareihin. Konserttikeskus on myös pohjoismaisten koulukonserttijärjestäjien yhteistyöelimen Nordiskt Nätverk för Skolkonserter (NNS) jäsen. NNS:n muita jäseniä ovat olleet Levende Musik i Skolen (Tanska), Rikskonsertene (Norja), Rikskonserter (Ruotsi) ja Tónlist fyrir alla (Islanti). Ruotsin valtiollisen Rikskonserter-säätiön toiminta kuitenkin loppui , ja NNS etsii parhaillaan sopivaa yhteistyökumppania Ruotsista. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Vase osallistui yhteistyöelimen kokouksiin 7.5. Reykjavikissa ja Århusissa. Jälkimmäinen kokous liittyi Skanderborgissa järjestettyyn Musik i Tide -koulukonserttifestivaaliin, jossa Konserttikeskusta edusti lisäksi Reijo Karvonen. Vase ja Karvonen osallistuivat aiemmin myös Göteborgissa Rikskonserterin ja Musik i Västin järjestämään Showcase tapahtumaan. 3 HALLINTO 3.1 VALTUUSKUNTA Yhdistyksen valtuuskuntaan kuuluvat kolmivuotiskaudella seuraavat jäsenet: Reijo Karvonen, muusikko, lehtori, pj Timo Klemettinen, toim.joht., varapj Satu Angervo, pääsihteeri Jorma Falck, oopperalaulaja Teppo Hauta-aho, muusikko Elina Heiskanen, tuottaja Pirjo Helasvuo, lehtori Kaarlo Hilden, ohjelmajohtaja Jukkara, Jaana-Maria, toiminnanjohtaja Tuula Kotilainen, lehtori Janne Murto, rehtori Osmo Palonen, rahoitusasiamies Maati Rehor, toiminnanjohtaja Inkeri Ruokonen, lehtori Annukka Stenius, toiminnanjohtaja Sampo Suihko, johtaja Hannu Tolvanen, koulutussuunnittelija Koulujen Musiikinopettajat ry Suomen Säveltäjät ry Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry Valtuuskunta piti sääntömääräiset kokouksensa ja Ravintola Laulumiehissä Helsingissä. Molemmissa kokouksissa puheenjohtajana toimi Reijo Karvonen. 3.2 HALLITUS, OHJELMATOIMIKUNTA, TOIMIHENKILÖT JA TOIMISTO Hallitus Kai Amberla, toiminnanjohtaja, puheenjohtaja Eve Alho, musiikkileikkikoulunopettaja Perttu Haapanen, säveltäjä Antti Häyrynen, toimittaja Raimo Päiväläinen, rehtori Pia Sandström, lehtori Juha Vilja, johtava intendentti Hallituksen varapuheenjohtajana toimii Raimo Päiväläinen. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana seitsemän kertaa. Ohjelmatoimikunta Raimo Päiväläinen, rehtori, puheenjohtaja Kalle Chydenius, muusikko, ohjaaja Helena Sarjakoski, johtava intendentti Mari Kätkä, muusikko 8

9 Ohjelmatoimikunta on toiminut hallituksen apuna koulukonserttiohjelmiston valinnassa vuodesta 2001 lähtien. Ohjelmatoimikunta kokoontui vuonna 2010 seitsemän kertaa. Toimihenkilöt ja toimisto Kari Vase, toiminnanjohtaja Veera Paasi, projektipäällikkö ( lähtien) Jorma Kesseli, tuottaja Seppo Partti, osa-aikainen taloudenhoitaja Reijo Karvonen, osa-aikainen taiteellinen koordinaattori Ville Niutanen, tuottaja ( lähtien) Taloudenhoitaja Seppo Partti on hoitanut yhdistyksen kirjanpidon, palkanlaskennan ja maksuliikenteen oman toiminimensä lukuun. Yhdistyksen toimisto sijaitsi osoitteessa Urho Kekkosen katu 8 C 29 a, Helsinki asti, jolloin yhdistys muutti uusiin, isompiin tiloihin osoitteessa Pengerkatu 11 A 1, Helsinki. 3.3 TILINTARKASTAJAT Yhdistyksen valtuuskunnan valitsemina tilintarkastajina toimivat KPMG Oy Ab:stä Kai Salli, KHT ja Sirpa Eriksson, KHT ja heidän varamiehinään Heidi Vierros, KHT ja Outi Hieta, KHT. 3.4 JÄSENET Yhdistyksellä oli toimintavuoden päättyessä 11 yhteisöjäsentä ja 156 henkilöjäsentä, joista ainaisjäseniä oli 145. Vuonna 2010 yhdistyksen jäsenmaksut olivat henkilöjäseniltä 15 euroa, ainaisjäseniltä 50 euroa ja yhteisöjäseniltä 50 euroa. 4 TALOUS Valtion säveltaidetoimikunta myönsi Konserttikeskus ry:lle toiminta-avustusta euroa ( euroa v. 2009). Toiminta-avustuksella katettiin toiminnan yleisiä kuluja sekä merkittävä osa konserttitoiminnasta. Marraskuussa 2009 OKM:ltä saatuun Suomi-palkintoon liittyvää euron palkintorahaa käytettiin euroa vuoden 2010 Konsertti joka kouluun -hankkeen kiertueisiin. Kesäkuussa 2010 opetus- ja kulttuuriministeriö jakoi euroa käytettäväksi nuorten taiteilijoiden työllistämiseen vuoden 2011 loppuun mennessä. Sitä kului toimintavuonna euroa. Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEK myönsi yhdistykselle kiertuetukea euroa ajanjaksolle Summa on pysynyt samana monena vuonna. Kun otetaan huomioon alkuvuonna käytetty vuonna 2009 myönnetyn avustuksen loppuosa, ESEK-tukea kului vuonna 2010 yhteensä euroa ja euroa jäi käytettäväksi vuoden 2011 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana. ESEK-tukea on mahdollista käyttää vain konserttitoiminnan suoranaisten kulujen kattamiseen. Konserttikeskus ry sai avustuksia myös yksittäisiä projekteja varten. Eugene, Elisabeth och Birgit Nygréns stiftelse myönsi Fanfar! - sånger på svenska -ohjelman kiertuetoimintaan euron ja Konstsamfundet 4000 euron avustuksen. Svenska Kulturfonden jakoi puolestaan euron avustuksen Kalevala på svenska -kiertuetta varten, mutta avustus käytetään vuoden 2011 puolella. Toimintavuoden aikana käytettiin lisäksi euroa Suomalaisruotsalaisen kulttuurirahaston myöntämää tukea, joka kohdistui Finnkampen-ohjelman Ruotsin-kiertueen matkakuluihin. 9

10 Kokonaistuotot toiminta- ja kohdeavustukset mukaan luettuina olivat ,95 ( vuonna 2009). Kokonaiskulut poistot mukaan lukien olivat ,46 ( vuonna 2009). Tilikauden tulos oli 206,49 ylijäämäinen (2 608 ylijäämää vuonna 2009). HALLITUS 10