KONSERTTIKESKUS RY VUOSIKERTOMUS 2004 TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS 2

Transkriptio

1 1 KONSERTTIKESKUS RY VUOSIKERTOMUS 2004 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS 2 1 KONSERTTITOIMINTA YLEISKATSAUS KOULU- JA PÄIVÄKOTI- SEKÄ JULKISET KONSERTIT ERITYISPROJEKTIT SOLISTIYHDISTYKSEN KONSERTIT 7 2 MUU TOIMINTA 7 3 HALLINTO VALTUUSKUNTA HALLITUS, OHJELMATOIMIKUNTA, TOIMIHENKILÖT 8 JA TOIMISTO 3.3 TILINTARKASTAJAT JÄSENET 9 4 TALOUS 9 LIITTEET 1-5 1

2 2 TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS Konserttikeskuksen päätehtävänä on elävän musiikin vieminen lasten ja nuorten pariin. Ympäri Suomea järjestetyt koulu- ja päiväkotikonserttikiertueet perehdyttävät kuulijansa mitä erilaisimpiin musiikinlajeihin. Ne ovat monelle syrjäseudulla asuvalle ainoa keino päästä nauttimaan korkeatasoisesta elävästä musiikista. Kuulijoita on vuosittain toistasataa tuhatta. Vuosi 2004 oli Konserttikeskukselle juhlavuosi. Yhdistyksen toiminnan alkamisesta oli tullut kuluneeksi 40 vuotta. Sitä juhlisti erityisesti Espoon kulttuuritoimen kanssa yhteistyössä järjestetty Korvat kävelylle! - tapahtuma, johon saatiin myös pohjoismaista väriä. Eri taiteenlajeja yhdistänyt tapahtuma sai viitisen tuhatta kävijää, jotka vaikuttivat tyytyväisiltä monipuoliseen tarjontaan. Korvat kävelylle! -tapahtuman tavoitteena oli myös nostaa koulukonserttitoiminta esiin kulttuurielämän marginaalista. Erityisen tärkeätä olisi saada valtiovalta nostamaan panostustaan. Tätä kirjoittaessa on kuitenkin jo tiedossa, että kauniista sanoista huolimatta valtionapu junnaa vuonna 2005 jo kolmatta vuotta samalla tasolla, joka on vain murtoosa pohjoismaisten sisarjärjestöjen saamasta tuesta. Maamme koulukonserttitoimintaa uhkaa näivettyminen tukimäärärahojen vähentyessä reaalisesti. Kysyntää kyllä olisi. Samaan aikaan kun valtiovallan taholta ei ole löytynyt todellista vastakaikua koulukonserttitoiminnan kehittämiseksi, yksityisoikeudellisia varoja hallinnoiva Esittävän Säveltaiteen Edistämiskeskus (ESEK) on ottanut merkittävämmän roolin toiminnan rahoittajana. Konserttikeskuksen kansallista toimintaa ei kuitenkaan voi rakentaa ESEKin yksittäisten tukipäätösten varaan, vaan rahoituksen tulee olla pitkäjänteisesti turvattu. Yksi esimerkki ESEKin tuella toteutetuista hankkeista oli Konserttikeskuksen yhteistyössä Musiikkia Nuorille ry:n ja YLE Lastenohjelmien kanssa toteutettu Musabusaprojekti. Musabusa kiersi Lapin kunnissa viikon ajan marraskuussa Hanke painottui työpajoihin, joita pitivät koululaisten kanssa menestyksellisesti työskennelleet muusikot. Palaute on ollut erittäin positiivista. Musabusa on samalla monipuolistanut television lastenohjelmien musiikkitarjontaa. Yhdistyksemme juhlavuonna vahvistui tarve toimintamallin uudistukseen, josta tehtiinkin päätöksiä keväällä Uudistuksen tavoitteena on tehostaa toimintaa ja taata tehdyn tilauksen toteutuminen suuremmalla todennäköisyydellä. Syyskausi vietiin läpi vielä lukuvuoden ohjelmistolla sekä vanhalla toimintamallilla. Vuoden 2005 alusta lähtien ohjelmien lukumäärä on pienempi, mutta rotaatio lisääntyy ohjelmiston vaihtuessa puolivuosittain. Tilaajalla on uudessa mallissa tarjolla kaksi vaihtoehtoa: keskitetyt maakuntakiertueet ja muu tarjonta. Lukuvuoden kattavan kausiesitteen tilalle on tullut kaksi kertaa vuodessa julkaistava tiedotelehtinen. Sen ensimmäinen numero ilmestyi elokuussa Konserttikeskuksen tiedotuksen painopiste on kuitenkin siirtymässä yhä enemmän Internet-kotisivuille. Toimintavuonna päättyi yksi merkittävä aikakausi yhdistyksen historiassa, kun hallituksen puheenjohtajana pitkään ja ansiokkaasti toiminut Tuula Kotilainen ei enää jatkanut tehtävässä. Tuulalle lämpimät kiitokset yhdistyksen luotsaamisesta läpi monenlaisten murrosten 1970-luvulta aina 2000-luvulle asti! Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Kalle Jämsen, joka on aiemmin työskennellyt myös Konserttikeskuksen toiminnanjohtajana sekä koulukonserttiesiintyjänä. Hänen johdollaan yhdistys on 2

3 3 parhaillaan vetämässä toiminnan tulevia Kari Vase suuntaviivoja. 1 KONSERTTITOIMINTA 1.1 YLEISKATSAUS Konserttikeskus ry järjesti vuonna 2004 yhteistyössä paikallisten järjestäjien kanssa 514 konserttia, 210 workshop-tuntia ja 2 luentoa eli yhteensä 726 tilaisuutta (716 v. 2003). Luvuissa on mukana Musabusa-hanke, joka toteutettiin yhteistyössä Musiikkia Nuorille ry:n kanssa. Konsertit ja muut tilaisuudet ovat vuosina jakautuneet kohderyhmittäin seuraavasti: Koulu- ja päiväkotikonsertit Päiväkoti Ala-aste Yläaste Yläaste ja lukio Lukio Ammattioppilaitokset Muut Julkiset konsertit Koulukonserttiesiintyjät Solistiyhdistyksen esiintyjät Konsertit yhteensä % kaikista tapahtumista 70,8 79,7 73,0 67,7 75,4 85,4 91,3 Muut tapahtumat (h) Työpajatunnit Luennot % kaikista tapahtumista 29,2 20,3 27,0 32,3 24,6 14,6 8,1 Kaikki tapahtumat yhteensä Kuten monena aikaisempana vuotena suuri määrä tilauksia jäi toteutumatta syyskaudella konserttimäärärahojen loputtua tai ne jouduttiin siirtämään seuraavaan vuoteen. Keväällä toteutui 468 ja syksyllä 258 musiikkitilaisuutta. Suomenkielisiä tilaisuuksia järjestettiin 659 (90,8 %) ja ruotsinkielisiä 67 (9,2 %). Konserttikeskus ry osallistui edelleen ruotsinkielenopiskelua kouluissa tukevaan Fram med svenskan hankkeeseen, jonka Musikupplevelser på svenska -otsikon alla toteutetut 46 konserttia muodostivat suurimman osan ruotsinkielisten konserttien lukumäärästä. Toimintakertomuksen liitteissä on yksityiskohtaista tietoa konserttien ja muiden tilaisuuksien jakautumisesta esiintyjäryhmille, kohderyhmille ja maakunnittain/lääneittäin sekä yksityiskohtaiset luettelot vuoden 2004 tilaisuuksista ja esiintyjäryhmien kokoonpanoista. Konsertit rahoitettiin tilaajien maksamien tariffihintojen lisäksi saaduilla avustuksilla. Musabusa mukaan lukien ESEK-tuella järjestettiin 188 konserttia, joista 29 julkisia, sekä 3

4 4 143 työpajatuntia ja 2 luentoa eli 46 % kaikista tilaisuuksista (29 % v. 2003). Kustannukset jakautuivat tilaajien ja Konserttikeskus ry:n kesken seuraavasti: Tilaajan osuus: 277,- 59 % 253,- 58 % Konserttikeskuksen osuus: 196,- 41 % 185,- 42 % Keskimääräiset kustannukset: 473,- 100 % 438,- 100 % Järjestettyjen konserttien ja muun toiminnan keskimääräiset yksikkökustannukset kasvoivat 21 % ja Konserttikeskuksen tuki yksikköä kohden nousi puolestaan 6 % edeltävään vuoteen verrattuna. Laskelmiin ei ole otettu mukaan erityisprojekteja. 1.2 KOULU- JA PÄIVÄKOTI- SEKÄ JULKISET KONSERTIT Toimintaperiaatteet ja ohjelmisto Työelämässä meiltä vaaditaan uusiutumista ja luovuutta. Aktiivinen musiikin harrastaminen on oiva keino kasvattaa nuorissa näitä ominaisuuksia. Soittaminen ja laulaminen opettavat myös keskittymään ja tavoitteellisuuteen, missä palkinto tulee määrätietoisen työskentelyn seurauksena. Tämä luo onnistumisen elämyksiä ja rakentaa tervettä itsetuntoa - puhumattakaan siitä pelkästä mielihyvästä, mitä musiikilliset kokemukset voivat aiheuttaa. Koulukonsertit ja erilaiset musiikilliset työpajat antavat mahdollisuuden elää ja kokea musiikkia, vaikkei itse vielä olisikaan asian aktiiviharrastaja. Sitä kautta lapsi voi löytää elinikäisen harrastuksen ja kiinnostuksen kohteen. Konserttikeskus järjestää ympäri Suomea koulu- ja päiväkotikonserttikiertueita, jotka käsittävät useimmiten kolme konserttia päivässä. Edulliset tilaajahinnat ovat samat joka kunnassa. Tilaajina toimivat koulut, päiväkodit ja muut kunnalliset tahot, vanhempainyhdistykset jne. Yhdistyksen järjestämät konsertit rikastuttavat kulttuuritarjontaa erityisesti syrjäseuduilla, joilla ei yleensä vieraile korkeatasoisia ammattimuusikoita. Konserttikeskuksen ohjelmisto koostui vuonna 2004 yli viidestäkymmenestä musiikin eri tyylilajeja edustavasta ohjelmasta. Ohjelmistosta päättää yhdistyksen hallitus, jota avustaa tehtävässä ohjelmatoimikunta. Tärkeitä valintakriteerejä ovat musiikillisen tason lisäksi myös mm. interaktiivisuus ja pedagogiset näkökohdat. Ohjelmien suuresta määrästä johtuen tilaukset ovat kuitenkin hajaantuneet monelle eri ohjelmalle, mikä on vaikeuttanut kiertueiden rakentamista. Toimintamallia päätettiin siksi uudistaa. Vuoden 2005 alusta lähtien tilaajalla on tarjolla kaksi vaihtoehtoa tilata Konserttikeskuksen konsertteja ja työpajoja: keskitetyt maakuntakiertueet ja muu tarjonta, jossa voi tilata maakuntakiertueiden ulkopuolelta kauden ohjelmistosta minkä tahansa ohjelman. Tässä tapauksessa on kuitenkin koulujen ja päiväkotien tai muiden tilaajien tilattava yhteistyössä kolme konserttia eli yksi esiintyjän työpäivä. Tilaukset voivat koostua myös kokonaan tai osittain työpajoista. Samoin esiintyjien kotipaikan lähellä järjestettävät yksittäiset konsertit ovat useimmiten mahdollisia. Markkinointi 4

5 5 Konserttikeskus luopui vuonna 2004 Koulukonsertit-kausiesitteestä. Sen sijaan se julkaisee kaksi kertaa vuodessa Konserttikeskus-tiedotelehtistä, jonka ensimmäinen numero ilmestyi elokuussa kappaleen painoksena. Siinä kerrottiin mm. tulevasta toimintamallin uudistuksesta. Se postitettiin maamme kaikkiin oppilaitoksiin ja päiväkoteihin, kuntien koulu-, kulttuuri- ja sosiaalitoimistoihin sekä monelle muulle tärkeälle sidosryhmälle. Tiedotelehtisen suunnitteli graafikko Antero Airos. Myös Konserttikeskuksen Internet-kotisivuilla osoitteessa esitellään ohjelmisto ja annetaan tietoa yhdistyksestä. Kotisivuilla on ajankohtaista tietoa esim. tulevista kiertueista sekä linkkejä mm. esiintyjien omille kotisivuille. Yhdistys markkinoi konserttejaan lisäksi kirjeitse ja sähköpostin välityksellä sekä ilmoittelee palveluistaan yleisluontoisesti alan aikakauslehdissä. Palaute ja seuranta Konserttikeskus pyytää paikallista järjestäjää antamaan palautetta jokaiseen musiikkitapahtumaan liittyen. Yhdistyksen kotisivuille on perustettu palautesivu. Palautetta saadaan myös seuraamalla konsertteja paikan päällä. Toteutuneet konsertit ja muut tilaisuudet Koulu- ja päiväkotikonsertit Vuonna 2004 Konserttikeskus ry toteutti yhteensä 453 koulu- ja päiväkotikonserttia yhteistyössä paikallisten järjestäjien kanssa. Näistä n. 3/4 pidettiin päiväkoti- ja ala-asteikäisille. Julkiset konsertit Koulu- ja päiväkotikonserttikiertueiden yhteydessä järjestettiin myös 56 julkista konserttia yhteistyössä paikallisten järjestäjien kanssa. Muut tilaisuudet Varsinaisten konserttien lisäksi järjestettiin 210 työpajatuntia, mm. monikulttuurisen musiikkikasvatuksen piiriin laskettavat vierailuja, sekä 2 luentoa. Konserttikeskuksen taiteilijoiden pitämät luennot lisäävät ja monipuolistavat opettajien ja kasvattajien pedagogista tietoutta. Kustannusrakenne Kustannukset jakautuivat tilaajien ja Konserttikeskus ry:n kesken koulukonserttipääluokassa seuraavasti (laskelmaan ei ole otettu mukaan erityisprojektien tilaisuuksia): Tilaaja 272,- 59 % 246,- 58 % Konserttikeskus 191,- 41 % 176,- 42 % Keskimääräiset kustannukset 463,- 100 % 422,- 100 % 5

6 6 Konserttikeskuksen antama keskimääräinen tukisumma järjestettyä tilaisuutta kohden kasvoi hieman edellisvuoteen verrattuna, vaikka yhdistyksen kattama prosenttiosuus kokonaiskustannuksista pieneni. Yleisömäärät ja työsuoritteet Sopiva yleisömäärä on koulu- ja päiväkotikonsertin onnistumisen tärkeimpiä edellytyksiä. Konserttikeskus on laatinut tilaajilleen suositukset maksimiyleisömääriksi: päiväkodissa 50, ala-asteella 100 (1.-3. asteet) (4.-6. asteet), yläasteella 200 ja lukiossa 350 kuulijaa. Suosituksista huolimatta tilaajat valitettavasti toisinaan ylittävät kyseiset määrät. Yhdistyksen järjestämiin koulu- ja päiväkotikonsertteihin ja muihin tilaisuuksiin osallistui toimintavuonna arviolta yli lasta ja nuorta, kun käytetään pohjana yllä mainittuja suosituksia. Työsuoritteiden yhteismäärä oli 2231 tuntia (2119 v. 2003) ja esiintyjäryhmien keskimääräinen koko 3,1 henkeä (3,0 v. 2003). 1.3 ERITYISPROJEKTIT Suuri osa Konserttikeskuksen toiminnasta sisältyi erityishankkeisiin, joista tärkeimpiä vuonna 2004 olivat Korvat kävelylle!, Musikupplevelser på svenska sekä Musabusa. Korvat kävelylle! (Öron på promenad! / Let s earobic!) Eri taiteenlajeja yhdistänyt Korvat kävelylle! -tapahtuma tarjosi löytöretkiä äänten ja musiikin maailmoihin Espoon kulttuurikeskuksessa Samalla juhlistettiin myös Konserttikeskus ry:n 40-vuotista toimintaa. Konserttikeskuksen pääyhteistyökumppanina oli Espoon kulttuuritoimi ja tapahtuman suojelijana toimi kulttuuriministeri Tanja Karpela. Tapahtuma sai yli kävijältä positiivista palautetta monimuotoisista konserteista ja työpajoista. Siihen sisältyi 13 koulukonserttia, 3 julkista konserttia sekä 40 työpajatuntia. Pohjoismaiden kulttuurirahaston tuella Korvat kävelylle! -tapahtumaan saatiin korkeatasoisia esiintyjiä myös muista Pohjoismaista. Koulukonserttitoimintaa eri Pohjoismaissa esiteltiin laajemmin 6.2. pidetyssä informaatiotilaisuudessa Hej hallå - näin naapurissa! ja Espoon kulttuurikeskuksen aulatiloissa esillä olleessa näyttelyssä. Seminaarissa Luomus, elämys, kokemus paneuduttiin Espoon kulttuurijohtaja Georg Dolivon johdolla luovuus- ja kulttuurikasvatuksen kysymyksiin TV1 nauhoitti päätöspäivän työpajoista ja loppukonsertista otteita, joita esitettiin ohjelmassa Suomi musiikkikasvatuksen ihmemaa?. Musabusa Konserttikeskus ry ja Musiikkia Nuorille ry toteuttivat yhteistyössä TV2:n lastenohjelmien kanssa Musabusa-hankkeen Lapin kunnissa Hanke painottui erityisesti työpajoihin. Työpajat ja konsertit olivat paikallisille järjestäjille ilmaisia. Musabusan radioitu päätöskonsertti oli Rovaniemellä. TV2 näyttää tallenteita Musabusahankkeen työpajoista ja konserteista osana lastenohjelmiaan vuonna

7 7 Musikupplevelser på svenska Vuonna 2003 alkaneella Musikupplevelser på svenska -hankkeella pyritään tukemaan ruotsinkielen opiskelua suomenkielisissä kouluissa musiikin keinoin. Projekti on osa laajempaa, Suomen ruotsinopettajat ry:n hallinnoimaa Fram med svenskan! -hanketta, jota tukevat Svenska kulturfonden ja Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto. Vuonna 2004 Konserttikeskus järjesti yhteistyössä Fram med svenskan! -hankkeen kanssa yhteensä 46 konserttia, joissa esiintyjinä toimivat Pentti Hildén, trio Stina Liman -Anders Grönroos - Anders Östling sekä ruotsalainen trubaduuri Axel Falk. 1.4 SOLISTIYHDISTYKSEN KONSERTIT Konserttikeskus ry on vuodesta 1972 lähtien järjestänyt Suomen Solistiyhdistys ry:n Helsingin konserttisarjan esiintyjille konsertteja pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Esiintyjät valitsee vuosittain Suomen Solistiyhdistys ry:n hallitus. Näihin konserttien kulujen kattamiseen käytetään opetusministeriöltä saatua toiminta-avustusta. Esiintyjälistaa on viime vuosina laajennettu myös Solistiyhdistyksen muilla taiteilijoilla. Tilaajina ovat pääasiassa paikalliset konserttiyhdistykset. Solistiyhdistyksen taiteilijoille järjestettiin vuonna julkista konserttia (7 konserttia v. 2003) ja paikkakuntina olivat Alajärvi, Imatra, Joensuu, Kemi ja Kitee. Keskimääräiset kustannukset solistikonserttipääluokassa laskivat edelliseen vuoteen verrattuna yli kolmanneksella ja yhdistyksen tukiosuus puolella johtuen lähinnä siitä, että konserteista kolmessa oli vain yksi esiintyjä. Kustannukset jakautuivat tilaajien ja Konserttikeskus ry:n kesken seuraavasti: Tilaaja 733,- 52 % 826,- 38 % Konserttikeskus 684,- 48 % 1368,- 62 % Keskimääräiset kustannukset 1417,- 100 % 2194,- 100 % Yllä mainittujen viiden julkisen konsertin lisäksi yhdistys järjesti Suomen Solistiyhdistyksen taiteilijoille koulukonserttiohjelmiston Solistisen osaston alla 19 koulukonserttia. 2. MUU TOIMINTA Toiminnanjohtaja Kari Vase edusti Konserttikeskusta pohjoismaisten koulukonserttijärjestäjien yhteistyöelimen Nordiskt Nätverk för Skolkonserter (NNS) kokouksissa Espoossa Korvat kävelylle! tapahtuman yhteydessä sekä Gentoftessa Tanskassa kansainvälisen koulukonserttifestivaalin yhteydessä. NNS:n muut jäsenet ovat Levende Musik i Skolen (Tanska), Rikskonsertene (Norja), Svenska Rikskonserter (Ruotsi) ja Tónlist fyrir alla (Islanti). Laulujen taitomerkki -hanketta vietiin eteenpäin myös vuonna Hankkeen tavoitteena on elvyttää laulutaitoa ja suomalaisen lauluaarteiston tuntemusta kouluissa. 7

8 8 3 HALLINTO 3.1 VALTUUSKUNTA Konserttikeskus ry:n valtuuskunta piti sääntömääräisen kevätkokouksen ja sääntömääräisen syyskokouksen Inkeri Simola-Isakssonin toimiessa puheenjohtajana. Molemmat valtuuskunnan kokoukset pidettiin Taiteilijakoti Lallukassa Helsingissä. Konserttikeskus ry:n valtuuskuntaan kuuluvat kolmivuotiskaudella seuraavat jäsenet: Simola-Isaksson, Inkeri, lehtori, pj Alho, Eve, musiikkileikkikoulunop. Falck, Jorma, oopperalaulaja Hauta-aho, Teppo, muusikko Hirvonen, Leena, toiminnanjohtaja Jämsen, Kalle, toiminnanjohtaja Karvonen, Reijo, muusikko Kiviniemi, Anna-Kaarina, toimittaja Klemettinen, Timo, toiminnanjohtaja Kotilainen, Tuula, lehtori Palonen, Osmo, johtaja Partanen, Pirkko, lehtori Sintonen, Sara, vs. professori Stenius, Annukka, toiminnanjohtaja Suihko, Sampo, johtaja Tolvanen, Hannu, koulutussuunnittelija Veijola, Timo, rehtori ELVIS ry Koulujen Musiikinopettajat ry Suomen Säveltäjät ry 3.2 HALLITUS, OHJELMATOIMIKUNTA, TOIMIHENKILÖT JA TOIMISTO Hallitus Kokoonpano asti Kotilainen, Tuula, lehtori, puheenjohtaja Pilhjerta, Ruth, lehtori Päiväläinen, Raimo, rehtori Rantanen, Matti, lehtori Ruokonen, Inkeri, lehtori Vilja, Juha, kulttuuritoimen johtaja Hallituksen jäsenyyden jättänyt Tuula Kotilainen tuli keväällä 2004 toimineeksi 25 vuotta Konserttikeskuksen puheenjohtajana. Kokoonpano alkaen Jämsen, Kalle, toiminnanjohtaja, puheenjohtaja Pilhjerta, Ruth, lehtori Päiväläinen, Raimo, rehtori Rantanen, Matti, lehtori Ruokonen, Inkeri, lehtori Vilja, Juha, kulttuuritoimen johtaja 8

9 9 Hallituksen varapuheenjohtajana toimi Raimo Päiväläinen. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana kahdeksan kertaa. Ohjelmatoimikunta Ohjelmatoimikunta, joka on toiminut hallituksen apuna koulukonserttiohjelmiston valmistelussa vuodesta 2001 lähtien, kokoontui viisitoista kertaa vuonna Sen jäseninä ovat olleet: Päiväläinen, Raimo, rehtori, puheenjohtaja Sarjakoski, Helena, kulttuurituottaja Simola-Isaksson, Inkeri, lehtori Toimihenkilöt Vase, Kari Kesseli, Jorma Partti, Seppo toiminnanjohtaja konserttisihteeri osa-aikainen taloudenhoitaja Toiminnanjohtaja, KTM Kari Vase työskenteli elokuuhun 2004 hallituksen luvalla sivutoimessa vähentäen vastaavasti Konserttikeskuksen palkkakuluja. Taloudenhoitaja Seppo Partti on hoitanut yhdistyksen kirjanpidon, palkanlaskennan ja maksuliikenteen oman toiminimensä lukuun. Yhdistyksen toimisto sijaitsee osoitteessa Urho Kekkosen katu 8 C 29 a, Helsinki. 3.3 TILINTARKASTAJAT Yhdistyksen valtuuskunnan valitsemina tilintarkastajina toimivat Eva Kaukinen, KHT ja Kai Salli, KHT, varatilintarkastajinaan Hannu Kupari, KHT ja Sirpa Eriksson, KHT. Kaikki tilintarkastajat työskentelevät tilintarkastustoimisto KPMG WIDERI Oy Ab:ssä. 3.4 JÄSENET Yhdistyksellä oli toimintavuoden päättyessä 12 yhteisöjäsentä ja 147 henkilöjäsentä, joista ainaisjäseniä oli 133. Yhdistyksen jäsenmaksut vuonna 2004 olivat: henkilöjäsen 15 euroa, ainaisjäsen 50 euroa ja yhteisöjäsen 50 euroa. 4 TALOUS Valtion säveltaidetoimikunta myönsi Konserttikeskus ry:lle toiminta-avustusta vuodelle euroa (sama kuin vuonna 2003). Toiminta-avustuksella katettiin toiminnan aiheuttamat yleiset kulut sekä osa konserttitoiminnasta. Esittävän taiteen edistämiskeskus (ESEK) tuki puolestaan eurolla ( euroa vuonna 2003) haja-asutusalueilla ajanjaksolla tehtäviä koulu- ja päiväkotikonsertteja. Summasta käytettiin euroa vuoden 2004 aikana ( euroa v. 2003) ja euroa jäi kulutettavaksi ajanjaksolla ESEK-avustusta käytetään vain konserttitoiminnasta suoranaisesti aiheutuviin kuluihin. 9

10 10 Lisäksi ESEK myönsi Konserttikeskukselle ja Musiikkia Nuorille ry:lle yhteisesti euroa käytettäväksi yhdessä suunniteltuun ja toteutettavaan päiväkoti- ja koulukonserttiprojektiin. Avustus käytettiin Lapissa järjestettyyn Musabusa-hankkeeseen. Pohjoismainen Kulttuurirahasto avusti pohjoismaisten esiintyjien vierailuja Korvat kävelylle! tapahtumassa eurolla. Suomen ruotsinopettajat tuki eurolla Fram med svenskan hankkeen konsertteja, joilla tehostetaan ruotsinkielen opiskelua kouluissa. Pohjoismaisten koulukonserttijärjestäjien yhteistyöelimeltä (NNS) saatiin yhteensä 331 euroa toiminnanjohtajan NNS:n kokoukseen liittyneisiin matkakuluihin. Kokonaistulot toiminta- ja kohdeavustukset mukaan luettuina olivat euroa ( euroa v. 2003). Kokonaismenot poistot mukaan lukien olivat euroa ( euroa v. 2003). Tilikauden tulos oli euroa ylijäämäinen, mikä tasapainottaa yhdistyksen taloutta edellisen vuoden alijäämän (8 586 euroa) jälkeen. HALLITUS 10