Mikko Lehtonen TaY, mediakulttuuri. E-kirjan kontekstit
|
|
- Maria Ahola
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mikko Lehtonen TaY, mediakulttuuri E-kirjan kontekstit
2 E-kirjaa ei voi ymmärtää itsensä varassa. E-kirja ei ole autonominen vaan heteronominen kuten painettu kirjakin. E-kirjan konteksteja: painettu sana medioituminen digitalisoituminen
3 Viestintämaisema muuttuu nopeasti. Visuaalinen muoto on vallannut keskeisen aseman maisemassa. Multimodaalisuus.
4 Painettu sana ollut viime vuosisatoina kulttuurisesti ja poliittisesti hallitsevassa asemassa. Painettua sanaa ei kuitenkaan tule tarkastella irrallaan muista merkitysten tuottamisen muodoista.
5 Medioituvassa kulttuurissa painetun sanan asema muuttuu. Kirjoitettu kieli ei ole enää itsestään selvästi hallitsevassa asemassa. Visuaaliset merkit astuneet kirjoitetun kielen rinnalle, eräin osin ehkä jopa sen edelle.
6 Kulttuurin kuvallistuminen ei merkitse kirjan kuolemaa. Typografisella kulttuurilla on puolellaan valtaisa etu: maailma on sen tuotoksia pullollaan. Nykyisissä muutoksissa ei kyse vain siitä, että painetun sanan rinnalle ilmaantuu muita tekstityyppejä, vaan myös siitä, että painetun sanan tuotanto- ja jakeluteknologiat muuttuvat kaiken aikaa.
7 Ovatko painetut kirjat sinänsä kiintoisa, arvokas ja suojeltava ilmiö? UNESCO: "ei-aikakautinen, kannet pois lukien vähintään 49-sivuinen, painettu julkaisu Kirja Suomessa selvitys: "yli 48-sivuinen painotuote, jolle on haettu ja saatu ISBN-numero "Kirja voitaisiin myös määritellä esineeksi, jota useimmat ihmiset kutsuisivat kirjaksi, jos heiltä kysyttäisiin, mikä tämä on."
8 Anne Brunila ja Liisa Uusitalo: Arviolta 75 prosenttia maailman kirjamyynnistä koostuu erilaisista työssä käytetyistä viitekirjoista, oppikirjoista, sanakirjoista, opaskirjoista tai muuten funktionaalisista, tiettyä tarkoitusta varten haetuista tiedoista.
9 Post scriptum: Kirjat ovat kehittyneet niin monien vaiheiden kautta, niitä on tuotettu niin monilla eri tavoilla ja niiden vaiheille on muodostunut niin monia erilaisia instituutioita ja sosiaalisia suhteita, että oikeastaan puhe kirjasta jonakin yhtenä ja yhtenäisenä ilmiönä on viime kädessä katteetonta.
10 Kirja aloitti elämänsä savitauluina 4500 vuotta sitten, minkä jälkeen se oli olemassa pari tuhatta vuotta papyruskääröinä ja sitten tuhatkunta vuotta ensin papyruksesta ja sitten pergamenteista sidottuina koodekseina. Nykyaikainen kirja painettiin 1800-luvun alkuun ihmisvoimin, sitten noin vuoteen 1970 konevoimin, minkä jälkeen digitaaliset teknologiat alkoivat vallata alaa. Tätä kaikkea voi kutsua yhdellä nimellä vain, jos ummistaa silmänsä suurelta määrältä eroja.
11 Kirjan heteronomisuus: silmälasit valaistusolot rautatiet tuotantoteknologiat
12 Kirjakeskeisestä multimodaaliseen kirjakäsitykseen: Inhimilliset kulttuurit käyttävät joukkoa erilaisia esittämisen muotoja (puhe, kirjoitus, kuva, musiikki). Kullakin muodoista on oma esittämispotentiaalinsa. Eri muodoilla on oma sosiaalinen arvonsa ja arvostuksensa kulloisessakin sosiaalisessa ja kulttuurisessa kontekstissa. Erilaiset esittämisen muodot eivät ole toisistaan irrallaan, vaan kietoutuvat toisiinsa ja vaikuttavat toinen toisiinsa. Kullakin esittämisen muodolla on historiansa, jossa sen alue voi supistua, laajeta tai siirtyä uusille alueille.
13 Medioituminen muuttaa kirjan kulttuurista asemaa: kirjat arkistuvat, massatuotanto riisuu niiltä pyhyyden ja ne vertautuvat yhä useammin muihin mediatuotteisiin. Yhä yhdentekevämpää, missä muodossa kirjoina, elokuvina, tv-ohjelmina tms. kulttuurituotteet tavoittavat käyttäjänsä. Mediamuotojen viitatessa kasvavasti toisiinsa niiden erot liudentuvat.
14 Painettu sana ja digitaaliset teknologiat eivät olemassa toisistaan erillisinä ilmiöinä. Digitalisoituminen ei tuhoa kirjaa, vaan pelastaa sen myös painetussa muodossaan.
15 E-kirja mediamuotona: media autonomisena tahona tai substanssina, media teknologiana, media instrumenttina tai välineenä. Median käsite ei kuvaa kohdettaan toimintana tai käytänteenä, vaan autonomisena toimijana, teknologiana tai työkaluna. Median toimittama välitys mediation on aktiivinen suhde, jota ei voi pelkistää autonomiseksi teknologiseksi instrumentiksi. Välitys sisältää päinvastoin mutkikkaita sosiaalisia suhteita ja sisältöjen muokkaamista.
16 Emme koskaan kohtaa mediaa sellaisenaan, irrallaan sisällöistään tai sosiaalisten suhteiden verkoista. Media koostuu joukosta suhteita, jotka ovat välttämättä epävakaita ja muutosalttiita. Median muodot eivät koskaan ole autonomisia, vaan aina heteronomisia. Ne eivät ole itsensä varassa, vaan riippuvaisia paitsi muista median muodoista myös niistä sosiaalisista ja kulttuurisista suhteista, jotka rakentavat mediaa ja joita media puolestaan rakentaa.
17 Millaisia sosiaalisia suhteita e-kirja rakentaa?
18 Maailmassa arvioidaan olevan 605,6 miljoonaa internetin käyttäjää, noin kymmenen prosenttia maailman väestöstä. Internetin käyttö ei jakaudu tasaisesti. Yli 60 prosenttia käyttäjistä on joko eurooppalaisia tai pohjoisamerikkalaisia. Afrikkalaisia internetin käyttäjistä on noin prosentti ja Lähi-idässä asuvia alle prosentti.
19 Sähköiset tekstit eivät ole syrjäyttämässä painettua sanaa. Niin kauan kuin kansallisella ja alueellisella yhteisyydellä on merkitystä, on painetulla sanalla merkitystä. Sähköiset tekstit rakentavat toisenlaista, paikalliset ja kansalliset rajat ylittävien osakulttuurien yhteisyyttä. Viime kädessä muut kuin teknologiset seikat määrittävät sitä, millainen paikka painetuilla ja digitaalisilla teksteillä tulevaisuudessa on.
20 E-kirjat globaaleina tai transnationaaleina mediamuotona. Ovatko nykyisellään kulttuurisen eliitin omaisuutta? Kasvattavatko vai tasoittavatko ihmisten välisiä eroja?
21 Lukeminen ei ole tekstin aineetonta siirtymistä lukijan tietoisuuteen vailla välittäjän vaikutusta. Lukeminen on ruumiillista toimintaa, tilan ottamista haltuun, lukijan olemista suhteessa omaan itseensä ja toisiin ihmisiin. E-kirja ei voi korvata painettua vastinettaan ruumiillisessa, avaruudellisessa tai sosiaalisessa mielessä. Jo kirjan materiaaliset ominaisuudet (koko, paksuus, kirjasintyyppi jne.) viestivät lukijalle merkityksiä, joita sähköiset tekstit eivät välttämättä sisällä.
22 Sähköinen korpus: (i) sähköiset versiot perinteisesti painetuista teksteistä, (ii) uudet, sähköiseen muotoon alkujaankin laaditut tekstit Jälkimmäisten kohdalla perinteiset toimittajan ja kustantajan tehtävät limittyvät toisiinsa. Kirjastot, tutkimusryhmät, yhdistykset ynnä muut voivat toimia kustantajina.
23 Käyttäjät edellyttävät e-kirjalta perinteisen kirjaformaatin jäljittelyä. Kirjamaailma monessa suhteessa konservatiivinen, mutta kirja ei! Kirjaa tarkasteltava historiallisena ilmiönä ja kysyttävä, kuinka siitä on tullut sellainen kuin se on, miten se on saanut asemansa ja kenen intressejä se on palvellut.
24 Esittämispotentiaali eli affordanssi (tarjooma): jotkin asiat voidaan merkityksellistää ja viestiä helpommin tietyillä symbolisilla muodoilla kuin joillakin toisilla. Saatavuus erilainen kuin painetuilla kirjoilla: Jos käyttäjällä nettiyhteys, e-kirja periaatteessa tavoitettavissa. Kirja on lähtökohtaisesti demokraattinen. Onko e-kirja sitä?
25 Käytettävyys: e-kirja luettavana esineenä Lukeminen fyysisenä toimintana: painetun kirjan esineellisyys ylivertainen. Lukeminen materiaalisen muodon käyttämisenä: lukijat tottuneita painetun kirjan esineellisyyteen. Gerard Genette: Paratexts (1987) Parateksti; elementit, jotka tekevät tekstistä kirjan (esipuhe, johdanto, kirjoittaja- ja kustantajatiedot, kirjasinlaji, kuvitus, kannet jne.) Parateksti on eteinen tai kynnys, joka tarjoaa mahdollisuuden joko astua sisään tai kääntyä takaisin.
26 E-kirjat tutkijoiden näkökulmasta: tavoitettavuus käytettävyys jaeltavuus
27 ML: 132 kirjaa Ebraryn kirjahyllyssä
Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää!
Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää! Median matkassa Media on tuotettua todellisuutta. Media tarjoaa informaatiota ja tapoja ymmärtää maailmaa. Suomalaiseksi sanaksi media on päätynyt englannin
LisätiedotSyyslukukauden 2012 opintotarjonta
Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä
LisätiedotKUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet
KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään
LisätiedotMonilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014
Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,
LisätiedotTurvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus
Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty
LisätiedotLataa Terveyssosiologian linjoja. Lataa
Lataa Terveyssosiologian linjoja Lataa ISBN: 9789524954204 Sivumäärä: 299 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 15.14 Mb Terveys ja sairaudet koskettavat kaikkia mutta eivät jakaudu yhteiskunnassa tasaisesti.
LisätiedotDigitaaliset tarinat
Future School research Ist Wave-hanke 2009-2011 Digitaaliset tarinat Esi- ja alkuopetusryhmissä Marja Hytönen KM, Tutkija Literacy in the 21st Century- Uusi luku ja kirjoitustaito Digitarina>
LisätiedotStrategisia linjauksia Aija Laine Suunnittelija/ Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Turun kaupunginkirjasto/helsingin kaupunginkirjasto
Strategisia linjauksia Aija Laine Suunnittelija/ Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Turun kaupunginkirjasto/helsingin kaupunginkirjasto 040-1682636 aija.laine@turku.fi Yleisten kirjastojen neuvosto
LisätiedotKUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä
KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa
LisätiedotKuvataide. Vuosiluokat 7-9
Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.
LisätiedotUutta tietoa suomen kielen opetukseen
Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 TERVETULOA! Muutama sana tekstitaidoista Lukemista ja kirjoittamista ei voi erottaa toisistaan Tekstitaidot =
LisätiedotVISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?
VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.
LisätiedotAineistonkeruumenetelmiä
Kvalitatiivisen tutkimuksen määrittelyä Kvalitatiivisia tutkimussuuntauksia yhdistää se, että ne korostavat sosiaalisten ilmiöiden merkityksellistä luonnetta ja tarvetta ottaa tämä huomioon kuvattaessa,
LisätiedotLehdistön tulevaisuus
Lehdistön tulevaisuus Lehtiasiain neuvottelukunnan raportti 17.12.2013 Lehtiasiain neuvottelukunta Toimikausi 2.1.2012 30.4.2015 Yhteistyöfoorumina, jossa painettuun ja sähköiseen julkaisutoimintaan liittyviä
LisätiedotDosentti, FT Johanna Sumiala Helsingin Yliopisto
Dosentti, FT Johanna Sumiala Helsingin Yliopisto 13.4.2011 http://www.youtube.com/watch?v=10n3ywl _q48&feature=related Sisäinen vs. ulkoinen voiko enää erottaa? Mainekriisi (kirkko, Kesko, hiihtoliitto)
LisätiedotKuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU?
Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU? Graafinen suunnittelu pähkinänkuoressa: Graafinen suunnittelu on universaalia. Se on kaikkialla ympärillämme, sisällä ja ulkona. Se selittää, koristelee,
LisätiedotMiten sähköinen julkaiseminen näkyy kustantajien maailmassa
Miten sähköinen julkaiseminen näkyy kustantajien maailmassa FinnELib 27.9.2010 Sakari Laiho Suomen Kustannusyhdistys Sisällys 1. Ympäristön muutokset 2. Kirjallisen teoksen elinkaari 1. Ympäristön muutokset
LisätiedotUusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012
Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-
LisätiedotEdistyksen päivät, Helsinki. Voiko tutkija muuttaa maailmaa? Humanistista meta-analyysiä merkitysneuvottelevien koneiden avulla.
Edistyksen päivät, Helsinki Voiko tutkija muuttaa maailmaa? Humanistista meta-analyysiä merkitysneuvottelevien koneiden avulla Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi 5.10.2017 Taustaa: Rauhankone-konsepti
LisätiedotMitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella?
Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Rauno Sairinen Professori MYY osaamiskeskittymä (Metsä, yhteiskunta ja ympäristö) rauno.sairinen@joensuu.fi Yhteiskuntatieteellisen metsätutkimuksen
LisätiedotAlueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä
Puheenvuoro Kyläparlamentissa 15.6.2011 Rovaniemellä Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopisto vesa.puuronen@uef.fi 29.6.2011 1 Sisältö Johdanto 1. Identiteetti-käsitteistä 2. Alueellinen ja alueen identiteetti
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE
VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet
LisätiedotNuorten näkymätön kansalaisuus?
Nuorten näkymätön kansalaisuus? Miten niin? nro 1: Nuoruushan on kaikkialla, koko mediakulttuuri ihannoi nuoruutta, kaikki haluavat olla nuoria juuri tässä ajassamme Miten niin? nro 2: lapset ja nuorethan
LisätiedotDigitaaliset tarinat Esi- ja alkuopetusryhmissä
Future School research Ist Wave-hanke 2009-2011 Digitaaliset tarinat Esi- ja alkuopetusryhmissä Digitarina o Lyhyt 3-5 minuutin kestoinen ns. pienoiselokuva o Käsikirjoitus! o Sisältää kuvia, tekstiä,
LisätiedotTASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA
TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA Muistiot 2011:1 1 Opetushallitus ja tekijät Muistiot 2011:1 ISBN 978-952-13-4639-2 (pdf) ISSN-L 1798-8896 ISSN 1798-890X (verkkojulkaisu) Taitto: Sirpa Ropponen
LisätiedotKurssikirjahankinta ja e-kirjat JYK:ssä a Jyväskylän yliopiston kirjasto Talvi 2015
Kurssikirjahankinta ja e-kirjat JYK:ssä a Jyväskylän yliopiston kirjasto Talvi 2015 Esittely 1. Kurssikirjahankinnan periaatteita 2. E-kirjat JYK:ssa 3. Kysymyksiä, keskustelua Mitä hankitaan? Vahvistetussa
LisätiedotPuhutun ja kirjoitetun rajalla
Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic
LisätiedotMAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla
MAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla MAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa
LisätiedotTulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti
2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta
LisätiedotVapaan sivistystyön määrittelyä. Petri Salo Åbo Akademi i Vasa 03.05.2006
Vapaan sivistystyön määrittelyä Petri Salo Åbo Akademi i Vasa 03.05.2006 Vasa arbetarinstitut (perustettu 1907) Vapaa sivistystyö Folkbildning Folkeoplysning Kansa folk Työ Vapaus fri och frivillig Sivistys
LisätiedotOhjeistus verkkoprojektiin
Ohjeistus verkkoprojektiin Luomuyrityksen web design brief -työkirjamalli HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Projektin RAAMIT JA RAJAUKSET Onko sinulla toiveita julkaisujärjestelmästä
LisätiedotKUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä
KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden
LisätiedotVieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu
Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa
LisätiedotSUOMI, SUOMALAISUUS JA SUOMI 100 -ILMIÖ. Antti Maunu Valt. tri, tutkijatohtori Turun yliopisto Tmi Antti Maunu
SUOMI, SUOMALAISUUS JA SUOMI 100 -ILMIÖ Antti Maunu Valt. tri, tutkijatohtori Turun yliopisto Tmi Antti Maunu maunuan@gmail.com www.anttimaunu.fi Näkökulma arviointiin ja tutkimukseen Suomi 100 ei ehkä
LisätiedotJarmo Saarti Kirjastojuridiikan ajankohtaispäivä Kirjastot ja datamining, tutkijan ja kirjaston näkökulmat
Jarmo Saarti Kirjastojuridiikan ajankohtaispäivä 4.11.2014 Kirjastot ja datamining, tutkijan ja kirjaston näkökulmat Sisältö Data-yhteiskunnasta tietoyhteiskunnan kautta tietämysyhteiskunnaksi Datanlouhinta
LisätiedotHistorian ja etnologian laitos
Historian ja etnologian laitos JYU. Since 1863. 15.11.2018 1 Historia JYU. Since 1863. 15.11.2018 2 Historian oppiaineen sisältöjä Historiassa ei opiskella vain tosiasioita tai faktoja, vaan opetellaan
LisätiedotABMcomposite Graafinen ohjeisto 1.0
Esipuhe Tämä kevyt graafinen ohjeisto antaa perusohjeet ABMcompositen visuaalisten elementtien käytöstä markkinointiviestinnässä. Eri viestintätilanteissa harkitusti ja johdonmukaisesti käytetty visuaalinen
LisätiedotKulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?
Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen
LisätiedotIhminen ja teknologia. Hyvän vuorovaikutuksen suunnittelu
Ihminen ja teknologia Hyvän vuorovaikutuksen suunnittelu Pertti Saariluoma Tuomo Kujala Sari Kuuva Tiina Kymäläinen Jaana Leikas Lassi A. Liikkanen Antti Oulasvirta Eikö jokaisen esineen, elävän olennon
LisätiedotTIEDON TUOTANTO JA ARVIOINTI Kotona asuvien ikääntyneiden asema ja hyvinvointi teknologioiden ja palveluiden tuottaman tuen kontekstissa
Marjo Outila 24.1.2017 TIEDON TUOTANTO JA ARVIOINTI Kotona asuvien ikääntyneiden asema ja hyvinvointi teknologioiden ja palveluiden tuottaman tuen kontekstissa TIEDONTUOTANNON TAVOITE JA NÄKÖKULMA Arvioida
LisätiedotHarjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä
Harjoituskerta 5 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Agenda 1. Tiimitehtävät 2. Artikkelit 3. Ohjeistusta lopputyöhön 4. Ensi viikon luento Falkheimer & Heide (2015) Kolme keskeistä käsitettä
LisätiedotSuomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.
Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa
LisätiedotMIKÄ USKONNONOPETUKSESSA
MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi
Lisätiedot5.12 Elämänkatsomustieto
5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa
LisätiedotLukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1
Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos
LisätiedotPolitiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
LisätiedotPiilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat
Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä
LisätiedotOHJEET SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTOSSA (TAVARAMERKIT JA MALLIT) SUORITETTAVAAN YHTEISÖN TAVARAMERKKIEN TUTKINTAAN OSA C VÄITEMENETTELY
OHJEET SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTOSSA (TAVARAMERKIT JA MALLIT) SUORITETTAVAAN YHTEISÖN TAVARAMERKKIEN TUTKINTAAN OSA C VÄITEMENETTELY JAKSO 2 IDENTTISYYS JA SEKAANNUSVAARA LUKU 5 HALLITSEVAT
LisätiedotMonilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen
Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan
Lisätiedotkertomusta, tarinaa tai tutkimusta menneisyydestä selittää ja kuvaa ihmisen toimintaa
Mitä historia on? historia on kreikkaa ja tarkoittaa kertomusta, tarinaa tai tutkimusta menneisyydestä humanistinen aine, joka selittää ja kuvaa ihmisen toimintaa eri aikakausina ja eri ilmiöissä tiedot
LisätiedotKuluttaminen ja kulttuuri
23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Kuluttaminen ja kulttuuri Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Luennon aiheet Kulttuuri käsitteenä mitä se oikein tarkoittaa? Kulttuuri
LisätiedotTiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)
Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1) : Opiskelija kehittää monitieteellistä ja kriittistä ajattelua tutustuu tiedemaailman käytäntöihin harjaantuu lukemaan ja arvioimaan tieteellisiä tutkimuksia
LisätiedotTyöpaja Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi. Johanna Sommers-Piiroinen
Varhaiskasvatus mediassa viestintää ja vuorovaikutusta tässä ajassa Työpaja 18.4.2013 Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi Johanna Sommers-Piiroinen josopii@edukaattori.fi Mediakulttuuri varhaiskasvatuksen
LisätiedotSUOKI TOIMINTA PASSI
I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:
LisätiedotFakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
LisätiedotSelkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on?
Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Copyright: Selkokeskus 2014 Onko tämä selkokieltä? Kuntayhtymän kotihoitokeskuksen hoitohenkilökunta tukee monella tavalla kotiaskareissa sekä antaa
Lisätiedotsosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle
Tuen antajien kokemuksia sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle Ira Virtanen ab, Seija Pekkala b ja Saila Poutiainen b a Viestinnän, median
LisätiedotVarsinais-Suomen kirjastojen strategia 2021
Varsinais-Suomen kirjastojen strategia 2021 Toimintaympäristön muutostekijät Muutostekijöiden vaikutus kirjastoihin Toiminta-ajatus Visio 2021 Toimintaa ohjaavat periaatteet Strategiset tavoitteet (BSC-malli)
LisätiedotNäkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön
Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön 1 Saatteeksi Sosiaalinen media on tullut jäädäkseen. Monissa yrityksissä parhaillaan pohditaankin, miten suhtautua ja osallistua tähän uuteen
LisätiedotOpetuksen tavoitteet
5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja
LisätiedotE-kirja tulee kuoleeko suomalainen kirjankustantaminen?
E-kirja tulee kuoleeko suomalainen kirjankustantaminen? 22.3.2013 06:01 Sähkökirja alkaa olla valmis: lukulaitteet yleistyvät ja kirjojakin löytyy. Mutta tappaako verolainsäädäntö eurooppalaisen kirjankustantamisen,
LisätiedotPerhe- varallisuus- oikeus. Aulis Aarnio Urpo Kangas
Perhe- varallisuus- oikeus Aulis Aarnio Urpo Kangas TALENTUM Helsinki 2010 2010 Talentum Media Oy ja Urpo Kangas Kannen suunnittelu: Mika Petäjä Kannen toteutus: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1512-8
LisätiedotOpetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005
Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä
LisätiedotKOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN
KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN Sisällysluettelo I Usko Vakaumus Uskonto... 2 Käsitteiden määrittely... 2 Käsitteiden soveltaminen... 2 Kappalekohtaiset pienet esseetehtävät... 2 Laajemmat,
LisätiedotFacebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi
Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden
LisätiedotTilaisuus alkaa klo 9 ( ). #digibarometri Wi-Fi: FinlandiaHall
Tilaisuus alkaa klo 9 (15.6.2017). #digibarometri Wi-Fi: FinlandiaHall Tervetuloa Tuomo Luoma, Verkkoteollisuus @tluoma #digibarometri Julkistaminen Petri Rouvinen, Etlatieto Oy #digibarometri 2016 2017
LisätiedotKieli ja syrjäytyminen -seminaari Ulla Tiililä
Mitä Suomessa pitäisi tehdä selkokielen edistämiseksi? Selkokielen toimenpideohjelma 2019 2022 Kieli ja syrjäytyminen -seminaari 8.2.2019 Ulla Tiililä Kuka: selkokielen neuvottelukunta Edustaja 52 eri
LisätiedotKielellisen datan käsittely ja analyysi tutkimuksessa
Kielellisen datan käsittely ja analyysi tutkimuksessa Kimmo Koskenniemi 4.4.2007 Yleisen kielitieteen laitos Humanistinen tiedekunta Kielidataa on monenlaista Tekstiä erilaisista lähteistä kirjoista, lehdistä,
LisätiedotOsataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009
Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009 Peppi Taalas Jyväskylän yliopisto peppi.taalas@jyu.fi hdp://users.jyu.fi/~peppi hdp://kielikeskus.jyu.fi
LisätiedotMediakasvatus Lapin yliopistossa
Mediakasvatus Lapin yliopistossa 16.3.2012 Jaana Virtanen yliopisto-opettaja, KM Lapin yliopisto, KTK Mediakasvatuksen opinnot Mediakasvatusta voi opiskella pääaineena vain Lapin yliopistossa Syksystä
LisätiedotACUMEN O2: Verkostot
ACUMEN O2: Verkostot OHJELMA MODUULI 4 sisältää: Lyhyt johdanto uranhallintataitojen viitekehykseen VERKOSTOT: työkaluja ja taitoja kouluttajille Partnerit: LUMSA, ELN, BEST, INNOV, MeathPartnership, SYNTHESIS,
LisätiedotUusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja
Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Mitä uuden kirjastolain pitäisi mahdollistaa? Kirjastolain uudistamisen tavoitteena on turvata
LisätiedotLaura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018
Laura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa 14.11.2018. STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018 Tervetuloa State of World Population 2018 raportin julkaisutilaisuuteen. Tämän vuoden raportti kertoo
LisätiedotELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa. Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori
ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori AINEETON KULTTUURIPERINTÖ "Aineettomalla kulttuuriperinnöllä" tarkoitetaan
LisätiedotJälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos
Jälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos STKS, Helsinki 20.5.2015 Jarmo Saarti Sisältö Tieteellinen julkaiseminen Jakelemisen muutos Käyttäjän kohtaaminen uudessa ympäristössä Saarti
LisätiedotTIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12
TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.
LisätiedotTieto matkaa maailmalle
Tieto matkaa maailmalle Avoimen julkaisemisen parhaat käytänteet Helsinki 31.1.2017 Ulla Ikäheimo & Tarja Mäkinen Sisältö Mitä on metatieto Kuvailusäännöt ja formaatit Sanastot ja Finto Henkilöt Tunnisteet
LisätiedotJaakko Hallavo. Verkkokaupan rautaisannos
Jaakko Hallavo Verkkokaupan rautaisannos Talentum Helsinki 2013 Copyright 2013 Talentum Media Oy ja Jaakko Hallavo Julkaisija: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: NotePad Oy, www.notepad.fi ISBN
LisätiedotMediallistumisen vaikutukset johtajuuteen, maineeseen ja asiantuntijuuteen
Mediallistumisen vaikutukset johtajuuteen, maineeseen ja asiantuntijuuteen #Otehanke 16.10.2017 Jukka Saksi jukka.saksi@johtajaonmedia.fi www.johtajaonmedia.fi AUTTAMINEN Agenda 16.10.2017: Esittäytyminen
LisätiedotKäyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin
Käyttöliittymä Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Tasot: 1. Teknis-fysiologis-ergonimen 2. Käsitteellis-havainnoillinen 3. Toiminnallis-kontekstuaalinen, käyttötilanne
LisätiedotUbiikkiteknologia ja sosiaalinen media alueellisessa ja paikallisessa kehittämisessä
Ubiikkiteknologia ja sosiaalinen media alueellisessa ja paikallisessa kehittämisessä tutkija Sirkku Wallin Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus ja koulutuskeskus YTK Aalto yliopisto Digitalisaatiosta elinvoimaa
LisätiedotKERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )
KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä
LisätiedotMiten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari
Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Suomen kielestä 1/2 erilainen kieli kuinka eroaa indoeurooppalaisista kielistä? o ei sukuja, ei artikkeleita,
LisätiedotJohdatus maantieteeseen tieteenalana. Juha Ridanpää 2017
Johdatus maantieteeseen tieteenalana Juha Ridanpää 2017 Aluemaantiede Taustalla 1800-luvulle (ja kauemmaksi) asti ulottuva tarve paloitella maailma toisistaan irrallisiksi osiksi. Alexander von Humboldt
LisätiedotTEKSTI JA TYPOGRAFIA LEHDESSÄ. Johdanto Arja Karhumaa
TEKSTI JA TYPOGRAFIA LEHDESSÄ Johdanto Arja Karhumaa TYPOGRAFIA LEHDESSÄ Kaikkein tärkein identiteetin, genren ja visuaalisen luonteen ilmaisija Monta tehtävää: 1. Kerronta Typografian tärkein tehtävä:
LisätiedotJulkaisujen, aktiviteettien ja uutisten tietojen tallennus LaCRISjärjestelmään
Julkaisujen, aktiviteettien ja uutisten tietojen tallennus LaCRISjärjestelmään Liisa Hallikainen 15.12.2015 Tallennus aloitetaan oikealla ylhäällä olevalla Lisää uusi nappulalla Julkaisut tuodaan muista
LisätiedotEpilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa. vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt
Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa yhdistysten vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt Ryhmätyöt 1. Puheenjohtajan tärkein tehtäväon uuden puheenjohtajan löytäminen, jatkon varmistaminen,
LisätiedotTIETOTYÖN SUORITUSKYVYN MITTAAMINEN JA KEHITTÄMINEN SENAATIN TAVOITTEET HELJÄ FRANSSILA, 10.9.2015
TIETOTYÖN SUORITUSKYVYN MITTAAMINEN JA KEHITTÄMINEN SENAATIN TAVOITTEET HELJÄ FRANSSILA, 10.9.2015 TYÖAJAN JAKAUTUMINEN VALTIOLLA Lähde: Veli-Matti Lehtonen (2014) Henkilöstöjohtamisen keinot saavuttaa
LisätiedotEtnografia palvelumuotoilun lähtökohtana
People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.
LisätiedotMitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen
Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että
Lisätiedot6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
6.14 Terveystieto Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoituksena on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Lähtökohtana on elämän kunnioittaminen
LisätiedotSymbolinen laskenta ja tietokoneohjelmistot lukion matematiikassa. Jussi Nieminen, Helsingin normaalilyseo
Symbolinen laskenta ja tietokoneohjelmistot lukion matematiikassa Jussi Nieminen, Helsingin normaalilyseo Historiaa u Funktiolaskimet alkoivat yleistyä lukioissa 1970-luvun lopulla. u Graafiset laskimet,
LisätiedotLataa Kieli ja aivot. Lataa
Lataa Kieli ja aivot Lataa ISBN: 9789512942497 Sivumäärä: 352 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 31.53 Mb Kieli ja aivot on monitieteinen oppikirja, joka alkaa puheen evoluutiosta, johdattelee lukijansa puheen
LisätiedotJorma Joutsenlahti / 2008
Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan
LisätiedotSuomi nousuun. Aineeton tuotanto
Suomi nousuun Aineeton tuotanto TEM/EIO nostaa keskusteluun yrityksille tärkeitä pullonkauloja ja luo edellytyksiä toimivalle toimintaympäristölle jossa yritykset voivat uudistua ja kasvaa. Tunnistamme
LisätiedotOpetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016
Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen
Lisätiedot