Muistot talteen mutta miten? Riina Haanpää Turun yliopisto Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma

Transkriptio

1 Muistot talteen mutta miten? Riina Haanpää Turun yliopisto Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma

2 Luennolla käsittelemme Mikä on haastattelu Haastattelijan tehtävät Kysymisen taito Haastattelun lajit Eettiset kysymykset Tallennusvälineet Haastatteluaineiston purku

3 Muistitiedon keruussa haastattelujen tekeminen on ollut keskeinen aineiston hankintatapa Saadaan esille haastateltavien omat tulkinnat ja näiden tulkintojen suhde julkiseen elämään ja historiallisiksi määriteltyihin tapahtumiin. Kannustetaan tavallisia ihmisiä tutkimaan ja tuottamaan itse omaa historiaansa. Uudenlaiset näkökulmat esiin Aiemmin ohitetut tai näkymätön menneisyys näkyväksi toisenlaista tietoa kuin asiakirjoissa.

4 Haastatteluissa aineistoa tuotetaan vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä haastateltavan kanssa. Ihmisten omien kokemusten ja menneisyyden tulkintojen esiin saaminen ja vakavasti ottaminen. Keskeistä on kysyminen, kuunteleminen ja kokemusten jakaminen.

5 Haastattelu ei synny itsestään Haastateltavien valinta: avainhenkilön löytäminen Haastatteluista sopiminen: mitä käsitellään ja miksi, mihin tarkoitukseen aineistoa kerätään Tekemiseen varattava riittävästi aikaa Aika ja paikka: vaikuttaa haastattelun ilmapiirin, luottamuksen synty (rauhallinen, intiimi tila) Aiheeseen perehtyminen

6 Haastattelut nojaavat haastattelijan osaamiseen Yhteiskuntatieteilijä ja sosiaalipsykologi Antti Eskola (1967) on määritellyt hyvän haastattelijan seuraavasti: Naiset ovat ehkä hiukan parempia haastattelijoita kuin miehet, ja vuotiaiden ikäryhmä on selviytynyt jossain määrin muita paremmin. Persoonallisuustekijöistä lievä introversio näyttää liittyvän haastattelumenestykseen. Harrastuksista esteettinen ja teoreettinen suuntautuminen tuntuvat edullisemmilta kuin taloudelliset, poliittiset tai uskonnolliset arvot. Älykkyys ja kirjoitusnäppäryys ovat eduksi.

7 Haastattelijan haastava rooli Haastattelijan kyky arvioida omaa rooliaan (miten hänen läsnäolonsa on vaikuttanut, mitkä ovat hänen ennakkokäsityksensä, miten ne mahdollisesti ovat vaikuttaneet tulkintaan) Esiin haastattelijan ja haastateltavan ymmärryksen rajat: erilaiset ymmärrykset (ihmisten ajatukset, mielipiteet, arvot ja asenteet esiin). Haastattelija toimii haastatteluissa ihmisenä, oman persoonansa nimissä. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että esim. empatiaa pitää jatkaa kentällä loputtomiin. Haastattelija ei ole terapeutti, mutta hän saa olla kokeva ja mielipiteitä omaava ihminen.

8 Vaatimukset Aihepiirin tunteva keskustelu mahdollista. Tilannetta ohjaava (pidettävä mielessä haastattelun tarkoitus). Selkeät teemat, kysymykset, selkeä kieli. Tilannetaju, herkkä käyttäytymisvihjeille. Avoin, kuuntelemisen taito, sosiaalisesti sopeutuva. Velvollisuus huomioon, luottamus: haastateltaville oikeuden tekeminen.

9 Kysyminen ja haastatteluun valmistautuminen Haastattelijan velvollisuudet pyrkimys vuorovaikutuksen toteuttamiseen: haastattelu on aina kohtaamistilanne ja yhteistä menneisyyden rakentamista pikemminkin kuin vain muistiinpanojen tekemistä ja yksipuolisia huomioita kysymysten merkitys, hyvä haastattelu rakentuu aina hyvien ja asianmukaisten kysymysten ympärille, alkulämmittelyn merkitys

10 Hyviä kysymyksiä Hyvän haastattelijan tulee olla aidosti kiinnostunut ihmisistä, hänellä pitää olla kykyä eläytyä näiden kokemuksiin ja ymmärtää erilaisia näkökantoja, mutta ennen kaikkea hyvällä haastattelijalla on kykyä ja halua kuunnella rauhallisesti. Hyväksi haastattelijaksi oppii harjoittelemalla, olennaista on se, että haastattelija löytää persoonallisuudelleen sopivan ja samalla tuloksia tuottavan tavan toteuttaa haastatteluja ja tehdä yhteistyötä muistelijoiden kanssa. Kysymisen taito on ennen kaikkea sitä, että muistelijat saadaan kertomaan omista, yksityisistä muistoistaan ja kokemuksistaan. Kysymysten lähtökohtana on toisin sanoen oltava kertojan oma elämä ja kokemuspiiri, ja kysymykset on asetettava ja muotoiltava tämän lähtökohdan mukaisesti.

11 Puheliaiden, asiastaan varmojen haastateltavien voi antaa ohjata haastattelua, mutta pidättyviä ja harvasanaisia ihmisiä pystyy parhaiten lähestymään yksityiskohtaisten kysymysten avulla. Kysymysten pitää aina olla suoria ja yksinkertaisia, tavanomaisen arkikielen avulla muodostettuja. Ainoastaan arkaluontoisia aiheita voi lähestyä varovasti, epäsuorien kysymysten avulla. Periaatteessa mitä tahansa voi kysyä, kun ymmärtää mitä on kysymässä eli on tietoinen kysymyksensä luonteesta ja siitä, mitä se edellyttää tiedetyksi.

12 Hyviä kysymyksiä Kysymykset, joiden tavoitteena on ottaa esille aiheita ja myös pitää puhe käynnissä silloin, kun muistelu uhkaa tyrehtyä > hakukysymykset, pyynnöt kertoa jotakin: miten teillä heinätöitä tehtiin? Kysymykset, joilla haetaan keskustelukumppanin/muistelijan mielipiteitä tai kokemusmaailmaa. Klassinen tämän tyypin kysymys: miten koit sen ja sen asian? mikä mielestäsi oli mielenkiintoista? Kysymykset kannattaa aina henkilöidä, ajallistaa ja paikallistaa.

13 Huonoja kysymyksiä Monimerkityksiset kysymykset > muistelija ei vastaa siihen, mitä kysytään (sen vuoksi, että hän ymmärtää eri tavoin kysymyksen kuin tutkija on tarkoittanut), esim. kysymys: miten ammattiyhdistys toimi? ja odottaa vastaukseksi toimintatapojen kuvausta, mutta saa vastaukseksi lyhyen ja ytimekkään: se toimi hyvin Kysymykset, joihin voi vastata yhdellä sanalla tyrehdyttävät usein keskustelun alkuunsa

14 Haastattelun lajit Haastattelu on tiedonhankintamenetelmä. Haastattelut onkin mahdollista jakaa lajeihin monin eri tavoin. Yleisin tyypittely lienee haastattelujen jako laadullisiin ja määrällisiin haastattelumenetelmiin. Karkein tyypittely lienee kahtiajako tiedonhankintahaastatteluihin ja terapeuttisiin haastatteluihin. Selkeä ja usein käytetty on kolmijako lomakehaastatteluihin, teemahaastatteluihin ja avoimiin haastatteluihin.

15 Haastattelun lajin määrää haetun tiedon tarve - minkä tyyppinen tutkimus on - mitä halutaan tietää - mihin haastatteluissa pyritään Haastattelu on aineistokeruumenetelmänä joustava, moniin lähtökohtiin ja tarkoitusperiin sopiva metodi.

16 Miten tietoa haemme - teemahaastattelu Teemahaastattelu rakentuu väljästi muotoiltujen teemojen varaan. Teemat ovat kaikille haastateltaville samoja, mutta haastattelun ei tarvitse seurata orjallisesti teemalistaa. Haastattelija tekee haastattelua varten mahdollisimman lyhyet muistiinpanot. Teemat voi listata esim. ranskalaisin viivoin. Joskus kannattaa laatia muutamia tarkentavia apukysymyksiä tai avainsanoja keskustelun ylläpitämiseksi. Myös teemahaastattelu on keskustelunomainen tilanne, jossa pyritään huomioimaan haastateltavien tulkinnat ja merkityksenanto. Lähde: FSD/ KVALIMOTV

17 Teemahaastattelu vaatii etukäteissuunnittelua, sillä käsiteltävät aihepiirit valikoituvat erilaisin perustein (aiempi tutkimus, kirjallisuus, mahdolliset koehaastattelut). Teemahaastattelu on sopiva menetelmä tehtäessä perustutkimusta, ja kun halutaan hankkia paljon täsmällistä ja syvällistä tietoa. Kuitenkin haastattelija on se, joka asettaa teemat omien ennakko-oletustensa pohjalta.

18 Oma lapsuus ja lapsuudenaikainen saaristo Koulunkäynti Koulumatkat, kulkuvälineet Kuri ja kohtelu koulussa Opettajat Kouluruokailu Välitunnit, mitä tehtiin Syrjintä, ketä kiusattiin, kuka kiusasi ja miksi Vapaa-aika ja harrastukset Urheilu Poliittinen järjestötoiminta Seurakunta Kerhot Elokuvat Loma-ajat, lomalaiset, kesämökkiasukkaat Harrastukset eri vuodenaikoina Pelit, leikit, lelut Kuka leikki ja kenen kanssa, mitä, missä ja milloin sai leikkiä Leikkiryhmät Leikkipaikat Mieluisimmat pelit ja leikit

19 Avoin haastattelu Avoimessa haastattelussa keskustelua ei sidota tiukkaan muotoon. Haastattelutilanne on keskustelunomainen. Keskustelu etenee valitun aihepiirin sisällä vapaasti haastateltavan ehdoilla. Avoin haastattelu antaa tilaa haastateltavan kokemuksille, tuntemuksille, muistoille, mielipiteille ja perusteluille. Haastattelija pyrkii luomaan tilanteesta mahdollisimman luontevan ja avoimen. Hän voi myös ohjata keskustelua. Hyvin lähelle avointa haastattelua tulevat myös ilmaisut syvähaastattelu (esim. elämäkerralliset haastattelut, kerronnalliset haastattelut, kanssatutkijuuteen perustuvat haastattelut), keskustelunomainen haastattelu. Lähde: FSD/KVALIMOTV

20 Haastattelu perustuu aina vuorovaikutukseen Haastattelu on vuorovaikutustilanne Inhimillisen viestinnän lajina haastattelu onkin altis erilaisille tekijöille, jotka liittyvät esim. - haastateltavaan ja haastattelijaan (ikä, sukupuoli, ymmärrys, tausta, persoona, pukeutuminen jne.) - haastattelutilanteeseen - ajankohtaan - muihin läsnäolijoihin - aiheisiin, joista puhutaan - haastattelutilanteen aitouteen (vapaa keskustelu, nauhoitus, kuvaus jne.)

21 Haastattelijavetoinen prosessi? Haastattelu ei siis synny itsestään, vaan haastattelijalla on aina jokin syy tehdä haastattelu. Haastatteleminen on monesti myös suunniteltua toimintaa. Lisäksi haastattelu on menetelmä tuottaa tietoa. Haastattelu ei koskaan ole normaali vuorovaikutustilanne - Haastattelija kysyy, mitä haluaa tietää ja mikä on hänen tutkimusintressiensä ja -kysymystensä kannalta olennaista - Haastattelija myös kuulee ja tulkitsee haastateltavan kertomista sen, minkä haluaa ja minkä katsoo merkittäväksi

22 Haastattelija ei kuitenkaan ainoa vallankäyttäjä Haastattelija määrittää haastattelussa käytävän kehyksen, mutta hän ei toimi kentällä yksin. Haastattelu perustuu vapaaehtoisuuteen eli haastateltavat puhuvat omaehtoisesti. Haastateltavat eivät siksi ole passiivisia, vaan haastatteluun ja kerättävän tiedon sisältöön aktiivisesti vaikuttavia toimijoita. Haastateltavat (usein asiantuntijoina) voivat käyttää haastattelutilanteessa jopa valtaa ja määrittelevät näin, millaista tieto on. - mitä haastateltavat siis jättävät kertomatta - haastateltavilla on aina mahdollisuus ja syynsä kertoa haluamallaan tavalla

23 Eettiset kysymykset Tieteenteon eettinen keskustelu saa sisältönsä lainsäädännöstä eli ihmisen oikeuksista olla ja toimia tasavertaisina yhteiskunnan jäseninä: jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietolaki ja julkisuuslaki asettavat tutkimukselle merkittäviä reunaehtoja. Periaate: tieteellinen tutkimus tuottaa tietoa olennaisista kysymyksistä. Mutta tieteen tekeminen ei saa loukata tutkittavia. Lähde: Arja Kuula 2006

24 Kuka tietoja tarvitsee, miksi niitä tarvitaan, miten tietoja tullaan käyttämään Tutkimuksesta kertominen ja tutkimusluvan saaminen - tutkimuksesta tiedottaminen ja aineiston jatkokäyttö (uudet käyttäjät) - vastuullinen tutkija, yhteystiedot - tutkimuksen tavoite - tutkimukseen osallistumisen vapaaehtoisuus ja aineistonkeruun toteutustapa - kerättyjen tietojen suojaaminen ja aineiston säilytys - tutkimuksen esitystapa ja oikeutus Luottamuksellisuus tutkimusaineistoista puhuttaessa viittaa yksittäisiä ihmisiä koskeviin tietoihin ja näiden tietojen käytöstä annettuihin lupauksiin. Luottamus tutkimusaineiston yhteydessä tarkoittaa ensisijaisesti tutkittavan luottamusta siihen, että aineistoa käytetään, käsitellään ja säilytetään, kuten on sovittu.

25 haastateltavien peitenimet, muutetut asuinpaikat (käytännössä kuitenkin saman yhteisön jäsenet tunnistavat toisensa peitenimistä huolimatta) oikeuden tekeminen tutkimuksen kohteelle (tarve yksityisten asioiden julkaisemiseen?), haastateltavan kunnioitus yhteydenpito haastateltaviin haastattelun jälkeenkin ja valmiin tekstin luetuttaminen (palautetta haastateltaville, heidän mielipiteidensä kuulemista, väliaikatietojen antamista) huolelliset tulkinnat aineistojen pohjalta mahdollisten ja uskottavien tulkintojen esittäminen, ei suinkaan yhden ainoan oikean totuuden yleistäviä mainintoja arkaluontoisista aiheista, eli ei nimikoida vaikeita aiheita tiettyjen kertojien nimiin

26 TALLENNETUN HAASTATTELUAINEISTON KÄYTTÖLUPA Haastatteluaineiston keruu liittyy kotiseutuyhdistyksen Rauman saaristossa tapahtuvaan tutkimukseen, jossa tarkastellaan menneen ajan saaristolaiselämää asukkaiden näkökulmasta. Aineiston keruun tarkoituksena on kartoittaa saaristolaisten muistin paikkoja, lapsuuden, työn, asumisen ja elämisen kokemuksia sekä kulttuuria. Käyttölupa toimii todisteena siitä, että haastattelija on pyytänyt haastateltavalta luvan aineiston käyttöön. Lupa ei ole sitova, vaan haastateltavalla on oikeus halutessaan perua lupa aineiston käyttöön. Keruun järjestävä taho / haastattelija sitoutuu käsittelemään aineistoa niin, ettei se loukkaa haastateltavien yksityisyyden suojaa. Aineisto arkistoidaan kotiseutuyhdistyksen kokoelmiin, jossa se on tutkijoiden käytettävissä.

27 Kotiseutuyhdistyksen tutkijat ja jäsenet saavat käyttää aineistoa tutkimuksiin sekä erilaisiin julkaisuihin ja näyttelyihin Haastateltavan nimen saa mainita tutkimuksissa ja julkaisuissa Haastateltavaan saa ottaa yhteyttä haastattelua täydentävissä kysymyksissä Aineiston saa arkistoida Kotiseutuyhdistyksen kokoelmiin. Kotiseutuyhdistyksen kokoelman käyttösäännöt ohjaavat aineiston jatkokäyttöä. Aineistoa saa käyttää jatkossa myös muihin tutkimuksiin ja julkaisuihin

28 Nauhuri tallennusvälineenä mahdollistaa vapauden kuunteluun ja siten tarkentavien lisäkysymysten esittämiseen havainnointiväline, haastatteluun voidaan aina palata, tilannetta voidaan analysoida aina uudelleen, tarkistuksen mahdollisuus varmuus tapahtumista, tunnelmista eettisiä ongelmia: anonyymisyys hankalaa, lupakaavake toden puhumisen vaikeus meneekö kaikki nauhalle Tiedot haastattelusta hyvä tallettaa nauhalle (nimi, syntymäaika ja paikka, haastattelun ajankohta ja paikka).

29 Videokuvaus Tallennusväline, joka huomataan ja joka vaikuttaa tilanteeseen Havainnointiväline tilanteessa esiin tulevan tiedon huomiointi helpottuu Tilanteeseen paluu ja analysointi jälkeenpäin mahdollista Ihmisten välinen kanssakäyminen esiin, tunnelmat ym. Roolitus selvitettävä (kuvaaja / kanssahaastattelija), kuvaajan asemointi ja läsnäolon vaikutus Kuvan laatu; mitä kuvataan, miten kuvataan

30 Haastattelun apuvälineitä kuvalliset lähteet, valokuvat, piirustukset, kartat ym. todistusvoimassaan ylivoimaisia menneisyydestä kertovia lähteitä muistelemiseen inspiroivia, keskustelun aiheita antavia valokuvia kannattaa katsella jo mahdollista julkaisua silmällä pitäen Ennakkotiedot haastateltavista (keitä haastatellaan, entisiä opettajia, oppilaita; onko heiltä ilmestynyt esim. muistelmia) esineelliset lähteet, vanhat työkalut, rakennukset, astiat ym.

31 Haastattelujen purku Ajoittakaa työnne tekeminen niin, että jälkitöille jää paljon enemmän aikaa kuin haastatteluille. Litterointi on ilmaisu, jolla yleisesti tarkoitetaan haastattelun tai muun ääninauhan tai tallenteen purkamista kirjalliseen muotoon eli tekstiksi. Menetelmänä litterointi on aikaa vievä. Usein lasketaan 1 tunnin haastattelun vaativan 6 tuntia litteroimista. Litterointitapoja on useita: - Yleiskielen tasolla tehtävä litteraatio - Osittainen litteraatio - Sanatarkka litteraatio - Diskurssin/kerronnan tasolle paneutuva litteraatio

32 Esimerkki litteraatiosta (Riina): Niin, kerroppa vielä siitä suvun, mitä, mitä oli. (NN): Yksi sellaanen, jotta mun äiti luuli, sitä, sitä tätiänikin, jotta se oli varmahan sillä lailla. Sillä oli sellaasia hulluja kyllä. Että niin. Jotta varmahan oli sittes sitä, sitä hulluutta periny. Jotta tuo on, tuo on kolomantehen ja nelijäntehen poloveen se periytyy. (Riina): Juu. (NN): Sitten se vissihin loppuu, kun neljäs polovi. Ettei sunkaan tartte enää lujaa peljätä, kovin lujaa. (Riina): Niin, että tulee hulluks, joo. (NN): Joo, joo, näin on, kyllä.

33 Nauhapöytäkirja Nauhapöytäkirjan tehtävänä on kertoa lyhyesti nauhoituksen sisältö. Se on apuväline hahmotettaessa esim. litteraation sisältöä tai etsittäessä nauhalta tietoa. Nauhapöytäkirjaan merkitään ranskalaisilla viivoilla / numeroiden teemat (kokonaisuudet), joita kulloinkin käsitellään. Nauhapöytäkirja seuraa usein haastattelun teemalistaa / kysymyslistaa. Nauhapöytäkirjaan merkitään yleiskielellä tiivistelmä kustakin käsitellystä aiheesta. Nauhapöytäkirjan tehtävä on olla kuin sisällysluettelo älkää siis tehkö niitä liian tarkoiksi.

34 Nauhapöytäkirjan alkuun merkitään seuraavat asiat Haastattelu: aihe Haastattelija: nimi Haastateltava: nimi Aika ja paikka: Saariston ympäristöolosuhteet, esim. meren vaikutus huomattava Luonnon tarjoomukset Ihmisen omat mahdollisuudet hyödyntää luontoa Yhteydet kaupunkiin (palvelut, tuotteiden markkinointialue); kulkeminen kaupunkiin (reitti ja maamerkit) Elinkeinoina kalastus (pyyntipaikat, pyydykset ja pyyntimenetelmät, myynti- ja kotitarvekalastus, kalastuselinkeinon muutokset ja päättyminen, virkistyskalastus) Elinkeinona maatalous ja karjanhoito (omavaraistalous, kotieläimet, koneistuminen ja työvälineet) Elinkeinona metsätyöt

35 Lähteet Hirsjärvi, Sirkka & Helena Hurme Tutkimushaastattelu: teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Yliopistopaino: Helsinki. Korkiakangas, Pirjo Etnologisia näkökulmia muistiin ja muisteluun. Fingerroos, Outi & Riina Haanpää & Anne Heimo & Ulla-Maija Peltonen (toim.), Muistitietotutkimus. Metodologisia kysymyksiä. SKS: Helsinki. Kortelainen, Kaisu Valokuvat sahayhteisön ja -työn muistitietohaastattelussa. Fingerroos, Outi & Tuulikki Kurki (toim.), Ääniä arkistosta. Haastattelut ja tulkinta. SKS: Helsinki. Kuula, Arja Tutkimusetiikka. Aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys. Vastapaino: Tampere. Lumme-Sandt, Kirsi Vanhan ihmisen kohtaaminen haastattelutilanteessa. Ruusuvuori, Johanna & Liisa Tiittula (toim.), Haastattelu. Tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus. Vastapaino: Tampere. Makkonen, Elina & Sanna Pekkinen & Tarja Raninen-Siiskonen1999. Kyläkirjaopas. Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ja Kontiolahden kylien kehittämiskeskus osuuskunta: Joensuu. Ruotsala, Helena Matkoja, muistoja, mielikuvia kansatieteilijä kentällä. Korkiakangas, Pirjo & Pia Olsson & Helena Ruotsala (toim.), Polkuja etnologian menetelmiin. Ethnos ry: Helsinki. Ruusuvuori, Johanna & Liisa Tiittula Tutkimushaastattelu ja vuorovaikutus. Ruusuvuori, Johanna & Liisa Tiittula (toim.), Haastattelu. Tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus. Vastapaino: Tampere. Saaranen-Kauppinen, Anita & Anna Puusniekka KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto [verkkojulkaisu]. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto: Tampere. Ukkonen, Taina Yhteistyö, vuorovaikutus ja narratiivisuus muistitietotutkimuksessa. Fingerroos, Outi & Riina Haanpää & Anne Heimo & Ulla-Maija Peltonen (toim.), Muistitietotutkimus. Metodologisia kysymyksiä. SKS: Helsinki.