KONSERTTIKESKUS RY VUOSIKERTOMUS 2005 TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS 2

Transkriptio

1 1 KONSERTTIKESKUS RY VUOSIKERTOMUS 2005 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS 2 1 KONSERTTITOIMINTA YLEISKATSAUS KOULU- JA PÄIVÄKOTI- SEKÄ JULKISET KONSERTIT ERITYISPROJEKTIT SOLISTIYHDISTYKSEN KONSERTIT 7 2 MUU TOIMINTA 8 3 HALLINTO VALTUUSKUNTA HALLITUS, OHJELMATOIMIKUNTA, TOIMIHENKILÖT 8 JA TOIMISTO 3.3 TILINTARKASTAJAT JÄSENET 9 4 TALOUS 9 LIITTEET 1-4 1

2 2 TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS Konserttikeskus on vienyt korkeatasoista elävää musiikkia lasten ja nuorten pariin jo yli neljän vuosikymmenen ajan. Sen eri puolelle Suomea järjestämät koulu- ja päiväkotikonserttikiertueet antavat nuorille kuulijoille mahdollisuuden tutustua monenlaiseen musiikkiin ja musiikin ammattilaisiin. Vuosittain yhdistyksen kustannustehokas toiminta tavoittaa yli satatuhatta kuulijaa. Konserttikeskuksella on erityisen suuri merkitys niillä seuduilla, missä ei ole muuten mahdollista järjestää korkealuokkaisia elävän musiikin tilaisuuksia. Vuoden 2005 alussa yhdistyksen toimintamalli uudistui. Ohjelmisto vaihtuu nyt puolivuosittain. Etukäteen määritellyt maakuntakiertueet antavat aiempaa suuremman todennäköisyyden konserttien toteutumiselle. Muusta tarjonnasta tilaajien on pääsääntöisesti tilattava kokonaisia työpäiviä, mikä on sekin tehostanut toimintaa vähentämällä toteutumattomien tilausten määrää. Jouduimme valitettavasti jälleen syksyllä rajoittamaan konserttitoimintaa opetusministeriön myöntämien konserttimäärärahojen ehtyessä. Lähes kaikki syksyn konsertit tehtiin ESEKin tuella, jota voi käyttää vain syrjäseuduille suuntautuneisiin kiertueisiin. Normaalin kiertuetoiminta-avustuksen lisäksi ESEK myönsi valtaosan lastenmusiikin erityisavustuksesta Konserttikeskuksen ja Suomen Jazzliiton yhteistyössä toteuttamalle Improvisaattori-hankkeelle. Hanketta varten syntyneet kaksi uutta yhtyettä antoivat lapsille riemastuttavia hetkiä yhteisen improvisoinnin merkeissä lähes kahdeksassakymmenessä tilaisuudessa. Lämpimät kiitokset ESEKille - toivottavasti lapset ovat edelleen yhtä tärkeällä sijalla tukikohteita määriteltäessä sekä Jazzliitolle! Lokakuussa Konserttikeskus luovutti opetusministeriölle kymmenen musiikkialan tahon allekirjoittaman vetoomuksen, jossa toivotaan valtion panostavan koulukonserttitoimintaan entistä voimakkaammin. Tavoitteena on taata jokaiselle koululaiselle yksi vuosittainen kohtaaminen ammattimuusikon kanssa. Alallemme saatiin valtion taholta valonpilkahduksiakin, kun Opetusministeriön asettaman Musiikin alueellinen tarjonta -työryhmän muistio tuli julkisuuteen marraskuussa. Muistiossa esitetään Konserttikeskuksen toimintaperiaatteisiin hyvin sopivasti, että jokaisella tulisi olla mahdollisuus kuunnella säännöllisesti laadukasta, monimuotoista ja ammattimaista elävää musiikkia kohtuullisen lähellä asuinpaikkaansa. Lastenmusiikille työryhmä ehdottaa valtion avun kasvattamista kumulatiivisesti puolella miljoonalla eurolla vuosien aikana. Myös alan yhteistyötä tulee lisätä ja toiminnan laatua parannettava - erityisesti muusikoiden pedagogisia taitoja pitää kehittää. Hienoa luettavaa! Toivottavasti muistio myös johtaa konkreettisiin toimenpiteisiin. Yhdistyksemme oli työryhmän kuultavana ja toimintamme tuodaankin muistiossa hyvin esille. Lastenmusiikin profiilia kohottivat toimintavuonna myös Suomalaisen Musiikin Päivän päätapahtumat, joiden suunnittelussa ja järjestelyissä Konserttikeskus oli mukana. Lastenmusiikkia käsitelleessä seminaarissa erityisesti norjalaisen sisarjärjestömme valtaisan koulukonserttitoiminnan esittely sai monet vihdoin tajuamaan, miten vähin voimavaroin Suomessa joudutaan tulemaan toimeen. Lopuksi haluan lausua parhaat kiitokset hyvin sujuneesta toimintavuodesta kaikille esiintyjillemme sekä muille toiminnassamme mukana olleille henkilöille ja yhteisöille. 2

3 3 Vuosikertomus2004 Kari Vase 1 KONSERTTITOIMINTA 1.1 YLEISKATSAUS Konserttikeskus ry järjesti vuonna 2005 yhteistyössä paikallisten järjestäjien kanssa 550 konserttia ja 53 työpajatuntia eli yhteensä 603 tilaisuutta (726 v. 2004). Luvuissa on mukana Improvisaattori-hanke, joka toteutettiin yhteistyössä Suomen Jazzliiton kanssa. Konsertit ja muut tilaisuudet ovat vuosina jakautuneet kohderyhmittäin seuraavasti: Koulu- ja päiväkotikonsertit Päiväkoti Ala-aste Yläaste Yläaste ja lukio Lukio Muut Julkiset konsertit Koulukonserttiesiintyjät Solistiyhdistyksen esiintyjät Konsertit yhteensä % kaikista tapahtumista 91,2 70,8 79,7 73,0 67,7 75,4 85,4 91,3 Muut tapahtumat (h) Työpajatunnit Luennot % kaikista tapahtumista 8,8 29,2 20,3 27,0 32,3 24,6 14,6 8,1 Kaikki tapahtumat yhteensä Keväällä toteutui 393 ja syksyllä 210 musiikkitilaisuutta. Konserttimäärärahojen loputtua syyskaudella tilauksia jäi jälleen toteutumatta tai ne jouduttiin siirtämään seuraavaan vuoteen. Suomenkielisiä tilaisuuksia järjestettiin 545 (90,4 %) ja ruotsinkielisiä 58 (9,6 %). Yhteensä 47 ruotsinkielistä konserttia liittyi Fram med svenskan -hankkeeseen, jonka Musikupplevelser på svenska -otsikon alla toteutetut konsertit on tarkoitettu ruotsinkielen opiskelun tueksi. Toimintakertomuksen liitteissä on yksityiskohtaista tietoa konserttien ja muiden tilaisuuksien jakautumisesta esiintyjäryhmille, kohderyhmille ja maakunnittain/lääneittäin sekä yksityiskohtaiset luettelot vuoden 2005 tilaisuuksista ja esiintyjäryhmien kokoonpanoista. Konsertit rahoitettiin tilaajien maksamien tariffihintojen lisäksi saaduilla avustuksilla. ESEK-tuella järjestettiin Improvisaattori-hanke mukaan lukien 271 konserttia, joista 23 3

4 4 julkisia, sekä 6 työpajatuntia eli 46 % kaikista tilaisuuksista kuten vuonna Kustannukset jakautuivat tilaajien ja Konserttikeskus ry:n kesken seuraavasti: Tilaajan osuus: 246,- 56 % 277,- 59 % Konserttikeskuksen osuus: 191,- 44 % 196,- 41 % Keskimääräiset kustannukset: 437,- 100 % 473,- 100 % Järjestettyjen konserttien ja muun toiminnan keskimääräiset yksikkökustannukset laskivat vajaat 8 % edellisestä vuodesta. Konserttikeskuksen tukiosuus pieneni hieman, mutta tuen osuus kokonaiskustannuksista puolestaan kasvoi. Laskelmiin ei ole otettu mukaan erityisprojekteja. 1.2 KOULU- JA PÄIVÄKOTI- SEKÄ JULKISET KONSERTIT Toimintaperiaatteet ja ohjelmisto Työelämässä meiltä vaaditaan uusiutumista ja luovuutta. Aktiivinen musiikin harrastaminen on oiva keino kasvattaa nuorissa näitä ominaisuuksia. Soittaminen ja laulaminen opettavat myös keskittymään ja tavoitteellisuuteen, missä palkinto tulee määrätietoisen työskentelyn seurauksena. Tämä luo onnistumisen elämyksiä ja rakentaa tervettä itsetuntoa - puhumattakaan siitä pelkästä mielihyvästä, mitä musiikilliset kokemukset voivat aiheuttaa. Koulukonsertit ja erilaiset musiikilliset työpajat antavat mahdollisuuden elää ja kokea musiikkia, vaikkei itse vielä olisikaan asian aktiiviharrastaja. Sitä kautta lapsi voi löytää elinikäisen harrastuksen ja kiinnostuksen kohteen. Konserttikeskus järjestää ympäri Suomea koulu- ja päiväkotikonserttikiertueita, jotka käsittävät useimmiten kolme konserttia päivässä. Edulliset tilaajahinnat ovat samat joka kunnassa. Tilaajina toimivat koulut, päiväkodit ja muut kunnalliset tahot, vanhempainyhdistykset jne. Yhdistyksen järjestämät konsertit rikastuttavat kulttuuritarjontaa erityisesti syrjäseuduilla, joilla ei yleensä vieraile korkeatasoisia ammattimuusikoita. Konserttikeskuksen toimintamalli uudistui vuoden 2005 alusta lähtien. Tärkeän osan toimintaa muodostavat etukäteen määritellyt maakuntakiertueet, joista tilaaja voi tilata yhden tai useamman konsertin. Muusta tarjonnasta koulujen ja päiväkotien tai muiden tilaajien tilattava yhteistyössä kolme konserttia eli yksi esiintyjän työpäivä. Tilaukset voivat koostua myös kokonaan tai osittain työpajoista. Samoin esiintyjien kotipaikan lähellä järjestettävät yksittäiset konsertit ovat useimmiten mahdollisia. Uudistus on tehostanut toimintaa vähentämällä toteutumattomien tilausten määrää. Uudessa toimintamallissa ohjelmistoa uudistetaan kaksi kertaa vuodessa, kun aiemmin ohjelmisto pysyi samana koko lukuvuoden. Ohjelmien lukumäärää on vähennetty viidestäkymmenestä noin kolmeenkymmeneen, mikä on helpottanut kiertueiden rakentelua, kun tilaukset eivät enää hajaannu niin monelle eri ohjelmalle. Ohjelmisto edustaa musiikin eri tyylilajeja. Moni ohjelma on integroitavissa muihin kouluaineisiin ja esim. suvaitsevaisuuskasvatukseen. Ohjelmistosta päättää yhdistyksen hallitus, jota avustaa tehtävässä ohjelmatoimikunta. Kiinnostaville uusille ohjelmille järjestetään näytekonsertit. Tärkeitä valintakriteerejä ovat musiikillisen tason lisäksi myös mm. 4

5 5 interaktiivisuus ja pedagogiset näkökohdat. Toimintavuonna näyttelijä Sinikka Sokka avusti Konserttikeskusta ohjelman kehittelyssä. Esiintyjien ohjausta ja koulutusta on tarkoitus lisätä, kun yhdistyksen taloudelliset resurssit toivon mukaan kasvavat tulevaisuudessa. Myös oheismateriaalin tuottamista on tehostettava. Markkinointi Konserttikeskus julkaisee Konserttikeskus-tiedotelehtistä, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, sekä tammikuun että elokuun alussa. Tiedotuslehtisessä esitellään kausiohjelmisto ja kerrotaan lyhyesti muista yhdistyksen toimintaa sivuavista aiheista. Tiedotelehtinen postitetaan maamme kaikkiin oppilaitoksiin ja päiväkoteihin, kuntien koulu-, kulttuuri- ja sosiaalitoimistoihin sekä monelle muulle tärkeälle sidosryhmälle. Molemmat tiedotelehtiset suunnitteli graafikko Antero Airos. Lehtisen painosmäärä oli kummallakin kerralla kappaletta. Yhä merkittävämpi markkinointi- ja tiedotusväline ovat Internet-kotisivut osoitteessa Kotisivuilla esitellään ohjelmisto sekä annetaan tietoa yhdistyksestä ja ajankohtaista asioista kuten tulevista kiertueista. Sivuilla on myös tilaus- ja palautelomakkeet sekä linkkejä mm. esiintyjien omille kotisivuille. Yhdistys markkinoi konserttejaan lisäksi kirjeitse ja sähköpostin välityksellä sekä ilmoittelee palveluistaan alan aikakauslehdissä. Palaute ja seuranta Konserttikeskus pyytää paikallista järjestäjää antamaan palautetta jokaiseen musiikkitapahtumaan liittyen. Palautetta saadaan myös seuraamalla konsertteja paikan päällä. Toteutuneet konsertit ja muut tilaisuudet Koulu- ja päiväkotikonsertit sekä julkiset konsertit Vuonna 2005 Konserttikeskus ry toteutti yhteensä 513 koulu- ja päiväkotikonserttia yhteistyössä paikallisten järjestäjien kanssa. Näistä n. 3/4 pidettiin päiväkoti- ja ala-asteikäisille. Koulu- ja päiväkotikonserttikiertueiden yhteydessä järjestettiin myös 32 julkista konserttia yhteistyössä paikallisten järjestäjien kanssa. Muut tilaisuudet Varsinaisten konserttien lisäksi järjestettiin 53 työpajatuntia, joissa voidaan konserttia syvällisemmin perehtyä aihealueeseen. Edeltävänä vuonna 2004 toteutui nelinkertainen määrä työpajoja johtuen siitä, että sekä Korvat kävelylle! -tapahtumassa että Musabusahankkeessa pääpaino oli työpajoissa. Konserttikeskuksen taiteilijoiden pitämät luennot lisäävät ja monipuolistavat opettajien ja kasvattajien pedagogista tietoutta. Vuonna 2005 niitä ei kuitenkaan poikkeuksellisesti toteutunut. Kustannusrakenne 5

6 6 Kustannukset jakautuivat tilaajien ja Konserttikeskus ry:n kesken koulukonserttipääluokassa seuraavasti (laskelmaan ei ole otettu mukaan erityisprojektien tilaisuuksia): Tilaaja 238,- 56 % 272,- 59 % Konserttikeskus 186,- 44 % 191,- 41 % Keskimääräiset kustannukset 424,- 100 % 463,- 100 % Yleisömäärät ja työsuoritteet Sopiva yleisömäärä on koulu- ja päiväkotikonsertin onnistumisen tärkeimpiä edellytyksiä. Konserttikeskus on laatinut tilaajilleen suositukset maksimiyleisömääriksi: päiväkodissa 50, ala-asteella 100 (1.-3. asteet) (4.-6. asteet), yläasteella 200 ja lukiossa 350 kuulijaa. Suosituksista huolimatta tilaajat valitettavasti toisinaan ylittävät kyseiset määrät. Yhdistyksen järjestämiin koulu- ja päiväkotikonsertteihin ja muihin tilaisuuksiin osallistui toimintavuonna arviolta yli lasta ja nuorta, kun yllä mainittuja suosituksia käytetään perusteena. Työsuoritteiden yhteismäärä oli tuntia (2 231 v. 2004) ja esiintyjäryhmien keskimääräinen koko 2,9 henkeä (3,1 v. 2004). 1.3 ERITYISPROJEKTIT Suuri osa Konserttikeskuksen toiminnasta vuonna 2005 koostui erityishankkeista, joista tärkeimpiä olivat Improvisaattori, Musikupplevelser på svenska, Suomen lasten lauluaarteisto sekä Ystäväni tuttavani. Improvisaattori Konserttikeskus ry ja Suomen Jazzliitto ry toteuttivat Improvisaattori-hankkeen yhteistyössä kuntien kulttuuritoimien kanssa Improvisoidun lastenmusiikin kirjastoautoksi kutsutun hankkeen alla toteutettiin 78 konserttia. Kiertueet suuntautuivat Kainuuseen, Koillismaalle, Lappiin sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalaan. Hankkeen taiteellisena vastuuhenkilönä toimi Iiro Ollila. Improvisaattoria varten koottiin kaksi uutta yhtyettä, Karkkipäivänsankarit ja Rapakaari. Kumpikin yhtye koostuu kahdesta muusikosta ja näyttelijästä, jotka tarjoavat lapsille interaktiivisen, improvisaatioon pohjautuvan ohjelman. Improvisaattori-hanke sai euroa ESEKin lastenmusiikille keväällä 2005 myöntämästä erityisavustuksesta, jonka kokonaissumma oli euroa. Musikupplevelser på svenska Vuonna 2003 alkaneella Musikupplevelser på svenska -hankkeella pyritään tukemaan ruotsinkielen opiskelua suomenkielisissä kouluissa musiikin keinoin. Projekti on osa laajempaa, Suomen ruotsinopettajat ry:n hallinnoimaa Fram med svenskan! -hanketta, jota tukevat Svenska kulturfonden ja Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto. 6

7 7 Vuonna 2005 Konserttikeskus järjesti yhteistyössä Fram med svenskan! -hankkeen kanssa yhteensä 47 konserttia, joissa esiintyjinä toimivat trio Stina Liman - Anders Grönroos - Anders Östling sekä ruotsalainen trubaduuriduo Axel Falk & Bengt Magnusson. Suomen lasten lauluaarteisto -levy Konserttikeskus on viime vuosina pyrkinyt edistämään laulamisen harrastusta ja perinteisten laulujen tuntemusta maassamme, mihin liittyen yhdistys julkaisi kesäkuussa 2005 Suomen lasten lauluaarteisto -CD:n (KKCD-01/02. Konserttikeskuksen nimeämä työryhmä, jonka jäseninä ovat toimineet Kosti Kotiranta, Riitta Perinne-Haikonen, Raimo Päiväläinen, Riina Salo-Kiiskinen ja Inkeri Simola- Isaksson, valitsi kokoamastaan ohjelmistosta levyalbumille yhteensä 41 vanhaa ja uudempaa laulua. Kokoelma sisältää kaksi CD-levyä, joilla kustakin laulusta ovat peräkkäin laulettu ja säestys- eli instrumentaaliversio. Esiintyjinä toimivat joukko Herttoniemen ala-asteen sekä Kruununhaan ja Laajasalon yläasteiden oppilaita Helsingistä sekä Kosti Kotiranta, Riina Salo-Kiiskinen ja Inkeri Simola-Isaksson. Suomen lasten lauluaarteisto tehtiin yhteistyössä Stadian pop/jazz-koulutusohjelman kanssa ja se äänitettiin POPJAZZ-Studiossa Arabiassa Helsingissä. Tuottajina toimivat Erkka Korhonen ja Reijo Karvonen. Ystäväni tuttavani Lauluharrastuksen edistämisen ohella Konserttikeskus haluaa myös luoda siltoja senioriikäisten ja lasten välillä. Näistä lähtökohdista yhdistys toteutti syksyllä 2005 Ystäväni tuttavani -hankkeen, jonka johtoajatuksena oli koota lapset ja ikäihmiset yhteen kokemaan laulamisen iloa suomalaisen lauluaarteiston parissa. Konserttikeskus ry sai hanketta varten Taiteen keskustoimikunnan lastenkulttuurijaostolta euron avustuksen, jonka avulla järjestettiin Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson alueella sekä pääkaupunkiseudulla yhteensä 21 konserttia. Tilaisuuksien vetäjinä toimivat Kosti Kotiranta ja Valtteri Bruun. Konserttipaikkoina olivat pääasiassa palvelutalot ja vanhainkodit. Hankkeessa mukana olleet päiväkodit tai peruskoulut saivat yhdistyksen tuottaman Suomen lasten lauluaarteisto -CD:n etukäteen laulujen opiskelua varten. 1.4 SOLISTIYHDISTYKSEN KONSERTIT Konserttikeskus ry on vuodesta 1972 lähtien järjestänyt Suomen Solistiyhdistys ry:n Helsingin konserttisarjan esiintyjille konsertteja pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Esiintyjät valitsee vuosittain Suomen Solistiyhdistys ry:n hallitus. Näihin konserttien kulujen kattamiseen yhdistys käyttää opetusministeriöltä saatua toiminta-avustustaan. Esiintyjälistaa on viime vuosina laajennettu myös Solistiyhdistyksen muilla taiteilijoilla. Tilaajina ovat pääasiassa paikalliset konserttiyhdistykset. Solistiyhdistyksen taiteilijoille 7

8 8 järjestettiin vuonna 2005 viisi julkista konserttia (sama kuin v. 2004) ja konserttipaikkakuntina olivat Kemi, Kemijärvi, Oulu, Pudasjärvi ja Äkäslompolo. Keskimääräiset kustannukset sekä Konserttikeskuksen tukiosuus laskivat solistikonserttipääluokassa edelliseen vuoteen verrattuna johtuen siitä, että konsertit pystyttiin järjestämään kahden ja kolmen konsertin kiertueiksi, joista yhdessä oli duo ja toisessa vain yksi esiintyjä. Kustannukset jakautuivat tilaajien ja Konserttikeskus ry:n kesken seuraavasti: Tilaaja 744,- 59 % 733,- 52 % Konserttikeskus 518,- 41 % 684,- 48 % Keskimääräiset kustannukset 1262,- 100 % 1417,- 100 % 2. MUU TOIMINTA Konserttikeskus ry osallistui Suomalaisen Musiikin Päivän seminaarin ja pääkonsertin suunnitteluun ja toteutukseen. Tilaisuudet pidettiin Sibelius-Akatemiassa ja teemana oli lastenmusiikki. Outo Hikka -nimisessä konsertissa esiintyivät Tarja Nyberg, Tom Tom duo sekä lauluyhtye Club For Five. Konsertissa myös kantaesitettiin Markus Fageruddin ja Jovanka Trbjevicin uudet sävellykset. Toiminnanjohtaja Kari Vase edusti Konserttikeskusta pohjoismaisten koulukonserttijärjestäjien yhteistyöelimen Nordiskt Nätverk för Skolkonserter (NNS) kokouksissa Reykjavikissa sekä Oslossa 2.9. ja NNS:n muut jäsenet ovat Levende Musik i Skolen (Tanska), Rikskonsertene (Norja), Svenska Rikskonserter (Ruotsi) ja Tónlist fyrir alla (Islanti). Hallituksen puheenjohtaja Kalle Jämsen ja toiminnanjohtaja Kari Vase luovuttivat opetusministeriössä kulttuuriministeri Tanja Karpelan erityisavustaja Seija Turtiaiselle vetoomuksen koulukonserttitoiminnan kehittämiseksi Suomessa. Vetoomuksen olivat allekirjoittaneet Koulujen Musiikinopettajat ry, Maailman Musiikin Keskus ry, Musiikkileikkikoulunopettajat ry, Suomen Jazzliitto ry, Suomen Kansanmusiikkiliitto ry, Suomen kulttuuritalojen neuvottelukunta, Suomen Muusikkojen liitto ry, Suomen Solistiyhdistys ry, Suomen Säveltäjät ry ja Säveltäjät ja sanoittajat ELVIS ry 3 HALLINTO 3.1 VALTUUSKUNTA Konserttikeskus ry:n valtuuskunta piti Taiteilijakoti Lallukassa Helsingissä sääntömääräisen kevätkokouksen ja sääntömääräisen syyskokouksen Inkeri Simola-Isakssonin toimiessa puheenjohtajana. Yhdistyksen valtuuskuntaan kuuluvat kolmivuotiskaudella seuraavat jäsenet: Simola-Isaksson, Inkeri, lehtori, pj Alho, Eve, musiikkileikkikoulunop. Falck, Jorma, oopperalaulaja Palonen, Osmo, johtaja Partanen, Pirkko, lehtori Sintonen, Sara, vs. professori 8

9 9 Hauta-aho, Teppo, muusikko Hirvonen, Leena, toiminnanjohtaja Jämsen, Kalle, toiminnanjohtaja Karvonen, Reijo, muusikko Kiviniemi, Anna-Kaarina, toimittaja Klemettinen, Timo, toiminnanjohtaja Kotilainen, Tuula, lehtori Stenius, Annukka, toiminnanjohtaja Suihko, Sampo, johtaja Tolvanen, Hannu, koulutussuunnittelija Veijola, Timo, rehtori ELVIS ry Koulujen Musiikinopettajat ry Suomen Säveltäjät ry 3.2 HALLITUS, OHJELMATOIMIKUNTA, TOIMIHENKILÖT JA TOIMISTO Hallitus Jämsen, Kalle, toiminnanjohtaja, puheenjohtaja Pilhjerta, Ruth, lehtori Päiväläinen, Raimo, rehtori Rantanen, Matti, lehtori Ruokonen, Inkeri, lehtori Uhlenius, Jani, muusikko ( alkaen) Vilja, Juha, johtava intendentti Hallituksen varapuheenjohtajana toimi Raimo Päiväläinen. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana seitsemän kertaa. Hallitus piti kokouksensa Teosto ry:n omistamassa Villa Vikanissa Pohjan kunnassa ja vierailun yhteydessä keskusteltiin myös laajemmin yhdistyksen tulevista suuntaviivoista. Ohjelmatoimikunta Ohjelmatoimikunta, joka on toiminut hallituksen apuna koulukonserttiohjelmiston valmistelussa vuodesta 2001 lähtien, kokoontui kaksitoista kertaa vuonna Sen jäseninä ovat toimineet: Päiväläinen, Raimo, rehtori, puheenjohtaja Sarjakoski, Helena, johtava intendentti Simola-Isaksson, Inkeri, lehtori Toimihenkilöt ja toimisto Vase, Kari Kesseli, Jorma Partti, Seppo toiminnanjohtaja konserttisihteeri osa-aikainen taloudenhoitaja Taloudenhoitaja Seppo Partti on hoitanut yhdistyksen kirjanpidon, palkanlaskennan ja maksuliikenteen oman toiminimensä lukuun. Yhdistyksen toimisto sijaitsee osoitteessa Urho Kekkosen katu 8 C 29 a, Helsinki. 3.3 TILINTARKASTAJAT Yhdistyksen valtuuskunnan valitsemina tilintarkastajina toimivat Kai Salli, KHT ja Sirpa Eriksson, KHT ja heidän varamiehinään Heidi Vierros, KHT ja Outi Koski, KHT - kaikki KPMG Oy Ab:stä. 9

10 JÄSENET Yhdistyksellä oli toimintavuoden päättyessä 11 yhteisöjäsentä ja 144 henkilöjäsentä, joista ainaisjäseniä oli 133. Yhdistyksen jäsenmaksut vuonna 2005 olivat: henkilöjäsen 15 euroa, ainaisjäsen 50 euroa ja yhteisöjäsen 50 euroa. 4 TALOUS Valtion säveltaidetoimikunta myönsi Konserttikeskus ry:lle toiminta-avustusta vuodelle euroa (sama kuin vuonna 2004). Toiminta-avustuksella katettiin toiminnan aiheuttamat yleiset kulut sekä osa konserttitoiminnasta. Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus (ESEK) tuki puolestaan eurolla (sama kuin vuonna 2004) hajaasutusalueilla ajanjaksolla tehtäviä koulu- ja päiväkotikonsertteja. Summasta jätettiin euroa toteutettavia kiertueita varten. Vuoden 2005 aikana ESEK-tukea käytettiin yhteensä euroa ( euroa v. 2004). Tuella on mahdollista kattaa vain konserttitoiminnasta suoranaisesti aiheutuvia kuluja Lisäksi ESEK myönsi euroa Konserttikeskuksen ja Suomen Jazzliitto ry:n yhteisesti toteuttamalle Improvisaattori-hankkeelle lastenmusiikin erityisavustuksesta, jonka kokonaissumma oli euroa. Suomen ruotsinopettajat tuki eurolla Fram med svenskan -hankkeen konsertteja, joilla tehostetaan ruotsinkielen opiskelua kouluissa. Pohjoismaisten koulukonserttijärjestäjien yhteistyöelin (NNS) tuki yhteensä 733 eurolla toiminnanjohtajan NNS:n kokouksiin liittyneitä matkoja. Kokonaistulot toiminta- ja kohdeavustukset mukaan luettuina olivat euroa ( euroa v. 2004). Kokonaismenot poistot mukaan lukien olivat euroa ( euroa v. 2004). Tilikauden tulos oli euroa ylijäämäinen (3 252 euroa vuonna 2004). HALLITUS 10