KAUNIS VEERA -VEISTOKSEN SIJOITUSSUUNNITELMA RAATIHUONEEN EDUSTAN PUISTOON

Transkriptio

1 MUISTUTUSTEN JA LAUSUNTOJEN REFERAATIT 1 (5) / /2017 KAUNIS VEERA -VEISTOKSEN SIJOITUSSUUNNITELMA RAATIHUONEEN EDUSTAN PUISTOON Nähtävilläolo MRL 46 ja Seppo Aho Kaunis Veera -veistoksen sijoittaminen lähes 200 vuotta vanhaan puistoon on täysin vailla perusteita, koska se ei millään tavoin liity paikan tai sen ympäristön historiaan. Veistoksen korkeus 2,1 metriä, sen alle suunniteltu levytaso ja vesiallas ovat kyseisellä paikalla karkea kaupunkikuvallinen mittakaavavirhe. Suurikokoisen veistoksen tukeutuminen puistikon valaisinpylvääseen on kömpelö yritys saada kontakti olemassa olevaan ympäristöön. Muistuttaja ehdottaa, että tekninen lautakunta päättää esittää lahjoittajalle Kaunis Veera -veistoksen sijainniksi Rantapuistoa (Kasinonpuistoa). 2. Nina Ikävalko Raatihuoneenpuisto ei ole oikea ja sopiva paikka Veera-patsaalle. Historialliseen, arvokkaaseen miljööseen ei sovi viihteellinen, kuvitteellinen henkilö. Patsaalle sopivia paikkoja olisi useampiakin Lappeenrannan ympäristössä. 3. Irmeli Porki Muistuttaja kannattaa Veera patsaan sijoittamista Raatihuoneen puistoon. Tekninen toimi Kadut ja ympäristö PL 38, Lappeenranta Villimiehenkatu 1 puh. (05) 6161 kirjaamo@lappeenranta.fi

2 2 (5) 4. Lappeenrannan Kilta Raatihuoneen puisto on pieni, eheä ja idyllinen, historiallisesti kerrostunut kokonaisuus. Tilanne, jossa veistos suihkualtaineen sijoitettaisiin puistoon, aiheuttaisi tarpeetonta ja vältettävää päällekkäisyyttä kaupunkikuvallisesti merkittävän kohteen kanssa. Veistoksen mittasuhteet ja erityisesti vesiaihe muoto-, materiaali- ja värimaailmoineen toisivat puistoon vieraita ja epäharmonisia elementtejä. Patsas rikkoisi myös puiston symmetriaa. Veistoksen aihe ei liity millään tavalla suunniteltuun ympäristöönsä, vaan viittaa enemmänkin Saimaan läheisyyteen. Veistoksen sijoittaminen esimerkiksi sataman läheisyyteen olisi perusteltua ja kannatettavaa. Kasinon puisto soveltuisi tähän todennäköisesti parhaiten. Lappeenrannan Kilta korostaa, että patsaiden ja muistomerkkien sijoittamisen suunnittelu- ja päätöksentekovaiheessa huomioidaan niiden soveltuvuus ympäristöönsä kaikille julkisessa tilassa. 5. Taiteen edistämiskeskus, Kaakkois-Suomen ja Hämeen aluetoimipiste Elävälle kaupunkikeskustalle on tyypillistä rakennuskannan ja suunnittelun kerroksellisuus. Vastuullisessa rakennussuunnittelussa vanhaa ei pureta perusteettomasti uuden tieltä vaan sovitetaan yhteen molempia kunnioittaen. Myös veistoshankkeessa lähtökohtana on esittävää taidetta edustava veistos, joka lähtökohtaisesti sopii Raatihuoneen puistoon muotokielensä ja aiheensa puolesta hyvällä tavalla. Taiteen edistämiskeskus puoltaa veistokselle suunniteltua sijoituspaikkaa ja korostaa sen tuovan puistoon lisäarvoa myös turismin näkökulmasta. 6. Klaus Pelkonen Patsas on suunniteltu niin, että se on aivan 127 vuotta vanhan lyhtypylvään tuntumassa. Ratkaisu on muistuttajan mielestä kelvoton, sillä lyhtypylväs on tarkoitettu alkuperäisen suunnitelman mukaan olemaan yksinään puiston keskipiste (dominantti), jonka ympärille puisto levittäytyy. Tällä ratkaisulla rikotaan puiston alkuperäinen ja huolella pohdittu hierarkia. Kaupungin ei tule hyväksyä esitettyä sijoituspaikkaa vailla riittävää asiantuntemusta. Lisäksi saadut asiantuntijalausunnot on jätetty huomioimatta. Julkisuudessa on esitetty useammaltakin taholta vaihtoehtoiseksi sijoituspaikaksi Kasinonpuistoa. Siellä on Ainonkadun varressa erittäin kaunis 1950-luvulla rakennettu allas, johon patsas sopisi erinomaisesti. Satama-alue olisi historiallisesta kannalta perusteltu. Luontevaa yhteyttä korostaa se, että Satamassa on kopio entisestä tervahöyrystä Prinsessa Armadasta, joka oleellisesti liittyy Kaunis Veera -elokuvaan. Kaunis Veera eli balladi Saimaalta filmattiin osin Lappeenrannan satamassa.

3 3 (5) 7. Kaupunkikuvatyöryhmä Kaupunkikuvatyöryhmän mielestä veistokselle esitetty puistoalue on sekä historialtaan että tunnelmaltaan herkkä. Esitetty puistoalue on patsaalle ahdas. Lisäksi veistos kilpailee Raatihuoneen puistossa sijaitsevan historiallisesti arvokkaan kolme lyhtyä -valaisimen kanssa. Kaupunkikuvatyöryhmä kiinnittää huomiota myös vesiaiheen soveltuvuuteen alueelle sekä sen puhtaana- ja ylläpitoon. Kaupunkikuvatyöryhmä esittää veistoksen sijaintipaikaksi Rantapuistoa Kasinon länsipuolella. Siellä hyviä paikkoja nimenomaan tälle Kaunis Veera -veistokselle olisivat esimerkiksi vanhan vesialtaan paikka. Toinen vaihtoehtoinen paikka voisi olla Kirkkokadun jatkeena oleva puistovyöhyke Satamatorin ja Ainonkadun välissä, jossa veistos saisi hienot puitteet ympärilleen akseliaalisena sommitelmana Kirkkokadun jatkeena ja johon se soveltuisi aiheensa ja esitystapansa vuoksi hienosti. Kolmantena sijoitusvaihtoehtona voitaisiin tutkia Kauppakadun nk. patsaskatu -ajatusta. Kaupunkikuvatyöryhmä toteaa, että Kaunis Veera -veistos ei sovellu puistosuunnitelmassa esitettyyn paikkaan eikä puolla esitettyjä suunnitelmia. 8. Kaakkois-Suomen arkkitehdit SAFA Paikan historiallisen ja kaupunkikuvallisen luonteen vuoksi Kaakko-Safan johtokunta pitää kyseenalaisena suunnitelmaa patsaan sijoittamisesta puistoon. Puiston mittakaavaan nähden patsas vaikuttaa muodostavan myös mittakaavallisen ristiriidan ympäristöönsä. Ongelmallista on myös patsaan sijoittaminen lyhtypylvään viereen, jolloin syntyy vaikutelma kahdesta toisistaan ajallisesti ja paikallisesti irrallisesta objektista keskeisellä paikalla. Raatihuone ja sen edustan puisto kuuluvat valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Voimassa olevassa osayleiskaavassa (ydinkeskustan osayleiskaava 2020) alue on merkitty seuraavalla merkinnällä: Rakennusperinnön, kulttuuriympäristön ja kaupunkikuvan kannalta arvokas alue. Rakennusperintöä vaalitaan pitämällä alue tarkoituksenmukaisessa käytössä. Alueella oleva rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskanta säilytetään ja aluetta hoidetaan hoitosuunnitelman mukaisesti. Alueella rakennettaessa tai aluetta muulla tavoin muutettaessa huolehditaan sen erityisten arvojen säilymisestä. Patsaan sijoitussuunnitelma saattaa olla ristiriidassa näiden kaavamääräysten kanssa. Kaakko-Safan johtokunta suosittaa Lappeenrannan kaupungille patsaan sijoituspaikan ottamista uudelleen tarkasteluun.

4 4 (5) 9. Marja Strid Muistuttaja ei pidä hyvänä ajatuksena sijoittaa Kaunis Veera -patsasta Raatihuoneenpuistoon. Puisto on osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Suunnittelun tulisi lähteä puiston ja alueen historiasta, ei yksittäisen ihmisen tarpeista. Kookas patsas dominoi puistoa ja saamansa huomion vuoksi myös henkilöityy vahvasti. Tällä tulee olemaan iso merkitys sille miten puisto jatkossa nähdään. Patsas tulisi olemaan sijaintinsa vuoksi lähes kaikissa Raatihuonetta esittävissä kuvissa. Muistuttaja kritisoi asian valmistelua. Kustannuslaskelmia ei ole esitelty lautakunnalle. Kuntalaisen kannalta on merkittävää, paljonko tähän ollaan valmiita rahaa sijoittamaan. Viimeisimpään asian käsittelyyn ei tuotu uudempaa sopimusversiota. Se olisi ollut hyvä olla, sillä siinä otetaan kantaa myös sijoitukseen. Muistuttaja toivoo, että kulttuurihistoriallisesti merkittävien alueiden suunnittelusta vastaisivat alan ammattilaiset. 10. Sakari Viitaniemi, Aulikki Korpela-Taimela, Marko Taimela Muistuttajat eivät hyväksy Veera -patsaan sijoittamista Raatihuoneenpuistoon. Paikka on sekä pieni että ahdas eikä patsas sovi Raatihuoneen arkkitehtuuriin. Myös patsaan pystytys ja huoltokustannukset jäävät veronmaksajien maksettavaksi. Muistuttajien mielestä täytyisi katsoa muita vaihtoehtoja, esimerkiksi Kasinonpuistoa satamassa. 11. Kaavoitus Raatihuoneen puisto sisältyy valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaan valtakunnalliseen inventointiin (RKY 2009). Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Maakuntakaavassa Raatihuone eduspuistoineen on merkitty kuuluvaksi valtakunnallisesti merkittävään kulttuurihistorialliseen ympäristöön (ma/kv) Lappeenrannan raatihuone ja kauppiastalot. Merkinnällä osoitetaan kulttuurihistoriallisen ympäristön vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeät rakennetut ympäristöt. Suunnittelussa on otettava huomioon rakentamisen soveltuminen arvokkaaseen ympäristöön. Ydinkeskustan yleiskaavassa (2020) Raatihuoneen eduspuisto on merkitty puistona (VP). Raatihuoneen puisto on rakennusperinnön, kulttuuriympäristön ja kaupunkikuvan kannalta arvokas alue. Alueelle rakennettaessa tai aluetta muulla tavoin muutettaessa huolehditaan sen erityisten arvojen säilymisestä. Alueelle ollaan laatimassa keskustaajaman osayleiskaavaa 2030 (keskustan osaalue). Raatihuoneen puisto sisältyy valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuu-

5 5 (5) riympäristön (ma-vk) aluerajaukseen. Yleiskaavaehdotuksen kaavamääräysten mukaan aluetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Kohde sisältyy valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaan valtakunnalliseen inventointiin (RKY 2009). Alueen ja rakennuskannan ominaispiirteet tulee sälyttää, ja alueella tapahtuvan rakentamisen ja maankäytön on sovelluttava arvokkaaseen ympäristöön. Lisäksi alue sisältyy kansallisen kaupunkipuiston intressialueeseen kulttuuri- ja luonnonmaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden ja muiden erityisarvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi. Asemakaava ei ota kantaa puistoalueen toteutukseen, mutta ylemmät kaavatasot ohjaavat alemman tason kaavoitusta. Lausujataho toteaa, että Kaunis Veera -veistoksen sijoittamisessa Raatihuoneen puistoon ei ole kaikilta osin huomioitu valtakunnallisesti merkittävän rakennetun ympäristön kaupunkikuvaa. Veistosta ei ole lähtökohtaisesti suunniteltu ympäristöönsä ja sen esitetty sijoituspaikka on veistoksen aiheen kannalta irrallinen. Taiteen edistäminen kaupunkikuvassa on ilahduttavaa ja erityisesti, kun kyseessä on yksityishenkilön lahjoitus. Sijoituspaikan valinnassa tulee tehdä yhteistyötä kaupunkikuvallisista arvoista vastaavien tahojen, kuten kaupunkikuvatyöryhmän, rakennusvalvonnan ja kaavoituksen kanssa. Kaunis Veera veistokselle olisi löydettävissä paremmin soveltuvia sijoituspaikkoja. 12. Leena Liimatta (kirjaamossa ) Muistuttaja mielestä Veera -veistos ei sovi historiallisesti arvokkaaseen Raatihuoneen puistoon, vaan ehdottaa sen sijoittamista satamatorin ympäristöön. 13. Museovirasto (kirjaamossa ) Museovirasto ilmoittaa lausunnossaan, että historiallisiin ympäristöihin tilattavilta julkisilta taideteoksilta odotetaan selkeää ja luontevaa yhteyttä paikkaan. Kaunis Veera -veistos ammentaa lappeenrantalaisesta perinteestä ja modernista tarinallisuudesta, mutta sillä ei ole kiinnekohtia Raatihuoneen puiston kulttuuriympäristöön. Nykyisellään Raatihuoneen puisto on pienialainen, historiallisena ympäristönä ja kaupunkitilana vakiintunut. Vaikka veistos suihkulähteineen sovitettaisiin puiston vanhan lyhtypylvään yhteyteen, voi lopputuloksesta muodostua lähiympäristöä kohtuuttomalla tavalla hallitseva ja vastakohtainen elementti. 14. Etelä-Karjalan museo Etelä-Karjalan museo ilmoitti siirtävänsä lausuntovastuun Museovirastolle, koska heillä ei ollut lausuntopyyntöajalla rakennustutkimuksen amanuenssia.