Strategisten tutkimusavausten vaikuttavuus

Transkriptio

1 KATSAUS 334/2017 Strategisten tutkimusavausten vaikuttavuus Mikko Valtakari ja Katri Haila

2 2

3 Mikko Valtakari ja Katri Haila Strategisten tutkimusavausten vaikuttavuus Tekes Review 334/2017 Helsinki

4 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on innovaatiorahoittaja. Rahoitamme kasvuun ja uuteen liiketoimintaan tähtäävien innovaatioiden kehittämistä ja uuden osaamisen luomista. Kannustamme edelläkävijyyteen. Asiakkaitamme ovat yritykset, tutkimusorganisaatiot ja julkisten palvelujen tarjoajat. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 550 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin ohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Ohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Kannen kuva: Fotolia Taitto: DTPage Oy 4

5 Esipuhe Tekes rahoittaa tutkimusorganisaatioiden projekteja, joiden tuloksia yritykset hyödyntävät ja jotka luovat edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle ja kansainväliselle kasvulle. Strategiset tutkimusavaukset ovat läpimurtoa tavoittelevia projekteja, joissa luodaan uutta huippuosaamista ja tavoitellaan uusien ja merkittävien kasvualojen syntyä Suomeen. Strategisilta tutkimusavauksilta on edellytetty visionäärisyyttä, rohkeutta ja monialaisuutta. Lähtökohtana on ollut visio uudesta haastavasta ratkaisusta, joka toteutuessaan loisi merkittäviä uusia mahdollisuuksia yritysten liiketoiminnalle ja tärkeää uutta osaamista Suomeen. Tekesin toimintaa arvioidaan jatkuvasti. Innovaatiotoiminnan ja Tekesin vaikutusten arvioinnilla ja mittaamisella selvitetään julkisen tutkimus-, kehitys ja innovaatiorahoituksen hyötyjä yrityksille, toimialoille ja koko kansantaloudelle. Julkisen rahoituksen vaikutusten arviointi on tullut yhä tärkeämmäksi, sillä julkisen rahoituksen tehokkuusvaatimukset ovat kasvaneet. Arviointituloksia ja ennakoivaa arviointia hyödynnetään myös aiempaa enemmän innovaatiopolitiikan suunnittelu- ja kehitystyössä. Tässä arvioinnissa oli tavoitteena rakentaa ennakoivan vaikuttavuusarvioinnin malleja strategisille tutkimusavauksille. Keskeisiä kysymyksiä oli muun muassa, miten yritykset voisivat hyödyntää tuloksia ja minkälaista kilpailuetua suomalaisille yrityksille tutkimusavauksista voidaan odottaa globaaleilla markkinoilla? Lisäksi arvioitiin avausten kykyä luoda osaamista ja verkottumista niin maailman johtaviin tutkimusryhmiin kuin yrityksiin. Arvioinnin toteutti Mikko Valtakari Tempo Economics Oy:stä ja Katri Haila Ramboll Management Consulting Oy:stä. Tekes kiittää tekijöitä monialaisesta paneutumisesta vaikutusten eri osatekijöihin sekä työpajoihin ja muuhun yhteistyöhön osallistuneita strategisten avausten tutkimusryhmiä. Raportissa on kehitetty uudentyyppisiä vaikuttavuuspolkuja, jotka auttavat avausten loppuunsaattamisessa. Tekes 5

6 Sisällys Esipuhe Työn tavoitteet ja toteutus...7 Yleistä strategisista tutkimusavauksista...7 Työn tavoitteet ja toteutustapa Ennakoivan vaikuttavuusarvioinnin mallin laadintaprosessi...9 Yleistä ennakoivasta vaikuttavuusarvioinnista...9 Ennakoivan vaikutusarvioinnin mallin laadintaprosessi Vaikutusten tunnistamisen ja mittaamisen haasteita Strategisten tutkimusavausten vaikutusdynamiikka ja vaikuttavuusmalli Strategisten tutkimusavausten vaikuttavuutta määrittäviä lähtökohtia Strategisten tutkimusavausten yleisestä vaikutusdynamiikasta Strategisten tutkimusavausten ennakoiva vaikuttavuusmalli Palautejärjestelmä ja indikaattorit strategisten tutkimusavausten toimeenpanon tukena Indikaattoriaihioita Opit strategisista avauksista ja suosituksia näiden loppuarviointiin ja uusien instrumenttien valmisteluun Liite 1. Haastatellut asiantuntijat...2 6

7 1 Työn tavoitteet ja toteutus Yleistä strategisista tutkimusavauksista Tekesin strategiset tutkimusavaukset ovat läpimurtoa tavoittelevia projekteja, joissa luodaan uutta huippuosaamista ja tavoitellaan uusien ja merkittävien kasvualojen syntyä Suomeen. Strategisia avauksia on käynnistetty teemoista, joiden ennakoidaan olevan Suomen elinkeinoelämälle tärkeitä. Strategisilta tutkimusavauksilta on edellytetty visionäärisyyttä, rohkeutta ja monialaisuutta. Lähtökohtana strategisissa tutkimusavauksissa on ollut visio uudesta haastavasta ratkaisusta, joka toteutuessaan loisi merkittäviä uusia mahdollisuuksia yritysten liiketoiminnalle ja tärkeää uutta osaamista Suomeen. Vision on tullut sisältää näkemys siitä: a) mitä uutta liiketoimintaa projektin yhteydessä saatu uusi tieto ja osaaminen voisivat tuoda mukanaan, b) miten tuloksia on mahdollista hyödyntää sekä c) keinot, joilla projektissa tähdätään tavoitellun osaamisen tasolle? Strategisten avauksien visioiden ytimessä edellytettiin olevan selkeä elinkeinoelämän uudistumista palveleva hyödyntämispolku. Strategisten tutkimushankkeiden valinnassa arviointikriteereinä ovat olleet hankkeen uutuusarvo, strategisuus haasteellisuus, vaikuttavuus, toteutettavuus, johtaminen ja resursointi sekä yhteistyö ja laaja-alaisuus. Uutuus: Visio tulevaisuuden osaamistarpeesta ja kehitettävän osaamisen merkityksestä elinkeinoelämän uusiutumiselle. Uusi tarkoittaa todella uutta näkökulmaa, uudenlaista asioiden yhdistelyä tai uutuutta sellaisenaan. Pelkkä nykyisen osaamisen soveltaminen uusiin kohteisiin ei ole riittävää. Strategisuus: Strategisuus merkitsee, että avauksella on potentiaalia saada aikaan merkittävä ja pitkävaikutteinen muutos Suomen elinkeinoelämässä. Haasteellisuus: Vision on oltava haastava ja se vaatii tyypillisesti pitkäjänteistä osaamisen kehittämistä. Kokonaisuuden toteuttaminen luo osaamista, jonka avulla voidaan toteuttaa tällä hetkellä mahdottomilta tuntuvia asioita. Vaikuttavuus: Vision toteutuessa vaikutus Suomen elinkeinoelämän uudistumiseen on merkittävä ja laaja-alainen. Asioilla on todennäköisesti pitkä aikajänne yritysten mielenkiinto hankkeeseen voi syntyä vielä projektin aikana tai sen jälkeen. Toteutettavuus: Visio on selkeä ja niin konkreettisesti muotoiltu, että etenemisen tiekartta pystytään hahmottamaan. Tiekartassa on kuvattava myös toimintaympäristön mahdolliset haasteet (esimerkiksi lainsäädännön muutokset), jotka on ratkaistava projektin vaikutusten toteutumiseksi. Tiekartassa kuvataan kaikki tahot, jotka visiota toteuttavat. Johtaminen ja resurssit: Strategisella tutkimusavauksella tulee olla hyvä johtaja, toteuttavan organisaation johdon vahva sitoutuminen ja tiimin tulee koostua parhaista osaajista. Elinkeinoelämän uudistamisessa strategisten tutkimusavustusten kohdalla keskeisiä asiaa edistäviä tekijöitä ovat olleet mm. pyrkimys huippututkimuksessa uusien innovaatioiden kehittämiseen ja niiden kaupallistamiseen yhteistyössä yritysten kanssa. Uusien avausten on tarkoitus olla laaja-alaisesti elinkeinoelämään vaikuttavia niiden luodessa uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle. Avauksilla pyritään saamaan aikaan merkittävä ja pitkävaikutteinen muutos Suomen elinkeinoelämässä. Tekes on rahoittanut 11 laajaa strategista tutkimusavausta. Nämä ovat: 1. The Naked Approach Maailma ilman älylaitteita (VTT, Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Lapin yliopisto, Demos Helsinki) 2. GeoTrust (Geodeettinen laitos, Helsingin yliopisto) 3. ADELE: Autoimmune Defense and Living Environment (Helsingin yliopisto, Tampereen yliopisto, TTY-säätiö) 4. Neo-Carbon Energy paalupaikalle tulevaisuuden energiajärjestelmän kehityksessä (VTT, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Turun yliopisto/tulevaisuuden tutkimuskeskus) 5. Digital Health Revolution (Oulun yliopisto, Helsingin yliopisto, Lapin yliopisto, Aalto-yliopisto, Tampereen Teknillinen yliopisto, VTT ja Kuluttajatutkimuskeskus) 6. Living Factories (VTT, Turun yliopisto) 7. 3I - Innovative Induction Initiative (Helsingin yliopisto, Aalto) 8. The New Global (Aalto) 9. World of Cellulose (VTT, Aalto, TTY-säätiö) 10. Tietotyön vallankumous (Helsingin yliopisto) 11. Ihmisen varaosat (TTY-säätiö, Tampereen yliopisto) 7

8 Perinteisiin tutkimushankkeisiin tai elinkeinoelämän kanssa verkottuneeseen tutkimukseen verrattuna strategiset tutkimusavaukset eroavat etenkin siinä, että niissä ei ole edellytetty yritysten osallistumista, vaikkakin yritykset ovat voineet tuoda asiantuntemusta projektin ohjausryhmätyöhön. Hankkeisiin osallistuneilla yrityksillä ei ole ollut ensisijaista neuvotteluoikeutta projektin tuloksiin, millä on pyritty varmistamaan tutkimuksen riippumattomuus yritysten usein hyvinkin lyhyen tähtäimen liiketoiminnallisista intresseistä. Strategisissa tutkimusavauksissa onkin etsitty uudenlaista tapaa tehdä tutkimusta mallilla, jossa tutkijat luovat ennakoivasti elinkeinoelämää uudistavaa osaamista. Lähtökohtana on ollut visio isosta tulevaisuuden potentiaalista, josta on pyritty työstämään taaksepäin, mitä osaamisia ja teknologioita pitäisi nyt lähteä kehittämään, jotta lupaaviin mahdollisuuksiin voidaan joskus tarttua. Uusia strategisten tutkimusavausten hakuja ei Tekesissä enää järjestetä, joten kokemukset tämän tyyppisestä tutkimushanketoiminnasta jäävät edellä mainittujen 11 hankkeen varaan. Jatkossa vastaavan typpistä uutta liiketoimintaa ja Suomen talouden kasvua tukevaa tutkimustoimintaa rahoitetaan mm. Challenge Finland -kilpailun 1 kautta. Työn tavoitteet ja toteutustapa Strategisilla tutkimusavauksilla on pyritty huippututkimuksen avulla uudistamaan ja monipuolistamaan elinkeinoelämää. Pyrkimyksenä on ollut uusien innovaatioiden kehittämiseen ja niiden kaupallistamiseen yhteistyössä yritysten kanssa. Strategiset avaukset ovat pyrkineet olemaan laaja-alaisesti elinkeinoelämään vaikuttavia niiden luodessa uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle. Avauksilla on myös pyritty saamaan aikaan merkittävä ja pitkävaikutteinen muutos Suomen elinkeinoelämässä. Työn tavoitteena oli luoda ennakoivan vaikuttavuusarvioinnin periaatteelle rakentuva malli kuvaamaan strategisten tutkimusavausten vaikuttavuutta elinkeinoelämän uudistumisen näkökulmasta. Mallilta edellytettiin, että se toimii arvioinnin ja monitoroinnin välineenä koko projektin elinkaaren ajan. Työ toteutettiin ennakoivan vaikuttavuusarvioinnin lähestymistavan mukaisesti siten, että strategisten tutkimusavausten toteutustapaa, tuloksia ja vaikutuksia tarkasteltiin ennakoivasti niiden tavoitteiden sekä elinkeinoelämän uudistumisen näkökulmista. Ennakoivan vaikuttavuusarvioinnin mallin laadintaprosessi perustui: strategisten tutkimusavausten seurannan ja ohjauksen tiedontarpeiden tarpeiden analyysiin, strategisten tutkimusavausten vaikutusdynamiikan tavoitelähtöiseen mallinnukseen, sekä tuloksien ja tavoitteiden saavuttamista kuvaavien seurantaindikaattoreiden laatimiseen. Työprosessin lopputuloksena luotiin geneerinen malli indikaattoriaihioineen kuvaamaan ja jäsentämään strategisten tutkimusavausten vaikutusdynamiikkaa. Tähän päästiin mallintamalla jokaisen strategisen tutkimusavaus-hankkeen vaikutusdynamiikka erikseen (liite 2) ja koostamalla näistä yhteinen malli kuvaamaan yleisellä tasolla strateginen tutkimusavaus hankekonseptin vaikutusdynamiikkaa. Menetelminä ja aineistoina työprosessissa käytettiin hankevetäjien ja Tekesin asiantuntijoiden haastatteluja (12 haastateltavaa, liite 1), aineistoanalyysejä (erityisesti hankekohtaiset suunnitelma-asiakirjat) sekä työprosessin lopuksi järjestettyä työpajaa, johon osallistuivat myös strategisten tutkimushankkeiden vetäjät. 1 Challenge Finland on kilpailu, jossa haetaan kaupallistettavia ratkaisuja merkittäviin ongelmiin. Kilpailun tavoitteena on yhdistää tehokkaasti suomalaista huippututkimusta ja yritysten tutkimus- ja kehittämistyötä. Kilpailulla vauhdite-taan uusien suomalaisten vientituotteiden ja palvelujen löytämistä. Kilpailun ensimmäisen vaiheen rahoitus on tarkoitettu tutkimusorganisaatioille ja Kilpailun toinen vaihe on tarkoitettu tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteisprojekteille. 8

9 2 Ennakoivan vaikuttavuusarvioinnin mallin laadintaprosessi Yleistä ennakoivasta vaikuttavuusarvioinnista Ennakoiva vaikuttavuusarviointi perustuu lähestymistapaan, jossa strategisten tutkimusavausten toteutustapaa, tuloksia ja vaikutuksia pyritään tarkastelemaan ennakoivasti hankkeiden tavoitteiden muodostaman vaikutusdynamiikan sekä elinkeinoelämän uudistumisen yleisen dynamiikan näkökulmista. Ennakoivan vaikuttavuusarvioinnin yleisiä periaatteita ja käytäntöjä ovat mm: toimintaa ja toiminnan seurauksia tarkastellaan vaikuttavuusohjautuvasti lähtökohtana tavoiteltavat vaikutukset vaikutusten mallinnettu syntydynamiikka; mallinnetun syntydynamiikan avulla tuotetaan reaaliaikaista tietoa ennakoivasti pitkällä aikavälillä syntyvistä vaikutuksista - ennakoidaan vaikutusten syntyä; arviointitiedon tuottamisen tavoitteena on tukea haluttujen vaikutusten syntyä tunnistamalla haluttuihin päämääriin johtavat vaikutuspolut; arvioinnin ytimessä ovat kysymykset: tehdäänkö hankkeessa tavoitteiden saavuttamisen kannalta oikeita asioita (relevanssi) ja tehdäänkö asiat tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta oikealla tavalla (tehokkuus ja vaikuttavuus); ennakoiva vaikuttavuusarviointi sisältää elementtejä erityyppisistä arvioinneista (ennakkoarviointi, väliarviointi, loppu- tai jälkiarviointi); Ennakoiva vaikuttavuusarviointi on yksi kehittävän arvioinnin muoto ja mallinnettuun dynamiikkaan perustuva ennakoivan vaikuttavuusarvioinnin malli on puolestaan uuden tyyppinen ohjelma-/hankejohtamisen sekä organisaatioiden oppimisen ja toiminnan kehittämisen väline. Se toimii itsearvioinnin välineenä ja vähentää erillisen ulkopuolisen arvioinnin tarvetta. Ennakoivassa vaikuttavuusarvioinnissa tiedon tuottaminen perustuu toiminnan etukäteen mallinnettuun vaikutusdynamiikkaan, erilaisten vaikutuspolkujen tunnistamiseen, ennakointiprosessiin sekä toiminnan tuloksia ja vaikutuksia ilmentävään indikaattoriseurantaan/palautteeseen. Tätä kokonaisuutta kutsutaan ennakoivan arvioinnin malliksi. Vaikutusdynamiikan mallintamisen ja sen perusteella määriteltyjen mittareiden avulla on mahdollista ohjata ja arvioida nykyistä systemaattisemmin eri rahoitusinstrumenttikohtaisia tuloksia ja vaikutuksia sekä laajempia instrumenttikokonaisuuksia Tekesin tasolla. Mallintaminen mahdollistaa myös sen, että esimerkiksi ohjelma tai hanke voi toimia epämääräisessä ympäristössä aiempaa nopeammin ja ketterämmin, mikä puolestaan mahdollistaa mm. suuremman riskinoton. Ennakoivan arvioinnin malleja ei ole Tekesin hankkeissa tai ohjelmissa toistaiseksi juurikaan käytetty. Parhaimmillaan ennakoivan vaikuttavuuden arviointimallin laatiminen ja käyttö tuottaa hankkeiden ja ohjelmien johtamisessa tarvittavaa tietoa ja auttaa hahmottamaan ollaanko hankkeessa oikealla tiellä ja tehdäänkö siinä oikeita asioita ja asiat oikein. Mallin laatiminen myös lisää eri toimijoiden on ymmärrystä siitä, mitä toiminnalla tavoitellaan sekä millaisen (oman) tekemisen kautta tavoiteltavat vaikutukset syntyvät. Näin se auttaa ymmärtämään vaikutusten syntylogiikkaa ja olemaan kärsivällinen syntyvien vaikutusten suhteen. Tämä puolestaan lisää motivaatiota omaan tekemiseen sekä vahvistaa eri toimijoiden yhteenkuuluvuutta ja positiivista kehittämishenkeä 9

10 Ennakoivan vaikutusarvioinnin mallin laadintaprosessi Ennakoivan vaikuttavuusarvioinnin mallin laatimisprosessi jakautui tässä työssä kolmeen toisiaan täydentävään työvaiheeseen, jotka olivat: strategisten tutkimusavausten seurannan, arvioinnin ja ohjauksen tiedontarpeiden analyysi; strategisten tutkimusavausten vaikutusdynamiikan tavoitelähtöinen mallinnus sekä panostuksia ja toimintaa sekä tuloksien ja tavoitteiden saavuttamista kuvaavien seurantaindikaattoreiden laatiminen. 2 Laadintaprosessissa otettiin huomioon seuraavat periaatteet: Lähtökohtana mallin laadinnassa oli niiden asioiden seuranta, joihin hankkeet omilla toimilla ja johtamisella pystyvät hankkeen/ohjelman aikana suoraan tai välillisesti vaikuttamaan fokusoitiin ne asiat, joilla luodaan edellytykset haluttujen vaikutusten synnylle. Seurannan erityisiksi kohteiksi määritettiin hankkeiden yleistavoitteita täsmentävät haluttua muutosta koskevat tavoitteet määritetiin osa-/välitavoitteet, joihin omilla toimilla halutaan ja pystytään vaikuttamaan. Välitavoitteiden ja hanketoiminnan toiminnan välille määriteltiin/tunnistettiin syy-yhteys, ts. toimenpiteitä (keinot) tekemällä edistetään välitavoitteiden saavuttamista välitavoitteet saavuttamalla luodaan edellytykset päätavoitteiden saavuttamiselle. Strategisten tutkimusavausten vaikutusdynamiikan mallinnuksessa ja kuvauksessa käytettiin hyväksi loogisen viitekehyksen lähestymistavasta (Logical Framework Approach) sekä Tekesin yleisestä vaikutusmallista johdettua viitekehystä, jonka avulla vaikutusten synnyn yleiseen dynamiikkaan perustuen määriteltiin ennakoivasti vaikutuspolut kullekin käynnissä olevalle strategiselle tutkimusavaukselle. Kyseinen ennakoivan vaikuttavuusmallin laadinnan viitekehys ja sen mukaista vaikutusdynamiikkaa jäsentävät apukysymykset on kuvattu oheisessa kuvassa 1. Mallin mukaisesti vaikutusdynamiikkaa ei lähdetä määrittämään perinteisesti panostuksista ja toiminnasta käsin, vaan tavoitteista ja halutuista tuloksista lähtien. Ideana mallintamisessa on tarkastella takaisinkytkennän kautta yhtäaikaisesti vaikutuksia toimintaa ja tuloksia. Kuva 1. Viitekehys strategisten tutkimusavausten vaikutusmallien laadinnalle. Resurssit / panostukset Keinot ja toiminta Tavoiteltavat tulokset Tavoiteltavat vaikutukset Päätavoitteet 6. Mihin resursseja pitää kohdistaa ja voimavaroja suunnata, jotta toiminta olisi mahdollisimman tehokasta ja vaikuttavaa 5. Mitä keinoja ja toimintaa tarvitaan haluttujen tulosten saavuttamiseksi? l Mitä tuloksia ja vaikutuksia käytössä olevilla keinoilla ja omalla tekemisellä on mahdollista saada aikaiseksi? l l Mitä ko. keinoista ja toiminnasta seuraa suoraan ja välillisesti? Ovatko olemassa olevat keinot ja tekemisen taso riittäviä haluttujen tulosten ja vaikutusta aikaansaamiseksi? 2. Mitä konkreettisia tuloksia pitää saada aikaiseksi, jotta tarvittavia vaikutuksia/ muutoksia saadaan aikaan? 3. Seuraako tuloksista suoraan tavoiteltavia vaikutuksia (kokeilujen päätavoitteet)? l Miten ko. tulokset tukevat tavoiteltavien vaikutusten syntyä? l l Pystytäänkö olemassa olevilla resursseilla ja keinoilla tuottamaa ko. tuloksia? Mitkä tulokset on mahdollista saavuttaa omilla keinoilla ja resursseilla? 4. Mitä konkreettisia muutoksia/vaikutuksia päätavoitteiden saavuttaminen edellyttää? l Pystytäänkö näihin vaikuttamaan omalla tekemisellä ja olemassa olevilla keinoilla? l l Mihin muutoksiin/ vaikutuksiin omalla tekemisellä pystytään vaikuttamaan? Minkälaisia välietappeja/ -maaleja päätavoitteen saavuttaminen edellyttää? 1. Mitä toiminnalla tavoitellaan ja miksi? l Pystytäänkö päätavoitteet saavuttamaan suoraan olemassa olevilla keinoilla tai oman tekemisen kautta? l Tarvitaanko välitavoitteita kuvaamaan sitä miten oman tekemisen ja käytössä olevien keinojen avulla päätavoitteet pystytään saavuttamaan? 2 Prosessin mukaisesti seuraava vaihe olisi mallin käytön operationalisointi osaksi strategisten tutkimusavausten ohjaus- ja johtamisjärjestelmää. Tätä mallin juurruttamistyötä työtä ei tässä projektissa erillisenä vaiheena tehty, mutta mallia ja sen hyötyjä esiteltiin strategisten tutkimusavausten vetäjille työpajassa Työpajassa käytiin myös keskustelua strategisten tutkimusavausten vaikuttavuudesta sekä vaikuttavuustiedon käyttötarpeista jatkoa ajatellen. Lisäksi kaikille hankkeille toimitettiin niiden omien tavoitteiden perusteella laaditut vaikutusdynamiikan kuvaukset, joita käytettiin pohjana geneerisen vaikuttavuusmallin laadinnassa. 10

11 Vaikutusten tunnistamisen ja mittaamisen haasteita Strategisilla tutkimusavauksille tavoitellaan huippuosaamisen avulla uusien ja merkittävien kasvualojen syntyä Suomeen. Uusien ja merkittävien kasvualojen toimintaympäristöt ovat pääsääntöisesti hyvin haasteellisia ja uuden liiketoiminnan ja uusitutumisen vaikutusdynamiikka niissä kompleksinen ja ketjuuntunut. Strategisten tutkimusavausten luonne visionäärisinä, rohkeina, monialaisina ja uusille alueille suuntautuvina hankkeina luovat erityishaasteita vaikutusten tunnistamiseen, sillä strategisten tutkimusavausten tavoittelemat uudistavat disruptiiviset muutokset toimintaympäristössä syntyvät useiden toisiaan täydentävien sekä ristikkäisten vaikutusketjujen yhteisvaikutuksina. Ylipäänsä vaikutusten tunnistamisen ja kuvaamisen sekä vaikuttavuusseurannan ja raportoinnin haasteet kiteytyvät tutkimuslähtöisissä hankkeissa vaikutusten synnyn kompleksiseen dynamiikkaan, jossa asioiden välisiin monimutkaisiin syy-seuraussuhteisiin vaikuttavat lukuisat eri tekijät. Koska vaikutukset innovaatioprosesseissa, yritysten liiketoiminnassa sekä laajemmin elinkeinoelämän uudistumisessa muodostuvat pääsääntöisesti ketjuuntuneiden ja osin myös päällekkäisten kausaalisuhteiden kautta, on strategisten tutkimusavausten erillisvaikutusten osoittaminen elinkeinolliseen uudistumiseen metodisesti hankalaa ja vaikutusten kuvaaminen esimerkiksi yksittäisten indikaattoreiden kautta vaikeaa. Vaikutustutkimusten, -mittausten ja -indikaattoreiden yleiset haasteet johtuvat erityisesti arvioitavan ilmiön laajuudesta ja monimutkaisuudesta. Vaikeudet vaikutusketjujen havaitsemisessa kasvavat siirryttäessä analyysitasoilla yksittäisestä hankkeesta kohti yhteiskunnallista tai kansantalouden tasoa. Selkeimmin hanketoiminnan vaikutusketjut on havaittavissa yksittäisten hankkeen välittömien tulosten tunnistamisen ja mittaamisen kohdalla. Haastavinta toiminnan erillisvaikutuksen todentaminen on silloin, kun vaikutuksia erimerkiksi elinkeinoelämän uusiutumiseen ja uusien liiketoiminta-alueiden syntyyn pyritään tunnistamaan yhteiskunnallisella ja kansantalouden tasolla. Yleisenä haasteena tämän kaltaisten vaikutusten tunnistamisessa ja kuvaamisessa on löytää indikaattoreita, jotka tarjoaisivat mahdollisuuden pidempien vaikutusketjujen etenemisen seurantaan. Tutkimus- ja kehittämispanosten vaikutusten mittausvaikeudet johtuvat monista yleisistä vaikuttavuuden arviointiin liittyvistä tekijöistä. Näitä ovat Suomen Akatemian ja Tekesin vaikuttavuusarvioinnin kehittämishankkeen (VINDI) perusteella mm: Vaikutusten toteutumisen pitkä aikajänne: Jopa välittömiin hyötyihin tähtäävässä yrityksen tutkimus-ja kehittämishankkeessa viive tuloksista hyödyntämiseen on keskimäärin 3 5 vuotta. Perustutkimusluonteisissa hankkeissa viive on parhaimmillaankin vielä merkittävästi pidempi. Vaikutusten epäsuora syntydynamiikka; Vaikutusten toteutumisen tarkastelu yhteiskunnallisena prosessina nostaa esiin sen seikan, että monet tieteellisen tutkimuksen vaikutuksista on epäsuoria ja diffuuseja. Tutkimustieto välittyy yhteiskunnallisiin- ja liiketoiminnallisiin prosesseihin epäsuorasti, eivätkä vaikutukset ole aina ilmeisiä, eivätkä johdettavissa suoraan tietystä tutkimuksesta. Vaikuttavien tekijöiden monilukuisuus; Pitkäkestoinen tutkimus- ja kehittämisprosessi sisältää lukuisia toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden ehtoihin ja edellytyksiin vaikuttavia tekijöitä, jotka vaihtuvat ja muuttuvat prosessin kuluessa. Toimijoiden monilukuisuus; Vähänkin laajemmissa tutkimus- ja kehittämiskokonaisuuksissa on useita eri toimijatahoja edustavia osapuolia. Näiden keskinäinen vuorovaikutus- ja yhteinen oppimisprosessi ovat usein ratkaisevassa asemassa sekä tulosten määrässä ja laadussa että tulosten hyödyntämisessä. Vaikutukset jäävät usein rajallisiksi siksi, että tiedon vastaanottajalla on ongelmia tunnistaa ja hyödyntää saatavilla olevaa tietoa puutteellisen absorptiivisen kapasiteetin takia. Vaikutusten kvantifioitavuuden vaikeus; Iso este objektiivisuuteen pyrkivälle mittaamiselle ja indikaattoreiden muodostamiselle on se, että saatavilla olevan kvantitatiivisen tiedon määrä on rajallinen. Tämä on johtanut siihen, että pikemminkin saatavilla oleva kvantitatiivinen tieto kuin tiedon tarve on vaikuttanut siihen, mitä mitataan niin panoksina, toimintoina, tuotoksina kuin vaikutuksina. Edellä kuvatut vaikutusten tunnistamisen ja kuvaamisen vaikeudet ovat tunnistettavissa hyvin myös strategisten tutkimusavausten vaikutusten arvioinnissa. 11

12 3 Strategisten tutkimusavausten vaikutusdynamiikka ja vaikuttavuusmalli Strategisten tutkimusavausten vaikuttavuutta määrittäviä lähtökohtia Strategisilla tutkimusavauksilla luodaan uutta huippuosaamista ja tavoitellaan uusien ja merkittävien kasvualojen syntyä Suomeen. Strategiset avaukset keskittyvät teemoihin, joiden ennakoidaan olevan Suomen elinkeinoelämälle tärkeitä. Niiden vaikuttavuuden lähtökohtana on visio uudesta haastavasta ratkaisusta, joka loisi toteutuessaan merkittäviä ja laaja-alaisia uusia mahdollisuuksia elinkeinoelämälle sekä kasvattaisi Suomen vetovoimaisuutta osaajana. Perinteisiin soveltaviin tutkimushankkeisiin kuten verkottuneeseen tutkimukseen tai tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa (tutli) nähden strategisten tutkimushankkeiden erityispiirteenä on se, että niissä haetaan uudenlaista tapaa tehdä tutkimusta, jossa tutkijat toimivat elinkeinoelämän visionääreinä ja luovat ennakoivasti elinkeinoelämää uudistavaa osaamista. Tällöin niiden vaikuttavuutta määrittelevänä lähtökohtana on visio isosta tulevaisuuden potentiaalista, josta työstetään taaksepäin, mitä osaamisia ja teknologioita pitäisi nyt lähteä kehittämään, jotta lupaaviin mahdollisuuksiin voidaan joskus tarttua. Hakemusten valintakriteerien 3 sekä hankearviointia ja -hankesparrausta tekevän asiantuntijapaneelin ohella vision mukaisen vaikuttavuuden synnyn edellytysten ajureita ja ohjauskeinoja strategisissa tutkimusavauksissa Tekesillä ovat: Kohderyhmäksi määritetyt kansainvälisellä huipputasolla jo toimivat tutkimusryhmät ja tutkimusryhmät, joilla on uskottava potentiaali kehittyä kansainväliselle huipputasolle ( Tutkimusprojektin johtamisen ja hyödyntämisen menettelyt tärkeitä) Rahoituksen hakijalta edellytetty vahva sitoutuminen hankkeeseen ( Hanketta toteuttavien organisaatioiden taustatuki valmisteluaikana strategisuuden arviointiin ja jalostamiseen) Vuorovaikutus ja sparraus Tekesin kanssa ennen hakemuksen jättämistä ( palaute ehdotuksen soveltuvuudesta strategiseksi avaukseksi) Rahoituksen myöntäminen jaksoittain välitavoitteiden saavuttamisen ja asian kehittymisen perusteella ( Välitavoitteiden määrittely yhdessä hakijan kanssa) Hankkeen tuli sisällöllisesti osua Tekesin strategian painopisteisiin, muuta temaattista rajausta ei ole. Lisäksi laaja-alaisten ja laajan konsortion käsittävien strategisten tutkimusavausten vaikuttavassa toteutuksessa iso painoarvo on Tekesissä nähty olevan johtajuudella ja johtamisen menettelytavoilla, jotka ohjaavat koko hanketta vision mukaisesti kohti tutkimuskonsortion tulevaisuuden valintoja. Vastaavasti keskeiseksi ohjauskeinoksi on nähty tulosten hyödyntämismekanismien kytkeminen oleelliseksi osaksi hanketta. Koska strategisiin tutkimusavauksiin ei edellytetty yritysten osarahoitusta, velvoitettiin strategisten tutkimusavausten hakijoita rakentamaan ehdotukseen mekanismeja tulosten hyödyntämisen varmistamiseksi sekä tuoda tämän tyyppisiä osaajia lähelle tutkijoita projektin ytimeen. Tämän vuoksi strategisista tutkimusavauksilta edellytettiin, että visioiden ytimessä on selkeä elinkeinoelämän uudistumista palveleva hyödyntämispolku. Johtoryhmätyöskentelylle nähtiin tässä tärkeä sparraava rooli tuoda projektiin liiketoimintaosaamista ja tukea tulosten jalkautusta. Perinteisestä tutkimuksesta strategiset tutkimusavaukset eroavat myös siinä, että yritykset eivät ole hankkeissa mukana osatoteuttajina tai toimijoina, vaan intressiryhmänä ja seuraajina. Vaikutusdynamiikan suhteen ideana on, että yritykset siirtyisivät prosessin aikana seuraajista toimijoiksi ja kaupallistajiksi. Tällä taataan tutkimukselle vapaus toteuttaa visiota ja mallia sekä testataan yritysten todellista kiinnostusta uudistaa radikaalisti liiketoimintaa. Tältä osin avaukset osuvat suoraan innovaatiotoiminnan markkinapuutteeseen eli aihealueella on tunnistettu vision kautta suuri liiketoimintapotentiaali, mutta siihen ei löydy rahoitusta ja uskallusta (tai sitä ei ole tunnistettu) yrityksiltä eikä sijoitusmarkkinoilta. 3 Uutuus, haasteellisuus, strategisuus, vaikuttavuus, toteutettavuus, johtaminen ja resurssit sekä yhteistyö ja laaja-alaisuus 12

13 Strategisten tutkimusavausten yleisestä vaikutusdynamiikasta Tässä työssä, ennakoivan vaikuttavuuden arvioinnin mallin laatimisen yhteydessä, käytiin läpi kunkin käynnissä olevan strategisen tutkimusavauksen (11 hanketta) tavoite-asiakirjat, väliraportit ja muu hankemateriaali sekä haastateltiin hankkeiden vastuuhenkilöitä. Tämän perusteella kustakin strategisesta tutkimusavauksesta laadittiin oma vaikuttavuusmalli, joiden perusteella koostettiin geneerinen malli kuvaamaan strategisten tutkimusavausten vaikutusdynamiikkaa. Eri hankkeiden tavoitteiden ja niihin sisäänrakennetun vaikutusdynamiikan tarkastelu osoitti, että strategiset tutkimusavaukset ovat luonteeltaan ja toimintalogiikaltaan hyvin erityyppisiä. Tämä puolestaan vaikuttaa oleellisesti siihen, millaisen dynamiikan ja millaisten vaikutuspolkujen kautta uutta liiketoimintaa ja elinkeinoelämän uusiutumista hankkeissa tavoitellaan sekä miten tulosten hyödyntämismekanismit on kytketty osaksi hanketta. Tässä suhteessa keskeisiä hankkeita erottelevia tekijöitä olivat mm.: i. Eri hankkeissa tavoiteltavien ratkaisujen ja kaupallistettavien tulosten etäisyys markkinoista vaihtelee suuresti; vaikka kaikki strategiset avaukset ovat uutta luovina lähtökohtaisesti suhteellisen kaukana markkinoista, ovat toiset hankkeet kaupallistettavien ratkaisujen suhteen selvästi lähempänä hyödyntäjämarkkinoita, kuin toiset. ii. Tavoiteltavien kaupallisesti hyödynnettävien ratkaisujen luonne poikkeaa eri hankkeissa toisistaan. Osassa hankkeista syntyy selkeitä tuotteita tms., jotka ovat suoraan yritysten kaupallistettavissa ja liiketoiminnallisesti hyödynnettävissä. Osassa hankkeissa tuotetaan ratkaisuja ja kaupallistamisen aihioita, jotka luovat elinkeinoelämälle välillisesti mahdollisuuksia liiketoiminnalliseen hyödyntämiseen (esim. kyvykkyyksien vahvistuminen, uudet prosessit ja toimintatavat, porttien avaamine uusille markkinoille jne.). iii. Luotavien ratkaisujen soveltamismahdollisuuksien laaja-alaisuus eroaa eri hankkeissa. Ts. potentiaalisten soveltavien yritysten määrä, vaihtelee eri hankkeissa suuresti. Hankkeesta riippuen, sen tuloksia voidaan soveltaa laaja-alaisesti lukuisissa yrityksissä tai eri toimialoilla tai vastaavasti vain tietyllä toimialalla ja hyvin rajallisessa yritysjoukossa. iv. Hankkeissa luotavia ratkaisuja ja sovelluksia hyödyntävän (kasvu-)alan toimialarakenne ja ekosysteemin kehityksen tila vaihtelevat hankekohtaisesti. Hankkeesta riippuen tiedon ja ratkaisujen potentiaalisen vastaanottajatahon kyky tunnistaa ja hyödyntää ratkaisuja vaihtelee suuresti ekosysteemin kehityksen asteen sekä vastaanottajamarkkinoiden erilaisen absorptiivisen kapasiteetin takia. Strategisten avausten toimintadynamiikan kannalta eroa on myös siinä, missä määrin uutta liiketoimintaa ja uudistumista tavoitellaan synnyttämällä uusia liiketoiminnallisesti hyödynnettäviä ratkaisuja ja missä määrin niitä tavoitellaan avaamalla muuta kautta portteja uuden liiketoiminta-alueen (tai ekosysteemin) synnylle. Kärjistäen tämä tarkoittaa sitä perustuuko hankkeeseen kytketty kaupallistamisen polutus teknologia työntöön vai markkinavedon synnyttämiseen. Kaikissa strategissa tutkimusavauksissa on piirteitä näistä molemmista poluista. Strategisten tutkimusavausten erityisluonteen ja valintakriteerien mukaisesti, eri hankkeilla on myös yhdistäviä geneerisiä piirteitä vaikutusten syntylogiikan suhteen. Näitä ovat: vahva visio kasvualoista ja tulevista liiketoimintamahdollisuuksista, pyrkimys synnyttää ennakoivasti elinkeinoelämää uudistavaa osaamista sekä hankkeen toimintalogiikkaan sisäänrakennettu elinkeinoelämän uudistumista edistävä vaikuttavuuspolku. Tämä polku perustuu uuteen huippuosaamiseen sekä edelläkävijämarkkinoiden tunnistamiseen ja luomiseen. Strategisten tutkimusavausten tavoitepolulla kohti uusien kasvualojen syntyä pyritään myös geneerisesti luomaan uusia arvonluonnin lähteitä ja kilpailukykyisiä ratkaisuja tunnistettuun potentiaaliseen globaaliin kysyntään, hyödyntämään tai nostamaan hyödynnettäväksi osaamisen kautta syntyviä uusia ratkaisujen liiketoiminnassa sekä samaan aikaiseksi uutta potentiaalista globaaliin kysyntään ja asiakastarpeisiin perustuvaa liiketoimintaa. Strategisten tutkimusavausten yleistä vaikutusdynamiikkaa ja Tekesin ohjausvaikutusta sen syntyyn on hahmoteltu kuvassa 2. 13

14 Kuva 2. Strategisten tutkimusavausten yleinen vaikutusdynamiikka. Strategisten tutkimusavausten valikoituminen Ennakoivasti elinkeinoelämää uudistavan osaamisen synnyttäminen Visio tulevista liiketoimintamahdollisuuksista Tekesin toimintatapa ja sisältöpainotukset Uusi näkökulma, uudenlainen asioiden yhdistely Potentiaalia saada aikaan merkittävä ja pitkävaikutteinen muutos Suomen elinkeinoelämässä Haasteellisuus ja sen vaatima pitkäjänteinen osaamisen kehittäminen Vaikutus Suomen elinkeinoelämän uudistumiseen on merkittävä ja laaja-alainen Etenemisen tiekartta pystytään hahmottamaan Johtaminen ja resurssit Kansainvälinen yhteistyö 1. Globaalien markkinamahdollisuuksien tunnistaminen 2. Ennakoivasti elinkeinoelämää uudistavan osaamisen luonti 4. Osaamisen kautta syntyvien uusien ratkaisujen hyödyntäminen liiketoiminnassa Uusi huippuosaaminen Edelläkävijämarkkinoiden luominen ja hyödyntäminen 3. Uudet arvonluonnin lähteet ja kilpailukykyiset ratkaisut potentiaaliseen globaaliin kysyntään 5. Uusi potentiaalisen globaaliin kysyntään ja asiakastarpeisiin perustuva liiketoiminta Uusien merkittävien kasvualojen synty Visio Roadmap Elinkeinoelämän uudistumista edistävä vaikutuspolku Strategisten tutkimusavausten ennakoiva vaikuttavuusmalli Strategisten tutkimusavausten tavoitteiden ja toimintalogiikan perusteella niistä tunnistettiin tässä työssä kymmeniä erilaisia vaikutuspolkuja tutkimuksesta uuden liiketoiminnan sekä uusien kasvualojen syntyyn tai synnyn edellytysten luomiseen. Karkeasti jaoteltuna nämä erityyppiset vaikutuspolut voidaan tyypitellä neljään tai viiteen erityyppistä vaikutusdynamiikkaa ilmentävään vaikutuspolkuun, jotka ovat: i. Tutkimustulosten kaupallistamisen polku, jossa tutkimuksella tuotetaan valittömiä tai välillisiä ratkaisuja yritysten hyödynnettäväksi niiden liiketoiminnassa ii. Osaamisen kehittymisen polku, jossa vahvistetaan ymmärrystä ja kyvykkyyttä tuottaa uusia innovaatioita ja toimia uudentyyppisissä liiketoimintaympäristöissä ja siten edistetään välillisesti tutkimuksella tuotettavien ratkaisujen kaupallistumista tai liiketoiminnallistumista iii. Verkostoitumisen polku, jossa uusien yhteistyöalustojen ja tutkimusverkoston kautta synnytetään edellytyksiä innovaatioyhteistyön laajenemisella sekä sitä kautta innovaatioekosysteemin ja liiketoimintaekosysteemin kehittymiselle (innovaatioekosysteemi yrittäjyysekosysteemi kasvuekosysteemi liiketoimintaekosysteemi). iv. Tienavaajan tai portinavaajan polku, jossa avataan mahdollisuuksia uusille markkinoille mm. vaikuttamalla markkinakysyntään sekä vastaanottajamarkkinoiden absorptiivisen kapasiteettiin vastaanottaa uutta osaamista ja siihen perustuvia ratkaisuja. Kaikista strategisista tutkimusavauksista löytyy piirteitä edellä mainituista. Yhteistä avauksille on kuitenkin ollut se, että niiden visioiden mukainen elinkeinoelämän uudistumista palveleva hyödyntämispolku on kuvattu pääosin lineaarisena prosessina, jossa luodaan tutkimuspohjaisia ratkaisuja ja osoitetaan niiden liiketoiminnallinen potentiaali lähtökohtana, että markkinat imevät ne lopulta tuotteiksi ja liiketoiminnaksi. Edellä kuvattuja vaikuttavuuspolkuja on kuvattu tarkemmin oheisessa kuvassa 3. Strategisten tutkimusavausten kokonaisvaikuttavuuden ymmärtämisen kannalta oleellista on se, että yksittäiset polut ja niiden mukainen vaikutusdynamiikka muodostavat toisiaan täydentävien komplementaaristen vaikutusten kokonaisuuden, jossa uudistavat disruptiiviset muutokset ja vaikutukset syntyvät useamman vaikutuspolun kautta yhteisvaikutuksina. Tätä voisi myös kutsua strategisten tutkimusavausten viidenneksi, disruptiiviseksi, vaikutuspoluksi. Edellä kuvattujen vaikutuspolkujen mukaisesti strategisten tutkimusavausten vaikutusdynamiikka voidaan 14

15 Kuva 3. Strategisten tutkimusavausten erityyppisiä vaikutuspolkuja kohti uutta liiketoimintaa ja elinkeinoelämän uudistumista. Tutkimustulosten kaupallistamisen polku Kaupallisesti sovellettavissa olevat ratkaisut /aihiot Uudet prosessit, tuotteet ja palvelut yms. Uusi liiketoiminta Yritysten kiinnostuksen lisääntyminen Uudet liikeideat ja liiketoimintaalueet Yritysten menestyminen ja kasvu Uuden kasvualan synty Globaalien markkinamahdollisuuksien tunnistaminen Osaamisen kehittymisen polku Ennakoivasti elinkeinoelämää uudistavan osaamisen synnyttäminen Liiketoimintaosaamisen ja strategisen ymmärryksen paraneminen yrityksissä Uusi tieto ja osaaminen Kompetenssit ja kvalifikaatiot mm. uusissa ekosysteemeissä toimimiseen Verkostoitumisen polku Uudet yhteistyöalustat ja -prosessit Verkostot tutkimusja kehitystyössä yli tiederajojen ja kansainvälisesti Arvoketjun/- verkon toiminnan tehostuminen Uudet kyvykkyydet johtamiseen ja toimimiseen start up-ympäristöissä ja uusissa ekosysteemeissä Uusien tutkimusalueiden syntyminen Aihealueen ympärille kehittynyt tutkimusverkosto/ innovaatioekosysteemi Tutkimuksen tason ja arvostuksen nousu Innovaatioyhteistyön laajeneminen ja syveneminen Toimijayhteisöjen syntyminen Tiedon tehokkaampi soveltaminen liiketoiminnassa ja päätöksenteossa Kansallisen osaamispohjan vahvistuminen Tiedon ja ymmärryksen leviäminen päätöksentekoon ja eri toimijoiden tietoisuuteen Verkoston lisääntynyt kyvykkyys tuottaa huippututkimusta ja uusia innovaatioita Kasvava tietoisuus ja tiedon hyödyntämiskyvykkyys Kysynnän vahvistamisen/tienavaajan polku Suomi, kansainvälisesti tunnettu osaamisen huippumaa Elinkeinoelämän uusiutuminen Viestintä ja vaikuttaminen Innovaatioympäristön toimijoiden yhdensuuntainen toiminta (mm. normit ja säädökset) Ratkaisujen hyödyntäjien /hyödynsaajien absorptiokyvyn paraneminen jäsentää vaikutusten synnyn syy-seuraussuhteiden perusteella yleiseksi vaikuttavuusmalliksi, jonka lähtökohtana ovat strategisissa tutkimusavaushankkeissa tehty työ, panostukset sekä toteutuskonseptin mukaiset toimintamallit ja -tavat tulosten ja vaikutusten aikaansaamiseksi. Toteutuskonseptiin liittyviä ajureita tässä ovat vahva visio, uskottava tiekartta, vahva tiimityö ja johtajuus sekä asiantuntijapaneelin tuki. Vaikutuspolulla seuraavan tason muodostavat strategisten avausten toiminnasta seuraavat suorat tulokset ja vaikutukset, jotka näkyvät välittömästi strategisten tutkimusavausten toimijaverkostossa mm. uutena tietona ja osaamisena, uusina toimintamalleina tai kaupallistettavissa olevina ratkaisuina, uusina yhteistyösuhteina ja verkostoina yms. Kolmannen tason vaikutuspolulla muodostavat hankkeiden suorista tuloksista seuraavat vaikutukset niitä hyödyntävissä yrityksissä sekä tiedeyhteisössä strategisten tutkimusalueen aihealueella. Neljännen tason vaikuttavuusmallissa muodostavat hankkeiden tulosten kautta syntyvät välilliset vaikutukset yritysten liiketoiminnan ja elinkeinoelämän uudistumisen edellytyksiin sekä vastaanottajamarkkinoiden absorptiokyvyn vahvistumiseen. Viidennen tason muodostavat edellä kuvatun vaikutusketjun kautta syntyvät yhteiskunnalliset ja kansantaloudelliset vaikutukset, jotka näkyvät kansainvälistymisenä, uusien kasvualojen syntynä, huipputason tutkimus- ja innovaatioympäristönä sekä muina yhteiskunnallisina hyötyinä ja kustannussäästöinä (esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa). Vaikutusten synnyn yleisen toimintalogiikan mukaisesti, mitä edemmäksi ja yleisemmälle tasolla vaikutuspolulla edetään, sitä vaikeampi on osoittaa yksittäisen hankkeen tai Tekesin rahoitusinstrumentin erillisvaikutusta. Vaikutuspolun loppupäässä kyse on enemmänkin siitä, miten vaikutuspolulla (sen eri osissa) on onnistuttu luomaan edellytyksiä usein pitkällä aikavälillä syntyvien lopullisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Alla olevassa kuvassa on esitetty malli strategisten avausten yleisestä vaikutusdynamiikasta. Värikoodilla on pyritty arvioimaan 4 sitä, mihin asti strategisten tutkimusavausten erillisvaikutukset vaikutuspolulla ylettyvät (mitä tummempi väri, sen suorempi ja vahvempi strategisten tutkimusavausten erillisvaikutus on). 4 Perustuu aiemmin tehtyjen arviointien tulosten sekä vaikutusten synnyn yleisen dynamiikan perusteella tehtyyn arvioon, sillä arviointitutkimustietoa strategisten tutkimusavausten vaikutuksista ei ole toistaiseksi saatavilla. 15

16 Kuva 4. Strategisten tutkimusavausten yleinen vaikutusdynamiikka. Panostukset / toiminta Tulokset ja suorat vaikutukset Välilliset vaikutukset Päämäärät/lopulliset vaikutukset Globaalien markkinamahdollisuuksien tunnistaminen Tutkimus ja tiedon yhdistäminen uudella tavalla Liiketoimintapotentiaalin ja kaupallistamisväylien tunnistaminen Tieteenalat ylittävä yhteistyö Kokeilualustat demomahdollisuudet Yritysten/markkinoiden kiinnostuksen herättäminen Visio, tiekartta, paneeliarviointi, tiimityö ja johtajuus Uusi tieto ja osaaminen Kaupallistettavissa olevat ratkaisut ja aihiot Toimintamallit kaupallistamiseen ja liiketoimintaan Yritysten kiinnostuksen saavuttaminen Parantunut ymmärrys liiketoimintamahdollisuuksista ja arvonluontiketjuista Uudet kyvykkyydet johtamiseen ja toimimiseen uusissa liiketoimintaympäristöissä Uudet tieteelliset ja kaupallisesti hyödynnettävät tutkimustulokset Uudet kaupallisen kehittämisen toimintamallit Keksintöilmoitukset Patentit ja lisenssit Uudet tutkimus- ja kehitystyön alustat Tiederajat ylittävät verkostot tutkimus- ja kehitystyössä Ratkaisusta kiinnostuneiden/ hyödyntävien yritysten määrän kasvu Aktivoitunut tuotekehitystyö yrityksissä Uudet tekniikoiden menetelmien ja teknologioiden käyttöönotto yrityksissä Uusien liiketoimintaa tehostavien prosessien käyttöönotto Tutkimusavauksen kehitystyölle perustuvat start-upit/spin offit Tieteellisen yhteistyön monipuolistuminen Uusi huippu -osaaminen Avauksen aihealueen tutkimuksen tason ja arvostuksen nousu Aihealueen opetuksen ja koulutuksen kehittyminen Aihealueen pohjalta syntyvät jatkotutkimusaihiot/jatkotutkimus Aihealueen tunnettuuden paraneminen Yritysten parantunut kyky innovoida kasvavien markkinoiden kysyntää Tuotekehityksen nopeutuminen ja ratkaisujen skaalautuminen Uudet kaupalliset menestystuotteet ja -palvelut Kansallisenosaamispohjan vahvistuminen Lisärahoituksen saanti aihealueen t&k&itoimintaan Tietoisuuden vahvistuminen tutkimusavauksen ratkaisujen hyödyntämisestä kaupallisesti ja yhteiskunnallisesti (markkinat, kuluttajat) Aihepiirin ympärille kehittyneen verkoston parantunut kyvykkyys tuottaa uusia innovaatioita Skaalautumisen ja kasvun mahdollistavat normit-, säädösmuutokset. Liiketoiminnan ja markkinoiden kansainvälinen kasvu Tutkimusavauksessa ja muissa aihealueen projekteissa kehitettyjen aihioiden ympärille syntyvät uudet kasvualat ja liiketoimintaekosysteemit Suomi on kansainvälisesti tunnettu huippumaa tutkimusavauksen aihealueen tutkimus- ja tuotekehitystyössä Yhteiskunnalliset hyödyt ja kustannussäästöt (esim. sote, ympäristö yms.) Innovaatioekosysteemien syntyminen ja kehittyminen 16

17 4 Palautejärjestelmä ja indikaattorit strategisten tutkimusavausten toimeenpanon tukena Edellä kuvatun mallin mukaisesti strategisten tutkimusavausten systemaattinen vaikutuksia ennakoiva seuranta edellyttäisi tuekseen seurantajärjestelmän, joka ideaalisesti tuottaisi: i. jatkuvaa seurantatietoa strategisten tutkimusavausten toteutuksesta toimintaa ja tuotoksia koskevat indikaattorit liittyen strategisissa tutkimusavaushankkeissa tehtyyn työhön, panostuksiin sekä toteutuskonseptin mukaisiin toimintoihin. ii. säännöllistä indikaattoritietoa toiminnan suorista tuloksista ja vaikutuksista toiminnan välittömät tulokset ja vaikutukset strategisten tutkimusavausten toimijaverkostossa iii. systemaattista indikaattoritietoa toiminnan vaikutuksista kohderyhmissä vaikutukset tuloksia hyödyntävissä yrityksissä sekä tiedeyhteisössä strategisten tutkimusalueen aihealueella iv. erillisselvityksillä tuotettavaa indikaattoritietoa strategisten tutkimusavausten tavoittelemien yhteiskunnallisten vaikutusten synnystä hankkeiden tulosten kautta syntyvät välilliset vaikutukset yritysten liiketoiminnan ja elinkeinoelämän uudistumisen edellytyksiin v. ennakoivaa tietoa strategisten tutkimusavausten toimintaympäristön kehityksestä miten toimintaympäristö muuttuu, ja tehdäänkö hankkeessa oikeita asioita suhteessa tuleviin mahdollisuuksiin. Jatkuvaa seurantatietoa strategisten tutkimusavausten toteutuksesta tarvitaan erityisesti arvioitaessa toimeenpanon tehokkuutta ja toteutuskonseptin tarkoituksenmukaisuutta vaikutusten syntyedellytysten luomisessa. Indikaattorit kuvaavat erityisesti panostuksilla aikaansaatua toimintaa ja toiminnan välittömiä tuotoksia. Ne toimivat hankkeen operatiivisen toiminnan tukena ja antavat välittömän palautteen siitä, tehdäänkö strategisissa tutkimusavauksissa asioita tehokkaasti ja riittävästi. Tässä suhteessa indikaattorit toimivat ensimmäisenä signaalina tai liikennevaloina tehdyn työn onnistumiselle. Niiden perusteella voidaan arvioida toiminnan tuloksellisuutta ja esimerkiksi resursseja ja toimintatapoja voidaan tarvittaessa kohdentaa uudella tavalla. Toiminnan suorista tuloksista ja vaikutuksista tarvitaan tietoa säännöllisin väliajoin. Metodisista syistä johtuen tulosten ja vaikutusten seuranta ei useinkaan voi olla jatkuvaa, mutta sen pitää olla systemaattista ja säännöllistä. Säännöllinen indikaattoritieto strategisten tutkimusavausten suorista tuloksista ja vaikutuksista koskee toiminnalla aikaansaatuja välittömiä tuloksia ja niillä pyritään kuvaamaan aikaansaatuja tuloksia erityisesti hankkeen toimijaverkostossa (ml. seuraajayritykset). Toiminnan tuloksia kuvaavat indikaattorit tukevat strategisten tutkimusavausten operatiivista päätöksentekoa ennakoiden vaikutusten syntyä (onko luotu edellytyksiä vaikutusten synnylle). Indikaattorit toimivat palautetietona myös siitä, onko toiminta ollut riittävää ja onko se ollut tehokasta. Indikaattoreiden tuottaman tiedon perusteella toimintaa voidaan tarvittaessa suunnata uudella tavalla. Strategisten tutkimusavausten tavoittelemat vaikutukset elinkeinoelämän uudistumiseen syntyvät välillisesti ja pitkällä aikajänteellä. Vaikutusten synnyn välillisestä dynamiikasta sekä vaikutusmekanismien kompleksisuudesta johtuen, strategisten tutkimusavaushankkeiden tavoittelemia laaja-alaisia vaikutuksia on hankalaa mitata yksittäisillä mittareilla. Tämän vuoksi toiminnan erillisvaikutuksia on tarkoituksenmukaista arvioida vaikutusdynamiikan mukaisten välietappien kautta systemaattisella erillisselvitettävillä indikaattoritiedoilla koskien a) toiminnan vaikutuksia kohderyhmissä sekä b) erillisillä vaikuttavuusanalyyseillä (esimerkiksi väliarvioinnin yhteydessä), koskien tavoiteltavien laajempien vaikutusten syntyä. Oleellista edellä mainittujen indikaattoreiden osalta on se, että ne on määritelty vaikuttavuuspolulta siten, että ne ennakoivat tavoiteltavien lopullisten vaikutusten syntyä ja että niillä on todennettu syy-seuraus-yhteys tekemiseen (erillisvaikutus). Indikaattorit toimivat tällöin palautetietoina siitä, onko hankkeessa luotu oman toiminnan kautta parhaat mahdolliset edellytykset tavoiteltavien vaikutusten (uusi liiketoiminta, elinkeinoelämän uusiutuminen) synnylle. 17

18 Strategisten tutkimusavausten toimintaympäristön kehitystä kuvaavia mittareita tarvitaan puolestaan taustamuuttujina mm. tutkimusavausten sisältöjen strategisen osuvuuden arvioinnissa. Ne muodostavat kontekstin strategisille valinnoille ja painopisteille. Toimintaympäristöindikaattorit ilmentävät ensisijaisesti tutkimusavauksen aihealueen kehitystilannetta kansallisesti ja kansainvälisesti. Niiden avulla voidaan myös laaja-alaisemmin arvioida strategisten tutkimusavausten kohdealueen kansallisen tilaa ja kehitystä mm. suhteessa globaaliin kehitykseen. On huomioitava, että strategisilla tutkimusavauksilla tavoiteltavat kansallisen toimintaympäristön kehitystä koskevat muutokset (mm. elinkeinoelämän uusiutuminen, kasvualojen ja liiketoimintaekosysteeminen kehitys) syntyvät pitkällä aikajänteellä ja lukuisten eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta (usein vasta useiden vuosien päästä hankkeen loputtua). Tämän vuoksi toimintaympäristön kehitystä kuvaavia mittareita ei ole perusteltua käyttää hankkeiden vaikutusten tai toiminnan ohjausvaikutusten kuvaamisessa, vaan pikemmin tavoitteita tai maalia kuvaavina mittareina. Edellä kuvattua indikaattoreiden määrittelyn logiikkaa strategisten tutkimusavausten vaikutusten ennakoivassa seurannassa on kuvattu oheisessa kuvassa 5. Kuva 5. Indikaattoreiden käytön logiikka strategisten tutkimusavausten toimeenpanon tukena. Toimintaympäristön kehityksen ennakointi v. Systemaattinen seurantatietotoimintaympäristön kehityksestä Strateginen ohjaus i. Jatkuva seurantatieto toimeenpanosta/ toteutumisesta ii. Säännöllinen indikaattoritieto suorista tuloksista ja vaikutuksista toiminnasta seuraavat tulokset iii. Indikaattoritieto tavoitelluista vaikutuksista erillisvaikutukset tavoitealueella. IV. indikaattoritieto strategisten tutkimusavausten tavoittelemien yhteiskunnallisten vaikutusten synnystä Strategisten tutkimusavausten toteutuminen ja vaikuttavuus Vaativat usein erillisselvitystä Toiminnan tehokkuus Toiminnan kautta syntyvät tulokset Aikaansaatujen tulosten luomat edellytykset vaikutusten synnylle Vaikutusten synnyn ennakointi Vaikutusten synnyn ennakointi syntyykö vaikutuksia, joihin voidaan vaikuttaa Onko luotu riittävät edellytykset päätavoitteiden saavuttamiseksi? Onko toiminta on ollut riittävää ja tehokasta Operatiivinen ohjaus Tehdäänkö tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta riittävästi ja tehokkaasti asioita? 18