Till riksdagens talman

Transkriptio

1 KK 560/2012 vp Mikaela Nylander /r SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 560/2012 rd Magistraternas tillämpning av lagen om hemkommun Till riksdagens talman Personer som äger en fritidsbostad satsar ofta både tid och pengar på att rusta upp denna bostad, och tillbringar en stor del av sin tid där. I och med dagens trådlösa teknologi är det till och med möjligt att arbeta på distans från fritidsbostaden. Det blir allt vanligare att personer önskar få mantalsskriva sig i den kommun där man har sin fritidsbostad. Stadgandena om hur en persons hemkommun bestäms ingår i lagen om hemkommun (201/1994). I lagens 2 kap. 2 2 mom. föreskrivs följande: "Har en person i sin användning flera bostäder eller ingen bostad alls, är hans hemkommun den kommun som han på grund av sina familjeförhållanden, sin utkomst eller andra motsvarande omständigheter själv anser som sin hemkommun och till vilken han med hänsyn till de ovan nämnda omständigheterna har fast anknytning." Det har visat sig att lagen på denna punkt är otydlig och öppen för tolkning, då olika magistrater tolkat lagen på olika sätt. Det finns många fall där man vid en magistrat tillåtit personer att byta hemkommun till den kommun där de har sin fritidsbostad, medan en annan magistrat vägrat godkänna ett dylikt byte. Det förekommer även fall där magistraterna tolkar rätten till byte av hemkommun av andra orsaker än på grund av fritidsbostad, till exempel i fråga om jobb på annan ort, på olika sätt. Eftersom alla medborgare skall behandlas lika, kan det inte anses vara godtagbart att magistraternas tolkningspraxis gällande bestämmande av en persons hemkommun varierar. Med hänvisning till det som anförs ovan får jag i den ordning 27 riksdagens arbetsordning föreskriver ställa följande spörsmål till den minister som saken gäller: Vad ämnar regeringen göra för att garantera att medborgare i olika delar av landet behandlas lika gällande möjligheterna till byte av hemkommun och finns det planer på att förtydliga lagen om hemkommun så att möjligheterna till olika tolkningar minskar? Helsingfors den 21 juni 2012 Mikaela Nylander /sv Version 2.0

2 Suomennos KK 560/2012 vp Mikaela Nylander /r KIRJALLINEN KYSYMYS 560/2012 vp Kotikuntalain soveltaminen maistraateissa Eduskunnan puhemiehelle Vapaa-ajan asunnon omistavat henkilöt panostavat usein niin aikaa kuin rahaakin vapaa-ajan asunnon varustamiseen ja viettävät suuren osan ajastaan siellä. Tämän päivän langattoman tekniikan myötä on jopa mahdollista tehdä etätyötä vapaa-ajan asunnosta käsin. On yhä tavallisempaa, että henkilöt haluavat henkikirjoille kuntaan, jossa heillä on vapaa-ajan asunto. Säännökset henkilön kotikunnan määräytymisestä sisältyvät kotikuntalakiin (201/1994). Lain 2 luvun 2 :n 2 momentissa säädetään seuraavasti: "Jos henkilöllä on käytössään useampia asuntoja tai jos hänellä ei ole käytössään asuntoa lainkaan, hänen kotikuntansa on se kunta, jota hän perhesuhteidensa, toimeentulonsa tai muiden vastaavien seikkojen johdosta itse pitää kotikuntanaan ja johon hänellä on edellä mainittujen seikkojen perusteella kiinteä yhteys." Laki on osoittautunut tältä osin epäselväksi ja tulkinnanvaraiseksi, koska eri maistraatit ovat tulkinneet lakia eri tavoin. On monia tapauksia, joissa yksi maistraatti on sallinut henkilöiden muuttaa kotikunnakseen sen kunnan, jossa heillä on vapaa-ajan asunto, kun taas toinen maistraatti on kieltäytynyt hyväksymästä tällaista vaihtoa. On myös tapauksia, joissa maistraatit ovat tulkinneet eri tavoin oikeutta kotikunnan vaihtoon muulla perusteella kuin vapaa-ajan asunnon vuoksi, esim. toisella paikkakunnalla työskentelyn takia. Koska kaikkia kansalaisia tulee kohdella yhdenvertaisesti, ei voida pitää hyväksyttävänä, että maistraattien tulkintakäytäntö henkilön kotikunnan määräytymisestä vaihtelee. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä sen takaamiseksi, että eri puolilla maata asuvia kansalaisia kohdellaan yhdenvertaisesti kotikunnan vaihtomahdollisuuden suhteen ja onko olemassa suunnitelmia kotikuntalain selkiyttämiseksi siten, että mahdollisuudet erilaisiin tulkintoihin vähenevät? Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2012 Mikaela Nylander /r 2

3 Ministerin vastaus KK 560/2012 vp Mikaela Nylander /r Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Mikaela Nylanderin /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 560/2012 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä sen takaamiseksi, että eri puolilla maata asuvia kansalaisia kohdellaan yhdenvertaisesti kotikunnan vaihtomahdollisuuden suhteen ja onko olemassa suunnitelmia kotikuntalain selkeyttämiseksi siten, että mahdollisuudet erilaisiin tulkintoihin vähenevät? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Maistraatin kotikuntalain (201/1994) mukaan väestötietojärjestelmään tekemä merkintä henkilön kotikunnasta ja vakinaisesta asuinpaikasta ei sido muita viranomaisia. Merkintä kotikunnasta ja siellä olevasta asuinpaikasta tehdään väestötietojärjestelmään kotikuntalain mukaan lähtökohtaisesti henkilön tekemän muuttoilmoituksen mukaisesti. Tietyissä tapauksissa henkilölle voidaan merkitä pelkästään kotikunta ilman asuinpaikkatietoa tai hänet voidaan merkitä väestötietojärjestelmään kunnassa vailla vakinaista asuntoa olevaksi. Tulkinnanvaraisissa tapauksissa maistraatti tekee päätöksen merkinnästä yksittäistapauksittain ottaen huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat kokonaisuutena. Ulospäin samanlaisilta näyttäviin tapauksiin saattaa sisältyä erilaisia asiaan vaikuttavia yksittäisiä seikkoja, jotka voivat selittää maistraattien erilaisilta näyttävät tulkinnat. Henkilö, joka on tyytymätön maistraatin tekemään merkintään, voi vaatia siihen korjausta ja hakea maistraatin kielteiseen ratkaisuun muutosta hallinto-oikeudelta, ja jos kysymys on kotikuntaa koskevasta ratkaisusta, edelleen myös korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Maistraateille on kotikuntalain voimassaolon aikana tehty kyselyitä kotikuntalain eri säännösten soveltamiseen liittyvistä käytännöistä. Väestörekisterikeskus on vuonna 2011 tehnyt maistraateille kyselyn maistraattien käytännöistä vapaa-ajan asunnolle muutettaessa. Osa maistraateista katsoo, että ratkaisut on tehtävä puhtaasti kotikuntalain säännöksiä noudattaen niin, että merkintä kotikunnasta ja vakinaisesta asuinpaikasta vastaa tosiasiallista tilannetta. Nämä maistraatit katsovat, että henkilön ilmoittama muutto vapaa-ajan asuntoon on hyväksyttävä merkittäväksi väestötietojärjestelmään aivan samalla tavoin kuin muutto mihin tahansa muuhun asuinrakennukseen, koska kotikuntalaissa ei ole säännöksiä, jotka estäisivät vapaa-ajan asunnon merkitsemisen henkilön vakinaiseksi asuinpaikaksi. Osa maistraateista katsoo, että merkintää tehtäessä on otettava huomioon myös maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) säännökset, jotka edellyttävät uuden rakennusluvan hankkimista, jos rakennukselle on aikanaan myönnetty rakennuslupa vapaa-ajan asumista varten, mutta rakennusta halutaan jatkossa käyttää pysyvään asumiseen. Nämä maistraatit hyväksyvät vapaa-ajan asunnon merkitsemisen väestötietojärjestelmään henkilön vakinaiseksi asuinpaikaksi vasta sen jälkeen, kun kunta on hyväksynyt rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen. Väestörekisterikeskus on ryhtynyt toimenpiteisiin rekisterimerkintäkäytäntöjen yhtenäistämiseksi. Väestörekisterikeskus valmistelee parhaillaan maistraateille annettavia kotikunta- ja asuinpaikkatietojen ylläpidon käytännesääntöjä, 3

4 KK 560/2012 vp Mikaela Nylander /r Ministerin vastaus joiden tarkoituksena on yhtenäistää maistraattien käytäntöjä kotikuntalakia sovellettaessa. Ohjeet on tarkoitus saada valmiiksi ja lähettää maistraateille vielä kesän 2012 aikana. Ohjeissa tullaan antamaan suosituksia maistraattien käytännöksi myös niissä tapauksissa, joissa on kyse kotikunnan vaihtumisesta vapaa-ajan asunnon sijaintikuntaan. Myös valtiovarainministeriö tulee seuraamaan ohjeiden vaikutusta maistraattien käytäntöjen yhtenäistymiseen kotikuntalain tulkintaan liittyvissä asioissa ja käytänteiden yhteneväisyyttä tullaan selvittämään maistraateille tehtävällä kyselyllä. Mikäli riittävää yhtenäisyyttä ei näillä toimenpiteillä saada aikaan, valtiovarainministeriö ryhtyy valmistelemaan tarvittavia muutoksia voimassa olevaan lainsäädäntöön. Helsingissä 6 päivänä elokuuta 2012 Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 4

5 Ministerns svar KK 560/2012 vp Mikaela Nylander /r Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 560/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Mikaela Nylander /sv: Vad ämnar regeringen göra för att garantera att medborgare i olika delar av landet behandlas lika gällande möjligheterna till byte av hemkommun och finns det planer på att förtydliga lagen om hemkommun så att möjligheterna till olika tolkningar minskar? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Den anteckning som magistraterna enligt lagen om hemkommun (201/1994) gör i befolkningsdatasystemet om en persons hemkommun och stadigvarande bostad är inte bindande för övriga myndigheter. Anteckningen om hemkommunen och bostaden där görs i befolkningsdatasystemet i princip på basis av den flyttningsanmälan som en person har gjort. I vissa fall kan för en person endast antecknas hemkommunen eller så går det att i befolkningsdatasystemet anteckna att personen saknar stadigvarande bostad i kommunen. I oklara fall fattar magistraten beslut om anteckningen från fall till fall med beaktande av alla de faktorer som inverkar på ärendet som en helhet. Fall som ser likadana ut kan inbegripa olika enskilda faktorer som inverkar på ärendet och som därför kan utgöra en förklaring till att magistraternas tolkningar ser olika ut. En person som är missnöjd med den anteckning som magistraten har gjort kan yrka på rättelse och söka ändring i ett negativt beslut som fattats av magistraten hos förvaltningsdomstolen. I ett avgörande som gäller hemkommunen kan man vidare söka ändring även hos högsta förvaltningsdomstolen. Magistraterna har under den tid som lagen om hemkommun har varit i kraft blivit tillfrågade om praxis i anslutning till tillämpningen av de olika bestämmelserna i lagen om hemkommun. År 2011 ställde Befolkningsregistercentralen frågor till magistraterna om den praxis som gäller i samband med att en person flyttar till en fritidsbostad. En del av magistraterna anser att avgörandena bör träffas genom att man på ett givet sätt följer bestämmelserna i lagen om hemkommun så att anteckningen om hemkommunen och den stadigvarande bostaden motsvarar den faktiska situationen. De här magistraterna anser att om en person anmäler att han eller hon flyttar till en fritidsbostad, ska anmälan godkännas för anteckning i befolkningsdatasystemet helt på samma sätt som en flyttning till vilket annat bostadshus som helst eftersom det i lagen om hemkommun inte finns bestämmelser som utgör ett hinder för att fritidsbostaden antecknas som personens stadigvarande bostad. En del av magistraterna anser att man i samband med att man gör en anteckning även är tvungen att beakta bestämmelserna i markanvändnings- och bygglagen (132/1999) enligt vilka det förutsätts att en person skaffar ett nytt bygglov för en byggnad för vilken det en gång i tiden har beviljats bygglov för fritidsboende om det är så att han eller hon framöver vill använda byggnaden för stadigvarande boende. De här magistraterna godkänner inte att fritidsbostaden antecknas som stadigvarande bostad förrän kommunen har godkänt en ändring av användningsändamålet med byggnaden. Hemkommunen kan dock ändras om villkoren i lagen om hemkommun i övrigt uppfylls. 5

6 KK 560/2012 vp Mikaela Nylander /r Ministerns svar Befolkningsregistercentralen har vidtagit åtgärder för att förenhetliga praxis i fråga om registeranteckningarna. Befolkningsregistercentralen bereder för närvarande regler för praxis i fråga om uppgifterna om hemkommun och bostad. Syftet med dem är att förenhetliga magistraternas praxis vid tillämpningen av lagen om hemkommun. Avsikten är att anvisningarna blir klara och sänds till magistraterna redan sommaren I anvisningarna kommer man att ge rekommendationer om praxis för magistraterna även i de fall där det är fråga om att ändra hemkommunen till den kommun där en fritidsbostad finns. Också finansministeriet kommer att följa upp den inverkan som anvisningarna har på förenhetligandet av magistraternas praxis i anslutning till tolkningen av lagen om hemkommun och enhetligheten i fråga om praxis kommer att utredas genom en enkät till magistraterna. Om tillräcklig enhetlighet inte uppnås med dessa åtgärder börjar finansministeriet bereda behövliga ändringar av den gällande lagstiftningen. Helsingfors den 6 augusti 2012 Förvaltnings- och kommunminister Henna Virkkunen 6