KONSERTTIKESKUS RY VUOSIKERTOMUS 2007 TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS 2

Transkriptio

1 1 KONSERTTIKESKUS RY VUOSIKERTOMUS 2007 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS 2 1 KONSERTTITOIMINTA YLEISKATSAUS KOULU- JA PÄIVÄKOTI- SEKÄ JULKISET KONSERTIT ERITYISPROJEKTIT SOLISTIYHDISTYKSEN KONSERTIT 7 2 MUU TOIMINTA 7 3 HALLINTO VALTUUSKUNTA HALLITUS, OHJELMATOIMIKUNTA, TOIMIHENKILÖT 8 JA TOIMISTO 3.3 TILINTARKASTAJAT JÄSENET 9 4 TALOUS 9 LIITTEET 1-4 1

2 2 TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS Konserttikeskus ry saattaa vuosittain pitkälti toistasataa tuhatta lasta ja nuorta kosketuksiin elävän musiikin kanssa. Yhdistyksen järjestämät koulu- ja päiväkotikonserttikiertueet ulottuvat maamme syrjäisimpiinkin kolkkiin. Esiintyjät edustavat korkeata ammattitaitoa, myös erilaisten yleisöjen kohtaamisessa. Musiikin kirjo yli kolmekymmentä eri vaihtoehtoa sisältävässä ohjelmistossa on sangen kattava. Yhteiskunta muuttuu vinhaa vauhtia ympärillämme ja lasten maailma on nyt hyvin erilainen kuin Konserttikeskusta perustettaessa 1963, mutta sama peruskysymys pohdituttaa yhä konserttikeskuslaisia ja nykyään erityisesti ohjelmatoimikuntaa sekä taiteellista koordinaattoria: Millainen on hyvä koulukonsertti? Tällaisia ajatuksia em. aiheesta kirjasimme keväällä 2007: Konserttikeskuksen tavoitteena on tutustuttaa lapset ja nuoret monipuolisesti musiikillisiin ilmaisumuotoihin ja tarjota samalla taiteellisia elämyksiä. Koulukonsertin tulee olla innostava ja ajatuksia herättävä ammattimuusikon/-taiteilijan ja nuoren kuulijan kohtaaminen. Koulukonsertti voi olla eri tavoin informatiivinen, mutta tärkeintä on tuoda lapset ja nuoret kosketuksiin elävän säveltaiteen jonka aikakausia, tyylisuuntia tai genrejä ei rajata tiukasti ja sen esittäjien kanssa. Monta esimerkkiä korkeatasoisista koulukonserteista tarjosi Vantaalla järjestetty Korvat kävelylle! -tapahtuma, joka huipensi toimintavuoden. Koulukonserttitoimintaa sekä lasten ja nuorten omia produktioita monipuolisesti esittelevä festivaali on osoittanut tarpeellisuutensa ja korvat laitetaankin juhla-asentoon kolmannen kerran vuonna Yhdistyksen toiminnan uudistusprosessi jatkui vuonna Suunnittelujänteen pidentäminen, johon liittyy myös tiedotuslehden ilmestymisen aikaistaminen, on järkevöittänyt toimintaa. Uusi, kuntasopimuksiin pohjautuva toimintamalli on herättänyt ilahduttavan paljon kiinnostusta kunnissa eri puolilla Suomea. Siihen liittyvä pilottihanke lähtee liikkeelle vuonna 2008 nimellä Konsertti joka kouluun. Taiteellinen koordinaattorin toimen perustaminen on osoittautunut onnistuneeksi ratkaisuksi, vaikka koordinaattorille ei ole vielä pystyttykään tarjoamaan riittäviä resursseja. Konserttimäärärahat ehtyivät ennätyksellisen aikaisin vuonna Tilaisuuksia olisikin kysynnän puolesta voitu järjestää arviolta puolitoistatuhatta. Yhdistyksen valtionavustukseen tulisi saada tuntuva nousu, mutta veikkausvoittovaroista kulttuurin rahoitukseen vapautuville miljoonille näyttää taas löytyvän parempaa käyttöä. Vertailu muihin Pohjoismaihin antaa edelleen tylyn tuloksen Suomelle. Asian kääntöpuolena on se, että musiikin asema kouluopetuksessa ja myös opettajankoulutuksessa on heikentynyt. Aallonpohja on toivottavasti jo ohitettu. Taideaineet eivät ole hukkatunteja. Kiitos onnistuneesta toimintavuodesta kaikille yhdistyksemme toimintaan osallistuneille ja sitä tukeneille henkilöille ja tahoille - kuten Kalle Jämsenille, joka luovutti syyskuussa puheenjohtajan tehtävät Kai Amberlalle muutettuaan Brysseliin. Kari Vase 2

3 3 1 KONSERTTITOIMINTA 1.1 YLEISKATSAUS Konserttikeskuksen tehtävänä on edistää konserttitoimintaa, erityisesti kouluissa ja muissa oppilaitoksissa. Yhdistyksen toiminta koostuu pääasiassa yhteistyössä paikallisten järjestäjien kanssa toteutettavista koulu- ja päiväkotikonserttikiertueista, jotka suuntautuvat sangen kattavasti eri puolille Suomea. Vuonna 2007 Konserttikeskus järjesti 601 konserttia, 199 työpajatuntia ja 17 luentoa eli yhteensä 817 tilaisuutta (979 v. 2006). Työpajaluvuissa ovat mukana myös luokkakohtaisten laulumerkkien suoritukset. Konsertit ja muut tilaisuudet ovat vuosina jakautuneet kohderyhmittäin seuraavasti: Koulu- ja päiväkotikonsertit Päiväkoti Alakoulu Yläkoulu Yläkoulu ja lukio Lukio Muut (sis. ammattioppilaitokset) Julkiset konsertit Koulukonserttiesiintyjät Solistiyhdistyksen esiintyjät Konsertit yhteensä % kaikista tapahtumista 73,6 71,4 91,2 70,8 79,7 73,0 67,7 75,4 85,4 91,3 Muut tapahtumat yhteensä (h) Työpajatunnit Täydennyskoulutustunnit % kaikista tapahtumista 26,4 28,6 8,8 29,2 20,3 27,0 32,3 24,6 14,6 8,1 Kaikki tapahtumat yhteensä Keväällä toteutui 675 ja syksyllä 142 musiikkitilaisuutta. Suomenkielisiä tilaisuuksia järjestettiin 757 (92,7 %) ja ruotsinkielisiä 60 (7,3 %). Toimintakertomuksen liitteissä on yksityiskohtaista tietoa konserttien ja muiden tilaisuuksien jakautumisesta esiintyjäryhmille, kohderyhmille ja maakunnittain/lääneittäin sekä yksityiskohtaiset luettelot vuoden 2007 tilaisuuksista ja esiintyjäryhmien kokoonpanoista. Konsertit rahoitettiin tilaajien maksamien tariffihintojen lisäksi saaduilla avustuksilla. ESEK-tuella järjestettiin 249 tilaisuutta: 223 konserttia, joista 22 julkisia, sekä 26 työpajatuntia eli yhteensä 30 % kaikista tilaisuuksista (23 % v. 2006). Kustannukset jakautuivat tilaajien ja Konserttikeskus ry:n kesken seuraavasti: Tilaajan osuus: 219,- 52 % 236,- 50 % 3

4 4 Konserttikeskuksen osuus: 204,- 48 % 183,- 50 % Keskimääräiset kustannukset: 423,- 100 % 367,- 100 % Laskelmassa ovat mukana myös erityisprojektit ja näytekonsertit sekä tapahtumat, joissa tilaaja on maksanut kaikki kulut. 1.2 KOULU- JA PÄIVÄKOTI- SEKÄ JULKISET KONSERTIT Toimintaperiaatteet ja ohjelmisto Työelämässä meiltä vaaditaan uusiutumista ja luovuutta. Aktiivinen musiikin harrastaminen on oiva keino kasvattaa nuorissa näitä ominaisuuksia. Soittaminen ja laulaminen opettavat myös keskittymään ja tavoitteellisuuteen, missä palkinto tulee määrätietoisen työskentelyn seurauksena. Tämä luo onnistumisen elämyksiä ja rakentaa tervettä itsetuntoa - puhumattakaan siitä pelkästä mielihyvästä, mitä musiikilliset kokemukset voivat aiheuttaa. Koulukonsertit ja erilaiset musiikilliset työpajat antavat mahdollisuuden elää ja kokea musiikkia, vaikkei itse vielä olisikaan asian aktiiviharrastaja. Sitä kautta lapsi voi löytää elinikäisen harrastuksen ja kiinnostuksen kohteen. Konserttikeskus koulu- ja päiväkotikonserttikiertueet käsittävät useimmiten kolme konserttia päivässä. Edulliset tilaajahinnat ovat samat joka kunnassa. Tilaajina toimivat koulut, päiväkodit ja muut kunnalliset tahot, vanhempainyhdistykset jne. Yhdistyksen järjestämät konsertit rikastuttavat kulttuuritarjontaa erityisesti syrjäseuduilla, joilla ei yleensä vieraile korkeatasoisia ammattimuusikoita. Konserttikeskuksen vuoden 2005 alussa uudistuneessa toimintamallissa tärkeän osan muodostavat etukäteen määritellyt maakuntakiertueet, joista tilaaja voi tilata yhden tai useamman konsertin. Muusta tarjonnasta koulujen ja päiväkotien tai muiden tilaajien tilattava yhteistyössä kolme konserttia eli yksi esiintyjän työpäivä. Tilaukset voivat koostua myös kokonaan tai osittain työpajoista. Samoin esiintyjien kotipaikan lähellä järjestettävät yksittäiset konsertit ovat useimmiten mahdollisia. Uudistus on tehostanut toimintaa vähentämällä toteutumattomien tilausten määrää. Ohjelmistoa uudistetaan kaksi kertaa vuodessa. Ohjelmien lukumäärää on vähennetty aiemmasta noin viidestäkymmenestä runsaaseen kolmeenkymmeneen, mikä on helpottanut kiertueiden rakentamista, koska tilaukset eivät enää hajaannu niin monelle eri ohjelmalle. Ohjelmisto edustaa musiikin eri tyylilajeja. Moni ohjelma on integroitavissa muihin kouluaineisiin. Ohjelmistosta päättää yhdistyksen hallitus, jota avustaa tehtävässä ohjelmatoimikunta. Muusikko ja teatteriohjaaja Kalle Chydenius toimii Konserttikeskuksen osaaikaisena taiteellisena koordinaattorina, jonka päätehtävänä on kehittää yhdistyksen koulukonserttitoiminnan laatua. Kiinnostaville uusille ohjelmille järjestetään näytekonsertit. Kriteerejä ovat mm. taiteellinen taso, musiikin osuus, pedagogiset näkökohdat, kohderyhmän huomioon ottaminen, kontakti yleisöön sekä onko ohjelmalle tarvetta ohjelmistossa. Konserttikeskus lähettää tilaajille jokaiseen vierailuun liittyen oheismateriaalia, joka esittelee kyseisen konsertti- tai työpajaohjelman. Yhdistys ei ole varojen vähäisyyden vuoksi kyennyt tuottamaan varsinaista opetusmateriaalia kuin poikkeustapauksissa. Markkinointi 4

5 5 Konserttikeskus julkaisee Konserttikeskus-tiedotuslehteä, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Tiedotuslehdessä esitellään kausiohjelmisto ja kerrotaan muista yhdistyksen toimintaa sivuavista aiheista. Tiedotuslehti postitetaan maamme kaikkiin oppilaitoksiin ja päiväkoteihin, kuntien koulu-, kulttuuri- ja sosiaalitoimistoihin sekä monelle muulle tärkeälle sidosryhmälle. Molemmat tiedotelehtiset suunnitteli graafikko Antero Airos. Lehtisen painosmäärä oli kummallakin kerralla kappaletta ja sivumäärä 16. Vuoden kakkosnumeron myötä siirryttiin uuteen ilmestymisaikatauluun, jossa lehden postitus tapahtuu lokakuun lopussa ja toukokuussa. Konserttikeskuksen internet-kotisivut osoitteessa ovat tärkeä markkinointi- ja tiedotusväline. Niillä esitellään ohjelmisto sekä annetaan tietoa yhdistyksestä ja ajankohtaista asioista kuten tulevista kiertueista. Sivuilla on myös tilaus- ja palautelomakkeet sekä linkkejä mm. esiintyjien omille kotisivuille. Yhdistys markkinoi konserttejaan lisäksi kirjeitse ja sähköpostin välityksellä sekä ilmoittelee palveluistaan alan aikakauslehdissä. Kauden kampanja Syyskaudella 2006 Konserttikeskus otti käyttöön Kauden kampanjan, jolla pyritään edistämään johonkin tiettyyn teemaan liittyvien tai jotakin musiikin osa-aluetta edustavien ohjelmien kiertueiden järjestämistä normaalia edullisemmin hinnoin. Vuoden 2007 Kauden kampanjan kohteina olivat työpajaohjelmat Biisintekijä koulussa ja Säveltäjä koulussa sekä Suomen lasten lauluaarteisto -hankkeeseen liittyvät vierailut, joita kaikkia tarjottiin tilaajille puoleen hintaan. Kampanja toi toistasataa tilausta. Palaute ja seuranta Konserttikeskus pyytää paikallista järjestäjää antamaan palautetta jokaiseen musiikkitapahtumaan liittyen. Yhdistyksen Internet-kotisivuilla on erityinen palautelomake, jota on kuitenkin käytetty hyvin vähän. Uudistettu, yksinkertaisempi palautelomake otettiin käyttöön keväällä 2007 ja sen avulla saadun palautteen määrä on taas noussut selvästi. Lomake postitetaan jokaiselle tilaajalle ja sen voi palauttaa kirjekuoressa, jonka postimaksun Konserttikeskus maksaa. Konserttikeskuksen edustajat seuraavat konsertteja myös omakohtaisesti paikan päällä, jolloin on yleensä myös mahdollista keskustella laajemmin paikallisten konserttijärjestäjien kanssa. Toteutuneet konsertit ja muut tilaisuudet Koulu- ja päiväkotikonsertit sekä julkiset konsertit Vuonna 2007 Konserttikeskus ry toteutti yhteensä 553 koulu- ja päiväkotikonserttia yhteistyössä paikallisten järjestäjien kanssa. Näistä n. 4/5 pidettiin päiväkoti- ja alakouluikäisille. Koulu- ja päiväkotikonserttikiertueiden yhteydessä järjestettiin myös 48 julkista konserttia yhteistyössä paikallisten järjestäjien kanssa. Kotimaisten tilaisuuksien lisäksi yhdistys osallistui Soiva Siili -yhtyeen konsertti- ja työpajavierailuun Oslossa toukokuussa. Vastaavasti maassamme konsertoivat Konserttikes- 5

6 6 kuksen välityksellä tanskalainen trash.dk-yhtye (Korvat kävelylle! -tapahtuma) ja ruotsalainen Varieté Velociped -yhtye. Muut tilaisuudet Varsinaisten konserttien lisäksi järjestettiin 201 työpajatuntia, joissa voidaan konserttia syvällisemmin perehtyä aihealueeseen. Luvussa on mukana 34 luokkakohtaista laulumerkkisuoritusta (ks. sivu 6). Konserttikeskuksen taiteilijoiden pitämät luennot lisäävät ja monipuolistavat opettajien ja kasvattajien pedagogista tietoutta. Vuonna 2007 niitä kertyi 15. Yleisömäärät ja työsuoritteet Koulu- ja päiväkotikonsertin onnistumisen tärkeimpiä edellytyksiä on sopiva yleisömäärä, johon vaikuttaa myös kyseessä olevan ohjelman luonne. Konserttikeskus on laatinut seuraavat yleisluontoiset suositukset maksimiyleisömääriksi: päiväkodissa 50, alakoulussa 100 (1.-3. luokat) (4.-6. luokat), yläkoulussa 200 ja lukiossa 350 kuulijaa. Yhdistyksen järjestämiin koulu- ja päiväkotikonsertteihin ja muihin tilaisuuksiin osallistui toimintavuonna arviolta pitkälti toistasataa tuhatta lasta ja nuorta, kun yllä mainittuja suosituksia käytetään perusteena. Työsuoritteiden yhteismäärä oli tuntia (2 420 v. 2006) ja esiintyjäryhmien keskimääräinen koko 2,6 henkeä (2,5 v. 2006). 1.3 ERITYISPROJEKTIT Suuri osa Konserttikeskuksen nykyisestä toiminnasta koostuu erityishankkeista. Vuonna 2007 tärkeimmät niistä olivat Korvat kävelylle! -tapahtuma sekä Musikupplevelser på svenska / Svenska nu ja Suomen lasten lauluaarteisto -projektit. Korvat kävelylle! Konserttikeskus järjesti Korvat kävelylle! -tapahtuman toista kertaa. Yhteistyökumppani oli tällä kertaa Vantaan kulttuuripalvelut. Hyvin onnistunut tapahtuma tavoitti lähes kävijää, jotka saivat nauttia monipuolisesta ja korkeatasoisesta koulukonsertti- ja työpajatarjonnasta eri puolilla Vantaata, pääpaikkana Konserttitalo Martinus. Lasten ja nuorten oma tekeminen oli voimakkaasti esillä. Festivaali vieraili toisaalta myös vanhainkodeissa ja palvelutaloissa. Henrik Otto Donnerin johdolla läpiviety seminaari tarjosi mielenkiintoisia näkökulmia peruskoulun taidekasvatukseen. Ylen Pikku Ykkönen radioi tapahtumasta kolme konserttia. Musikupplevelser på svenska / Svenska nu Konserttikeskus on vuodesta 2003 järjestänyt konsertteja, joilla tuetaan ruotsinkielen opiskelua suomenkielisissä kouluissa musiikin keinoin. Vuoden 2007 alkuvuoden Musikupplevelser på svenska -hanke vaihtui Svenska nu -nimen alle syksyn konserteissa. Toimintavuonna Konserttikeskus järjesti kyseisiä konsertteja yhteensä 23 konserttia, joissa esiintyjänä toimi trio Caroline Lillmåns - Anders Grönroos - Anders Östling. Suomen lasten lauluaarteisto 6

7 7 Konserttikeskus on edistänyt laulamisen harrastusta ja perinteisten laulujen tuntemusta maassamme varsinaisesti vuonna 2006 alkaneella Suomen lasten lauluaarteisto -hankkeella, josta saadut kokemukset ovat olleet erittäin positiivisia. Konserttikeskuksen nimeämä työryhmä on kerännyt kaksiportaisen ohjelmiston luokkakohtaisia laulumerkkisuorituksia varten. Koululuokka opettelee kyseisestä ohjelmistosta ulkoa tietyn määrän pakollisia ja vapaavalintaisia lauluja, joiden suoritukset Konserttikeskuksen "inspehtoori" ottaa vastaan positiivisen ja leikkimielisen tunnelman vallitessa. Jokainen kokeeseen osallistunut oppilas saa luokkakohtaisesta diplomista omakohtaisen kopion, jossa mainitaan myös kokeessa lauletut ja sitä varten opetellut laulut. Lauluhankkeeseen liittyy yhdistyksen kesäkuussa 2005 julkaisema Suomen lasten lauluaarteisto -levyalbumi (KKCD-01/02), jolla on 41 vanhaa ja uudempaa laulua sekä laulettuna että säestys- eli instrumentaaliversiona. Laulumerkin suoritti 34 luokkaa vuonna Suoritusten vastaanottamiseen liittyi myös kolme Konserttikeskuksen lähettämien tarkastajien vetämää yhteislaulukonserttia koko koululle. 1.4 SOLISTIYHDISTYKSEN KONSERTIT Konserttikeskus ry on vuodesta 1972 lähtien järjestänyt Suomen Solistiyhdistys ry:n Helsingin konserttisarjan esiintyjille konsertteja pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Esiintyjät valitsee vuosittain Suomen Solistiyhdistys ry:n hallitus. Näihin konserttien kulujen kattamiseen yhdistys käyttää opetusministeriöltä saatua toiminta-avustustaan. Esiintyjälistaa on viime vuosina laajennettu myös Solistiyhdistyksen muilla taiteilijoilla. Tilaajina ovat pääasiassa paikalliset konserttiyhdistykset. Solistiyhdistyksen taiteilijoille järjestettiin vuonna 2007 neljä julkista konserttia (4 v. 2006) ja konserttipaikkakuntina olivat Kemi, Kemijärvi ja Savonlinna. Kustannukset jakautuivat tilaajien ja Konserttikeskus ry:n kesken seuraavasti: Tilaaja 881,- 52 % 711,- 55 % Konserttikeskus 824,- 48 % 575,- 45% Keskimääräiset kustannukset 1 705,- 100 % 1 286,- 100 % 2. MUU TOIMINTA Konserttikeskuksesta tuli Suomen Musiikkineuvoston jäsen vuoden 2007 alussa. Yhdistys on osallistunut Suomalaisen Musiikin Päivän suunnitteluun ja toiminut Kansanmusiikin kehittämishankkeen ohjausryhmässä. Toiminnanjohtaja Kari Vase edusti Konserttikeskusta pohjoismaisten koulukonserttijärjestäjien yhteistyöelimen Nordiskt Nätverk för Skolkonserter (NNS) kokouksissa Helsingissä , Orgivassa Espanjassa sekä Tukholmassa NNS:n muut jäsenet ovat Levende Musik i Skolen (Tanska), Rikskonsertene (Norja), Svenska Riks- 7

8 8 konserter (Ruotsi) ja Tónlist fyrir alla (Islanti). Yhteistyöelimen toimintaa on elokuusta 2007 lähtien tehostanut osa-aikainen sihteeri, joka työskentelee Levende Musik i Skolenin toimitiloissa Århusissa. 3 HALLINTO 3.1 VALTUUSKUNTA Yhdistyksen valtuuskuntaan kuuluvat kolmivuotiskaudella seuraavat jäsenet: Karvonen, Reijo, muusikko, lehtori, pj Angervo, Satu, intendentti Alho, Eve, musiikkileikkikoulunopettaja Falck, Jorma, oopperalaulaja Hauta-aho, Teppo, muusikko Helasvuo, Pirjo, lehtori Hilden Kaarlo, ohjelmapäällikkö Jukkara, Jaana-Maria, toiminnanjohtaja Kiviniemi, Anna-Kaarina, toimittaja Klemettinen, Timo, toiminnanjohtaja Kotilainen, Tuula, lehtori Palonen, Osmo, rahoitusasiamies Stenius, Annukka, toiminnanjohtaja Suihko, Sampo, johtaja Tolvanen, Hannu, koulutussuunnittelija Varilo, Maiju, toiminnanjohtaja Veijola, Timo, musiikin maisteri Koulujen Musiikinopettajat ry Suomen Säveltäjät ry Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry Konserttikeskus ry:n valtuuskunta piti Taiteilijakoti Lallukassa Helsingissä sääntömääräisen kevätkokouksen ja sääntömääräisen syyskokouksen Reijo Karvosen toimiessa puheenjohtajana. 3.2 HALLITUS, OHJELMATOIMIKUNTA, TOIMIHENKILÖT JA TOIMISTO Hallitus Jämsen, Kalle, toiminnanjohtaja, puheenjohtaja ( asti) Amberla, Kai, toiminnanjohtaja, puheenjohtaja ( alkaen) Häyrynen, Antti, toimittaja ( alkaen) Päiväläinen, Raimo, rehtori Rantanen, Matti, lehtori ( asti) Ruokonen, Inkeri, lehtori Sandström, Pia, lehtori Uhlenius, Jani, muusikko Vilja, Juha, johtava intendentti Hallituksen varapuheenjohtajana toimi Raimo Päiväläinen. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana seitsemän kertaa. Ohjelmatoimikunta Päiväläinen, Raimo, rehtori, puheenjohtaja Sarjakoski, Helena, johtava intendentti Simola-Isaksson, Inkeri, lehtori 8

9 9 Ohjelmatoimikunta, joka on toiminut hallituksen apuna koulukonserttiohjelmiston valinnassa vuodesta 2001 lähtien, kokoontui kahdeksan kertaa vuonna Toimihenkilöt ja toimisto Vase, Kari Kesseli, Jorma Partti, Seppo Chydenius, Kalle toiminnanjohtaja tuottaja osa-aikainen taloudenhoitaja osa-aikainen taiteellinen koordinaattori Taloudenhoitaja Seppo Partti on hoitanut yhdistyksen kirjanpidon, palkanlaskennan ja maksuliikenteen oman toiminimensä lukuun. Sanni Pajula toimi Jorma Kesselin sijaisena ajalla tämän sairausloman aikana, minkä jälkeen hän avusti tarvittaessa kiertuejärjestelyissä saakka. Jorma Kesselin toiminimike muutettiin konserttisihteeristä tuottajaksi huhtikuussa Yhdistyksen toimisto sijaitsee osoitteessa Urho Kekkosen katu 8 C 29 a, Helsinki. 3.3 TILINTARKASTAJAT Yhdistyksen valtuuskunnan valitsemina tilintarkastajina toimivat Kai Salli, KHT ja Sirpa Eriksson, KHT ja heidän varamiehinään Heidi Vierros, KHT ja Outi Hieta, KHT - kaikki KPMG Oy Ab:stä. 3.4 JÄSENET Yhdistyksellä oli toimintavuoden päättyessä 10 yhteisöjäsentä ja 147 henkilöjäsentä, joista ainaisjäseniä oli 135. Yhdistyksen jäsenmaksut vuonna 2007 olivat: henkilöjäsen 15 euroa, ainaisjäsen 50 euroa ja yhteisöjäsen 50 euroa. 4 TALOUS Valtion säveltaidetoimikunta myönsi Konserttikeskus ry:lle toiminta-avustusta euroa vuodelle (v euroa). Toiminta-avustuksella katettiin toiminnan aiheuttamat yleiset kulut sekä osa konserttitoiminnasta. Lisäksi opetusministeriö antoi erillisavustuksena euroa syksyn 2007 toiminnan kuluihin. Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus (ESEK) tuki puolestaan eurolla (sama kuin vuonna 2006) haja-asutusalueilla ajanjaksolla tehtäviä koulu- ja päiväkotikonsertteja. Summa käytettiin kokonaan vuoden 2007 loppuun mennessä. Vuoden 2007 aikana ESEK-tukea käytettiin yhteensä euroa ( euroa v. 2006), jossa on mukana edellisestä avustuksesta ajanjaksolle jätetty euroa. ESEK-tuella on mahdollista kattaa vain konserttitoiminnasta suoranaisesti aiheutuvia kuluja Musikupplevelser på svenska / Svenska nu -konsertteja varten jakoi Eugène, Elisabeth ja Birgit Nygréns stiftelse euroa ja Svenska nu -verkosto euroa. Konstsamfundet 9

10 10 myönsi samaan tarkoitukseen lukuvuodelle euroa, josta käytettiin syyslukukaudella 2000 euroa. Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto myönsi euron avustuksen ruotsalaisen Varieté Velociped -yhtyeen kiertueen matkakuluihin. Lisäksi Pohjoismaisten koulukonserttijärjestäjien yhteistyöelin (NNS) tuki toiminnanjohtajan NNS:n kokouksiin liittyneitä matkoja. Kokonaistulot toiminta- ja kohdeavustukset mukaan luettuina olivat euroa ( euroa vuonna 2006). Kokonaismenot poistot mukaan lukien olivat euroa ( euroa v. 2006). Tilikauden tulos oli euroa alijäämäinen (2 207 euroa ylijäämää v. 2006). HALLITUS 10