Lasten ja nuorten palvelut - Kotka. Käsikirja kuntalaiselle

Transkriptio

1 Lasten ja nuorten palvelut - Kotka Käsikirja kuntalaiselle

2 SISÄLLYS: Avustaminen ja tulkkaus Erityinen tuki Erityisopetus Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Kolmiportainen tuki Koulun ammatteja Kouluruokailu Kouluterveydenhuolto Lähikoulu Nivel- ja siirtymävaiheet Opetussuunnitelma ja tuntijako Oppilashuolto Oppimissuunnitelma Oppivelvollisuus ja pidennetty oppivelvollisuus Osa-aikainen erityisopetus Pedagoginen arvio Pedagoginen selvitys Salassapito ja tietojen siirtäminen Tehostettu tuki Tukiopetus Tukitoimien järjestäminen Turvallisuus Varhainen puuttuminen Yhtenäiskoulu Yksilöllistäminen Yleinen tuki Yleisopetus 2 Lasten ja nuorten palvelut - Kotka

3 Avustaminen ja tulkkaus Oppilaalla on oikeus tarvitsemiinsa avustaja- ja tulkkauspalveluihin koulussa. Oppilaan henkilökohtaisen koulunkäyntiohjauksen tarve kartoitetaan yhdessä asiantuntijoiden, koulun rehtorin ja huoltajien kanssa. Koulunkäynnin ohjaajat avustavat ja tukevat opetukseen osallistumisessa oppilaita, joiden toimintaa rajoittaa esimerkiksi vamma tai käytös-, tunne-elämän- tai sosiaalinen häiriö. Työn tavoitteena on oppilaan avustaminen ja tukeminen oppimisen eri vaiheissa siten, että oppilaan omatoimisuus ja itsenäisyys vahvistuvat ja myönteinen itsetunto kehittyy. Koulunkäynnin ohjaajan tulee työssään edistää koulun kasvatustavoitteita. Koulunkäynnin ohjaaja osallistuu opettajan ohella ja opettajan kanssa sovitulla tavalla oppilaan ohjaukseen ja kasvatukseen, tukee oppilaan psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä ohjaa ja avustaa oppilasta selviytymään päivittäisistä koulunkäyntiin liittyvistä tilanteista. Koulunkäynnin ohjaaja voi myös auttaa vaihtoehtoista kommunikaatiota käyttäviä oppilaita ja huolehtia heidän apuvälineistään. Lasten ja nuorten palvelut - Kotka 3

4 Erityinen tuki Erityinen tuki on kolmiportaisen tuen ylin taso. Koulun oppilashuoltoryhmä selvittää moniammatillisesti oppilaan erityisen tuen tarpeen ja laatii oppilaalle pedagogisen selvityksen. Rehtori esittää oppilaalle erityistä tukea. Päätöksen tuen järjestämisestä tekee opetustoimenjohtaja oppilashuoltoryhmässä laaditun pedagogisen selvityksen perusteella. Ennen päätöksentekoa oppilasta ja hänen huoltajiaan kuullaan asiassa. Huoltajalla on halutessaan mahdollisuus hakea päätökseen muutosta. Ennen esi- tai perusopetuksen alkamista erityisen tuen päätös voidaan tehdä ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista. Tällöin psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Esi- tai perusopetuksen aikana erityisen tuen päätös voidaan erityisessä poikkeustapauksessa tehdä ilman pedagogista selvitystä psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella. Lasten ja nuorten palvelut - Kotka 4

5 Erityisen tuen jatkamisen tarpeellisuutta arvioidaan vähintään vuosittain. Mikäli oppilaan tarvitsema erityinen tuki muuttuu (esimerkiksi yksilöllistämistä lisätään), koulun oppilashuoltoryhmä laatii pedagogisen selvityksen liitteineen ja opetustoimenjohtaja tekee näiden perusteella uuden päätöksen. Joka tapauksessa oppilashuoltoryhmä selvittää erityisen tuen jatkamisen tarpeellisuuden aina oppilaan ollessa 2. tai 5. luokalla. Tällöin moniammatillinen oppilashuoltoryhmä laatii oppilaasta uuden pedagogisen selvityksen liitteineen. Opetustoimenjohtaja päättää rehtorin esitykseen perustuen erityisen tuen muuttamisesta, jatkamisesta tai lopettamisesta. Jos oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, opetustoimenjohtaja tekee päätöksen erityisen tuen järjestämisen lopettamisesta. Tällöin oppilas siirtyy tehostettuun tukeen, jota varten laaditaan oppimissuunnitelma. Oppilasta ja huoltajaa kuullaan myös silloin, kun oppilaalle annettava erityinen tuki muutetaan tai sen antaminen lopetetaan ja oppilas siirtyy tehostettuun tukeen oppimissuunnitelman mukaisesti. Erityisen tuen päätöksessä opetustoimenjohtaja päättää oppilaan pääsääntöisen opetusryhmän, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut ja tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeuksellisen järjestämisen. Myös yksittäisen oppiaineen yksilöllistäminen edellyttää aina opetustoimenjohtajan tekemää päätöstä ja se etenee saman päätösprosessin mukaisesti. Lasten ja nuorten palvelut - Kotka 5

6 Erityisopetus Erityisopetuksen tavoitteena on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa tukevan pohjan myös opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen. Opetuksella vahvistetaan oppilaan itsetuntoa sekä opiskelumotivaatiota ja häntä kannustetaan ottamaan vastuuta opiskelustaan omien edellytystensä mukaisesti. Erityisopetus on osa oppilaalle annettavaa erityistä tukea. Järjestettäessä erityistä tukea yksittäiselle oppilaalle otetaan huomioon toisaalta oppilaan etu ja toisaalta opetuksen järjestämisedellytykset. Mikäli riittävää tukea ei voida järjestää oppilaan lähikouluun, erityinen tuki järjestetään osittain tai kokonaan erityisopetuksen pienryhmässä tai muussa soveltuvassa paikassa. Opetus ja muu tuki annetaan HOJKS:n mukaisesti, mikäli oppilaalle on tehty erityisen tuen päätös. HOJKS on erityisen tuen päätöksen suunnitelmallista toimeenpanoa ohjaava pedagoginen asiakirja. Siinä ratkaistaan erityisopetuksen järjestämiseen liittyvät seikat ja opetuksen keskeiset tavoitteet, sisällöt sekä oppimisympäristöön ja opetusmenetelmiin liittyvät tekijät. Lasten ja nuorten palvelut - Kotka 6

7 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva pedagoginen asiakirja. Oppilaan opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä. Suunnitelman laatimisessa hyödynnetään oppilaalle aiemmin tehtyä oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista selvitystä ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on aiemmin laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Suunnitelma tarkistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, oppilaan tarpeiden mukaiseksi. Sitä muutetaan aina oppilaan tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa. Kokemukset käytetyistä opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista voidaan kirjata HOJKS:iin, ja hyödyntää tätä tietoa suunnitelman toteutumista arvioitaessa. Lasten ja nuorten palvelut - Kotka 7

8 Kolmiportainen tuki Oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki järjestetään kolmiportaisen tuen avulla: kaikille oppilaille suunnattu yleinen tuki, joillekin oppilaille suunnattu tehostettu tuki ja harvoille oppilaille suunnattu erityinen tuki. Opetusta ja tukea suunniteltaessa otetaan huomioon oppilaan tuen tarpeen mahdollinen vaihtelu tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan, yksilöllisestä usealle oppilaalle samanaikaisesti annettavaan tukeen ja yhden tai useamman tukimuodon tarpeeseen. Tuki suunnitellaan ja toteutetaan tarvittaessa moniammatillisesti. Yleinen tuki on tukitoimena lyhytkestoista ja usein periodimaista. Tällaista voi olla esimerkiksi tukiopetusjakso ja oppimaan ohjaus. Yleisen tuen tukitoimista huolehtii opettaja. Hän laatii oppilaasta pedagogisen arvion, mikä annetaan myös huoltajalle. Tehostettu tuki on säännöllistä ja pitkäkestoista. Oppilas saa samanaikaisesti montaa eri tukimuotoa ja sen toteutetaan moniammatillisesti. Tehostetun tuen toteuttamiseksi oppilaalle laaditaan pedagogisen arvion perusteella oppimissuunnitelma, jonka valmisteluun osallistuvat myös huoltajat ja oppilas itse oman ikätasonsa mukaisesti. Osa-aikainen erityisopetus on tehostetun tuen keskeinen tukimuoto. Erityinen tuki on jatkuvaa, vahvaa ja oppilas voi saada sitä koko koulunkäynnin ajan. Tätä tukea ovat esimerkiksi jonkun oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja pienryhmäopetus. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki pyritään järjestämään oppilaan omaan lähikouluun, ellei tuen antaminen edellytä oppilaan siirtymistä toiseen opetusryhmään tai toiseen kouluun. Lasten ja nuorten palvelut - Kotka 8

9 Koulun ammatteja Opettajilla on maisteritasoinen tutkinto. Luokanopettajan pääopinnot ovat kasvatukseen ja opetukseen liittyvät ja aineenopettajan opinnot keskittyvät muutamaan koulun oppiaineeseen, joita aineenopettajat opettavat. Erityisopettajien opinnoissa on keskeistä erityisopetuksen osaalueet. Myös koulukuraattoreilla ja -psykologeilla on maisteritasoinen koulutus. Lisäksi koulussa toimii monia muita eri ammattiryhmiä, joiden tehtävistä on kuvaus tässä. Aineenopettaja Aineenopettaja on peruskoulun opettaja, jolla on kelpoisuus opettaa omaa oppiainettaan (esim. englantia, musiikkia tai uskontoa) kaikilla perusopetuksen luokilla (1-9). Useimmiten aineenopettajat opettavat luokilla 7-9. Aineenopettajalla on maisterin tutkinto ja usein pätevyys opettaa useampaa kuin yhtä oppiainetta. Erityisopettajat Erityisopettaja on opettaja, joka opettaa oppilaita osatai kokoaikaisesti. Erityisopettajat ovat opiskelleet erityispedagogiikkaa. Usein heillä on myös luokan- tai aineenopettajan kelpoisuus. Pienryhmän oppilaita opettaa erityisluokanopettaja kokoaikaisesti. Osa-aikaista erityisopetusta antavat laaja-alaiset erityisopettajat, jotka työskentelevät luokan- ja aineenopettajien työpareina Lasten ja nuorten palvelut - Kotka 9

10 Koulunkäynnin ohjaaja Koulunkäynnin ohjaaja osallistuu opettajan ohella ja opettajan kanssa sovitulla tavalla oppilaan ohjaukseen ja kasvatukseen, tukee oppilaan psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä ohjaa ja avustaa oppilasta selviytymään päivittäisistä koulunkäyntiin liittyvistä tilanteista Koulukäynnin ohjaajalla on koulunkäynnin ohjaajan ammattitutkinto tai muu soveltuva koulutus (esim. lähihoitaja). Koulukuraattori Koulukuraattori on koulun oppilashuoltoryhmän jäsen, joka seuraa sekä yksittäisen oppilaan että koko koulun yleistä hyvinvointia. Hän tekee aktiivista yhteistyötä sekä kotien kanssa että moniammatillisesti koulussa oppilaiden koulunkäynnin tukemisessa. Koulukuraattori ohjaa ja neuvoo oppilaita ja heidän vanhempiaan oppilashuollollisten palveluiden käytössä. Koulupsykologi Koulupsykologi on koulun oppilashuoltoryhmän jäsen, joka seuraa moniammatillisessa yhteistyössä sekä koko koulun yleistä hyvinvointia että yksittäisen oppilaan koulunkäyntiä. Tavoitteena on ennaltaehkäistä lasten ja nuorten kehitykseen liittyviä vaikeuksia. Tarvittaessa koulupsykologi kartoittaa oppilaan tilannetta psykologisin tutkimuksin ja haastatteluin sekä tapaa huoltajia. Lasten ja nuorten palvelut - Kotka 10

11 Kouluterveydenhoitaja Kouluterveydenhoitaja on koulun oppilashuoltoryhmän jäsen, joka tukee oppilaiden koulunkäyntiä yhdessä toisten oppilashuoltoryhmän toimijoiden ja kaikkien opettajien kanssa. Tavoitteena on kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä oppilaan terveen kasvun ja kehityksen tukeminen moniammatillisessa yhteistyössä. Lastentarhanopettaja / esiopettaja Esiopettaja vastaa esiopetuksen järjestämisestä esiopetusryhmässä esiopetussuunnitelman mukaisesti. Esiopettaja on varhaiskasvatuksen ammattilainen, jolla on lastentarhanopettajan kelpoisuus. Luokanopettaja Luokanopettaja on peruskoulun opettaja, joka vastaa oman opetusryhmänsä oppilaiden oppimisesta ja koulunkäynnistä. Hän opettaa omalle opetusryhmälleen useita oppiaineita ja vastaa yhteydenpidosta oppilaiden huoltajiin. Luokanopettajat ovat koulutukseltaan kasvatustieteen maistereita, joilla on pätevyys opettaa 1-6 luokkien kaikkia oppiaineita. Luokanopettajalla voi olla myös kelpoisuus opettaa jotakin oppiainetta luokilla 7-9, jolloin hän on kaksoiskelpoinen. Lasten ja nuorten palvelut - Kotka 11

12 Luokanvalvoja Luokanvalvoja on yläkoulussa luokkansa oppilaista huolehtiva opettaja, jonka puoleen huoltaja voi kääntyä lapsensa koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Luokanvalvoja tarkkailee luokan oppilaiden koulumenestystä, käytöstä ja poissaoloja ja niiden syitä. Tarvittaessa luokanvalvoja ohjaa oppilaita oppilashuollon palvelujen käyttöön. Oppilaanohjaaja Oppilaanohjaaja on opettaja, joka seuraa oppilaiden koulutyötä ja muutosvaiheita yhdessä luokanvalvojan kanssa. Oppilaanohjaaja osallistuu koulun moniammatilliseen oppilashuoltoryhmään. Luokkatuntien lisäksi oppilaanohjaaja antaa sekä henkilökohtaista että pienryhmissä tapahtuvaa ohjausta. Rehtori Rehtori on opettaja, joka johtaa koulua. Rehtorilta edellytetään vahvaa kasvatus- ja opetustyön tuntemista sekä taitoa hoitaa koulun taloutta ja hallintoa. Hän voi olla virkarehtori, jolloin hän opettaa vain muutaman tunnin viikossa tai luokanopettaja, jolla on opettamisen lisäksi koulun johtamistehtävä. Rehtori vastaa koko koulun toiminnasta ja edustaa koulussa myös opetuksen järjestäjää. Lasten ja nuorten palvelut - Kotka 12

13 Varhaiskasvatuksen erityisopettaja (VEO) VEO:t ovat päiväkotien ja esiopetusryhmien erityiskasvatuksen asiantuntijoita. He työskentelevät useammassa eri esiopetuspaikassa. VEO:t suunnittelevat ja toteuttavat ryhmälle tai lapselle suunnattuja tukitoimenpiteitä yhdessä esiopetusryhmän muun henkilökunnan kanssa. VEO voi myös työskennellä osa-aikaisesti ryhmässä, jossa hänen erityisosaamistaan tarvitaan. Hän osallistuu tarvittaessa yhteistyöhön kotien kanssa. Lasten ja nuorten palvelut - Kotka 13

14 Kouluruokailu Oppilaille annetaan jokaisena koulun varsinaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. Kouluruokailulla edistetään oppilaan hyvinvointia sekä tervettä kasvua ja kehitystä. Kouluruoan on oltava täysipainoista, ravitsemussuositusten mukaista, maukasta ja syömään houkuttelevaa. Kaikkien ruokien perustana ovat terveydelliset perusperiaatteet. Ruokailuympäristö luodaan sellaiseksi, että se kannustaa kiireettömyyteen ja viihtyisyyteen. Kouluruokailu on oleellinen osa koulun opetus- ja kasvatustehtävää. Kouluruokailun järjestämisessä ja ohjauksessa otetaan huomioon kouluruokailun sosiaalinen merkitys, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet sekä ruokailutauon virkistystehtävä. Samoin toimitaan, mikäli koulupäivän aikana tarjotaan välipaloja. Yhteistyössä oppilaan, hänen huoltajiensa, kouluterveydenhuollon sekä kouluruokailun toimittajan kanssa sovitaan tarvittaessa tukitoimista ja seurannasta oppilaan yksilöllisissä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyvissä tarpeissa. Kouluruokailu on osa koulun oppilashuoltoa. Yhteistyötä kehitetään vuosittain kokoontuvassa oppilaiden, kouluhenkilökunnan ja kouluruoan toimittajan välisessä palveluraadissa. Lisäksi toimittaja kartoittaa kehittämistarpeita vuosittain asiakastyytyväisyyskyselyn avulla. Päivittäin palautetta voi antaa koulukohtaisissa palautekansioissa ja internetin tai keittiöhenkilökunnan välityksellä. Lasten ja nuorten palvelut - Kotka 14

15 Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollon tavoitteena on kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä oppilaan terveen kasvun ja kehityksen tukeminen yhteistyössä oppilaiden, vanhempien, opettajien ja muun oppilashuollon henkilöstön kanssa. Terveydenhoitajat osallistuvat koulun oppilashuoltoryhmän työhön terveydenhuollon asiantuntijoina. Laaja-alaisia terveystarkastuksia on peruskoulun aikana kolme kertaa. Ne toteutetaan 1., 5. ja 8. luokalla. Oppilaiden laajoihin terveystarkastuksiin osallistuvat lääkärin ja terveydenhoitajat lisäksi myös oppilaan huoltajat. Terveydenhoitajan tekemät tarkastukset pidetään laajojen terveystarkastusten välivuosina.. Nämä tarkastukset ovat huomattavasti laajoja tarkastuksia suppeammat. Ne sisältävät oppilaan voinnin kysymisen, kasvun ja ryhdin tutkimisen sekä puberteettikehityksen arvioinnin. Terveydenhoitajat tapaavat vanhemmat ja lapsen myös kouluuntulotarkastuksessa ennen koulun alkua sekä oppilaan siirryttäessä 7. luokalle. Sairastuneen lapsen hoidosta, sairaanhoidon järjestämisestä ja hoitoon viemisestä vastaa ensisijaisesti oppilaan huoltaja. Oppilaan sairastuessa äkillisesti koulussa opettaja tai kouluterveydenhoitaja, jos hän on koululla, arvioi oppilaan tilanteen ja ottaa yhteyttä vanhempiin. Oppilaan lääkehoidon järjestäminen koulussa on lapsen vanhempien ja hoitavan tahon vastuulla. Jos oppilas tarvitsee lääkehoitoa tai muita hoidollisia toimenpiteitä koulupäivän aikana, sovitaan vastuut ja toimijat tapauskohtaisesti yhteistyöpalaverissa Oppilaiden lääkehoito opetustoimessa ohjeen mukaisesti. Kouluterveydenhoitaja toimii yhteistyöpalaverin kokoonkutsujana ja osallistuu palaveriin. Koollekutsujana voi toimia myös rehtori. Lasten ja nuorten palvelut - Kotka 15

16 Lähikoulu Lähikoulu tarkoittaa sitä koulua, jonka oppilaaksiottoalueella oppilas asuu. Se on useimmiten oppilaan kotia lähinnä oleva koulu, muttei aina. Tavoitteena on, että oppilas käy myös esiopetuksessa siinä koulussa, johon hän myöhemmin menee. Joskus oppilaan oppimisen turvaaminen edellyttää opiskelua pienryhmässä, jolloin oppilaan koulupaikka osoitetaan koulusta, jossa tarjotaan oppilaalle sopivaa opetusta. Nivel- ja siirtymävaiheet Oppilaan siirtyessä koulusta toiseen siirtyy oppilaan opetuksen kannalta välttämätön tieto nivelvaihepalaverissa. Opetuksen järjestäjä on ohjeistanut palaverin koollekutsujia ja osallistujia toimimaan koko alueella samalla tavalla. Nivelvaiheita on lapsen siirtyessä päivähoidosta esiopetukseen, esiopetuksesta kouluun, alakoulusta yläkouluun ja oppilaan siirtyessä pienryhmään tai pienryhmästä lähikouluun. Lasten ja nuorten palvelut - Kotka 16

17 Opetussuunnitelma ja tuntijako Kouluissa annettava opetus perustuu opetussuunnitelmaan. Opetushallitus on päättänyt opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä vahvistamalla opetussuunnitelman perusteet, joiden pohjalta jokainen opetuksen järjestäjä laatii paikallisen opetussuunnitelman. Opetussuunnitelma on koulutyön tärkein asiakirja. Se antaa perustan kaikelle koulun opetus. ja kasvatustyölle sekä koulun arvioinnille ja kehittämistyölle. Opetussuunnitelma on samanaikaisesti hallinnollinen ja pedagoginen asiakirja. Opetussuunnitelmassa kuvataan opetuksen tavoitteet ja sisällöt. Opetussuunnitelma sisältää tuntijaon, josta selviää kuinka paljon kutakin oppiainetta opiskellaan eri vuosiluokilla. Voimassa olevat koulukohtaiset opetussuunnitelmat ja tuntijaot ovat luettavissa kunkin koulun verkkosivuilla. Kotkassa on otettu käyttöön alkaen uusi perusopetuksen opetussuunnitelman täydennysosa, joka myös löytyy opetustoimen verkkosivuilta. Lasten ja nuorten palvelut - Kotka 17

18 Oppilashuolto Koulun oppilashuoltotyöstä vastaa koulun rehtori ja sitä koordinoi ja kehittää säännöllisesti kokoontuva, moniammatillinen oppilashuoltoryhmä. Rehtorin lisäksi ainakin laaja-alainen erityisopettaja, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi ja yläkoulussa oppilaanohjaaja kuuluvat oppilashuoltoryhmään. Pedagogisen asiantuntijuuden tueksi kutsutaan tarvittaessa myös muita asiantuntijoita, kuten koululääkäri tai sosiaalitoimen työntekijä (lastensuojelu). Koulun oppilashuoltoryhmä kokoontuu vähintään kerran kuukaudessa. Oppilaiden hyvinvointia tukevia toimintoja ovat myös aamu- ja iltapäivätoiminta sekä kerhotoiminta. Oppilashuollon tehtävänä on osana kouluyhteisön toimintakulttuuria kehittää oppimisympäristöä ja vahvistaa koulun yhteisöllistä toimintatapaa. Yhteisöllisyyttä tuetaan edistämällä oppilaan ja huoltajan osallisuutta kouluyhteisön hyvinvoinnin kehittämisessä. Oppilashuollolla edistetään myönteistä vuorovaikutusta ja keskinäisen huolenpidon ilmapiiriä sekä puututaan tarvittaessa ongelmiin. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kasvuympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää koulutyön sujumista. Ehkäisevä lastensuojelu ja terveyden edistämiseen kuuluvat vuosittaiset terveystarkastukset ja tarpeenmukainen terveysneuvonta vahvistavat ongelmien ennaltaehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tuen järjestämistä. Oppilashuollon moniammatillinen yhteistyö tukee kouluterveydenhuollon laajojen terveystarkastusten suunnittelua ja toteuttamista. Oppilashuollon tehtävänä on seurata jokaisen oppilaan koulunkäynnin sujumista ja tarvittaessa tukea oppilasta ja puuttua siinä tapahtuviin muutoksiin yhteistyössä huoltajan kanssa. Lasten ja nuorten palvelut - Kotka 18

19 Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on pedagoginen asiakirja oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Se laaditaan opettajien yhteistyönä, mikäli opettaja on todennut, että oppilas tarvitsee yleistä tukea vahvempaa tukea. Laadintaa koordinoi laaja-alainen erityisopettaja. Huoltajien osuus tukitoimien suunnittelussa ja toteuttamisessa on keskeinen. Oppimissuunnitelman laadinnan tavoitteena on myös se, että oppilas itse ottaa oman ikätasonsa mukaisesti enemmän vastuuta omasta opiskelustaan. Oppimissuunnitelma laaditaan aina tehostetun tuen aikana. Sen laadinnassa hyödynnetään oppilaalle aiemmin laadittua pedagogista arviota ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Ensimmäisen luokan oppilaan oppimissuunnitelma rakentuu lapsen esiopetuksessa laadittuun pedagogiseen arvioon tai oppimissuunnitelmaan. Oppimissuunnitelmaan ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. Lasten ja nuorten palvelut - Kotka 19

20 Oppivelvollisuus ja pidennetty oppivelvollisuus Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut kymmenen (10) vuotta. (PoL 1998/628 25) Jos lapsen vamman tai sairauden perusteella voidaan olettaa jo varhaislapsuudessa, että hän ilmeisesti tarvitsee perusopetuksen suorittamiseen enemmän kuin kymmenen vuotta, hän pääsee pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin. Tällöin oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää kuusi vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut yksitoista (11) vuotta. (PoL 1998/628 26) Huoltaja päättää, osallistuuko pidennetyn oppivelvollisuuden omaava lapsi esiopetukseen jo viisivuotiaana vai vasta kuusivuotiaana. Esiopetus voi kestää yhden tai kaksi vuotta. Opetuksen järjestäjä päättää tällöin lapsen esiopetuspaikasta. Lapsella on oikeus saada esiopetusta täydentävää päivähoitoa koko esiopetuksen ajan Lasten ja nuorten palvelut - Kotka 20

21 Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on toisaalta tukea oppilaan oppimista riittävän varhain siten, ettei pysyviä oppimisvaikeuksia synny ja toisaalta auttaa jo syntyneissä oppimisvaikeuksissa yksittäisen oppiaineen kohdalla tai oppimaan oppimisessa. Keskeisenä tavoitteena on myös vahvistaa jo opittuja taitoja. Opetusta annetaan ensisijaisesti oppilaan omassa opetusryhmässä samanaikaisopetuksena. Mikäli se ei ole mahdollista, opetusta annetaan pienryhmäopetuksena ja joskus jopa yksilöopetuksena. Osa-aikaista erityisopetusta koordinoi laaja-alainen erityisopettaja. Opetuksen sisältö suunnitellaan yhdessä luokan- tai aineenopettajan ja tarvittaessa myös koulukuraattorin ja/tai psykologin kanssa. Osa-aikaisen erityisopetuksen antamisesta sovitaan yhdessä oppilaan ja huoltajien kanssa. Säännöllisesti ja toistuvasti annettu osaaikainen erityisopetus merkitään oppilaan oppimissuunnitelmaan tai HOJKS:iin. Lasten ja nuorten palvelut - Kotka 21

22 Pedagoginen arvio Pedagoginen arvio on opettajan laatima pedagoginen asiakirja, joka laaditaan, mikäli opettaja havaitsee oppilaan tarvitsevan tukitoimia oppimisen tai koulunkäynnin vahvistamiseksi. Siinä kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena ja hänen saamansa tukitoimet. Tukitoimia toteuttaa opetushenkilöstö yhdessä kodin kanssa. Tukitoimien jälkeen opettaja arvioi, miten oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tulisi tukea jatkossa. Mikäli oppilas tarvitsee yleistä tukea vahvempaa tukea, hän siirtyy tehostettuun tukeen ja hänelle laaditaan oppimissuunnitelma. Lasten ja nuorten palvelut - Kotka 22

23 Pedagoginen selvitys Pedagoginen selvitys on asiakirja, minkä koulun oppilashuoltoryhmä laatii tarvittaessa. Se perustuu aiemmin laadittuihin pedagogiseen arvioon ja oppimissuunnitelmaan sekä niitä varten koottuihin tietoihin. Selvityksen perusteella oppilashuoltoryhmä tekee arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Pedagoginen selvitys sisältää oppilaan koulunkäynnin kokonaistilanteen ja oppilashuoltoryhmän arvion siitä, miten oppilaan koulunkäyntiä tulisi tukea. Siinä voidaan esittää oppilaalle esimerkiksi opiskelua pienryhmässä tai jonkun oppiaineen oppimäärän yksilöllistämistä. Pedagogista selvitystä voidaan tarvittaessa täydentää jonkun muun asiantuntijan, kuten lääkärin tai psykologin, lausunnolla. Pedagoginen selvitys pyritään laatimaan hyvässä yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. Lasten ja nuorten palvelut - Kotka 23

24 Salassapito ja tietojen siirtäminen Oppilashuoltotyötä tehdään yhteistyössä huoltajien kanssa. Siinä käsitellään monia oppilasta koskevia tietoja, jotka ovat salassa pidettäviä. Salassapitosäädösten estämättä oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on kuitenkin oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot. Esi- ja perusopetuksessa tieto pitää siirtää tarvittaessa kunnan sisällä opetuspaikasta toiseen ja myös oppilaan uuteen asuinkuntaan. Tarpeellinen tieto siirtyy myös aamu- ja iltapäivätoimintaan. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella salassa pidettäviä tietoja voidaan pyytää myös muilta tahoilta. Huoltajan kirjallinen suostumus tarvitaan oppilaan siirtyessä lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. Lasten ja nuorten palvelut - Kotka 24

25 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, annetaan pedagogiseen arvioon perustuen tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä ja tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia yleisen tuen tukimuotoja. Tehostetun tuen aikana oppiaineiden oppimääriä ei voida yksilöllistää. Sen sijaan osa-aikaisen erityisopetuksen, opintojen yksilöllisen ohjauksen ja joustavien opetusryhmien käytön sekä kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu. Myös oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan. Tuki järjestetään laadultaan ja määrältään oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaiseksi. Tavoitteena on huolehtia oppilaan mahdollisuuksista saada onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä sekä tukea oppilaan myönteistä käsitystä itsestään ja koulutyöstä. Lasten ja nuorten palvelut - Kotka 25

26 Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioida säännöllisesti tehostetun tuen aikana. Mikäli oppilaan tilanteessa tapahtuu muutoksia, oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan oppilaan tuen tarvetta. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Lasten ja nuorten palvelut - Kotka 26

27 Tukiopetus Tukiopetuksella pyritään eriyttämään opetusta riittävän varhain niin, ettei oppilas jää pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Oppilaalle annetaan tukiopetusta, jos hän on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea. Tuen tarve voi johtua poissaoloista, tilapäisistä oppimisvaikeuksista tai muista syistä. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Tukiopetus voi olla yksittäinen tukitoimi tai osa vahvempaa tukea. Sitä voidaan antaa samanaikaisopetuksena, jolloin oppilaan opetusryhmässä työskentelee kaksi opettajaa samanaikaisesti, tai sen ulkopuolella pienryhmässä tai jopa täysin yksilöllisesti. Myös erilaisia joustavia ryhmittelyjä voidaan käyttää tukiopetuksen toteuttamisessa oppituntien aikana. Tukiopetus on lyhytkestoista ja periodimaista ja sitä voi tarvittaessa antaa myös joku muu opettaja kuin oppilaan oma opettaja. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta tekee ensisijaisesti opettaja. Opettaja tiedottaa oppilaalle ja huoltajalle tukiopetuksen järjestämisestä ennen sen aloittamista. Lasten ja nuorten palvelut - Kotka 27

28 Tukitoimien järjestäminen Oppilaalle annettava tuki on joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Pedagoginen asiantuntemus ja opettajien yhteistyö tuen tarpeen havaitsemisessa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Tarvittaessa tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan oppimis- ja kehitystarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä mahdollisuuksien mukaan oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Oppilaita kannustetaan aloitteellisuuteen ja vastuullisuuteen, tarjotaan haasteita kehittymiselle ja annetaan onnistumista edistävää ohjausta ja tukea. Erityistä huomiota kiinnitetään oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. Lasten ja nuorten palvelut - Kotka 28

29 Huoltajalle ja oppilaalle annetaan tietoa tukitoimista sekä mahdollisuus esittää näkemyksensä tuen antamisesta. Tuki annetaan oppilaalle omassa lähikoulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä oppilaan siirtymistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle tai perusopetuksessa koulusta toiseen. Kotkan kaupungin opetustoimi voi osoittaa oppilaan kouluksi hänen vammansa tai muun erityistarpeensa vuoksi oman kunnan koulun sijasta myös toisen kunnan koulun, valtion koulun tai sellaisen yksityisen yhteisön tai säätiön ylläpitämän koulun, jolla on opetuksen järjestämislupa. Lasten ja nuorten palvelut - Kotka 29

30 Varhainen puuttuminen Oppilaalle annetaan riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea mahdollisimman pian tuen tarpeen ilmettyä. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaiden oppimista arvioidaan jatkuvasti ja tuen antaminen pyritään aloittamaan riittävän varhain. Tämä ehkäisee ongelmien syvenemistä ja pitkäaikaisvaikutuksia. Tuen tarpeen arvioinnissa voidaan hyödyntää myös oppilaalle tehtyjen terveystarkastusten ja mahdollisten muiden arviointien tuloksia. Tuen oikea-aikaisuus sekä oikea taso ja muoto ovat ratkaisevia oppimisen ja kehityksen turvaamiseksi. Varhainen puuttuminen tarkoittaa ongelmien nopean puuttumisen lisäksi tuen painottamista esiopetukseen sekä perusopetuksen alaluokille ja tarvittaessa tuen aloittamista jo ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lasten ja nuorten palvelut - Kotka 30

31 Varhaiskasvatussuunnitelma Esiopetuksessa hyödynnetään lapselle päivähoidossa laadittua lapsikohtaista suunnitelmaa. Mikäli sitä ei ole, se laaditaan esiopetuksessa. VASU-lomake on lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa oleva asiakirja. VASU-lomake auttaa luomaan kokonaiskuvan lapsen kasvusta ja kehityksestä. Siinä tarkastellaan lapsen toimintaa ja olemista mahdollisimman monesta näkökulmasta. VASU-lomake yhdistää perheen ja esiopetuksen henkilökunnan tiedot. Lomakkeen pohjalta käydään keskustelu, johon vanhemmat ja esiopetuksen henkilökunta osallistuvat. Siinä kirjataan lapsen kasvua koskevat tavoitteet sekä tavoitteiden toteutumiseen tähtäävät keinot. VASU-lomake ei ole lapsen saavutusten tai taitojen arviointia varten, vaan se tukee lapsen tuntemista ja auttaa tiedonkulkua. Lapsen VASU-lomake täydennetään tarvittaessa toiminta- ja kuntoutussuunnitelmaksi. Suunnitelma sisältää varhaiskasvatuksen tukitoimenpiteet, joita on toteutettu kasvatus- ja opetusjärjestelyissä, materiaaleissa, sisällöissä sekä välineistössä. Lisäksi kuvaillaan lapsen mahdolliset avustaja-, apuväline- ja pienryhmätarpeet sekä niiden hyödyntäminen. Toiminta- ja kuntoutussuunnitelma tehostaa erityistä tukea varhaiskasvatuksessa. Suunnitelma laaditaan yhdessä varhaiskasvatuksen erityisopettajan, lapsen vanhempien ja ryhmän varhaiskasvattajien kanssa. Lasten ja nuorten palvelut - Kotka 31

32 Yhtenäiskoulu Perusopetuslain ja -asetuksen tultua voimaan vuonna 1999, syntyi käsite yhtenäinen peruskoulu. Tässä yhteydessä laista poistuivat käsitteet ylä- ja ala-aste ja tilalle tulivat ala- ja yläkoulu. Lain uudistamisen tavoitteena oli madaltaa nivelvaiheita oppilaiden siirtyessä koulupaikasta toiseen Kotkan kaupungin koulutuspoliittisen strategian mukaan esiopetusta annetaan osana alakoulua, jolloin koulussa toimivat esiopetusryhmät ja vuosiluokat 1-5. Kuudennet luokat toimivat osana yläkoulua, jolloin yläkuluissa annetaan opetusta vuosiluokille 6-9. Kaikki koulut tulevat toimimaan tämän mallin mukaisesti sitä mukaa kuin koulutilat sen mahdollistavat. Tämä toimintamalli mahdollistaa esi- ja alkuopetuksen hyvän yhteistyön ja tukee kaikkien oppilaiden koulutyön aloittamista. Esiopetusta antavat lastentarhanopettajat yhteistyössä luokkien opettajien kanssa. Kuudennella luokalla oppilaat opiskelevat edelleen luokanopettajan johdolla, mikä lisää turvallisuutta oppilaiden siirtyessä yläkouluun. Samalla se antaa oppilaille mahdollisuuden seurata, miten oppilaat toimivat aineenopettajajärjestelmässä. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni kuudennen luokan opettaja opettaa myös jotain oppiaineetta 7-9 -luokille ja vastaavasti aineenopettajat joitakin oppiainetta myös 6. luokille. Lasten ja nuorten palvelut - Kotka 32

33 Yksilöllistäminen Yksilöllistäminen tarkoittaa oppiaineen tavoitteiden madaltamista. Se on tarpeellista, jos mitkään muut tukitoimet eivät riitä turvaamaan oppilaan koulunkäynnin etenemistä. Monet tukitoimet, kuten tukiopetus, eriyttäminen, osa-aikainen erityisopetus ja oppimaan ohjaaminen, edeltävät oppimäärän yksilöllistämistä. Yksilöllistämisen seurauksena oppilas pääsee erityisopetuksen piiriin. Oppilas jatkaa opiskelua lähikoulussaan, mikäli oppimäärän yksilöllistäminen on tarpeen vain muutamassa oppiaineessa. Mikäli yksilöllistämistarve on suuri, oppilas siirtyy opiskelemaan pienryhmään erityisopettajan johdolla. Yksilöllistäminen otetaan huomioon oppilaan arvioinnissa, jolloin oppilaan osaamista arvioidaan hänelle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen perusteella eikä opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Todistukseen merkitään oppilaan arvosanan kohdalle tähti (*) merkiksi yksilöllistämisestä. Yksilöllistämistarve perusteellaan pedagogisessa selvityksessä koulumenestyksen perusteella. Selvitystä voi tukea myös esimerkiksi psykologin lausunto. Lasten ja nuorten palvelut - Kotka 33

34 Yleinen tuki Yleisopetus Yleinen tuki on oppimisen ja koulunkäynnin tukea, joilla tuetaan kaikkia oppilaita. Tukitoimet ovat usein yksittäisen opettajan järjestämiä, kuten eriyttäminen, tukiopetus ja oppimaan ohjaaminen. Tuki annetaan usein periodimaisesti ja lyhytkestoisesti. Tukijakson päätyttyä arvioidaan tuen jatkamisen tarpeellisuus. Opetuksen järjestäjä organisoi osaltaan yleistä tukea huolehtimalla opetustuntien riittävyydestä. Opetuksen hyvä laatu edellyttää huolellista rekrytointia ja riittävää erityisopetuksen osaamista. Tukitoimien tehokas kohdentaminen edellyttävät joustavaa ryhmittelyä opetuksen toteuttamisessa sekä joustavaa virkarakennetta. Paikallinen opetussuunnitelma ohjaa esi- ja perusopetuksen päivittäistä työtä. Viihtyisät ja asialliset oppimisympäristöt sekä hyvät opetusvälineet ovat tärkeä osa oppilaiden koulunkäynnin tukemista. Moniammatillinen yhteistyö mahdollistaa tarvittaessa varhaisen puuttumisen ja tukee oppilaiden koulunkäynnin sujumista yleisellä tasolla. Yleisopetus on kaikille tarkoitettua yhteistä opetusta. Opetus perustuu Opetus- ja Kulttuuriministeriön vahvistamaan tuntijakoon, Opetushallituksen laatimiin opetussuunnitelman perusteisiin ja kunnalliseen opetussuunnitelmaan. Tuntijako määrittelee luokka-asteittain sen, kuinka monta tuntia viikossa opetetaan kutakin oppiainetta. Opetussuunnitelmana perusteissa määritellään oppiaineiden oppisisällöt ja tavoitteet. Kunnallisessa opetussuunnitelmassa määritellään Kotkan yhteiset toimintatavat ja tavoitteet, joita sitten tarvittaessa tarkennetaan koulujen omissa opetussuunnitelmissa. Lasten ja nuorten palvelut - Kotka 34