Konserttikeskus ry VUOSIKERTOMUS 2009

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2009

2 KONSERTTIKESKUS RY VUOSIKERTOMUS 2009 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS KONSERTTITOIMINTA YLEISKATSAUS KOULU- JA PÄIVÄKOTI- SEKÄ JULKISET KONSERTIT ERITYISPROJEKTIT MUU TOIMINTA JÄSENYYDET HALLINTO VALTUUSKUNTA HALLITUS, OHJELMATOIMIKUNTA, TOIMIHENKILÖT JA TOIMISTO TILINTARKASTAJAT JÄSENET TALOUS... 9 LIITTEET

3 TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS Konserttikeskus on maamme merkittävin koulukonserttien järjestäjä ja lastenmusiikin asian edistäjä, jonka toiminnan tämän hetken painopistealueita ovat musiikin saavutettavuuden parantaminen, laadun nostaminen sekä uusien käytäntöjen ja palvelukonseptien luominen. Konserttikeskukselle vuoden 2009 loppu ja vuoden 2010 alku ovat olleet ilahduttavaa aikaa. Kulttuuri- ja opetusministerin marraskuussa myöntämä taiteen Suomi-palkinto sai jatkoksi tammikuussa julkistetun, kauan kaivatun kuoppakorotuksen yhdistyksen valtionavustukseen. Nousun on mahdollistanut ennen kaikkia valtion kulttuurimäärärahojen kasvu, josta olemme päässeet osallisiksi. Toisaalta toimintamme arvostus on lisääntynyt selvästi, mihin on viime aikoina vaikuttanut myös kulttuurin hyvinvointinäkökohtien laajempi oivaltaminen. Kuitenkin kokonaisuutena toimintavuosi 2009 toisti vielä tuttua kaavaa: Syksyn konsertteja piti siirtää seuraavan vuoden puolelle konserttimäärärahojen loputtua. Siitä huolimatta rikoimme selvästi ennätyksen konserttien lukumäärässä, ja kasvu jatkuu: Kevätkaudella 2010 on toteutumassa n. 700 tapahtumaa kasvaneen valtionavun ansiosta. Konserttikeskuksen ympäri Suomea järjestämät koulu- ja päiväkotikonserttikiertueet perehdyttävät kuulijansa mitä erilaisimpiin musiikinlajeihin. Innostavilla ammattimuusikon ja nuoren kuulijan kohtaamisilla voi olla kauaskantoisia positiivisia vaikutuksia. Konserttikeskuksella on erityisen suuri merkitys seuduilla, joilla ei ole muuten tarjolla korkealuokkaisia elävän musiikin tilaisuuksia. Suomi-palkinnon saanut Konsertti joka kouluun -hanke tavoittaa hankekuntien kaikki peruskoululaiset vuosittain ja se tasaa siten entistäkin tehokkaammin musiikkitarjonnan alueellisia eroja. Tästä uudesta toimintamallista olemme saaneet hyvin positiivisia kokemuksia. Huolimatta kuntatalouden synkistyneestä tilanteesta pilottihankkeemme leviää parhaillaan uusiin kuntiin, mitä helpottaa Konserttikeskuksen muuta toimintaa huomattavasti korkeampi osuus kokonaiskustannuksista. Tulevaisuuden tavoitteenamme on saada maamme kaikki peruskoululaiset konserttiemme kuulijoiksi ainakin kerran vuodessa. Tämä puolestaan edellyttää kuntien myötämielisyyden lisäksi valtionavun kolminkertaistumista sekä koulukonserttiohjelmien määrän kasvua. Parin vuoden sisällä Konserttikeskuksella tulisi olla arviolta käytettävissä olevaa ohjelmaa, jos suunnitelmat pilottihankkeemme laajenemisesta toteutuvat. Jotta tähän päästään, on rakennettava muiden Pohjoismaiden mallin mukaan alueellisten tuottajien verkosto, jonka tehtäviä ovat uusien ohjelmien tuottaminen, esiintyjien koulutus koulukonsertteihin sekä kiertuejärjestelyihin osallistuminen. Luonnollisia yhteistyökumppaneita voivat olla esim. muusikkoja kouluttavat ammattikorkeakoulut. Toisaalta myös keskustoimistoon tarvitaan lisää työvoimaa. Sinänsä positiivisessa kehityksessä vauhtisokeus on uhkana. Laadun parantaminen on yhtä tärkeää kuin kasvattaa toiminnan volyymia. Konserttivierailun kokonaisvaikutusta sekä integrointia muuhun kouluopetukseen tehostavat oheismateriaalit, joiden tuottaminen on Suomessa vielä lapsenkengissä. Paluutani antoisalta vuorotteluvapaalta viime elokuussa helpotti se, että sijaiseni Veera Paasi oli hoitanut hommat sinä aikana mallikkaasti, mm. yhdistyksen ulkoisen ilmeen uudistamisen suurkiitos! Haluan kiittää myös kaikkia muita toimintaamme osallistuneita ja sitä tukeneita henkilöitä ja muita tahoja hyvin sujuneesta toimintavuodesta. Kari Vase, toiminnanjohtaja 3

4 1 KONSERTTITOIMINTA 1.1 YLEISKATSAUS Konserttikeskus ry:n päätehtävänä on tuottaa elävän musiikin konsertteja kouluihin ja päiväkoteihin. Konsertit järjestetään osana eri puolille Suomea suuntautuvia kiertueita ja ne toteutetaan yhteistyössä paikallisten järjestäjien kanssa. Vuonna 2009 Konserttikeskus järjesti kaikkiaan 853 musiikkitilaisuutta (759 v. 2008) eri puolilla Suomea. Näistä tilaisuuksista 760 oli koulu- ja päiväkotikonsertteja, 36 julkisia konsertteja ja 57 työpajatunteja. Työpajatunteihin sisältyvät myös luokkakohtaiset laulumerkkisuoritukset. Vuosina konsertit ja muut tilaisuudet ovat jakautuneet kohderyhmittäin seuraavasti: Koulu- ja päiväkotikonsertit Päiväkoti Alakoulu Yläkoulu Yläkoulu ja lukio Lukio Muut (sis. ammattioppil.) Julkiset konsertit Koulukonserttiesiintyjät Solistiyhdistyksen esiintyjät Konsertit yhteensä % kaikista tapahtumista 93,3 90,9 73,6 71,4 91,2 70,8 79, ,7 75,4 Muut tapahtumat Työpajatunnit Täydennyskoulutustunnit Muut tapahtumat yht. (h) % kaikista tapahtumista 6,7 9,1 26,4 28,6 8,8 29,2 20, ,3 24,6 Kaikki tapahtumat yhteensä Kevään 2009 aikana Konserttikeskus järjesti 599 ja syksyllä 254 musiikkitilaisuutta. Tilaisuuksista 93 % oli suomenkielisiä ja 7 % ruotsinkielisiä. Huomionarvoista on yläkoulukonserttien lukumäärän selvä kasvu Konsertti joka kouluun -hankkeesta johtuen. Toimintakertomuksen liitteissä on tarkempaa tietoa siitä, kuinka tilaisuudet ovat jakautuneet eri kohderyhmien, esiintyjäryhmien sekä maakuntien ja läänien kesken. Liitteistä löytyvät myös yksityiskohtaiset selvitykset vuoden 2009 tilaisuuksista sekä esiintyjäryhmien kokoonpanoista. Konsertit rahoitettiin tilaajien maksamien tariffihintojen lisäksi saaduilla avustuksilla. Esittävän säveltaiteen edistämiskeskuksen myöntämällä tuella järjestettiin 239 tilaisuutta: 213 konserttia, joista 10 julkisia, sekä 26 työpajatuntia eli yhteensä 28 % kaikista tilaisuuksista. Kustannukset jakautuivat tilaajien ja Konserttikeskuksen kesken lukuun ottamatta Konsertti joka kouluun -hankkeen konsertteja seuraavasti: Tilaajan osuus 237,- 48 % 240,- 58 % Konserttikeskuksen osuus 257,- 52 % 172,- 42 % Keskimääräiset kustannukset 494,- 100 % 412,- 100 % Laskelmassa ovat mukana myös erityisprojektit ja näytekonsertit. Konsertti joka kouluun -hankkeessa kustannukset jakautuivat puolestaan seuraavasti: 4

5 Tilaajan osuus 186,- 32 % 190,- 35 % Konserttikeskuksen osuus 394,- 68 % 347,- 65 % Keskimääräiset kustannukset 580,- 100 % 537,- 100 % 1.2 KOULU- JA PÄIVÄKOTI- SEKÄ JULKISET KONSERTIT Johdanto Musiikilla on tutkimuksissa havaittu olevan hyvin positiivisia vaikutuksia ihmisen kehitykseen ja mielenterveyteen, erityisesti varhaislapsuudessa (mm. Huotilainen, Minna: Musiikki ja oppiminen aivotutkimuksen valossa, Taide ja taito - kiinni elämässä!, OPH 2009). Toisaalta työelämässä vaaditaan jatkuvaa uusiutumista ja luovuutta. Aktiivinen musiikin harrastaminen on oiva keino kasvattaa näitä ominaisuuksia. Koulu- ja päiväkotikonsertit sekä musiikilliset työpajat antavat mahdollisuuden elää ja kokea musiikkia, vaikkei itse vielä olisikaan musiikin aktiiviharrastaja. Sitä kautta lapsi ja nuori voi löytää elinikäisen harrastuksen ja kiinnostuksen kohteen. Toimintaperiaatteet Konserttikeskuksen järjestämillä koulu- ja päiväkotikonserttikiertueilla pyritään tavallisesti toteuttamaan kolme konserttia päivässä. Tämä tekee toiminnasta taloudellisesti järkevää sekä Konserttikeskuksen että esiintyvien muusikoiden näkökulmasta. Näin tilaajille voidaan tarjota konsertteja edullisilla hinnoilla, jotka ovat samat kaikkialla Suomessa. Tilaajia ovat pääasiassa koulut, päiväkodit sekä muut kunnalliset tahot. Konserttikeskuksen tuottamien konserttien merkitys on erityisen suuri seuduilla, joilla ei ole tavallisesti mahdollista kuulla korkeatasoisia, eri musiikkityylejä edustavia konsertteja. Ohjelmisto Konserttikeskuksen koulukonserttiohjelmisto edustaa musiikin eri tyylilajeja ja sitä uudistetaan kaksi kertaa vuodessa. Moni ohjelma on integroitavissa muihin kouluaineisiin. Uudet ohjelmat hyväksytään ohjelmistoon normaalisti näytekonserttien kautta. Ne arvioi Konserttikeskuksen ohjelmatoimikunta ja taiteellinen koordinaattori. Kriteerejä ovat mm. taiteellinen taso, musiikin osuus, pedagogiset näkökohdat, kohderyhmän huomioon ottaminen, kontakti yleisöön sekä onko ohjelmalle tarvetta ohjelmistossa. Lopullisen päätöksen uusista ohjelmista tekee yhdistyksen hallitus ohjelmatoimikunnan suositusten perusteella. Kausiohjelmiston runsaan kolmenkymmenen ohjelman lisäksi Konserttikeskus ry:n kotisivuilla on esillä esiintyjäpankki eli esiintyjäryhmät, jotka eivät ole mukana yhdistyksen aktiivisessa myynnissä, Näistä esiintyjistä kiinnostuneet tilaajat sopivat konserteista suoraan esiintyjän kanssa ilman Konserttikeskusta ja sen tukea. Esiintyjäpankin ohjelmia saatetaan kuitenkin käyttää Konsertti joka kouluun -hankkeessa. Konserttikeskus on tuottanut sangen vähän uusia ohjelmia taloudellisten resurssien vähäisyydestä johtuen. Yleensä kehitetään esiintyjien tarjoamia ohjelmia. Vuonna 2009 yhdistyksen omana tuotantona valmistui kuitenkin ohjelma Finnkampen kilpasoitantaa maaotteluhengessä 1809-juhlavuoteen liittyen. Sen ohjasivat Juulia Tapola ja Konserttikeskuksen taiteellinen koordinaattori Kalle Chydenius. Tiedottaminen ja markkinointi Konserttikeskus tiedottaa toiminnastaan pääasiassa julkaisemansa Konserttikeskus-tiedotuslehden sekä internetsivujen kautta. Tiedotuslehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, ja siinä esitellään tulevan konserttikauden ohjelmisto sekä kerrotaan muista ajankohtaisista yhdistyksen toimintaan liittyvistä asioista. Tiedotuslehti postitetaan kaikkiin päiväkoteihin, perusasteen kouluihin, toisen asteen oppilaitoksiin, kuntien koulu-, kulttuuri- ja sosiaalitoimistoihin sekä monelle muulle merkittävälle sidosryhmälle. Vuonna 2009 lehden graafisina suunnittelijoina toimivat graafikko Cristoffer Leka kevään ja Salli Kirjalainen syksyn numerossa. Tiedotuslehden laajuus oli kummallakin kerralla 20 sivua ja painosmäärä 8700 kap- 5

6 paletta. Lehdessä sovellettiin uutta visuaalista ilmettä, jonka Taideteollisen korkeakoulun maisteriopiskelijat Juha Juvonen ja Christoffer Leka suunnittelivat professori Tapio Vapaasalon johdolla. Konserttikeskuksen kotisivut osoitteessa ovat tärkeä markkinointi- ja tiedotusväline. Niillä esitellään ohjelmisto sekä annetaan tietoa yhdistyksestä ja ajankohtaista asioista kuten tulevista kiertueista. Kotisivuilla on myös tilaus- ja palautelomakkeet sekä linkkejä mm. esiintyjien omille kotisivuille. Sivut uudistettiin kesällä 2009 uuden visuaalisen ilmeen mukaisiksi. Yhdistys markkinoi konserttejaan myös sähköpostin välityksellä ja puhelimitse. Johonkin tiettyyn teemaan liittyvien tai jotakin musiikin osa-aluetta edustavien ohjelmien menekkiä saatetaan edistää normaalia edullisemmin hinnoin Kauden kampanjalla, joka kevätlukukaudella oli laulumerkkihanke. Konserttikeskus tiedottaa toiminnastaan myös opettajaksi opiskeleville järjestämällä näytekonsertteja yliopistoissa ja muissa alan oppilaitoksissa. Yhdistyksen edustajat esittelivät yhdistyksen toimintaa Sibelius-Akatemian musiikkikasvatus-osaston opiskelijoille järjestetyssä seminaarissa. Toteutuneet konsertit sekä muut tilaisuudet Koulu- ja päiväkotikonsertit sekä julkiset konsertit Vuonna 2009 Konserttikeskus ry järjesti yhteensä 159 päiväkotikonserttia ja 601 koulukonserttia. Koulukonsertteja järjestettiin alakouluissa, yläkouluissa, lukioissa ja ammattioppilaitoksissa. Näistä runsaat 3/4 pidettiin päiväkoti- ja alakouluikäisille. Lisäksi Konserttikeskus toteutti 36 julkista konserttia yhteistyössä paikallisten järjestäjien kanssa. Muut tilaisuudet Konserttien lisäksi Konserttikeskus järjesti vuoden 2009 aikana yhteensä 57 työpajatuntia mukaan lukien luokkakohtaiset laulumerkkisuoritukset. Työpajoissa lapset ja nuoret pääsevät omakohtaisen kokemisen ja oppimisen kautta tutustumaan syvällisemmin musiikkiin. Työpajoihin liittyy usein konsertti, jossa jo tutustutaan kyseessä olevaan musiikkityyliin. Konserttikeskuksen taiteilijoiden pitämät luennot lisäävät ja monipuolistavat opettajien ja kasvattajien pedagogista tietoutta. Palaute ja seuranta Konserttikeskus pyytää paikallista järjestäjää antamaan palautetta jokaiseen musiikkitapahtumaan liittyen. Yhdistyksen Internet-kotisivuilla on olemassa palautelomake, mutta useimmiten arviointeja konserteista saadaan tilaajalle lähetetyllä lomakkeella, jonka voi palauttaa Konserttikeskuksen kirjekuoressa yhdistyksen laskuun. Lisäksi Konserttikeskuksen edustajat seuraavat konsertteja myös omakohtaisesti paikan päällä. Yleisömäärät ja työsuoritteet Koulu- ja päiväkotikonsertin onnistumisen tärkeimpiä edellytyksiä on sopiva yleisömäärä, johon vaikuttaa myös kyseessä olevan ohjelman luonne. Konserttikeskuksen laatimat suositukset maksimiyleisömääriksi ovat: päiväkoti 50, alakoulu 100 (1.-3.-luokat) 150 (4.-6.-luokat), yläkoulu 200 ja lukio 350 kuulijaa. Kun edellisiä suosituksia käytetään laskentaperusteena, osallistui Konserttikeskuksen järjestämiin koulu- ja päiväkotikonsertteihin vuonna 2009 yhteensä pitkälti yli lasta ja nuorta. Työsuoritteita tehtiin yhteensä tuntia (2 199 tuntia vuonna 2008). Esiintyjäryhmien keskimääräinen koko oli 3 henkeä. 1.3 ERITYISPROJEKTIT Konsertti joka kouluun -hanke Konserttikeskus ry käynnisti vuonna 2008 muiden Pohjoismaiden esimerkkiä seuraten Konsertti joka kouluun - hankkeen, jossa kunnat sitoutuvat tarjoamaan joka vuosi vähintään yhden konsertin kaikille peruskoululaisilleen. 6

7 Projekti pyrkii osaltaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseen. Myönteiset kokemukset ja elämykset elävän musiikin parissa synnyttävät positiivisen asenteen elävää musiikkia ja konserteissa käyntiä kohtaan. Samalla tuetaan kasvua yhteisöllisyyteen, suvaitsevuuteen ja moniarvoisuuteen. Konsertti joka kouluun -hanke tukee kulttuuritarjonnan alueellista tasa-arvoisuutta. Koulukonserttien esiintyjät ovat paikkakunnasta riippumatta musiikkialan ammattilaisia, joten kaikki koulut ovat tasa-arvoisessa asemassa konserttien taiteellisen ja pedagogisen laadun suhteen. Pitkällä aikavälillä hanke tarjoaa jokaiselle koululaiselle peruskouluvuosiensa aikana monipuolisen valikoiman musiikin eri tyylilajien konsertteja. Konsertti joka kouluun -hankkeessa kunnat maksavat vain 1,25 /oppilas yhdestä vuosittaisesta konsertista. Vuonna 2009 Konserttikeskuksen keskimääräinen osuus hankekonserttien kokonaiskustannuksista oli 68 %, mikä on huomattavasti korkeampi kuin muussa konserttitoiminnassa. Myös vähävaraiset ja pienet kunnat ns. reuna-alueilla voivat siten osallistua hankkeeseen. Kiinnostus hanketta kohtaan on ollut suurta. Lukuvuodelle hankkeeseen otettiin 26 kuntaa eri puolilta Suomea. Vuoden 2009 kokonaissaldoksi jäi 165 konserttia, koska joitakin hankkeeseen liittyviä syksyn kiertueita jouduttiin konserttimäärärahojen loppuessa siirtämään kevätlukukaudelle Lukuvuonna Konsertti joka kouluun tavoittaa jo yli koululaista n. 50 kunnassa. Konserttikeskuksen tavoitteena on pystyä tulevaisuudessa tarjoamaan jokaiselle Suomen vajaalle peruskoululaiselle ainakin yksi koulukonsertti vuodessa, jolloin Konserttikeskuksen koulukonsertit järjestettäisiin lähes kokonaan hankkeen lanseeraamalla toimintamallilla. Tällöin Konserttikeskus tarjoaisi työtä arviolta jopa henkilötyötunnin verran eri puolella Suomea asuville muusikoille. Konsertti joka kouluun -hankkeelle myönnettiin taiteen Suomi-palkinto ( ). Suomen lasten lauluaarteisto -hanke Suomen lasten lauluaarteisto -hankkeessa luokat suorittavat erityisen laulumerkin harjoiteltuaan Konserttikeskuksen työryhmän valitseman lauluohjelmiston, jossa on kolme tasoa - uutuutena Pikkukulta. Kukin luokka opettelee lauluohjelmistosta tietyn määrän pakollisia ja vapaavalintaisia lauluja, minkä jälkeen Konserttikeskuksen tarkastaja, inspehtoori, saapuu koululle vastaanottamaan suorituksen kannustavan ilmapiirin vallitessa. Jokainen luokka saa suorituksestaan diplomin, josta kaikki kokeeseen osallistuneet lapset saavat omakohtaisen kopion. Laulumerkin suoritti 16 luokkaa vuonna Lauluhanketta sivusi Laulusta voimaa -viikko, jonka järjesti Opetushallitus yhteistyössä Konserttikeskuksen, Koulujen Musiikinopettajat ry:n, Sibelius-Akatemian, Suomen musiikkioppilaitosten liiton ja Suomen Laulajain ja Soittajain Liiton kanssa. Tämä suomalaisen laulun viikko huipentui yhteiseen laulupäivään MUU TOIMINTA 2.1 JÄSENYYDET Konserttikeskus on vuodesta 2007 lähtien ollut Suomen Musiikkineuvoston jäsen. Yhdistyksen toiminnanjohtaja on osallistunut Musiikkineuvoston sääntömääräisiin kokouksiin ja seminaareihin. Konserttikeskus on myös pohjoismaisten koulukonserttijärjestäjien yhteistyöelimen Nordiskt Nätverk för Skolkonserter (NNS) jäsen. NNS:n muut jäsenet ovat Levende Musik i Skolen (Tanska), Rikskonsertene (Norja), Svenska Rikskonserter (Ruotsi) ja Tónlist fyrir alla (Islanti) Yhdistyksen toiminnanjohtaja osallistui yhteistyöelimen kokoukseen Kööpenhaminassa sekä kokousta seuraavaan tuottajien tapaamiseen Valtuuskunnan puheenjohtaja vieraili puolestaan Oslossa tutustumassa Rikskonsertenen toimintaan. 7

8 3 HALLINTO 3.1 VALTUUSKUNTA Yhdistyksen valtuuskuntaan kuuluivat kolmivuotiskaudella seuraavat jäsenet: Reijo Karvonen, muusikko, lehtori, pj Timo Klemettinen, toim.joht., varapj Satu Angervo, pääsihteeri Eve Alho, musiikkileikkikoulunopettaja Jorma Falck, oopperalaulaja Teppo Hauta-aho, muusikko Pirjo Helasvuo, lehtori Kaarlo Hilden, ohjelmajohtaja Jaana-Maria Jukkara, toiminnanjohtaja Anna-Kaarina Kiviniemi, toimittaja Tuula Kotilainen, lehtori Osmo Palonen, rahoitusasiamies Annukka Stenius, toiminnanjohtaja Sampo Suihko, johtaja Hannu Tolvanen, koulutussuunnittelija Maiju Varilo, toiminnanjohtaja Timo Veijola, rehtori Koulujen Musiikinopettajat ry Suomen Säveltäjät ry Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry Yllä mainittu valtuuskunta piti viimeisen kokouksensa Ravintola Laulumiehissä Helsingissä. Puheenjohtajana toimi Reijo Karvonen, Sääntöjen määräämässä yhdistyksen kokouksessa Ravintola Laulumiehissä Konserttikeskus ry:lle valittiin uusi valtuuskunta kolmivuotiskaudelle Reijo Karvosen toimiessa puheenjohtajana. Uusi valtuuskunta piti syyskokouksen Ravintola Laulumiehissä Reijo Karvosen johdolla. Kokouksessa Tuula Kotilainen nimettiin yhdistyksen kunniajäseneksi. Uuden valtuuskunnan jäsenet ovat: Reijo Karvonen, muusikko, lehtori, pj Timo Klemettinen, toim.joht., varapj Satu Angervo, pääsihteeri Jorma Falck, oopperalaulaja Teppo Hauta-aho, muusikko Elina Heiskanen, tuottaja Pirjo Helasvuo, lehtori Kaarlo Hilden, ohjelmajohtaja Jukkara, Jaana-Maria, toiminnanjohtaja Tuula Kotilainen, lehtori Janne Murto, rehtori Osmo Palonen, rahoitusasiamies Maati Rehor, toiminnanjohtaja Inkeri Ruokonen, lehtori Annukka Stenius, toiminnanjohtaja Sampo Suihko, johtaja Hannu Tolvanen, koulutussuunnittelija Koulujen Musiikinopettajat ry Suomen Säveltäjät ry Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry 3.2 HALLITUS, OHJELMATOIMIKUNTA, TOIMIHENKILÖT JA TOIMISTO Hallitus Kai Amberla, toiminnanjohtaja, puheenjohtaja Eve Alho, musiikkileikkikoulunopettaja ( lähtien) Perttu Haapanen, säveltäjä ( lähtien) Antti Häyrynen, toimittaja Raimo Päiväläinen, rehtori Inkeri Ruokonen, lehtori ( asti) Pia Sandström, lehtori Jani Uhlenius, muusikko ( asti) Juha Vilja, johtava intendentti 8

9 Hallituksen varapuheenjohtajana toimii Raimo Päiväläinen. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana kuusi kertaa. Ohjelmatoimikunta Raimo Päiväläinen, rehtori, puheenjohtaja Helena Sarjakoski, johtava intendentti Inkeri Simola-Isaksson, lehtori (kevätkausi) Mari Kätkä, muusikko (syyskausi) Ohjelmatoimikunta on toiminut hallituksen apuna koulukonserttiohjelmiston valinnassa vuodesta 2001 lähtien. Ohjelmatoimikunta kokoontui vuonna 2009 yhdeksän kertaa. Toimihenkilöt ja toimisto Kari Vase, toiminnanjohtaja (vuorotteluvapaalla ) Veera Paasi, vt. toiminnanjohtaja ( ) Jorma Kesseli, tuottaja Seppo Partti, osa-aikainen taloudenhoitaja Kalle Chydenius, osa-aikainen taiteellinen koordinaattori Taloudenhoitaja Seppo Partti on hoitanut yhdistyksen kirjanpidon, palkanlaskennan ja maksuliikenteen oman toiminimensä lukuun. Mirja Loikala toimi Jorma Kesselin sairaslomasijaisena Kalle Chydenius luopui Konserttikeskuksen osa-aikaisen taiteellisen koordinaattorin tehtävistä vuoden 2009 lopussa, ja hänen seuraajakseen valittiin Reijo Karvonen. Yhdistyksen toimisto sijaitsee osoitteessa Urho Kekkosen katu 8 C 29 a, Helsinki. 3.3 TILINTARKASTAJAT Yhdistyksen valtuuskunnan valitsemina tilintarkastajina toimivat KPMG Oy Ab:stä Kai Salli, KHT ja Sirpa Eriksson, KHT ja heidän varamiehinään Heidi Vierros, KHT ja Outi Hieta, KHT. 3.4 JÄSENET Yhdistyksellä oli toimintavuoden päättyessä 11 yhteisöjäsentä ja 149 henkilöjäsentä, joista ainaisjäseniä oli 139. Vuonna 2009 yhdistyksen jäsenmaksut olivat henkilöjäseniltä 15 euroa, ainaisjäseniltä 50 euroa ja yhteisöjäseniltä 50 euroa. 4 TALOUS Valtion säveltaidetoimikunta myönsi Konserttikeskus ry:lle toiminta-avustusta euroa. (vuonna 2008 toimintaavustus , minkä lisäksi OPM myönsi toiminta-avustuksena sekä Konsertti joka kouluun - hankkeeseen). Toiminta-avustuksella katettiin toiminnan yleisiä kuluja sekä merkittävä osa konserttitoiminnasta. Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEK myönsi yhdistykselle kiertuetukea ajanjaksolle Summa on pysynyt samana monena vuonna. Kun otetaan huomioon alkuvuonna käytetty vuonna 2008 myönnetyn avustuksen loppuosa, ESEK-tukea kului vuonna 2009 yhteensä ja jäi käytettäväksi vuoden 2010 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana. ESEK-tukea on mahdollista käyttää vain konserttitoiminnan suoranaisten kulujen kattamiseen. Konserttikeskus ry sai avustuksia myös yksittäisiä projekteja varten. Eugene, Elisabeth och Birgit Nygréns stiftelse myönsi ohjelmalle Fanfar - sånger på svenska euron ja Konstsamfundet 4000 euron avustuksen. Toimintavuoden aikana käytettiin lisäksi Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahaston euron tuki

10 merkkivuoteen linkittyvän ohjelman tuotantoon, loppuosa Wihurin rahaston euron avustuksesta lauluhankkeelle sekä Luovan Säveltaiteen Edistämiskeskuksen euron avustus Konsertti joka kouluun -hankkeelle. Vuoden lopussa opetusministeriöltä saatu Suomi-palkintoon liittyvä päätettiin siirtää käytettäväksi vuoden 2010 Konsertti joka kouluun -hankkeen kiertuetoimintaan. Kokonaistuotot toiminta- ja kohdeavustukset mukaan luettuina olivat ( vuonna 2008). Kokonaiskulut poistot mukaan lukien olivat ( vuonna 2008). Tilikauden tulos oli ylijäämäinen (1 578 ylijäämäinen vuonna 2008). HALLITUS 10